Tulin ihan toista asiaa kysymyään tänne, mutta kun huomasin, niin kysytään ensin että mikäs se tuollainen pakoputki on?Daikin Perfera 40N "pakoputki" sulanapitokaapelilla on toiminut yllättävän hyvin, kun ei ole ollut mitään ongelmaa.
Se tarkoittaa sitä, kun katsot useita jaksoja Prison Breakia yhtäjaksoisesti.kysytään ensin että mikäs se tuollainen pakoputki on?
Käyttäjän oma putkiviritelmä, jolla saa kennoston sulamisvedet ohjattua kauemmaksi seinän vierustalta. Daikin Nepura mallistossa on mahdollisuus putkiliitäntään pohjalevyltä. Lisäksi jälkiasennettava sulanpitokaapeli, joka ohjautuu sulatusjaksojen mukaan. Itselläni olisi tarkoitus laitattaa sadevesiputkistoon kevään salaojarempan yhteydessä ILP:n alapuolelle, asentaa parimetrinen sulanpitokaapeli ja kulutusmittari pelkälle sulatuskaapelille. Asennusfirman mukaan Nepuraan käy mahdollisesti ihan tavallinen sulanpitokaapeli, ei välttämättä tarvitse olla Daikinin oma kallis kaapeli, missä ei juurikaan eroa ole, paitsi liitännät valmiina.Tulin ihan toista asiaa kysymyään tänne, mutta kun huomasin, niin kysytään ensin että mikäs se tuollainen pakoputki on?
Sitten se toinen varsinainen asia eli isoon kerrostaloasuntoon pelkästään viilentävä ILP hakusessa. Onko merkeistä ja malleista suosituksia?
Aaa, mie oletin, että ei ole pohjalevyä kuten jossain Daikineissa ei ole ja ihmettelin että miten siihen saa pakoputken viritettyä.
Siinä Daikinin omassa kaapelissa on sulakkeet integroituna. Onkohan kuinka kriittiset? 5s googletuksella ei tullut sulakkeellisia valmiskaapeleita vastaan.
Daikin Perfera 40 N mallissa on tosiaan pohjalevy. Vanhemmassa H mallisessa sitä ei ole.
Katos vaan, hyvä huomio. En huomanutkaan. Kyllähän se sulake turvallisuutta hieman lisää. Speksit kun tietäisi niin ei olisi paha itse askarrella sulakkeet väliin.
Minä sain vieläkin kaupanpäällisenä. Ilmeisesti ei enää ole kampanjaa. Olisikohan asennusfirmalle jäänyt ylimääräisiä tmjs.
Henk.koht. veisin tuon poistoputken huomattavasti kauemmaksi tai käyttäisin edelleen paljua alla ja tyhjentäisin sen etäälle, koska kuvan perusteella näyttää siltä että sokkelin kosteusrasitus olisi lisääntymään päin. Maalin lohkeaminen/irtoaminen sokkelista sieltä sun täältä kielii siitä ja salaojitus? niinä vuosina asennettiin hyvin usein virheellisesti anturan yläpuolelleSulanapitokaapeli tosiaan tuli 2024 kaupanpäällisenä, niin virittelin 5€ maksaneen Bilteman kulman ja viemäriputken siihen. Myös sen kaapelin laitoin itse paikoilleen. En ole tuota putkea vielä kääntänyt, mutta enää ei ole hirmu paljon tilaa jäälle. Talo 1981 ja 120 neliötä lämmitettävää. Takassa on ollut yhtenä päivänä valkea.
Mutta aika vähänhän tuota vettä on nyt tullut muutenkin, kun on ollut lämmin talvi.
ja sehän ei sitten toimi niin kun pitäisi. 80- luvun kaikissa pientaloissa ei edes ole salaojitusta ja jos on, niin alkaa olla remontin tarpeessa.Henk.koht. veisin tuon poistoputken huomattavasti kauemmaksi tai käyttäisin edelleen paljua alla ja tyhjentäisin sen etäälle, koska kuvan perusteella näyttää siltä että sokkelin kosteusrasitus olisi lisääntymään päin. Maalin lohkeaminen/irtoaminen sokkelista sieltä sun täältä kielii siitä ja salaojitus? niinä vuosina asennettiin hyvin usein virheellisesti anturan yläpuolelle
Ja parin sadan euron tikkaat
Jos haluaa jatkaa testailua, niin suosittelisin kokeilemaan tarveohjausta 100% + hiljainen ulkoyksikkö.Testailujen jälkeen on helppo todeta, että Daikin Preferalle tuo tarveohjaus 95% on paras tapa ajaa pumppua, jos ei halua säätää tarveohjausta talvella lämpötilojen mukaan. Ottamalla tarveohjauksen pois päältä saadaan aikaiseksi vain turhan tiheitä sulatussyklejä. En näe juuri mitään järkeä ottaa tuota tarveohhjausta pois päältä lämmityksen lisäämiseksi. Mikäli kämppä alkaa viilenemää liikaa, niin laitan kattolämmitystä avuksi syrjäisempiin huoneisiin (ei ole vielä tarvinut tänä talvena). Toinen vaihtoehto olisi ostaa toinen pumppu, mutta ilman tarkempia laskelmia "hihasta vedettynä" sanoisin, ettei toisessa pumpussa ole järkeä.
Edit. niin täällähän oli aikaisemminkin todettu tuo 95% tarveohjaus parhaaksi tavaksi. No pakkohan se oli itse testata onko näin
Ihan normaalia, koska lämmönvaihtimen kierto käännetään. Eli sisäilman lämpö sulattaa ulkoyksikön.
Juuri näin. Tämä on vain insinöörihenkisten foorumi, joten normaalia että näistä keskustellaan ja "viritellään".
Siinä mielessä olisi hyvä vähän kytätä sulatusväliä, että sulattaako pumppu kerran kahdessa tunnissa vai puolen tunnin välein. Tuo sulatus, kun ei ole kovin taloudellista pumpun käyttöä. Sopivilla asetuksilla voi sitten saada pumpun toimimaan varsin järkevästi sulatustenkin osalta ja sulattamaan vaan tarpeeseen eikä lämmitä tyhjää ulkokennoa. Ja kun sen oman pumpun vinkeet tuntee niin on helpompi reagoida muuttuneeseen pumpun toimintaan esim vikatilanteessa.
Tämä menee jo vahvasti harrastuneisuuden puolelle, säästöt mitataan euroissa tai kympeissä /vuosi jne.
Periaatteessa, vaikka toisaalta lämmitys-ILP:n investoinnin ideahan on vähentää sähkönkulutusta. Tällöin toteutuvaa COP heikentävä väärä käynti voi tuntua hyvinkin ärsyttävältä, ja onhan jo "muutama kymppi vuodessa" esimerkiksi 500 euroa 10 vuodessa. Vaikuttaa jo kannattavuuslaskelmaan jos joku sellaisen muka oikeasti tekee.
Toki on myönnettävä, että pienemmän vaivan toimenpiteethän ovat lähinnä valita riittävän suuri laite ja välttää tunnetusti sulatusongelmaiset mallit. Tämäkään ei tietysti aina ole realismia normaalin ostopäätöksen tapauksessa; useimmat varmaan ostavat joko halvinta tai sitä mitä asennusliike haluaa myydä. Tai "mitsua" koska naapuri sanoi että hyvä, tai "ei mitsua" koska anoppi sanoi että paska on.
Onhan niitä varmasti monia pumppuja talojen seinillä, jotka sulattelee puhdasta kennoa 30-45min välein ja huonelämpötila laskee, jos ei lämmitä takkaa lisänä ja omistajan mielestä "on se hyvä peli". Tai saatetaan jopa sammuttaa pakkasilla, "kun se puhaltaa kylmää". Kyllä laitteen toiminnasta pitää vähän olla kiinnostunut, jotta sen käyttö on järkevää, oli se sitten ilppi, pilppi, mlp, tai mikä tahansa.
Itse kävelin tässä lähialueella jossa suurimmalla osalla mitään paljuja pumppujen alla, pari aivan umpijäistä jääputousta näkyi, ei minkäänlaista mielenkiintoa osalla tsekata kahta kertaa talvessa, varmaan koko talosta huolehditaan samalla menttaliteetillä, vaikka kaikki säästöt hillottu seiniin.
Saman huomion tehnyt täällä ja päätellyt, että tuskin niillä hirveästi lämmitetään, kun ei pahemmin jäätäkään näy alla.
Esim. Meillä on vain jäähdytykseen suunniteltu ILP (puuttuu ulkoyksikön sulatus kokonaan), niin eipä tosiaankaan tuu talvisin lämmiteltyä sillä. Syyskuussa taisin sammuttaa laitteen. Katellaan taas touko-kesäkuussa.
Itseasiassa se ei ole yleensä umpijäinen se jääputous, vaan suhteellisen ohut jääputki. Toki se kannattaisi käydä rikkomassa sieltä, haittaa se veden poistumista kuitenkin.
Mullekin vakuutellaan että kun ilpin alla ei ole valtavaa jääkasaa, niin se ei tee silloin töitä, mutta en mä kyllä aio ylilämmittääkään vaan siksi että ilpin alle saisi jäätä.
Vesi voi imeytyä talon salaojiinkin asti ehkä?
Riippuu myös vallitsevasta sisälämpötilasta / kuinka sulatusenergiaa on saatavilla kuumakaasuohituksen lisäksi ja sitä rataa. Mitä kylmempi torppa, sitä enempi jäätä noin karkeesti.
En kyllä tuota allekirjoita. Verstaalla on jotain 10-12°C, ja vaikka sinne ilpin alle jäätä nyt tuleekin, niin ei se nyt mitenkään ihmeellinen ole. Ja ilppi on käytännössä ainoa lämmönlähde.
En allekirjoita minäkään. Suurempi lämmitystarvehan on 21 asteen lämpötilalla, eli vielä enemmän vettä/jäätä.
Uskoisin myös että laitteen rakenne ja ohjaus vaikuttaa sulatustulokseen paljon enemmän kuin parin asteen ero sisälämpötilassa per sama huoneisto ja asennus. Ja jos sitä sisälämpötilaa lähdetään käyttämään muuttujana, niin sehän ehtii sulatussyklin aikana pumpun sisäyksikön välittömässä läheisyydessä laskea. Paljonko se laskee varmaan vaihtelee aika paljon sen mukaan, onko sijoituspaikka avarassa keskeisessä kohdassa isoa hyvin eristettyä ja ilmastoitua huoneistoa vai jossain miniautotallin katonrajassa vähän huonosti kalusterungon ja nosto-oven välissä.
Niin, tämäkin vielä. Täytyy siis määritellä hyvin tarkkaan mitä verrataan mihin. Se halli 12 asteen sisälämpötilallahan saattaa aiheuttaa selvästi kovemman kuormituksen pumpulle kuin asunto 22 asteen sisälämpötilalla. Luulen että näin kävisi omassa tapauksessa jos asennuttaisin talliin samanlaisen pumpun kuin kämpässä on.
Joo, tuo hallihan on liian iso tuolle 3,5kW koneelle. Jo jossain -15°C paikkeilla kone on jo täysillä 24/7.
Pitääpä perehtyä noihin Green laitteisiinkin. Jotenkin on sellainen mielikuva, että olisivat halpis tavaraa.
No halpis tavaraa joo, mutta taitaa olla yksi maailman isoimmista valmistajista. Noitahan myydään varmaan kymmenillä merkeillä alkaen sieltä Ultimatemarketista. Kai sieltäkin asennuksen saa tilattua jotenkin, en ole perehtynyt. Mutta ihan soivia pelejä ne on, ainoastaan silloin kovaäänisiä kun pitää oikeasti lämmittää niin puhisee. Hankala tietysti jos ei pääse missään kokeilemaan, että millainen on.
Kotivakuutus on melko laaja ja epätarkka termi puhekielessä, mutta tässä ilppeihin liittyvässä kontekstissahan puhutaan enemmästä mitä yleensä tarkoittaa monille pelkkä kotivakuutus(irtaimisto, vastuu, oikeus, kotimaan matka jne). Ajatellaan siis kodin vakuutuksia, jotka esimerkiksi voivat korvata tasosta riippuen talon palamisen, murron, vesivahingon, puun kaatumisen jne.
Vakuutusturva kokonaisuutena maksaisi ihan helvetisti ellei se olisi maltillisen tasoinen.
Ilmeisesti kyseessä on taloyhtiö ja korvattavuus perustuu kiinteän sisustuksen laajaan vakuutusturvaan, joka on neliöiden perusteella kohtuullinen. Varmaankin ihan järkevää.
Olet aivan oikeassa. Tällä voisikin perustella sitä, että kannattaa mieluummin ostaa kalliimpi ilppi, koska asennuksen hinta on siinä samaa luokkaa ja säästöpotentiaali isompi ja oletettu elinkaari pidempi. Tietenkin mikäli laite on pelkästään jäähdytystä varten, teorialtani putoaa pohja koska energiansäästön arvoa ei ole.
Jos investoidaan vain luksukseen, tai siis toisin sanoen terveyteen, mukavuuteen ja/tai tuottavuuteen, niin silloinhan voi myös samaan tapaan laskea että enemmän on enemmän. Tavallaan helpompaa mutta toisaalta nyansseihin sukeltaessa oikeastaan vaikeampaa. Pelkässä jäähdytyksessä energiataloudellisuus on yleensä toissijaista ja se lienee pääosin kehnoissakin laitteissa riittävän hyvä ja keskimäärin paranee parempaan siirtyessä. Jäähdytyksen energialasku on joka tapauksessa kotitaloudessa verrattain olematon ja minusta se voidaan käytännössä jättää huomioimatta. Tällöin järkikriteeriksi tulisi vaikkapa käyttöliittymän helppous, ohjauksen järkevyys, melutaso(todennäköisesti vähempi huoli kuin lämmityksessä), puhalluksen mukavuus, mahdollisesti halutut tai ei halutut hypetetyt erikoisominaisuudet, yhteensopivuus muihin järjestelmiin, yleinen laatuvaikutelma, takuuaika, asennuksen ja huollon saatavuus, valmistajan asennukselle asettamien vaatimusten rajoitukset, oletettu laitteen kestävyys ja luotettavuus, ulkonäkö(sisällä ja ulkona) jne. Nämähän ovat vielä vaikeammin arvioitavia kuin energiataloudellisuus. Menee ainakin minulla melkein yhtä mutuksi kuin muka järkevän auton tai jääkaapin valinta, ja alan ammattilaisilla oman merkin suositteluun.
