Ihmiset tyhmenee

Älypuhelin on työkalu, jota toki voi periaatteessa käyttää ihan älykkyyttä virkistäviinkin tarkoituksiin, mutta käytännössä ei ihmiset sitä sellaiseen juurikaan käytä.

Varsinkin tämä meidän diginatiivi sukupolvi, joka osaa käyttää snapchattia ja instagramia, mutta tekstieditorin kanssa on sormi syvällä suussa.

Älypuhelin on loistava työkalu. Vastuu käytöstä pitää olla käyttäjällä tai sen huoltajalla.
 
Mitä muuten nykyään opetetaan peruskoulun ATK-tunneilla?

Tämä alkoi kiinnostamaan. Katsotaanpa... OPS 2016 - Perusteet

Sieltä opetussuunnitelma esiin ja katsotaan mitä esim. 7-9 luokkien TVT tunneilla pitäisi tehdä. Huom. enää ei puhuta "ATK" vaan "Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen" eli "TVT".

Suora lainaus sivulta 318 eteenpäin:

"
Tieto- ja viestintäteknologian käyttö on luonteva osa oppilaan omaa ja yhteisön oppimista. Oppilaat syventävät taitojaan ja hyödyntävät opiskelussaan koulun ulkopuolella opittua. Heille muodostuu käsitys siitä, miten tieto- ja viestintäteknologiaa voi hyödyntää eri oppiaineiden opiskelussa, myöhemmissä opinnoissa ja työelämässä sekä yhteiskunnallisessa toiminnassa ja vaikuttamisessa. Oppimistehtävien yhteydessä tarkastellaan tvt:n merkitystä yhteiskunnassa ja vaikutuksia kestävään kehitykseen.

Käytännön taidot ja oma tuottaminen: Oppilaita kannustetaan oma-aloitteiseen tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen erilaisissa oppimistehtävissä sekä eri tehtäviin sopivien työtapojen ja välineiden valintaan. Heidän käsityksensä eri laitteiden, ohjelmistojen ja palvelujen käyttö- ja toimintalogiikasta syvenee. He harjaantuvat systematisoimaan, organisoimaan ja jakamaan tiedostoja sekä valmistamaan erilaisia digitaalisia tuotoksia itsenäisesti ja yhdessä. Ohjelmointia harjoitellaan osana eri oppiaineiden opintoja. Vastuullinen ja turvallinen toiminta: Oppilaita ohjataan turvalliseen ja eettisesti kestävään tieto- ja viestintäteknologian käyttöön. He oppivat, miten suojaudutaan mahdollisilta tietoturvariskeiltä ja vältytään tiedon häviämiseltä. Vastuulliseen toimintaan ohjataan pohtimalla, mitä esimerkiksi käsitteet tietosuoja ja tekijänoikeus tarkoittavat, ja mitä seurauksia vastuuttomasta ja lainvastaisesta toiminnasta voi olla. Oppilaita opastetaan terveellisten ja ergonomisten työtapojen omaksumiseen. Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely: Oppilaita ohjataan monipuoliseen tiedon hankintaan ja tuottamiseen sekä tietolähteiden monipuoliseen käyttöön tutkivan ja luovan työskentelyn pohjana. Samalla harjoitellaan lähdekriittisyyttä ja opitaan arvioimaan omaa ja muiden - myös erilaisten hakupalveluiden ja tietokantojen - tapaa toimia ja tuottaa tietoa. Vuorovaikutus ja verkostoituminen: Opetuksessa käytetään yhteisöllisiä palveluita ja koetaan yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitys oppimiselle, tutkivalle työskentelylle ja uuden luomiselle. Oppilaita opastetaan käyttämään erilaisia viestintäkanavia ja -tyylejä tarkoituksenmukaisesti. Harjoitellaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa ja opitaan hahmottamaan sen merkitystä, mahdollisuuksia ja riskejä globaalissa maailmassa. "

Mitähän tuosta pitäisi päätellä... Ainakin huomio nro 1 on että puhutaan lähinnä viestinnästä, ei tekniikasta ja vähemmän sisällön tuottamisesta. Aika ympäripyöreää jargonia. Olisi mielenkiintoista seurata mitä siellä oikeasti tapahtuu.

Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa että ~20 vuotta sitten ATK-opetus ei mitään hääppöistä ollut. Luokan pojista merkittävä osa osasi käyttää koneita todennäköisesti opettajaa paremmin ja seassa oli aina muutama guru. Tytöt opettelivat lähinnä hiiren käyttöä.
 
Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa että ~20 vuotta sitten ATK-opetus ei mitään hääppöistä ollut. Luokan pojista merkittävä osa osasi käyttää koneita todennäköisesti opettajaa paremmin ja seassa oli aina muutama guru. Tytöt opettelivat lähinnä hiiren käyttöä.
Varmaan riippui aika paljon koulustakin ja opettajasta.

Me opeteltiin mm. basic-ohjelmointia (ja muitakin ohjelmointikieliä kuten Logo ja Pascal?), DOS-komentoja, tekstinkäsittelyä yms. Paljon on vettä virrannut sen jälkeen. Mutta jos mietitään luovuuden ja älykkyyden aspektista, niin ei toi ohjelmoinnin opettelu varmasti huono idea ollut, vaikka aika perusteita vaan olikin.
 
Oletteko pistäneet merkille asioita, joiden osaaminen tai tietäminen oli ennen perusjuttuja, mutta nykyään menee ymmärryksen ulkopuolelle alati kasvavalla osuudella ihmisistä?

Yksi sellainen asia ainakin tietotekniikassa on osoittamisen ja kopioimisen käsitteet ja niiden välinen ero. Esimerkkinä sosiaalisessa mediassa paljon viime aikoina yleistynyt toimintatapa, että jaetaan kuvakaappaus selaimesta, kun selvästi tarkoituksena on oikeasti jakaa linkki sivuun, joka kuvakaappauksessa on auki.

Eräässäkin Facebook-ryhmässä ihmiset jakoivat kuvakaappauksia eräästä YLEn sivulta löytyneestä koronaohjeistuksesta. Jossain välissä ohjeistusta oli päivitetty ja osa jaetuista kuvakaappauksista oli otettu siitä vanhasta versiosta. Ihmiset alkoivat sitten syyttelemään toisiaan disinformaation ja valeuutisten levittämisestä. Kukaan keskusteluun osallistunut ei jakanut linkkiä, vaan pelkkiä kuvakaappauksia, joissa näkyi pieni osa siitä YLEn artikkelista.

Usein olen noihin keskusteluihin itse osallistunut sen verran, että olen jakanut ihan normaalin linkin siihen varsinaiselle sivulle, jos se on ollut helposti löydettävissä kuvakaappauksista saadun tiedon perusteella. Olen myös kysellyt, että mikä siinä LINKIN jakamisessa on niin vaikeaa, mutta vastausta en ole saanut. Vaikuttaa siltä, etteivät ihmiset enää kykene ymmärtämään linkin ja kuvakaappauksen välistä eroa.
 
Vaikuttaa siltä, etteivät ihmiset enää kykene ymmärtämään linkin ja kuvakaappauksen välistä eroa.
Yksi teoria on yleinen tietoteknisten valmiuksien heikentyminen. Juuri tässä tapauksessa suosin itse enemmän sitä mekanismia, että nykyään nettikeskusteluihin, etenkin somekeskusteluihin, osallistuvat myös älyllisesti kehitysvammaiset tai muuten vähäpäiset. Aiemmin toimintakykyiset lienevät sitä edelleen, mutta he joko eivät osallistu someöyhötykseen tai ovat hyvin pienessä vähemmistössä.
 
Viimeksi muokattu:
Oletteko pistäneet merkille asioita, joiden osaaminen tai tietäminen oli ennen perusjuttuja, mutta nykyään menee ymmärryksen ulkopuolelle alati kasvavalla osuudella ihmisistä?

Yksi sellainen asia ainakin tietotekniikassa on osoittamisen ja kopioimisen käsitteet ja niiden välinen ero. Esimerkkinä sosiaalisessa mediassa paljon viime aikoina yleistynyt toimintatapa, että jaetaan kuvakaappaus selaimesta, kun selvästi tarkoituksena on oikeasti jakaa linkki sivuun, joka kuvakaappauksessa on auki.

Eräässäkin Facebook-ryhmässä ihmiset jakoivat kuvakaappauksia eräästä YLEn sivulta löytyneestä koronaohjeistuksesta. Jossain välissä ohjeistusta oli päivitetty ja osa jaetuista kuvakaappauksista oli otettu siitä vanhasta versiosta. Ihmiset alkoivat sitten syyttelemään toisiaan disinformaation ja valeuutisten levittämisestä. Kukaan keskusteluun osallistunut ei jakanut linkkiä, vaan pelkkiä kuvakaappauksia, joissa näkyi pieni osa siitä YLEn artikkelista.

Usein olen noihin keskusteluihin itse osallistunut sen verran, että olen jakanut ihan normaalin linkin siihen varsinaiselle sivulle, jos se on ollut helposti löydettävissä kuvakaappauksista saadun tiedon perusteella. Olen myös kysellyt, että mikä siinä LINKIN jakamisessa on niin vaikeaa, mutta vastausta en ole saanut. Vaikuttaa siltä, etteivät ihmiset enää kykene ymmärtämään linkin ja kuvakaappauksen välistä eroa.
Jaa, mun mielestäni Facebook -ryhmissä juoruilevat ihmiset on muutenkin vähän tavanomaista yksinkertaisempia tapauksia, enkä nyt ole oikein vakuuttunut siitä, että joskus ennen eivät olisi olleet.. ;) Itse en moisissa ryhmissä juoruile, koska se on vähän junttia. Tällaisilla foorumeilla keskustelu ei ole junttia vaan nörttiä, ja parempi sitten niin.

Mutta tuntuu kyllä oudolta, että ihmiset jaksavat nähdä kuvakaappamisen vaivan sen sijaan että laittaisivat linkin. Eihän siinä sitten. Puolet ihmisistä on keskivertoa tyhmempiä, what can I say.
 
Minusta taas vaikuttaa, että ihmiset ovat fiksumpia kuin koskaan. Ainakin työpaikallani nuoremmat ovat yleensä etevämpiä matemaattis-loogisissa haasteissa kuin vanhemmat.

Nuorilla tarkoitan alle 40-vuotiaita. Tuskin kyse on siis siitä, että ikä rokottaa kognitiivisia kykyjä.
 
Nykymaailmassa "tyhmätkin" saavat netissä helposti äänensä kuuluviin ja kaikesta jää jälki joten tyhmyys tuskin on lisääntynyt mutta se on helpommin havaittavissa jälkikäteenkin.

Toisaalta nykymaailman vaatimuksetkin ja ympäristö on aika erilaiset kuin vaikkapa 20 vuotta sitten. Enää ei tarvitse juurikaan opetella mitään ulkoa kun taskusta löytyy kaikki maailman tieto. Jos jotain tarvii tehdä, voi aina googlata eikä asiaa varsinaisesti tarvi opetella ulkoa jos ei ole ihan sellainen jokapäivä tehtävä homma.

Sitten on pitkä liuta niitä asioita joita ennen pidettiin perustietona/taitoina mutta jotka tekniikka on korvannut tai joille ei ole tarvetta nykymaailmassa. Nykyihmiset osaavat kyllä ohjelmoida navigaattorin mutta kartasta ei osata suunnistsa. Tulta (nuotio, takka yms) ei osata sytyttää. Käsillä tekemisen osaaminen yleensäkin tuntuu vähentyneen. Numeroiden ja asioiden muistaminen ilman apuvälineitä tuntuu olevan huonontunut koska kaiken voi niin helposti pistää puhelimeen muistiin. Facebook muistaa ja muistuttaa kaikkien tuttavien synttäreistä.

Enää ei arvosteta selkeän ja monipuolisen pitkän tekstin tuottamista koska se ei ole enää nykynuorten viestinnän päämuoto joten tottakai tekstieditori on monelle vieras. Kymmensormijärjestelmän osaamista pidettiin joskus jos ei tärkeänä niin ainakin hyödyllisenä osata. Kielioppiakaan ei tarvitse juuri osata, kiitos automaattisen tarkistuksen.
 
Viimeksi muokattu:
Jos joku osaa kuvakaappauksia jakaa, niin se on jo yllättävän edistyksellistä. Yhä useammin törmää siihen, että puhelimella napataan pystykuva näytöstä ja postataan se. Tästä vielä retardimpi versio on se että siitä puhelimelle napatusta kuvasta otetaan puhelimen ruutukaappaus ja jaetaan se :facepalm: Ilmeisesti ihmisille on puhelimen käyttö luonnollisempaa, kuin tietokoneen.

Jos ne kuvakaappaukset sivusta on postattu puhelimelta, niin siihen voi olla syynä selaimen paskuus. Android chromessa se osoite katoaa, kun sitä palkkia klikkaa, eikä moni sitä varmaan tajua, että miten se osoite saadaan jaettua.
 
Itse heittäisin tyhmenemisen syyksi yksinkertaisesti sen, että tyhmät ihmiset lisääntyvät enemmän kuin fiksut, jotka taas keskittyvät enemmän uraan. Lisäksi naiset suosinevat lastensa isän valinnassa enemmän kyrvän kokoa ja pärstäkertoimen näköä kuin koulutusta ja älykkyyttä... Koska nykyaikana lasten elättämisen kannalta isän älykkyydellä, koulutuksella ja työllä ei ole juurikaan merkitystä. Toisin oli ennen vanhaan, ja juuri siksi ennen vanhaan luonnonvalinta suorastaan suosi älykkyyttä. Nykyään luonnonvalinta siis suosii kyrvän kokoa.

Tämä jostain syystä kuulostaa omaan korvaan hyvältä selitykseltä. Johtuuko sitten omista ajattelun vääristymistä tai mistä. Selvää taitaa kuitenkin olla ettei älykkäillä juuri taida olla suurperheitä ja muutenkin perhekoot ovat pieniä. Ellei sitten työnuran tms. seurauksena ole monet lapsettomiakin.

Yhteiskunta vaatii menestyjiltä enemmän, mutta toisaalta rima on ennätys alhaalla miten yhteiskunnassa voi tulla toimeen ja lisääntyä. Turvaverkkoja on niin paljon, että jos on aikaa ja halua lisääntyä ei sitä tarvitse niin paljoa miettiä. Aikaisemmin asiat olivat toisin kuten JormaVeitikka oivallisesti yläpuolella kirjoitti. Yhteiskunnassa on myös selvä muutos menossa missä "ihmisyys" on osittain ajanut faktojen ja järkevyyden yläpuolelle. Kaikkien ajatukset ovat tärkeitä ja idiootteja pitää ymmärtää (antaa tilaa ja aikaa). Älykkyydestä ja oivaltamisesta ei juuri saa pointseja, mutta jos toimii sosiaalisesti miellyttävästi (vaikka osittain epämoraalisesti), niin tulee siitä ennätyspisteet.
 
Eiköhän kyseessä vain ole se, että ennen vanhaan heikommin tietoteknisiä taitoja omaksuvat ihmiset ei vaan pässeet vaikuttamaan ja julkaisemaan mielipiteitään nettiin, kun taas nykyjään lähes poikkeuksetta kaikilla on taskussa älylaitteet joiden toimintaan on vähintään lapset tai muut nuoremmat perehdyttäneet jotta peruskäyttö (= roskan postaaminen Facebookkiin) onnistuu.
 
Eiköhän kyseessä vain ole se, että ennen vanhaan heikommin tietoteknisiä taitoja omaksuvat ihmiset ei vaan pässeet vaikuttamaan ja julkaisemaan mielipiteitään nettiin, kun taas nykyjään lähes poikkeuksetta kaikilla on taskussa älylaitteet joiden toimintaan on vähintään lapset tai muut nuoremmat perehdyttäneet jotta peruskäyttö (= roskan postaaminen Facebookkiin) onnistuu.
Kun kyse olisikin vain Facebookista. Tämä typeryyshän on levittäytynyt ihan kaikkialle. Jospa ongelma on osittain toisinpäinkin ja eikä enää vaan pysytä aina monimutkaistuvan yhteiskunnan kehityksessä mukana ja sen myötä tulleet "typerimmiksi". Kukaan ei vaan enää pärjää monimutkaistuneen yhteiskunnan erilaisissa vaatimuksissa. Jokainen on idiootti jollain osa alueella ja näiden "idiootti" osa-alueiden määrä on vain kasvussa. Monimutkaisempi ja monipuolisempi yhteiskunta (sisältäen mm. laajentuneen ihmiskäsityksen) myös edellyttää meidän jakavan mielenkiintoa sinne sun tänne. Ei ole edes mahdollista keskittää huomiotaan kuten aikaisemmin, Silloin asiat olivat enemmän putkessa ja yksinkertaisempia ihan vaan kun ei tiedetty eikä ymmärretty.
 
Olen usein ajatellut että ihmiset ei tyhmene eikä muutu uusavuttomiksi, vaan erikoistuu.
Tulin vielä miettineeksi että toinen trendi erikoistumisen lisäksi on eriarvoistuminen: utelias lukija löytää loputtomiin tietoa, laidalle riittää saippuaa ja salarakkaita loputtomiin. Viihde ja valemedia tyhmistä kyllä.
 
Lisäksi nykyään on muotia tuoda omaa tyhmyyttään esille. Ihan kuin se olisi joku meriitti
 
Tämä jostain syystä kuulostaa omaan korvaan hyvältä selitykseltä. Johtuuko sitten omista ajattelun vääristymistä tai mistä. Selvää taitaa kuitenkin olla ettei älykkäillä juuri taida olla suurperheitä ja muutenkin perhekoot ovat pieniä. Ellei sitten työnuran tms. seurauksena ole monet lapsettomiakin.

Suurperheet taitaa nykyisin olla lähinnä lestojen ja mamujen juttuja. Mutta ainakin miesten keskuudessa lapsettomuus on yleisempää mitä vähemmän koulutettu mies on ja sen syy lienee ihan suoraan siinä, että heikosti menestyneen miehen on vaikeampi pariutua. Rikkailla, koulutetuilla, johtajilla, perijöillä (vaikka ne ei aina älykkäitä olekaan) jne. useammin on perhe mutta ei välttämättä suuri. Nyt on toki tämä uusi trendi, että koulutetut nuoremmat miehet nimenomaan eivät halua enää lapsia.
 
Menin vähän aikaa sitten Telian standille kyselemään 5G-liittymistä kun ei tuntunut toimivan omalla Android-puhelimella. Nuori myyjä siinä pyysi, että voiko hän testata mun puhelinta. Mikäs siinä, annoin puhelimen.

Myyjä etsi vähän aikaa selainta (mulla oletuksena Firefox). Opastuksen jälkeen sai sen avattua. Sitten tulikin tenkkapoo kun piti syöttää speedtest-osoite selaimeen. Ei pystynyt kun ei ollut tuttu Chrome. Piti mennä sovelluksiin ja avata se Chrome sieltä, niin johan onnistui :D Oli mieltä avaavaa, kun mielestäni molemmat selaimet ovat logiikaltaan samanlaisia. Mutta joillekin ilmeisesti eivät ole.
 
Tietokoneohjelmien käyttöliittymät ovat melko pitkälti vakiintuneet nykyiseen muotoonsa jo 1980-luvulla. Periaate on, että näytön sisältö muuttuu toisenlaiseksi jotain kohtaa painettaessa tai jostain klikkaamalla aukenee alasvetovalikko, jossa on lisää mahdollisia klikattavia kohtia. Tuontyyppiselle käyttöliittymälle on kai olemassa joku hienompi termikin, joka ei nyt palaudu mieleeni. Vastakohtana sitten esim. television kaukosäädin, jossa painettavat nappulat ovat koko ajan samassa kohdassa ja ainakaan mitään kovin syvää valikkohierarkiaa ei ole.

Yllättävän monelle noiden perinteisten käyttöliittymien intuitiivinen käyttö näyttää jostain syystä olevan aivan mahdottoman hankalaa, ja UI-suunnittelijat ovatkin vastanneet siihen tekemällä niistä hankalampia käyttää korvaamalla tekstin kummallisilla kuvasymboleilla, joiden merkitys "pitää vain tietää" jotta ohjelman sujuva käyttö onnistuu, poistamalla toimintoja "joita 99% käyttäjistä ei tarvitse" ja alkamalla puhua jostain "intuitiivisesta käyttöliittymästä", joka käytännössä tarkoittaa että käyttöliittymästä toimii täysin kaiken logiikan ja järjen vastaisesti. Tämä kehitys on selvästi nähtävissä mm. web-selaimissa. Vähemmän yllättäen nuo uudet jutut eivät kuitenkaan tee käyttöliittymästä helpompaa käyttää sellaisille ihmisille, jotka eivät niitä perinteisiäkään käyttöliittymiä osaa käyttää, mutta sen sijaan käyttö tuleekin hankalammaksi niille, jotka ovat vanhaan tottuneet ja/tai tarvitsisivat jotain poistettua toimintoa.
 
Tuontyyppiselle käyttöliittymälle on kai olemassa joku hienompi termikin, joka ei nyt palaudu mieleeni. Vastakohtana sitten esim. television kaukosäädin, jossa painettavat nappulat ovat koko ajan samassa kohdassa ja ainakaan mitään kovin syvää valikkohierarkiaa ei ole.
Olisiko "hierarkkinen käyttöliittymä" vaiko yksinkertaisesti "graafinen käyttöliittymä"? Sehän on koko graafisen käyttöliittymän idea että asettelu voi muuttua vs. yksinkertainen käyttöliittymä kuten se (perinteinen) kaukosäädin.

E: luulin hetken olevani eri ketjussa, mutta en sittenkään tainnut kirjoittaa offtopicia.
 
Aloituspostauksen tilastot perustuvat armeijan p-kokeisiin. Itsehän en kovin motivoituneena sitä täyttänyt joskus viitisentoista vuotta sitten. Kiireessä en edes tajunnut, että kysymykset jatkuivat toisella puolella. :D Varmaan tuli edustavat tulokset tällaiselle yli 9 keskiarvon oppilaalle.
 
Vaatimustasoa ei ole, rima on tiputettu niin matalalle kuin mahdollista. Vanhaan aikaan peruskoulusta pääsi pihalle kympin papereilla, jos jaksoi edes välttävästi keskittyä opetukseen ja opetella ulkoa parit fraasit kokeisiin. Nykyajan älylaitteisiin symbioituneet ADHD-kakarat pumpattuina täyteen kofeiinia ja sokeria ja mielialalääkkeitä, ja lopputulos on taatusti mahtava.
 
Nykypäivän maailmassa ei ole mitään biologista tarvetta ihmisellä kehittyä älykkäämmäksi kun kaikki on jo plakkarissa. Vaikka olisit vaikka vaikeasti vammainen tai muuten täysin kykenemätön ihminen, yhteiskunta turvaa selviytymisen. Kun älykkyys on sellainen parametri jolla tietyt yksilöt kykenevät kilpailemaan vähemmän älykkäiden kanssa, joilla on muita valtteja, ei enää tässä maailmassa sillä ole mitään merkitystä eikä evoluutio suosi enää suuntaan eikä toiseen. Täten keskimääräinen älykkyys lähtee laskemaan (näin ainakin omalla järjellä ajateltuna).
 
Vaatimustasoa ei ole, rima on tiputettu niin matalalle kuin mahdollista. Vanhaan aikaan peruskoulusta pääsi pihalle kympin papereilla, jos jaksoi edes välttävästi keskittyä opetukseen ja opetella ulkoa parit fraasit kokeisiin. Nykyajan älylaitteisiin symbioituneet ADHD-kakarat pumpattuina täyteen kofeiinia ja sokeria ja mielialalääkkeitä, ja lopputulos on taatusti mahtava.
En tiedä miten vanhasta ajasta puhut, mutta mitään kympin papereitahan ei ainakaan oman kokemukseni perusteella saati muilta kuultuna siitä laitoksesta ei ole saanut pelkillä 100% koepisteillä, 99 pisteen ainekirjoituksilla, täydellä läsnäololla, moitteettomilla käytöstavoilla jne. Lisäksi tulee näitä arvosteluperusteita "en tykkää tosta", "arvosana -1 koska ei riittävää aktiivisuutta", "sulla on ollu liian usein kotitehtävät tekemättä" ja "pojille ei anneta kymppiä" jopa opettajakohtaisesti. Parhaat arvosanat vaativat oppimäärän sisäistämisen ja järjen lisäksi myös sellaista tuottamatonta työtä, josta ei saa mitään hyötyä eikä opi mitään. Tämä jo ennen kuin otetaan vielä paha rosvosektori pöydälle: joidenkin opettajien tapa teettää omasta työstä lipsuakseen helppoja mutta työläitä projektitöitä, joista ei opi jos alunperin osaa yhtään mitään.

Mitäkö tällä meinaan? Nämä erot saattavat tasoittua eri laitosten välillä, mutta koska ajat ja trendit muuttuvat, ne eivät tasoitu vuosien ja vuosikymmenten välillä. Arvosanoista ei kannata edes yrittää päätellä ikäluokkien osaamistason muutosta. Aina pitää olla jokin oppilaitoksesta riippumaton testausmenetelmä.
 
Jos älykkäämmät ihmiset selviytyivät vaikka satoja tuhansia vuosia sillä periaatteella että kykenivät ruokkimaan itsensä ja perheensä ja jälkikasvu säilyi - evoluutio suosi älykkyyttä. Nyt ollaan vähän niinku siellä pyramidin huipulla jossa älykkyydellä ei ole käytännön merkitystä, kaikki pääsevät lisääntymään eikä sillä ole mitään merkitystä oletko fiksu tai et
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 276
Viestejä
4 533 792
Jäsenet
74 778
Uusin jäsen
Jaakko sarajärvi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom