Kuvittelisin että tarkoitus on kierrättää ilmaa ettei 8 asteessa mene nurkat jäähän tms.Laitettiin juuri Panasonicin NZ35VKE halliin, ja valittiin tuo juuri siksi että siinä on 8°C ylläpitolämpö toiminto, tarkoitettu nimenomaan kesämökille tms tilaan jossa ei oleskella. Kun tuon ylläpitomoodin laittaa päälle se sisäyksikön puhallin menee täysille ja pysyy täysillä, eli jotain muutakin taikaa siellä tapahtuu kun lämpötilan alskee noin alas.
Kovin miellyttävää sen koneen vieressä ei kyllä ole, tuo pitää täydellä höngällä kovan äänen eikä se kylmä ilma mitenkään miellyttävältä tunnu kun puhaltaa vieressä niskaan, mutta ajatushan on että tuossa ei tarvitsisi hengailla vieressä.
Sen ulkokennon sulatukseen se sisälämmön energia kyllä riittää vaikka olisi kyhlmempikin, mutta sen kylmäaineen höyrystymis/lauhtumis prosessit toimii varmaan jotenkin eri tavalla kun se sisäkenno onkin sen 10 astetta viileämpi mitä ajateltiin...
Se onkin se ulkokenno mikä jäätyy ja masiina sulattelee ulkokennoa sillä tavalla, että se ottaa sisäilmasta lämpöä mitä puskee sinne ulkokennolle ilman tuuletusta ja sulattaa ulkokennon ja sitten operaatio jatkuu normaaliin tapaan, niin jos sisäilma on viileä niin voi olla että sulatussykli ei toimikaan kunnolla.ajattelisi, että jos sisälämpötilaa pitää kuitenkin reilusti plussalla, niin eihän se jäädy.
Jäätyy, jos siinä on toiminto ettei puhalla sulatuksen aikana. Nuo mukavuustoiminnot on se, jonka takia vaaditaan tietty sisäilmanlämpötila. Nuo ylläpito +8C eroaa siinä että ne puhaltaa jatkuvasti sisäkennon kylmät ilmat huoneeseen, jonka takia voivat pitää kylmempää.ajattelisi, että jos sisälämpötilaa pitää kuitenkin reilusti plussalla, niin eihän se jäädy.
Laittaisin näillä lähtötiedoilla ehdottomasti maatelineelle. Seinän jyrinä alkaa ajan kanssa ärsyttää ja maajalusta estää sen kokonaan.Onko mielipiteitä ILP:n ulkoyksikön asennustavasta, eli seinään vai maatelineelle? Puurunkoinen ja puuverhoiltu omakotitalo kyseessä. Asennusfirma tarjoaa ensisijaisesti seinäkiinnitystä. Erityisesti seinäkiinnityksestä talon runkoa pitkin kantautuvat värinät arveluttavat. Vaatiiko maatelineelle asennus muuta kuin betonilaatan ulkoyksikön alle?
Jos talossa on tukeva betonisokkeli niin siihen voi asentaa sokkelitelineeseen, mutta puuseinään ei kannata laittaa. Sokkelitelineissä näyttää täällä suurimmalla osalla mööpelit olevan, kuten meilläkin. Ei tule värinöitä sisälle kyllä tuosta.Onko mielipiteitä ILP:n ulkoyksikön asennustavasta, eli seinään vai maatelineelle? Puurunkoinen ja puuverhoiltu omakotitalo kyseessä. Asennusfirma tarjoaa ensisijaisesti seinäkiinnitystä. Erityisesti seinäkiinnityksestä talon runkoa pitkin kantautuvat värinät arveluttavat. Vaatiiko maatelineelle asennus muuta kuin betonilaatan ulkoyksikön alle?
Voisin kysyä saman, mutta talo on tiiliverhottu ja puurunko. Huhtikuussa tulee toshiba seiya 13 asennus niin miettinyt, että seinäteline vai maateline.. Resonoikohan helpommin tiiliverhoillussa talossa?Onko mielipiteitä ILP:n ulkoyksikön asennustavasta, eli seinään vai maatelineelle? Puurunkoinen ja puuverhoiltu omakotitalo kyseessä. Asennusfirma tarjoaa ensisijaisesti seinäkiinnitystä. Erityisesti seinäkiinnityksestä talon runkoa pitkin kantautuvat värinät arveluttavat. Vaatiiko maatelineelle asennus muuta kuin betonilaatan ulkoyksikön alle?
Kyllä. Ehdottomasti maahan.Resonoikohan helpommin tiiliverhoillussa talossa?
eiköhän noissa joku failsafe ole, jos ei normaali operointi onnistu tai vaihtoehtoisesti vaan teho laskee tosi alas, jos ilmavirta ei ulkokennon läpi kuljeYön aikana olikin katolta tullut kiitettävästi lunta ja ulkoyksiköstä näkyi juuri ja juuri puhaltimen yläreuna lumen seasta. Osaakohan tuo sammuttaa itsensä, jos olisi hautautunut kokonaan?
Onko sinulla kuvaa tuosta? Ei tuo ole millään tavalla nykyaikainen tapa hoitaa korvausilmaa taloon.Nyt kun kerrostalon ikkunaremppa on lähdössä käyntiin niin ihmetyttää vaan korvausilman toteutus...
Talossa on koneellinen ilmanpoisto jossa wanhat humisevat ikkunat jotka vuotavat kuin seula on hoitanut korvausilman, mutta nyt parvekkeella asennusta odottavat ikkunat eivät kuitenkaan näytä sisältävän minkäänlaista korvausilmaventtiiliä. Ikkunoissa on kuitenkin yläpuolen tiivisteissä avonainen kaistale jonka oletan olevan jonkinlainen "it's something" ratkaisu ilmanvaihdolle. Voiko tuollainen pieni rako kuitenkaan riittää ilmastoinnille?
On nuo ikkunan päällä olevat kaistaleet aika yleinen tapa näissä poistoilmataloissa. Mutta tuo kuvassa esitetty reikä ei ole kyllä sen kokoinen että uskoisi sen riittävän.Onko sinulla kuvaa tuosta? Ei tuo ole millään tavalla nykyaikainen tapa hoitaa korvausilmaa taloon.
Noista saa ehkä kymmenesosan siitä ilmamäärästä mitä tarvitsee. Ne ihan oikeat 600 mm rakoventtiilitkään eivät anna järkevällä paine-erolla kuin luokkaa 6-7 l/s, joten tuollaisesta tiivisteraosta ei ole kovin suurta iloa.On nuo ikkunan päällä olevat kaistaleet aika yleinen tapa näissä poistoilmataloissa. Mutta tuo kuvassa esitetty reikä ei ole kyllä sen kokoinen että uskoisi sen riittävän.
Oon nähnyt joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla Joka kodin asuntomarkkinoissa uuden omakotitalon rakennusta jossa tehtiin noin.Jossain tuli vastaan sellainen ratkaisu että korvausilmaventtiilit olivat lämmityspattereiden takana. Suora putki ulkoseinän läpi jossa venttiili sisäpuolella. Vettiili oli myös säädettävissä pitkällä vivulla patterin alareunasta. Muistaakseni noin 60-luvun lopulla tai 70-luvun alussa rakennettu kerrostalo.
Ainakin täällä Tampereella Hatanpään vuosituhannen vaihteessa rakennetuissa kerrostaloissa on noin. Muistelisin myös, että Tampellassa on vähän uudempiakin taloja samalla korvausilmaperiaatteella.Oon nähnyt joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla Joka kodin asuntomarkkinoissa uuden omakotitalon rakennusta jossa tehtiin noin.
Niitä on vielä hankala mitata kun mittaukset tehdään poistoilmasta eikä tuloilmasta. Valmistajan spekseissä ne muistaakseni on 10 l/s. Edellisessä kämpässä tehtiin mittaukset ja säädöt niin painerajojen sisään meni ihan hyvin eli korvausilma tuli korvausilmaventtiileistä eikä rakenteiden läpi. Mitoitus oli aika rajoilla tehty, että niitä ei voinut asettaa talvitilaan.Noista saa ehkä kymmenesosan siitä ilmamäärästä mitä tarvitsee. Ne ihan oikeat 600 mm rakoventtiilitkään eivät anna järkevällä paine-erolla kuin luokkaa 6-7 l/s, joten tuollaisesta tiivisteraosta ei ole kovin suurta iloa.
Harvoin noita näkee omakotitaloissa, koska eristeet ovat heti sisäkaton yläpuolella. Jos uutta tekisin, laittaisin toki moisen ja tekisin muistakin syistä alas lasketut sisäkatot. On vaikea toteuttaa kunnolla ilman sisäkaton alaslaskua.Ei äkkiä osunut silmään, onko jollain katossa kasettimallin ilppiä? Säästäisi tilaa seinällä ja välttyisi ulkoyksiköltä etupihalla näköhaittana.
En vain tiedä, miten käytännön tasolla hikoilut yms, koska putkitukset täytyisi tehdä yläpohjaan jossa villat luonnollisesti huolestuttaa. Nostaakohan paljon ilmankosteutta siellä, vaikkei paljoja hikoilisikaan? Kokemuksia?
Niissä kaseteissa on yleensä kondenssivesipumput jolla pääsee metrin luokkaa ylämäkeen. Ensisijainen tarkoitus on tietysti vaan siirtää sitä kondenssivettä sivusuunnassa johonkin johon se voidaan laskea.Ei äkkiä osunut silmään, onko jollain katossa kasettimallin ilppiä? Säästäisi tilaa seinällä ja välttyisi ulkoyksiköltä etupihalla näköhaittana.
En vain tiedä, miten käytännön tasolla hikoilut yms, koska putkitukset täytyisi tehdä yläpohjaan jossa villat luonnollisesti huolestuttaa. Nostaakohan paljon ilmankosteutta siellä, vaikkei paljoja hikoilisikaan? Kokemuksia?
Tässä olis mulla juuri se etu että yläpohjassa on kovalevy ja alakatto laskettu sisällä. Kondenssivettä pitäisikin varmaan juuri sen vajaan metrin verran lykätä ylöspäin että sen sais ullakolla vietyä vaakaan pihalle. Paikallinen tekijä heitti alustavan arvion että 500e arvokkaampi kuin seinämalli. Katselmoi tietysti ennen kuin antaa lopullisen tarjouksen.Harvoin noita näkee omakotitaloissa, koska eristeet ovat heti sisäkaton yläpuolella. Jos uutta tekisin, laittaisin toki moisen ja tekisin muistakin syistä alas lasketut sisäkatot. On vaikea toteuttaa kunnolla ilman sisäkaton alaslaskua.
Jos alaslasku on jo olemassa, etkä joudu asennuksen takia puhkomaan höyrynsulkuja kuin putkien osalta, harkitsisin ehdottomasti kattomallia. Pidän sellaista vähemmän virityksenä kuin seinämallia.Tässä olis mulla juuri se etu että yläpohjassa on kovalevy ja alakatto laskettu sisällä. Kondenssivettä pitäisikin varmaan juuri sen vajaan metrin verran lykätä ylöspäin että sen sais ullakolla vietyä vaakaan pihalle. Paikallinen tekijä heitti alustavan arvion että 500e arvokkaampi kuin seinämalli. Katselmoi tietysti ennen kuin antaa lopullisen tarjouksen.
En juuri tuosta mitsusta tiedä, mutta normaalisti ilpeissä sen sähkönsyötön voi tuoda kumpaan tahansa, joko sisäyksikköön tai ulkoyksikköön (vain toiseen).Ajatuksena olisi hankkia Mitsubishi Electric LN35 -pumppu viilennyskäyttöön valmistumassa olevaan omakotitaloon. Lämmityksestä vastaa toinen järjestelmä, ja tämä Mitsu toimisi jonkinlaisena hätävarana lämmitysmielessäkin. Sisäyksikkö tulee terassioven päälle, ja ulkoyksikkö pari metriä sivummalle, terassin reunan ulkopuolelle (maatelineelle).
Kysymys liittyy sähkökytkentöihin: Eikö tälle yhdistelmälle riittäisi se, että sisällä saa tuotua tuon terassioven päälle sähkön? Ja siitä suoraan (tai rasian kautta) sisäyksikölle virta, ja jos olen oikein ymmärtänyt, sisäyksikkö voi sitten tarjota virrat ulkoyksikölle (tai tarvittaessa saman peitekourun alla vie sähkön ulkoyksikölle). Eli ulkoyksikölle ei välttämättä tarvitse olla omaa sähkötöpseliään?
Joo, tuo kasetti, tai sitten kanavalaite, kun tuollainen tila on käytettävissä. Tosin joissan kasettilaitteissa on mahdollisuus vetää myös kanavalla johonkin viereiseen huoneeseen yksi haara.Jos alaslasku on jo olemassa, etkä joudu asennuksen takia puhkomaan höyrynsulkuja kuin putkien osalta, harkitsisin ehdottomasti kattomallia. Pidän sellaista vähemmän virityksenä kuin seinämallia.
Samanlainen asennus tuli myös meille viime vuonna. Paras ratkaisu mielestäni.Meillä ainakin pantiin maatelineelle sellasten joidenkin betonilaattojen varaan vaan.
Kannattaa varmistaa et kestää terassioven yläpuolella oikeasti kiinni. Tuota kun availlaan ja suljetaan se täristää aina niitä liitoksia ym. Eli varmista et koolaukset kunnossa joihin tulee sisäyksikön kiinnitysrauta. Sähköstä se kai toimii noinkin. Meillä LN25 on viety ulkoyksikölle sähköt ja siitä peitekourua pisin sisäyksikölle. Ryöstetty pistorasiasta, joka 16A sulakkeen takana.Ajatuksena olisi hankkia Mitsubishi Electric LN35 -pumppu viilennyskäyttöön valmistumassa olevaan omakotitaloon. Lämmityksestä vastaa toinen järjestelmä, ja tämä Mitsu toimisi jonkinlaisena hätävarana lämmitysmielessäkin. Sisäyksikkö tulee terassioven päälle, ja ulkoyksikkö pari metriä sivummalle, terassin reunan ulkopuolelle (maatelineelle).
Kysymys liittyy sähkökytkentöihin: Eikö tälle yhdistelmälle riittäisi se, että sisällä saa tuotua tuon terassioven päälle sähkön? Ja siitä suoraan (tai rasian kautta) sisäyksikölle virta, ja jos olen oikein ymmärtänyt, sisäyksikkö voi sitten tarjota virrat ulkoyksikölle (tai tarvittaessa saman peitekourun alla vie sähkön ulkoyksikölle). Eli ulkoyksikölle ei välttämättä tarvitse olla omaa sähkötöpseliään?
Ei tosiaan ole optimaalinen makkarin viilentämiseen. Iso tuuletin eteiseen ilppiä vastapäätä puhaltamaan keittiön ohi makuuhuoneeseen, niin voisi kuvitella ilman liikkuvan kohtuullisesti. Varsinkin jos illalla vaihtaa ilpin puhaltamaan voimakkaammin kohti eteistä.Tällaista ilp-suunnitelmaa olen kyhäillyt vajaan 60 neliön kerrostalokämppääni. Ulkoyksikkö tulisi lasitetulle parvekkeelle lattialle siniseen merkintään, punainen on putki sisäyksikköön, joka on merkitty vihreällä. Parvekkeen vedenpoistoaukko on oranssilla. Keittiö ja olohuone varmaankin viilenisivät hyvin, mutta eniten mietityttää se, miten hyvin makuuhuone viilenee, mikä on kenties se tärkein seikka. Keittiön ovi on aina auki.
Mitsubishin pystyy kytkemään ns. sisäsyöttöisenä kuvailemallasi tavalla.Ajatuksena olisi hankkia Mitsubishi Electric LN35 -pumppu viilennyskäyttöön valmistumassa olevaan omakotitaloon. Lämmityksestä vastaa toinen järjestelmä, ja tämä Mitsu toimisi jonkinlaisena hätävarana lämmitysmielessäkin. Sisäyksikkö tulee terassioven päälle, ja ulkoyksikkö pari metriä sivummalle, terassin reunan ulkopuolelle (maatelineelle).
Kysymys liittyy sähkökytkentöihin: Eikö tälle yhdistelmälle riittäisi se, että sisällä saa tuotua tuon terassioven päälle sähkön? Ja siitä suoraan (tai rasian kautta) sisäyksikölle virta, ja jos olen oikein ymmärtänyt, sisäyksikkö voi sitten tarjota virrat ulkoyksikölle (tai tarvittaessa saman peitekourun alla vie sähkön ulkoyksikölle). Eli ulkoyksikölle ei välttämättä tarvitse olla omaa sähkötöpseliään?
Vaikka tuommoinen Toshiba Ilmalämpöpumppu Toshiba Seiya 7 viilennykseenOnko tuollaisia vain viilentäviä "ilmalämpöpumppuja" enää edes saatavilla?
Katsopas kehveliä...Vaikka tuommoinen Toshiba Ilmalämpöpumppu Toshiba Seiya 7 viilennykseen
Tai Gree Gree Bora ilmalämpöpumppu ilman asennusta