Ilmalämpöpumput eli ILPit

Liikaa ei kannata laskea lämpökäyrää ettei kylppärin lattia jää lämmittämättä. Myös jos makkarin ovia pidetään kiinni öisin niinkuin usein pidetään niin huoneen lämpötila laskee alemmalla käyrällä
Lattiat nimeomaan tuntuu yhtälämpimälle pari astetta viileämpänäkin eivain lämmitä ilmaa.
 
Lattiat nimeomaan tuntuu yhtälämpimälle pari astetta viileämpänäkin eivain lämmitä ilmaa.
Oletat et on lattialämpö, sitä ei vissiin tiedetä? 🤔
Pääasia on et pilpin vastukset ei alkais käydä päällä, ni ennemmin ilppiä isommalle ja useemmin puuta takkaan
 
Oletat et on lattialämpö, sitä ei vissiin tiedetä? 🤔
Pääasia on et pilpin vastukset ei alkais käydä päällä, ni ennemmin ilppiä isommalle ja useemmin puuta takkaan
Lattialämpö nyt on ainut jakomuoto mikä pilpin kanssa toimii edes auttavasti. Koko pilp on kyllä kerrassaan onneton keksintö, eikai niitä taida kyllä enään kukaan asentaakkaan, 2010 vuoden hinnat-alkaen talojen hittilaite, luo energiaa "tyhjästä", paskoo siinä sivussa myös ilmanvaihdon mutta ei kyllä liity ilppikeskusteluun.
 
Lattialämpö nyt on ainut jakomuoto mikä pilpin kanssa toimii edes auttavasti. Koko pilp on kyllä kerrassaan onneton keksintö, eikai niitä taida kyllä enään kukaan asentaakkaan, 2010 vuoden hinnat-alkaen talojen hittilaite, luo energiaa "tyhjästä", paskoo siinä sivussa myös ilmanvaihdon mutta ei kyllä liity ilppikeskusteluun.
Juuh tiedän et paskoo, mut esim mun talossa neropatti keksiny et on pattereiden lämmönlähteenä.. ja 2008 talo...itse osaan omassa kiertää ongelmat, mutta en voi muille mennä sanoo
 
Meillä uudenkarheassa talossa on Niben PILP, jonka kaveriksi tuli kesällä hankittu Toshiban ILP. Varaava takka löytyy myös, sitä tulee todennäköisesti polteltua pari-kolme kertaa viikossa pakkasilla. Onko jotain nyrkisääntöä siihen, miten näitä tulisi nyt ajaa yhdessä lämmityskaudella? Tiedän, että kaikki on yksilöllistä, mutta kun en kauheasti asiasta ymmärrä, niin toistaiseksi olen pitänyt PILPin säädöt ennallaan ja ILPillä pitänyt maltillista lämmitystä yllä (n. 20 astetta, puhallus automaatilla). Toivottavasti silläkään ei ihan metsään mene. Lähinnä tarkoituksena olisi siis kylmemmillä keleillä välttää PILPin sähkövastuksen käyttöä niin kauan kuin tällä combolla on fiksusti mahdollista. Vaikka toki asumismukavuudellakin on tässä taloudessa melko korkea arvo.
Itsellä F470, takka ja nytten uutuutena ILP (eka talvi tulossa)

F470ssa ainakin kannattaa vetää tuloilmanlämpötila alas (esim. väliin 12-18 astetta) ja lisäyksen estoa alemmas. Itsellä menee vastukset päälle kun päivän keskilämpö pakkasella, alennan sitä kun pakkaset alkaa nii aattelin katsoa miten kuinka alas sen voi laittaa.
 
Ilmalämpöpumpun uusiminen mielessä, kun nykyinen yli 12 vuotta vanha Mitsubishi FH25 on jäänyt ehkä vähän "pieneksi". FH25 hommattu kun talossa oli noin 100m2, nyt laajennuksen jälkeen 150m2.

Daikin Perfera N 40 mallia täällä näköjään suositeltiin kun muutamia sivuja lueskelin taaksepäin?

Tuo nykyinen Mitsu kyllä vielä toimii, eli ei mikään kauhea hoppu ole ostaa uutta. Kannattaisiko tuo ajella loppuun vai ostaa hyvissä ajoin uusi?

En ole kauheasti näiden spekseihin perehtynyt, mutta onko tässä yli 10 vuodessa tapahtunut jotain mullistavaa näissä vehkeissä? Eli onko uudemmat laitteet energiatehokkaampia tms...?
Uudet pumput tuottaa paremmin lämpöä hyvin kylmässä. Vanha saattaa lopettaa lämmittämisen -20C paikkeilla, mutta uudet puhkuu vielä hyvin vaikkei tietysti enää millään huippuhyötysuhteilla. N40 on oikein hyvä valinta uudeksi pumpuksi.
 
Lattialämpö nyt on ainut jakomuoto mikä pilpin kanssa toimii edes auttavasti. Koko pilp on kyllä kerrassaan onneton keksintö, eikai niitä taida kyllä enään kukaan asentaakkaan, 2010 vuoden hinnat-alkaen talojen hittilaite, luo energiaa "tyhjästä", paskoo siinä sivussa myös ilmanvaihdon mutta ei kyllä liity ilppikeskusteluun.
Miten se paskoo ilmanvaihdon?
Ja oikeestaan muutenkin, mikä siinä niin onnetonta on? Luo energiaa tyhjästä? Ei, luo sitä talteenottamasta huoneenlämmöstä. Itellä on lattialämpö alhaalla ja patterit ylhäällä, mikä mahtais olla se parempi järjestelmä sitten
 
Viimeksi muokattu:
Lattialämpö nyt on ainut jakomuoto mikä pilpin kanssa toimii edes auttavasti. Koko pilp on kyllä kerrassaan onneton keksintö, eikai niitä taida kyllä enään kukaan asentaakkaan, 2010 vuoden hinnat-alkaen talojen hittilaite, luo energiaa "tyhjästä", paskoo siinä sivussa myös ilmanvaihdon mutta ei kyllä liity ilppikeskusteluun.
Pilp on järkevämpi kuin suorasähkö tekee halvalla käyttövettä ja oikein säädettynä pitää energiankulutuksen matalana vaatii toki rinnalle tukilämmitysmuotoa mielellään kaksi eli ilp+takka. Itsellä Nibe f470 ja ensimmäinen talvi tulossa ilpin kanssa joten pudotin lämpökäyrän 2-2 aiemman 3-2 sijaan. Huonelämpö ollut näin syksyllä 21 ja makkarit n. 20. Katsotaan tarviiko pakkasilla säätää lisää. Ilpin pyyntö 21.
 
Minkäslaisia poistoilmalämpöpumppuratkaisuja löytyisi käyttöveden lämmitykseen, jos varsinaista vesikiertoista lämmitystä ei muuten ole. Mulla on nykyisellään LTO:lla varustettu ilmanvaihtokone sijoitettuna lämminvesivaraajan päälle ja masiinalla alkaa olla ikää se 25 vuotta, joten tuli mieleen josko tuon jossain vaiheessa vaihtaisi masiinaan joka hyödyntäisi poistuvan lämmön paremmin.
 
Minkäslaisia poistoilmalämpöpumppuratkaisuja löytyisi käyttöveden lämmitykseen, jos varsinaista vesikiertoista lämmitystä ei muuten ole. Mulla on nykyisellään LTO:lla varustettu ilmanvaihtokone sijoitettuna lämminvesivaraajan päälle ja masiinalla alkaa olla ikää se 25 vuotta, joten tuli mieleen josko tuon jossain vaiheessa vaihtaisi masiinaan joka hyödyntäisi poistuvan lämmön paremmin.
Täällä on ihan sama tilanne, mutta ajattelin jatkaa nykyisellä varaajalla ja IV-koneella vielä seuraavat 5 vuotta. Katsellaan sitten mitä on tarjolla. Nilan E taitaa olla tällä hetkellä vaihtoehto erillisten laitteiden sijaan. Meillä tuo laitos tulisi sellaiseen paikkaan, että ei paljoa LTO-konetta enempää saisi pitää meteliä, niin näinköhän jatketaan nykyisen kaltaisella setupilla. En ole vielä tuollaista kombi-konetta kuullut kenenkään muun kehuvan kuin myyntimiehen.
 
Täällä on ihan sama tilanne, mutta ajattelin jatkaa nykyisellä varaajalla ja IV-koneella vielä seuraavat 5 vuotta. Katsellaan sitten mitä on tarjolla. Nilan E taitaa olla tällä hetkellä vaihtoehto erillisten laitteiden sijaan. Meillä tuo laitos tulisi sellaiseen paikkaan, että ei paljoa LTO-konetta enempää saisi pitää meteliä, niin näinköhän jatketaan nykyisen kaltaisella setupilla. En ole vielä tuollaista kombi-konetta kuullut kenenkään muun kehuvan kuin myyntimiehen.
Joo, siis itelläkään ei ole sen enempää käsitystä, että onko noi laitteet yhtä puuta yleensä vai erillisiä värkkejä niin että sijoittelu sille iv-kone yksikölle on vapaampaa, mutta ainakin joku niben laite näytti googlettelulla sellaiselta, että ovat päällekäin. En mäkään tota nyt suorilta ole vaihtamassa, mutta kun tossa alkaa olla iv-kone sen ikäinen, että saa vaihtoa miettiä niin olis hyvä, kun kartoittuisi vähän toi markkina tuohon oheen. Tuo olisi kuitenkin kätevä, jos kämpän ilmanvaihtoon saadaan tolla masiinalla halutessaan pumpattua lämmintä ilmaa sen mitä varaajan lämmitykseen ei mene lämpöä, niin on sitten ilpin tukena toisena lämmönlähteenä ja parempi hyötysuhde kaikkinensa vs nykysetuppi.
 
Minkäslaisia poistoilmalämpöpumppuratkaisuja löytyisi käyttöveden lämmitykseen, jos varsinaista vesikiertoista lämmitystä ei muuten ole. Mulla on nykyisellään LTO:lla varustettu ilmanvaihtokone sijoitettuna lämminvesivaraajan päälle ja masiinalla alkaa olla ikää se 25 vuotta, joten tuli mieleen josko tuon jossain vaiheessa vaihtaisi masiinaan joka hyödyntäisi poistuvan lämmön paremmin.
Jos iv-koneessa on jotain vikaa , vaihda se uuteen ja thats it. Älä missään nimessä ota pilppiä tilalle. Kuten @Sir Lancelot yllä hyvin sanoi, jos on ilmalämpöpumppu, jaksaa lämmitellä takkaan plus kummassakaan ei vesikiertoa niin toki tuo pilp siirtää lämpöä sinne, mutta mitään järkeähän ei asiassa lämpöteknisesti ole.
 
Jos iv-koneessa on jotain vikaa , vaihda se uuteen ja thats it. Älä missään nimessä ota pilppiä tilalle. Kuten @Sir Lancelot yllä hyvin sanoi, jos on ilmalämpöpumppu, jaksaa lämmitellä takkaan plus kummassakaan ei vesikiertoa niin toki tuo pilp siirtää lämpöä sinne, mutta mitään järkeähän ei asiassa lämpöteknisesti ole.
Miten niin ei ole järkeä? Nythän talvella joku n. 20 asteinen sisäilma pakkaskeleillä vaihtuu tyyliin 0 asteiseski tuloilmaksi ja ulos puhallettava ilma on myös selkeästi ulkoilmaa lämpimämpää. Onhan tuossa nyt päivänselvästi järkeä sisäilmasta imeä se lämpö mitä siinä on vs imeä ilpillä yksinomaan sieltä kylmästä ulkoilmasta.

Jos iv kone vikaantuu niin miksi silloin investoisi vanhaan tekniikkaan?
 
Miten niin ei ole järkeä? Nythän talvella joku n. 20 asteinen sisäilma pakkaskeleillä vaihtuu tyyliin 0 asteiseski tuloilmaksi ja ulos puhallettava ilma on myös selkeästi ulkoilmaa lämpimämpää. Onhan tuossa nyt päivänselvästi järkeä sisäilmasta imeä se lämpö mitä siinä on vs imeä ilpillä yksinomaan sieltä kylmästä ulkoilmasta.

Jos iv kone vikaantuu niin miksi silloin investoisi vanhaan tekniikkaan?
IV-koneessa on ilmeisesti parempi hyötysuhde, kuin pilpissä? Tällaista "huhua" olen ainakin itse kuullut.

Jos vaan valitsee laadukkaan iv-koneen.
 
Lämmönvaihtimella varustetussa iv-koneessa on käsittääkseni lähes sama hyötysuhde, kuin PILPssä. On vaan huomattavati halvempi ja tekniikaltaan yksinkertaisempi (eli toimintavarmempi). Kesä aika on ainut, jolloin PILP saa etua, kun sitä voi käyttää käyttöveden lämmitykseen.
 
Miten lämmönvaihtimella päästään mukamas vaan samaan hyötysuhteeseen kuin lämpöpumpulla? Eikös noissa nyt luulisi että se ulospuhallettava ilma imettäisiin sisälämmöstä tyyliin rankasti pakkaselle ja siirrettäisiin se lämpö sisäilmaan ja käyttöveteen sen sijaan, että käytössä olisi vain lämmönvaihdin? Tuntuu erikoiselta että pakkaskeleillä ulos puhallettaisiin ulkoilmaan nähden suht lämmintä ilmaa, kun samalla ilppi imee lämpöä pakkasilmasta, kun lämpöpumpulla siitä sisäilmastakin saataisiin imettyä lämpö ja tuutattua pakkasilmaa pihalle?

Sehän tuossa on päivän selvää, että pilppi ei määräänsä enempää pysty työskentelemään, koska se työteho on riippuvainen ilmanvaihdon määrästä, josta syystä pilppilämmityksellä pakkasilla huutaa sähkövastukset, mutta ideanahan tuossa nyt olisi, että pilppi tekisi sen minkä pystyy hyvällä hyötysuhteella ja lämpöpumput yms lämmittää sit kämpän muuten. Eli pilpillä saatais lähinä suoran lämmönvaihtimen ja lämpöpumpun ero voitettua.
 
Miten lämmönvaihtimella päästään mukamas vaan samaan hyötysuhteeseen kuin lämpöpumpulla? Eikös noissa nyt luulisi että se ulospuhallettava ilma imettäisiin sisälämmöstä tyyliin rankasti pakkaselle ja siirrettäisiin se lämpö sisäilmaan ja käyttöveteen sen sijaan, että käytössä olisi vain lämmönvaihdin? Tuntuu erikoiselta että pakkaskeleillä ulos puhallettaisiin ulkoilmaan nähden suht lämmintä ilmaa, kun samalla ilppi imee lämpöä pakkasilmasta, kun lämpöpumpulla siitä sisäilmastakin saataisiin imettyä lämpö ja tuutattua pakkasilmaa pihalle?

Sehän tuossa on päivän selvää, että pilppi ei määräänsä enempää pysty työskentelemään, koska se työteho on riippuvainen ilmanvaihdon määrästä, josta syystä pilppilämmityksellä pakkasilla huutaa sähkövastukset, mutta ideanahan tuossa nyt olisi, että pilppi tekisi sen minkä pystyy hyvällä hyötysuhteella ja lämpöpumput yms lämmittää sit kämpän muuten. Eli pilpillä saatais lähinä suoran lämmönvaihtimen ja lämpöpumpun ero voitettua.
Pilp ottaa poistoilmasta lämmön talteen. Niin olen ymmärtänyt? Ei ole kyllä yhtään pilp kohdetta tullut vastaan, että en tiedä asiasta sen kummemmin.
 
Miten lämmönvaihtimella päästään mukamas vaan samaan hyötysuhteeseen kuin lämpöpumpulla? Eikös noissa nyt luulisi että se ulospuhallettava ilma imettäisiin sisälämmöstä tyyliin rankasti pakkaselle ja siirrettäisiin se lämpö sisäilmaan ja käyttöveteen sen sijaan, että käytössä olisi vain lämmönvaihdin? Tuntuu erikoiselta että pakkaskeleillä ulos puhallettaisiin ulkoilmaan nähden suht lämmintä ilmaa, kun samalla ilppi imee lämpöä pakkasilmasta, kun lämpöpumpulla siitä sisäilmastakin saataisiin imettyä lämpö ja tuutattua pakkasilmaa pihalle?

Sehän tuossa on päivän selvää, että pilppi ei määräänsä enempää pysty työskentelemään, koska se työteho on riippuvainen ilmanvaihdon määrästä, josta syystä pilppilämmityksellä pakkasilla huutaa sähkövastukset, mutta ideanahan tuossa nyt olisi, että pilppi tekisi sen minkä pystyy hyvällä hyötysuhteella ja lämpöpumput yms lämmittää sit kämpän muuten. Eli pilpillä saatais lähinä suoran lämmönvaihtimen ja lämpöpumpun ero voitettua.
Googlen eka iv-kone ja siinä olisi lähes 80% hyötysuhde.

Eli pilp olisi noin samaa luokkaa, mutta kalliimpi ja vikaherkempi. Ei siis mitään ideaa hankkia pilpiä?
 
Googlen eka iv-kone ja siinä olisi lähes 80% hyötysuhde.

Eli pilp olisi noin samaa luokkaa, mutta kalliimpi ja vikaherkempi. Ei siis mitään ideaa hankkia pilpiä?
Yllättävän isoksi tuo on saatu. Ehkä tässä hämää se ajatus siitä, paljonko ilppi siirtää lämpöä suhteessa sähkönkulutukseen, kun sitä ulko ja sisäilmaa on saatavilla ns rajattomasti vs tuollainen keissi missä lämpöpumppua ruokittaisiin ainoastaan tuolla poistoilmalla.
 
PILP:n etu nähdäkseni lähinnä se, että saa käyttövettä lämmitettyä suorasähköä paremmalla hyötysuhteella.

Ovat vaan sen verran hinnakkaita, että takaisinmaksuaika erilliseen moderniin IV-koneeseen nähden taitaa venähtää aika pitkäksi.

ETA:
Siis tilanteessa, jossa talossa on jo LVV, ILP, takka jne. ja pitäisi IV-kone vaihtaa.

Kyllähän grynderit noita tykkää laittaa pienempiin uudiskohteisiin.
 
Viimeksi muokattu:
PILP:n etu nähdäkseni lähinnä se, että saa käyttövettä lämmitettyä suorasähköä paremmalla hyötysuhteella.

Ovat vaan sen verran hinnakkaita, että takaisinmaksuaika erilliseen moderniin IV-koneeseen nähden taitaa venähtää aika pitkäksi.
Kyllä. Käyttöveden lämmitys sähkölläkin on ilmeisesti aika edullista. Takaisinmaksuaika tosiaan pitkä.


"MUH Ilmavan vuosihyötysuhde uutena on ollut 50% luokkaa. Jos tuon tilalle laittaisit vaikka Enervent Salla LTO:n niin vuosihyötysuhde olisi jotain 75-80% luokkaa. Tuolla lähitisi jo kohtalaisesti pois kulutusta.

Käyttöveden lämmitys vie suoralla sähköllä 3-4MWh. Se on loppujenlopuksi aika huono kohde säästää, kun parhaallakin MLP:llä siitä saisi pois ehkä 2-2,5MW pois. Siis pari-kolmesataa säästöä vuodessa.

Jos nykyinen varaaja on 300 litrainen, niin uusi voisi olla esim. 160l tai 200l. Jatkuvalämmitteisenä tuollaiset riittää oikein hyvin normaaliin vedenkulutukseen."
 
Ei toimivaa LTO -konetta kannata vaihtaa, jos siis rahallisesti ajattelee. IV-koneen vaihto maksaa 2000-3000€ ja jos ilp on pääasiallinen lämmitysmuoto, niin säästö korkeamman hyötysuhteen koneella on luokkaa 1000kWh/vuosi
 
Ei toimivaa LTO -konetta kannata vaihtaa, jos siis rahallisesti ajattelee. IV-koneen vaihto maksaa 2000-3000€ ja jos ilp on pääasiallinen lämmitysmuoto, niin säästö korkeamman hyötysuhteen koneella on luokkaa 1000kWh/vuosi

Tämäpä se. Eikä toimivaa LVV:jaa myöskään kannata vaihtaa. Tai oikeastaan montaa muutakaan toimivaa laitetta/asiaa.

IV-koneen vaihto voi tulla maksamaan aika paljon enemmänkin kuin 2- 3k€, riippuen itse koneesta, kohteen koosta jne.

Aina koneen vaihto ei myöskään ole ihan plug'n'play -hommaa. Kanavistossa voi olla muutostarpeita tai vaikkapa eristyksissä puutteita, esim. jäteilmakanava kondenssieristämättä. Mikä ei välttämättä haittaa huonommalla hyötysuhteella toimivan koneen kanssa, kun jäteilma ei mene pakkasen puolelle, mutta uudemman koneen kanssa voi mennä helpostikin.
 
Googlen eka iv-kone ja siinä olisi lähes 80% hyötysuhde.

Eli pilp olisi noin samaa luokkaa, mutta kalliimpi ja vikaherkempi. Ei siis mitään ideaa hankkia pilpiä?
No ei mitään järkeä jos verrataan tuloilman lämmitystä. PILP lämmittää vettä, käyttö ja lämmitys. Eli tuo ilmanvaihtokone ei lämmitä vettä yhtään, jotenkin turha vertailu
 
No ei mitään järkeä jos verrataan tuloilman lämmitystä. PILP lämmittää vettä, käyttö ja lämmitys. Eli tuo ilmanvaihtokone ei lämmitä vettä yhtään, jotenkin turha vertailu
Olikohan tässä ketjussa ylempänä, kun mietittiin, että pilp sellaiseen taloon, jossa lämmitysveden lämmitys ei onnistu ollenkaan?

Eli pelkästään käyttövedelle voisi jotain (hyvin pientä) säästöä tulla?
 
Olikohan tässä ketjussa ylempänä, kun mietittiin, että pilp sellaiseen taloon, jossa lämmitysveden lämmitys ei onnistu ollenkaan?

Eli pelkästään käyttövedelle voisi jotain (hyvin pientä) säästöä tulla?
ja sä kehut konetta jolla vettä ei voi lämmittää? En nyt sano että PILP olisi hyvä käyttöveden lämmitykseen, toki voisi olla hyvä. Saisi todennäköisesti pelkällä kompuralla lämmitettyä läpi vuoden kun säätää kohdilleen.
 
Minkäslaisia poistoilmalämpöpumppuratkaisuja löytyisi käyttöveden lämmitykseen, jos varsinaista vesikiertoista lämmitystä ei muuten ole. Mulla on nykyisellään LTO:lla varustettu ilmanvaihtokone sijoitettuna lämminvesivaraajan päälle ja masiinalla alkaa olla ikää se 25 vuotta, joten tuli mieleen josko tuon jossain vaiheessa vaihtaisi masiinaan joka hyödyntäisi poistuvan lämmön paremmin.

Näitä on harmillisen vähän. Suomessa myytävistä edes etäisesti järkevän hintaisista taitaa Multiheater ECO olla suunnilleen ainoa, enkä ole oikein varma saako sitäkään enää mistään. Tuota olen vähän omaan huipparitaloon miettinyt, että jos kierrättäisi nykyisellään huipparin kautta harakoille menevän lämmön tuollaisella pikku-PILPillä käyttöveteen ja kylppärin ja KHH:n lattiaan ja sitten vasta ulos. Sillä ajatuksella siis, että Lähivuosina™ tehtävässä kylppärirempassa vetäisi nykyisten sähkövastusten tilalle kiertovesiputket lattiaan. Tulee vaan äkkiä niin tyyriiksi tuollaiset rajatutkin ratkaisut, että eivät maksa oikein ikinä itseään takaisin.

Maailmalla on noita integroituja PILP/VILP-lämminvesivaraajavirityksiä (eli yksi pömpeli jossa on molemmat) mutta muistelisin, että ne on jollakin tapaa täällä byroslaviassa kiellettyjä.
 
ja sä kehut konetta jolla vettä ei voi lämmittää? En nyt sano että PILP olisi hyvä käyttöveden lämmitykseen, toki voisi olla hyvä. Saisi todennäköisesti pelkällä kompuralla lämmitettyä läpi vuoden kun säätää kohdilleen.
Näitä on harmillisen vähän. Suomessa myytävistä edes etäisesti järkevän hintaisista taitaa Multiheater ECO olla suunnilleen ainoa, enkä ole oikein varma saako sitäkään enää mistään. Tuota olen vähän omaan huipparitaloon miettinyt, että jos kierrättäisi nykyisellään huipparin kautta harakoille menevän lämmön tuollaisella pikku-PILPillä käyttöveteen ja kylppärin ja KHH:n lattiaan ja sitten vasta ulos. Sillä ajatuksella siis, että Lähivuosina™ tehtävässä kylppärirempassa vetäisi nykyisten sähkövastusten tilalle kiertovesiputket lattiaan. Tulee vaan äkkiä niin tyyriiksi tuollaiset rajatutkin ratkaisut, että eivät maksa oikein ikinä itseään takaisin.

Maailmalla on noita integroituja PILP/VILP-lämminvesivaraajavirityksiä (eli yksi pömpeli jossa on molemmat) mutta muistelisin, että ne on jollakin tapaa täällä byroslaviassa kiellettyjä.
Halpa kyllä on 1770€. Mutta tuote loppuunmyyty. Toivotaan että joskus tulee lisääkin vastaavia.
 
Kesäkuussa aennettu Daikin Perfera N30. Toimii ja käy ja kukkuu mut välillä pienillä puhalluksilla sirittää/tikittää niin et järki menee. Oon katellut sisään et hinkkaako puhallin tms johonkin mutta sen mitä näkee lurkkaan niin ei näy mitään.

Onks kellään ollut samanlaista ja jotain kikkakolmosta tähän? Ajattelin asentajalle laittaa viestiä seuraavaksi et olisko sillä jotain ajatusta. Ei siritä isoilla nopeuksilla ja on tehnyt tätä myös kesällä viilennyksellä sekä puhalluksella, että nyt lämmityksellä.
 
Kesäkuussa aennettu Daikin Perfera N30. Toimii ja käy ja kukkuu mut välillä pienillä puhalluksilla sirittää/tikittää niin et järki menee. Oon katellut sisään et hinkkaako puhallin tms johonkin mutta sen mitä näkee lurkkaan niin ei näy mitään.

Onks kellään ollut samanlaista ja jotain kikkakolmosta tähän? Ajattelin asentajalle laittaa viestiä seuraavaksi et olisko sillä jotain ajatusta. Ei siritä isoilla nopeuksilla ja on tehnyt tätä myös kesällä viilennyksellä sekä puhalluksella, että nyt lämmityksellä.
Daikinista saa sen puhaltimen roottorin helposti pois ja pystyy vaikka sipaisemaan uutta rasvaa liukupintoihin, jos siitä johtuu. Se "ilmanpuhdistaja" tai mikä lie pitää hiljaista sirinää, johtuuko siitä? Kovemmalla puhalluksella saattaa hukkua kohinaan.
 
Samoin voisi koittaa vähän painella muoveja eri kohdista, jos siellä on joku pieni ahtauma jossain. Jotain naputuksia on ainakin korjattu ruuveja kiristämällä tai löysäämällä, on aika pienet toleranssit ilmeisesti.
 
Kiitti, täytyykin katsoa miten toi avataan et vois vaikka jotain rasvaa laittaa.

Mä jo muutamasti kylkeen pamauttelin 😬 Hetkeksi se hiljeni mut sit taas jatkui. Onko toi ilmanputsaus joku joka pitää itse laittaa päälle? Ainakaan mulla ei ole mitään mielestäni päällä. Pitänee ehkä kaivaa toi ohjekirjakin esille.

Tosiaan hiljasimmilla puhalluksilla pitää tota ääntä mut sit esim 5/5 niin ei ujella yhtään. Otin videon missä ääni kuuluu mut en saanut liitettyä tähän. Ei kiinnostais asentajallekkaan ihan ekana valittaa mutta en kyl jaksa totakaan kuunnella loputtomiin.
 
Pääsin käymään talolla. 11v Panasonic ILP on takkahuoneessa, mutta joku puu kötöstys on tuossa ikkunan päällä.

Tarkoitus siis laittaa Daikin Perfera 40N jotenkin tuohon samaan tilaan. En vaan tiedä riittääkö tuo "kapan" korkeus, että voisi laittaa samanlaisella tapaa?

Ehkä tuohon "VMH" makkarin seinälle?

Screenshot_2024-10-10-16-29-25-28_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg


Screenshot_2024-10-10-16-30-27-10_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~4.jpg
 
TK:n seinän purku ja ulko-oven ja sen viereisen ikkunan päälle SY edelleen houkuttelisi...

Tai sinisen pisteen kohdalle makkarin oven päälle puhkumaan eteisen poikki kohti olkkaria? Pana puhkuu sitten tarvittaessa keittiötä kohti. Daikinin taakse jäävä makkari jää sitten toki hieman paitsioon, mutta elämä on.

Screenshot_2024-10-10-16-30-27-10_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~4.jpg
 
TK:n seinän purku ja ulko-oven ja sen viereisen ikkunan päälle SY edelleen houkuttelisi...

Tai sinisen pisteen kohdalle makkarin oven päälle puhkumaan eteisen poikki kohti olkkaria? Pana puhkuu sitten tarvittaessa keittiötä kohti. Daikinin taakse jäävä makkari jää sitten toki hieman paitsioon, mutta elämä on.

Screenshot_2024-10-10-16-30-27-10_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~4.jpg
Tuulikaapin seinässä ei tosiaan kovin paljon olisi purkamista, kun siinä on tuo ikkunakin. Itse asiassa itsekin hieman mietin tuota tuulikaapin oven ja ikkunan poistamista. Vähän siihen taitaisi jäädä vielä poistettavaa seinää.

Sininen piste hyvä myös.

Ulkoyksikölle en oikein keksinyt kuin yhden paikan. Toki kannattaisi laittaa etuoven vasemmalle puolelle. Ei olisi silloin niin pahasti edessä. Ruskea ILP kouru sopisi paremmin.

Screenshot_2024-10-10-19-39-15-41_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg
 
Mitähän tuo oma mitsun fd25va sekoilee.. Toimii ensin normaalisti, eli alkaa lämmittämään, kääntää läpät pyydettyyn asentoon ja kun lämmitys loppuu niin säätää puhalluksen pienelle ja kääntää läpät ylempään asentoon. Hetken päästä kuitenkin tekee niin, että läpät kääntyy yläasentoon mutta puhallus ei pienene ja työntää lämmintä ilmaa jatkuvasti ja jää tähän tilaan kunnes koneen sammuttaa. Lämpötilan säätö suuntaan tai toiseen ei vaikuta mitenkään. Vaikka pyynti olisi 16 tai 28 niin tekee saman.

On resetoitu, otettu kokonaan pois sähköistä, kokeiltu läpi kaikki mahdolliset moodit, on kokeiltu i-see -ominaisuudella ja ilman, on puhdistettu kennot ja suodattimet jne. Uutta tilalle? (On nimittäin ehkä aavistuksen alimittainen joten 35 sarjalainen sopisi paremmin.)

Onhan se kiva, että lämmittää mutta alkaa se 25c olemaan vähän liikaa kämpässä.
No tuli nyt tilattua mitsun rw25. Ei muuten ole helppoa noiden masiinoiden vertailu, eikä varsinkaan kilpailuttaminen. Puolet sanoo, että älä ota mitsua ja puolet, että älä ota toshibaa. Kaikilla kuitenkin molemmat merkit edustettuina. Ota noista selvää sitten.
 
Jos tämän tiedon perusteella lähtee valitsemaan, mikä olisi strategia? Heittää vaikka kolikkoa siitä haluaako Samsungin vai Daikinin. :hmm:
Kyllä se meni kirjaimellisesti kolikolla.

Tosin jos meinasit, että omien vaihtoehtojen ulkopuolelta olisin päätynyt johonkin ihan muuhun merkkiin, niin siihen en lähtenyt. Muut merkit rajautui pois jo alussa.
 
Kyllä se meni kirjaimellisesti kolikolla.

Tosin jos meinasit, että omien vaihtoehtojen ulkopuolelta olisin päätynyt johonkin ihan muuhun merkkiin, niin siihen en lähtenyt. Muut merkit rajautui pois jo alussa.
Ah, en osannut tulkita oikein.

Kiinnostelee, mikä on se kriteeri(t) jolla kelpaaviksi lasketaan Toshiba ja Mitsubishi Electric(ja ilmeisesti tasan tarkkaan yhdet tietyt mallit molemmilta) ja samalla poissuljetuiksi kaikki muut maailman ilmalämpöpumput. Yritin lukea ketjua taaksepäin mutta en äkkiä löytänyt. Joku yksikköjen fyysinen koko tms? Tuskin ainakaan pilvipalvelut, sulatusväli, takuu.
 
Ah, en osannut tulkita oikein.

Kiinnostelee, mikä on se kriteeri(t) jolla kelpaaviksi lasketaan Toshiba ja Mitsubishi Electric(ja ilmeisesti tasan tarkkaan yhdet tietyt mallit molemmilta) ja samalla poissuljetuiksi kaikki muut maailman ilmalämpöpumput. Yritin lukea ketjua taaksepäin mutta en äkkiä löytänyt. Joku yksikköjen fyysinen koko tms? Tuskin ainakaan pilvipalvelut, sulatusväli, takuu.

Tuo on vähän mitä Mestarit mm. ketjussa kertovat. X on paskaa, mutta Y on jees.

Sama toki myös koskee asentajia, voisin veikata, että parempi kate on parempi pumppu.
 
No tuli nyt tilattua mitsun rw25. Ei muuten ole helppoa noiden masiinoiden vertailu, eikä varsinkaan kilpailuttaminen. Puolet sanoo, että älä ota mitsua ja puolet, että älä ota toshibaa. Kaikilla kuitenkin molemmat merkit edustettuina. Ota noista selvää sitten.
Mulla on 2 Mitsun RW25:sta kotona ja mökillä Fujitsun ASYG 12LZCAN, joka on isompi versio. Hyvin pelaa kaikki. Yksi Mitsu on autotallissa ja toinen kesä viilentimenä talossa. Kaikissa on suht törkeän kokoiset sisäyksiköt, kun halusin kunnolla tehoa toimintaan. Mitsujen ulkoyksikötkin on kyllä isohkoja, mutta saattaa olla, että juuri nuo onkin se juttu tänne pohjolaan. Autotallissa on hyvä lämmönlevitys, kun jatkuva asetus on Wide room puhallus. Äänitaso on varsin hyvällä tolalla noissa ja tyytyväisiä ollaan. Asennushinnat kun oli kuitenkin sama, otti sitten vaikka Ultimaten, tai nuo niin arvelin pärjääväni noilla mukavammin. Talossa pääasiassa vain viilennyksessä, mutta joskus tulee laitettua lämmityksellekin, kun MLP ei vielä ole pyörinyt ja on se vähän backuppina myös varoiksi. Kaukalot hommasin molempiin Mitsuihin, kun tuli huomattua, että autotallin pumppu tuottaa lämmityksessä pahimmillaan 10-15 kpl 60 L jääharkkoja talven aikana ja kaukalo kerää kätevämmin vedet hieman paremmin etuviistoon ja laastipaljun saa laittaa poikittain eteen valmiiksi vetoa varten. Tuon saa keploteltus sinne itsekin jälkikäteen, kun irrottaa takaa joustimista ja kallistaa eteenpäin. Piti vain vähän näyttää poraa, jotta reiät tuli oikeaan kohtaan.
Tuolta löytyi halvimmalla, mutta silti törkeän hintaista muovia.

 
Viimeksi muokattu:
Ah, en osannut tulkita oikein.

Kiinnostelee, mikä on se kriteeri(t) jolla kelpaaviksi lasketaan Toshiba ja Mitsubishi Electric(ja ilmeisesti tasan tarkkaan yhdet tietyt mallit molemmilta) ja samalla poissuljetuiksi kaikki muut maailman ilmalämpöpumput. Yritin lukea ketjua taaksepäin mutta en äkkiä löytänyt. Joku yksikköjen fyysinen koko tms? Tuskin ainakaan pilvipalvelut, sulatusväli, takuu.
Aika lailla niin, että Mitsubishi, Toshiba ja Panasonic on hyväksi kokemiani merkkejä, joten katsoin ketkä tarjoaa niitä merkkejä. Muitakin merkkejä oli toki tarjolla, mutta ihan käytännön selvitystyön kannalta oli järkevää suoraan rajata pois ne merkit mitä en itse tuntenut.

Mitsubishiä asennetaan Suomessa paljon ja viime vuosina myös Toshibaa on asennettu runsaasti, joten oletin näiden laitteiden kanssa takuun toimivan varmasti. Pienemmillä volyymeilla olevien koneiden takuun toimivuutta en edes viitsinyt alkaa selvittämään.

Mitsubishistä valikoitui ensin LN, FT ja RW -sarjan koneet joista rajasin käyttökokemuksien perusteella pois LN ja FT -sarjan koneet. Toshibasta valikoitui premium+ sarjan koneet, niiden ollessa hyvin edustettuina ja asennusmäärien ollessa suuria.

Laitteen koossa oli 25 ja 35 vaihtoehtoina, mutta laskelmieni jälkeen tulin siihen tulokseen, että 35 on kuitenkin ylimitoitettu. Jäljelle jäi siis premium+ 25 ja RW25. Molemmista koneista löytyi kokemuksia puolesta ja vastaan, joten valinta meni kolikolla. (Kolikko kun on ilmassa niin tietää kumman haluaa 😉) RW25 valintaa toki puolsi myös se, että laitteen sisäyksikön ja ulkoyksikön fyysiset mitat ovat täysin samat RW35 mallin kanssa ja myös kylmäaineen määrä on sama. Näkisin siis, että RW25 toimii samalla raudalla optimaalisemmin kuin loppuun viritetty RW35.

Mutta lyhyesti: jotenkin se päätös on tehtävä ja päätös se on paskakin päätös.

Jos selkeästi olisi ollut miltä tahansa merkiltä yksi kone joka on universumin paras joka tilanteeseen niin olisin tietysti ottanut sen. En vaan ehtinyt alkaa etsimään sitä. 😅
 
Aika lailla niin, että Mitsubishi, Toshiba ja Panasonic on hyväksi kokemiani merkkejä, joten katsoin ketkä tarjoaa niitä merkkejä. Muitakin merkkejä oli toki tarjolla, mutta ihan käytännön selvitystyön kannalta oli järkevää suoraan rajata pois ne merkit mitä en itse tuntenut.

Mitsubishiä asennetaan Suomessa paljon ja viime vuosina myös Toshibaa on asennettu runsaasti, joten oletin näiden laitteiden kanssa takuun toimivan varmasti. Pienemmillä volyymeilla olevien koneiden takuun toimivuutta en edes viitsinyt alkaa selvittämään.

Mitsubishistä valikoitui ensin LN, FT ja RW -sarjan koneet joista rajasin käyttökokemuksien perusteella pois LN ja FT -sarjan koneet. Toshibasta valikoitui premium+ sarjan koneet, niiden ollessa hyvin edustettuina ja asennusmäärien ollessa suuria.

Laitteen koossa oli 25 ja 35 vaihtoehtoina, mutta laskelmieni jälkeen tulin siihen tulokseen, että 35 on kuitenkin ylimitoitettu. Jäljelle jäi siis premium+ 25 ja RW25. Molemmista koneista löytyi kokemuksia puolesta ja vastaan, joten valinta meni kolikolla. (Kolikko kun on ilmassa niin tietää kumman haluaa 😉) RW25 valintaa toki puolsi myös se, että laitteen sisäyksikön ja ulkoyksikön fyysiset mitat ovat täysin samat RW35 mallin kanssa ja myös kylmäaineen määrä on sama. Näkisin siis, että RW25 toimii samalla raudalla optimaalisemmin kuin loppuun viritetty RW35.

Mutta lyhyesti: jotenkin se päätös on tehtävä ja päätös se on paskakin päätös.

Jos selkeästi olisi ollut miltä tahansa merkiltä yksi kone joka on universumin paras joka tilanteeseen niin olisin tietysti ottanut sen. En vaan ehtinyt alkaa etsimään sitä. 😅
Ihan hyvin valikoitu. Toisessa talossa on vuoden vanha Mitsun RW35 ja vanha Mitsu (155 neliötä). Pitäisi olla aivan hyvä tuo RW25.

Toshiba Premium+ 35 olisi hyvä myös. Sitten olisi tuo Panasonic, mutta taisi olla hieman kallis.

Daikin Perfera 40 N on uusi malli, mutta saattaa olla jopa paras, jos vaan jostain löytyy asentaja sille. Toshibaa kyllä suositeltiin (takkatoiminto). Daikin ei ole kovin kallis perus asennuksella (2440€). Mutta en vielä tiedä paljonko oman Daikinin asennukselle tulee hintaa ja milloin se saadaan paikalleen.

Daikinissa pitäisi olla kaikkein paras sulatus. Ja myös sulanapitokaapelin saisi mukaan (2024). Daikin myös pitäisi olla tehokas muutenkin plus tuo älykkäästi ohjattu sulatus. Toshibassa ei wifiä ilmeisesti ole vakiona.

Edit:
Olikohan Daikin ilpissä 5 vuoden takuu.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan hyvin valikoitu. Toisessa talossa on vuoden vanha Mitsun RW35 ja vanha Mitsu (155 neliötä). Pitäisi olla aivan hyvä tuo RW25.

Toshiba Premium+ 35 olisi hyvä myös. Sitten olisi tuo Panasonic, mutta taisi olla hieman kallis.

Daikin Perfera 40 N on uusi malli, mutta saattaa olla jopa paras, jos vaan jostain löytyy asentaja sille. Toshibaa kyllä suositeltiin (takkatoiminto). Daikin ei ole kovin kallis perus asennuksella (2440€). Mutta en vielä tiedä paljonko oman Daikinin asennukselle tulee hintaa ja milloin se saadaan paikalleen.

Daikinissa pitäisi olla kaikkein paras sulatus. Ja myös sulanapitokaapelin saisi mukaan (2024). Daikin myös pitäisi olla tehokas muutenkin plus tuo älykkäästi ohjattu sulatus. Toshibassa ei wifiä ilmeisesti ole vakiona.

Edit:
Olikohan Daikin ilpissä 5 vuoden takuu.
Täällä Daikinin perfera 30, 2019 malli. Kys malli ainakin hidastaa puhallinnopeutta kun haluttu aste on saavutettu. Vaikka siis pitäisit puhallusta nelosella niin hiljentää tuon vauhdin kun pyynti on saavutettu. Ei optimi jos haluat pitää esim läpi yön levittämässä tuota koko asuntoon. Tiedä sitten onko uusimpiin tuota jo fiksattu.
 
Täällä Daikinin perfera 30, 2019 malli. Kys malli ainakin hidastaa puhallinnopeutta kun haluttu aste on saavutettu. Vaikka siis pitäisit puhallusta nelosella niin hiljentää tuon vauhdin kun pyynti on saavutettu. Ei optimi jos haluat pitää esim läpi yön levittämässä tuota koko asuntoon. Tiedä sitten onko uusimpiin tuota jo fiksattu.
Itse en vielä tiedä. Jonkinlainen takkatoiminto olisi uudessa Daikinissa. Mutta olen ymmärtänyt, että hiljentää silti puhallinta.

Itse mietin tuohon tapaan. Punainen paikka 11v Panasonic. Sen voisi pitää pelkällä puhalluksella ainakin alkuun. Daikin sitten puhaltaisi toisesta suunnasta toiselle käytävälle (sininen piste).

Täällä Mitsu LN35 puhaltaa 5/5 nopeudella, mutta kun lämmitys loppuu, niin puhallus menee pienelle. Toshiba takkatoiminnolla jatkaa vielä puhallusta, vaikka ei lämmitäkään.

Screenshot_2024-10-10-19-26-49-26_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~2.jpg
 
Täällä Daikinin perfera 30, 2019 malli. Kys malli ainakin hidastaa puhallinnopeutta kun haluttu aste on saavutettu. Vaikka siis pitäisit puhallusta nelosella niin hiljentää tuon vauhdin kun pyynti on saavutettu. Ei optimi jos haluat pitää esim läpi yön levittämässä tuota koko asuntoon. Tiedä sitten onko uusimpiin tuota jo fiksattu.
Ei ole fixattu N malleihin.
 
Aika lailla niin, että Mitsubishi, Toshiba ja Panasonic on hyväksi kokemiani merkkejä, joten katsoin ketkä tarjoaa niitä merkkejä. Muitakin merkkejä oli toki tarjolla, mutta ihan käytännön selvitystyön kannalta oli järkevää suoraan rajata pois ne merkit mitä en itse tuntenut.

Mitsubishiä asennetaan Suomessa paljon ja viime vuosina myös Toshibaa on asennettu runsaasti, joten oletin näiden laitteiden kanssa takuun toimivan varmasti. Pienemmillä volyymeilla olevien koneiden takuun toimivuutta en edes viitsinyt alkaa selvittämään.

Mitsubishistä valikoitui ensin LN, FT ja RW -sarjan koneet joista rajasin käyttökokemuksien perusteella pois LN ja FT -sarjan koneet. Toshibasta valikoitui premium+ sarjan koneet, niiden ollessa hyvin edustettuina ja asennusmäärien ollessa suuria.

Laitteen koossa oli 25 ja 35 vaihtoehtoina, mutta laskelmieni jälkeen tulin siihen tulokseen, että 35 on kuitenkin ylimitoitettu. Jäljelle jäi siis premium+ 25 ja RW25. Molemmista koneista löytyi kokemuksia puolesta ja vastaan, joten valinta meni kolikolla. (Kolikko kun on ilmassa niin tietää kumman haluaa 😉) RW25 valintaa toki puolsi myös se, että laitteen sisäyksikön ja ulkoyksikön fyysiset mitat ovat täysin samat RW35 mallin kanssa ja myös kylmäaineen määrä on sama. Näkisin siis, että RW25 toimii samalla raudalla optimaalisemmin kuin loppuun viritetty RW35.

Mutta lyhyesti: jotenkin se päätös on tehtävä ja päätös se on paskakin päätös.

Jos selkeästi olisi ollut miltä tahansa merkiltä yksi kone joka on universumin paras joka tilanteeseen niin olisin tietysti ottanut sen. En vaan ehtinyt alkaa etsimään sitä. 😅

Daikinin pois sulkeminen vaihtoehdoista heti alkuunsa on mielestäni virhe.

Panasonic ja Fujitsu tekee myös kelpo pumppuja Suomen olosuhteisiin.

Mutta kuten aiemminkin on tullut todettua, vaikea on mennä pahasti metsään millään edellä mainittujen 5 eri valmistajan paremman pään malleilla. Tärkeämpää on asennettavien yksiköiden sijainti, sijainti ja sijainti.

Ja hinta, tietennii.
 
Sama toki myös koskee asentajia, voisin veikata, että parempi kate on parempi pumppu.

Tämähän se olisi.

Myyjän näkokulmasta olennaisuusjärjestys on:

1) oma etu
2) firman etu
3) asiakkaan etu

Jos pumpusta X saa parhaan provikan / katteen, se on se, mitä asiakkaalle suositellaan. Samoten asennuspaikaksi yksiköille suositellaan sitä, minkä kanssa tuhertamiseen menee vähiten aikaa, jos asennushinta on kiinteä euromäärä.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Daikinin pois sulkeminen vaihtoehdoista heti alkuunsa on mielestäni virhe.
Voi olla. Ja jonkun mielestä Panasonicin, Fujitsun, Hitachin tai Boschin jne. poissulkeminen oli virhe.

Mutta periaatteessa kyllä kiinnostaa mikä Daikinin malli olisi ollut ylivoimainen mainittuihin vaihtoehtoihini nähden?

Tämähän se olisi.

Myyjän näkokulmasta olennaisuusjärjestys on:

1) oma etu
2) firman etu
3) asiakkaan etu

Jos pumpusta X saa parhaan provikan / katteen, se on se, mitä asiakkaalle suositellaan. Samoten asennuspaikaksi yksiköille suositellaan sitä, minkä kanssa tuhertamiseen menee vähiten aikaa, jos asennushinta on kiinteä euromäärä.
Näinhän se tuntuu menevän. Ja tällä periaatteellahan me kaikki toimitaan.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
277 659
Viestejä
4 785 865
Jäsenet
77 639
Uusin jäsen
pxt

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom