Ilmalämpöpumput eli ILPit

Sen mitä olen keskustelua seurannut, niin Daikin olisi hyvin vahvoilla korvaamaan vanhan Mitsun.
 
Toisen tulisi olla sisä- ja ulkoyksiköiltään hiljainen. Tämä tulisi alakerran takkahuoneeseen korvaamaan ~10v vanhan Heikon jota ei nähtävästi kylmään ole tarkoitettu laisinkaan.
Toisen tulisi olla tehokas yläkertaa lämmittämään, tämä tulisi käytävän päähän jonka molemmin puolin on makuuhuoneita joihin pitäisi saada lisälämpöä.

Daikin Perfera H40 tai N40 täyttäisi tarpeet hiljaisesta sekä tehokkaasta.
Isomman sisäyksikön läpi saa enemmän ilmaa pienemmällä äänellä ja samaten parantaa hyötysuhdetta.

Itsellä toista talvea lämmittämässä Perfera H30. Teho riittää, mutta nykyään ottaisin isommalla sisäyksiköllä, jotta voisi pitää puhallinta pykällää pienemmällä nopeudella.
 
Onkos Etelä Suomeen lämmityskäyttöön isoon omakotitaloon jotain pumppusuosituksia? Onko 2023/2024 selkeää hinta-laatusuhde voittajaa, vai onko jokaisessa merkissä omat hyvät ja huonot puolensa ja pitää vaan valita pienin paha?

Toshiba, Mitsubishi Electric ja Daikin ainakin pyörii keskusteluissa paljon.

Mistä näitä voisi kootusti vertailla? Haluaisin laatulaitteita jotka kestää ja joissa hyvä hyötysuhde, ulkonäöllä ei väliä.

Harkitsen jopa kahta eri pumppua.
Toisen tulisi olla sisä- ja ulkoyksiköiltään hiljainen. Tämä tulisi alakerran takkahuoneeseen korvaamaan ~10v vanhan Heikon jota ei nähtävästi kylmään ole tarkoitettu laisinkaan.
Toisen tulisi olla tehokas yläkertaa lämmittämään, tämä tulisi käytävän päähän jonka molemmin puolin on makuuhuoneita joihin pitäisi saada lisälämpöä.

Split pumppu ei ole vaihtoehto koska eripuolilla taloa sisäyksiköiden paikat.
Kaikilla laatumerkeillä pumput on hiljaisia ja sisällä kuuluva melu riippuu käytännössä sisäyksikön puhalluksen nopeudesta ja ääneltää on ilmavirran huminaa. Tässä ei ole kovin selvästi avattu kämpän yleistä leiskaa, onko esim alakertaan ovi vai avonainen portaikko tms. Mikäli alempi kerros on suhteellisen yhtä tilaa ilman kulultaan, niin alakerrassa se lämmitysteholtaan iso pumppu on siinä koko kämpän lämmityksessä aika suuressa roolissa, kun se lämmin ilma pyrkii kokoajan nousemaan ylöspäin. Yläkerran pumpun isommaksi rooliksi voi selkeän lämmityskäytön sijaan muodostua se ilman kierrätys, jotta ilmavirtausten seurauksena huoneisiin kulkee enemmän lämmintä ilmaa. Meillä ainakin kotona 1 tasoisessa kämpässä huoneet pysyvät kämpän päädyissäkin inhimillisissä lämmöissä, jos vaan malttaa ovet pitää auki, jos ovet on yön kiinni ja huonetta ei käytetä, jo pelkkä ilmanvaihto pudottaa lämmön lähemmäs 13 astetta, koska esilämmitysvastus ei tossa LTO koneessa kylmemmillä pakkasilla tuon lämpimämmäksi sitä ilmaa höngi ja kokoajan lämpöä poistuu ulkoseinien läpi. Se kannattaako yläkertaan nyt varsinaisesti mitoittaa halvempaa pumppua niin mielestäni kuitenkaan ei. Noi pumput on kuitenkin siihen sähkönsäästöön verrattuna aika halpoja ja jos talvipakkasilla se toka pumppu auttaa kämppää lämpeämään puhtaasti lämpöpumpulla suoraa sähköä paremmalla hyötysuhteella, niin ne maksavat itsensä takaisin eli muutaman satasen laitehinnassa ei ehkä kannata pihtailla, kun kyse on kuitenkin parin tonnin setistä asennuksineen.

Frendillä on kämppä kolmessa tasossa ja pumput on alakerrassa ja keskikerroksessa ja lämmitysmielessä toimii hyvin. Ylimmän osin parvityylisen kerroksen jäähtyminen toki on vähän heikkoa kesäkeleillä.
 
Se kannattaako yläkertaan nyt varsinaisesti mitoittaa halvempaa pumppua niin mielestäni kuitenkaan ei. Noi pumput on kuitenkin siihen sähkönsäästöön verrattuna aika halpoja ja jos talvipakkasilla se toka pumppu auttaa kämppää lämpeämään puhtaasti lämpöpumpulla suoraa sähköä paremmalla hyötysuhteella, niin ne maksavat itsensä takaisin eli muutaman satasen laitehinnassa ei ehkä kannata pihtailla, kun kyse on kuitenkin parin tonnin setistä asennuksineen.
Allekirjoitan tuon.:thumbsup: Selkeästi yläkerran pumppu pääsee helpommalla kuin alhaalla, mutta kovemmilla pakkasilla antaa sopivasti tukea lämmitykseen ja näin talo pysyy lämpimänä. Kesällä viilennysteho ei lopu kovillakaan helteillä ja silloin vastaavasti yläkerran kone tekee sen suurimman työn, kylmä kun menee alaspäin aika helposti.
Laadukas pumppu jaksaa lämmittää, kuten kuvakin kertoo.
 

Liitteet

  • IMG_3020.jpeg
    IMG_3020.jpeg
    226,9 KB · Luettu: 98
Meidän Panasonic on asennettu tupakeittiöön ja lämmittää lähes koko talon. Tupakeittiössä on yksi patteri päällä keittiön ikkunan alla noin 10 - 15 asteessa riippuen pakkasista. Kaksi makkaria toisessa päässä taloa, niissäkin patterit päällä samalla lämpötila-asetuksella eli 10 - 15 astetta. Tuulikaapissa, vessassa ja kylppärissä lattialämmitys päällä. Näihin ei pumppu muutenkaan lämmittäisi koska ovet ovat kiinni.

Pumpun asettettu lämpötila ulkolämpötilasta riippuen 21 - 25 astetta. Puhallus pääosin täysillä. Pari viikkoa sitten pumpussa alkoi teho loppumaan -25 asteessa ja piti napsautella lisää pattereita päälle :D

Tässä eilinen tilanne pumpulla:
1705917056498.png

Talo pysyy lämpimänä joten en ole huolissaan vähäisestä vedestä. Myöskään kesällä ei tullut viilennyksessä juuri ollenkaan vettä jostain syystä. Kesällä vedet menevät ämpäriin, joka tuskin olisi tarpeen. Ilmeisesti ilma oli todella kuivaa. Pumppu asennettuna noin Oulun korkeudessa, noin 25 km merestä.
E: Ai niin, varaavaa takkaa lämmitetty, kovilla pakkasilla lähes päivittäin. Muuten omasta jaksamisesta riippuen vaihtelevasti, tavoitteena joka päivä mutta toteutuu vaihtelevasti.. Pumppu EI siis yksin lämmitä koko ajan.
 
Onkos Etelä Suomeen lämmityskäyttöön isoon omakotitaloon jotain pumppusuosituksia? Onko 2023/2024 selkeää hinta-laatusuhde voittajaa, vai onko jokaisessa merkissä omat hyvät ja huonot puolensa ja pitää vaan valita pienin paha?

Toshiba, Mitsubishi Electric ja Daikin ainakin pyörii keskusteluissa paljon.

Mistä näitä voisi kootusti vertailla? Haluaisin laatulaitteita jotka kestää ja joissa hyvä hyötysuhde, ulkonäöllä ei väliä.

Harkitsen jopa kahta eri pumppua.
Toisen tulisi olla sisä- ja ulkoyksiköiltään hiljainen. Tämä tulisi alakerran takkahuoneeseen korvaamaan ~10v vanhan Heikon jota ei nähtävästi kylmään ole tarkoitettu laisinkaan.
Toisen tulisi olla tehokas yläkertaa lämmittämään, tämä tulisi käytävän päähän jonka molemmin puolin on makuuhuoneita joihin pitäisi saada lisälämpöä.

Split pumppu ei ole vaihtoehto koska eripuolilla taloa sisäyksiköiden paikat.
Mitsu Electric menisi ainakin tehon puolesta LN25 -> RW25 -> RW35.

Itsellä kolme omakotitaloa. Eka tuli Nibe 1217-10kW määlämpöpumppu (+200m kaivo). Toiseen sen aikainen isoin LN35. Kolmanteen vanhemman Mitsun rinnalle RW35.

Toiki muitakin tehokkaita merkkejä on. Tuo RW sarja on aika hyvä. Varmasti myös Daikin isoimmat/kalleimmat mallit. RW35 oli asennettuna 2450€ eli ei mikään aivan liian kallis?
 
Laitoin tuonne aiemmin kyselyä sisäyksikön sijoituspaikasta viilentämiseen. Gree borassa ei ilmeisesti ole mahdollista laittaa puhaltamaan sivusuuntaan. Tietääkö joku onko mitsuissa tai toshibassa tällaista mahdollisuutta?
 
Onkos Etelä Suomeen lämmityskäyttöön isoon omakotitaloon jotain pumppusuosituksia? Onko 2023/2024 selkeää hinta-laatusuhde voittajaa, vai onko jokaisessa merkissä omat hyvät ja huonot puolensa ja pitää vaan valita pienin paha?

Toshiba, Mitsubishi Electric ja Daikin ainakin pyörii keskusteluissa paljon.

Mistä näitä voisi kootusti vertailla? Haluaisin laatulaitteita jotka kestää ja joissa hyvä hyötysuhde, ulkonäöllä ei väliä.

Harkitsen jopa kahta eri pumppua.
Toisen tulisi olla sisä- ja ulkoyksiköiltään hiljainen. Tämä tulisi alakerran takkahuoneeseen korvaamaan ~10v vanhan Heikon jota ei nähtävästi kylmään ole tarkoitettu laisinkaan.
Toisen tulisi olla tehokas yläkertaa lämmittämään, tämä tulisi käytävän päähän jonka molemmin puolin on makuuhuoneita joihin pitäisi saada lisälämpöä.

Split pumppu ei ole vaihtoehto koska eripuolilla taloa sisäyksiköiden paikat.

Omaan taloon asennutin loppukesästä Mitsun LN35, sai 2500e sisältäen uuden pikasulakkeen sulaketauluun sekä kaapelin vedon. Hiljainen kone omasta mielestä. Tuli +140v hirsitaloon, jossa seinissä n.220mm hirret ja pahvitapetit sisäpuolella, kivijalkaan ulkoyksikön kiinnitys.
Lämmittää n. puolta taloa eli n. 90neliötä, toki uuneissa edelleen tulet pari tuntia aamuin ja alkuillasta (leivinuuni on ainut varaava uuni, sekä pönttöuuni joka pitäisi kesällä kunnostaa käyttöön). Talossa muuten hella/kamina lämmitys (n. 15-17mottia klapeja palannut vuosittain omana aikana). sekä ennen ollut pattereita avustamassa joka huoneessa.

Toinen varmaan LN25 tulee ensikesänä olohuoneeseen n. 45neliöinen huone talon toisessa päädyssä.
 
Omaan taloon asennutin loppukesästä Mitsun LN35, sai 2500e sisältäen uuden pikasulakkeen sulaketauluun sekä kaapelin vedon. Hiljainen kone omasta mielestä. Tuli +140v hirsitaloon, jossa seinissä n.220mm hirret ja pahvitapetit sisäpuolella, kivijalkaan ulkoyksikön kiinnitys.
Lämmittää n. puolta taloa eli n. 90neliötä, toki uuneissa edelleen tulet pari tuntia aamuin ja alkuillasta (leivinuuni on ainut varaava uuni, sekä pönttöuuni joka pitäisi kesällä kunnostaa käyttöön). Talossa muuten hella/kamina lämmitys (n. 15-17mottia klapeja palannut vuosittain omana aikana). sekä ennen ollut pattereita avustamassa joka huoneessa.

Toinen varmaan LN25 tulee ensikesänä olohuoneeseen n. 45neliöinen huone talon toisessa päädyssä.

RW25 on sen verran parempi laite, että kannattaa sitä ainakin vakavasti harkita.

RW35 mallin kanssa on kovimmilla pakkasilla ollut jotain probleemia, niin ennemmin tuo RW25. Jos tuon RW35 pumpun ongelmat kiinnostavat, niin Lampöpumppuforumilla on siitä keskustelua.
 
RW25 on sen verran parempi laite, että kannattaa sitä ainakin vakavasti harkita.

RW35 mallin kanssa on kovimmilla pakkasilla ollut jotain probleemia, niin ennemmin tuo RW25. Jos tuon RW35 pumpun ongelmat kiinnostavat, niin Lampöpumppuforumilla on siitä keskustelua.
Foorumeilla keskustellaan hyvin paljon ongelmista ja kaikista pumpuista ja mistä hyvänsä vehkeestä niitä löytyy :)
 
Foorumeilla keskustellaan hyvin paljon ongelmista ja kaikista pumpuista ja mistä hyvänsä vehkeestä niitä löytyy :)

Toki ongelmatonta pumppua ei olekkaan. Ja jos laitetta on myyty paljon, niin niitä ongelmiakin on paljon useammalla kuin mitä jollakin laitteella mitä myyty ehkä kymmeniä koko Suomeen.
 
Uusinta uutta 2024 mallia oleva rw-25 on kohta kuukauden pyörinyt. Runtua tuntuu riittävän kolmenkympin pakkasillakin sulatusväli jonkun kaks tuntia. Entiseen Toshiban optimum 25 malliin verrattuna aivan eri planeetalta, tällä kokemuksella voi kyllä suositella.
 
Toki ongelmatonta pumppua ei olekkaan. Ja jos laitetta on myyty paljon, niin niitä ongelmiakin on paljon useammalla kuin mitä jollakin laitteella mitä myyty ehkä kymmeniä koko Suomeen.
Lämpöpumppufoorumilla on monta sinua juttua sulatusvammaisista Daikineista (ja kaikista muistakin). Ilmeisesti olosuhteet vaikuttavat tosi paljon miten ilmalämpöpumppu käyttäytyy milloinkin.
 
Pakkasasteiden ollessa 10 ja 25 välillä RW25 toimi tehokkaasti, sulatteli 2-2,5 h välein ja sulamisvettä kertyi maltillisesti. Nyt kun lämpötila pyörii nollan ympärillä on sulatusväli tiheentynyt n. tuntiin (välillä 45 min) ja vettä kertyy aivan törkeä määrä. 60 litran palju oli täyttynyt neljässä vuorokaudessa.
 
Pitäisi reilu 15v vanha ILP systeemi tässä vuoden mittaan varmaan vaihdella. Yksi ulkoyksikkö kolmella sisäyksiköllä (Mitsu). Oletan että putkia sisäyksiköille ei lähtökohtaisesti tarvitse vaihtaa?

Sisäyksiköt saisi myös jutella Home Assistantin kanssa mielellään lokaalisti. Onko suosituksia? Daikinia kovasti minulle suositellaan, mutta ovat ilmeisesti siirtämässä pilveen kaikkea etäohjausta.
 
Pakkasasteiden ollessa 10 ja 25 välillä RW25 toimi tehokkaasti, sulatteli 2-2,5 h välein ja sulamisvettä kertyi maltillisesti. Nyt kun lämpötila pyörii nollan ympärillä on sulatusväli tiheentynyt n. tuntiin (välillä 45 min) ja vettä kertyy aivan törkeä määrä. 60 litran palju oli täyttynyt neljässä vuorokaudessa.

Sehän veden tulo kertoo sen tehokkaasta lämmityksestä.
 
Vedentulo kertoo lähinnä sen että ulkoyksikön kenno saavuttaa kastepisteen. Ainakin etelässä on kostea keli ja kastepiste nollassa-> vettä tulee kevyelläkin kuormalla.
 
Mitäs jos toi ulkoyksikön putki on ollut jäässä eikä vesi pääse sitä kautta ulos? Katoin pakkasilla että on saattanut olla, mutta on pitänyt hyvin pyynnin (peruslämpö 8c) eikä etädiagnostiikkakaan mitään valittanut. Etänä siis seurannut ulkosaaristossa sijaitsevaa kohdetta epätarkan valvontakameran kautta. Sisäyksikön lähellä oleva ja täysin erillinen lämpö/kosteusmittari ei ole valittanut myöskään mitään poikkeavaa... kunhan mietin että onko siellä mahdollisesti kustu lattialle ja kaikki märkänä kun ensi kerralla pääsee paikalle :D
 
Mitäs jos toi ulkoyksikön putki on ollut jäässä eikä vesi pääse sitä kautta ulos? Katoin pakkasilla että on saattanut olla, mutta on pitänyt hyvin pyynnin (peruslämpö 8c) eikä etädiagnostiikkakaan mitään valittanut. Etänä siis seurannut ulkosaaristossa sijaitsevaa kohdetta epätarkan valvontakameran kautta. Sisäyksikön lähellä oleva ja täysin erillinen lämpö/kosteusmittari ei ole valittanut myöskään mitään poikkeavaa... kunhan mietin että onko siellä mahdollisesti kustu lattialle ja kaikki märkänä kun ensi kerralla pääsee paikalle :D

Lämmitettäessä se ulkoyksikkö tuottaa kosteutta, sisälle ei siis voi vuotaa mitään.
 
Pakkasasteiden ollessa 10 ja 25 välillä RW25 toimi tehokkaasti, sulatteli 2-2,5 h välein ja sulamisvettä kertyi maltillisesti. Nyt kun lämpötila pyörii nollan ympärillä on sulatusväli tiheentynyt n. tuntiin (välillä 45 min) ja vettä kertyy aivan törkeä määrä. 60 litran palju oli täyttynyt neljässä vuorokaudessa.
Sellaiset n 1000 L kertyy helposti noita jääharkkoja tuolla Mitsun RW25:lla autotallin lämmityksessä. Kiinni jäätyneitä 60 L paljuja muutama tänä talvena hajonnut ja laitan sinne alle nyt tuollaisen ohjauskaukalon. Vesimäärä on tällä etelässä lähellä törkeää ja kannattaa ottaa huomioon ajoissa. Tuon eteen on helpompi laittaa pulkka, jolla saa kiikuttaa jääkalikat kokooma-alueelle.

 
Todennäköisesti niin pieni tippa, että haihtuu lämmitysjakson aikanan

Sisäilma on niin kuivaa pakkauskaudella, että siinä ei isoa määrää taida vettä sisäilmasta kondensoitua ilmalämpöpumppuun sulatusjakson aikana.

Kesällä taas ilman kosteus on paljon suurempi ja pidempään jos viilentää niin sitä vettähän voi tiivistya litrakaupalla vuorokaudessa. Tosin sitä varten on se kondenssiveden poistoletku siinä ulos tai viemäriin. Ja se kesähelteellä se ei taatusti jäädy se letku.
 
Sellaiset n 1000 L kertyy helposti noita jääharkkoja tuolla Mitsun RW25:lla autotallin lämmityksessä. Kiinni jäätyneitä 60 L paljuja muutama tänä talvena hajonnut ja laitan sinne alle nyt tuollaisen ohjauskaukalon. Vesimäärä on tällä etelässä lähellä törkeää ja kannattaa ottaa huomioon ajoissa. Tuon eteen on helpompi laittaa pulkka, jolla saa kiikuttaa jääkalikat kokooma-alueelle.

Lähipiirissä seniori-ikäisellä on 120m2 omakotitalossa kaksi ilmalämpöpumppua. Mitsubishin LN25 (se alkuperäinen versio) ja viime vuonna tullut RW25.

Kuulostaa, että se RW25 tuottaa paljon enemmän jäätä ulos mitä se LN25. Molemmissa asutuksissa suunnilleen samat tavoitelämpötilat ja puhallusnopeus 2 tai 3 Melcloudissa.

Pumput ovat myös samassa avoimessa tilassa asunnossa eli kovin suurta eroa niiden sijoituksessa ei ole.

Puolet enemmän näyttää myös kuluttavan sähköä se RW25 malli kuin LN25 malli vie.

Kahdella pumpulla teho riittää ainakin sinne -25C ulkolämpötilan nurkille pitämään sisätilat yli +20C lämpötilassa. Mahdollisesti pidemmällekkin, mutta kylmemmällä on lyönyt klapia uuniin palamaan, niin se on testaamatta.

Nykyään sähkönkulutus on kaikkiaan talossa vajaa 10 tuhatta kWh vuodessa.

Muistaakseni 25 vuotta sitten oli luokkaa 25 tuhatta kWh per vuosi. Sen jälkeen on yläpohjaa lisäeristetty puhallusvillalla ja puolilämpimät tilat (varasto ja autotalli) talon yhteydestä eristetty perusteellisesti. Eli se ilmalämpöpumppujen tuoma säästö ei ole noin suuri vaan mukana on muitakin parannuksia eristyksiin.

Etua kahdesta pumpusta on siinä, että kovilla pakkasilla pumppetehoa on tuplaten enemmän. Ja toimii aika pitkään syksyllä niin, että molempien pumppujen teho on asennossa 1/5. Eli on todella hiljainen silloin.

Muistaakseni 2500 euron luokkaa tuon RW25 pumpun hinta oli asennettuna ulkotelineeseen. Takaisinmaksuaika lienee toisella pumpulla tuplaten pidempi mitä yhdellä pumpulla mentäessä. Kenties hatusta vetämällä jossain 5-10 vuoden välillä toisen pumpun takaisinmaksuaika. Eli ei se kovin iso ole se säästö ole rahassa. Toisaalta mukavuus lisääntyy kun voi pitää puhallinta 90 prosenttia ajasta pienemmällä mitä vain yhtä ilppiä käytettäessä ja vähentää sitä rahaa jonka joutuu sähköfirmoille maksamaan.
 
Sellaiset n 1000 L kertyy helposti noita jääharkkoja tuolla Mitsun RW25:lla autotallin lämmityksessä. Kiinni jäätyneitä 60 L paljuja muutama tänä talvena hajonnut ja laitan sinne alle nyt tuollaisen ohjauskaukalon. Vesimäärä on tällä etelässä lähellä törkeää ja kannattaa ottaa huomioon ajoissa. Tuon eteen on helpompi laittaa pulkka, jolla saa kiikuttaa jääkalikat kokooma-alueelle.


Voin suositella 50 l Orthex varastolaatikkoa, ei niin iso (ja kantokahvojen raot tulee vastaan ennen täyttä tilavuutta) mutta on kestänyt hakkaamista kumivasaralla kovallakin pakkasella eikä ole mennyt miksikään, pitää kotiin hommata seuraavaksi sellainen kun laastipalju luovuttaa.
 
Laitellaan nyt tännekin. Eli Daikin Comfora N 35 asennettiin keskiviikkona (eilen) ja tänään oikeastaan alkanut perehtymään siihen.
Itsellä pumppu siis ko. piirustusten mukaisessa paikassa ja perusasetuksilla pumppu on aika turhake. Ylläkerran toki pitää hienosti lämpimänä, mutta alakertaan ei saa puhallusta millään. Nimittäin manuaalinen puhallus ei olekkaan manuaalinen vaan automaattinen, jossa asetettu puhallusnopeus on vain maksimi. Tuossa portaikoissa kun se lämmittää, niin portaikko on aika nopeasti saavuttanut pyyntilämpötilan ja puhallus putoa minimiin.
Toisinsanoen alakertaan ei saa levitettyä puhallusilmaa. No tarveohjaus ainakin nyt toistaiseksi pelasti tilanteen. Eli tarveohajus 50% ja pyynti 26deg, niin sillon pumppu puhaltelee kovaa eikä saavuta tuota lämpötilaa, joten alakertakin saa lämpöä. Saa nyt nähdä, miten käy kun pakkaset vähän kovenee. Tarveohjausprosenttia pitää varmaan nostella sitten tarpeen mukaan. Toivottavasti ei sitten tule joku raja vastaan, jolloin taas puhallus lakkaa.
 

Liitteet

  • leikkaus.png
    leikkaus.png
    187,8 KB · Luettu: 96
  • pohjapiir.png
    pohjapiir.png
    417,4 KB · Luettu: 97
Sellaiset n 1000 L kertyy helposti noita jääharkkoja tuolla Mitsun RW25:lla autotallin lämmityksessä. Kiinni jäätyneitä 60 L paljuja muutama tänä talvena hajonnut ja laitan sinne alle nyt tuollaisen ohjauskaukalon. Vesimäärä on tällä etelässä lähellä törkeää ja kannattaa ottaa huomioon ajoissa. Tuon eteen on helpompi laittaa pulkka, jolla saa kiikuttaa jääkalikat kokooma-alueelle.

Tätä pitää kyl kokeilla, kesällä asentelee paikoilleen. Nyt kun on 60l laastipalju alla, niin onhan se jo halennut siitä mistä yleensä ottaa kiinne ja vetää.
 
Sellaiset n 1000 L kertyy helposti noita jääharkkoja tuolla Mitsun RW25:lla autotallin lämmityksessä. Kiinni jäätyneitä 60 L paljuja muutama tänä talvena hajonnut ja laitan sinne alle nyt tuollaisen ohjauskaukalon. Vesimäärä on tällä etelässä lähellä törkeää ja kannattaa ottaa huomioon ajoissa. Tuon eteen on helpompi laittaa pulkka, jolla saa kiikuttaa jääkalikat kokooma-alueelle.


Meillä on tuollainen ohjain + ahkio, helppo vetää narusta ja kipata. En ole vielä saanut rikki.

 
Tänä talvena on tosiaan tullut aivan vitusti vettä ja liekö sitten voimakkaasti vaihtelevien lämpötilojen syytä vai mikä, mutta kolme laastipaljua on jo mennyt paskaksi. On tullut myös kantapään kautta opittua, että jos noihin paljuhommiin lähtee, niin pitäisi oikeasti muistaa tyhjentää ne säännöllisesti. Mulla nimittäin pääsi jossain vaiheessa alkutalvea valumaan yli ja siitä lähtien maaperä molempien pumppujen vieressä on ollut vittumaisessa ikijäässä, johon nuo paljut myös sitten tarttuvat kiinni. Toisaalta jos paljuja ei olisi ollut, niin luultavasti olisi jäätynyt pohjaan asti molemmat pumput, kun yhteensä varmaan pari kuutiota tullut jo jäätä roudattua pois.
 
Itse tein pumppujen alle puusta vähän pöydän tyylisen, jonka päällä paljut ovat. Eivät jäädy kiinni.

Palju on paras tyhjentää kun se on n. puolillaan. Varovasti koputtelee sisäreunat nyrkillä irti ja kippaa ylösalaisin. Palju hajoaa jos sitä hakkaa pohjaan jollakin tai hyppii päällä. Puhdas ja kevyesti silikonilla käsitelty palju ja jää irtoaa helposti.
 
Tänä talvena on tosiaan tullut aivan vitusti vettä ja liekö sitten voimakkaasti vaihtelevien lämpötilojen syytä vai mikä, mutta kolme laastipaljua on jo mennyt paskaksi. On tullut myös kantapään kautta opittua, että jos noihin paljuhommiin lähtee, niin pitäisi oikeasti muistaa tyhjentää ne säännöllisesti. Mulla nimittäin pääsi jossain vaiheessa alkutalvea valumaan yli ja siitä lähtien maaperä molempien pumppujen vieressä on ollut vittumaisessa ikijäässä, johon nuo paljut myös sitten tarttuvat kiinni. Toisaalta jos paljuja ei olisi ollut, niin luultavasti olisi jäätynyt pohjaan asti molemmat pumput, kun yhteensä varmaan pari kuutiota tullut jo jäätä roudattua pois.

Itsellä kävi sama jäätyminen alkutalvesta.

Aiemmin sain täältä vinkin kumivasaran käytöstä. Toimii sekä paljun irrottamisessa maasta että jääkuution irrottamisessa kun koputtelee kylkiin varovasti. Yhden laastipaljun sain jo halki liian kovaa lyömällä, toisessa sijainnissa ollut Orthex 50 l varastolaatikko ei mennyt miksikään vaikka raivolla hakkasi.
 
Täältä löytyi ohjaimen kohtuu hintaan ja otin heti molempiin, vaikka toinen pumppu on talossa vain kesäviilennykseen. Laitoin molemmat silti RW25, koska asennushinta sama ja RW25 toimii sitten tarvittaessa lämmittimenä hätävarana.

 
Laitellaan nyt tännekin. Eli Daikin Comfora N 35 asennettiin keskiviikkona (eilen) ja tänään oikeastaan alkanut perehtymään siihen.
Itsellä pumppu siis ko. piirustusten mukaisessa paikassa ja perusasetuksilla pumppu on aika turhake. Ylläkerran toki pitää hienosti lämpimänä, mutta alakertaan ei saa puhallusta millään. Nimittäin manuaalinen puhallus ei olekkaan manuaalinen vaan automaattinen, jossa asetettu puhallusnopeus on vain maksimi. Tuossa portaikoissa kun se lämmittää, niin portaikko on aika nopeasti saavuttanut pyyntilämpötilan ja puhallus putoa minimiin.
Toisinsanoen alakertaan ei saa levitettyä puhallusilmaa. No tarveohjaus ainakin nyt toistaiseksi pelasti tilanteen. Eli tarveohajus 50% ja pyynti 26deg, niin sillon pumppu puhaltelee kovaa eikä saavuta tuota lämpötilaa, joten alakertakin saa lämpöä. Saa nyt nähdä, miten käy kun pakkaset vähän kovenee. Tarveohjausprosenttia pitää varmaan nostella sitten tarpeen mukaan. Toivottavasti ei sitten tule joku raja vastaan, jolloin taas puhallus lakkaa.

Voisiko tilannetta parantaa siivekkeiden suuntauksella? Sopivasti alaviistoon ja sivusuunnassa kohti alakertaan meneviä portaita.
Oletettavasti alakerrassa on suurempi lämmitystarve ja tällä keinoin isompi osa lämmöstä kulkeutuisi oikeaan paikkaan.
Suoralla puhalluksella puolet lämpöisestä ilmasta törmää yläkertaan meneviin portaisiin ja jää pyörimään portaikkoon.

Alakerran muoto on kyllä sellainen että pumpun eteiseen puhaltama lämmin ilma voi pyrkiä helpommin takaisin portaikkoon kuin eteiseen ja keittiöön.
 
Laitellaan nyt tännekin. Eli Daikin Comfora N 35 asennettiin keskiviikkona (eilen) ja tänään oikeastaan alkanut perehtymään siihen.
Itsellä pumppu siis ko. piirustusten mukaisessa paikassa ja perusasetuksilla pumppu on aika turhake. Ylläkerran toki pitää hienosti lämpimänä, mutta alakertaan ei saa puhallusta millään. Nimittäin manuaalinen puhallus ei olekkaan manuaalinen vaan automaattinen, jossa asetettu puhallusnopeus on vain maksimi. Tuossa portaikoissa kun se lämmittää, niin portaikko on aika nopeasti saavuttanut pyyntilämpötilan ja puhallus putoa minimiin.
Toisinsanoen alakertaan ei saa levitettyä puhallusilmaa. No tarveohjaus ainakin nyt toistaiseksi pelasti tilanteen. Eli tarveohajus 50% ja pyynti 26deg, niin sillon pumppu puhaltelee kovaa eikä saavuta tuota lämpötilaa, joten alakertakin saa lämpöä. Saa nyt nähdä, miten käy kun pakkaset vähän kovenee. Tarveohjausprosenttia pitää varmaan nostella sitten tarpeen mukaan. Toivottavasti ei sitten tule joku raja vastaan, jolloin taas puhallus lakkaa.
Tuo pitäisi olla olohuoneessa mielummin jos alakertaa haluaa lämmittää.
 
Itse tein pumppujen alle puusta vähän pöydän tyylisen, jonka päällä paljut ovat. Eivät jäädy kiinni.

Palju on paras tyhjentää kun se on n. puolillaan. Varovasti koputtelee sisäreunat nyrkillä irti ja kippaa ylösalaisin. Palju hajoaa jos sitä hakkaa pohjaan jollakin tai hyppii päällä. Puhdas ja kevyesti silikonilla käsitelty palju ja jää irtoaa helposti.

Omalla kohtaa, kun muistaisi väh. pari kertaa viikossa käydä talon kulmalla paljun luona, niin pääsisi sopivalla vaivalla. Joku suositteli paljun vahaamista autovahalla, niin jääkokkare lähtee vielä helpommin irti.
 
PTFE-, eli Teflon spray on ihan hyvä vaihtoehto. Käy esimerkiksi osien irrottamiseen muotista. Epoksi pysyy irti raudasta, kun suihkuttaa muutaman kerroksen ennen valua. On kokeiltu useamman kerran ja hyvin saa irti. Sama toimii mihin tahansa. Epoksi on varsin sitkeää tavaraa ja tarttuu melkein mihin tahansa, eikä lähde kuin rälläkällä kovetuttuaan, mutta Tefloniin ei tartu.
 
Voisiko tilannetta parantaa siivekkeiden suuntauksella? Sopivasti alaviistoon ja sivusuunnassa kohti alakertaan meneviä portaita.
Oletettavasti alakerrassa on suurempi lämmitystarve ja tällä keinoin isompi osa lämmöstä kulkeutuisi oikeaan paikkaan.
Suoralla puhalluksella puolet lämpöisestä ilmasta törmää yläkertaan meneviin portaisiin ja jää pyörimään portaikkoon.

Alakerran muoto on kyllä sellainen että pumpun eteiseen puhaltama lämmin ilma voi pyrkiä helpommin takaisin portaikkoon kuin eteiseen ja keittiöön.
Noniin, nyt on modattu "Comfora" niin, että puhaltaa maksimeita kokoajan alakertaan. :smoke:
 

Liitteet

  • comfora_blower_mod.png
    comfora_blower_mod.png
    529,3 KB · Luettu: 348
Onko tässä niiku uusi pakasta vedetty ilp, asennettu mihin asentaja näki helpoksi ja on nyt sitten päin vit... viritelmillä itelle yritetää uskoa kuinka hyvä tämä on
 
Eikö tähän saa langatonta lämpömittaria alakertaan jonka mukaan ohjaisi puhallusta? Sillähän tuon saisi puhaltamaan paremmin?
 
Onko tässä niiku uusi pakasta vedetty ilp, asennettu mihin asentaja näki helpoksi ja on nyt sitten päin vit... viritelmillä itelle yritetää uskoa kuinka hyvä tämä on
No asennettu vanhan tilalle. Eipä täällä kovin hyvää muuta paikkaa ole yhdenpumpun käyttöön. Jos molempiin kerroksiin laittaisi pumpun, niin sitten varmaan toinen alakertaan tuulikaapin päälle tai sitten jonnekin olohuoneeseen. Eli olosuhteet oli tiedossa ja vanha pumppu toimi ns. samoin, eli ei silläkään alakertaa lämmitelty. Nyt vain ajattelin, että josko uusissa pumpuissa olisi vähän enemmän potkua puhalluksessakin. No tehoa ainakin on enemmän, joten tuo lisäpuhallin auttaa asiaa.
 
No asennettu vanhan tilalle. Eipä täällä kovin hyvää muuta paikkaa ole yhdenpumpun käyttöön. Jos molempiin kerroksiin laittaisi pumpun, niin sitten varmaan toinen alakertaan tuulikaapin päälle tai sitten jonnekin olohuoneeseen. Eli olosuhteet oli tiedossa ja vanha pumppu toimi ns. samoin, eli ei silläkään alakertaa lämmitelty. Nyt vain ajattelin, että josko uusissa pumpuissa olisi vähän enemmän potkua puhalluksessakin. No tehoa ainakin on enemmän, joten tuo lisäpuhallin auttaa asiaa.
Tuulikaapin päälläkin voi olla liian ahdas tila, olohuoneessa toimisi paremmin. Yläkerran lämmitykseen/jäähdytykseen tuo portaikko on ok paikka.
 
Onko täällä muut painineet lattialämmityksen ja ILP yhdistelmän kanssa. Mikä olisi se fiksuin tapa säätää näiden toiminta?

Meillä on ~160 neliöisessä yksikerroksisessa talossa vesikiertoinen lattialämmitys ja mitsun FH35 pumppu. Lattialämmityksen osalta termareita ei ole kuin parketti huoneissa (olohuone, makuuhuoneet) ja kivilattioihin kiertoa joutuu säätämään tukita käsin. Nyt on lattialämmitystä pidetty öisin kovemmalla ja aamulla klo 6 pudotus 21 asteeseen. Joskus yöllä lämmitettiin niin kovaksi, että riitti seuraavaan iltaan saakka ilman veden lämmitystä, mutta kovat pakkaset vetivät lämmityslämmöt niin ylös, että piti säätää alaspäin. Nyt menee aamupäivän kalliit tunnit hyvin ilman lisälämmitystä veden osalta.
 
Onko täällä muut painineet lattialämmityksen ja ILP yhdistelmän kanssa. Mikä olisi se fiksuin tapa säätää näiden toiminta?

Meillä on ~160 neliöisessä yksikerroksisessa talossa vesikiertoinen lattialämmitys ja mitsun FH35 pumppu. Lattialämmityksen osalta termareita ei ole kuin parketti huoneissa (olohuone, makuuhuoneet) ja kivilattioihin kiertoa joutuu säätämään tukita käsin. Nyt on lattialämmitystä pidetty öisin kovemmalla ja aamulla klo 6 pudotus 21 asteeseen. Joskus yöllä lämmitettiin niin kovaksi, että riitti seuraavaan iltaan saakka ilman veden lämmitystä, mutta kovat pakkaset vetivät lämmityslämmöt niin ylös, että piti säätää alaspäin. Nyt menee aamupäivän kalliit tunnit hyvin ilman lisälämmitystä veden osalta.
Me ollaan muuttamassa omakotitaloon lattialämmityksellä/vastukset. Itse ajattelin lattialämmöt termareilla johonkin 19-20 ja ilppi sitten pari astetta korkeammalle?
 
Me ollaan muuttamassa omakotitaloon lattialämmityksellä/vastukset. Itse ajattelin lattialämmöt termareilla johonkin 19-20 ja ilppi sitten pari astetta korkeammalle?

Itellä on lattialämmitykset (vastukset betonilaatassa) säädetty +15c kylppäriä lukuunottamatta.

Ovat vain backuppina ja 2 x ILP lämmittää torpan.
 
Näillä näkymin tulee keväällä muutettua 1,5krs omakotitaloon ja pitäisi jollain tavalla miettiä talon viilennys kesähelteillä. Vanhassa asunnossa oli ilppi ja se on nyt vähän "must have" tähänkin taloon.
Mitenkään helposti ei taloa saa viilennettyä 1 pumpulla, koska yhteinäistä tilaa kerrosten välissä ei ole kuin rappuset. Yläkerrassa on makuuhuoneet jotka on se 1. prioriteetti saada viileäksi.

Vähän pohtinut vaihtoehtoja:

1.Ilp vain yläkertaan ja toivoo, että sitä viileätä ilmaa "valuu" myös alakertaan.
2. Kaksi Sisäyksikköä eri kerroksiin ja 1 ulkoyksikkö.
3. Talossa on myös maalämpö, niin miettinyt että ilp yläkertaan ja alakertaan laittaisi seinäkonvektorin maaviileälle. Putkivetoa tulisi joku 3m teknisestä tilasta. Maaviileähän ei nyt millään tavalla pärjää ilpille, mutta käyttökustannukset olisi matalat + sillä saisi maakaivoa "varattua" talven varalle.

Onko joku paininut samojen asioiden tiimoilta?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
277 096
Viestejä
4 773 464
Jäsenet
77 559
Uusin jäsen
jakkee

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom