Ilmalämpöpumput eli ILPit

Itellä on lattialämmitykset (vastukset betonilaatassa) säädetty +15c kylppäriä lukuunottamatta.

Ovat vain backuppina ja 2 x ILP lämmittää torpan.
Tuntuuko lattia kylmältä/viileältä jalkojen alla noin pienellä? En vaadi meillä että pitää olla lämmin lattia, mutta kylmä lattia on kyllä jotain hirveää. Huomannut parissa asuntonäyttössä kun käynyt missä lattialämpö pois päältä niin saa kyllä villasukat olla.
 
Tuntuuko lattia kylmältä/viileältä jalkojen alla noin pienellä? En vaadi meillä että pitää olla lämmin lattia, mutta kylmä lattia on kyllä jotain hirveää. Huomannut parissa asuntonäyttössä kun käynyt missä lattialämpö pois päältä niin saa kyllä villasukat olla.

Riippuu lattiamateriaalista. Mulla on vastaavat asetukset ja ILP lämmittää, parketti ympäri talon pl. pesutilat ja tuntuu miellyttävän lämpöiseltä. Laminaatti oletettavasti myös OK mutta laattalattiaa jos on niin siinä varmaankin joutuisi pitämään jonkinlaista lämpöä päällä.
 
Näillä näkymin tulee keväällä muutettua 1,5krs omakotitaloon ja pitäisi jollain tavalla miettiä talon viilennys kesähelteillä. Vanhassa asunnossa oli ilppi ja se on nyt vähän "must have" tähänkin taloon.
Mitenkään helposti ei taloa saa viilennettyä 1 pumpulla, koska yhteinäistä tilaa kerrosten välissä ei ole kuin rappuset. Yläkerrassa on makuuhuoneet jotka on se 1. prioriteetti saada viileäksi.

Vähän pohtinut vaihtoehtoja:

1.Ilp vain yläkertaan ja toivoo, että sitä viileätä ilmaa "valuu" myös alakertaan.
2. Kaksi Sisäyksikköä eri kerroksiin ja 1 ulkoyksikkö.
3. Talossa on myös maalämpö, niin miettinyt että ilp yläkertaan ja alakertaan laittaisi seinäkonvektorin maaviileälle. Putkivetoa tulisi joku 3m teknisestä tilasta. Maaviileähän ei nyt millään tavalla pärjää ilpille, mutta käyttökustannukset olisi matalat + sillä saisi maakaivoa "varattua" talven varalle.

Onko joku paininut samojen asioiden tiimoilta?
Oma järki sanoisi, että kolmonen olisi hyvä vaihtoehto jos raha ei rajoita.

Pelkällä yhdellä ilpillä joutuisi luultavasti jäähdyttämään yläkertaa turhan paljon. Maaviileä saattaisi toimia aika hyvin jos ja kun ilppi olisi sillä tukena.
 
Tuntuuko lattia kylmältä/viileältä jalkojen alla noin pienellä? En vaadi meillä että pitää olla lämmin lattia, mutta kylmä lattia on kyllä jotain hirveää. Huomannut parissa asuntonäyttössä kun käynyt missä lattialämpö pois päältä niin saa kyllä villasukat olla.

Omalta osaltani voin vastata, että meillä on lattialämmitysvastukset kokonaan pois päältä (pl. kylppäri) ja 2 x ILP hoitaa pirtin lämmityksen kokonaan. Lattiamateriaalit yläkerrassa laatta/laminaatti/parketti, alakerrassa liuskekivi. Onhan varsinkin nuo kivilattiat vähän viileitä tietysti, mutta ei mitenkään sietämättömän kylmiä kun kuitenkin koko ajan huoneilmasta imevät vähän lämpöä. Varsinkin noissa huoneissa missä ILP puhaltaa suoraan lattia on oikeasti ihan lämmin.

Onhan se lattialämmitys erittäin miellyttävä, kun joitakin kertoja erityisen halvan sähkön aikaan on noita vastuksia huudattanut, mutta jos siitä lähdetään että meikällä on nyt tässä tammikuussa mennyt ILP-lämimtyksellä 1600 kWh sähköä ja naapurilla identtisessä kämpässä lattialämmöt päällä 3800 kWh (ja heillä vielä pienempi hupisähkön osuus), niin itse ainakin ihan suosiolla pistän vaan sukat jalkaan. :D
 
Omalta osaltani voin vastata, että meillä on lattialämmitysvastukset kokonaan pois päältä (pl. kylppäri) ja 2 x ILP hoitaa pirtin lämmityksen kokonaan. Lattiamateriaalit yläkerrassa laatta/laminaatti/parketti, alakerrassa liuskekivi. Onhan varsinkin nuo kivilattiat vähän viileitä tietysti, mutta ei mitenkään sietämättömän kylmiä kun kuitenkin koko ajan huoneilmasta imevät vähän lämpöä. Varsinkin noissa huoneissa missä ILP puhaltaa suoraan lattia on oikeasti ihan lämmin.

Onhan se lattialämmitys erittäin miellyttävä, kun joitakin kertoja erityisen halvan sähkön aikaan on noita vastuksia huudattanut, mutta jos siitä lähdetään että meikällä on nyt tässä tammikuussa mennyt ILP-lämimtyksellä 1600 kWh sähköä ja naapurilla identtisessä kämpässä lattialämmöt päällä 3800 kWh (ja heillä vielä pienempi hupisähkön osuus), niin itse ainakin ihan suosiolla pistän vaan sukat jalkaan. :D
Itse myös huomannut lattialämmityksen olevan kaikista pahin syöppö. Tällä hetkellä päällä ainoastaan eteisessä, johon kulkeutuu lunta ja siten vettä kohtuuttomia määriä. ILP lämmittää muuten koko kämpän.
 
Näillä näkymin tulee keväällä muutettua 1,5krs omakotitaloon ja pitäisi jollain tavalla miettiä talon viilennys kesähelteillä. Vanhassa asunnossa oli ilppi ja se on nyt vähän "must have" tähänkin taloon.
Mitenkään helposti ei taloa saa viilennettyä 1 pumpulla, koska yhteinäistä tilaa kerrosten välissä ei ole kuin rappuset. Yläkerrassa on makuuhuoneet jotka on se 1. prioriteetti saada viileäksi.

Vähän pohtinut vaihtoehtoja:

1.Ilp vain yläkertaan ja toivoo, että sitä viileätä ilmaa "valuu" myös alakertaan.
2. Kaksi Sisäyksikköä eri kerroksiin ja 1 ulkoyksikkö.
3. Talossa on myös maalämpö, niin miettinyt että ilp yläkertaan ja alakertaan laittaisi seinäkonvektorin maaviileälle. Putkivetoa tulisi joku 3m teknisestä tilasta. Maaviileähän ei nyt millään tavalla pärjää ilpille, mutta käyttökustannukset olisi matalat + sillä saisi maakaivoa "varattua" talven varalle.

Onko joku paininut samojen asioiden tiimoilta?
Pelkkään viilennyskäyttöön saa hyvinkin edullisesti ilppejä ja ne selviää siitä viilennystyöstä varsin hyvin. Sillä konvektorin hinnalla (+asennus) saa varmaan parikin edullisemman pään ilppiä ja kylmää tulee varmasti.
Eli kohta 4. Kaksi erillistä ilppiä. Pumppu/kerros
 
Pistetään tännekkin, hyvää keskustelua tällä foorumilla näistä.

Eli mietin parasta paikkaa ILP:lle, minne sijoittaisitte ja millä perusteilla?
Huonekorkeus on muuten normaali 2.5m, mutta olohuone ja keittiö (48m2) on hieman korkeampaa tilaa. Ulkoseinillä huonekorkeus noin 3.1m.

Tässä pohjakuva: hox D-kohta on terassin oven päällä.
pohjakuva.PNG

Pumppu tulee PILP:n kaveriksi, joka jakaa lämmön vesikiertoisella lattialämmityksellä.
 
Laittaisin kohtaan C. Ei puhalla ilmeisesti ihan suoraan keneenkään päin, jos tiloissa oleskellaan, ja muutenkin pisin vapaa reitti puhallettavalle ilmalle.
 
Laittaisin kohtaan C. Ei puhalla ilmeisesti ihan suoraan keneenkään päin, jos tiloissa oleskellaan, ja muutenkin pisin vapaa reitti puhallettavalle ilmalle.
Mää mietein myös C:tä, mutta eikös tuossa riskinä päin puhallus kun olkkarissa ja keittiössä sekä niiden välissä yleensä touhutaan eniten. Aina ku kävelet asunnon toisesta päästä niin saattaa puhaltaa päin. Tosin ilman kannalta se selkein reitti.
 
Mää mietein myös C:tä, mutta eikös tuossa riskinä päin puhallus kun olkkarissa ja keittiössä sekä niiden välissä yleensä touhutaan eniten. Aina ku kävelet asunnon toisesta päästä niin saattaa puhaltaa päin. Tosin ilman kannalta se selkein reitti.
Ajattelin sitä, että tuossa voisi olla jo matkaa tarpeeksi keittiöön asti niin ilmavirta ehtii tasaantua. Jos suuntaus on hyvä niin olkkari lienee "turvassa".
A olis muuten hyvä, mutta on satavarma, että iso osa ilmasta jää pyörimään tuonne pieneen tilaan ja katkokäynti on taattu.
 
Ajattelin sitä, että tuossa voisi olla jo matkaa tarpeeksi keittiöön asti niin ilmavirta ehtii tasaantua. Jos suuntaus on hyvä niin olkkari lienee "turvassa".
A olis muuten hyvä, mutta on satavarma, että iso osa ilmasta jää pyörimään tuonne pieneen tilaan ja katkokäynti on taattu.
Mielestäni toi D on myös aikas hyvä, keskellä isoa tilaa ja koko rakennustakin. Puhaltaa myös kohti takkaa jolloin sen lämpökin saadaan liikkeelle. Onkos toi seinusta myös korkeeta tilaa - aina parempi jos on.
 
Mää mietein myös C:tä, mutta eikös tuossa riskinä päin puhallus kun olkkarissa ja keittiössä sekä niiden välissä yleensä touhutaan eniten. Aina ku kävelet asunnon toisesta päästä niin saattaa puhaltaa päin. Tosin ilman kannalta se selkein reitti.

Pumppu, jonka ilmavirtaus ei saa tuntua edes ohikävellessä, on todennäköisesti todella huonosti sijoitettu ja siten turha. Tärkeintä on, että pumppu ei puhaltaisi lähietäisyydeltä sellaisiin paikkoihin, jossa oleskellaan paikallaan pitkiä aikoja.

Tuttu pohti syksyllä ilpin sijoittelua ja tilanne oli lähes samanlainen kuin P.Nessillä: pitkä ja kapea olohuone, jossa pumpun sisäyksikön mahdolliset asennuspaikat vastasivat P.Nessin B:tä ja C:tä. Varaava takka samassa kohtaa kuin kuvassa eli vastapäätä sijoituspaikkaa B. Laittoi lopulta kohtaan B, ja tuloksena olkkarin perällä "avosauna" ja ilpissä kovat pyynnit ettei lopettaisi puhaltamista, kun takkaa lämmitetään. Kyllä minä ainakin jäin pohtimaan, että pumpun asennus kohtaan C olisi ollut lämmönjaon kannalta parempi.
 
Näillä näkymin tulee keväällä muutettua 1,5krs omakotitaloon ja pitäisi jollain tavalla miettiä talon viilennys kesähelteillä. Vanhassa asunnossa oli ilppi ja se on nyt vähän "must have" tähänkin taloon.
Mitenkään helposti ei taloa saa viilennettyä 1 pumpulla, koska yhteinäistä tilaa kerrosten välissä ei ole kuin rappuset. Yläkerrassa on makuuhuoneet jotka on se 1. prioriteetti saada viileäksi.

Vähän pohtinut vaihtoehtoja:

1.Ilp vain yläkertaan ja toivoo, että sitä viileätä ilmaa "valuu" myös alakertaan.
2. Kaksi Sisäyksikköä eri kerroksiin ja 1 ulkoyksikkö.
3. Talossa on myös maalämpö, niin miettinyt että ilp yläkertaan ja alakertaan laittaisi seinäkonvektorin maaviileälle. Putkivetoa tulisi joku 3m teknisestä tilasta. Maaviileähän ei nyt millään tavalla pärjää ilpille, mutta käyttökustannukset olisi matalat + sillä saisi maakaivoa "varattua" talven varalle.

Onko joku paininut samojen asioiden tiimoilta?


Mulla on puhtaasti 2krs n. 200m2 kämppä, jossa kaksi ilp molemmissa kerroksissa, yläkerran ilp missä makuutilat niin pääsääntöisesti ainakin mulle riittää täysin poistamaan suurimman kosteuden oleskelutiloista alakerrasta ja antamaan tietenkin yläkerran makuutiloille viilennyksen. Lähtisin siis varmasti pelkässä viilennyskäytössä laittamaan vaan yläkertaan ilp ja sieltä kyllä leijailee ja poistaa kosteutta.
 
Rupesi tuossa taannoin kiinnostamaan miten hyvin Panasonicin ComfortCloudin ilmoittama kulutus pumpuille pitää paikkansa, joten hommasin tällaisen Nediksen älypistorasian mittailemaan alakerran pumpun kulutusta. Sitten koko homma katosi mielestä, kunnes äsken muistin vilkaista mitä Nedis on loggaillut viimeiset pari viikkoa. Tämän hetkisten tulosten mukaan ComfortCloud näyttää keskimäärin 2.4 ± 0.24 kWh / 16.4 ± 2.6 % alakanttiin päivän kulutuksen. Toki tuon Nediksenkään mittaustarkkuudesta ei ole mitään takeita, mutta aika systemaattiselta tuo erotus vaikuttaa.

Olin epäillyt hieman epäillyt, että CC ei ehkä osaa sulatusten virrankulutusta arvioida oikein, mutta kun kävin hakemassa ilmatieteenlaitoksen sivuilta lähimmän sääaseman säätiedot niin korkeampi suhteellinen ilmankosteus ei näyttäisi vaikuttavan Nediksen ja CC:n mittauserotukseen oikein mitenkään, kuten ei keskilämpötilakaan.

Kerran nyt kaikki datat oli siinä sopivasti nipussa, niin en sitten malttanut olla heittämättä kaikkea kuvaajaan:

1706385654695.png


Kuvassa siis palkkeina Nediksen mittarin ja Panan ComfortCloudin ilmoittamat päiväkulutukset, päivän keskilämpötila punaisella viivalla ja sitten oikealla pystyakselilla ja sinisellä viivalla suhteellisen ilmankosteuden päiväkeskiarvo.

Suorastaan yllättävän vähän korreloi suoraan päivän keskilämpötila ja pumpun kulutus, eikä kosteuskaan näyttäisi mitenkään erityisen voimakkaasti vaikuttavan kulutukseen. Sen sijaan näyttäisi, etttä kulutus nousee ja laskee pienellä viiveellä. Varmaan osaltaan vaikuttaa, että kivitalo varaa lämpöä ja jäähtyy viiveellä. Niin ja tosiaan pyynti ja puhallus oli suurimman osan ajasta sama: 21 astetta ja manuaalipuhallus täysillä.

Nyt tekisi mieli hommata joku tarkempi virtamittari, jotta saisi dataa sulatuksista. :geek:
 
Viimeksi muokattu:
Tärkeintä on, että pumppu ei puhaltaisi lähietäisyydeltä sellaisiin paikkoihin, jossa oleskellaan paikallaan pitkiä aikoja.
Meillä pumppu on olohuoneessa ja puhallusta tulee myös sohvalle, lämmin puhallus tuntuu mukavalle, sivuttaissiivekkeet on päällä. Pumpun puhallus on automaatilla. Sulatuksen aikana vaikka istuu nojatuolissa pumpun alla niin ei se niin epämiellyttävää ole, että siitä pois pitäis lähteä. Aika harvoin tuntuu puhallus viileältä. Lähellä sulatustarvetta nostaa hetkeksi puhallusta ja se tuntuu joskus viileältä, mutta sitten sulatuksen jälkeen tuleekin mukavan lämmintä.
Lämmittyksen kannalta meillä paras paikka oli laittaa olohuoneeseen, koska siellä ilmatilaa on pumpulle paljon ja puhallussuunta otollisin lämmön leviämiselle. Pointtini on se, että ei se olohuone ole aina huonoin vaihtoehto ja sinne moni asentajakin tuntuu sitä suosittelevan. Pumpun äänet ei ole häirinnyt mitenkään. Toinen pumppu on makuuhuoneessa yläkerrassa :)
 
Lukenut ketjua pitkään. En ole huomannut että puhuttaisiin kylmäaineiden täytöstä? Omassa Mitsussa pitäisi olla 1.15kg. kesällä huollatin ja meni 300g R410A ainetta. Ei koskaan ole täytetty, edellisen omistajan mukaan. 10v+ vanha laite. Parani toiminta ja kulutus laski, mutta edelleen 40-50min välein sulattelu harmittaa pakkasella. Huolto oli joku 170€ ja kotitalousvähennykseen laitan. Tuskin vuotaisi liikoja. Autoissa yleensä 5-10% hävittää vuodessa ja suositus 2-3v välein täyttää. Nämä aineet ei kait sinänsä ole verrattavissa. R1234YF vuotaa helpommin kuin R134A. Onko R410A vielä "isompaa" molekyyliä? Edit. Lisää kuvia. Olikin 340g. Paineista huoltaja katsoi miten paljon tarvitsi.
 

Liitteet

  • 20240106_152131~2.JPG
    20240106_152131~2.JPG
    181,1 KB · Luettu: 80
  • IMG_20230710_091752_5~2.jpg
    IMG_20230710_091752_5~2.jpg
    264,7 KB · Luettu: 79
  • IMG_20230710_091755_8~2.jpg
    IMG_20230710_091755_8~2.jpg
    188 KB · Luettu: 77
Viimeksi muokattu:
Lukenut ketjua pitkään. En ole huomannut että puhuttaisiin kylmäaineiden täytöstä? Omassa Mitsussa pitäisi olla 1.15kg. kesällä huollatin ja meni 300g R410A ainetta. Ei koskaan ole täytetty, edellisen omistajan mukaan. 10v+ vanha laite. Parani toiminta ja kulutus laski, mutta edelleen 40-50min välein sulattelu harmittaa pakkasella. Huolto oli joku 170€ ja kotitalousvähennykseen laitan. Tuskin vuotaisi liikoja. Autoissa yleensä 5-10% hävittää vuodessa ja suositus 2-3v välein täyttää. Nämä aineet ei kait sinänsä ole verrattavissa. R1234YF vuotaa helpommin kuin R134A. Onko R410A vielä "isompaa" molekyyliä? Edit. Lisää kuvia. Olikin 340g. Paineista huoltaja katsoi miten paljon tarvitsi.
Ilpissä on vuoto jos aineita karkaa. Autoissa se on normaalia että hieman katoaa ainetta.
 
Tuntuuko lattia kylmältä/viileältä jalkojen alla noin pienellä? En vaadi meillä että pitää olla lämmin lattia, mutta kylmä lattia on kyllä jotain hirveää. Huomannut parissa asuntonäyttössä kun käynyt missä lattialämpö pois päältä niin saa kyllä villasukat olla.

Laattalattia (eteinen, keittiö, KHH, WC, kylppäri, sauna) tuntuu viileähköltä n. +21-asteisena. Parketti (olohuoneet, makuuhuoneet) ei.

Itellä käytännössä talvisin lähes aina sukat/crocsit jalassa, niin eipä tuo haittaa.
 
Laattalattia (eteinen, keittiö, KHH, WC, kylppäri, sauna) tuntuu viileähköltä n. +21-asteisena. Parketti (olohuoneet, makuuhuoneet) ei.

Itellä käytännössä talvisin lähes aina sukat/crocsit jalassa, niin eipä tuo haittaa.
Joskus testäilin kylppärissä, niin lattia kun on +26, se ei enää tunnu viileältä. Sähköä kyllä hörppii ja huoneessa ylilämmin.
 
meikällä on nyt tässä tammikuussa mennyt ILP-lämimtyksellä 1600 kWh sähköä ja naapurilla identtisessä kämpässä lattialämmöt päällä 3800 kWh (ja heillä vielä pienempi hupisähkön osuus)
Onkohan tuolla naapurilla jokin erityinen syy olla laittamatta ilppiä? Ei luulisi kauaa kestävän investoinnin takaisinmaksuaika. Toki jos on massimiehiä niin mikäs siinä.
 
Onkohan tuolla naapurilla jokin erityinen syy olla laittamatta ilppiä? Ei luulisi kauaa kestävän investoinnin takaisinmaksuaika. Toki jos on massimiehiä niin mikäs siinä.

Kyllä sillä yksi vanhempi Pansun pumppu on, joka on aikanaan tullut talokauppojen mukana, mutta eipä ukko ole sitä pahemmin käyttänyt. Syykin on se klassinen: vanhus.
 
Vanhuksilla usein myös verenkierto alkaa hyytyä ja palelee jos kämpässä alle 25 lämmintä. Reinot ja villapaidat kesät talvet.
 
Mites nuo ilppien ulkoyksiköiden katokset - normaalisti nähnyt että jonkinlainen katos / suoja ilpille rakennettu suojaamaan sateelta yms. Onko tuo kuin pakollinen ts. tykkääkö ilp paskaa jos sellaista ei ole?

Tuli vaan mieleen kun tuli ostettua rivarinpätkä jossa viilentävä pumppu asennettu katetun terassin sivuseinään - muutto parin kuukauden päästä. Huomasin vain että ulkoyksiköllä ei mitään katosta ole vaan lunta paksu kasa yksikön päällä. Ensimmäinen kämppä missä ilp on niin pääsee senkin käyttöä opettelemaan.
 
Mites nuo ilppien ulkoyksiköiden katokset - normaalisti nähnyt että jonkinlainen katos / suoja ilpille rakennettu suojaamaan sateelta yms. Onko tuo kuin pakollinen ts. tykkääkö ilp paskaa jos sellaista ei ole?

Tuli vaan mieleen kun tuli ostettua rivarinpätkä jossa viilentävä pumppu asennettu katetun terassin sivuseinään - muutto parin kuukauden päästä. Huomasin vain että ulkoyksiköllä ei mitään katosta ole vaan lunta paksu kasa yksikön päällä. Ensimmäinen kämppä missä ilp on niin pääsee senkin käyttöä opettelemaan.
Ei ole pakollinen. Joskus voi olla hyötyä jos on erittäin tuulinen paikka että lunta menee täyteen mutta normaalisti ei ole kuin esteettinen hyöty.
 
Ne umpeen muurautuneet ilpit on 90%+:sti ollu niitä jotka on jonkun suojan sisällä. Lumi pääsee kasautumaan suojan sisään, mutta ei tule ulos. Pelkkä paljas ilppi toimii parhaiten. "Paksu kasa lunta" yksikön päällä ei haittaa yhtään mitään. Harjalla heilauttaa pois jos häiritsee.
 
No niin. Asensin sen kaukalon ensin yläkerran viilennys RW25:n alle ja oli kerrankin ihan heittämällä suoritettava asennus, kun oli Mitsun teline valmiina. Eli takaa kiskon kiinnitykset irti ja kallistus eteenpäin samalla sujauttaen alakautta kaukalo paikallensa. Vähän asemointia ja piti porata yläkautta muovista läpi 8 mm terällä ja pultit kiinni. Laitoin mahdollisimman vasempaan laitaan, kun sieltä ne vedet tirskuu ja jäätä valuu. Autotallin takana on toinen RW25 ja sen peltisuojan kanssa meinasi olla huumori vähissä asentaessa, mutta onnistui lopulta irrottamatta suojaa. Eli siellä on se pulverimaalattu peltiversio. Kaukalo peittää kyllä hyvin koko pohjan tiputtelureikien alan ja odotukset on suuret toimivuudesta.
Näköjään myyty loppuun tuolta Hesatekilta nuo, mutta myyvät viikon toimitusajalla samaan hintaan.
IMG_3384.png
IMG_3385.png
 
Mites nuo ilppien ulkoyksiköiden katokset - normaalisti nähnyt että jonkinlainen katos / suoja ilpille rakennettu suojaamaan sateelta yms. Onko tuo kuin pakollinen ts. tykkääkö ilp paskaa jos sellaista ei ole?

Tuli vaan mieleen kun tuli ostettua rivarinpätkä jossa viilentävä pumppu asennettu katetun terassin sivuseinään - muutto parin kuukauden päästä. Huomasin vain että ulkoyksiköllä ei mitään katosta ole vaan lunta paksu kasa yksikön päällä. Ensimmäinen kämppä missä ilp on niin pääsee senkin käyttöä opettelemaan.
Itse asensin vastaavan kuin linkin kuvassa, kaveri teki pajalla vähän jykevämmän. Syy asennukselle oli ettei katolta putoava lumi ei tule suoraan ilpin päälle, lyhyt lippa 1,5krs talon katossa. Taino se pelko oli mut näyttää putoavan juuri ilpin eteen, tuota suojaa hipoen. Mut ompahan jokin katos, eikä umpinainen koppi et ilma ei vaihtuisi hyvin
 
Pumppu, jonka ilmavirtaus ei saa tuntua edes ohikävellessä, on todennäköisesti todella huonosti sijoitettu ja siten turha. Tärkeintä on, että pumppu ei puhaltaisi lähietäisyydeltä sellaisiin paikkoihin, jossa oleskellaan paikallaan pitkiä aikoja.

Tuttu pohti syksyllä ilpin sijoittelua ja tilanne oli lähes samanlainen kuin P.Nessillä: pitkä ja kapea olohuone, jossa pumpun sisäyksikön mahdolliset asennuspaikat vastasivat P.Nessin B:tä ja C:tä. Varaava takka samassa kohtaa kuin kuvassa eli vastapäätä sijoituspaikkaa B. Laittoi lopulta kohtaan B, ja tuloksena olkkarin perällä "avosauna" ja ilpissä kovat pyynnit ettei lopettaisi puhaltamista, kun takkaa lämmitetään. Kyllä minä ainakin jäin pohtimaan, että pumpun asennus kohtaan C olisi ollut lämmönjaon kannalta parempi.

Okei, nyt tuli eka kommentti, että olohuoneesta tulisi sauna. Itsellä mietityttää. että jos tuosta käy ilmavirta sohvalle niin ei ole mukava. Tuota kun ei siipien suuntaamisellakaan korjata. Daikinissahan olisi kuitenkin takkatoiminto, joka lämpötilan kohotessa käyttäisi vain pelkkää puhallusta.

Omat kommentit sijoituspaikoista:
Oma eka ajatus asennuspaikasta oli A:han, mutta tosiaan tuo pelottaa, että ilma jää tuonne lukkoon ja talon toinen pää jää kylmäksi.
C kohta taas sitten mietityttää, että sekään ei oo mukavaa kun ilmavirta käy suoraan naamaan.
B ja C sitten jää vaihtoehdoiksi, onko tässä väliä laittaako ikkunan vai oven päälle? Ikkunan päällä puhaltaa suoraan takkaan, eikä jääkaappi ole ilman esteenä. Mutta oven päällä saisi hieman matkaa sohvalle.

Summasummarum, sisäyksikön kun laittaa olohuoneen puolelle, niin ei hirveästi metsään mene?

Mitä raati on mieltä, onko Daikin Perfera 40 Nepura ylimitoitettu tähän? Haluttaisi tosiaan hieman hiljaisempi, niin tätä voisi mahdollisesti ajaa pykälää pienemmällä nopeudella.

laitan vielä tähän pohjakuvan uudestaan, niin ei tarvi kaivella jos joku haluaa katsoa:
pohjakuva.PNG
 
Mitä raati on mieltä, onko Daikin Perfera 40 Nepura ylimitoitettu tähän? Haluttaisi tosiaan hieman hiljaisempi, niin tätä voisi mahdollisesti ajaa pykälää pienemmällä nopeudella.
Ei ole ylimitoitettu. Siinä lienee sama ulkoyksikkö kuin pienemmässäkin mallissa (näin on ainakin kahdessa edellisessä Perferan versiossa ollut) ja sisäyksikkö on vaan isompi. Perferan kanssa on ollut aina parempi ottaa isompi jos hintaero ei ole ollut suuri.

Sisäyksikön sijoituksessa pitää muistaa myös se, että koneen alla ei ole miellyttävää kun sulatus on meneillään. Sieltä valuu niskaan aika kylmää ilmaa.
 
Muista että Daikinin takkatoiminto ei sitten välttämättä toimi niin hyvin, kuin luulet.
Näin olen ainakin ymmärtänyt. Kannattaa ehkä tutkia sitä asiaa.
 
Okei, nyt tuli eka kommentti, että olohuoneesta tulisi sauna.
Daikinissa on 3D toiminto eli kaikki siivekkeet vatkaa ja sekoittaa ilmaa hyvin. Meillä Perfera 30H olohuoneessa (20m2) ja 21-22 pyynnillä ei saunaksi mene eikä tarvii täysillä huudattaa, autom puhallus riittää ja on miellyttävä. Ei häiritse muuta toimintaa olohuoneessa. 3D:llä varsin tasainen lämpötila alakerrassa (aika avointa).
Jos laitat paikkaan C niin Daikinille voi asetuksista kertoa, että seinä on vieressä toisella puolella.
 
Muista että Daikinin takkatoiminto ei sitten välttämättä toimi niin hyvin, kuin luulet.
Näin olen ainakin ymmärtänyt. Kannattaa ehkä tutkia sitä asiaa.
Tämä pitää paikkaansa. Daikin päättää itse, millä voimakkuudella puhaltaa. Takkatilalla ei ole tähän vaikutusta. Ilma kyllä sekoittuu ihan kohtuullisen hyvin, mutta jos haluat laitteen, joka puhaltaa sinun valitsemaasi voimakkuutta, pitää valita Toshiba.

Tarveohjauksella puhallusta saa vähän voimakkaammaksi.

Edit. Pohjakuvaa vielä vilkaisin, niin Daikinin tapauksessa valitsisin B tai D. Vatkaimet päälle, niin ilma kyllä sekoittuu.

Jos valitsee Toshiban niin C. C:n tapauksessa puhallus suoraan ja voimakkuus niin kovalle, kun korvat sietää.
 
Viimeksi muokattu:
Joskus testäilin kylppärissä, niin lattia kun on +26, se ei enää tunnu viileältä. Sähköä kyllä hörppii ja huoneessa ylilämmin.
Tuo taitaa olla aika yksilökohtaista mikä lämpö tuntuu sopivalta,riippuen iästä,verenkierrosta ja siitä mihin on tottunut.Nyt kun on tullut kalliin sähkön takia optimoitua noita lämpötiloja pesutilossa niin itselle n.21 astetta tuntuu lämpöiseltä infrapunamittarilla mitattuna.
 
Tuo taitaa olla aika yksilökohtaista mikä lämpö tuntuu sopivalta,riippuen iästä,verenkierrosta ja siitä mihin on tottunut.Nyt kun on tullut kalliin sähkön takia optimoitua noita lämpötiloja pesutilossa niin itselle n.21 astetta tuntuu lämpöiseltä infrapunamittarilla mitattuna.

Tämä on varmasti totta. Joskus kun lattialämmitys on ollut todella pienellä, mutta kuitenkin päällä, se tuntuu suht. kylmältä. Kunnes astun sellaiselle laatalle eri huoneessa, jossa lämmitys on kokonaan pois päältä. Ero on kyllä huomattava.
 
Hei!

Asumme 73 neliön rivitalo asunnossa jossa on kaukolämpö. Onko järkevää hankkia lämmittävää ilmalämpöpumppua vai riittääkö pelkkä viilentävä?

Ja onko ehdotuksia antaa hyvästä ilmalämpöpumpusta!
 
Hei!

Asumme 73 neliön rivitalo asunnossa jossa on kaukolämpö. Onko järkevää hankkia lämmittävää ilmalämpöpumppua vai riittääkö pelkkä viilentävä?

Ja onko ehdotuksia antaa hyvästä ilmalämpöpumpusta!


Mitkä ovat kaukolämmityksen kustannukset? Mikäli lämmityskustannukset ovat nousseet ja ei ole kovinkaan paljon esimerkiksi suorasähkölämmitystä edullisempaa, niin silloin ILP lämmitys kannattaa.

Hyvä pumppusuositus minulta on Toshiba Polar 25

Lisäys: pohjaratkaisu ja pumpun sijoitus lämmön jakautumiseen vaikuttaa myös kannattavuuteen.
 
Hei!

Asumme 73 neliön rivitalo asunnossa jossa on kaukolämpö. Onko järkevää hankkia lämmittävää ilmalämpöpumppua vai riittääkö pelkkä viilentävä?

Ja onko ehdotuksia antaa hyvästä ilmalämpöpumpusta!

Kaukolämmön kulutusta todennäköisesti ei mitata asuntokohtaisesti niin hukkaan menee lämmittävä joka tapauksessa, ellei sitten halua maksaa muutamaa satasta ylimääräistä siitä että saa lyhyen aikaa lämpöä kotiin jos taloyhtiön lämmönjakoon tulee jokin vika.

Gree Bora 35 oli minulla kaukolämpörivarissa monta vuotta ja se on ilmeisesti edelleen myynnissä (täällä mainittu jokunen postaus sitten), voin suositella ja taitaa olla hieman edullisempi kuin esim. Mitsubishit.
 
Mitkä ovat kaukolämmityksen kustannukset? Mikäli lämmityskustannukset ovat nousseet ja ei ole kovinkaan paljon esimerkiksi suorasähkölämmitystä edullisempaa, niin silloin ILP lämmitys kannattaa.

Tämä mutta vain silloin jos lämmönkulutus jotenkin mitataan huoneistokohtaisesti. Jos lämmitys menee koko yhtiössä tasan neliöiden mukaan niin omasta lämmittämisestä tulee persnettoa. Modernit lämmittävät ilmalämpöpumput ovat kyllä herkästi jäähdytyksenkin hyötysuhteelta parempia kuin halvat pelkästään viilentävät.
 
Hei!

Asumme 73 neliön rivitalo asunnossa jossa on kaukolämpö. Onko järkevää hankkia lämmittävää ilmalämpöpumppua vai riittääkö pelkkä viilentävä?

Ja onko ehdotuksia antaa hyvästä ilmalämpöpumpusta!
Jos lämmitys sisältyy yhtiövastikkeeseen niinkuin usein kaukolämpörivareissa niin harvoin sitä pystyy kohdistamaan yksittäisille huoneistolle huoneiston todellisen lämmönkulutuksen mukaan.

Meillä 93m2 rivarissa panasonic tz35wke (viilentävä). Ollut pelastus kesähelteillä ja ei sen laitteen aina tarvitse 2000e maksaa.
 
Mä olen tässä miettinyt sellaista kun mulla on ns. puolilämmin tila talon toisessa päässä, entinen autotalli ja siellä on kaksi läpivirtaavaa sähkölämmitintä, toinen ikkunan alla ja toinen oven vieressä. Tilassa on keskimäärin 15 astetta lämmintä näiden ansioista. Kulutus on nyt tammikuulta yhteensä 500 kWh, niin josko asentaisi tähän tilaan talon vanhan ilpin mitsun fh25, kun olen joka tapauksessa päivittämässä tuota vanhaa uudempaan.

Epäilen vahvasti ettei tilassa ole höyrysulkuja, koska rakennettu -65 ja toiminut todellakin autotallina vielä reilu 10 vuotta sitten. Tilaa ei ole tarkoitus saada peruslämpöä suuremmalle, eli jossain tuossa samoissa lukemissa kuin nyttenkin. Tilasta on myöskin käynti välikatolle ja sinne osa lämmöstä karkaakin, tosin olen miettinyt luukun eristämistä mutta sitten askarruttaa tuo höyrysulku, teenkö tilasta sellaisen että kosteus tunkeutuu rakenteisiin ja siten onkin isompi ongelma edessä. Nyttenhän se lämmin ja kostea ilman pääsee välikatolle luukun kautta ja sieltä sitten tuulettumaan ulkoilmaan.

Mikä tässä yhtälössä mättää jos mättää? Voisiko ILPillä säästää sähköä?
 
Kaukolämmön kulutusta todennäköisesti ei mitata asuntokohtaisesti niin hukkaan menee lämmittävä joka tapauksessa, ellei sitten halua maksaa muutamaa satasta ylimääräistä siitä että saa lyhyen aikaa lämpöä kotiin jos taloyhtiön lämmönjakoon tulee jokin vika.

Gree Bora 35 oli minulla kaukolämpörivarissa monta vuotta ja se on ilmeisesti edelleen myynnissä (täällä mainittu jokunen postaus sitten), voin suositella ja taitaa olla hieman edullisempi kuin esim. Mitsubishit.
Terve!

Taloyhtiössämme kaukolämpö ei mene asuntokohtaisesti vaan menee yhtiövastikkeesta!

Eli olisiko pelkästään viilentävä ILP parhain ratkaisu?
 
Kyllä boschin sisäyksiköltä on vedetty ulos vuotoputki.

Jooh sulatuksessa syntyy vettä jonkin verran lämmityskaudellakin kuten kerrottiin heti seuraavassa postauksessa (jota et ilmeisesti lukenut) ja aika paljon reilummin sitten jäähdytyskäytössä.
Kondenssiletkut kyllä varmasti löytyvät ihan joka vehkeestä.
 
Kyllä boschin sisäyksiköltä on vedetty ulos vuotoputki.
Lämmityksessä ulkoyksikkö kerää kosteutta ja jäähdytyksessä sisäyksikkö kerää vettä ja siksi se putki on. Sisäkennon alla on muovinen kaukalo johon vesi valuu ja siitä putkeä pitkin ulos tai viemäriin tai minne onkaan laitettu.
 
Jooh sulatuksessa syntyy vettä jonkin verran lämmityskaudellakin kuten kerrottiin heti seuraavassa postauksessa (jota et ilmeisesti lukenut) ja aika paljon reilummin sitten jäähdytyskäytössä.
Kondenssiletkut kyllä varmasti löytyvät ihan joka vehkeestä.
Lähinnä vastaus tuolle " sisälle ei siis voi vuotaa mitään "
 
Lähinnä vastaus tuolle " sisälle ei siis voi vuotaa mitään "

Ja tarkennus tuli heti seuraavassa postauksessa kuten jo tuossa ylhäällä kirjoitin. Jos sinulla on tietoa missä tilanteessa lämmittävä pumppu tuottaisi kondenssivettä talon sisällä muuten kuin sulatuksessa niin kerro toki?
 
Ilpin kerääjäastia meni täyteen kun erehdyin viikoksi sairastumaan ja jääkalikaksi saakka niin että tuloputki meni myös jäähän ja vasaroimalla piti kammeta pois. 2-3 metriä kyseistä putkea seinustalla on ja kuumalla vedellä ja termospullon sisään upotin putken monessa pätkässä "sulattaakseni" putken. Vielä en ole nähnyt putkesta vettä tulevan. Tarviikohan huolestua?
Muutaman vuoden vanha Mitsubishi LN35.
 
Ilpin kerääjäastia meni täyteen kun erehdyin viikoksi sairastumaan ja jääkalikaksi saakka niin että tuloputki meni myös jäähän ja vasaroimalla piti kammeta pois. 2-3 metriä kyseistä putkea seinustalla on ja kuumalla vedellä ja termospullon sisään upotin putken monessa pätkässä "sulattaakseni" putken. Vielä en ole nähnyt putkesta vettä tulevan. Tarviikohan huolestua?
Muutaman vuoden vanha Mitsubishi LN35.
Nyt on nähty kyllä vaivaa.
Mutta putkesta ei talvella tule vettä tipan tippaa. Kesällä sitten jäähdyttäessä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
277 096
Viestejä
4 773 468
Jäsenet
77 559
Uusin jäsen
jakkee

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom