Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Toisen tulisi olla sisä- ja ulkoyksiköiltään hiljainen. Tämä tulisi alakerran takkahuoneeseen korvaamaan ~10v vanhan Heikon jota ei nähtävästi kylmään ole tarkoitettu laisinkaan.
Toisen tulisi olla tehokas yläkertaa lämmittämään, tämä tulisi käytävän päähän jonka molemmin puolin on makuuhuoneita joihin pitäisi saada lisälämpöä.
Kaikilla laatumerkeillä pumput on hiljaisia ja sisällä kuuluva melu riippuu käytännössä sisäyksikön puhalluksen nopeudesta ja ääneltää on ilmavirran huminaa. Tässä ei ole kovin selvästi avattu kämpän yleistä leiskaa, onko esim alakertaan ovi vai avonainen portaikko tms. Mikäli alempi kerros on suhteellisen yhtä tilaa ilman kulultaan, niin alakerrassa se lämmitysteholtaan iso pumppu on siinä koko kämpän lämmityksessä aika suuressa roolissa, kun se lämmin ilma pyrkii kokoajan nousemaan ylöspäin. Yläkerran pumpun isommaksi rooliksi voi selkeän lämmityskäytön sijaan muodostua se ilman kierrätys, jotta ilmavirtausten seurauksena huoneisiin kulkee enemmän lämmintä ilmaa. Meillä ainakin kotona 1 tasoisessa kämpässä huoneet pysyvät kämpän päädyissäkin inhimillisissä lämmöissä, jos vaan malttaa ovet pitää auki, jos ovet on yön kiinni ja huonetta ei käytetä, jo pelkkä ilmanvaihto pudottaa lämmön lähemmäs 13 astetta, koska esilämmitysvastus ei tossa LTO koneessa kylmemmillä pakkasilla tuon lämpimämmäksi sitä ilmaa höngi ja kokoajan lämpöä poistuu ulkoseinien läpi. Se kannattaako yläkertaan nyt varsinaisesti mitoittaa halvempaa pumppua niin mielestäni kuitenkaan ei. Noi pumput on kuitenkin siihen sähkönsäästöön verrattuna aika halpoja ja jos talvipakkasilla se toka pumppu auttaa kämppää lämpeämään puhtaasti lämpöpumpulla suoraa sähköä paremmalla hyötysuhteella, niin ne maksavat itsensä takaisin eli muutaman satasen laitehinnassa ei ehkä kannata pihtailla, kun kyse on kuitenkin parin tonnin setistä asennuksineen.Onkos Etelä Suomeen lämmityskäyttöön isoon omakotitaloon jotain pumppusuosituksia? Onko 2023/2024 selkeää hinta-laatusuhde voittajaa, vai onko jokaisessa merkissä omat hyvät ja huonot puolensa ja pitää vaan valita pienin paha?
Toshiba, Mitsubishi Electric ja Daikin ainakin pyörii keskusteluissa paljon.
Mistä näitä voisi kootusti vertailla? Haluaisin laatulaitteita jotka kestää ja joissa hyvä hyötysuhde, ulkonäöllä ei väliä.
Harkitsen jopa kahta eri pumppua.
Toisen tulisi olla sisä- ja ulkoyksiköiltään hiljainen. Tämä tulisi alakerran takkahuoneeseen korvaamaan ~10v vanhan Heikon jota ei nähtävästi kylmään ole tarkoitettu laisinkaan.
Toisen tulisi olla tehokas yläkertaa lämmittämään, tämä tulisi käytävän päähän jonka molemmin puolin on makuuhuoneita joihin pitäisi saada lisälämpöä.
Split pumppu ei ole vaihtoehto koska eripuolilla taloa sisäyksiköiden paikat.
Allekirjoitan tuon.Se kannattaako yläkertaan nyt varsinaisesti mitoittaa halvempaa pumppua niin mielestäni kuitenkaan ei. Noi pumput on kuitenkin siihen sähkönsäästöön verrattuna aika halpoja ja jos talvipakkasilla se toka pumppu auttaa kämppää lämpeämään puhtaasti lämpöpumpulla suoraa sähköä paremmalla hyötysuhteella, niin ne maksavat itsensä takaisin eli muutaman satasen laitehinnassa ei ehkä kannata pihtailla, kun kyse on kuitenkin parin tonnin setistä asennuksineen.
Mitsu Electric menisi ainakin tehon puolesta LN25 -> RW25 -> RW35.Onkos Etelä Suomeen lämmityskäyttöön isoon omakotitaloon jotain pumppusuosituksia? Onko 2023/2024 selkeää hinta-laatusuhde voittajaa, vai onko jokaisessa merkissä omat hyvät ja huonot puolensa ja pitää vaan valita pienin paha?
Toshiba, Mitsubishi Electric ja Daikin ainakin pyörii keskusteluissa paljon.
Mistä näitä voisi kootusti vertailla? Haluaisin laatulaitteita jotka kestää ja joissa hyvä hyötysuhde, ulkonäöllä ei väliä.
Harkitsen jopa kahta eri pumppua.
Toisen tulisi olla sisä- ja ulkoyksiköiltään hiljainen. Tämä tulisi alakerran takkahuoneeseen korvaamaan ~10v vanhan Heikon jota ei nähtävästi kylmään ole tarkoitettu laisinkaan.
Toisen tulisi olla tehokas yläkertaa lämmittämään, tämä tulisi käytävän päähän jonka molemmin puolin on makuuhuoneita joihin pitäisi saada lisälämpöä.
Split pumppu ei ole vaihtoehto koska eripuolilla taloa sisäyksiköiden paikat.
Onkos Etelä Suomeen lämmityskäyttöön isoon omakotitaloon jotain pumppusuosituksia? Onko 2023/2024 selkeää hinta-laatusuhde voittajaa, vai onko jokaisessa merkissä omat hyvät ja huonot puolensa ja pitää vaan valita pienin paha?
Toshiba, Mitsubishi Electric ja Daikin ainakin pyörii keskusteluissa paljon.
Mistä näitä voisi kootusti vertailla? Haluaisin laatulaitteita jotka kestää ja joissa hyvä hyötysuhde, ulkonäöllä ei väliä.
Harkitsen jopa kahta eri pumppua.
Toisen tulisi olla sisä- ja ulkoyksiköiltään hiljainen. Tämä tulisi alakerran takkahuoneeseen korvaamaan ~10v vanhan Heikon jota ei nähtävästi kylmään ole tarkoitettu laisinkaan.
Toisen tulisi olla tehokas yläkertaa lämmittämään, tämä tulisi käytävän päähän jonka molemmin puolin on makuuhuoneita joihin pitäisi saada lisälämpöä.
Split pumppu ei ole vaihtoehto koska eripuolilla taloa sisäyksiköiden paikat.
Omaan taloon asennutin loppukesästä Mitsun LN35, sai 2500e sisältäen uuden pikasulakkeen sulaketauluun sekä kaapelin vedon. Hiljainen kone omasta mielestä. Tuli +140v hirsitaloon, jossa seinissä n.220mm hirret ja pahvitapetit sisäpuolella, kivijalkaan ulkoyksikön kiinnitys.
Lämmittää n. puolta taloa eli n. 90neliötä, toki uuneissa edelleen tulet pari tuntia aamuin ja alkuillasta (leivinuuni on ainut varaava uuni, sekä pönttöuuni joka pitäisi kesällä kunnostaa käyttöön). Talossa muuten hella/kamina lämmitys (n. 15-17mottia klapeja palannut vuosittain omana aikana). sekä ennen ollut pattereita avustamassa joka huoneessa.
Toinen varmaan LN25 tulee ensikesänä olohuoneeseen n. 45neliöinen huone talon toisessa päädyssä.
Foorumeilla keskustellaan hyvin paljon ongelmista ja kaikista pumpuista ja mistä hyvänsä vehkeestä niitä löytyyRW25 on sen verran parempi laite, että kannattaa sitä ainakin vakavasti harkita.
RW35 mallin kanssa on kovimmilla pakkasilla ollut jotain probleemia, niin ennemmin tuo RW25. Jos tuon RW35 pumpun ongelmat kiinnostavat, niin Lampöpumppuforumilla on siitä keskustelua.
Foorumeilla keskustellaan hyvin paljon ongelmista ja kaikista pumpuista ja mistä hyvänsä vehkeestä niitä löytyy![]()
Lämpöpumppufoorumilla on monta sinua juttua sulatusvammaisista Daikineista (ja kaikista muistakin). Ilmeisesti olosuhteet vaikuttavat tosi paljon miten ilmalämpöpumppu käyttäytyy milloinkin.Toki ongelmatonta pumppua ei olekkaan. Ja jos laitetta on myyty paljon, niin niitä ongelmiakin on paljon useammalla kuin mitä jollakin laitteella mitä myyty ehkä kymmeniä koko Suomeen.
Foorumeilla keskustellaan hyvin paljon ongelmista ja kaikista pumpuista ja mistä hyvänsä vehkeestä niitä löytyy![]()
Todennäköisesti on monta tyytymätöntäkin asiakasta. Tyytyväisiä varmasti enemmistö.Pelkästään viime vuonna myytiin 180 000 ilma- ja ilma-vesilämpöpumppua Suomessa.
Pakkasasteiden ollessa 10 ja 25 välillä RW25 toimi tehokkaasti, sulatteli 2-2,5 h välein ja sulamisvettä kertyi maltillisesti. Nyt kun lämpötila pyörii nollan ympärillä on sulatusväli tiheentynyt n. tuntiin (välillä 45 min) ja vettä kertyy aivan törkeä määrä. 60 litran palju oli täyttynyt neljässä vuorokaudessa.
Sehän veden tulo kertoo sen tehokkaasta lämmityksestä.
Mitäs jos toi ulkoyksikön putki on ollut jäässä eikä vesi pääse sitä kautta ulos? Katoin pakkasilla että on saattanut olla, mutta on pitänyt hyvin pyynnin (peruslämpö 8c) eikä etädiagnostiikkakaan mitään valittanut. Etänä siis seurannut ulkosaaristossa sijaitsevaa kohdetta epätarkan valvontakameran kautta. Sisäyksikön lähellä oleva ja täysin erillinen lämpö/kosteusmittari ei ole valittanut myöskään mitään poikkeavaa... kunhan mietin että onko siellä mahdollisesti kustu lattialle ja kaikki märkänä kun ensi kerralla pääsee paikalle![]()
Lämmitettäessä se ulkoyksikkö tuottaa kosteutta, sisälle ei siis voi vuotaa mitään.
Todennäköisesti niin pieni tippa, että haihtuu lämmitysjakson aikananSulatuksella sisä kenno vetää jäähän joten kyllä sieltä joku tippa saattaa tulla.
Sellaiset n 1000 L kertyy helposti noita jääharkkoja tuolla Mitsun RW25:lla autotallin lämmityksessä. Kiinni jäätyneitä 60 L paljuja muutama tänä talvena hajonnut ja laitan sinne alle nyt tuollaisen ohjauskaukalon. Vesimäärä on tällä etelässä lähellä törkeää ja kannattaa ottaa huomioon ajoissa. Tuon eteen on helpompi laittaa pulkka, jolla saa kiikuttaa jääkalikat kokooma-alueelle.Pakkasasteiden ollessa 10 ja 25 välillä RW25 toimi tehokkaasti, sulatteli 2-2,5 h välein ja sulamisvettä kertyi maltillisesti. Nyt kun lämpötila pyörii nollan ympärillä on sulatusväli tiheentynyt n. tuntiin (välillä 45 min) ja vettä kertyy aivan törkeä määrä. 60 litran palju oli täyttynyt neljässä vuorokaudessa.
Todennäköisesti niin pieni tippa, että haihtuu lämmitysjakson aikanan
Sellaiset n 1000 L kertyy helposti noita jääharkkoja tuolla Mitsun RW25:lla autotallin lämmityksessä. Kiinni jäätyneitä 60 L paljuja muutama tänä talvena hajonnut ja laitan sinne alle nyt tuollaisen ohjauskaukalon. Vesimäärä on tällä etelässä lähellä törkeää ja kannattaa ottaa huomioon ajoissa. Tuon eteen on helpompi laittaa pulkka, jolla saa kiikuttaa jääkalikat kokooma-alueelle.
Sellaiset n 1000 L kertyy helposti noita jääharkkoja tuolla Mitsun RW25:lla autotallin lämmityksessä. Kiinni jäätyneitä 60 L paljuja muutama tänä talvena hajonnut ja laitan sinne alle nyt tuollaisen ohjauskaukalon. Vesimäärä on tällä etelässä lähellä törkeää ja kannattaa ottaa huomioon ajoissa. Tuon eteen on helpompi laittaa pulkka, jolla saa kiikuttaa jääkalikat kokooma-alueelle.
Tätä pitää kyl kokeilla, kesällä asentelee paikoilleen. Nyt kun on 60l laastipalju alla, niin onhan se jo halennut siitä mistä yleensä ottaa kiinne ja vetää.Sellaiset n 1000 L kertyy helposti noita jääharkkoja tuolla Mitsun RW25:lla autotallin lämmityksessä. Kiinni jäätyneitä 60 L paljuja muutama tänä talvena hajonnut ja laitan sinne alle nyt tuollaisen ohjauskaukalon. Vesimäärä on tällä etelässä lähellä törkeää ja kannattaa ottaa huomioon ajoissa. Tuon eteen on helpompi laittaa pulkka, jolla saa kiikuttaa jääkalikat kokooma-alueelle.
Sellaiset n 1000 L kertyy helposti noita jääharkkoja tuolla Mitsun RW25:lla autotallin lämmityksessä. Kiinni jäätyneitä 60 L paljuja muutama tänä talvena hajonnut ja laitan sinne alle nyt tuollaisen ohjauskaukalon. Vesimäärä on tällä etelässä lähellä törkeää ja kannattaa ottaa huomioon ajoissa. Tuon eteen on helpompi laittaa pulkka, jolla saa kiikuttaa jääkalikat kokooma-alueelle.
Tänä talvena on tosiaan tullut aivan vitusti vettä ja liekö sitten voimakkaasti vaihtelevien lämpötilojen syytä vai mikä, mutta kolme laastipaljua on jo mennyt paskaksi. On tullut myös kantapään kautta opittua, että jos noihin paljuhommiin lähtee, niin pitäisi oikeasti muistaa tyhjentää ne säännöllisesti. Mulla nimittäin pääsi jossain vaiheessa alkutalvea valumaan yli ja siitä lähtien maaperä molempien pumppujen vieressä on ollut vittumaisessa ikijäässä, johon nuo paljut myös sitten tarttuvat kiinni. Toisaalta jos paljuja ei olisi ollut, niin luultavasti olisi jäätynyt pohjaan asti molemmat pumput, kun yhteensä varmaan pari kuutiota tullut jo jäätä roudattua pois.
Laitellaan nyt tännekin. Eli Daikin Comfora N 35 asennettiin keskiviikkona (eilen) ja tänään oikeastaan alkanut perehtymään siihen.
Itsellä pumppu siis ko. piirustusten mukaisessa paikassa ja perusasetuksilla pumppu on aika turhake. Ylläkerran toki pitää hienosti lämpimänä, mutta alakertaan ei saa puhallusta millään. Nimittäin manuaalinen puhallus ei olekkaan manuaalinen vaan automaattinen, jossa asetettu puhallusnopeus on vain maksimi. Tuossa portaikoissa kun se lämmittää, niin portaikko on aika nopeasti saavuttanut pyyntilämpötilan ja puhallus putoa minimiin.
Toisinsanoen alakertaan ei saa levitettyä puhallusilmaa. No tarveohjaus ainakin nyt toistaiseksi pelasti tilanteen. Eli tarveohajus 50% ja pyynti 26deg, niin sillon pumppu puhaltelee kovaa eikä saavuta tuota lämpötilaa, joten alakertakin saa lämpöä. Saa nyt nähdä, miten käy kun pakkaset vähän kovenee. Tarveohjausprosenttia pitää varmaan nostella sitten tarpeen mukaan. Toivottavasti ei sitten tule joku raja vastaan, jolloin taas puhallus lakkaa.
Tuo pitäisi olla olohuoneessa mielummin jos alakertaa haluaa lämmittää.Laitellaan nyt tännekin. Eli Daikin Comfora N 35 asennettiin keskiviikkona (eilen) ja tänään oikeastaan alkanut perehtymään siihen.
Itsellä pumppu siis ko. piirustusten mukaisessa paikassa ja perusasetuksilla pumppu on aika turhake. Ylläkerran toki pitää hienosti lämpimänä, mutta alakertaan ei saa puhallusta millään. Nimittäin manuaalinen puhallus ei olekkaan manuaalinen vaan automaattinen, jossa asetettu puhallusnopeus on vain maksimi. Tuossa portaikoissa kun se lämmittää, niin portaikko on aika nopeasti saavuttanut pyyntilämpötilan ja puhallus putoa minimiin.
Toisinsanoen alakertaan ei saa levitettyä puhallusilmaa. No tarveohjaus ainakin nyt toistaiseksi pelasti tilanteen. Eli tarveohajus 50% ja pyynti 26deg, niin sillon pumppu puhaltelee kovaa eikä saavuta tuota lämpötilaa, joten alakertakin saa lämpöä. Saa nyt nähdä, miten käy kun pakkaset vähän kovenee. Tarveohjausprosenttia pitää varmaan nostella sitten tarpeen mukaan. Toivottavasti ei sitten tule joku raja vastaan, jolloin taas puhallus lakkaa.
Itse tein pumppujen alle puusta vähän pöydän tyylisen, jonka päällä paljut ovat. Eivät jäädy kiinni.
Palju on paras tyhjentää kun se on n. puolillaan. Varovasti koputtelee sisäreunat nyrkillä irti ja kippaa ylösalaisin. Palju hajoaa jos sitä hakkaa pohjaan jollakin tai hyppii päällä. Puhdas ja kevyesti silikonilla käsitelty palju ja jää irtoaa helposti.
Noniin, nyt on modattu "Comfora" niin, että puhaltaa maksimeita kokoajan alakertaan.Voisiko tilannetta parantaa siivekkeiden suuntauksella? Sopivasti alaviistoon ja sivusuunnassa kohti alakertaan meneviä portaita.
Oletettavasti alakerrassa on suurempi lämmitystarve ja tällä keinoin isompi osa lämmöstä kulkeutuisi oikeaan paikkaan.
Suoralla puhalluksella puolet lämpöisestä ilmasta törmää yläkertaan meneviin portaisiin ja jää pyörimään portaikkoon.
Alakerran muoto on kyllä sellainen että pumpun eteiseen puhaltama lämmin ilma voi pyrkiä helpommin takaisin portaikkoon kuin eteiseen ja keittiöön.
No asennettu vanhan tilalle. Eipä täällä kovin hyvää muuta paikkaa ole yhdenpumpun käyttöön. Jos molempiin kerroksiin laittaisi pumpun, niin sitten varmaan toinen alakertaan tuulikaapin päälle tai sitten jonnekin olohuoneeseen. Eli olosuhteet oli tiedossa ja vanha pumppu toimi ns. samoin, eli ei silläkään alakertaa lämmitelty. Nyt vain ajattelin, että josko uusissa pumpuissa olisi vähän enemmän potkua puhalluksessakin. No tehoa ainakin on enemmän, joten tuo lisäpuhallin auttaa asiaa.Onko tässä niiku uusi pakasta vedetty ilp, asennettu mihin asentaja näki helpoksi ja on nyt sitten päin vit... viritelmillä itelle yritetää uskoa kuinka hyvä tämä on
Tuulikaapin päälläkin voi olla liian ahdas tila, olohuoneessa toimisi paremmin. Yläkerran lämmitykseen/jäähdytykseen tuo portaikko on ok paikka.No asennettu vanhan tilalle. Eipä täällä kovin hyvää muuta paikkaa ole yhdenpumpun käyttöön. Jos molempiin kerroksiin laittaisi pumpun, niin sitten varmaan toinen alakertaan tuulikaapin päälle tai sitten jonnekin olohuoneeseen. Eli olosuhteet oli tiedossa ja vanha pumppu toimi ns. samoin, eli ei silläkään alakertaa lämmitelty. Nyt vain ajattelin, että josko uusissa pumpuissa olisi vähän enemmän potkua puhalluksessakin. No tehoa ainakin on enemmän, joten tuo lisäpuhallin auttaa asiaa.
Me ollaan muuttamassa omakotitaloon lattialämmityksellä/vastukset. Itse ajattelin lattialämmöt termareilla johonkin 19-20 ja ilppi sitten pari astetta korkeammalle?Onko täällä muut painineet lattialämmityksen ja ILP yhdistelmän kanssa. Mikä olisi se fiksuin tapa säätää näiden toiminta?
Meillä on ~160 neliöisessä yksikerroksisessa talossa vesikiertoinen lattialämmitys ja mitsun FH35 pumppu. Lattialämmityksen osalta termareita ei ole kuin parketti huoneissa (olohuone, makuuhuoneet) ja kivilattioihin kiertoa joutuu säätämään tukita käsin. Nyt on lattialämmitystä pidetty öisin kovemmalla ja aamulla klo 6 pudotus 21 asteeseen. Joskus yöllä lämmitettiin niin kovaksi, että riitti seuraavaan iltaan saakka ilman veden lämmitystä, mutta kovat pakkaset vetivät lämmityslämmöt niin ylös, että piti säätää alaspäin. Nyt menee aamupäivän kalliit tunnit hyvin ilman lisälämmitystä veden osalta.
Me ollaan muuttamassa omakotitaloon lattialämmityksellä/vastukset. Itse ajattelin lattialämmöt termareilla johonkin 19-20 ja ilppi sitten pari astetta korkeammalle?