Ihmiset tyhmenee

[Primusol]

Mielenkiintoista... onko nykyelämänmeno virikkeineen tehnyt keskittymisestä vaikeaa vai mistä romahdus johtuu? Tusinan työhaastatteluja tehneenä, en kyllä ihmettele tuloksia. Huiput tuntuvat olevan kovempia vuosi vuodelta ja massa tyhmenee.

Nyt.fi: Yksi kuva näyttää suomalaisten nuorten miesten osaamisen laskun, ja se on pysäyttävä – syitä ei tunneta

 

[Flying Hellfish]

Virikkeet nimenomaan ja niiden edustama turhuus.

 

[celeb]

Tyhmentyminen koskee kuitenkin vain nuoria miehiä, ei nuoria naisia. Eivätkö naiset ole niin alttiita sitten virikkeille? Korkeakouluopiskelijoistakin suurin osa on naisia, koska miehet eivät koulussa pärjää.

 

[Primusol]

Tyhmentyminen koskee kuitenkin vain nuoria miehiä, ei nuoria naisia. Eivätkö naiset ole niin alttiita sitten virikkeille? Korkeakouluopiskelijoistakin suurin osa on naisia, koska miehet eivät koulussa pärjää.

Tästä täytyy vetää johtopäätös että koska miehet katsovat enemmän pornoa niin internetporno on rappion alku... ennen sentään luettiin lehtiä, nykyään katsotaan mosaiikkiruuduilta lonkeropornoa silmät ristissä.

 

[perato]

No taustalla on varmasti yhteiskunnalliset muutokset. Työtä ei ole tarjolla enää pelkästään korkeasti kouluttautumalla, joten miksi kouluttautua? Vain älykkäimmät, suulaimmat yms. pärjää siinä koulutusrallissa, nii miksi joku kasin oppilas lähtis edes yrittää Niko Nipoa ja Ylermi Yliyrittäjää vastaan. Ja jos ei kouluttaudu nii äkkiä tuo näkyy siinä älykkyydessä vaikka kuinka muuta kerrottaisi. Ei se kouluttautuminen pelkästää titteleiden keruuta ole vaan se on ihan koko elämän prosessi jota tehdään vapaa-ajallakin. Älykkyys on paljonki semmosta joka hankitaan ja joka tulee ympäristöstä. Jos ympäristö ei ruoki älykkyyttä nii eipä sitä sit voi vanhemmiten alkaa vaatimaan, että oleppas nyt älykäs. Toisaalta näissä testeissä nyt on ihan viitseliäisyyski takana, kyl mie muistan että pällitestissä ei haluttu menestyä liian hyvin. Miten sit lie nää pisa-kokeet, en muista tehtiinkö näitä meillä, mutta jotain valtakunnallisia tms. oli ja ne oli aina ylimääräisiä, ei numeroon vaikuttavia, joten osaa porukasta ei kiinnostanut yhtää.

 

[Kuvaaja]

Veikkaisin ainakin osittain lyijyä bensan lisäaineena. Graafi on laskeva autoliikenteen voimakkaan lisääntymisen ja lyijyllisen bensan kieltämisen välisen ajan. Lyijyllä on paljonkin neurologisia vaikutuksia. Maailma on esimerkiksi muuttunut vähemmän väkivaltaiseksi sen jälkeen kun asiaan alettiin kiinnittämään huomiota. Sanallisen viestinnän heikkoutta voisi selittää visuaalisen median lisääntyminen. Olisi mielenkiintoista nähdä mitä tulokset ovat vuoden -95 jälkeen. Kaksikymmentä vuotta vanha tilasto ei ole varsinaisesti ihan tuore.

 

[Hopeapaa]

Itse ainakin tiedän, että osa pistää nuo armeijan p-kauden testit ihan läskiksi, kun niiden vaikutus johtajakoulutukseen passittamisessa tiedetään. Sitten kun samalla armeijan johtajakoulutuksen arvostus nuorten keskuudessa on ollut jo pitkään laskussa, samoin kuin kunnioitus auktoriteetteja kohtaan, niin mitähän näistä kaikista yhdessä seuraisikaan...

Menkää nyt joku ja kertokaa noille...

 

[Bladekill]

Älykkyys on paljonki semmosta joka hankitaan ja joka tulee ympäristöstä. Jos ympäristö ei ruoki älykkyyttä nii eipä sitä sit voi vanhemmiten alkaa vaatimaan, että oleppas nyt älykäs..

Itseasiassa viimeaikaiset tutkimukset ovat todenneet aikuisiän (18-20v) saavuttaneiden ihmisten älykkyyden olen n. 80-86% perinnöllistä.

[1] Genetics and intelligence differences: five special findings, R Plomin, I J Deary, Mol Psychiatry. 2015 Feb; 20(1): 98–108. Published online 2014 Sep 16. doi: 10.1038/mp.2014.105
[2] Panizzon MS, Vuoksimaa E, Spoon KM, et al. Genetic and Environmental Influences of General Cognitive Ability: Is g a valid latent construct? Intelligence. 2014;43:65-76. doi:10.1016/j.intell.2014.01.008.

 

[JormaVeitikka]

Tyhmentyminen koskee kuitenkin vain nuoria miehiä, ei nuoria naisia. Eivätkö naiset ole niin alttiita sitten virikkeille? Korkeakouluopiskelijoistakin suurin osa on naisia, koska miehet eivät koulussa pärjää.

Miten niin ei koske naisia? Armeijan tutkimus koskee vain miehiä, mutta pisa-tulokset ovat heikentyneet kautta linjan ja tyhmeneminen ei koske pelkästään Suomea, vaan ilmeisesti koko (läntistä) maailmaa.

Itse heittäisin tyhmenemisen syyksi yksinkertaisesti sen, että tyhmät ihmiset lisääntyvät enemmän kuin fiksut, jotka taas keskittyvät enemmän uraan. Lisäksi naiset suosinevat lastensa isän valinnassa enemmän kyrvän kokoa ja pärstäkertoimen näköä kuin koulutusta ja älykkyyttä... Koska nykyaikana lasten elättämisen kannalta isän älykkyydellä, koulutuksella ja työllä ei ole juurikaan merkitystä. Toisin oli ennen vanhaan, ja juuri siksi ennen vanhaan luonnonvalinta suorastaan suosi älykkyyttä. Nykyään luonnonvalinta siis suosii kyrvän kokoa.

Ympäristötekijätkin varmasti vaikuttavat osaltaan, eli ihmisten pitää käyttää älynystyröitään yhä vähemmän kaikenlaiseen puuhasteluun, koska kaikki kannetaan valmiina nenän eteen, tavallaan.

Ai niin, ja lihominen tyhmentää myös. Suomalaiset ovat lihonneet 1990-luvun puolivälin jälkeen huomattavasti.

 

[overclock orange]

Voisiko syynä olla ennakkoon päätetyt tilastointitekniset arvomaailmaratkaisumallit?

 

[L2K2]

Veikkaisin ainakin osittain lyijyä bensan lisäaineena. Graafi on laskeva autoliikenteen voimakkaan lisääntymisen ja lyijyllisen bensan kieltämisen välisen ajan. Lyijyllä on paljonkin neurologisia vaikutuksia. Maailma on esimerkiksi muuttunut vähemmän väkivaltaiseksi sen jälkeen kun asiaan alettiin kiinnittämään huomiota. Sanallisen viestinnän heikkoutta voisi selittää visuaalisen median lisääntyminen. Olisi mielenkiintoista nähdä mitä tulokset ovat vuoden -95 jälkeen. Kaksikymmentä vuotta vanha tilasto ei ole varsinaisesti ihan tuore.

Suosittelen katsomaan sitä aika-akselia uudemman kerran. Vuonna 1995 syntyneiden tulokset on ihan kohtalaisen tuoreita.

Samasta syystä toki tuo veikkauksesi syystä ei voi oikein toimia? Tai, no, ei ole ainakaan ihan yhtä uskottava syyksi.

 

[plösöpulla]

Tulkitsenko tuota käppyrää oikein, jos tulkintani on, että '95 syntyneet ovat saaneet 2 pistettä (prosenttiyksikköä?) huonomman tuloksen kuin '77 syntyneet?

Ei mitenkään iso ero.

Yksi selittävä tekijä on maahanmuutto. Jos teet pällitestin vieraalla kielellä etkä äidinkielelläsi, on tulos huonompi. Luetunymmärtäminen on hitaampaa ja tehtävän väärintulkitseminen vie pisteitä.

Pällitestit olivat mielestäni muutenkin hyvin vanhakantaiset ja kapulakieltä. Koulumaailma on muuttunut eikä vastaavia tehtäviä enää opetella koulussa.

 

[Jurppii]

Tyhmentyminen koskee kuitenkin vain nuoria miehiä, ei nuoria naisia. Eivätkö naiset ole niin alttiita sitten virikkeille? Korkeakouluopiskelijoistakin suurin osa on naisia, koska miehet eivät koulussa pärjää.

Tästä täytyy vetää johtopäätös että koska miehet katsovat enemmän pornoa niin internetporno on rappion alku... ennen sentään luettiin lehtiä, nykyään katsotaan mosaiikkiruuduilta lonkeropornoa silmät ristissä.

Vai olisko selitys se, että tuo tutkimus on tehty varusmiesten keskuudessa?

 

[jm82]

Armeijan pällitestissä tosiaan saisi parempia tuloksia, jos vähän treenaisi asiaa. Itse vastasin ihan miten sattuu ja loput vain lukematta ja muistaakseni jonkun testin täytyi uusia. Myös yhden työkykyarvion olen tehnyt aivan pieleen, mutta luultavasti nyt osaisin vastata vähän rehellisemmin.

En muista mikä pällitestin tarkoitus oli, mutta ilmeisesti piti vastata samoin, kun joku "fiksu", eli rehellisesti?

Edit:
Toisaalta mielenterveys ei olekaan minulla kohdallaan, mutta tuo sairaus huomattiin vasta myöhemmin kaksi vuotta sitten.
Wiki

pällitesti

1. (arkikieltä) psykologinen koe, joka testaa älyä ja soveltuvuutta, ja jolla koetetaan mahdollisesti havaita ja karsia mielenterveydeltään epävakaat testattavat

Eräänlainen pällitesti tehtiin jo rippikoulussa. Minä ja kaksi muuta jouduttiin helvettiin ja muut pääsivät taivaaseen.

 

[Benji]

Itse heittäisin tyhmenemisen syyksi yksinkertaisesti sen, että tyhmät ihmiset lisääntyvät enemmän kuin fiksut, jotka taas keskittyvät enemmän uraan. Lisäksi naiset suosinevat lastensa isän valinnassa enemmän kyrvän kokoa ja pärstäkertoimen näköä kuin koulutusta ja älykkyyttä...

Tästä on tehty myös elokuva.

Vaikka kyseessä on komedia niin kyllähän tuossa voi jotain perää ollakin. Itse olen välillä miettinyt samaa.

 

[Antti Alien]

Olisi mielenkiintoista nähdä mitä tulokset ovat vuoden -95 jälkeen. Kaksikymmentä vuotta vanha tilasto ei ole varsinaisesti ihan tuore.

-95 on nuorimman sukupolven syntymävuosi, ei testin suoritusvuosi. Kielellisen lahjakkuuden lasku näkyy täälläkin

Eipä tuo silti kovin tuore tilasto ole, kun -95 syntyneet ovat 22-vuotiaita ja armeija suoritetaan keskimäärin 19-vuotiaana.

 

[Admiral General Aladeen]

Kun esimerkiksi julkisilla matkustaa, niin ei voi olla kiinnittämättä huomiota kuinka lähes kaikki ovat koko matkan nenä puhelimen näytössä kiinni. Lapset, teinit, aikuiset ja jopa iäkkäämpi porukka kaikilla mobiililaitteet auki.

Internet on hieno keksintö. Koko maailman tietopankki käytettävissä ilmaiseksi ja itsensä sivistämiseksi, mutta mitä ne sieltä katsoo? Rullaa facebookia tai jotain muuta somea edestakaisin ja katsoo sieltä kaikenmaailman tyhmiä kissavideota tai muuta täysin aivotonta julkkisten fitness pyllistelyä. Täytyy olla aika tyhmä, jos tuollaisia jaksaa katsella. Tai jos ei ole jo, niin tyhmäksi tulee.

 

[perato]

Kun esimerkiksi julkisilla matkustaa, niin ei voi olla kiinnittämättä huomiota kuinka lähes kaikki ovat koko matkan nenä puhelimen näytössä kiinni. Lapset, teinit, aikuiset ja jopa iäkkäämpi porukka kaikilla mobiililaitteet auki.

Internet on hieno keksintö. Koko maailman tietopankki käytettävissä ilmaiseksi ja itsensä sivistämiseksi, mutta mitä ne sieltä katsoo? Rullaa facebookia tai jotain muuta somea edestakaisin ja katsoo sieltä kaikenmaailman tyhmiä kissavideota tai muuta täysin aivotonta julkkisten fitness pyllistelyä. Täytyy olla aika tyhmä, jos tuollaisia jaksaa katsella. Tai jos ei ole jo, niin tyhmäksi tulee.

Tuskimpa se some+älypuhelimet on älyttömästi ehtinyt vaikuttaa saapumiserä 1/98 porukkaan kun se ei ollut iso juttu etes 1/08.

 

[Algron28]

Minusta tuntuu että tämä liittyy siihen kun kaikki maailman tieto on melkein joka hetki käden ulottuvilla, mitään ei tarvitse opetella osaamaan kun tarpeen tullen ratkaisut ja toimintatavat voi katsoa netistä. Toista se oli ennen kuin tiedon saaravuus oli toista (varsinkin ennen nettiä) jolloin oikeasti oli hyödyllistä oppia ulkoa tietyt perusasiat.

 

[perato]

Minusta tuntuu että tämä liittyy siihen kun kaikki maailman tieto on melkein joka hetki käden ulottuvilla, mitään ei tarvitse opetella osaamaan kun tarpeen tullen ratkaisut ja toimintatavat voi katsoa netistä. Toista se oli ennen kuin tiedon saaravuus oli toista (varsinkin ennen nettiä) jolloin oikeasti oli hyödyllistä oppia ulkoa tietyt perusasiat.

Nii, ehkäpä tässä on toisaalta osasyy, joskaan ei edelleenkään selitä miten tämä n. 10 vuoden kehitys on vaikuttanut jo 30v.

Kuitenkin ennen tosiaan piti opiskella asioita ns. varastoon, varmuuden vuoksi piti opetella joku asia jos sitä vaikka tarvitsisi. Nyt voi luottaa siihen, että tieto löytyy heti kun sitä tarvitsee. Sitten se onki vaan siitä viitseliäisyydestä kiinni, että kuinka paljon noin keskimäärin tarvitsee asioita jotka pitää opetella. Jos elämä pyörii sen telkun ja jääkaapin välillä, nii ei varmaan älyttömästi tuu opiskeltua asioita siinä välissä.

 

[Chronic Pain]

Kun esimerkiksi julkisilla matkustaa, niin ei voi olla kiinnittämättä huomiota kuinka lähes kaikki ovat koko matkan nenä puhelimen näytössä kiinni. Lapset, teinit, aikuiset ja jopa iäkkäämpi porukka kaikilla mobiililaitteet auki.

Ja jos eivät olisi nenä kiinni puhelimen näytössä niin tuijottaisivat ikkunasta ulos joten tuskinpa tällä on ainakaan heikentävää vaikutusta älykkyyteen tms.

 

[Antti Alien]

Kuitenkin ennen tosiaan piti opiskella asioita ns. varastoon, varmuuden vuoksi piti opetella joku asia jos sitä vaikka tarvitsisi. Nyt voi luottaa siihen, että tieto löytyy heti kun sitä tarvitsee. Sitten se onki vaan siitä viitseliäisyydestä kiinni, että kuinka paljon noin keskimäärin tarvitsee asioita jotka pitää opetella. Jos elämä pyörii sen telkun ja jääkaapin välillä, nii ei varmaan älyttömästi tuu opiskeltua asioita siinä välissä.

Toisaalta tiedon hankintakin pitää opetella, eli pitää siis muistaa, mistä tieto löytyy, vaikkei itse tietoa muistakaan.

Olen myös huomannut, ettei montakaan edes kiinnosta etsiä tietoa, joka olisi helposti saatavilla. Kännykkä kädessä ihmetellään ääneen jotain ja lopuksi kohautetaan olkapäitä, vaikka asia olisi selvinnyt muutamassa sekunnissa Wikipediasta.

 

[Chronic Pain]

Kuitenkin ennen tosiaan piti opiskella asioita ns. varastoon, varmuuden vuoksi piti opetella joku asia jos sitä vaikka tarvitsisi.

Tosin monesti asiat muuttuvat jolloin joskus vuonna kaksi opeteltu asia ei enää pidäkkään paikkaansa jolloin asian joutuu joka tapauksessa tarkistamaan.

 

[Antti Alien]

Ja jos eivät olisi nenä kiinni puhelimen näytössä niin tuijottaisivat ikkunasta ulos joten tuskinpa tällä on ainakaan heikentävää vaikutusta älykkyyteen tms.

Ikkunasta tuijottaminen on huomaamatonta meditaatiota, jolla on hyvinkin vaikutusta älykkyyteen. Jos päätään vaivaa jatkuvilla ärsykkeillä, ei edellisiä asioita ehdi oppia.

 

[perato]

Toisaalta tiedon hankintakin pitää opetella, eli pitää siis muistaa, mistä tieto löytyy, vaikkei itse tietoa muistakaan.

Tätä vähän hainkin, ei sitä tiedonhankintaa opi jos ei sitä tarvi. Ennen sitä hankintaaki tuli vähän kuin salakavalasti opiskeltua siinä kun varmuudelta opiskeli. Nyt jos ei varmuudelta opiskele, eikä etes tarpeeseen nii jää sit molemmat vähemmälle.

 

[Algron28]

Voisin veikata että muita osasyitä oli yhteiskunnallinen muutos. Käsittääkseni 70-luvulla suomalaisen elintaso nousi aika reippaasti ja se työ elämän päätarkoituksena menetti osansa. Enää siis työllä ei ollut pelkkää itseisarvoa joka sillä oli aikaisempina vuosina vaan nuori uusi sukupolvi alkoi hakea enemmän kokemuksia ja muuta sisältöä elämäänsä.

Muutenkin tuo oli sitä aikaa kun suomalainen yhteiskunta alkoi vapautumaan aikaisemmasta melko jäykistäkin normeista.

Lisäksi koulutuksen arvostus on varmasti muuttunut tuona aikana kun sodasta oli toivuttu ja ihmiset olivat tottuneet jo ilmaiseen hyvään peruskoulutus systeemiin. Aikaisemmin varmasti vanhemmat piiskasivat lapsia opiskelemaan eri tavalla sillä heidän vanhemmillensa se opiskelu oli usein hankalaa tai mahdotonta.



Edit: Niin ja suhtautuminen armeijaan sodan jälkeisinä vuosina taisi olla varsin erillaista, sillä käsittääkseni sodan päättymisen läheisyys piti yllä puollustushenkeä ja sitä kautta kannusti nuoria tekemään siellä enemmän. Nykyisinhän tuo armeija tuntuu juurikin siltä että moni velttoilee siellä tarkoituksella ettei tarvi tehdä mitään ylimääräistä ja loput menee siviilipalvelukseen tai hankkii ne hullun paperit.

 

[Sepander]

Tuossa jutussa sanottiin, että kaikista parhaiten ovat kouluttautuneet -77 syntyneet. Sattumoisin tämä porukka pääsi juuri peruskoulusta ulos, ennen kuin 90-luvun laman vaikutukset iski.

 

[Jurppii]

Tuossa jutussa sanottiin, että kaikista parhaiten ovat kouluttautuneet -77 syntyneet. Sattumoisin tämä porukka pääsi juuri peruskoulusta ulos, ennen kuin 90-luvun laman vaikutukset iski koululaitoksiin.

Miten se sitten mahtoi näkyä kun itse tuota vanhempaa ikäluokkaa edustaneena muistan kyllä, että sotkettuja koulukirjoja kierrätettiin jo silloin. Enemmän se lama varmaan tuntui kodeissa kuin koulussa.

 

[Sepander]

Miten se sitten mahtoi näkyä kun itse tuota vanhempaa ikäluokkaa edustaneena muistan kyllä, että sotkettuja koulukirjoja kierrätettiin jo silloin. Enemmän se lama varmaan tuntui kodeissa kuin koulussa.

Sen mitä itse olen lukenut vaikutuksista, niin kyllä se kouluissakin näkyi. Esim. vuonna -93 ei ollut niin hyvät resurssit kuin vaikkapa vuonna -85. Terveydenhuollosta ja henkilöstössä säästettiin. Pakkohan sen on jossain näkyä.

 

[Algron28]

Sen mitä itse olen lukenut vaikutuksista, niin kyllä se kouluissakin näkyi. Esim. vuonna -93 ei ollut niin hyvät resurssit kuin vaikkapa vuonna -85. Terveydenhuollosta ja henkilöstössä säästettiin. Pakkohan sen on jossain näkyä.

Ja eikös tuolloin 90-luvun lamassa koko yhteiskunta ollut vähän joukkomasennuksen tilassa. Koulussahan pitäisi kerätä ne resurssit joita sitten hyödyntää työelämässä valmistumisen jälkeen työpaikassa, mutta jos joka suunnalta toitotettiin että työtä ei ole niin kyllähän se saattaa laittaa miettimään onko tuossa mitään järkeä. Samoin jos kotona toinen tai jopa molemmat vanhemmat oli työttömiä laman takia niin pakkohan sen on vaikuttaa nuoreen kuten se vallinnut epävarmuus koko yhteiskunnassa.

 

[Sepander]

Ja eikös tuolloin 90-luvun lamassa koko yhteiskunta ollut vähän joukkomasennuksen tilassa. Koulussahan pitäisi kerätä ne resurssit joita sitten hyödyntää työelämässä valmistumisen jälkeen työpaikassa, mutta jos joka suunnalta toitotettiin että työtä ei ole niin kyllähän se saattaa laittaa miettimään onko tuossa mitään järkeä. Samoin jos kotona toinen tai jopa molemmat vanhemmat oli työttömiä laman takia niin pakkohan sen on vaikuttaa nuoreen kuten se vallinnut epävarmuus koko yhteiskunnassa.

Pitää varmasti paikkaansa. Henkinen hyvinvointi tipahti aika radikaalisti.

 

[Algron28]

Pitää varmasti paikkaansa. Henkinen hyvinvointi tipahti aika radikaalisti.

Myöskin kun tuota käppyrää kattoo niin olisiko jotain yhteyttä 70-luvun energiakriisi joka siis taisi olla suomessa se joka taittoi tuon sodanjälkeisen pitkään jatkuneen kasvukauden. Täällähän pelättiin kans että öljy loppuu ja sen seurauksenahan tuli kaikenmaailman säästöjä, kieltoja ja jopa säännöstelyä mietittiin. Varsinainen kriisihän taisi alkaa 73 mutta varsinaiset heijastukset suomen teollisuuteen taisivat tulla vasta pari vuotta myöhemmin. Itse en ole tuolloin elänyt, mutta käsittääkseni jännä-kakka kurkisteli aika monella. Tuohan oli myös sitä aikaa kun kylmä sota alkoi olla kuumimmillaan, tietoa alkoi maailmalta olla saatavilla joka myöskin ainakin minun tietääkseni lisäsi monelle sellaista epävarmuutta tulevaisuudesta.

 

[Jurppii]

En tiedä sitten, että millaista koulunkäynti on nykyisin yläaste ja lukio -tasoilla kun tekniikka on kiistatta edistynyt aika paljon. Yliopistoissa nyt tietty otetaan kaikki käyttöön mutta muistaisin, että omana aikana se funktiolaskin hankittiin vasta lukioon eikä se saanut olla sellainen helvetin kallis, joka piirsi käppyrää tai integroi tai derivoi numeerisesti (tai mitenkään muutenkaan). MAOL:in taulukot oli tukena ja muuten piti muistaa tai johtaa kaavat itse.

 

[svk]

Ostan 'rasvasodan vaikutukset' osakkeita tässä asiassa. Rasvaa kauhisteltiin paljon ja syötiin kevyttuotteita ja tästä syystä jäi myös hyviä rasvoja pois, mitä aivoissakin tarvitaa runsaasti.

 

[mango]

Itseasiassa viimeaikaiset tutkimukset ovat todenneet aikuisiän (18-20v) saavuttaneiden ihmisten älykkyyden olen n. 80-86% perinnöllistä.

En yhtään ihmettele tämän ketjun mutuiluja, kun ihmiset nykyään tuntuvat yleisesti luulevan, että koulutus kasvattaa älykkyyttä. Se älykkyydenkapasiteetti, mikä testin tekijällä on, tulee kyllä esille tuolla Puolustusvoimien käyttämällä testillä...

Kukaan ei ole ilmeisesti edes katsonut noita käppyröitä. Jos niitä katsoisi, niin huomaisi, että ylin käyrä on aika nousujohteinen ja kun huippu on saavutettu, niin vuosiryhmien välinen vaihtelu on pientä ja trendi on ylöspäin. Tuo on siis se visuaalinen/looginen testi, jota esim. Mensa käyttää älykkyyden mittaamiseen.

Sitten nuo kaksi muuta käyrää mittaavat hankittuja TAITOJA, eikä älykkyyttä. Matematiikkaa, sekä kielellistä osaamista. Matematiikka vaatii aikaa, keskittymistä ja ehkä vähän kiinnostustakin. Samoin kielellinen osaaminen vaatii aikaa, joillain ei edes ole kavereita ja tämän johdosta varmasti kielellinen osaaminen jää vaatimattomaksi. Ainoastaan tuo looginen testi on se, mikä mittaa puhdasta älykkyyttä ja kappas kummaa kun sitä katsoo, niin ei kyllä tämä koko uutinen on ihan täyttä paskaa taas kerran...

Älykkyys on vähän samanlainen asia kuin ihmisen pituus. Yksilöllä on potentiaalia nousta tietylle tasolle, muttei sen yli. Ruokavaliolla voi vaikuttaa pituuteen tiettyyn pisteeseen asti, sen jälkeen tarvitaan lääketieteen apua hormooneiden jne. muodossa. Älykkyys periytyy. Tieto ja taidot hankitaan. Viisaus on kyky soveltaa tietoa ja tulee (yleensä) iän mukana.

 

[Primusol]

En yhtään ihmettele tämän ketjun mutuiluja, kun ihmiset nykyään tuntuvat yleisesti luulevan, että koulutus kasvattaa älykkyyttä. Se älykkyydenkapasiteetti, mikä testin tekijällä on, tulee kyllä esille tuolla Puolustusvoimien käyttämällä testilä esille...

Kukaan ei ole ilmeisesti edes katsonut noita käppyröitä. Jos niitä katsoisi, niin huomaisi, että ylin käyrä on aika nousujohteinen ja kun huippu on saavutettu, niin vuosiryhmien välinen vaihtelu on pientä ja trendi on ylöspäin. Tuo on siis se visuaalinen/looginen testi, jota esim. Mensa käyttää älykkyyden mittaamiseen.

Sitten nuo kaksi muuta käyrää mittaavat hankittuja TAITOJA, eikä älykkyyttä. Matematiikkaa, sekä kielellistä osaaminen. Matematiikka vaatii aikaa, keskittymistä ja ehkä vähän kiinnostustakin. Samoin kielellinen osaaminen vaatii aikaa, joillain ei edes ole kavereita ja tämän johdosta varmasti kielellinen osaaminen jää vaatimattomaksi. Ainoastaan tuo looginen testi on se, mikä mittaa puhdasta älykkyyttä ja kappas kummaa kun sitä katsoo, niin ei kyllä tämä koko uutinen on ihan täyttä paskaa taas kerran...

Älykkyys on vähän samanlainen asia kuin ihmisen pituus. Yksilöllä on potentiaalia nousta tietylle tasolle, muttei sen yli. Ruokavaliolla voi vaikuttaa pituuteen tiettyyn pisteeseen asti, sen jälkeen tarvitaan lääketieteen apua hormooneiden jne. muodossa. Älykkyys periytyy. Tieto ja taidot hankitaan. Viisaus on kyky soveltaa tietoa ja tulee (yleensä) iän mukana.

Hienoa että joku osaa sisäistää lukemaansa. Niin APssa mietin ja kysyin että onko kyseessä keskittymiskyvyn heikkeneminen? Tuossa voisi olla perää ja sitä tukisi myös matemaattisten ja kielellisten tulosten heikkous, niitä kun useasti joutuu miettimään eikä selviä vaan ns. jonnekärsivällisyydellä.

 

[jm82]

Mielenkiintoista... onko nykyelämänmeno virikkeineen tehnyt keskittymisestä vaikeaa vai mistä romahdus johtuu? Tusinan työhaastatteluja tehneenä, en kyllä ihmettele tuloksia. Huiput tuntuvat olevan kovempia vuosi vuodelta ja massa tyhmenee.

Nyt.fi: Yksi kuva näyttää suomalaisten nuorten miesten osaamisen laskun, ja se on pysäyttävä – syitä ei tunneta

Tosiaan älykyys oli aivan loppupäässä käppyrää kaikkein korkein.

Jäin vain miettimään työllisyyttä ja yleistä ilmapiiriä ja sieltä löytyi nuo kohdat:
Öljykriisi suomessa noin 1975 (1970-luvun lama)
Suomen 1990-1993 lama
Suomen 2008-2010 taantuma

https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Lama_(talous)#1970-luvun_lama&ved=2ahUKEwjWgIDu2vLYAhXGkiwKHdXVDeIQygQwAHoECBAQAg&usg=AOvVaw2KkOs-eMdEyQNGDPSIjf6Q

Itse olin koulussa 1983 kanssa ja armeijassa heti perään 2/02. Emme me koululaiset tienneet silloin tuosta 1990 luvun alun lamasta mitään. Mutta pc tietokoneet ja tietokonepelit tulivat joskus ennen 2000 lukua ja pelien pelaamiseen kului ainakin itseltäni aikaa. Internet ja kännykät tulivat sitten vasta myöhemmin. Esim Nokia N900 julkaistiin vasta 11/2009 ja iPhone 4 kesällä 2010.

Toisaalta voihan kännykkä lisätäkin oppimista. Toki kannattaa myös verrata poikien ja tyttöjen oppimista ja älykkyyttä keskenään.

 

[Toiota]

Jep! Tyhmät kouluttautumattomat lisääntyy nopeasti ja nuorena, tilastollisesti.

Ja koska yhteiskunta tukee ja elättää, niin näiden bimbo akkojen ei tarvitse etsiä fiksua miestä, vaan se eksoottinen pummi on kaikin puolin viehättävin kumppani.

Eikä tarvitse edes mainita kuinka muslimit lisääntyy verrattuna kantaväestöön. Siinä on tulevaisuudessa iso prosentti uusia "suomalaisia" joiden henkiset kyvyt jotain kehitysvammaisen tasolla.

Itse heittäisin tyhmenemisen syyksi yksinkertaisesti sen, että tyhmät ihmiset lisääntyvät enemmän kuin fiksut, jotka taas keskittyvät enemmän uraan. Lisäksi naiset suosinevat lastensa isän valinnassa enemmän kyrvän kokoa ja pärstäkertoimen näköä kuin koulutusta ja älykkyyttä... Koska nykyaikana lasten elättämisen kannalta isän älykkyydellä, koulutuksella ja työllä ei ole juurikaan merkitystä. Toisin oli ennen vanhaan, ja juuri siksi ennen vanhaan luonnonvalinta suorastaan suosi älykkyyttä. Nykyään luonnonvalinta siis suosii kyrvän kokoa.

Ympäristötekijätkin varmasti vaikuttavat osaltaan, eli ihmisten pitää käyttää älynystyröitään yhä vähemmän kaikenlaiseen puuhasteluun, koska kaikki kannetaan valmiina nenän eteen, tavallaan.

Ai niin, ja lihominen tyhmentää myös. Suomalaiset ovat lihonneet 1990-luvun puolivälin jälkeen huomattavasti.

Ai lihominen? Enpä niin tiedä. Ainakin meidän firmassa ne R&D-aivot, tutkijat ja muut ammattilaiset ym. pomot ovat kunnon eturepuilla varustettuja, kun taas hoikat kuntoilijat hädin tuskin selviää siellä liukuhihnalla ja jokainen pieninkin onglma tuntuu olevan mahdoton ratkaista ilman esimiesten apua.

 

[Jurppii]

Ennen kuin edes aloitatte kieferöinnin läskeistä niin menkää johonkin muuhun ketjuun, jooko? Yksi sanoo liikaa rasvaa, toinen liian vähän ja kolmas huutaa väärää rasvaa. Todellinen piilevä motiivi on kuitenkin pillunkantotelineiden ulkonäkö

 

[lildevil]

Ei kannata unohtaa että koulutuksesta on koko ajan leikattu aina 90-luvun lamasta asti. Opettajilla on aina vain vähemmän resursseja panostaa yksittäisiin oppilaisiin, joten moni tipahtaa opetuksen kulusta.
Olen myös sitä mieltä että ihmiset ei nykyään jaksa keskittyä asioihin kovin pitkään. Elokuvat/ tv-sarjat leikataan nopeampitempoisiksi ja asioilta yleensäkin odotetaan enemmän "toimintaa".

 

[ATE]

Lähi-idästä ja Afrikasta tulleet maahanmuuttajat on hyvin suureksi miehiä. Lähi-idässä se älykkyys taitaa huidella ~ 80 kieppeillä ja Afrikassa jossain ~ 70.

Somaliassa taidetaan päästä alle 70.

 

[Jurppii]

Ei kannata unohtaa että koulutuksesta on koko ajan leikattu aina 90-luvun lamasta asti. Opettajilla on aina vain vähemmän resursseja panostaa yksittäisiin oppilaisiin, joten moni tipahtaa opetuksen kulusta.
Olen myös sitä mieltä että ihmiset ei nykyään jaksa keskittyä asioihin kovin pitkään. Elokuvat/ tv-sarjat leikataan nopeampitempoisiksi ja asioilta yleensäkin odotetaan enemmän "toimintaa".

Ja sitten tietty valinnaisuudet ja niiden lisääntyminen. Ylioppilaslakin saa käsittääkseni nykyisin aika vaihtelevalla opintokokonaisuudella. Kielet voi korvata luonnontieteillä ja päinvastoin ja ilmeisesti ne älläennätykset saavutetaan isolla litanialla vieraita kieliä. Tosin pahiten näyttää juuri kielellinen osaaminen kärsineen joten tuolla tuskin on yhteyttä asiaan. Etenkin poikien kyky tuottaa ymmärrettävää tekstiä peruskoulun jälkeen on ollut erityisen huolen kohteena. Lieneekö pikaviestimisellä, pelaamisella lukemisen sijasta, vähän vaatimisella ja muulla kumulatiivinen vaikutus?

 

[lildevil]

Lähi-idästä ja Afrikasta tulleet maahanmuuttajat on hyvin suureksi miehiä. Lähi-idässä se älykkyys taitaa huidella ~ 80 kieppeillä ja Afrikassa jossain ~ 70.

Somaliassa taidetaan päästä alle 70.

Kerropa kuinka paljon ulkomaalaiset MIEHET vaikuttaa lasten ja nuorten pisatuloksiin tai armeijan testeihin

 

[wanderer_]

Kerropa kuinka paljon ulkomaalaiset MIEHET vaikuttaa lasten ja nuorten pisatuloksiin tai armeijan testeihin

Huomioiden vielä sen, että lasku alkoi 1990-luvulla.


Toki noi armeijan testipisteet eivät ole se luotettavin tapa mitata muutoksia "älykkyydessä".

 

[ATE]

Kerropa kuinka paljon ulkomaalaiset MIEHET vaikuttaa lasten ja nuorten pisatuloksiin tai armeijan testeihin

Nyt alkaa olemaan toisen polven mamuja. Ensimmäinen somalialaisaalto tuli Suomeen jo 1990-luvulla. Nyt sen tyhmenemisen vauhdin pitäisi kiihtyä jos maahanmuutto on merkittävä syy.

 

[wanderer_]

Nyt alkaa olemaan toisen polven mamuja. Ensimmäinen somalialaisaalto tuli Suomeen jo 1990-luvulla. Nyt sen tyhmenemisen vauhdin pitäisi kiihtyä jos maahanmuutto on merkittävä syy.

Joo, mutta tässä puhutaan tuosta aineistosta, joten palataanko asiaan? Kaikkia ketjuja ei kannattaisi täyttää samalla öyhötyksellä.

 

[ATE]

Joo, mutta tässä puhutaan tuosta aineistosta, joten palataanko asiaan? Kaikkia ketjuja ei kannattaisi täyttää samalla öyhötyksellä.

Asia koskettaa Pisa-aineistoa joka ulottuu nykypäivään ja josta aloituksen linkissä puhutaan. Miksi sitten täytät niitä ketjuja turhalla öyhötyksellä?

 

[wanderer_]

Kuitenkin silti täytät niitä ketjuja turhalla öyhötyksellä?

Eli millä? Koitetaan pysyä asiassa, joka on miesten testitulosten huononeminen viime vuosikymmeninä. Olisiko sinulla mitään sanottavaa siitä?


Mielenkiintoinen ilmiö aiheeseen liittyen on tämä Flynnin ilmiö:

Flynnin ilmiö – Wikipedia


Flynn on erittäin tunnettu älykkyystutkija, jonka mukaan on nimetty niin kutsuttu Flynnin ilmiö. Sillä viitataan kehitykseen, jossa älykkyystestien tulosten keskiarvo paranee väestötasolla pitkällä aikavälillä.

Näin on tapahtunut ainakin länsimaissa vuosikymmenestä toiseen, mutta nyt kehitys on siis Pohjoismaissa kääntynyt päinvastaiseksi, ja muuallakin Länsi-Euroopassa on merkkejä siitä, että Flynnin ilmiö on hyytymässä.

Forskning & Framsteg -lehdessä Flynn pohtii koulutuksen merkitystä käänteelle. Flynn uskoo, että koulujen laatu parani 1980-luvulle asti, mutta ei enää sen jälkeen.

–Olemme nähneet, että koulutyö on nykyään vähemmän vaativaa monissa maissa. Oppilaat käyttävät vähemmän aikaa läksyihin ja lukemiseen, Flynn sanoo lehdessä.

Euronews haastatteli perjantaina tutkimuksen toista kirjoittajaa Michael Shayeria. Tämän mukaan vahva sosiaalinen voima on vaikuttaa lasten ajattelun kehittymiseen vuosi vuodelta enemmän. Shayer tarkoittaa sosiaalisella voimalla muun muassa pelikonsoleita ja älypuhelimia, jotka ovat muuttaneet tapaa jolla lapset kommunikoivat keskenään.

Shayerin mukaan matematiikka- ja tiedekokeet osoittavat, että nykyään vain viisi prosenttia 14-vuotiaista brittilapsista suoriutuu samoista tehtävistä, jotka joka neljäs samanikäinen selvitti vuonna 1994.

–Vaikuttaa siltä kuin tekijät, jotka ovat saaneet älykkyysosamäärän kasvamaan, olisivat menettäneet voimansa, kuvaili Flynn Forskning & Framsteg -lehdessä.

Suomalaisten älykkyysosamäärä kääntynyt huolestuttavaan suuntaan – Tutkija: ratkaiseva muutos tapahtui 1980-luvulla - Aamulehti

 

[ATE]

Uudet Pisa-tulokset: Suomen tytöt maailman toiseksi parhaita, vaikka ei edes huvita

 

[wanderer_]

Tuo poikien alisuorittaminen on huolestuttavaa.