Ilmalämpöpumput eli ILPit

Pumppu on ollut aika kovilla näillä keleillä ja tuntuu, ettei se oikein kuivata ilmaa viilennystoiminnolla.

Puhdistin suodattimet, mutta ei tuo muuttunut miksikään.

Kyseessä Mitsubishi MSZ-HR25VF.

Eihän tuossa paljoa toki tehoakaan ole, mutta asuntokin on 73,5m2 ja yksi makkarin ovi on kiinni. Kosteudenpoistolla jaksaa kyllä puskea lopun kämpän kylmäksi. Laitanko pienemmän pyynnin vai mikä olisi hyvä?

Miten ihmeessä pumppu on kovilla kun on joku 22 lämmintä. Mulla on lähinnä tyhjäkäynnillä. Kai se kannattaa jättää päiväksi kosteudenpoistolle verhot kiinni ja itse ulkoilemaan.
 
Jaa-a. Reilun vuoden käytössä(vain jäähdytys) ollut panan tz25wke ei anna enää kylmää. Eilen illalla havahtu että on lämmin yläkerrassa ja pikaisen ihmettelyn jälkeen ei ei tule kylmää, eikä myöskään kuumaa.
H99 koodin antaa, jos oikein luin nuo koodit. Ulkona flekti pyöri nopeasti.
Logeja kattelin, niin viikko sitten alkanu muutos tulemaan ja sähkön kulutus noussut. Mennyt yli tuplat, kuin normaalisti ja ulkona ei edes "helteet".

Pitää oottaa, jos saa pumpun asentajan käymään. 2 vuoden takuuhan laitteilla on.

Onneksi on toinen pumppu alakerrassa, mutta eipä siitä apua ole yläkerran viilennykseen.
Ongelmaan en valitettavasti osaa apuja antaa vaikka sama laite löytyy, mutta kannattaa pistää muistiin, että Pana tarjoaa kompressorille 5 vuoden takuun, jos sille jotain sattuisi käymään:

1721462825413.png

5 vuoden takuu. Tarjoamme koko valikoiman ulkoyksikkökompressoreille viiden vuoden takuun (https://docs.keskofiles.com/f/btt/ASSET_PDF_24829219)

Edit: vikakoodista H99 kerrottu käyttöohjeen sivulla 20, että olisi puhdistuksen tarpeessa.
Tosin ei kai tuo nyt vuodessa vielä kummoiseen kuntoon pitäisi mennä, itse kun Panasonic Pro Partner -asentajalta asennuksen otin ja kyselin näitä, niin oli sitä mieltä, että tuollaiset kaupattavat 2 vuoden puhdistushuollot on melko turhia ja voi hyvinkin mennä jopa 5 vuotta ilman suurempia huoltoja.
 
Viimeksi muokattu:
Miten ihmeessä pumppu on kovilla kun on joku 22 lämmintä. Mulla on lähinnä tyhjäkäynnillä. Kai se kannattaa jättää päiväksi kosteudenpoistolle verhot kiinni ja itse ulkoilemaan.

No varmaan lähinnä siksi, että talon rakenteet lämpeää. On tuo nytkin ollut koko yön kosteudenpoistolla ja humistaa menemään. Viileämpää kuin laittamalla viilennyksen päälle.

En keksi muuta kuin että ulkoyksikkö on lasitetulle parvekkeelle, niin hyötysuhde jää aika olemattomaksi. Pitää yrittää tänään aukoa tuolta lasit kokonaan auki, että ilma pääsee kiertämään.
 
Miten ihmeessä pumppu on kovilla kun on joku 22 lämmintä. Mulla on lähinnä tyhjäkäynnillä. Kai se kannattaa jättää päiväksi kosteudenpoistolle verhot kiinni ja itse ulkoilemaan.
Ennemmin kannattaa jättää verhot auki, niin saa enemmän työtä koneelle.

Sisäkosteus lähtee nousuun kun ulkoilma on kosteaa ja jäähdytystarve on pientä, jolloin pumppu ei pääse ajamaan tuntikaupalla kenno huurussa.
 
Ongelmaan en valitettavasti osaa apuja antaa vaikka sama laite löytyy, mutta kannattaa pistää muistiin, että Pana tarjoaa kompressorille 5 vuoden takuun, jos sille jotain sattuisi käymään:

1721462825413.png

5 vuoden takuu. Tarjoamme koko valikoiman ulkoyksikkökompressoreille viiden vuoden takuun (https://docs.keskofiles.com/f/btt/ASSET_PDF_24829219)

Edit: vikakoodista H99 kerrottu käyttöohjeen sivulla 20, että olisi puhdistuksen tarpeessa.
Tosin ei kai tuo nyt vuodessa vielä kummoiseen kuntoon pitäisi mennä, itse kun Panasonic Pro Partner -asentajalta asennuksen otin ja kyselin näitä, niin oli sitä mieltä, että tuollaiset kaupattavat 2 vuoden puhdistushuollot on melko turhia ja voi hyvinkin mennä jopa 5 vuotta ilman suurempia huoltoja.

Kylmäaineet puuttui, nyt taas toimii kun ainetta sisässä. Vuotoa ei näkynyt/löytynyt.

Ei sen kummemmin vielä mitään tehny, kun oottaa mitä maahantuoja(?) vastaa rekkulaan.


Kuulemma navetan haju tulee jos vuotaa sisälle, kun kyselin millekä haisee. Eipä oo huomattu semmoista, että liekö sitten ulkoyksikkö päästänyt pihalle, vai eikö vaan ole kotona/sisällä ollut silloin. Eilen ilmeisti viimeiset mehut tullu ulos, kun huomasi sisälämpötilan nousun.
Nyt tarkemmin katon tilastoja, niin 10. päivän jälkeen ei ole seurannut enää pyydettyä lämpötilaa ja siitä pari päivää myöhemmin alkanu imasemaan sähköä reilusti enemmän.
 
Viimeksi muokattu:
Ollaan laitettu yuge sanko pihalle johon se saa rauhassa tiputella vettä, mutta ollaan välillä huomattu että putken pää on jo vedessä ennen kuin ollaan käyty tyhjentämässä.
Tietysti kun putken nostaa sieltä vedestä niin sieltä sitten lirisee sitä vettä jonkusen verran pois.

Ollaan nyt varatoimenpiteenä tehty sellainen joka olisi pitänyt tehdä ajat sitten elikkä lyhennettiin tuota putkea, mutta stressi nyt silti jäänyt kun lukenut kauhukokemuksia tästä aiheesta.
Eiköhän se liika vesi tule sisäyksikön kondenssivesikaukalosta yli, eli huomaat jos sisällä seinää pitkin on tullut/tulee vettä. Itsellä kävi kerran niin, että letku oli jäänyt veteen kun kondenssia oli tullut hyvin paljon ja satuin olemaan sisäyksikön vieressä kun kaukalon tilavuus ei enää riittänyt. Ei tarvinnut montaa sekuntia kun tajusin, että letku on vedessä :lol:
Taitaa kuitenkin olla niin, että ainoa tilanne jossa sisäyksikön kaukalo vuotaa yli on sellainen, jossa se kondenssivesiputki on tukossa jotain pölypaskaa. Tai jos jostain syystä vettä johdetaan ylämäkeen pumpun avulla ja pumppu on rikki.

Jos eletään alueella, jossa vaikuttaa normaalit fysiikan lait, niin ei se letkun pään jääminen veden alle ämpärissä saa sitä ~ 2m korkeammalla olevaa sisäyksikön kaukaloa tulvimaan. Omakoti-/rivitalon ollessa kyseesä hieman ihmettelen koko ämpäriäkin näin kesäaikaan. Ei sitä vettä nyt NIIN paljoa tule, jotteikö joutaisi valua suoraan maahan.
 
Viimeksi muokattu:
Mulla on pumpun alla kivilaattaa ja jos sen antaa tiputtaa suoraan siihen se vähitellen syö laattaa ja nopeammin jättää ruman vihertävän jäljen. Mutta letku loppuu 2cm ulkoyksikön alapuolella ja ämpärin voi laittaa vaan alapuolelle niin ei haittaa, jos tulvii.
 
  • Tykkää
Reactions: jad
Jos eletään alueella, jossa vaikuttaa normaalit fysiikan lait, niin ei se letkun pään jääminen veden alle ämpärissä saa sitä ~ 2m korkeammalla olevaa sisäyksikön kaukaloa tulvimaan.
Kyllä se mahdollista on, olen tuollaisen tapauksen nähnyt. Laastipalju täynnä ja putken pää vedessä niin sisäyksikkö roiskutteli komeasti. Jokin ilmiö siinä syntyy, että putki täyttyy. Kun letku lyhennettiin ja letkun pää jätettiin paljun reunan yläpuolelle niin tilanne ei ole toistunut.
 
Kyllä se mahdollista on, olen tuollaisen tapauksen nähnyt. Laastipalju täynnä ja putken pää vedessä niin sisäyksikkö roiskutteli komeasti. Jokin ilmiö siinä syntyy, että putki täyttyy. Kun letku lyhennettiin ja letkun pää jätettiin paljun reunan yläpuolelle niin tilanne ei ole toistunut.
Luonnollinen selitys olisi että jokin roska tukki letkun. Sellainenhan voisi tulla juuri sieltä ulkona olevasta avoimesta paljusta todennäköisemmin kuin letkua pitkin.
 
Kyllä se mahdollista on, olen tuollaisen tapauksen nähnyt. Laastipalju täynnä ja putken pää vedessä niin sisäyksikkö roiskutteli komeasti. Jokin ilmiö siinä syntyy, että putki täyttyy. Kun letku lyhennettiin ja letkun pää jätettiin paljun reunan yläpuolelle niin tilanne ei ole toistunut.
Tästähän voi järjestää lapsille pienen tiedekokeilun. Metri puutarhaletkua, suppilo ja 10 l ämpäri. Letkun toinen pää ämpärin pohjalle ja suppilo toiseen päähän. Sitten vaan kaatamaan vettä suppiloon. Ei muuta kun mittaamaan, montako litraa vettä pitää kaataa, että suppilosta valuu vesi yli. Pysyy lapsetkin tovin poissa jaloista.

Luonnollinen selitys olisi että jokin roska tukki letkun. Sellainenhan voisi tulla juuri sieltä ulkona olevasta avoimesta paljusta todennäköisemmin kuin letkua pitkin.
Juurikin näin.
 
Tästähän voi järjestää lapsille pienen tiedekokeilun. Metri puutarhaletkua, suppilo ja 10 l ämpäri. Letkun toinen pää ämpärin pohjalle ja suppilo toiseen päähän. Sitten vaan kaatamaan vettä suppiloon. Ei muuta kun mittaamaan, montako litraa vettä pitää kaataa, että suppilosta valuu vesi yli. Pysyy lapsetkin tovin poissa jaloista.


Juurikin näin.
Ei mikään tiedejulkaisu, mutta samasta asiasta varoitellaan.
Lainattua tekstiä jutusta:
Joku on saattanut ohjata kondenssivesiputken ulkona astiaan. Näin ei kannata tehdä.
Jos vesiletkun pää on astiassa veden alla, ilmanpaine estää veden virtauksen. Tällaisia tapauksia on jonkin verran ollut, Hirvonen sanoo.
Eli kun sisällä viileämpää kuin ulkona niin kondenssiputkeen tulee "hormivaikutus" ja ilma pyrkii putkea pitkin sisälle, jos siinä ei ole vettä, mutta todistaa sen paine-eron joka sitten estää veden virtauksen, jos letkun alapää on jäänyt veden alle. Riittävässä paine-erossa vesi alkaisi mennä letkua pitkin sisälle, mutta on luonnossa mahdotonta. Eli jos on umpinainen kuutio ja sen sisällä vesiastia ja siitä putki kuution ulkopuolelle ja sisällä oleva putken pää on vedessä, kun kuution sisälle pumpataan ilmaa eli nostetaan painetta niin vesi alkaa nousemaan letkua pitkin ulkopuolelle.
 
Viimeksi muokattu:
Ei mikään tiedejulkaisu, mutta samasta asiasta varoitellaan.
Lainattua tekstiä jutusta:
Joku on saattanut ohjata kondenssivesiputken ulkona astiaan. Näin ei kannata tehdä.
Jos vesiletkun pää on astiassa veden alla, ilmanpaine estää veden virtauksen. Tällaisia tapauksia on jonkin verran ollut, Hirvonen sanoo.
Eli kun sisällä viileämpää kuin ulkona niin kondenssiputkeen tulee "hormivaikutus" ja ilma pyrkii putkea pitkin sisälle, jos siinä ei ole vettä, mutta todistaa sen paine-eron joka sitten estää veden virtauksen, jos letkun alapää on jäänyt veden alle. Riittävässä paine-erossa vesi alkaisi mennä letkua pitkin sisälle, mutta on luonnossa mahdotonta. Eli jos on umpinainen kuutio ja sen sisällä vesiastia ja siitä putki kuution ulkopuolelle ja sisällä oleva putken pää on vedessä, kun kuution sisälle pumpataan ilmaa eli nostetaan painetta niin vesi alkaa nousemaan letkua pitkin ulkopuolelle.
Taitaakin olla se alipaineinen sisäilma joka pitää sen veden siellä putkessa, jos toinen pää on vedessä.
Pihalla ne lapset saa kyllä siihen trattiin kaataa ja aina valuu.
 
Taitaakin olla se alipaineinen sisäilma joka pitää sen veden siellä putkessa, jos toinen pää on vedessä.
Pihalla ne lapset saa kyllä siihen trattiin kaataa ja aina valuu.
Jos kämpässä on niin kova alipaine, että vesi nousee sen ~ 2 m kondenssiletkua pitkin, niin on kyllä syytä korjata ongelma ihan jollain muulla tavalla kun letkua lyhentämällä.
Kyllä se syypää sisäyksikön tulvimiseen on tukkeutunut letku.
 
Jos kämpässä on niin kova alipaine, että vesi nousee sen ~ 2 m kondenssiletkua pitkin, niin on kyllä syytä korjata ongelma ihan jollain muulla tavalla kun letkua lyhentämällä.
Kyllä se syypää sisäyksikön tulvimiseen on tukkeutunut letku.
Ei se vesi mihinkään nouse vaan sisäilman ja ulkoilman paine-ero, joka on hyvinkin pieni, mutta riittää tuohon, että vesi ei valu putkea pitkin alaspäin. Kokeilkaa, jos ette usko. Laittakaa kondenssiletkun pää sinne paljuun vedenalle ja antakaa olla viilennyksellä. Nykyisissä taloissa missä on koneellinen ilmanvaihto ja ikkunat kiinni niin tuo ilmiö on mahdollinen.
 
Kyllä se syypää sisäyksikön tulvimiseen on tukkeutunut letku.
Millä selität sen, että palju oli tullu puolilleen vettä ja uusi pumppu alkoi roiskia sisälle ja kun letkun pää nostettiin pois niin sieltä tuli reilusti vettä ja roiskiminen sisälle loppui. Jos se olisi ollut tukossa niin ei sieltä vettä olisi tullut. Lähes uusi pullotalo koneellisella ilmanvaihdolla kyseessä.
 
Millä selität sen, että palju oli tullu puolilleen vettä ja uusi pumppu alkoi roiskia sisälle ja kun letkun pää nostettiin pois niin sieltä tuli reilusti vettä
Yksi mahdollinen selitys on, että se ruusunmarja tai vastaava irtosi, kun letku nostettiin vedestä.
 
No kyllä se vesi nyt vaan on painavampaa ko ilma, jos tosiaan pullotalo ni kandeis tehä jotain sillä ei si siellä oo kiva asua jos alipainetta kertyy niin et jopa kondensiovesi lähtee ylöspäin. Vesi ko normaalisti valuu putkesta niin kauvan kunnes pinta jossa putki on saavuttaa korkeuden josta lähtö...
Edit sit toki lähtee toiseen suuntaan koska lappo... Ilman liiallista alipainetta näin ei tule käymään, enkä silti usko et niin pulloa saatu tehä, jos on niin on kyllä si suunittelun kukkanenkn. Ja johan si ois ovien aukominen yhtä perkelettä ko suomessa määräys et ovet aukee ulos.. ni saisit repiä melkoisesti sitä ovea et kulkemaan pääsee

Edit2. Katsoisin ihan eka ettei ois joku pieni nousu jääny putkelle, jonka letkun pään nosto sai taas lappoomaan
Edit 3 ja jos tosiaan alipaine tulis ois vikaa korvausilman järjestelmässä.. koska niiden pitää kohdata siellä pullossakin
 
Viimeksi muokattu:
jopa kondensiovesi lähtee ylöspäin.
Ei se vesi lähde sieltä astiasta ylöspäin, eihän kenenkään talo ole niin alipaineinen. Vaan kun se letkun pää jää veden alle ja siinä astiassa on vettä sopiva määrä niin sen vastus ja ilmanpaine-ero saa kondenssiveden virtauksen loppumaan, tulee pattitilanne, vesi menee sinne mihin se helpoiten pääsee eli kaukalo sisäyksikössä tulvii. Jos googlaatte asiaa niin monissa ilmalämpöpumppujen asennusohjeissa tms artikkeleissa huomautetaan tästä ettei letkun päätä kannata jättää sinne astiaan veden alle. Jopa TM Rakennusmaailman jutussa mainittiin tämä yhtenä riskitekijänä ilmalämpöpumpun aiheuttamiin vesivahinkoihin.
 
Siinä tilanteessa, kun jäähdytetään ja kondensssia tulee suuri määrä niin tulee varmaan samanlainen tilanne kuin, jos laitan putken pätkän vesiastiaan ja putki täyttyy kokonaan ja yläpäässä pitää peukaloa ettei se saa ilmaa niin vesi pysyy putkessa vaikka putkea nostaa pois astiasta niin kauan kunnes se saa jommasta kummasta päästä ilmaa. Eli siinä tulee jostain syystä häiriö ettei sinne putkeen pääse ilmaa.
 
Ei se vesi lähde sieltä astiasta ylöspäin, eihän kenenkään talo ole niin alipaineinen. Vaan kun se letkun pää jää veden alle ja siinä astiassa on vettä sopiva määrä niin sen vastus ja ilmanpaine-ero saa kondenssiveden virtauksen loppumaan, tulee pattitilanne, vesi menee sinne mihin se helpoiten pääsee eli kaukalo sisäyksikössä tulvii. Jos googlaatte asiaa niin monissa ilmalämpöpumppujen asennusohjeissa tms artikkeleissa huomautetaan tästä ettei letkun päätä kannata jättää sinne astiaan veden alle. Jopa TM Rakennusmaailman jutussa mainittiin tämä yhtenä riskitekijänä ilmalämpöpumpun aiheuttamiin vesivahinkoihin.
Jos tuleva vesi on korkeamalla se menee alemmas. Jos taas nousu edes jossain kohtaan (riittää et kiertää mmjn yltä siinä vaakassa, jollei laskua tarpeeksi läpivienissä) aiheuttaa sen.. jos kondensio putki on kokoajan suuntana alaspäin se vesi ei nouse mihkään ennen ko taso johka vesi laskee on korkeammalla kuin mistä se kondensio lähtee!!!
 
Siinä tilanteessa, kun jäähdytetään ja kondensssia tulee suuri määrä niin tulee varmaan samanlainen tilanne kuin, jos laitan putken pätkän vesiastiaan ja putki täyttyy kokonaan ja yläpäässä pitää peukaloa ettei se saa ilmaa niin vesi pysyy putkessa vaikka putkea nostaa pois astiasta niin kauan kunnes se saa jommasta kummasta päästä ilmaa. Eli siinä tulee jostain syystä häiriö ettei sinne putkeen pääse ilmaa.
Tämä SAATTAA olla mahdollinen tilanne jos kondensiovesiputki on luokaa pienin kanyylin neula.. koska silloin se tippa sulkisi sen, kun veden viskositeetti ylittäisi tilavuuden jossa kulkee.. mutta oletan et kukaan ei ole asentanut kondensioputkea joka niin ahdas et sulkeutuis siksi.. jos on niin taas suunnittelun kukkanen..
Edit lisäksi jos astia johka vesi menee ei ole suljettu, se alkaa siellä valumaan eka pois. Jolloinka taas korkeammalta putkesta tulevalla on tilaa valua..
Jos sun kuvailema ois totta ei ois vesivaakaa ees.. eikä lappoa

Edit oletetaan et yks kerros talo.. pihalla on saavi.. vedä letku noin 30-40cm huoneen kattokorkeudesta sinne.. koita ime se sisälle! Koita kaataa vettä letkuun.. miten käy?

Mun ilpin poisto taitaa olla noin 1cm... Ja vaikka mitkä kelit ja kuinka huutais ei sieltä tuu huihkuamalla, ainostaan tipottain...
 
Viimeksi muokattu:
Itselläni oli käynyt niin, että kondenssiletku oli laastipaljussa ja jäi kunnolla veden alle. Yleensä vesi ehtii haihtua, mutta silloin oli ollut jo parin viikon ajan todella kostea ja lämmin helle ja kondenssia tuli hyvin paljon ja olin unohtanut letkun paikalleen. Ei letkussa mitään tukosta ollut ja homma meni kuten B170 tuossa on pähkäillyt. Nostin sen vedestä ja valutin vedet paljuun ja jos siellä olisi oikeasti ollut jotain isoa roskaa niin olisin sen myös huomannut. Sen verran paljon sitä tuli, että oli varmasti letkun mitallinen + mitä sisäyksikön kaukalossa oli.
 
Jos googlaatte asiaa niin monissa ilmalämpöpumppujen asennusohjeissa tms artikkeleissa huomautetaan tästä ettei letkun päätä kannata jättää sinne astiaan veden alle. Jopa TM Rakennusmaailman jutussa mainittiin tämä yhtenä riskitekijänä ilmalämpöpumpun aiheuttamiin vesivahinkoihin.
Kyllähän sen jokainen ymmärtää, että tuollainen turaus on riski vesivahingolle vaikkapa sen ruusunmarjan tai nuuskapussin takia. On aivan älytön tilanne jos sisäyksikön poistoletku on pakko ulkona laittaa ämpärin sisään just because. Kukaan normaali ihminen ei rakentaisi tuollaista räpellystä. Jos kuitenkin rakentaa, sen pitäisi toimia. Ei se oikein vastaa normaalia arkhimediaanista tai newtonilaista käsityskykyä, että vesi nousee sisälle metrejä.
 
Ei se oikein vastaa normaalia arkhimediaanista tai newtonilaista käsityskykyä, että vesi nousee sisälle metrejä.
Edelleen, ei se vesi sieltä astiasta mihinkään nouse :lol:vaan sen virtaus estyy sinne astiaan päin. Ei siinä mitään fysiikan lakeja kumota. En vaan pysty itsekään niin tieteellisesti sitä selittämään kuin tämän foorumin tuntien pitäisi, mutta mielenkiintoinen ilmiö siinä syntyy.
 
ILP seinällä käytävällä ja makuuhuoneen ovi siitä metrin päässä mutta suoraan sivulla. Kylmä ilmavirta menee tuosta oviaukosta suoraan ohi eikä viilennä makuuhuonetta ihan toivotusti. Onko kukaan askarrellut jotain ilmavirran ohjainta vastaavaan tai löytyisikö suoraan kaupasta? Sisäyksikössä on lapojen säätö mutta vain ylös-alas suunnassa.
 
ILP seinällä käytävällä ja makuuhuoneen ovi siitä metrin päässä mutta suoraan sivulla. Kylmä ilmavirta menee tuosta oviaukosta suoraan ohi eikä viilennä makuuhuonetta ihan toivotusti. Onko kukaan askarrellut jotain ilmavirran ohjainta vastaavaan tai löytyisikö suoraan kaupasta? Sisäyksikössä on lapojen säätö mutta vain ylös-alas suunnassa.
Itselläni on tornituuletin vähän vastaavassa käytössä.
 
Kokeilin tavallista pöytätuuletinta lattialla mutta aika tehottomalta tuntui. Onko tuollainen torni paljonkin parempi?
 
Kokeilin tavallista pöytätuuletinta lattialla mutta aika tehottomalta tuntui. Onko tuollainen torni paljonkin parempi?
Pystyakseloitu tornituuletin on muistakin syistä kätevä ja vähemmän tiellä jos joutuu hätäaputuuletusta tekemään huoneesta toiseen ja laite on lattialla kulkureitin varressa.

Ilmamäärän vertailua varten pitäisi melkein nähdä laitteet vierekkäin jolloin pystyy jo kokeilemaan. Kokohan tuulettimissa määrää paljon, eli kärjistäen pienistä lähtee ääntä ja isot siirtävät ilmaa. Noin yleisesti ottaen tyypillinen torni on tehokkaampi kuin pienehkö pöytämallinen propelli.
 
Pumppu olisi tarkoitus uusia ennen talvea, mikä on tämän hetken go-to pumppu lämmittämiseen. Pitää saada liitettyä kotiautomaatioon, mielellään lokaalisti. LN25/35 on mahdollista saada toimimaan lokaalisti CN105 liitännän kautta mikäli olen oikein ymmärtänyt?


Talona 1 krs 119m2 omakotitalo.
 
Wilfa tarjoaa apiksi Ewpe smart nimistä sovellusta. Onko tuohon olemassa jotain toista, hyväksi todettua ratkaisua?
 
Pumppu olisi tarkoitus uusia ennen talvea, mikä on tämän hetken go-to pumppu lämmittämiseen. Pitää saada liitettyä kotiautomaatioon, mielellään lokaalisti. LN25/35 on mahdollista saada toimimaan lokaalisti CN105 liitännän kautta mikäli olen oikein ymmärtänyt?
Home assistantiin on muitakin kytkettävissä, esim. Toshiba.
 
Home assistantiin on muitakin kytkettävissä, esim. Toshiba.
Myös Samsung on integroitavissa, mutta käsittääkseni jokusen vuoden takaisen degeneroitumisen takia lokaalisti vain vanhemmat versiot. Omassa systeemissä pilvi-integraatiolla.

Tai siis voihan melkein mitä tahansa liittää kotiautomaatioon lokaalisti, jos infrapunaohjaimen kautta tekee. Yksisuuntaisessa kommunikaatiossa tämä tietysti jättää paljon arvailujen varaan ja on kaikkiaan ruma tapa. Muiden anturien kautta voi toki päätellä, meneekö käsky perille. Voisin kuvitella että joku on jopa mikrofonilla moista kokeillut.
 
Meillä olisi kanssa ajatuksissa uusia 15-vuotias Sanyo ennen talvea. Paikallisilta asentajilta saisi Mitsubishia ja Daikinia. Onko noista merkeistä jompi kumpi selkeästi toista parempi vaihtoehto? Kaveri laittoi Mitsubishin LN-mallin, ja siinä tuntui olevan ongelmia pakkasella sulatuskierron kanssa. RW-sarjassa ilmeisesti tätä ongelmaa ei ole?

Omakotitalo, 160 neliötä, suorasähkölämmitys ja sijainti Oulun korkeudella eli talvet ovat kylmiä.

Edit: löytyy lisäksi varaava leivinuuni ja takka, jotka sijaitsevat melko lailla optimipaikalla ilmalämpöpumpun puhalluksen kohdalla. Eli hyvä takkatoiminto olisi plussaa
 
Meillä olisi kanssa ajatuksissa uusia 15-vuotias Sanyo ennen talvea. Paikallisilta asentajilta saisi Mitsubishia ja Daikinia. Onko noista merkeistä jompi kumpi selkeästi toista parempi vaihtoehto? Kaveri laittoi Mitsubishin LN-mallin, ja siinä tuntui olevan ongelmia pakkasella sulatuskierron kanssa. RW-sarjassa ilmeisesti tätä ongelmaa ei ole?

Omakotitalo, 160 neliötä, suorasähkölämmitys ja sijainti Oulun korkeudella eli talvet ovat kylmiä.
Kunhan on RW25 malli, RW35:sessa ongelmia talvella ja ootellaa yhä vastausta maahantuojalta.. Jollei nyt syksyllä tule korjausta niin puretaan kauppa sitten ja toinen merkki tilalle.
 
Meillä olisi kanssa ajatuksissa uusia 15-vuotias Sanyo ennen talvea. Paikallisilta asentajilta saisi Mitsubishia ja Daikinia. Onko noista merkeistä jompi kumpi selkeästi toista parempi vaihtoehto? Kaveri laittoi Mitsubishin LN-mallin, ja siinä tuntui olevan ongelmia pakkasella sulatuskierron kanssa. RW-sarjassa ilmeisesti tätä ongelmaa ei ole?

Omakotitalo, 160 neliötä, suorasähkölämmitys ja sijainti Oulun korkeudella eli talvet ovat kylmiä.

Edit: löytyy lisäksi varaava leivinuuni ja takka, jotka sijaitsevat melko lailla optimipaikalla ilmalämpöpumpun puhalluksen kohdalla. Eli hyvä takkatoiminto olisi plussaa

Daikin Perfera 40:stä kyllä todella paljon suosittelen lämmityskäyttöön. Itsellä 120m2 paritalon ainoana lämmön lähteenä - kovimmilla pakkasillakin lämmittää hyvin.

Naapurilla mitsu LN35 ja kuulemma suorasähkölämmitystä pitää jonkunverran käyttää talvella.
 
Kunhan on RW25 malli, RW35:sessa ongelmia talvella ja ootellaa yhä vastausta maahantuojalta.. Jollei nyt syksyllä tule korjausta niin puretaan kauppa sitten ja toinen merkki tilalle.

Millä perusteella päädyitte juuri tuohon RW35 -malliin?

Daikin Perfera 40:stä kyllä todella paljon suosittelen lämmityskäyttöön. Itsellä 120m2 paritalon ainoana lämmön lähteenä - kovimmilla pakkasillakin lämmittää hyvin.

Naapurilla mitsu LN35 ja kuulemma suorasähkölämmitystä pitää jonkunverran käyttää talvella.

Itselle on juuri tärkeää tuo, että myös kovemmilla pakkasilla tulisi lämpöä pumpusta. Vanhassa Sanyossa on ilmeisesti ohjelmoitu pakkasrajaksi -20 astetta, jonka alapuolella se ei edes yritä lämmittää. Viime talven pakkasjaksoilla piti turvautua kattolämmityksen käyttöön mikä kyllä näkyi sähkölaskussa.
 
Kokemuksia gree sp nordic pumpusta?
Tuota tarjottiin 1500e hintaan sis asennus. Mitsun ft pumppu oli 2250e hinta. Onko mitsu niin hyvä, että kannattaa maksaa noin paljon..?

Ei mitään hajua tuosta Greestä, mutta kaksi kappaletta löytyy noita ft25 mitsuja. Hyvin pitivät talon lämpimänä kovillakin pakkasilla (-30) viime talvena täällä oulun seudulla. Ei ole omalle kohdalle ainakaan sattunut enkä ole muiltakaan kuullut mitään sulatusongelmia yms. jotka saattaa vaivata noiden ln-mallien kanssa ja rw35:sta. Tuossahan on ainakin sama kompressori kuin rw25:ssa ja ln35:ssa. Sisäyksikössä ei ole mitään i-see ominaisuuksia yms. hienouksia. Aika raju on tuo hintaero Green hyväksi, joten saattaisin kallistua siihen jos olisin pumppua ostamassa, mutta tuo ft on kyllä ainakin toimivuuden kannalta varma valinta.
 
Millä perusteella päädyitte juuri tuohon RW35 -malliin?



Itselle on juuri tärkeää tuo, että myös kovemmilla pakkasilla tulisi lämpöä pumpusta. Vanhassa Sanyossa on ilmeisesti ohjelmoitu pakkasrajaksi -20 astetta, jonka alapuolella se ei edes yritä lämmittää. Viime talven pakkasjaksoilla piti turvautua kattolämmityksen käyttöön mikä kyllä näkyi sähkölaskussa.

Monessa RW35 pumpussa ongelmia talvella, ettei lämmitä - 21 jälkeen ennää. Maahantuojan kanssa asiaa ihmetellää, kuulemma parisensataa muutakin ongelmatapausta.. En tiennyt noista ongelmista kun tuota tilasin.
Lämpöpumppufoorumilla ainakin lisätietoa asiasta ja keskustelua.
 
Meillä olisi kanssa ajatuksissa uusia 15-vuotias Sanyo ennen talvea. Paikallisilta asentajilta saisi Mitsubishia ja Daikinia. Onko noista merkeistä jompi kumpi selkeästi toista parempi vaihtoehto? Kaveri laittoi Mitsubishin LN-mallin, ja siinä tuntui olevan ongelmia pakkasella sulatuskierron kanssa. RW-sarjassa ilmeisesti tätä ongelmaa ei ole?

Omakotitalo, 160 neliötä, suorasähkölämmitys ja sijainti Oulun korkeudella eli talvet ovat kylmiä.

Edit: löytyy lisäksi varaava leivinuuni ja takka, jotka sijaitsevat melko lailla optimipaikalla ilmalämpöpumpun puhalluksen kohdalla. Eli hyvä takkatoiminto olisi plussaa
Itsellä meni Mitsu LN35 huoltoon, eikö ole tullut vielä laskua. Sisäkenno pestiin, mutta itsekin olisi voinut ostaa "pesupullon". Sitten seuraavalla kerralla joskus vuoden päästä. Ikää 5 vuotta. Oli siinä huollossa kyllä muutakin. En siis kovin tyytyväinen ole, koska noin "tuore" pumppu.

Toisessa talossa Mitsu RW35 vanhan Mitsun lisänä, koska vähän isompi talo. Mutta tosiaan kuulemma mukaan sitä ei kannata ostaa, vaan RW25 on parempi hankinta. RW sarjaa itse suosisin, koska se on uudempi (ei RW35). Täällä tuo RW35 ilmeisesti toimi? Tai sitten ei vaan huomattu mitään outouksia jostain syystä. Välttäisin kyllä sitä, kun RW25 on halvempi. Sama teho kuin LN35 mallissa. Joku muu merkki sitten, jos haluaisi RW35 tehoja?

Edit: RW sarjassa siis sisä- ja ulkoyksikkö on isompia kuin LN sarjassa. Toki LN sarjan sisäyksikkökään ei ole mikään kovin pieni.
 
Mulla on 2 kappaletta RW25 kotona ja mökillä Fujitsun ASYG12LZCAN, joka vastaa teholtaan Mitsun 35 sarjalaisia. RW25 autotallin lämmityksessä ja toinen talon viilennyksessä. Hyvin toimii molemmat ja tehoa on riittänyt ihan rapsakkaasti 80 neliön autotalliinkin. Mökin Fujitsusta rupesi sisäyksikkö laakeri raahaamaan, mutta takuuna hoitui korjaus vielä 4 v asennuksen jälkeen ihan enempiä kyselemättä. Molemmissa noissa koneissa on suht törkeän kokoinen sisäyksikkö, mutta toisaalta sitten myös on tehoa löytynyt erinomaisesti. Fujitsu on Itä-Suomen pakkasissa joutunut jo vähän kovempaankin työhön, mutta pyörinyt vuodet ympäri kuitenkin ilman sähköpatteri- tukea ylläpitolämmöissä. RWt on etelän lämmöissä mennyt helpolla työllä ilman mitään huomioita. Varsinkin tietysti viilennyksessä oleva. RW35 on sensijaan tuottanut kuulema joillekin ongelmia, kun esim Ivalon tasolla ei lämpöä olekaan enää tarpeeksi irronnut, vaikka mainoksissa luvataan -30 asteessa vielä lähtevän hyvin tehoja. Nämä nyt on kuitenkin ILPpejä, niin luulisi vähän edes raksuttavan, että mitä näiltä kannattaa edes odottaa ihan siellä äärirajojen lähellä. Lämmitysjärjestelmät on sitten erikseen, joilla voi odottaa vähän enemmänkin.
 
Onkos kukaan onnistunut teetättämään "osittaisasennusta" ILP:ille? Ajatuksena siis, että tekisi itse seinien porailut, sisä- ja ulkoyksiköiden paikalleen virittelyt sun muut ja asentaja kävisi sitten lähinnä tekemässä lopuksi kylmäainekytkennät? Eipä nuo kylmäainekytkennätkään sinänsä mitään mustaa magiaa ole, mutta lähinnä ei vaan löydy omasta takaa tarpeeksi hyvää tyhjiöpumppua, tai kiinnosta lähteä sellaista hankkimaan yhtä asennusta varten.

Lähinnä olen miettinyt, että laittaisi vielä jonkun suhteellisen edullisen ja pienehkön pumpun kellaritilaa (n. 35 m2) lämmittämään, ettei tarvitsisi enää talvisin laulattaa noita kellarin kohtuullisen rapeita 3 kW lattialämmitysvastuksia. Ei vaan viitsisi maksaa suunnilleen saman verran asennuksesta kuin itse pumpusta, varsinkin kun kyseessä on tuollainen vähän sekundaaritila (jossa kylläkin oleskellaan ja varmaan oleskeltaisiin enemmänkin jos perse kestäisi lämmittää sitä enemmän talvella).
 
Onkos kukaan onnistunut teetättämään "osittaisasennusta" ILP:ille? Ajatuksena siis, että tekisi itse seinien porailut, sisä- ja ulkoyksiköiden paikalleen virittelyt sun muut ja asentaja kävisi sitten lähinnä tekemässä lopuksi kylmäainekytkennät? Eipä nuo kylmäainekytkennätkään sinänsä mitään mustaa magiaa ole, mutta lähinnä ei vaan löydy omasta takaa tarpeeksi hyvää tyhjiöpumppua, tai kiinnosta lähteä sellaista hankkimaan yhtä asennusta varten.

Lähinnä olen miettinyt, että laittaisi vielä jonkun suhteellisen edullisen ja pienehkön pumpun kellaritilaa (n. 35 m2) lämmittämään, ettei tarvitsisi enää talvisin laulattaa noita kellarin kohtuullisen rapeita 3 kW lattialämmitysvastuksia. Ei vaan viitsisi maksaa suunnilleen saman verran asennuksesta kuin itse pumpusta, varsinkin kun kyseessä on tuollainen vähän sekundaaritila (jossa kylläkin oleskellaan ja varmaan oleskeltaisiin enemmänkin jos perse kestäisi lämmittää sitä enemmän talvella).
Aikalailla kaikilla on kiinteä asennuksen hinta, oli laite sitten laatikossa tai valmiiksi paikallaan. Tuskin lähtee firmat tinkaamaan kun hommia riittää ilmankin.
 
Aikalailla kaikilla on kiinteä asennuksen hinta, oli laite sitten laatikossa tai valmiiksi paikallaan. Tuskin lähtee firmat tinkaamaan kun hommia riittää ilmankin.

No tämähän se. Vähintään 600€ vaikka olisi kuinka simppeli asennus, eikä tosiaan tuollaisen "hupipumpun" kanssa viitsisi lähteä maksamaan tuollaisia summia.
 
No tämähän se. Vähintään 600€ vaikka olisi kuinka simppeli asennus, eikä tosiaan tuollaisen "hupipumpun" kanssa viitsisi lähteä maksamaan tuollaisia summia.
Kannattaa kokeilla laittaa Urakkamaailmaan tarjouspyyntö

Itse kun tuossa keväällä pumppua olin laittamassa, niin kokeilin minkäänlaista tarjousta saisi, kun oli hämminkiä pumpun myyneen kaupan asennuskumppaneiden ja taloyhtiön säännösten kanssa, niin tuolta halvimmillaan taisi olla 400€ tarjoukset koko asennukselle, osittaiselle saattaisi olla vielä edullisemmin.

Toki asentajasta / asennusfirmasta kannattanee tarkistaa Tukesin sivuilta, että kylmäluvat kunnossa jne.
 
Onkos kukaan onnistunut teetättämään "osittaisasennusta" ILP:ille? Ajatuksena siis, että tekisi itse seinien porailut, sisä- ja ulkoyksiköiden paikalleen virittelyt sun muut ja asentaja kävisi sitten lähinnä tekemässä lopuksi kylmäainekytkennät?
Juu, 20 vuotta sitten. Silloin kylmätyöntekijän sai jopa nopeammin ja helpommin paikalle, kun itse teki varsinaisen asennuksen. Ensimmäinen kysymys oli puhelimessa "onhan sulla laitteet jo kiinni"? Hintakin oli tyhjiöinnistä ja kylmäaineiden vapautuksesta 40€.
Muutama vuosi sitten lankomies yritti samaa niin eräs ei suostunut tulemaan ollenkaan, kun laitteet oli jo paikalla ja seuraava otti 250€.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 401
Viestejä
4 549 975
Jäsenet
74 984
Uusin jäsen
Tere

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom