Ilmalämpöpumput eli ILPit

En tiedä historiaa muttq tuttu asentaja sai ainakin sovittua Daikinin edustuksen ihan ongelmitta.
 
Mikähän tässä Daikini jutussa on? Uusi maahantuoja, jotain muuta? Aiemmin, kun pumpun uusinta ei ollut ajankohtainen, tuntui Daikinin myyjiä ja asentajia olevan joka nurkalla. Nyt ei missään. Daikinin sivu listaa kyllä paikkoja, mutta niistä ei vastata yhteydenottoihin. Eivätkö he halua tai voi sitten myydä?

Joku kuvio tässä nyt on taustalla.

Miten lie tuo Panasonic sitten. Huoltsikoilla olen kuullut kehuja, mutta aiemmin haukuttiin, että rautakaupoista myyvät talopakettien kylkeen halvalla, mutta ei pelaa pakkastalvessa. Hevosmiesten tietotoimiston juttujako?

Kyllähän tuo Pana HZ näyttää hyvälle, on allergiasuodatusta, hyvät SCOP:t, matala minimiteho jne., mutta paljon vähemmän keskusteluja verrattuna esim. Toshiba ja Mitsu.
Toshiba Premium+ 35 on hyvä ilp? Mitsu E muuten vaan vieläkin suosittu.

Daikin kumminkin kaikkein järeimmällä 1300W kompressorilla. Pitkällä 5 vuoden takuulla, sekä myös kylkiäsenä se sulanapitokaapeli (2024).

Panasonic (sis. Wifi) tilasin nykyiseen 999€ (plus asennus), mutta Panasonicilta löytyy kyllä järeitä ja hyviä isoja mallejakin.

En itsekään saanut Daikinin sivuilta mielestäni ketään kiinni. En muista mikä myyjä oli, mutta asentavat vain yrityksille ja kiirettä riittää, että eivät normi ilp asennuksia tee ollenkaan.

Esim tuolta pääsee hyvin vertaamaan Daikin Perfera 40 N ja Toshiba Premium+ 35 mallia keskenään. Daikin on hieman järeämpi.

Daikin Perfera 40 N sisäyksikkö on erittäin hyvä. Erittäin hiljainen ja ja puhallus on niin voimakas, että ei taida missään muussa ilpissä olla vastaavaa? On toki myös ulkoyksikkö hiljainen (jousilla kiinni, seinäteline tiiliseinässä, 2440€).


Tämä mulle Daikinin asentanut heppu (ja toinen asentaja myös) pelotteli, että järeä Perfera 40 N olisi äänekäs? En uskonut ja tilasin kumminkin :)


En itse tiedä tuosta Daikinin maahantuonnin kuvioista? Enkä kyllä siitäkään miksi Daikin asentajaa on hankala löytää? Toshiba Premium+ 35 on paremmalla takkatoiminnolla, mutta ihan hyvin on tuo Daikin toiminut myös (jonkinlainen takkatila siinäkin).

Toshiba voi kytkeä virran suoraan sisäyksikköön. Daikin vaatii vähän kikkailua, kun sähkö täytyy syöttää ensin ulkoyksikköön, jossa on sulake. Tätä asentaja vähän moitti, kun enemmän työtä.
 
Plussa tulee tosiaan Toshiba Premium+ 35 mallille. 25 ja 35 on samalla 700W minimiteholla.

Tässä tapauksessa siis suuremmasta (ja toimivasta) ei ole mitään haittaa.


"Laaja tehoalue​

Premium sarjan jatkuvan käynnin minimiteho alkaa niinkin alhaalta, kuin 0.7kw, mikä on tähänastinen ennätys (aiemmin 0.8kw). Se siis sopii yllättäen kaikista parhaiten myös pieniinkin tiloihin. Tälläinen katkoton käynti takaa hyvän hyötysuhteen keväällä ja syksyllä, jolloin missään asunnossa ei esiinny kovin suurta lämmitystehon tarvetta. Hyötysuhde voi olla jopa 5, kun ulkona on kolea syyssää. COP 5 tarkoittaa, että saat viisinkertaisesti lämpöä samalla hinnalla, kuin aiemmin ilman lämpöpumppua.

Tästä syystä sitä voidaan käyttää isojen asuntojen lisäksi pienemmissä tiloissa, kuten autotalleissa tai rivitaloasunnoissa."


Onhan tossa 25+ monia etuja vs. 35+

Screenshot_20241109_145732_Drive.jpg
 
Onhan tossa 25+ monia etuja vs. 35+

Screenshot_20241109_145732_Drive.jpg
Taisin tosiaan löytää jonkunkun aivan väärän minimitehon. Premium+ 25 on 700W ja Premium+ 35 on 900W (Sama 900W on myös Daikin Perfera 40 N).


Harmillisesti ei ole tullut vielä korjaavaa päivitystä Toshiba Premium+ 25 malliin?
 
Taisin tosiaan löytää jonkunkun aivan väärän minimitehon. Premium+ 25 on 700W ja Premium+ 35 on 900W (Sama 900W on myös Daikin Perfera 40 N).


Harmillisesti ei ole tullut vielä korjaavaa päivitystä Toshiba Premium+ 25 malliin?

On siihe Premium 25+ tullut päivitys jo ajat sitten ja osaaville jämyille oo mikään ongelma. Eiköhän kaikki maahantuojan varastossa olevatki ole päivitetty jo pitkän aikaa ja jos ei niin kuttuu kotio päivittään softan.
 
Vakiintuneen käytännön mukaisista spekseistä minimitehojen vertailu on muuten vähän kökköä. Mistä tiedämme, että laite jolle ilmoitetaan 0,7 kW oikeasti käy edes teoriassa saati käytännössä pienemmällä jatkuvalla teholla vs. laite jonka teknisissä tiedoissa sanotaan 0,8 kW? Maallikkokäsitykseni mukaan emme mistään. Jos luvut ilmoitettaisiin yhden watin tarkkuudella, spesifikaation tarkkuus olisi epäuskottavan hyvä ja oltaisiin vielä pahemmin top trumps -pelissä. Paremminkin pitäisi päästä vertailemaan jotain mittauspöytäkirjoja ja kuvaajia, laajempaa aineistoa kuin datasheetin "se on 0,9 kW ja se o jämppti".

Lisäksi vedin tähän hyvän aivopierun jonka poistan aiheuttamasta hämmennystä. Mietin samalla MLP ottotehoja jotka voivat olla samaa luokkaa ja unohdin että tässä on ilpujen kohdalla kyseessä lämpöteho/antoteho.
 
Eikö nää lämpötehoa?

Nyt laskettuna voisi olla täällä remppatalolla COP 4.97. Puhelin on englanniksi, niin (tuokaan) sovellus ei anna vaihtaa kieltä suomeksi.

Screenshot_2024-11-08-15-37-07-27_4bcafe9f204dac669a9d9795053a31bd.jpg
Jaaaaaa, taas yksi juttu jota ei ole edellisessä mallissa...
Tuokin on aika kätevä ominaisuus :/
 
On siihe Premium 25+ tullut päivitys jo ajat sitten ja osaaville jämyille oo mikään ongelma. Eiköhän kaikki maahantuojan varastossa olevatki ole päivitetty jo pitkän aikaa ja jos ei niin kuttuu kotio päivittään softan.
Tuo on hyvä tieto että päivittävät ohjelmiston ja toimii.

Mulla oli vertailussa kaikkein tehokkaimamat. Eli vaan Toshiba Premium+ 35 ja Daikin 40 N, sekä Panasonicin joku vastaava tehokas malli. 25 olisi ollut auttamatta liian pieni (1981, 138 neliötä lämmitettävää).

Vakiintuneen käytännön mukaisista spekseistä minimitehojen vertailu on muuten vähän kökköä. Mistä tiedämme, että laite jolle ilmoitetaan 0,7 kW oikeasti käy edes teoriassa saati käytännössä pienemmällä jatkuvalla teholla vs. laite jonka teknisissä tiedoissa sanotaan 0,8 kW? Maallikkokäsitykseni mukaan emme mistään. Jos luvut ilmoitettaisiin yhden watin tarkkuudella, spesifikaation tarkkuus olisi epäuskottavan hyvä ja oltaisiin vielä pahemmin top trumps -pelissä. Paremminkin pitäisi päästä vertailemaan jotain mittauspöytäkirjoja ja kuvaajia, laajempaa aineistoa kuin datasheetin "se on 0,9 kW ja se o jämppti".

Lisäksi vedin tähän hyvän aivopierun jonka poistan aiheuttamasta hämmennystä. Mietin samalla MLP ottotehoja jotka voivat olla samaa luokkaa ja unohdin että tässä on ilpujen kohdalla kyseessä lämpöteho/antoteho.
Voihan ilp ryntäillä, eli ei pysy aina minimiteholla. Toki joitakin säätöjä voi olla, jolla ryntäilyä voi minimoida hyvin (seuraa hyvä COP).

Jaaaaaa, taas yksi juttu jota ei ole edellisessä mallissa...
Tuokin on aika kätevä ominaisuus :/
On se ihan hyvä, että näkyy kulutettu sähkö ja tuotettu lämpö Daikin N sarjassa. Huimasti parempi sovellus, kuin Mitsu LN35/RW35.
 
On se ihan hyvä, että näkyy kulutettu sähkö ja tuotettu lämpö Daikin N sarjassa. Huimasti parempi sovellus, kuin Mitsu LN35/RW35.
Kulutetty sähkö näkyy vanhassakin, mutta tuo tuotettu ei. Varmasti auttaisi jossain optimoinneissa oman kämpän lämmittämisessä.
 
Mikähän tässä Daikini jutussa on? Uusi maahantuoja, jotain muuta? Aiemmin, kun pumpun uusinta ei ollut ajankohtainen, tuntui Daikinin myyjiä ja asentajia olevan joka nurkalla. Nyt ei missään. Daikinin sivu listaa kyllä paikkoja, mutta niistä ei vastata yhteydenottoihin. Eivätkö he halua tai voi sitten myydä?
Forssasta löytyy ainakin Daikinin asennusliike ja hyvä sellainen, jos vaan on sopivan matkan päässä.
 
On se ihan hyvä, että näkyy kulutettu sähkö ja tuotettu lämpö Daikin N sarjassa. Huimasti parempi sovellus, kuin Mitsu LN35/RW35.

Kulutetty sähkö näkyy vanhassakin, mutta tuo tuotettu ei. Varmasti auttaisi jossain optimoinneissa oman kämpän lämmittämisessä.
Omassa Samsungissa näkyy Smartthingsin kautta(ja täten Home Assistantissa*) energiankulutus, lämmöntuottoa ei. Vaikka pidän energiankulutusta tärkeämpänä tietona ja luotan sen tarkkuuteen kovasti enemmän, olisi kyllä kiva nähdä edes karkea arvio tuotetusta lämmöstä. Vaikeahan tätä on muuten vertailla muihin lämmitystapoihin. Rahallisesti laskelma toki onnistuu aika vähillä lähtötiedoilla mutta hetkellisen suorituskyvyn puolesta tarkoitan.

Suorasähköön toki on helppo verrata kulutuslukemien perusteella, jos ne on hallussa kaikista lämmittimistä. Minulla ei ole, joten pitäisi varmaan laittaa loppuihin pattereihin mittaus ja tehdä joskus sopivan hinnan ja lämpötilan kontrollijaksolla koe ilman pumppua.

*Home Assistant hukkasi syksyllä ilpun ja ohjaus alkoi toimia aina silloin tällöin, muuten tuli konfliktiviestiä. Tai näin luulin, kunnes tajusin että Smartthingsissä pumppu näkyy mutta ei tottele. ST:n uudelleenasennuksen ja integraation poiston sekä uudelleen luomisen jälkeen on taas toiminut. Energiamittarin lukema Smartthingsista nollaantui. :mad: Home Assistantissa lukema säilyi, vaikka episodia edeltävä mittaushistoria katosi. Oletan että HA:n puolella data on vielä jossain, mutta se pitäisi erikseen kaivaa. :hmm:
 
Tuo on hyvä tieto että päivittävät ohjelmiston ja toimii.

Mulla oli vertailussa kaikkein tehokkaimamat. Eli vaan Toshiba Premium+ 35 ja Daikin 40 N, sekä Panasonicin joku vastaava tehokas malli. 25 olisi ollut auttamatta liian pieni (1981, 138 neliötä lämmitettävää).


Voihan ilp ryntäillä, eli ei pysy aina minimiteholla. Toki joitakin säätöjä voi olla, jolla ryntäilyä voi minimoida hyvin (seuraa hyvä COP).


On se ihan hyvä, että näkyy kulutettu sähkö ja tuotettu lämpö Daikin N sarjassa. Huimasti parempi sovellus, kuin Mitsu LN35/RW35.
Onecta ilmoittaa kulutuksen vähän yläkanttiin. Laitoin Shellyn virtamittarin Daikinille niin Shelly näyttää tälle päivälle 3,17kWh ja Onecta 4,0kWh. Voihan se Shellykin tietysti näyttää alakanttiin, eipä noiden tarkkuuksista oikein tiedä.
 
Voihan ilp ryntäillä, eli ei pysy aina minimiteholla. Toki joitakin säätöjä voi olla, jolla ryntäilyä voi minimoida hyvin (seuraa hyvä COP).
Joo, ja sitten lisäksi se ihan todellinen pienin jatkuva antoteho ei varmasti ole aina tasan 0,7 tai 0,8 tai 0,9 kW. Se mihin valmistaja tai energiataloudellisuutta testaava taho on päätynyt voi olla koejärjestelyn olosuhteissa esimerkiksi 666, 707 tai 890 wattia. Miten tämä kääntyy teknisiin tietoihin? Minä en ainakaan tiedä. Mikä on ollut se raja-arvo jonka kohdalla yksi valmistaja päättää antaa luvun 0,7 kW aiemman 0,8 kW sijasta ja viitata tähän mainoksessa? Millaisissa koeoloissa tämä on saatu ja onko erityisesti kikkailtu? Liekö tähän innostanut ennätyslukema ollut 700, 749 tai ehkä 799,7 wattia? :hmm: Saavutetaanko pienin jatkuva antoteho vanhan kunnon päästöhuijauksen hengessä manipuloimalla COP hieman huonommaksi juuri oikeassa käyttötilanteessa, vaikka paras COP ja SCOP on samalla saatu ihan törkeän hyviin lukemiin, vai onko kompressorin alassäätövaraa todella lisätty niin paljon kuin näyttäisi?

Onecta ilmoittaa kulutuksen vähän yläkanttiin.
Onkohan tästä muuten yleisesti tai esimerkkien kautta enemmän tietoa, miten tarkkoja ilppien omat kulutusmittaukset yleensä ovat? En esimerkiksi omasta Samsungin laitteesta ollenkaan tiedä, onko ilmoitettu kulutus laskennallinen arvo, oikea rautamittaus tai jokin yhdistelmä näitä. Jos pitää arvata, olettaisin ettei siellä mitään mittalaitetta ole vaan sähköteho tulee laskennallisesti valmistajan määrittämän datan avulla niistä asioista jotka laite tietää(alkaen kompressorin käyntinopeudesta, puhallinten toimintatila, moottorin vastuksen tila jne). Toisaalta ei olisi mitenkään outoa tai ihmeellistä, jos ILP:n hintaluokan vehkeessä olisi oikea mittalaite. Senhän ei tarvitse olla ollenkaan näin kallis komponentti, vaikka tuokaan ei tehtaalle paljon maksaisi.

Otinpas muuten hölmön esimerkkituotteen koska mekaaninen mittanäyttö onkin jotain mitä en uskoisi mihinkään tällaiseen laitettavan. Olkoon silti. Tämä olisi uskottavampi esimerkki/verrokki. Vastaavia olen nähnyt maalämpöpumpuissa tehtaan jäljiltä, toki kolmivaiheisena.
 
Viimeksi muokattu:
Miten pidätte ILPin asetukset syksyllä/talvella? Itse olen aiemmin pitänyt aina mode heatilla, puhalluksen automaatilla ja 21-22 astetta. Nyt kuitenkin kun pumppu vaihdettiin vuosi sitten uuteen, niin tuntuu että tämä ei toimi enää. Jos on puhallus automaatilla niin tuntuu puhaltavan täysiä jatkuvasti, vaikka kämppä on takuuvarmasti halutussa lämpötilassa. Tämä on pakottanut asettamaan puhalluksen nopeuden manuaalilla pienimmäksi mahdolliseksi. Lisäksi puhaltaa välillä viileää ilmaa kämppään, vaikka olisi mielestäni tarve lämmittää.

Sisäyksikkö on eteisessä tuulikaapin oven päällä ja puhallusuunta kämpän perälle, missä avautuu olohuone + keittiö yhdistelmä.
 
Miten pidätte ILPin asetukset syksyllä/talvella? Itse olen aiemmin pitänyt aina mode heatilla, puhalluksen automaatilla ja 21-22 astetta. Nyt kuitenkin kun pumppu vaihdettiin vuosi sitten uuteen, niin tuntuu että tämä ei toimi enää. Jos on puhallus automaatilla niin tuntuu puhaltavan täysiä jatkuvasti, vaikka kämppä on takuuvarmasti halutussa lämpötilassa. Tämä on pakottanut asettamaan puhalluksen nopeuden manuaalilla pienimmäksi mahdolliseksi. Lisäksi puhaltaa välillä viileää ilmaa kämppään, vaikka olisi mielestäni tarve lämmittää.

Sisäyksikkö on eteisessä tuulikaapin oven päällä ja puhallusuunta kämpän perälle, missä avautuu olohuone + keittiö yhdistelmä.
Ihan pakko on kyllä ensimmäiseksi veikata että siellä on nyt toimintamoodi automaatilla ja puhallus täysillä.

Ohjekirjaa tavaamaan että menee varmasti asetukset oikein ja katsellaan sitten uudestaan.

Merkki ja malli oli?
 
Ihan pakko on kyllä ensimmäiseksi veikata että siellä on nyt toimintamoodi automaatilla ja puhallus täysillä.

Ohjekirjaa tavaamaan että menee varmasti asetukset oikein ja katsellaan sitten uudestaan.

Merkki ja malli oli?
Heatilla on. Monta kertaa asia tarkastettu. Ja pumppukin on vielä samaa merkkiä kuin aiempi eli kaukosäädinkin tuttu. Fujitsun pumppu, mutta mallia en tiedä.
 
Taisin tosiaan löytää jonkunkun aivan väärän minimitehon. Premium+ 25 on 700W...
Tälläkin hetkellä Premium+ 25 pyörii 288 watilla, että ton prosyyrin minimiteho ei nyt taida oikein pitää paikkaansa :rolleyes:. Vuorokauden keskikulutus on ollut alle 220 wattia tähän mennessä, ilman mitään muuta lämmitystä ja torpassa on tällä hetkellä olkkarissa 21,9 astetta lämmöt.
 
Tälläkin hetkellä Premium+ 25 pyörii 288 watilla, että ton prosyyrin minimiteho ei nyt taida oikein pitää paikkaansa :rolleyes:. Vuorokauden keskikulutus on ollut alle 220 wattia tähän mennessä, ilman mitään muuta lämmitystä ja torpassa on tällä hetkellä olkkarissa 21,9 astetta lämmöt.
Esitteissä on minimilämmitysteho.
 
Nuo minimi ottotehot edelleen itselleni täysin mysteeri. Selittäkää kuin noin, 4 vuotiaalle.

Pumppu ottaa vaikka 1kW minimillä. Torpan tavoite lämpö on saavutettu ja pumpun kulutus on sen jälkeen pelkällä puhaltimella 10W ja kun lämpö laskee liian alas, niin pusketaan taas 1kW:llä lisää lämpöä, kunnes puhallellaan vaan ja alusta.
 
Tälläkin hetkellä Premium+ 25 pyörii 288 watilla, että ton prosyyrin minimiteho ei nyt taida oikein pitää paikkaansa :rolleyes:. Vuorokauden keskikulutus on ollut alle 220 wattia tähän mennessä, ilman mitään muuta lämmitystä ja torpassa on tällä hetkellä olkkarissa 21,9 astetta lämmöt.
Samaa luokkaa täällä Daikin Perfera 40 N. Sulla siis noin 5.3kWh kulutus päivässä. Tosin täällä on 15 astetta Daikinissa ja olkkarissa 18.3 astetta. Remppa vielä kesken, niin ei tarvitse hikoilla, kun lämpö on sopiva :) 138 neliötä lämmitettävää ja Etelä-Pohjanmaa, talo 1981.

Täällä näyttää esim eilisen perjantai päivän kulutukseksi 6kWh (melkein sama kuin teillä). Lämpöteho 29.8kWh. COP 4.97.

Jos Toshibassa olisi vaikkapa sama COP, niin lämpöteho olisi 1431W.

Vuorokauden keskikulutus on ollut alle 220 wattia tähän mennessä, ilman mitään muuta lämmitystä ja torpassa on tällä hetkellä olkkarissa 21,9 astetta lämmöt.
Daikin on ollut eilen siis 250W. Ja siitä lämpöteho 1243W (minimiteho tuossa 900W).
 
Viimeksi muokattu:
Nuo minimi ottotehot edelleen itselleni täysin mysteeri. Selittäkää kuin noin, 4 vuotiaalle.

Pumppu ottaa vaikka 1kW minimillä. Torpan tavoite lämpö on saavutettu ja pumpun kulutus on sen jälkeen pelkällä puhaltimella 10W ja kun lämpö laskee liian alas, niin pusketaan taas 1kW:llä lisää lämpöä, kunnes puhallellaan vaan ja alusta.
Pitäisi varmaan tietää COP? Daikin esim minimiteho 900W ja COP olisi nyt 4.97.

900W/4.97 = 181W.

Toinen. Toshiba Premium+ 25. Minimiteho 700W.

700W/4.97 = 141W.

Edit:
Jos mimini lämmitysteho on liian iso, niin ilp alkaa käydä pätkäkäyntiä ja COP huononee.

Noin itse mietin?
 
Pitäisi varmaan tietää COP? Daikin esim minimiteho 900W ja COP olisi nyt 4.97.

900W/4.97 = 181W.

Toinen. Toshiba Premium+ 25. Minimiteho 700W.

700W/4.97 = 141W.

Edit:
Jos mimini lämmitysteho on liian iso, niin ilp alkaa käydä pätkäkäyntiä ja COP huononee.

Noin itse mietin?

Juu, ei vain mene 4 vuotiaan ajatukseen :)
Tehoa käytetään, kun sitä tarvitaan ja sen jälkeen vain kierrätetään ilmaa. En sitä katkokäyntiä omassa logiiikassani vain löydä.
 
Minulla on noin 25m2 tilassa halpis pumppu. Tuo ”35 sarjalainen” mikä toisen kuvan oikeassa reunassa, joka on ’ammattilaisten’ mukaan tähän tilaan ”aivan liian iso” ja sitten ensimmäisessä kuvassa lämmitys viimeiseltä 30 päivältä täällä Etelä-Suomessa, mielestäni ihan Ok kulutus kuitenkin ja pienemmällä ja kalliimmalla ’ammattilaisten’ suosittelemalla pienemmällä ottoteholla olevalla tai ”katkokäynnittömällä” pumpulla, en varmaan suurta säästöä saisi, vai saisinko?

IMG_1098.jpeg

IMG_1099.jpeg
 
Tarkistin ainakin tuon perjantain 6kWh kulutuksen.

Se meni ainakin pieleen, että COP on keskimäärin 4.97. Kun sitähän ei kovin tarkasti mistään nää yksittäisille päiville.

Voi myös olla, että olen ihan pihalla noista lukemista? :)

Screenshot_2024-11-09-23-48-02-53_4bcafe9f204dac669a9d9795053a31bd.jpg
 
Juu, ei vain mene 4 vuotiaan ajatukseen :)
Tehoa käytetään, kun sitä tarvitaan ja sen jälkeen vain kierrätetään ilmaa. En sitä katkokäyntiä omassa logiiikassani vain löydä.
Olen ymmärtänyt, että aina hukkaantuu siihen ilpin uudelleen käynnistykseen sähköä? Paineet nousee huippuunsa vähän kerrallaan. Siksi sulatuskin saisi toki olla mahdollisimman harvakseltaan myös.

----
Toiselta foorumilta luin jotain, että Toshiba käyttää pakkasella 100W sulatusvastusta jatkuvasti. Tuollainenkin huonontaa COPia, kun sähköä menee aivan hukkaan. Esim. Daikin sulatusvastus olisi päällä vain tarvittaessa.
 
Tälläkin hetkellä Premium+ 25 pyörii 288 watilla, että ton prosyyrin minimiteho ei nyt taida oikein pitää paikkaansa :rolleyes:. Vuorokauden keskikulutus on ollut alle 220 wattia tähän mennessä, ilman mitään muuta lämmitystä ja torpassa on tällä hetkellä olkkarissa 21,9 astetta lämmöt.

Kai sulla on tehorajoitus säädetty 50 %?
 
Nuo minimi ottotehot edelleen itselleni täysin mysteeri. Selittäkää kuin noin, 4 vuotiaalle.

Pumppu ottaa vaikka 1kW minimillä. Torpan tavoite lämpö on saavutettu ja pumpun kulutus on sen jälkeen pelkällä puhaltimella 10W ja kun lämpö laskee liian alas, niin pusketaan taas 1kW:llä lisää lämpöä, kunnes puhallellaan vaan ja alusta.

Juu, ei vain mene 4 vuotiaan ajatukseen :)
Tehoa käytetään, kun sitä tarvitaan ja sen jälkeen vain kierrätetään ilmaa. En sitä katkokäyntiä omassa logiiikassani vain löydä.
Jos kone käy 3x5min jaksoissa tunnissa tuottaen lämpöä 1kw teholla tai koko tunnin 250W teholla se periaatteessa tuottaa saman määrän lämpöenergiaa, mutta käytännössä jatkuva 250w teho kuluttaa sähköä 0,1kwh, mutta nuo 5 min jaksot 0,3kwh, koska jokainen käynnistyskerta käyttää jonkin verran sähköä sen lämmönsiirtoprosessin käynnistämiseksi.

Tietysti se käynnistyssykli myös kuluttaa laitetta, mutta en usko että tuolla käytännön merkitystä on, IMO paljon suurempi merkitys on sillä kun laitteen puhallusteho ja siten ääni vaihtelee, joka saa kiinnittämään koneeseen huomiota, ja tietysti myös se että lämmittämätön ilmavirta tuntuu viileältä.

Oikeasti normi ilpit ei toimi vain 250w tuotolla, vaan se 250W ottoteho tuottaa jotain lähemmäs 1kW lämpöä, ainakin näin leudoilla.

Eli se että ilp ottaa sähköä esim 1000W teholla ei tarkoita että se lämmittää 1000W teholla, vaan esimerkiksi 4000w teholla, joka on koko laitteen idea. Käytännössä tuo COP 4 ei toteudu ympäri vuoden, vaan kun pakkanen kiristyy ja lämpötila ero kasvaa COP heikkenee, ja jos laitteen ohjelmisto ei estä, on mahdollista että 1000w sähköteho tuottaakin enää vain 800w lämpöä.

Käytännössä pakkasella myös ilman kosteus jäätyy ulkokennoon kuuraksi joka pitää sulattaa siirtämällä hetken aikaa lämpöä sisältä ulos joka laskee sitä keskimääräistä hyötysuhdetta, mutta kokonaisuus säilyy silti positiivisen puolella. Se kennon jäätäminenhän on pahinta nollan tienoilla kun ilma on kosteaa, ja vähenee mitä kylmempää on, niin että -20˚C ei kenno enää juurikaan kerää kuuraa, jota huonot ilpit eivät tajua vaan tekevät tarpeettomia sulatuksia.
 
Tälläkin hetkellä Premium+ 25 pyörii 288 watilla, että ton prosyyrin minimiteho ei nyt taida oikein pitää paikkaansa :rolleyes:. Vuorokauden keskikulutus on ollut alle 220 wattia tähän mennessä, ilman mitään muuta lämmitystä ja torpassa on tällä hetkellä olkkarissa 21,9 astetta lämmöt.
Eilen Perfera 40 N kulutti 5.2KWh. Eli 217W keskimäärin pyöri. 1077W lämpötehoa.

Laskin COPin huvikseen taas 4.96. COP alkaa tuosta hiljalleen laskemaan, kun pakkanen joskus kiristyy. Nyt on -4 pakkasta.


Minkä ikäinen talo teillä ja paljonko lämmitettävät neliöt?
 
Jos kone käy 3x5min jaksoissa tunnissa tuottaen lämpöä 1kw teholla tai koko tunnin 250W teholla se periaatteessa tuottaa saman määrän lämpöenergiaa, mutta käytännössä jatkuva 250w teho kuluttaa sähköä 0,1kwh, mutta nuo 5 min jaksot 0,3kwh, koska jokainen käynnistyskerta käyttää jonkin verran sähköä sen lämmönsiirtoprosessin käynnistämiseksi.

Tietysti se käynnistyssykli myös kuluttaa laitetta, mutta en usko että tuolla käytännön merkitystä on, IMO paljon suurempi merkitys on sillä kun laitteen puhallusteho ja siten ääni vaihtelee, joka saa kiinnittämään koneeseen huomiota, ja tietysti myös se että lämmittämätön ilmavirta tuntuu viileältä.

Oikeasti normi ilpit ei toimi vain 250w tuotolla, vaan se 250W ottoteho tuottaa jotain lähemmäs 1kW lämpöä, ainakin näin leudoilla.

Eli se että ilp ottaa sähköä esim 1000W teholla ei tarkoita että se lämmittää 1000W teholla, vaan esimerkiksi 4000w teholla, joka on koko laitteen idea. Käytännössä tuo COP 4 ei toteudu ympäri vuoden, vaan kun pakkanen kiristyy ja lämpötila ero kasvaa COP heikkenee, ja jos laitteen ohjelmisto ei estä, on mahdollista että 1000w sähköteho tuottaakin enää vain 800w lämpöä.

Käytännössä pakkasella myös ilman kosteus jäätyy ulkokennoon kuuraksi joka pitää sulattaa siirtämällä hetken aikaa lämpöä sisältä ulos joka laskee sitä keskimääräistä hyötysuhdetta, mutta kokonaisuus säilyy silti positiivisen puolella. Se kennon jäätäminenhän on pahinta nollan tienoilla kun ilma on kosteaa, ja vähenee mitä kylmempää on, niin että -20˚C ei kenno enää juurikaan kerää kuuraa, jota huonot ilpit eivät tajua vaan tekevät tarpeettomia sulatuksia.
Esitteistä voi arvioda SCOP lukemaa, että mitä se on pakkaskelillä.

Daikin ehkä paras, eli suurin lukema.
Lauha ilmasto, -10C, scop 5.55.
Kylmä ilmasto, -22C, scop 4.42.

Daikin Perfera 40 (1300W kompressori) vs Toshiba Premium+ 35 (1050W kompressori). Daikin on 24% järeämmällä kompressorilla myös (suurempi lämpöteho):
 
Esitteistä voi arvioda SCOP lukemaa, että mitä se on pakkaskelillä.

Daikin ehkä paras, eli suurin lukema.
Lauha ilmasto, -10C, scop 5.55.
Kylmä ilmasto, -22C, scop 4.42.

Daikin Perfera 40 (1300W kompressori) vs Toshiba Premium+ 35 (1050W kompressori). Daikin on 24% järeämmällä kompressorilla myös (suurempi lämpöteho):
Joo, tuo kylmän ilmaston SCOP vastaa aika hyvin eteläsuomen ilmastoa ja olisi ihan hyvä vertailuarvo jos se ilmoitettaisiin, mutta ongelma on se että suurin osa ILPeistä ilmoiteaan vain lauhan ilmaston SCOP, jossa merkittävä osa lämmityksestä tapahtuu plussakeleillä ja jopa niin lämpimällä jossa suomalaistapaan eristettyä taloa ei lämmitetä vielä lainkaan, ja kone joka muuttuu ihan paskaksi heti kun täytyy alkaa sulattamaan. On aika luonnollista että ILPin COP on erinomainen jos ulkona on esim +15°C, mutta ainakin mulla alkaa sormi hamuilla lämmityslaitteen nappia vasta kun lämpötilat ovat ulkona jossain +5...10°C välillä.

Se lauhan ilmaston SCOPin keskilämpö on kuitenkin +7°C, ja tuo -10°C lienee se kylmin noteerattavin lämpötila, ei tuo anna suomessa realistista kuvaa laitteen hyötysuhteesta.

E: Joo, tuossa lauhan ilmaston SCOP testissä se käy vuoden aikana yhden tunnin -10°C lämpötilassa, tuon alhaisempia lämpötiloja ei mitata lainkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Daikin ilmoittaa malleilleen kylmän ilmaston (SCOP/C) -luvun. Ainakaan oman Panasonicin esitteestä tätä ei löydy.

1731231075477.png
 
Tyhmä kysymys Daikin N perferasta. Kun molemmissa on sama ulkoyksikkö (30 ja 40), miksi minimiteho on 40:ssa isompi 100w?

Minimitehot: 40 900w ja 30 800w
 
Tyhmä kysymys Daikin N perferasta. Kun molemmissa on sama ulkoyksikkö (30 ja 40), miksi minimiteho on 40:ssa isompi 100w?

Minimitehot: 40 900w ja 30 800w
Ei ole tyhmä kysymys :) En kyllä itsekään tiedä vastausta. Totta, molemmissa sama ulkoyksikkö. 1300W kompressori molemmissa. Olisiko sitten ohjelmallisesti tehty tuo (noin) 100W ero minimi lämpötehossa?

Toki 40 N sisäyksikkö on isompi = isompi puhallin. Ero voi tulla siitäkin?

Tuolta vähän vertailin taas:

Edit:
Koska 30 N mallissa on sisäyksikössä pienempi puhallin, niin matalin ilmavirtakin on siksi pienempi.

Luultavasti siis sisäyksikön puhallin tekisi tuon eron?
 
Sisäyksikkö on ainakin selvästi isompi. Tuohan ei ole sähköteho vaan lämpöteho. Isommasta sisäyksikön kennosta tulee ilmeisesti parempi hyötysuhde eli enemmän lämpöä samalla hönkimisellä.

Tuo Perferan ulkoyksikkö on muuten aika kookas moneen muuhun näkemääni verrattuna.
 
Viimeksi muokattu:
Sisäyksikkö on ainakin selvästi isompi. Tuohan ei ole sähköteho vaan lämpöteho. Isommasta sisäyksikön kennosta tulee ilmeisesti parempi hyötysuhde eli enemmän lämpöä samalla hönkimisellä.
Juuri noin. Lisäksi 30 N saa pienemmän sisäyksikön "ansiosta" pienemmän puhalluksen (sama äänenvoimakkuus).

Tuo Perferan ulkoyksikkö on muuten aika kookas moneen muuhun näkemääni verrattuna.
Mulla vanha Panasonic ja Perfera 40 N samalla seinällä "piilossa". Ulkoyksiköt on noin samaa kokoa keskenään.

Mitsu RW25 ja RW35 on vielä Daikiniakin suuremmalla ulkoyksiköllä. Mutta luulisin, että Mitsun sisäyksikkö on lyhyempi, eli siinä vähän. Tehoa menetetään.

Perfera 40 N sisäyksikkö on niinkin leveä, kuin 99.8cm.

Mitsu RW35 sisäyksikön leveyttä en nyt heti löytänyt. LN35 on kumminkin 89cm leveällä sisäyksiköllä.
 
Kai sulla on tehorajoitus säädetty 50 %?
Ei ole tehoja rajoitettu. Tänään on ollut viileämpi keli eiliseen verrattuna (nyt ulkolämpötila -2 astetta) ja tuntikulutus on ollut tähän mennessä keskimäärin 324 wattia.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ole tehoja rajoitettu. Tänään on ollut viileämpi keli eiliseen verrattuna (nyt ulkolämpötila -2 astetta) ja tuntikulutus on ollut tähän mennessä keskimäärin 324 wattia.
En itsekään enää käytä Perfera 40 N tehorajoitusta (tarveohjaus). Ehkä sitten seuraavaksi keväällä saisi jotain hyötyäkin siitä.

---------
Daikin lämpötilakompensaation aion kyllä säätää kohdalleen. Nyt miedoin asetus päällä (4 porrasta). Eli lämmittää enemmän, jos ulkolämpötila laskee. Kokeilemalla varmaan selviää mikä, että mikä asetus pitää olla, jolloin sisälämpö olisi tasaisin.
 
Onko kukaan testaillut virrankulutusmittareilla kuinka hyvin nuo sovellusten ilmoittamat virrankulutukset pitää paikkansa? Mulla Melcloud näyttää että mitsun mxz-2f53vfhz olisi vienyt eilen 17.5kWh sähköä 21c° pyynnillä. Ulkona on ollut plus asteita koko päivän.
 
Onko kukaan testaillut virrankulutusmittareilla kuinka hyvin nuo sovellusten ilmoittamat virrankulutukset pitää paikkansa? Mulla Melcloud näyttää että mitsun mxz-2f53vfhz olisi vienyt eilen 17.5kWh sähköä 21c° pyynnillä. Ulkona on ollut plus asteita koko päivän.
Veikkaan että Mitsun kulutusmittari ilmoittaa väärin? Mitsu LN35 näyttää vieneen eilen 25.9kWh.

Daikin Perfera 40 N näyttää taas omalla "mittarillaan" 5.2kWh eiliselle:

Screenshot_2024-11-10-19-42-49-69_4bcafe9f204dac669a9d9795053a31bd.jpg
 
Onko kukaan testaillut virrankulutusmittareilla kuinka hyvin nuo sovellusten ilmoittamat virrankulutukset pitää paikkansa? Mulla Melcloud näyttää että mitsun mxz-2f53vfhz olisi vienyt eilen 17.5kWh sähköä 21c° pyynnillä. Ulkona on ollut plus asteita koko päivän.

Shelly näyttää eiliseltä 6,18kwh ja melcloud 7,6kwh eli kyllähän tuo näyttää aika reilusti liikaa.

E: Ja toinen pumppu vienyt Shellyn mukaan eilen 5,01kwh ja melcloudin mukaan 9,2kwh.
 
Onko kukaan testaillut virrankulutusmittareilla kuinka hyvin nuo sovellusten ilmoittamat virrankulutukset pitää paikkansa? Mulla Melcloud näyttää että mitsun mxz-2f53vfhz olisi vienyt eilen 17.5kWh sähköä 21c° pyynnillä. Ulkona on ollut plus asteita koko päivän.
Daikin Stylish Onectan ja Shellyn mittaukset. Eroa on.

IMG_4639.jpeg
 
Juuri noin. Lisäksi 30 N saa pienemmän sisäyksikön "ansiosta" pienemmän puhalluksen (sama äänenvoimakkuus).


Mulla vanha Panasonic ja Perfera 40 N samalla seinällä "piilossa". Ulkoyksiköt on noin samaa kokoa keskenään.

Mitsu RW25 ja RW35 on vielä Daikiniakin suuremmalla ulkoyksiköllä. Mutta luulisin, että Mitsun sisäyksikkö on lyhyempi, eli siinä vähän. Tehoa menetetään.

Perfera 40 N sisäyksikkö on niinkin leveä, kuin 99.8cm.

Mitsu RW35 sisäyksikön leveyttä en nyt heti löytänyt. LN35 on kumminkin 89cm leveällä sisäyksiköllä.
Mitsun RW35:n ulkoyksikkö on kuitenkin selvästi kevyempää tekoa kuin esim. Toshiban P+ 35:n ulkoyksikkö.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 387
Viestejä
4 536 643
Jäsenet
74 794
Uusin jäsen
kurrexd

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom