Ilmalämpöpumput eli ILPit

Kontillinen noita pukkeja aikanaan tuli asennettua eteläiseen Suomeen ja Kustavi/Houstkari alueelle. Ei vielä tullut eteen moista ongelmaa. Jonkun verran kuitenkin tilaa.
Ja varmaan jonkin verran vaikuttaa kuinka lämmintä vettä kone pudottelee tuolta kennosta. Esim FD ja FH sarjat reilusti plussalla tuo sulatusvesi.
Lienee harvinaista että eteläisessä Suomessa olisi niin pitkä yhtämittainen pakkasjakso, että siellä jään kekoaminen olisi ongelma.

Minkäslaiset perustukset tuossa on, ei kuvasta kunnolla erota? Iso laatta jossa teline on kiinni?
 
Lienee harvinaista että eteläisessä Suomessa olisi niin pitkä yhtämittainen pakkasjakso, että siellä jään kekoaminen olisi ongelma.

Minkäslaiset perustukset tuossa on, ei kuvasta kunnolla erota? Iso laatta jossa teline on kiinni?
55cm syvyyttä muistaakseni näillä kulmilla tehtiin monttuun. Vuorattu finfoamilla tai styroksilla ja sementillä täyttö,päälle vielä eriste ja maa. Tassuissa reilusti pituutta, tarvittaessa voi lyhentää.
 
IMG20241127154144.jpg

Alkupään Fh35. Pukkina Virolaisen kioskin sarjatyönä tekemä halpis.
Hyvin on pysynyt pumppu suorassa.

Selvästi linnut tykkää syödä tuora putkieristettä, kun suojakourua ei ole tuossa putkien putkien suojana.

Tosiaan räystään alle jos laittaisi noin ulos, niin lumet tippuu ulkoyksikön päälle.
 
Selvästi linnut tykkää syödä tuora putkieristettä, kun suojakourua ei ole tuossa putkien putkien suojana.

Tosiaan räystään alle jos laittaisi noin ulos, niin lumet tippuu ulkoyksikön päälle.

Suojakourulta lyhytkin veto kantsii vetää koko nippu aina UV-kestävän kumiletkun tai suojaputken sisälle, ettei linnut noki eristeitä pikku pätkiltäkään. Muuten kyllä kelpaa pikkulinnuille. Lisäksi rappausverkoista leikkelee peltisaksilla esteet, ettei tiaiset mee pikku raoistakaan kourujen sisään pesimään tms.. Eli jos vaikka suojakourua vetää vaakavetona lautaverhoilun päällä, niin kaikki raot tukkeeseen ala- ja yläpuolelta, sekä kourun alapäästä. Muuten ne eristeet nokitaan paskaksi kuitenkin, vaikka olis mikä ohut UV:ssa hapristuva muovipinta päällä, sitten loimottaa tulikuumat kuparit keskellä talvea niin linnut tulee lämmitteleen asujan kustannuksella ja maailma räjähtää...

Ja muutoinkin olis hyvä vältellä tuommoisia turhia alhaalta takaisin ylöspäin koukkaisuja + maatelineen alle aina 50-100 mm finnfoam+kivituhka+laatoitus (esim. 9 kpl 30x30 betonilaatta) sokkelilta vaikka metrin verran. Ja sitten ulkoyksikön päälle lippa, ettei turhaan kastele / sada lumet / sammalpaskat jostain jne. koko ajan tukkeeksi tai lisäsulatuksia varten. Itte tehny pumpun vesikatteelle/katteeksi esim. konsolit 30x30 huonekaluputkesta/M20-kierretangoista, siihen 12-15 mm filmivaneri ja päälle konesaumakate samaan väriin kuin talon kate. Menee jotain pari tuntia extraa. Mut joo, voi tehdä hyvin tai huonosti tai siltä väliltä.
 
Viimeksi muokattu:
Viime talvien lumesta tukkoon meno-ongelmien takia jatkoin aikasempaa katosta että se on nyt suojus. Saa nähdä auttaako. Onneksi tein itse niin tuli tekijän näköinen:
20240901_124619.jpg
Nyt kun on lunta tullut jo reippaastikin muutaman kerran tuulen kanssa, niin uskaltaa todeta että hyvin toimii suojakotelo. Ei yhtään lunta päässyt ulkoyksikölle asti tarttumaan. 2 sadekertaa ollut, joissa luulen että mahdollisesti olisi ollut ilman jo ongelmia ja manuaalisulatuksen tarve. Ja 1 sadekerta jossa olen 100% että olisi mennyt tukkoon ilman.
 
Eka täysi kuukausi pumpulla. Laskettu COP 4.62.
Lämpöteho 1229.4kWh
Sähkönkulutus 270.8kWh

Daikin Perfera 40N, 120m2, Etelä-Pohjanmaa.

Pumppu aika hyvin huomioi myös 6.8kWh Harvia kiukaan lämmityksen. Kerran viikossa vain saunotaan. Pesuhuone ja takkahuone, jossa pumppu on ovat vierekkäin. Saunan lämpötila 80 astetta (hieman liian kuuma omaan tottumukseen).

Eilen klo 20-22 oli ilpin kulutus 0.2kWh.

Screenshot_2024-12-01-12-15-10-66_4bcafe9f204dac669a9d9795053a31bd.jpg
 
Juu usintahan sinulla on sielä.

Ehdin viimein itsekin tätä tutkailla, kesäkuussa 2024 asennettu Daikin N40.

Näyttäisi että näissä astetta vanhemmissa ei ole kuin 3v takuu (kuitissa luki rekisteröimällä 3v+6kk), tuo 3+2v on kait tullut jossain vaiheessa syksyllä tarjolle.

Lisäksi @jm82 ansiokkaasti esiintuomat Onectasta katsotut lämmöntuotto + kWh COP-laskelmat eivät onnistu kun arvioidut lämmöntuotot ei ole tarjolla FTXTM40S -sisäyksiköltä. Ilmeisesti se olisi tullut tarjolle vasta M40A sisäyksiköille.

Kun tuon vielä yhdistää siihen, että uudemmat wifi-koritit ei toimi local-ohjauksessa homeassistanttiin, ja että Daikin rampautti/muutti API-rajapintansa myös kesällä. Aiemmin pystyit sen kautta laskemaan homeassistanrissa COPia kun sait kaikki tarvittavat arvot suoraan, niin nyt ei "natiivisti" ole oikein mitään keinoa tuota arvioida. Vähäsen perseestä, mut elämä aina välillä on.

Kait se on alettava katselemaan ESP32 pohjaista faikinia tuon pilvi-only wifi-palikan tilalle / rinnalle että saa tavan tekkiläinen datan nälkänsä tyydytettyä!


Screenshot_20241203_204701_ONECTA - Daikin.jpg
 
Saako wifillisestä panasonicista sähkönkulutuksen ulos ihan ilman lisäkilkkeitä?

Jos ei, onko suositella jotain Nedis yhteensopivaa palikkaa kiinteän asennuksen väliin?
 
Saako wifillisestä panasonicista sähkönkulutuksen ulos ihan ilman lisäkilkkeitä?

Jos ei, onko suositella jotain Nedis yhteensopivaa palikkaa kiinteän asennuksen väliin?

Saa. Lataat vaan Panasonic Comfort Cloudin ja virittelet pumpun wifiin kiinni, jonka jälkeen pystyt lisäämään sen äppsiin. Toki energiamittaus alkaa vasta tästä, eikä laitteessa ole mitään sisäistä lokia menneistä kulutuksista. Tarkkuus on ihan ok, omien varmistusmittausten perusteella CC ilmoittaa ehkä 10-15% alakanttiin.
 
Saa. Muistaakseni Panasonicissa jopa aika tarkka. Mitsubishi Electricissä näyttää mitä sattuu.

Saa. Lataat vaan Panasonic Comfort Cloudin ja virittelet pumpun wifiin kiinni, jonka jälkeen pystyt lisäämään sen äppsiin. Toki energiamittaus alkaa vasta tästä, eikä laitteessa ole mitään sisäistä lokia menneistä kulutuksista. Tarkkuus on ihan ok, omien varmistusmittausten perusteella CC ilmoittaa ehkä 10-15% alakanttiin.

Kiitokset. Ei ole lokia, ei siis saa historiatietoja talteen? Jos näin, mikä olisi hyvä Nedis/zigbee yhteensopiva kikkare tähän kiinteään ilp asennukseen?
 
Kiitokset. Ei ole lokia, ei siis saa historiatietoja talteen? Jos näin, mikä olisi hyvä Nedis/zigbee yhteensopiva kikkare tähän kiinteään ilp asennukseen?

Niin siis tarkoitin, että laitteessa itsessään ei ole mitään muistia, eli kun kytket sen ensimmäistä kertaa Comfort Cloudiin niin siitä eteenpäin kulutustiedot menevät kyllä talteen Panasonicin pilveen, mutta sitä aiempaa kulutustietoa ei ole.

Jos yhtään kiinnostaa viritellä, niin Home Assistantille on olemassa aika hyvä Panasonic lisäkilke, jonka kautta saat myös kulutustiedot paikallisesti talteen. Lisäksi sitä kautta näet myös hetkellisiä lämmitystehotietoja ja voit ohjelmoida vähän tarkemmin automaatiota jne.
 
Niin siis tarkoitin, että laitteessa itsessään ei ole mitään muistia, eli kun kytket sen ensimmäistä kertaa Comfort Cloudiin niin siitä eteenpäin kulutustiedot menevät kyllä talteen Panasonicin pilveen, mutta sitä aiempaa kulutustietoa ei ole.

Jos yhtään kiinnostaa viritellä, niin Home Assistantille on olemassa aika hyvä Panasonic lisäkilke, jonka kautta saat myös kulutustiedot paikallisesti talteen. Lisäksi sitä kautta näet myös hetkellisiä lämmitystehotietoja ja voit ohjelmoida vähän tarkemmin automaatiota jne.

Jes nyt sain kiinni. Tuo on tuollaisenaan jo ihan riittävä omaan käyttöön.

Jonkinlaista kotiautomaatiota olen virittelemässä, mutta HA on liian syvää päätä itselle :) Ilpille riittää etäseuranta/säätö ja kulutustiedot. Muu ”kotiautomaatio” rakentuu sitten ihan vain Nediksen ympärille, lähinnä kosteus/lämpötilamittausta ilman ohjauksia (ainakin alkuun).

Panassa ei löytyne mitään rajapintaa Nediksen vehkeisiin?
 
Daikin Perfera 40 N sovelluksesta katsoin, että (noin) 650W olisi ottoteho, kun tarveohjaus on 95%. Mutta -80 luvun 120 neliön lämmitykseen ei enää riitä -9 asteen pakkasella.

Kauimmassa makkarissa oli lämpö laskenut 19.8 asteeseen, vaikka pyynti 30, niin piti kytkeä tarveohjaus pois. Pyynnin laskin 21 asteeseen (huoltovalikosta korjattuna 23). Pitäisi alkaa kohta lämpöä tulemaan enempi :)

Jos COP olisi vaikka 4.5 luokkaa, niin tuo 650W voisi olla 2900W lämmityspatterin verran.
 
Hyppäsi tietysti aika selkeästi kovemmaksi sähkönkulutus, kun laittoi lämpöä enemmän päälle (eli tarveohjaus 95% pois päältä). 650W -> 1300W.

Näyttää kyllä huomenna olevan korkeimmillaan illalla -2 astetta, että vain lyhyt pakkasjakso on.

Screenshot_2024-12-04-21-03-53-09_4bcafe9f204dac669a9d9795053a31bd.jpg
 
Daikin Perfera 40 N sovelluksesta katsoin, että (noin) 650W olisi ottoteho, kun tarveohjaus on 95%. Mutta -80 luvun 120 neliön lämmitykseen ei enää riitä -9 asteen pakkasella.

Kauimmassa makkarissa oli lämpö laskenut 19.8 asteeseen, vaikka pyynti 30, niin piti kytkeä tarveohjaus pois. Pyynnin laskin 21 asteeseen (huoltovalikosta korjattuna 23). Pitäisi alkaa kohta lämpöä tulemaan enempi :)

Jos COP olisi vaikka 4.5 luokkaa, niin tuo 650W voisi olla 2900W lämmityspatterin verran.
Cop on tuskin 4.5 kun ei vuosihyötysuhdekkaan ole noin suuri.
 
Cop on tuskin 4.5 kun ei vuosihyötysuhdekkaan ole noin suuri.
COP 4.
650 x 4 = vastaisi noin 2600W sähköpatteria

Sitten lämpötilan nosto 19.8 asteesta 21 asteeseen. 120 neliötä kokonaan ilpillä, 1981 talo, Etelä-Pohjanmaa.

1300 x 4 = vastaisi noin 5200W sähköpatteria. Daikin ei näytä COP lukemaa tuon tarkemmin, eli voi olla jotain muuta oikeasti.

Daikin Perfera 40 N, puhallin 5/5.


Edit:
Tuo noin 5.2kW lämpöteho voisi pitää jotenkin paikkansa?


"Mittauksissa korostuu 4.5kW pätöteho -22C pakkasessa"
 
Viimeksi muokattu:
Copin voi laskea kun tietää puhallusmäärän, sekä imu ja puhallusilman lämmön.
Jep. Oma arvio siis vaan ilpin itse näyttämät lukemat.

Lämpöteho 1707.5kWh
Kulutus 374.9kWh
Arvattu COP 4.55. Alkaen lokakuun loppupuolelta.

Kulutuksenhan olisi helppo tarkistaa mittarilla. Lämpötehon laskennassa sitten monta muuttujaa ja anturointia. Puhallus on ollut Daikinissa jatkuvasti 5/5. Myös sähkölaskusta voisi jotain hieman arvioida, mutta ei ole tullut vielä laskua. Joulukuun arvio COP siis 4, eli ainakin jollain tarkkuudella saattaa jopa näyttää järkeviä lukemia.

Ei ole myöskään tietoa talon aiemmista kulutuksista, eli sähkö + 11 vuotta vanha Panasonic ilp. Täytyy joskus kytkeä Panasoniciin myös virrat, että saa vähäsen vielä aputehoa. Takkapuut säästän oikein kylmälle.
 
Lampopumput.info palstalla joku näppärä väsännyt tuollaisen vesiputken.

Itsellä joku hieman samanlainen viritys mielessä, kun ilpin mukana tuli tuo sulanapitokaapeli, johon ilp syöttää virran, kun sulatus on käynnissä. Nyt alla palju, mutta tuollainen hieman automaattisempi juttu voisi olla kiva :)

Harmillisesti viemäriä ei ole lähettyvillä. Ilp on talon sivussa, niin ei muut nää mahdollista "patenttia".

Screenshot_2024-12-05-20-28-59-06_4641ebc0df1485bf6b47ebd018b5ee76~2.jpg
 
Lampopumput.info palstalla joku näppärä väsännyt tuollaisen vesiputken.

Itsellä joku hieman samanlainen viritys mielessä, kun ilpin mukana tuli tuo sulanapitokaapeli, johon ilp syöttää virran, kun sulatus on käynnissä. Nyt alla palju, mutta tuollainen hieman automaattisempi juttu voisi olla kiva :)

Harmillisesti viemäriä ei ole lähettyvillä. Ilp on talon sivussa, niin ei muut nää mahdollista "patenttia".

Screenshot_2024-12-05-20-28-59-06_4641ebc0df1485bf6b47ebd018b5ee76~2.jpg
Ratkaisu jossa yhdistyy esteettinen rumuus ja hyötysuhteen tuhoaminen. Kalliita senttejä siirtää vettä kauemmaa seinästä...
 
Hyötysuhteen tuhoaminen. Kalliita senttejä siirtää vettä kauemmaa seinästä...
Ruma kyllä. Kaapelin pituus on 2.5 metriä.

Kaapelin teho 15W/m. Eli 37.5W menee sähköä joka sulatuskerralla. Kauankohan se sulatus yleensä kestää?

Mietin vaan, että miten iso juttu sitten on hyötysuhteen kannalta? Toinen vaihtoehto voisi olla viisto luiska ilpin alle.

Screenshot_2024-12-06-03-20-42-55_4641ebc0df1485bf6b47ebd018b5ee76~2.jpg


Screenshot_2024-12-06-03-33-41-39_4641ebc0df1485bf6b47ebd018b5ee76~2.jpg
 
Yöllä ollut lyhyt sähkökatko ja Daikinin Perfera mennyt tilttiin, n. 20 randomia vikakoodia ja käskee soittamaan huollon. Saakohan tuon bootattua jotenkin?
 
Yöllä ollut lyhyt sähkökatko ja Daikinin Perfera mennyt tilttiin, n. 20 randomia vikakoodia ja käskee soittamaan huollon. Saakohan tuon bootattua jotenkin?

Soita Tosipahalle (myyntiin), ne jatkaa kiltisti sähkökatkon jälkeen tilanteesta mikä oli ennen ;)

Todennäköisesti sulla ulkoyksikön pcb sökö tai ulkoyksikön puhaltimen moottori kärtsynyt virtapiikistä tms. johtuen jos jotain. Ota ny kuitenki eka sulake / turvakytkin veks joksiki aikaa ts. pumppu täysin kylmäks niin et kaikki konkat purkautuneet ja sit takas ja katot mitä se sitte sanoo.
 
> randomia vikakoodia

Se fiilis kun insinöörit tehneet vikakoodijärjestelmät eikä sen enempää edes katsota listasta mitä koodeja sieltä pukkaa.

Ehkä parasta soittaa sinne huoltoon.
 
Yöllä ollut lyhyt sähkökatko ja Daikinin Perfera mennyt tilttiin, n. 20 randomia vikakoodia ja käskee soittamaan huollon. Saakohan tuon bootattua jotenkin?
Näyttäkös sovellus nuo vikakoodit vai miten ne ilmenee?

Pumpusta virrat pois ja sitten turvakytin tai sulake nolliin. Mulla ainakin näkyy huoltokumppanin tiedot sovelluksessa (Perfera 40 N) ja jatkettu 5 vuoden takuu.

-----

Lyhyt -9 asteen pakkasjakso ohi ja torstaille tuli suurin sähkönkulutus 17.6kWh

Screenshot_2024-12-06-10-55-55-29_4bcafe9f204dac669a9d9795053a31bd.jpg
 
Joo Ilppifirman kaveri vastasin viestiin ja käski tehdä hard reserin ja näemmä taas toimii.

> randomia vikakoodia

Se fiilis kun insinöörit tehneet vikakoodijärjestelmät eikä sen enempää edes katsota listasta mitä koodeja sieltä pukkaa.

Ehkä parasta soittaa sinne huoltoon.
Siellä oli siis käytännössä ihan kaikki vikakoodit mitä laitteesta ylipäänsä löytyy.
 
Näyttäkös sovellus nuo vikakoodit vai miten ne ilmenee?

Pumpusta virrat pois ja sitten turvakytin tai sulake nolliin. Mulla ainakin näkyy huoltokumppanin tiedot sovelluksessa (Perfera 40 N) ja jatkettu 5 vuoden takuu.

-----

Lyhyt -9 asteen pakkasjakso ohi ja torstaille tuli suurin sähkönkulutus 17.6kWh

Screenshot_2024-12-06-10-55-55-29_4bcafe9f204dac669a9d9795053a31bd.jpg
Kapulasta klikkailemalla saa vikakoodit esiin, ilmeisesti onnistuisi myös sovelluksella, mutta sekin lakkasi toimimasta :D
 
Soita Tosipahalle (myyntiin), ne jatkaa kiltisti sähkökatkon jälkeen tilanteesta mikä oli ennen ;)

Todennäköisesti sulla ulkoyksikön pcb sökö tai ulkoyksikön puhaltimen moottori kärtsynyt virtapiikistä tms. johtuen jos jotain. Ota ny kuitenki eka sulake / turvakytkin veks joksiki aikaa ts. pumppu täysin kylmäks niin et kaikki konkat purkautuneet ja sit takas ja katot mitä se sitte sanoo.
Jotain 5 kertaa olen ottanut joko pumpun sulakkeen irti tai päävirrat kokonaan talosta pois. Tuota ennen olen kyllä pumpun sammuttanut, mutta en ole jaksanut jäädä odottelemaan sitä sammumista loppuun asti. Ainakaan tuosta ei ole Daikiniin tullut mitään virhekoodia.

Joo Ilppifirman kaveri vastasin viestiin ja käski tehdä hard reserin ja näemmä taas toimii.
Sanoiko huoltaja, että kauanko pitää olla pumpusta virrat kokonaan pois?

Hyvä kun korjaantui resetillä :) Eihän se toki vikatilaan saisi mennä siltikään.
 
Useimmat pumputhan toimii 10A sulakkeella. Jotain poikkeuksia sitten, että muutamassa vaatimus on 16A sulake.

Itse tuossa tyytyväisenä latasin sähköautoa 13A virralla pari viikkoa. Sitten mielenkiinnosta kokeilin 16A, joka poltti heti sulakkeen. Katsoinkin sitten, että sulake onkin vaan 10A. Eli 30% virta ylitetty. Laturi näyttää muistaakseni jotain 222V ja 12.9A.

Samoin kesällä latasin toista sähköautoa vanhassa talossa 16A virralla ja testissä oli silloin 13A sulake. Kesti tuon, mutta muistaakseni kaapelit oli paksummat. Auto tosin vain hybridi, eikä latausjohdosta saanut valittua pienempää virtaa.


Muistuu vaan mieleen keskustelu, jossa kaksi ILPiä saman 10A sulakkeen perässä. Ja myös kaksi Toshiba Premium+ 35 ILPiä, joissa paksut kaapelit ja 16A sulake.

ILP varmaan ottaa vain hetkellisesti sen suuren virran, esim Daikin 1300W kompuralla, eli luulisi 13A sulake ainakin varmasti kestävän myös. Jos siis ei olisi kovin paljoa kuormaa saman sulakkeen takana.


----
Yksi juttu vielä, kun sähkölämmitteinen talo, niin vanha varaaja on ilmeisesti vaatinut aika ison tehon. Kaapista kun löytyi melkein 10kpl palaneita 25A pääsulakkeita. Nyt pienemmällä (3000l vs 300l) 2800W varaajalla ei ole ollut mitään ongelmia onneksi, ainakaan vielä. Tuo pieni varaaja siis vain yksivaiheinen. 16A ja paksut kaapelit. Muistaakseni tuohon jättivaraajaan meni kaksi kolmevaiheista 16A kaapelia. Menee tosin vieläkin, mutta sulakkeet olen ottanut pois.
 
Viimeksi muokattu:
ILP varmaan ottaa vain hetkellisesti sen suuren virran, esim Daikin 1300W kompuralla, eli luulisi 13A sulake ainakin varmasti kestävän myös.
Sulatuksen aikana nousee ottoteho sinne yli 1000W. Yläkerran ilppi on 10A sulakkeen takana ja toisen makkarin 600W lämpöpatteri on samassa. Tarveohjaus 95% päällä. Samalla tulppasulakkeella mennään vielä.

IMG_4744.jpeg
 
Ajoin sopivasti Bilteman ohi, niin ostin sieltä 8€ maksaneet 2m 32mm viemäriputkea ja kulmapalan.

Nyt on ulkoyksikössä siis "pakoputki". Täytyy huomenna käydä katsomassa, että toimiiko yhtään, vai pitääkö purkaa pois?

IMG20241207182840.jpg
 
Myös sähkölaskusta voisi jotain hieman arvioida, mutta ei ole tullut vielä laskua.
Nyt on kyllä asioiden seurannassa hieman parantamisen varaa. Kulutustiedot käteen, oli se sitten sähkön myyjältä, sähkönsiirtoyhtiöltä tai kantaverkon palvelusta.

Kun näin kunnolla nysvätään ja optimoidaan, niitä on syytä katsoa tunti- eikä kuukausitasolla. Ei tietenkään koko ajan mutta pistokokeena.
 
Nyt on kyllä asioiden seurannassa hieman parantamisen varaa. Kulutustiedot käteen, oli se sitten sähkön myyjältä, sähkönsiirtoyhtiöltä tai kantaverkon palvelusta.

Kun näin kunnolla nysvätään ja optimoidaan, niitä on syytä katsoa tunti- eikä kuukausitasolla. Ei tietenkään koko ajan mutta pistokokeena.
Olikin tunnukset jo talletettuna. Seinäjoen energian palvelu ei näytä puhelimella kunnolla toimivan. Täytyy läppärillä joskus tutkia.

Jos sieltä tuntitasolta löytyisi jotain hieman hyödyllistä tietoa. Kaksi asukasta. 300L sähkövaraaja, sähköauton lataus, sähkökiuas kerran viikossa. Sähköauton kilometrit on olleet 20tkm vuodessa. Auton kulutus varmaan noin 20 (jotain yksikköä).

Millainen esim teillä on tuo joukukuun kulutus tähän asti?


2800W varaajaan saisi helposti kulutusmittarin pistokkseeseen (jos jaksaisi riittävästi kiinnostaa lukemat). Yhden mittarin olen jo ostanut. Samoin 3000W sähköauton lataukseen saisi mittarin väliin.

Tai sitten joku päivä ei lataa autoa ja varaaja pois päältä, niin saisi melkein pelkästään ILPin kulutusksen tietoon.

Screenshot_2024-12-08-06-07-37-98_4641ebc0df1485bf6b47ebd018b5ee76~2.jpg


Screenshot_2024-12-08-06-21-02-10_4bcafe9f204dac669a9d9795053a31bd~2.jpg
 
Tai sitten joku päivä ei lataa autoa ja varaaja pois päältä, niin saisi melkein pelkästään ILPin kulutusksen tietoon.
Ilpin kulutuksen saa tämmöisellä helposti ja tarkasti selville. (Vaatii sähkärin, jos itse ei uskalla asentaa). Eli kuvassa oikeanpuoleisella.
Joulukuu kahdelta pumpulta n.100kWh. Puuta poltettu pakkasilla muutama pesällinen pönttöuunissa. (1,5krs 150m2).

IMG_4588.jpeg


IMG_4746.png


IMG_4745.png
 
Viimeksi muokattu:
Kotiautomaatio seuraa lämpötilaa kauempaa huoneista ja säätää ilpin pyyntiä asetettujen rajojen mukaan ja pakkaskompensaatiolla. Toimii todella miellyttävästi ja vahvistaa käsityksen siitä, että huoneen lämpötilamittaus pitäisi olla kyllä kauempana kuin ilpin kyljessä.
 
Täällä on jo joulukuussa saanut yhtenä päivänä 25-sarjan ILPistä pihalle lähelle maksimit, kun kulutus oli 37kWh vuorokaudessa. Ei tainnut keskilämpötila olla kuin noin -6, ja tuo alkaa olla siinä rajoilla että teho loppuu kesken. Kevättalvella pääsee vähän pidemmälle, kun ei ole tarve sulattaa ihan niin taajaan.

Kuutioita on ~570, eli saa tehdä töitä urakalla. Toinen IlP voisi olla ihan hyvä sijoitus, mutta kun talo on useampikerroksinen ja kuitenkin sen verran kompakti ulkomitoitaan, ei oikein ole hyviä paikkoja alakerrassa. Yläkerroksista löytyy jo, mutta niistä ei ole mitään hyötyä lämmitykseen, kun lämmöt nousee ylös muutenkin.
 
Yläkerroksista löytyy jo, mutta niistä ei ole mitään hyötyä lämmitykseen, kun lämmöt nousee ylös muutenkin.
Onko nuo yläkerroksien ilpit ollenkaan päällä? Jos ei niin onko kokeiltu pitää päällä? Puhallus esim voi torpata alhaalta lämmön nousua ja näin alakerran pumpun työmäärä tasoittua. Tuo lämmön siirtyminen ylöspäin on valillä ihmeellistä. Meillä se ei sinne oikein osaa vaikka avoportaatkin on, jos yläkerran ilppi ei ole päällä niin vilu siellä tulee ja alakertaan tulee vedontunnetta, kun kylmää tulee ylhäältä. Kyllä meilläkin alakerran ilppi kovimman työn tekee talvella ja kesällä päinvastoin.
 
Ilpin kulutuksen saa tämmöisellä helposti ja tarkasti selville. (Vaatii sähkärin, jos itse ei uskalla asentaa). Eli kuvassa oikeanpuoleisella.
Joulukuu kahdelta pumpulta n.100kWh. Puuta poltettu pakkasilla muutama pesällinen pönttöuunissa. (1,5krs 150m2).

IMG_4588.jpeg


IMG_4746.png


IMG_4745.png
Kahdella (hyvällä) pumpulla saa varmaan hieman paremman hyötysuhteen.


Shelly pm mini gen3 , tuon laitan varmaan tilaukseen K-Raudasta. Mietin myös, jos tilaisi kaksi, niin saisi 11 vuotta vanhaan Panasoniciin myös omansa. Panasonic tulee sitten apuun vasta, kun Daikinin tehot loppuu.
 
Kotiautomaatio seuraa lämpötilaa kauempaa huoneista ja säätää ilpin pyyntiä asetettujen rajojen mukaan ja pakkaskompensaatiolla. Toimii todella miellyttävästi ja vahvistaa käsityksen siitä, että huoneen lämpötilamittaus pitäisi olla kyllä kauempana kuin ilpin kyljessä.
Onko teillä tarveohjaus kokoajan pois päältä?

Nyt kun tuo -9 asteen lyhyt pakkasjakso jo meni, niin tarveohjaus on taas päällä (95%).

Saisi tosiaan olla yhdestä tai kahdesta huoneesta lämpötilamittaus ja ohjaus niiden perusteella. Pelkkä pakkaskompensaatiokaan ei toimi niin hyvin, että ei tarvitsisi hienosäätää joskus lämpöä.
 
Ilpin kulutuksen saa tämmöisellä helposti ja tarkasti selville. (Vaatii sähkärin, jos itse ei uskalla asentaa). Eli kuvassa oikeanpuoleisella.
Joulukuu kahdelta pumpulta n.100kWh. Puuta poltettu pakkasilla muutama pesällinen pönttöuunissa. (1,5krs 150m2).

IMG_4588.jpeg


IMG_4746.png


IMG_4745.png
Vai onko Shelly:n tilaukselle parempia paikkoja?

Veikkaan että jäätyy tukkoon.
En tiedä onko vielä sulattanut, kuin ehkä kerran? Ei näyttänyt vielä jäätyneeltä kumminkaan.

IMG20241208115055.jpg
 
Millainen esim teillä on tuo joukukuun kulutus tähän asti?
Meillä on hyvä huono esimerkki. Sähkömittaridatasta on täällä lähes mahdoton päätellä mitään ilppiin liittyen, tai oikeastaan edes arvuutella lämmityksen kokonaisuutta. Samalla sähköllä lämmitetään osia kolmessa eri rakennuksessa, ja sitä kuluu myös ulkona harakoille. Autoja ei toistaiseksi latailla mutta kylläkin lämmitetään vaihtelevasti erilaisia ajoneuvoja sekä moottorin että kabiinin osalta.

Joulukuun ensimmäiset 7 kokonaista vuorokautta on kuluttanut sähkömittarista noin 570 kWh, josta ILP oman epävarman mittauksensa mukaan 115.

Pienin sähköliittymän tuntiteho 1,6 ja suurin noin 9. Erillisenä kulutuksena tiedossa lisäksi vain MLP joka on ottanut samalla jaksolla 155 kWh. Omat mittarit pitäisi laittaa ryhmäkeskuskohtaisesti jos tällaista haluaisi helposti luettavaksi. Helpompi osaratkaisu olisi asentaa vain ilppiä varten oma ulkoinen mittalaite. Vielä paljon helpommalta alkaa tuntua yksinkertaisesti olettaa ilpin mittausdata oikeaksi.

Lämmityksen kulutustietoja voi toki yrittää vertailla liittymän kulutukseen josta saa tuntitasolla arvioita muusta käytöstä, kunhan valitsee tunteja jolloin ei käytetty työvehkeitä, saunottu, pyykätty jne. Maalämpöpumpun(tämän lämmönjako ei mene samaan rakennukseen jossa ILP) kulutustieto on varmuudella tarkka, yhden erillisen sähkövaraanin kulutuksen voisin halutessani selvittää pistorasiaan liitettävällä mittarilla. Millään ilveellä en kuitenkaan nykyisillä numeroilla pääse helposti laskemaan takaperin miten ILP kulutus pitää paikkansa, edes hehtaaritarkkuudella. Kaiken muun kulutuksen irrottaminen koeajoa varten on liian vaivalloista ja siihen sisältyy sekä unohtamisen että epätarkkuuden vaara. Jopa paskaviemäri tarvitsee sähköt.
 
Ft25, rintsikan keskikerros, ympärijuoksettava ja oviaukot puhkottu lähes kattoon asti. Pyynti 22, puhallus päivällä 3, yöllä 2. Kulutus 7.....16kwh päivässä, ihan ulkolämpötilan mukaan. Sijainti Tampere. Ei muita lämpölähteitä, toki keittiön kodinkoneet ja lto-kone.
 
Screenshot_20241208-174259.png

Täällä tällaista. Kyseessä laitteiden oma ilmoitus eli kymmenen pinnaa voi laskea tuohon päälle. Sijainti keskeinen Uusimaa, vajaa 200 neliötä eikä muita lämmönlähteitä.

Ylä- ja alakerran pumppujen pyynti 21, puhallus 3, kellarissa pyynti 17 ja automaattipuhallus. Ylä- alapumput tosiaan Panan HZ25XKE, kellarissa pöhisee QZ25VKE.
 
Viimeksi muokattu:
Pelkkä pakkaskompensaatiokaan ei toimi niin hyvin, että ei tarvitsisi hienosäätää joskus lämpöä.
Alle -5 HA nostaa astetta korkeammalla profiililla lämpöjä ja näyttää toimivan ihan hyvin täällä, tosin yhdet tuon alittavat pakkaset vasta testattu. Nyt on kehitteillä sisä- ja ulkolämpötilan derivaatta sensorilla hienosäätöä, jos lämpötilat muuttuu radikaalisti eli jos ulkona kylmenee nopeasti. Pyyntiautomaation rajat, kun löytyi niin tuon jälkeen ei ole tarvinnut kajota säätöihin. Tänäänkin keittiössä tehtiin uuniruokaa niin hienosti HA reagoi. Samoin yöllä, jos ilma lauhtuu ja yläkerrassa alkaa makkarin lämpö nousta niin ei tarvii herätä hikoiluun.
Ihminen on siitä kummallinen, että vaikka lämpötila olis aina tasan sama niin se tuntee välillä vilua tai liiallista lämpöä. Vaatetuksella on suuri merkitys, tuon alkaa jo nainenkin vihdoin ymmärtämään, kun voi lyödä eteen semmoset datarätingit, jolla voi todistaa ettei sun VOI olla kylmä!;)
 
Alle -5 HA nostaa astetta korkeammalla profiililla lämpöjä ja näyttää toimivan ihan hyvin täällä, tosin yhdet tuon alittavat pakkaset vasta testattu. Nyt on kehitteillä sisä- ja ulkolämpötilan derivaatta sensorilla hienosäätöä, jos lämpötilat muuttuu radikaalisti eli jos ulkona kylmenee nopeasti. Pyyntiautomaation rajat, kun löytyi niin tuon jälkeen ei ole tarvinnut kajota säätöihin. Tänäänkin keittiössä tehtiin uuniruokaa niin hienosti HA reagoi. Samoin yöllä, jos ilma lauhtuu ja yläkerrassa alkaa makkarin lämpö nousta niin ei tarvii herätä hikoiluun.
Ihminen on siitä kummallinen, että vaikka lämpötila olis aina tasan sama niin se tuntee välillä vilua tai liiallista lämpöä. Vaatetuksella on suuri merkitys, tuon alkaa jo nainenkin vihdoin ymmärtämään, kun voi lyödä eteen semmoset datarätingit, jolla voi todistaa ettei sun VOI olla kylmä!;)
Itsellä suunnitelma tehdä vastaava automaatio HA:lla, mutta en ole ihan varma miten asiaa kannattaisi lähteä lähestymään. Et pystyisi jakamaan omaa automaatiotasi mistä saisi otettua mallia? 😊
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 737
Viestejä
4 564 218
Jäsenet
75 013
Uusin jäsen
52375

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom