- Liittynyt
- 23.08.2020
- Viestejä
- 1 514
Ja pakkasella on ilma kuivempaa ja sulatustarve harvempaa.Voipi olla se, ettei tälle talvea ole ollut "pitkiä" jaksoja yksittäisiä kylmiä + lussaa heti perään.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Ja pakkasella on ilma kuivempaa ja sulatustarve harvempaa.Voipi olla se, ettei tälle talvea ole ollut "pitkiä" jaksoja yksittäisiä kylmiä + lussaa heti perään.
Tuo katkokäynti on seurausta siitä että koneen invertteri ei taivu pienemmälle teholle, multisplitissä on yleensä tuplakokoinen lämpöpumppu ja se minimi tehokin on tuplasti isompi, eli katkokäynnin todennäköisyys ei ole yhtään sen pienempi...Itsellä on molemmissa kerroksissa omat pumput, yläkerran pumppu käy katkoa, kun lämpötila on -5:n yläpuolella. Alakerran pumppu katkoo vasta, kun ollaan useampia asteita plussalla. Siinä mielessä tuo yhdellä ulkoyksiköllä olis parempi, että silloin tuota katkokäyntiä olisi vähemmän.
En tunne tuollaista multikonetta paremmin enkä siis suosittele mitään, mutta tuli vaan tämmönen positiivinen argumentti multista mieleen.
Miksipä sitä paljua tarvitsisi siellä plussakeleillä pitää?Kondenssiveden määrä kosteilla plussakeleillä kyllä hieman rassaa. Ei riitä 25 litraa vuorokaudessa, yhtenä päivänä kun unohtaa tyhjätä nii on 50 litran laatikko täynnä. Nyt kun oli muutama päivä pakkaskeliä niin astian pohjalla ei ollut jäätä nimeksikään.
Ei anna luonto myöten salaojista ja patolevystä huolimatta tiputtaa tuollaista vesimäärää sokkelin viereen.Miksipä sitä paljua tarvitsisi siellä plussakeleillä pitää?
Eiköhän vesisateista ja sulamislumista tule sinne vettä joka tapauksessa moninkertainen määrä. Se paljun primääritarkoitus on ehkäistä jäävuoren muodostuminen laitteen alle.Ei anna luonto myöten salaojista ja patolevystä huolimatta tiputtaa tuollaista vesimäärää sokkelin viereen.
Eiköhän vesisateista ja sulamislumista tule sinne vettä joka tapauksessa moninkertainen määrä. Se paljun primääritarkoitus on ehkäistä jäävuoren muodostuminen laitteen alle.
Plussakeleillä voi myös antaa sen valua yli äyräidensä, tyhjentää sitten kun pakastuu taas.
Tässä voi käydä niin kuten mulla viime talvena, että ehti jäätyä täynnä maahan kiinni niin lujaa etten saanut ilman työkaluja irti kun ympärillä oleva lätäkkökin oli jo muuttunut jääkasaksi.
Mieluummin yritän jatkossakin säällä kuin säällä pitää paljun alla ja tyhjennän niin usein kun muistan![]()
Sille riitti pelkkä puhallus. Hotelliin noita ei kannattais asentaa juuri tuon takia.
Kokeile Stylishksellä puhallusta ihan suoraan ylös ilman swingejä. Meillä pysyy puhallus kovalla silloin.Ainoa murhe on ollut tuo lämmityksessa manuaalipuhalluksen puuttuminen. No on siinä se, mutta se on silti automaatti
Ei siis nyt ei ole enää ongelmaa, kun on kaksi pumppua. Ennen oli, kun oli tuo kerrosten välissä oleva.Kokeile Stylishksellä puhallusta ihan suoraan ylös ilman swingejä. Meillä pysyy puhallus kovalla silloin.
Kyllä mulla sateella sokkelin vierusta pysyy kuivana. Tuulisella sateella saattaa kastua pinta. ILP kuitenkin 10cm päässä sokkelista yleensä joten sen vesi määrä on aika iso verrattuna sateisiin.Eiköhän vesisateista ja sulamislumista tule sinne vettä joka tapauksessa moninkertainen määrä. Se paljun primääritarkoitus on ehkäistä jäävuoren muodostuminen laitteen alle.
Joissain uusissa malleissa saa puolet puhaltamaan eri suuntiin, sellainen voisi toimia? Itsellä ei ole kokemusta.Pitäis uusi ilp hankkia väsähtäneen 18v mitsun tilalle portaikkoon. Onko kellään kokemuksia lattiamallista portaikossa? Ainakin daikinin lattiamalli puhaltaa alas ja ylös joka voisi olla portaikossa hyväkin idea. Nykyinen on asennettu sille korkeudelle että juuri yltää puhaltamaan kesällä yläkertaan kun vähän kädellä vielä nostaa siipiä. Jos olisi selkeä ylä ja alapuhallus ja niiden hallinta, niin tuosta voisi vähän extraa maksaakin.
Ei sitä talon ympärystää ja sokkelia tosin rakenneta mitenkään eriävällä tavalla vaikka talon rakenne olisi sellainen että vesi valuu seinää pitkin maahan.Kyllä mulla sateella sokkelin vierusta pysyy kuivana. Tuulisella sateella saattaa kastua pinta. ILP kuitenkin 10cm päässä sokkelista yleensä joten sen vesi määrä on aika iso verrattuna sateisiin.
Rw mitsussa onnistuu. Hyvä punppu, varsinkin uudella piirikortilla joka ei hyydy kovilla pakkasilla (rw35)Joissain uusissa malleissa saa puolet puhaltamaan eri suuntiin, sellainen voisi toimia? Itsellä ei ole kokemusta.
15 v osassa mitsun mallleissa onnistunut. Muun muassa fh.Joissain uusissa malleissa saa puolet puhaltamaan eri suuntiin, sellainen voisi toimia? Itsellä ei ole kokemusta.
Tästä aina silloin tällöin kirjoitellaan mutta mihin tämä väittämä perustuu ja löytyykö jotain tutkittua tietoa? Tässä kuva LN25 jossa puhalletaan maksimit sivuun eripuolille:15 v osassa mitsun mallleissa onnistunut. Muun muassa fh.
Mutta se ilma ei kulje silloin kunnolla.
Tulin ihan toista asiaa kysymyään tänne, mutta kun huomasin, niin kysytään ensin että mikäs se tuollainen pakoputki on?Daikin Perfera 40N "pakoputki" sulanapitokaapelilla on toiminut yllättävän hyvin, kun ei ole ollut mitään ongelmaa.![]()
Se tarkoittaa sitä, kun katsot useita jaksoja Prison Breakia yhtäjaksoisesti.kysytään ensin että mikäs se tuollainen pakoputki on?![]()
Käyttäjän oma putkiviritelmä, jolla saa kennoston sulamisvedet ohjattua kauemmaksi seinän vierustalta. Daikin Nepura mallistossa on mahdollisuus putkiliitäntään pohjalevyltä. Lisäksi jälkiasennettava sulanpitokaapeli, joka ohjautuu sulatusjaksojen mukaan. Itselläni olisi tarkoitus laitattaa sadevesiputkistoon kevään salaojarempan yhteydessä ILP:n alapuolelle, asentaa parimetrinen sulanpitokaapeli ja kulutusmittari pelkälle sulatuskaapelille. Asennusfirman mukaan Nepuraan käy mahdollisesti ihan tavallinen sulanpitokaapeli, ei välttämättä tarvitse olla Daikinin oma kallis kaapeli, missä ei juurikaan eroa ole, paitsi liitännät valmiina.Tulin ihan toista asiaa kysymyään tänne, mutta kun huomasin, niin kysytään ensin että mikäs se tuollainen pakoputki on?
Sitten se toinen varsinainen asia eli isoon kerrostaloasuntoon pelkästään viilentävä ILP hakusessa. Onko merkeistä ja malleista suosituksia?
Aaa, mie oletin, että ei ole pohjalevyä kuten jossain Daikineissa ei ole ja ihmettelin että miten siihen saa pakoputken viritettyä.Käyttäjän oma putkiviritelmä, jolla saa kennoston sulamisvedet ohjattua kauemmaksi seinän vierustalta. Daikin Nepura mallistossa on mahdollisuus putkiliitäntään pohjalevyltä. Lisäksi jälkiasennettava sulanpitokaapeli, joka ohjautuu sulatusjaksojen mukaan. Itselläni olisi tarkoitus laitattaa sadevesiputkistoon kevään salaojarempan yhteydessä ILP:n alapuolelle, asentaa parimetrinen sulanpitokaapeli ja kulutusmittari pelkälle sulatuskaapelille. Asennusfirman mukaan Nepuraan käy mahdollisesti ihan tavallinen sulanpitokaapeli, ei välttämättä tarvitse olla Daikinin oma kallis kaapeli, missä ei juurikaan eroa ole, paitsi liitännät valmiina.
Siinä Daikinin omassa kaapelissa on sulakkeet integroituna. Onkohan kuinka kriittiset? 5s googletuksella ei tullut sulakkeellisia valmiskaapeleita vastaan.Käyttäjän oma putkiviritelmä, jolla saa kennoston sulamisvedet ohjattua kauemmaksi seinän vierustalta. Daikin Nepura mallistossa on mahdollisuus putkiliitäntään pohjalevyltä. Lisäksi jälkiasennettava sulanpitokaapeli, joka ohjautuu sulatusjaksojen mukaan. Itselläni olisi tarkoitus laitattaa sadevesiputkistoon kevään salaojarempan yhteydessä ILP:n alapuolelle, asentaa parimetrinen sulanpitokaapeli ja kulutusmittari pelkälle sulatuskaapelille. Asennusfirman mukaan Nepuraan käy mahdollisesti ihan tavallinen sulanpitokaapeli, ei välttämättä tarvitse olla Daikinin oma kallis kaapeli, missä ei juurikaan eroa ole, paitsi liitännät valmiina.
Käyttäjän oma putkiviritelmä, jolla saa kennoston sulamisvedet ohjattua kauemmaksi seinän vierustalta. Daikin Nepura mallistossa on mahdollisuus putkiliitäntään pohjalevyltä. Lisäksi jälkiasennettava sulanpitokaapeli, joka ohjautuu sulatusjaksojen mukaan. Itselläni olisi tarkoitus laitattaa sadevesiputkistoon kevään salaojarempan yhteydessä ILP:n alapuolelle, asentaa parimetrinen sulanpitokaapeli ja kulutusmittari pelkälle sulatuskaapelille. Asennusfirman mukaan Nepuraan käy mahdollisesti ihan tavallinen sulanpitokaapeli, ei välttämättä tarvitse olla Daikinin oma kallis kaapeli, missä ei juurikaan eroa ole, paitsi liitännät valmiina.
Daikin Perfera 40 N mallissa on tosiaan pohjalevy. Vanhemmassa H mallisessa sitä ei ole.Aaa, mie oletin, että ei ole pohjalevyä kuten jossain Daikineissa ei ole ja ihmettelin että miten siihen saa pakoputken viritettyä.
Katos vaan, hyvä huomio. En huomanutkaan. Kyllähän se sulake turvallisuutta hieman lisää. Speksit kun tietäisi niin ei olisi paha itse askarrella sulakkeet väliin.Siinä Daikinin omassa kaapelissa on sulakkeet integroituna. Onkohan kuinka kriittiset? 5s googletuksella ei tullut sulakkeellisia valmiskaapeleita vastaan.
Minä sain vieläkin kaupanpäällisenä. Ilmeisesti ei enää ole kampanjaa. Olisikohan asennusfirmalle jäänyt ylimääräisiä tmjs.Sulanapitokaapeli tosiaan tuli 2024 kaupanpäällisenä, ....
Henk.koht. veisin tuon poistoputken huomattavasti kauemmaksi tai käyttäisin edelleen paljua alla ja tyhjentäisin sen etäälle, koska kuvan perusteella näyttää siltä että sokkelin kosteusrasitus olisi lisääntymään päin. Maalin lohkeaminen/irtoaminen sokkelista sieltä sun täältä kielii siitä ja salaojitus? niinä vuosina asennettiin hyvin usein virheellisesti anturan yläpuolelleSulanapitokaapeli tosiaan tuli 2024 kaupanpäällisenä, niin virittelin 5€ maksaneen Bilteman kulman ja viemäriputken siihen. Myös sen kaapelin laitoin itse paikoilleen. En ole tuota putkea vielä kääntänyt, mutta enää ei ole hirmu paljon tilaa jäälle. Talo 1981 ja 120 neliötä lämmitettävää. Takassa on ollut yhtenä päivänä valkea.
Mutta aika vähänhän tuota vettä on nyt tullut muutenkin, kun on ollut lämmin talvi.
![]()
Henk.koht. veisin tuon poistoputken huomattavasti kauemmaksi tai käyttäisin edelleen paljua alla ja tyhjentäisin sen etäälle, koska kuvan perusteella näyttää siltä että sokkelin kosteusrasitus olisi lisääntymään päin. Maalin lohkeaminen/irtoaminen sokkelista sieltä sun täältä kielii siitä ja salaojitus? niinä vuosina asennettiin hyvin usein virheellisesti anturan yläpuolelleja sehän ei sitten toimi niin kun pitäisi. 80- luvun kaikissa pientaloissa ei edes ole salaojitusta ja jos on, niin alkaa olla remontin tarpeessa.
Ja parin sadan euron tikkaatSulanapitokaapeli tosiaan tuli 2024 kaupanpäällisenä, niin virittelin 5€ maksaneen Bilteman kulman ja viemäriputken siihen.
Jos haluaa jatkaa testailua, niin suosittelisin kokeilemaan tarveohjausta 100% + hiljainen ulkoyksikkö.Testailujen jälkeen on helppo todeta, että Daikin Preferalle tuo tarveohjaus 95% on paras tapa ajaa pumppua, jos ei halua säätää tarveohjausta talvella lämpötilojen mukaan. Ottamalla tarveohjauksen pois päältä saadaan aikaiseksi vain turhan tiheitä sulatussyklejä. En näe juuri mitään järkeä ottaa tuota tarveohhjausta pois päältä lämmityksen lisäämiseksi. Mikäli kämppä alkaa viilenemää liikaa, niin laitan kattolämmitystä avuksi syrjäisempiin huoneisiin (ei ole vielä tarvinut tänä talvena). Toinen vaihtoehto olisi ostaa toinen pumppu, mutta ilman tarkempia laskelmia "hihasta vedettynä" sanoisin, ettei toisessa pumpussa ole järkeä.
Edit. niin täällähän oli aikaisemminkin todettu tuo 95% tarveohjaus parhaaksi tavaksi. No pakkohan se oli itse testata onko näin
![]()
Ihan normaalia, koska lämmönvaihtimen kierto käännetään. Eli sisäilman lämpö sulattaa ulkoyksikön.Olen myös huomannut että jos satun juuri olemaan sisällä laitteen kohdalla ennen sulatuksen alkua niin oman Mitsun sisäyksikkö puhaltaa muutamia sekunteja aivan viileää ilmaa ennen kuin venttiilien suhahdukset ja perunoiden keitto alkaa. Onko tämä syy vai seuraus sulatusprosessista?
Juuri näin. Tämä on vain insinöörihenkisten foorumi, joten normaalia että näistä keskustellaan ja "viritellään".Ei sitä tarvitse käyttäjän kytätä. Täällä vaan insinöörihenkiset logailee pumppujaan. Kylmää kuuluu pumpun puhaltaakin sulattaessa.
Mutta voisiko joku avata mistä maallikko tietää milloin laitteen sulatusväli on sopiva ja milloin ei?
Siinä mielessä olisi hyvä vähän kytätä sulatusväliä, että sulattaako pumppu kerran kahdessa tunnissa vai puolen tunnin välein. Tuo sulatus, kun ei ole kovin taloudellista pumpun käyttöä. Sopivilla asetuksilla voi sitten saada pumpun toimimaan varsin järkevästi sulatustenkin osalta ja sulattamaan vaan tarpeeseen eikä lämmitä tyhjää ulkokennoa. Ja kun sen oman pumpun vinkeet tuntee niin on helpompi reagoida muuttuneeseen pumpun toimintaan esim vikatilanteessa.Ei sitä tarvitse käyttäjän kytätä. Täällä vaan insinöörihenkiset logailee pumppujaan. Kylmää kuuluu pumpun puhaltaakin sulattaessa.
Tämä menee jo vahvasti harrastuneisuuden puolelle, säästöt mitataan euroissa tai kympeissä /vuosi jne.Siinä mielessä olisi hyvä vähän kytätä sulatusväliä, että sulattaako pumppu kerran kahdessa tunnissa vai puolen tunnin välein. Tuo sulatus, kun ei ole kovin taloudellista pumpun käyttöä. Sopivilla asetuksilla voi sitten saada pumpun toimimaan varsin järkevästi sulatustenkin osalta ja sulattamaan vaan tarpeeseen eikä lämmitä tyhjää ulkokennoa. Ja kun sen oman pumpun vinkeet tuntee niin on helpompi reagoida muuttuneeseen pumpun toimintaan esim vikatilanteessa.
Periaatteessa, vaikka toisaalta lämmitys-ILP:n investoinnin ideahan on vähentää sähkönkulutusta. Tällöin toteutuvaa COP heikentävä väärä käynti voi tuntua hyvinkin ärsyttävältä, ja onhan jo "muutama kymppi vuodessa" esimerkiksi 500 euroa 10 vuodessa. Vaikuttaa jo kannattavuuslaskelmaan jos joku sellaisen muka oikeasti tekee.Tämä menee jo vahvasti harrastuneisuuden puolelle, säästöt mitataan euroissa tai kympeissä /vuosi jne.
Onhan niitä varmasti monia pumppuja talojen seinillä, jotka sulattelee puhdasta kennoa 30-45min välein ja huonelämpötila laskee, jos ei lämmitä takkaa lisänä ja omistajan mielestä "on se hyvä peli". Tai saatetaan jopa sammuttaa pakkasilla, "kun se puhaltaa kylmää". Kyllä laitteen toiminnasta pitää vähän olla kiinnostunut, jotta sen käyttö on järkevää, oli se sitten ilppi, pilppi, mlp, tai mikä tahansa.Tämä menee jo vahvasti harrastuneisuuden puolelle, säästöt mitataan euroissa tai kympeissä /vuosi jne.
Itse kävelin tässä lähialueella jossa suurimmalla osalla mitään paljuja pumppujen alla, pari aivan umpijäistä jääputousta näkyi, ei minkäänlaista mielenkiintoa osalla tsekata kahta kertaa talvessa, varmaan koko talosta huolehditaan samalla menttaliteetillä, vaikka kaikki säästöt hillottu seiniin.Onhan niitä varmasti monia pumppuja talojen seinillä, jotka sulattelee puhdasta kennoa 30-45min välein ja huonelämpötila laskee, jos ei lämmitä takkaa lisänä ja omistajan mielestä "on se hyvä peli". Tai saatetaan jopa sammuttaa pakkasilla, "kun se puhaltaa kylmää". Kyllä laitteen toiminnasta pitää vähän olla kiinnostunut, jotta sen käyttö on järkevää, oli se sitten ilppi, pilppi, mlp, tai mikä tahansa.
Saman huomion tehnyt täällä ja päätellyt, että tuskin niillä hirveästi lämmitetään, kun ei pahemmin jäätäkään näy alla.Itse kävelin tässä lähialueella jossa suurimmalla osalla mitään paljuja pumppujen alla