Olen nuorisotyössä törmännyt jatkuvasti ilmiöön, mitä alettiin tässä kutsua logistiseksi porttiteoriaksi. Kuten aikaisemmin on todettu, se luukku mistä haetaan vaikka nuuskaa tai pilveä tarjoaa usein myös muuta kamaa - on se sitten opioidit, gamma tai lakka, rauhoittavat lääkkeet, tai amfetamiini & muut piristeet. Vaikka perinteisellä porttiteorialla voikin heittää vesilintua, niin ikävä tosiasia on, että jos kamaa on jatkuvasti tarjolla ja sitä saa samasta paikasta mistä noudetaan sosiaalisesti hyväksyttyjä päihteitä (pilvi, nuuska, alkoholi) niin kynnys kokeilla jotain uutta alenee reilusti. Tämän lisäksi huumekaupan kenttä on kokenut hurjan muutoksen, eli nettikauppa on tuonut huumeet sellaisten nuorten ulottuville, jotka eivät perinteisesti törmänneet niihin oikeastaan missään. Huumekaupasta on tullut salonkikelpoisempaa ja puhtaampaa - tai se vaikuttaa siltä. Päihteitä ei enää tarvitse käydä hakemassa räkäisestä luukusta tai sivukujalta, vaan ne saa siivosti kotiin postitettuna. Samalla luodaan illuusio siitä, että huumekauppaan kuuluvat lieveilmiöt, kuten väkivalta, olisi historiaa, vaikka totuus on toisenlainen. Silkkitien ja torilaudan (tai mikä ikinä on ottanut sen paikan?) tyylisen huumekaupan lisäksi voi samasta nettikaupasta löytyä esimerkiksi sähkötupakan nesteitä & toistaiseksi luokittelemattomia päihteitä, joiden sivuvaikutuksista tai toksisuudesta ei ole juuri mitään tutkimustietoa.
Tässä on muuten suoraan kentältä vähän tietoa; nuuskan käyttö on räjähtänyt täysin käsiin nuorten keskuudessa. Poliisin ankkuritiimiltä tuli tieto, että reppuja tutkittaessa nuuskaa löytyy enemmän kuin tupakkaa milloinkaan. Myös pilven määrä on kasvanut hurjasti. Yllätti kuulla, että poliisi ei ainakaan toistaiseksi tilastoinut näitä nuuskalöytöjä. Johto ei pitänyt sitä ilmeisesti vielä riittävän tärkeänä. Nuoret nuuskankäyttäjät jakautuu suurimmilta osin kahteen leiriin; niihin jotka eivät tiedä nuuskan terveysvaikutuksista & myynnin/luovutuksen laittomuudesta, ja niihin joita ei yksinkertaisesti kiinnosta. Toiseksi mainittu ryhmä on se huolestuttavampi, sieltä löytyy valtaosa päihteiden ongelmakäyttäjistä.
Olen itse ollut huumausaineiden suhteen varsin liberaali - aikuinen saa tehdä itselleen mitä haluaa. En suoraansanottuna ymmärrä, miksi alkoholin käyttö olisi yhtään hyväksyttävämpi vaihtoehto kuin mikään muu päihteidenkäyttö. En ole kuitenkaan vielä osannut muodostaa mielipidettä oikean päihdelainsäädännön suhteen. Toisaalta nuorisotyön näkökulmasta huumausaineiden tuominen valtion kontrollin piiriin olisi ehdottomasti paras vaihtoehto. Se mahdollistaisi huomattavasti paremman valvonnan ja hoidon. En ole silti valmis väittämään, että vaikka subutex ja amfetamiini pitäisi saada reseptivapaiksi lääkkeiksi. Ennen päätöksentekoa suuntaan tai toiseen tarvitaan riippumatonta, asennevapaata tutkimusta. Dekriminalisoinnin puolesta olisin valmis liputtamaan vaikka heti - olettaen, että myös hoitojärjestelmää muokataan samalla. Sen positiivisista vaikutuksista on mielestäni jo riittävästi näyttöä, ja nykyinen systeemi ei yksinkertaisesti toimi. Päihteidenkäyttäjillä ei nykysuomessa ole juurikaan ihmisarvoa - nykysysteemi tuottaa kamalan määrän inhimillistä kärsimystä ja hukkaa paljon ihmisten potentiaalia.
Mainittakoon, että en itse käytä mitään päihteitä. Olen monien mielestä varmasti pirun tylsä ihminen - en oikein siedä päihtyneitä ihmisiä, joten vuoden baarikäynnit voi laskea yhden käden sormilla. Pilven suhteen olisin valmis harkitsemaan laillistamista, mutta en ole itse kiinnostunut sen käytöstä - sekava olo, epäterveellisesti syöminen, huonolaatuinen uni ja aikaansaamattomuus ei innosta - ja pidän sen kroonista käyttöä erittäin haitallisena. Kannabiksen vaikutus unen laatuun on jo itsessään riittävän huono juttu. Olen suurimman osan aikuisikääni ollut yliherkkä alkoholille, enkä näe mitään hyötyä muiden päihteiden käyttämisestä. Tulisi vaan kamala morkkis jälkeenpäin kun heitti rahaa hukkaan eikä saanut mitään rakentavaa aikaiseksi. Olen nuorempana kärsinyt mielenterveysongelmista, ja vietin useamman vuoden rankasti riippuvaisena rauhoittavista lääkkeistä, mikä on muokannut mielipidettäni varsin rajusti ahdistuksen hoitamisesta vain diapamireseptillä. Mukaan mahtui myös voimakkaiden kipulääkkeiden väärinkäyttöä, mikä teki elämästä myöhemmin täyttä helvettiä. Vaikka kyseessä olikin ihan lailliset reseptilääkkeet, niin väärinkäyttö on väärinkäyttöä. Vaikka siitä suosta nousemisesta onkin kauan aikaa, olen silti pitänyt nykyisen kipulääkityksen tarkasti kontrolloituna. En siksi, että olisin missään välissä kokenut halua vetää päätä sekaisin, vaan ihan varmuuden vuoksi. On myös helpompaa, kun asiaa ei tarvitse itse juuri miettiä.
Tuosta tilanteesta toipuminen vaati karmean määrän työtä ja sinnikkyyttä, ja itsepäisen kieltäytymisen rauhoittavista lääkkeistä. Muunlaista hoitoa piti suorastaan vaatimalla vaatia. Yllättäen päihteisiin liittyvät ongelmat katosivat kun sai asiaankuuluvaa hoitoa. Tuo kokemus opetti, miten vaikeaa siitä kuopasta on päästä ylös. Jos kaikki energia menee pärjäämiseen tai itsensä terveenä pitämiseen eikä taustalta löydy auttajia, niin omien oikeuksien puolesta taistelu on lähes mahdotonta - puhumattakaan siitä, että suurin osa ei edes tiedä mistä sitä apua pitäisi hakea tai mitä oikeuksia meille kuuluu. Jos hoitopaikka aukeaa, niin siihen kuuluu usein kohtuuttomia vaatimuksia ja pitkä odotus. Hirvittää ajatella ihmistä, joka on päihderiippuvainen, mielenterveysongelmainen, sekaantunut alamaailmaan, ja ilman läheisten apua.
Noniin, aika laskeutua alas saippualaatikolta.
edit: Se unohtui sanoa, että tuon aikaisemmin postatun kuvan sisältö, missä rankataan eri päihteet haitallisuuden mukaan, on vähän harhaanjohtavaa joiltain osin. Kiinnostaisi tietää millä perusteella buprenorfiini (alias subutex) on rankattu noin alas vrt heroiini. Perustuuko tämä yksinomaan siihen, että buprenorfiinin kattovaikutuksen takia pelkän buprenorfiinin yliannostukseen on erittäin vaikea kuolla, ja että heroiinista on saatavilla vain epäpuhdasta katukamaa? Buprenorfiini on kuitenkin muihin sedatiiveihin yhdistettynä erittäin vaarallinen, ja vain puolittaisen myy-agonismin (lue: ei niin euforinen kuin heroiini) takia sen kanssa käytetään usein mm. rauhoittavia lääkkeitä tai alkoholia, mihin kuoleekin sitten moni suomalainen narkomaani. Se on totta, että heroiini on usein kaukana puhtaasta, mutta käyttötavoiltaan buprenorfiini lienee lähes yhtä haitallista. Buprenorfiinia käytetään kuitenkin lähes pelkästään suonensisäisesti tai nuuskattuna. Subutex-tablettien sidosaineet ovat erittäin haitallisia suonensisäisessä käytössä, ja nuuskattuna taas keuhkot kärsivät sidosaineista, ja käsittääkseni myös nenä vaurioituu pitkittyneestä käytöstä. Sitten mukana on tottakai muut suonensisäisen käytön ongelmat, kuten HIV, Hepatiitti C, bakteeri-infektiot, suonten vauriot, paiseet yms. En tiedä lähtisinkö rankkaamaan (varsinkaan suonensisäisesti käytettyä) katuheroiinia alemmas, mutta mielestäni buprenorfiini kuuluu paljon, paljon ylemmäs. Harvemmin narkomaanit käyttävät sitä asiaankuuluvalla tavalla, eli kielen alla liuottamalla.