Ilmalämpöpumput eli ILPit

Ei ilppiä kannata sammuttaa. Antaa sen olla vaikkapa 25 asteella viilentämässä koko ajan. Jos sitä sammuttelee kun ei ole kotona niin vie vain paljon enemmän energiaa kun joutuu jäähdyttämään kerralla paljon. Järkevämpi pitää talo viileänä koko ajan.
Mä olen kyllä tänäkesänä sammuttanut ilppiä useinkin, kun jäähdytystarveetta ei juuri ole ollut, mutta ilma kostea. Jos tuon pitää kokoajan päällä nousee sisäilmankosteus yli 65%, kun jäähdytystarve on niin pieni. Muutaman tunnin olen pitänyt kuivatuksella, sitten sammuttanut, tosin en ole tutkinut toimisiko laite tuollatavalla automaattisestikin kuivatusasennossa.
 
Jos sitä sammuttelee kun ei ole kotona niin vie vain paljon enemmän energiaa kun joutuu jäähdyttämään kerralla paljon.

Haluaisitko selittää sen fysikaalisen mekanismin, jonka mukaan energiaa kuluu enemmän jos pumpun laittaa välillä kiinni? Koska jos nyt fysiikan perusperiaatteista lähdetään, niin todellisuudessa jäähdytykseen kuluva kokonaisenergian on joka tapauksessa ihan sama, jäähdytti sitten "koko ajan" tai kerralla enemmän, vaikka toki energiankulutus per aikayksikkö vaihteleekin (ja tätä myötä toki mahdolliset kustannukset) vaihtelee. Itseasiassa kokonaisenergiankulutus on todennäköisesti jonkun verran suurempi jos pumppu on koko ajan päällä, koska kyllä se pelkkä puhalluskin joitakin kymmeniä watteja koko ajan kuluttaa ja hyvin todennäköisesti tulee välillä "turhaa" jäähdytystä.

Toki muutaman tunnin poissaolojen ajaksi ei pumppua kannata ränkätä päälle ja pois, oli sitten kyse jäähdytyksestä tai lämmityksestä, mutta tähänkin syy on kyllä lähinnä mukavuustekijät, se kun kuitenkin hetken ottaa että kämppä jäähtyy/lämpenee jos pumppu on välillä ollut pois päältä. Mutta noin muuten kyllä minä olen esim. tällaisella n. 20 asteen kelillä laittanut pumpun kokonaan pois päältä, kun mitään tarvetta jäähdytykselle ei ole. Samoin kesälomareissuilla laitan pumput suosiolla kiinni ja sitten etänä takaisin päälle vähän ennen kuin tulee himaan, jos tarvetta jäähdytykselle ylipäätään on.

Loppukesästä pumput on yleensä useamman viikon kokonaan pois päältä kun tarvetta jäähdytykselle ei enää ole, mutta myöskään lämmitystä ei vielä tarvita. Toki varsinkin jäähdytyksen jälkeen kannattaa pyöritellä pumppua pelkällä puhalluksella jonkun aikaa, että varmasti kuivuu (jos pumpussa ei ole automatiikkaa tuota varten), mutta noin muuten eipä siitä pumpun sammuttamisesta mitään haittaa ole.
 
Haluaisitko selittää sen fysikaalisen mekanismin, jonka mukaan energiaa kuluu enemmän jos pumpun laittaa välillä kiinni? Koska jos nyt fysiikan perusperiaatteista lähdetään, niin todellisuudessa jäähdytykseen kuluva kokonaisenergian on joka tapauksessa ihan sama, jäähdytti sitten "koko ajan" tai kerralla enemmän, vaikka toki energiankulutus per aikayksikkö vaihteleekin (ja tätä myötä toki mahdolliset kustannukset) vaihtelee. Itseasiassa kokonaisenergiankulutus on todennäköisesti jonkun verran suurempi jos pumppu on koko ajan päällä, koska kyllä se pelkkä puhalluskin joitakin kymmeniä watteja koko ajan kuluttaa ja hyvin todennäköisesti tulee välillä "turhaa" jäähdytystä.

Toki muutaman tunnin poissaolojen ajaksi ei pumppua kannata ränkätä päälle ja pois, oli sitten kyse jäähdytyksestä tai lämmityksestä, mutta tähänkin syy on kyllä lähinnä mukavuustekijät, se kun kuitenkin hetken ottaa että kämppä jäähtyy/lämpenee jos pumppu on välillä ollut pois päältä. Mutta noin muuten kyllä minä olen esim. tällaisella n. 20 asteen kelillä laittanut pumpun kokonaan pois päältä, kun mitään tarvetta jäähdytykselle ei ole. Samoin kesälomareissuilla laitan pumput suosiolla kiinni ja sitten etänä takaisin päälle vähän ennen kuin tulee himaan, jos tarvetta jäähdytykselle ylipäätään on.

Loppukesästä pumput on yleensä useamman viikon kokonaan pois päältä kun tarvetta jäähdytykselle ei enää ole, mutta myöskään lämmitystä ei vielä tarvita. Toki varsinkin jäähdytyksen jälkeen kannattaa pyöritellä pumppua pelkällä puhalluksella jonkun aikaa, että varmasti kuivuu (jos pumpussa ei ole automatiikkaa tuota varten), mutta noin muuten eipä siitä pumpun sammuttamisesta mitään haittaa ole.
En tiedä onko asialla mitään merkitystä jäähdytyksessä, mutta lämmityksessä laitteen hyötysuhde on yleensä parempi kun kone käy kokoajan hitaasti, kuin silloin kun se ajaa täysillä. jäähdytyksessä lämpötilaero ja energian tarve on jokatapauksessa ihan olematon.

absoluuttisesti energian kannaltahan tuolla ei ole merkitystä, mutta sähköenergiaan sillä on vaikutusta, ja sähköstähän se lasku tulee.
 
Haluaisitko selittää sen fysikaalisen mekanismin, jonka mukaan energiaa kuluu enemmän jos pumpun laittaa välillä kiinni? Koska jos nyt fysiikan perusperiaatteista lähdetään, niin todellisuudessa jäähdytykseen kuluva kokonaisenergian on joka tapauksessa ihan sama, jäähdytti sitten "koko ajan" tai kerralla enemmän, vaikka toki energiankulutus per aikayksikkö vaihteleekin (ja tätä myötä toki mahdolliset kustannukset) vaihtelee. Itseasiassa kokonaisenergiankulutus on todennäköisesti jonkun verran suurempi jos pumppu on koko ajan päällä, koska kyllä se pelkkä puhalluskin joitakin kymmeniä watteja koko ajan kuluttaa ja hyvin todennäköisesti tulee välillä "turhaa" jäähdytystä.

Toki muutaman tunnin poissaolojen ajaksi ei pumppua kannata ränkätä päälle ja pois, oli sitten kyse jäähdytyksestä tai lämmityksestä, mutta tähänkin syy on kyllä lähinnä mukavuustekijät, se kun kuitenkin hetken ottaa että kämppä jäähtyy/lämpenee jos pumppu on välillä ollut pois päältä. Mutta noin muuten kyllä minä olen esim. tällaisella n. 20 asteen kelillä laittanut pumpun kokonaan pois päältä, kun mitään tarvetta jäähdytykselle ei ole. Samoin kesälomareissuilla laitan pumput suosiolla kiinni ja sitten etänä takaisin päälle vähän ennen kuin tulee himaan, jos tarvetta jäähdytykselle ylipäätään on.

Loppukesästä pumput on yleensä useamman viikon kokonaan pois päältä kun tarvetta jäähdytykselle ei enää ole, mutta myöskään lämmitystä ei vielä tarvita. Toki varsinkin jäähdytyksen jälkeen kannattaa pyöritellä pumppua pelkällä puhalluksella jonkun aikaa, että varmasti kuivuu (jos pumpussa ei ole automatiikkaa tuota varten), mutta noin muuten eipä siitä pumpun sammuttamisesta mitään haittaa ole.
Ei ole heittää mitään faktaa energian kulutuksesta, mutta kun kysyy Googlelta "kannattaako ilmalämpöpumppu sammuttaa" tulee vastaus:
"Ilmalämpöpumppu kannattaa säätää helteillä 23 tai 24 asteeseen ja pitää sen jälkeen koko ajan päällä. Näin ohjeistaa Suomen lämpöpumppuyhdistyksen Sulpu ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. Viilennys maksaa hänen mukaansa euron päivässä, joten laitteen räplääminen säästösyistä ei kannata. "
" – Kesälomareissu ei ole syy sammuttaa pumppua. Laite poistaa kosteutta sisäilmasta, ja kosteus siirtyy aina märästä kuivaan. Jos sammutamme laitetta jatkuvasti, ulkonoa on kostea ilma ja sisällä kuiva ilma, kosteus sahaa rakenteiden läpi. Ongelmia ei tule, jos kone on koko ajan päällä, sopivalla viileydellä ja sisäilma on sopivan kuiva. "
 
Ei ole heittää mitään faktaa energian kulutuksesta, mutta kun kysyy Googlelta "kannattaako ilmalämpöpumppu sammuttaa" tulee vastaus:
"Ilmalämpöpumppu kannattaa säätää helteillä 23 tai 24 asteeseen ja pitää sen jälkeen koko ajan päällä. Näin ohjeistaa Suomen lämpöpumppuyhdistyksen Sulpu ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. Viilennys maksaa hänen mukaansa euron päivässä, joten laitteen räplääminen säästösyistä ei kannata. "

En minä nyt varsinaisesti säästösyistä sitä pois päältä laita, itseasiassa tuo euro/päiväkin on ainakin itsellä aika raakasti yläkanttiin. Nyt kun sähkö on ollut halpaa ja omalla pumpulla kulutus on viilennyskäytössä ollut luokka 2-3 kWh/d, niin todellinen päiväkustannus lienee jotain 15-20 sentin luokkaa (eikä tietenkään edes sitä jos pumppu ei oikeasti edes jäähdytä). Lähinnä en viitsi turhaan pitää päällä jos sitä jäähdytystä ei yksinkertaisesti tarvitse päiviin/viikkoihin. Laitteessa on kuitenkin kuluvia mekaanisia osia jne. Toisaalta tekipä kummin päin tahansa, niin mistään kovin dramaattisista vaikutuksista ei voi puhua suuntaan tai toiseen ja siitä olen kyllä ihan samaa mieltä, että joku muutaman tunnin ajaksi sammuttelu (tai käynnistely) on jokseenkin turhaa.

" – Kesälomareissu ei ole syy sammuttaa pumppua. Laite poistaa kosteutta sisäilmasta, ja kosteus siirtyy aina märästä kuivaan. Jos sammutamme laitetta jatkuvasti, ulkonoa on kostea ilma ja sisällä kuiva ilma, kosteus sahaa rakenteiden läpi. Ongelmia ei tule, jos kone on koko ajan päällä, sopivalla viileydellä ja sisäilma on sopivan kuiva. "

Tämä tosin pisti silmään siitä, että väitteessä ei ole päätä eikä häntää. Se lämpöpumppuhan nimenomaan luo suuremman kosteusgradientin sisä- ja ulkoilman välille, näin aiheuttaen kovemman kosteusrasituksen rakenteille. Jos taas pumppu ei ole päällä niin silloin asunnon kosteusrasitus on ihan tismalleen sama, kuin asunnon jos ei pumppua ole...
 
Onko tämä desinfiointi näin helppoa mitä kuvittelen?
ILP pois päältä. Kansi auki, imuroin/pesen ne muoviritilät. Sen jälkeen suihkutan vaahtoa kennoon. Annan olla 5-15min. Paketti kasaan ja kovaa ajoa?

 
Onko tämä desinfiointi näin helppoa mitä kuvittelen?
ILP pois päältä. Kansi auki, imuroin/pesen ne muoviritilät. Sen jälkeen suihkutan vaahtoa kennoon. Annan olla 5-15min. Paketti kasaan ja kovaa ajoa?

On se.

Peseentyy luultavasti ihan riittävän hyvin, jos vuosittain käyttää tuota vaahtoa. Toki suodattimet kannattaa pestä useammin.

Täällä kyllä meni vahingossa 5 ensimmäistä vuotta ilman vaahtoa. Eli oli aikakin saada pölyjä pois.
 
On se.

Peseentyy luultavasti ihan riittävän hyvin, jos vuosittain käyttää tuota vaahtoa. Toki suodattimet kannattaa pestä useammin.

Täällä kyllä meni vahingossa 5 ensimmäistä vuotta ilman vaahtoa. Eli oli aikakin saada pölyjä pois.
Suodattimet pesin/imuroin alkuvuodesta mutta nyt mietin jos vetäisi vaahdolla vielä.
 
Onko tämä desinfiointi näin helppoa mitä kuvittelen?
ILP pois päältä. Kansi auki, imuroin/pesen ne muoviritilät. Sen jälkeen suihkutan vaahtoa kennoon. Annan olla 5-15min. Paketti kasaan ja kovaa ajoa?

Tuossa pullossa on pitkä suutin. Voit kennon lisäksi suihkuttaa sitä myös roottorille. Noin kymmenessä minuutissa muuttuu juoksevaksi. Kun laitat kuivatuksen päälle ainakin noin 1/2 - 1 tunniksi, niin liat valuvat kondenssiveden mukana ulos. Pullo riittää kennolle ja roottorille kahteen kertaan. Käsittely kerran vuodessa. K-raudassa on myynnissä myös vaahto heidän omalla merkillä, mutta se ei mielestäni ole aivan näin hyvä eikä pullo riitä kennolle ja roottorille kahteen kertaan
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa pullossa on pitkä suutin. Voit kennon lisäksi suihkuttaa sitä myös roottorille. Noin kymmenessä minuutissa muuttuu juoksevaksi. Kun laitat kuivatuksen päälle ainakin noin 1/2 - 1 tunniksi, niin liat valuvat kondenssiveden mukana ulos. Pullo riittää kennolle ja roottorille kahteen kertaan. Käsittely kerran vuodessa. K-raudassa on myynnissä myös vaahto heidän omalla merkillä, mutta se ei mielestäni ole aivan näin hyvä eikä pullo riitä kennolle ja roottorille kahteen kertaan
Roottorilla tarkoitat sitä osaa mikä pyörii siellä kennon takana?
 
Roottorilla tarkoitat sitä osaa mikä pyörii siellä kennon takana?
Joo, juuri se. Tuossa kuvassa todella likainen sellainen. Paras ulos saadaan, kun suihkuttaa noista väleistä vaahtoa sisään, niin vaahto laajenee roottorin joka kohtaan. Itse jouduin sytyttimellä lämmittämään sen suutin pillin päähän pienen käyristyksen, muuten en olisi saanut vaahtoa roottorin sisään.
 

Liitteet

  • Roottori.jpg
    Roottori.jpg
    65,9 KB · Luettu: 259
Viimeksi muokattu:
Eipä ole tullut kennoja putsattua ikinä. K-Rauta kaukana joten laitoin yleispuhdistusainetta miedon liuoksen pumppupulloon lämpimän veden kanssa. Reilusti suihkutin liuosta useamman kerran ja annoin vaikuttaa, lopuksi huuhtelu lämpimällä vedellä ruiskuttamalla useaan kertaan. Ei mennyt lattialle yhtään, hieman yllättävää... Pölyä lähti reilusti, eikä ilmeisesti poistoputkikaan mennyt tukkoon. Kaupan päälle raikas sitruunan tuoksu puhallusilmaan.

Pitää syksymmällä suhauttaa nuo vaahdot sisään kun muistaa käydä ostamassa putelin.

Jäänyt tekemättä koko homma koska virheellisesti oletin että tämä ei onnistu ilman Temun tms. "huppua" jossa poistoputki alhaalla. Eikä sitäkään ole sitten tullut tilattua.

Olen todella usein imuroinut konetta ja suodattimia putsaan ja pesen usein. Ei siis sinänsä mitään "sisäilmaongelmaa" ole ollut.
 
Imuroida harjapäällä voisi tehdä muutaman viikon välein, Pestä voi harvemmin, vaikka kerran vuodessa.
Olen imuroinut ja pessyt, mutta insinöörijärjellä imurointi on parempi. Jättää hienoisen pölyn suodattimeen, jolloin suodatusteho paranee ja vähemmän menee kennolle asti alkuvaiheessa.
 
Imuroida harjapäällä voisi tehdä muutaman viikon välein, Pestä voi harvemmin, vaikka kerran vuodessa.
Itse en koskaan imuroi vaan aina "pesen" (huuhtelen) hanan alla ja annan kuivua muutaman tunnin. Eipä noihin kyllä itsellä juuri lainkaan pölyä edes kerry.
 
Pitäisikö/kannattaisiko ilppiä sammuttaa yöksi nyt kun lämpötilat ovat yöllä siellä 13-15c ? Meillä nyt ollut päällä pyynti 23c jäähdytyksellä koko kesän, mutta eihän tuo yöllä muuta tee kun puhaltelee vähän väliä. Kierrättänee ilmaa.. kun muutenkin jo kelit viileämmät öisin. Jostain olin lukevinani, että aina päällä ja syksyllä vaihdat lämmitykselle, mutta en oikein saa kiinni mihin kesällä tuo perustuu kun viileämmät yöt.
 
No jos sitä viilennystarvetta on vielä kuitenkin päivällä niin en minä ainakaan olisi sitä kokoajan jumppaamassa virtanapista.

Automatiikka hoitaa.
 
Pitäisikö/kannattaisiko ilppiä sammuttaa yöksi nyt kun lämpötilat ovat yöllä siellä 13-15c ? Meillä nyt ollut päällä pyynti 23c jäähdytyksellä koko kesän, mutta eihän tuo yöllä muuta tee kun puhaltelee vähän väliä. Kierrättänee ilmaa.. kun muutenkin jo kelit viileämmät öisin. Jostain olin lukevinani, että aina päällä ja syksyllä vaihdat lämmitykselle, mutta en oikein saa kiinni mihin kesällä tuo perustuu kun viileämmät yöt.
Ainakin siihen perustuu, että kun laitetta ei sammuttele, niin se kuivuu. Jos sammuttaa laitteen, voi kennostoon jäädä kosteutta ja kun se kosteus jää sinne suljettuun laitteeseen muhimaan, pahimmillaan homehtuu. Toki tuollaista ongelmaa ei luulisi yön aikana tulevan, mutta itse en pelaisi asian kanssa ollenkaan. Puhallusta toki voi sitten laittaa pienemmälle yöksi, jos ääni häiritsee
 
Automatiikalla tarkoitan sitä että kone viilentää jos sille on tarvetta, ei viilennä jos ei ole tarvetta.
Niin kyllä tekee. Illalla ja yöllä ja nyt aamulla sellainen ~ 12h pätkä kun ei tarvetta jäähdytelllä niin tuntui hölmöltä pitää tuota päällä. Tosin ei tuo varmaan paljon sähköä vie. Tuo kennon kuivuminen tosin ihan hyvä pointti, vaikka yöllä tuskin ehtiikään paremmin 'homehtua'
 
Tosin ei tuo varmaan paljon sähköä vie. Tuo kennon kuivuminen tosin ihan hyvä pointti,
Pumput ollu päällä siitä asti, kun ne jäähdytykselle ekan kerran laitettiin. Kuvassa yläkerran pumpun kulutuksia, joka on pitempään ollu päällä. Puhallus automaatilla puhkuu hiljaa, kun ei jäähdytä.
Se homehtuminen tapahtuu yllättävän nopeasti, vanhoilla on/off koneilla ei ollut koskaan mitään tunkkaisuus ongelmia, kun ne puhalsi kokoajan. Nämä uudet lopetti puhaltamisen välillä ja jos oli pitempään off niin saattoi löyhäyttää tunkkaisen hajun.
Onneksi näihin pystyi asetusta muuttamalla saamaan puhalluksen jatkuvalle.
Sähköä ei juurikaan kulu vaikka puhaltaa aina. Eikä näytä kompurakaan juuri töitä tekevän näillä keleillä.
 

Liitteet

  • IMG_4166.jpeg
    IMG_4166.jpeg
    44,1 KB · Luettu: 76
  • IMG_4168.jpeg
    IMG_4168.jpeg
    58,5 KB · Luettu: 62
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Sid
Niin kyllä tekee. Illalla ja yöllä ja nyt aamulla sellainen ~ 12h pätkä kun ei tarvetta jäähdytelllä niin tuntui hölmöltä pitää tuota päällä. Tosin ei tuo varmaan paljon sähköä vie. Tuo kennon kuivuminen tosin ihan hyvä pointti, vaikka yöllä tuskin ehtiikään paremmin 'homehtua'
Panasonicin sovellus tarjoaa jopa päiväkohtaista dataa, joten tässä käppyrää eiliseltä. Ei paljoa sähköä vie yön viileinä tunteina puhalluksella, vain noin 0,05kWh.
Eilisen pörssisähkö oli keskiarvoltaan noin 3snt/kWh, joten koko päivän hinnaksi tuli ~10snt + siirto.

1723013007583.png
 
Panasonicin sovellus tarjoaa jopa päiväkohtaista dataa, joten tässä käppyrää eiliseltä. Ei paljoa sähköä vie yön viileinä tunteina puhalluksella, vain noin 0,05kWh.
Eilisen pörssisähkö oli keskiarvoltaan noin 3snt/kWh, joten koko päivän hinnaksi tuli ~10snt + siirto.

1723013007583.png
Itsellä myös pana. Pidätkö automaatti puhalluksella yöllä? Tuo mielestäni hiljaisempi yöllä kun quiet tila, koska käy vain silloin tällöin ja quiet koko ajan.
 
Itsellä myös pana. Pidätkö automaatti puhalluksella yöllä? Tuo mielestäni hiljaisempi yöllä kun quiet tila, koska käy vain silloin tällöin ja quiet koko ajan.
Jatkuvasti quiet -tilassa tulee pidettyä, makuuhuone riittävän kaukana (mutta kuitenkin suoralla linjalla laitteen puhallukselle), jotta ei äänet häiritse yöllä.
Jos on WiFi mallinen pana, niin tosiaan tuo Comfort Cloud sovellus sai uuden ilmeen hiljattain, josta kätevä seurata kulutusta ja saa sinne oman energiahinnankin nykyisin lisättyä.
 
Joo, iso parannus tullut kyllä ComfortcCloudiin. Entinen tapa esittää data oli niin huono, että pelkästään sen takia virittelin HomeAssistantin tulille, että saisi vähän tolkullisemmassa muodossa laitteiden datat pihalle. Se on kyllä jännä, että CC:ssä ei vieläkään ole pumpun hetkittäisen virrankulutuksen tietoa wateissa saatavilla, mikä tietysti tarvitaan jotta sähkönkulutus voidaan laskea ja, hämmentävästi kyllä, HA-integraatio osaa kyllä laitteesta kaivaa pihalle.

1723021942270.png


--

Itsellä ollut nyt pumput kokonaan pois päältä. Yöt on alkaneet viilenemään, joten on lähinnä positiivista että päivän aikana kämppä lämpenee hieman, koska lämpöä ei kuitenkaan ole liikaa ja sitä riittää sitten vielä illalle/yöllekin.
 
Viimeksi muokattu:
Vaihdoin tänään Nilan Ec9 koneeseen ilmanvaihdon moottoreihin laakerit ja joo o.

Kone on nyt 10v vanha ja kerran noin neljä vuotta sitten vaihdettu moottorit (vakuutus maksoi niin suuren osan) Nyt kun vaihdoin laakereita niin alkuperäiset mallia "Indonesia" ja uudet laitoin SKF.

Kone niin hiljainen että luultiin ettei edes pyöri puhaltimet. Miksi helvetissä tän hintaisiin laitteisiin laitetaan noita paskimpia laakereita? Niin no tietysti siksi että tilataan varaosia.

Anteeksi vuodatus mutta kyllä itku meinaa päästä kun miettii mistä romusta aikoinaan maksoi pienen omaisuuden.

Ps. Seuraava kone on Bosch tai sitten vaihdan maalämpöön kun tästä joskus kompura posahtaa.

Nyt otan lasin viiniä olusen.....olusten päälle ja nautin hiljaisuudesta. :kippis:

Tiedä sitten onko edes oikea ketju mutta näin humalassa jaksa paremmin etsiä. :x3:
Lisätään taas kokemuksia Nilanista. EC9 PILP

Ohjainkortti sanoi sopimuksen irti ja onneksi löysin käytetyn tilalle. Taas mennään.

Huoltoon soitin niin oli kommentti "ei noin vanhaa (11v) kannata enää korjata. Kompura ja kortti pitäisi ainakin vaihtaa ja se kompura hajoaa kohta uudelleen kun pääsee roskia järjestelmään. Uusi MARKKINOIDEN paras kone noin 10000€ asennettuna"

En tiedä mitä näillä säästää mutta silloin kun ostin en tiennyt että korjausten jälkeenkin 11v on koneen käyttöikä.

Anteeksi taas vuodatus, otin ja otan pari olutta lisää "korjatun koneen" kunniaksi. :kippis:

Pitäis itsekin suorittaa laakerien vaihto ja puhaltimien puhdistus tuohon meidän Nilaniin. Kyseessä on VP18C, eli käytännössä sama vehje kuin EC9, mutta ilman lattialämmitystä. Hoitaa siis meillä lämpimän käyttöveden ja ilmanvaihdon. Kesällä riittää suurimman osan ajasta viilennykseen ja alkusyksyn/-kevään lämmitykseen. Oliko tuo minkälainen operaatio suorittaa? Jouduitko katkaista putket vai saiko vain ruuvit aukaisemalla irrotettua putket ja sitten puhaltimen nostettua pois? Poistopuhallin meillä ääntää, että saattaisi riittää pelkästään sen huolto, on nimittäin äärimmäisen veemäisessä paikassa tuo laite.

Jännityksellä odotetaan mitä seuraavaksi tämän kanssa, edelliset asukkaat tämän on hankkineet, muistaakseni vuonna -16. Taitaa tulla tilalle erillinen ilmanvaihtokone ja lämminvesivaraaja, sitten kun tästä aika jättää. Vaikea uskoa että tuolla hirveitä sähkönsäästöjä saisi aikaiseksi.
 
Pitäis itsekin suorittaa laakerien vaihto ja puhaltimien puhdistus tuohon meidän Nilaniin. Kyseessä on VP18C, eli käytännössä sama vehje kuin EC9, mutta ilman lattialämmitystä. Hoitaa siis meillä lämpimän käyttöveden ja ilmanvaihdon. Kesällä riittää suurimman osan ajasta viilennykseen ja alkusyksyn/-kevään lämmitykseen. Oliko tuo minkälainen operaatio suorittaa? Jouduitko katkaista putket vai saiko vain ruuvit aukaisemalla irrotettua putket ja sitten puhaltimen nostettua pois? Poistopuhallin meillä ääntää, että saattaisi riittää pelkästään sen huolto, on nimittäin äärimmäisen veemäisessä paikassa tuo laite.

Jännityksellä odotetaan mitä seuraavaksi tämän kanssa, edelliset asukkaat tämän on hankkineet, muistaakseni vuonna -16. Taitaa tulla tilalle erillinen ilmanvaihtokone ja lämminvesivaraaja, sitten kun tästä aika jättää. Vaikea uskoa että tuolla hirveitä sähkönsäästöjä saisi aikaiseksi.

Netistä kun etsit löytyy kuvaa puhaltimista. Mulla oli aikaisemmin kertaalleen jo vaihdettu moottorit niin helpotti irrotusta.

Kanavat joutuu katkaisemaan ja puhaltimen moottorit on ylälevyssä kiinni. Jokainen irtoaa erikseen. Sähkäohdolle on pikaliitin

Ruuvit ei uutena näy koska ovat yläpehmusteen alla. Muistaakseni 4-6kpl per kone.

Toisen puolen moottorit nousevat yläkautta pois helposti mutta toiset kaksi ovat niin että ainakin itse jouduin vääntämään yläpellin kuperaksi että mahtui pois (helppo taivuttaa) älä siis pelkää vaan väännät reilusti vaan. :whistling:

Voin laittaa ylhäältä tänne vielä kuvan kun pääsen kotiin niin tiedät missä ruuvit on.

Oletan että sulla on varmasti yläosa samanlainen. Suodattimet rinnakkain ja koneen takana syvennys.

Mulla vm.2012 tai 13 kone.
 
Netistä kun etsit löytyy kuvaa puhaltimista. Mulla oli aikaisemmin kertaalleen jo vaihdettu moottorit niin helpotti irrotusta.

Kanavat joutuu katkaisemaan ja puhaltimen moottorit on ylälevyssä kiinni. Jokainen irtoaa erikseen. Sähkäohdolle on pikaliitin
Eli esim. rautasahalla kylmästi poikki, pala pois välistä ja takaisin liittäminen ulko- tai jatkoliittimellä? Tai pannalla? Ei ole mitään käryä onko tuolla missä kohdin valmiita jatkoja kun on kauttaaltaan eristettyjä nuo putket. Pitänee tutkia asiaa. Mieluummin yrittäisi ylivarustautua tätä hommaa varten, kuin että kaikki on levällään ja jotain oleellista palikkaa puuttuu :cool:

Voin laittaa ylhäältä tänne vielä kuvan kun pääsen kotiin niin tiedät missä ruuvit on.

Oletan että sulla on varmasti yläosa samanlainen. Suodattimet rinnakkain ja koneen takana syvennys.

Mulla vm.2012 tai 13 kone.
Joo edestä nousee ensin magneettikiinnitteinen suojapelti pois ja sen alla olla on kahdella sormiruuvilla kiinni oleva luukku jonka alta löytyy rinnakkain kasettisuodattimet. Takana tosiaan ehkä 15cm matalemmalla tuulettimet.
 
Eli esim. rautasahalla kylmästi poikki, pala pois välistä ja takaisin liittäminen ulko- tai jatkoliittimellä? Tai pannalla? Ei ole mitään käryä onko tuolla missä kohdin valmiita jatkoja kun on kauttaaltaan eristettyjä nuo putket. Pitänee tutkia asiaa. Mieluummin yrittäisi ylivarustautua tätä hommaa varten, kuin että kaikki on levällään ja jotain oleellista palikkaa puuttuu :cool:


Joo edestä nousee ensin magneettikiinnitteinen suojapelti pois ja sen alla olla on kahdella sormiruuvilla kiinni oleva luukku jonka alta löytyy rinnakkain kasettisuodattimet. Takana tosiaan ehkä 15cm matalemmalla tuulettimet.


Juu tosiaan poikki nuo putket (rautasaha voi olla työläs) mutta puukkosaha metalliterällä voisi olla kova sana. Jatkoksi käy sisäpuolinen jatko aivan hyvin. Saa liikkeestä suoraan putken koolla. Kiinnittää vaikka ruuvilla tai popniitiillä ja teippi päälle. Sitten vaan eristys (osta suoraan uudet eristeet). Etummaisia putkia ei tarvitse katkaista jos pääset koneen sivusta käsiksi mutta työläs operaatio. Itselläni on katkaistu kaikki työn helpottamiseksi

Tässä kuvassa näkyy nuolen kohdassa yhden ruuvin paikka. Tämä reikä EI NÄY uutena. Jokaisessa kulmassa ainakin (8.kpl yhteensä) ja muistelen että keskelläkin olisi ollut mutta en pääse nyt näkemään.

Moottorin kun saat pois niin ÄLÄ irroita Nilanin levyä (tuo missä on ruuvit kiinni ja nuoli osoittaa) itse meinasin jo porata popniitit auki kunnes tajusin että moottori aukeaa aivan hyvin kun vain hieman taivuttaa. Ei vaadi väkivaltaa. :whistling:

Laakerit vaihtuu helposti ja imurilla saat kotelot puhtaaksi.

Lukkorengas eli seekeripihdit on myös hyvä olla. Moottoreissa on pienet lukkorenkaat (varmasti saa muutenkin pois)

Edellisessä viestissäni oli sikäli virhe että tietysti moottoreita on vain KAKSI ja ne nousevat erikseen. Edestä katsottuna oikean puolen moottori on se joka vaikeampi saada ulos. Kuvassa nuolen suuntaan.
 

Liitteet

  • 20240807_153350.jpg
    20240807_153350.jpg
    191,9 KB · Luettu: 201
Viimeksi muokattu:
Juu tosiaan poikki nuo putket (rautasaha voi olla työläs) mutta puukkosaha metalliterällä voisi olla kova sana. Jatkoksi käy sisäpuolinen jatko aivan hyvin. Saa liikkeestä suoraan putken koolla. Kiinnittää vaikka ruuvilla tai popniitiillä ja teippi päälle. Sitten vaan eristys (osta suoraan uudet eristeet). Etummaisia putkia ei tarvitse katkaista jos pääset koneen sivusta käsiksi mutta työläs operaatio. Itselläni on katkaistu kaikki työn helpottamiseksi

Tässä kuvassa näkyy nuolen kohdassa yhden ruuvin paikka. Tämä reikä EI NÄY uutena. Jokaisessa kulmassa ainakin (8.kpl yhteensä) ja muistelen että keskelläkin olisi ollut mutta en pääse nyt näkemään.

Moottorin kun saat pois niin ÄLÄ irroita Nilanin levyä (tuo missä on ruuvit kiinni ja nuoli osoittaa) itse meinasin jo porata popniitit auki kunnes tajusin että moottori aukeaa aivan hyvin kun vain hieman taivuttaa. Ei vaadi väkivaltaa. :whistling:

Laakerit vaihtuu helposti ja imurilla saat kotelot puhtaaksi.

Lukkorengas eli seekeripihdit on myös hyvä olla. Moottoreissa on pienet lukkorenkaat (varmasti saa muutenkin pois)

Edellisessä viestissäni oli sikäli virhe että tietysti moottoreita on vain KAKSI ja ne nousevat erikseen. Edestä katsottuna oikean puolen moottori on se joka vaikeampi saada ulos. Kuvassa nuolen suuntaan.
Kiitos näistä, pitääpä katsoa hommaa alkuun. Puukkosahakin löytyy, mutta on kyllä sen verran ahdas väli, että en tiedä sopiiko sen kanssa touhuamaan tuolla.

Kone on tosiaan veemäisessä paikassa, kun on nurkassa ja vasemmalla puolella kaappi. Näyttäisi kuitenkin, että asennusvaiheessa on kaapin seinä irrotettu ja tehty kuviosahalla reikää, että putket saa mahtumaan kunnolla, joten tuohon pitäisi vasemmalle puolelle tulla ihan hyvin tilaa kun kaapin tyhjää ja ottaa toisen seinän irti.

Ehkä pitää aloittaa siitä, että purkaa kaappia ja sitten leikkaa eristettä pois tieltä. Hyvällä säkällä tuossa voisi olla joku jatkos kohta tehtynä ja ei tarvi itse alkaa katkomis puuhiin. Ja kaikkihan me tiedetään, ettei niin hyvää säkää olekaan :think:

Se tässä nyt on oikeastaan paskamaisinta, että käytännössä on pakko ottaa puhallin pöydälle ennenkuin pääsen metsästämään oikeita laakereita. Lämpöpumput foorumia kun lueskelin, niin näissä on käytetty vuosien aikana eri puhaltimia ja siten eri laakereita, joten netissä mainitut laakerimallit ei välttämättä pidä paikkaansa omalla kohdalla :oops:

Sekin vielä että kun vaihdat kunnon laakerit älä ihmettele jos ei kuulu mitään ääntä. Itsellä kakkosteholla oli niin hiljainen että oikeasti luulin puhaltimien olevan rikki. :btooth:
Näin siinä varmasti käy, kun on alkanut korva jo tottua tuohon jurinaan :lol:
 
Mä laitoin tämmöiset. Ei varmaan paras mutta sokkona ostin ja sopivat paikalleen. Eikä jurise ainakaan toistaiseksi..... :kippis:
 

Liitteet

  • Screenshot_20240808_100910_Klarna.jpg
    Screenshot_20240808_100910_Klarna.jpg
    36,3 KB · Luettu: 305
Tuli tässä mieleen, että onkohan mitään estettä sille, että maalaisi ILP:in ulkoyksikön kuoret talon väriin paremmin sopivaksi? En ole nähnyt kenenkään tehneen näin, mutta jotenkin tuntuu hassulta ostaa erillinen kotelo, joka A) vie ylimääräistä tilaa ja B) heikentänee ainakin marginaalisesti ilmavirtauksia. Sisäyksiköihin on saatu mukaan designia, mutta ulkoyksiköt tuppaavat edelleen olevan järjestäen melko rumia valkoisia kapistuksia.
 
Ei sille mitään käytännön estettä ole. Jos takuun alainen, niin lukisin sen pienellä präntätyn, jos siellä jotain mainittu mistään muutoksista, vaikka sen ei todellakaan pitäisi evätä mitään normaaleista oikeuksista.

Takuun/virhevastuun käytössä vain toivoen, että kuluttajariitalautakunta on kartalla, mitä todennäköisesti on.

Edit: eli saattaa mahdollisesti aiheuttaa ylimääräistä viivästymistä takuuseen. Varmista myyjältä/valmistajalta pysyäkseni turvallisella puolella.
 
Tuli tässä mieleen, että onkohan mitään estettä sille, että maalaisi ILP:in ulkoyksikön kuoret talon väriin paremmin sopivaksi? En ole nähnyt kenenkään tehneen näin, mutta jotenkin tuntuu hassulta ostaa erillinen kotelo, joka A) vie ylimääräistä tilaa ja B) heikentänee ainakin marginaalisesti ilmavirtauksia. Sisäyksiköihin on saatu mukaan designia, mutta ulkoyksiköt tuppaavat edelleen olevan järjestäen melko rumia valkoisia kapistuksia.
Suosittelisin kuitenkin harvarimaisen maalaamattoman ulkoyksikön suojakotelon hankkimista. Siitä pääsee aina eroon jos niin haluaa. Ulkoyksikön maalaaminen on lopullinen, onnistui maalaaminen tai ei. Kotelon voi maalata samalla värillä kuin talo ja kanavakotelon kannet saman tai lähes saman värisellä muovi spraymaalilla. Tässä esimerkki. Lämpöpumpun suoja: Rakenna itse! | teeitse.com Tuossa on rakennettu itse koko kotelo, mutta sen voi ostaa jo valmiina. Joku tämän tyylinen Scanoffice ulkoyksikön suojakotelo, musta kate - LVI-kauppa
 
Tuli tässä mieleen, että onkohan mitään estettä sille, että maalaisi ILP:in ulkoyksikön kuoret talon väriin paremmin sopivaksi? En ole nähnyt kenenkään tehneen näin, mutta jotenkin tuntuu hassulta ostaa erillinen kotelo, joka A) vie ylimääräistä tilaa ja B) heikentänee ainakin marginaalisesti ilmavirtauksia. Sisäyksiköihin on saatu mukaan designia, mutta ulkoyksiköt tuppaavat edelleen olevan järjestäen melko rumia valkoisia kapistuksia.

Missähän mä bongasin vinkin että sen ulkoyksiön voisi myös teipata sopivaan värisävyyn, ei olisi niin pysyvä. Oisko ollut niitä samoja teippiä millä autoja tuunataan tms.
 
Missähän mä bongasin vinkin että sen ulkoyksiön voisi myös teipata sopivaan värisävyyn, ei olisi niin pysyvä. Oisko ollut niitä samoja teippiä millä autoja tuunataan tms.

Auton maalipintojen teippi varmaan toimii hyvin siinä lämpöpumpun ulkoyksikössäkin. Onhan siinä askertelua saada se hyvin asennettua.

Tuskin ne mitään erillisiä ilpin ulkoyksikön teippejä edes kukaan tekee, vaan samoja teippejä ovat jos moisia on edes myynnissä.
 
Tässä esimerkki. Lämpöpumpun suoja: Rakenna itse! | teeitse.com Tuossa on rakennettu itse koko kotelo, mutta sen voi ostaa jo valmiina.
Tuon ohjeen aikoinaan löysin itsekin ja siitä innoittautuneena väkertelin oman kotelon:

20240731_173340731_iOS.jpg

Osalista:
Liimapuulevy 400x1000 - K-Rauta tai Puuilo
Väliseinätolppa - K-Rauta
Peitelista 12x42x2200 - K-Rauta
S0502-Y Ovi- ja ikkunamaali - Tokmanni
Kalustekulma 4kpl (valkoinen) - Puuilo

Koska laite on katetulla terassilla, niin halusin tasaisen pinnan viistävän sijaan, jotta sitä voi käyttää myös apupöytänä.
Täten väliseinätolppa vain neljään saman mittaiseen osaan; kannattaa laskea listan 42mm leveyden kertoimilla, tässä 8 rimaa edessä ja 8 sivuilla, eli 16x42 = ~672mm tolpat ja 2700mm tolpasta saa siis sopivasti neljä ja sahasivat pyynnöstä valmiiksi neljään osaan.
Rimat on 16kpl 40cm ja 8kpl 90cm, näin jälkiviisaana olisi ehkä voineet olla hieman pidemmätkin, koska nyt hieman tiukka sovitus, mutta meni kuitenkin. 10 listan paketti riittää hyvin.
Puulevyn ja listojen taustojen maalaus tuolla ovi- ja ikkunamaalilla ja kalustekulmilla sitten sisäpuolelta kansi kiinni runkoon. Eipä tuossa varmaan kummoisia säästänyt valmiiseen, kun piti työkalujakin hankkia, mutta ihan mukavaa näpertelyä :tup:
 
Tuli nyt sitten hankittua Puuilosta halpa kehikko ILP:in suojaksi, en lähtenyt kikkailemaan muovinmaalaus-/teippaushommilla. Pitää tämä kehikko vielä maalata mustaksi ja siten talon seinään sopivaksi.

Uusi pohdinta liittyy sitten tuon kehikon vaikutukseen ilmankiertoon. Onko rimoituksen tiheydestä mitään ohjearvoja tai kokemuksia siitä, onko kehikolla oikeasti vaikutusta ILP:in hyötysuhteeseen? Onko näitä markettiversioita millään tavalla varmistettu sopiviksi...? En nyt haluaisi tarkoituksella heikentää koneen tehoa, mutta jonkunlainen suoja tohon pitää saada ihan esteettisistä syistä.
 
Tuli nyt sitten hankittua Puuilosta halpa kehikko ILP:in suojaksi, en lähtenyt kikkailemaan muovinmaalaus-/teippaushommilla. Pitää tämä kehikko vielä maalata mustaksi ja siten talon seinään sopivaksi.

Uusi pohdinta liittyy sitten tuon kehikon vaikutukseen ilmankiertoon. Onko rimoituksen tiheydestä mitään ohjearvoja tai kokemuksia siitä, onko kehikolla oikeasti vaikutusta ILP:in hyötysuhteeseen? Onko näitä markettiversioita millään tavalla varmistettu sopiviksi...? En nyt haluaisi tarkoituksella heikentää koneen tehoa, mutta jonkunlainen suoja tohon pitää saada ihan esteettisistä syistä.
Tässä toiselta foorumilta lainattu tutkimus kotelon vaikutuksista. 300-KLAB-12-036.pdf (zinchouse.dk)
 
Vähän samaan aiheeseen liittyen, jos kaksi ulkoyksikköä laitetaan vierekkäin niin onko niiden välisessä etäisyydessä jotain minimiä etteivät lämmitä tai jäähdytä toisiaan?

Lisäksi, onko kukaan pk-seutulainen täältä asennuttanut Daikinia tai Mitsubishi Electriciä, onko viimeaikaista positiivista kokemusta jostakin toimijasta?
 
Miten tuohon tiiliseinään saisi läpiviennin siisteimmin toteutettua? Sisäyksikköä suunnittelin ikkunan jommallekummalle puolen. Ulkoyksikkö näyttäisi parhaimmalta ikkunoiden keskellä? Maatelinettä ajattelin.

Sisäpuolella katto tulee vastaan n. 30cm tuosta tiili-ja paneloverhoilun rajasta. Eli sisäyksikön putkilähdöt jää väkisin tuohon tiiliverhoiliulle osalle.

1000018428.jpg
 
Miten tuohon tiiliseinään saisi läpiviennin siisteimmin toteutettua? Sisäyksikköä suunnittelin ikkunan jommallekummalle puolen. Ulkoyksikkö näyttäisi parhaimmalta ikkunoiden keskellä? Maatelinettä ajattelin.

Sisäpuolella katto tulee vastaan n. 30cm tuosta tiili-ja paneloverhoilun rajasta. Eli sisäyksikön putkilähdöt jää väkisin tuohon tiiliverhoiliulle osalle.

1000018428.jpg

Kysy suoraan yritykseltä joka poraa reikiä kiveen (timanttiporaus) en usko että maksaa älyttömästi ja he tekevät oikeasti siistin reiän.

Saa tuohon reiän vaikka piikkausvasaralla (iskevä pyörivä pora) mutta jälki enemmän kiinni tuurista ja tekijästä.

Ja jos kävisi niin että hinta on älytön ja haluaisin itse kokeilla lähtisin liikkeelle jollain timanttiporalla mutta siinäkin tulee vastaan se että siistin reiän tekemiseen vaaditaan kunnon pora ja kunnon terä.

Kerran kun on porannut (rouhinut reiän) toinen onnistuu sitten jo paremmin. :cool:

Löytyi joku hinnastokin.

 
Viimeksi muokattu:
Miten tuohon tiiliseinään saisi läpiviennin siisteimmin toteutettua? Sisäyksikköä suunnittelin ikkunan jommallekummalle puolen. Ulkoyksikkö näyttäisi parhaimmalta ikkunoiden keskellä? Maatelinettä ajattelin.

Sisäpuolella katto tulee vastaan n. 30cm tuosta tiili-ja paneloverhoilun rajasta. Eli sisäyksikön putkilähdöt jää väkisin tuohon tiiliverhoiliulle osalle.

1000018428.jpg
Onko lattiantaso suunnilleen tuossa sokkelin ja alimmaisen vaakasuoran tiilirivin tasolla? Voi putket vetää sisälläkin ja ulos niin alhaalta kuin mahdollista. Timattiporalla tiilestä sisäpuolelta läpi suunnilleen punaisen ympyrän kohdalta. Ilp:ien putki ja sähköliitokset ovat oikeassa päädyssä. Jos haluat kaiken piiloon, niin ulkoyksikön päälle joku valkoinen siisti suojakotelo. Mihin meinasit kondenssivedet ohjata?
 

Liitteet

  • 1000018428.jpg
    1000018428.jpg
    504,7 KB · Luettu: 67
Onko lattiantaso suunnilleen tuossa sokkelin ja alimmaisen vaakasuoran tiilirivin tasolla? Voi putket vetää sisälläkin ja ulos niin alhaalta kuin mahdollista. Timattiporalla tiilestä sisäpuolelta läpi suunnilleen punaisen ympyrän kohdalta. Ilp:ien putki ja sähköliitokset ovat oikeassa päädyssä. Jos haluat kaiken piiloon, niin ulkoyksikön päälle joku valkoinen siisti suojakotelo. Mihin meinasit kondenssivedet ohjata?
Lattian pinta menee tuolla seinustalla alempana kuin maan pinta. Mutta tuota sokkelin rajaa alemmas tuskin kannattaa reikää tehdä.
Lopullinen päätös varmaan asentajan kanssa kunhan saapuu asentamaan.
Yleisin tapa taitaa olla että suoraan sisäyksikön takaa putket ulos.
Vedet kerään astiaan.

Paras tietysti kun olisi saanut läpiviennin laudoituksen osaan, helpompi ainakin tehdä, mutta vaatisi sitten erillisen kondenssivesipumpun ja enpä tiedä miten pelaa. Tosin rakennushan on autotalli että aktiivisesti en ainakaan sitä jäähdytä, mutta kuivatus toimintoa voi silti joskus tarvita.
 
Lattian pinta menee tuolla seinustalla alempana kuin maan pinta. Mutta tuota sokkelin rajaa alemmas tuskin kannattaa reikää tehdä.
Lopullinen päätös varmaan asentajan kanssa kunhan saapuu asentamaan.
Yleisin tapa taitaa olla että suoraan sisäyksikön takaa putket ulos.
Vedet kerään astiaan.

Paras tietysti kun olisi saanut läpiviennin laudoituksen osaan, helpompi ainakin tehdä, mutta vaatisi sitten erillisen kondenssivesipumpun ja enpä tiedä miten pelaa. Tosin rakennushan on autotalli että aktiivisesti en ainakaan sitä jäähdytä, mutta kuivatus toimintoa voi silti joskus tarvita.
Jommalla kummalla puolella seinää ne putkikanavat (kotelot) joka tapauksessa kulkee. Kumpi on sitten enemmän mieleen? Timanttiporauksessa on riskinä kun terä läpäisee seinän voi siitä samalla irrota reiän ympäriltä enemmän tai vähemmän tavaraa. Tämän voi välttää poraamalla reiän ulkopuolelta hiukan yläviistoon, eli tulee kaatoa ulospäin. Jos sisältä jotain irtoaa niin helpompi korjata, kuin esimerkiksi tiili ulkona. Asentajat valitettavasti usein asentavat sen heille helpoimman mukaan ja asennukset ei välttämättä ole asiakkaan kannalta optimaalisesti toteutettu. Sisäyksikön kondenssivesiputkea ei välttämättä tarvitse ulos vetää lainkaan. Putken voi erottaa kylmäaine putkinipusta ja johtaa vaikka sisäpuolella olevaan kanisteriin. Ulkoyksikön alle talveksi joku isompi kaukalo, muuttolaatikko tai muu vastaava.
 
Viimeksi muokattu:
Lattian pinta menee tuolla seinustalla alempana kuin maan pinta. Mutta tuota sokkelin rajaa alemmas tuskin kannattaa reikää tehdä.
Lopullinen päätös varmaan asentajan kanssa kunhan saapuu asentamaan.
Yleisin tapa taitaa olla että suoraan sisäyksikön takaa putket ulos.
Vedet kerään astiaan.

Paras tietysti kun olisi saanut läpiviennin laudoituksen osaan, helpompi ainakin tehdä, mutta vaatisi sitten erillisen kondenssivesipumpun ja enpä tiedä miten pelaa. Tosin rakennushan on autotalli että aktiivisesti en ainakaan sitä jäähdytä, mutta kuivatus toimintoa voi silti joskus tarvita.
Meillä on vastaava rakenne talossa, tiiliverhoilu alaosassa ja ylhäällä puupanelointi. Putket tuotiin läpi puuosasta ja laskettiin alas ulkoyksikön taakse. Maatelineelle laitettiin myös meillä.

Mihin tuossa kondessivesipumppua tarvitaan?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
277 449
Viestejä
4 776 229
Jäsenet
77 616
Uusin jäsen
Goist

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom