Huonoin auto, millä olet ajanut?

[Lucas]

Kaveriani lainaten: Lämmityslaitteessa on vain kaksi asentoa, kuuma ja helvetin kuuma. Talvella ihan hyvä, kesällä ei niinkään.

Jossain kalliissa nykyautoissa se lämmityslaite saattaa olla ihan paska. Uudenkarheassa lähemmäs sadan tonnin diesel-mersussa muutama vuosi sitten tuli -35°C pakkasella kyydissä matkaa istuttua, niin siinä autossa saisi olla tosiaan pilkkihaalari ja karvahattu pakollinen vakiovaruste että autossa tarkenee.

Toki se auto muuten oli viimeisen päälle hieno. Mutta se ei paljoa lämmitä kun autossa on kolea istua sellaisella kelillä ja takasivulasitkin alkaa jäähän vetää.

Positiivista kuitenkin ettei hyytynyt matkalle se auto.

Ilmeisesti moni uusi kallis auto hyytyi tänä talvena totaalisesti, kun pakkasta oli se -35°C – -40°C + astetta. Osa otti sen niin raskaasti, että samantien sai hinata sen romun hinausauto autoliikkeeseen ja toimiva luotettavampi peli pitä saada ostettua tilalle. Ymmärrän kyllä hyvin tuon, kun jossain Lapissa ajanut joku jotain 400 km taivalta jollain sähköautolla ensin pari tuntia jaakaappilämpötilassa palellen ja sitten koko auto on hyytynyt jonnekkin korpeen ja siellä saanut raikkaassa -40°C pakkasessa kenties viisi tuntia odotella hinausautoa keskellä yötä.

 

[j-o-r-e]

Itse katselin jo W124 sarjaa Mercedes-Benz E (214-sarja) – AutoWiki
Mutta 9-10 sekkaa ei ole kovin paha, kun edelleen sellainen tuiki tavallinen pikkubensa kestää +12 sekuntia sataseen.

Ei ole mitään faktaa, mutta olen luullut että suurin osa uusista autoista kiihtyy nykyisin n. 10s tuntumaan, myös pikkukipot.

 

[Muumi]

Monenlaista kulkinetta on tullut käskytettyä.

Ei varmaankaan absoluuttisesti huonoin auto, millä on ikinä tullut ajettua, mutta ennakko-odotuksiin nähden Kia Ceed -22 (tai -23, en tiedä) vie voiton.

Olisikohan ollut 1.0l bensavehje, jonka Deltasta antoivat sijaisautoksi oman kotteron huollon ajaksi.

Hyttiin astuessa en meinannut uskoa, että kosla on tältä vuosikymmeneltä (vai -tuhannelta?). Infotainmentia ei voi edes haukkua, koska sellaista ei ollut. Kelloradio löytyi, hirvittävän huonolla äänentoistolla varustettuna.
Kyyti oli samaa taattua ysäriä. 13 tkm oli mopossa taulussa.

Yhtä päivää kauemmin en moista voisi kuvitella ajavani.

Olisiko ollut kuitenkin Kia Picanto sulla ajossa? 2020-luvun ceedeissä on suuri infortainment mielestäni vakiona. Ja ovat ihan ok pelejä kunhan ei ole malliston huonoin kone siinä.

 

[GuntherPrien]

Jossain kalliissa nykyautoissa se lämmityslaite saattaa olla ihan paska. Uudenkarheassa lähemmäs sadan tonnin diesel-mersussa muutama vuosi sitten tuli -35°C pakkasella kyydissä matkaa istuttua, niin siinä autossa saisi olla tosiaan pilkkihaalari ja karvahattu pakollinen vakiovaruste että autossa tarkenee.

Omassa diesel-volvossa tulee raja tuossa -17c paikkeilla, kun alkaa kabiinin lämmöt laskea alle mukavuusrajan. Ei auta vaikka on webasto auttamassa, viileä tulee sisälle. -15c on vielä lämpöä riittävästi. Pitäisi ilmeisesti etsiä viimasuoja nokalle, että lämpö riittäisi.

 

[jarmojs]

Omassa diesel-volvossa tulee raja tuossa -17c paikkeilla, kun alkaa kabiinin lämmöt laskea alle mukavuusrajan. Ei auta vaikka on webasto auttamassa, viileä tulee sisälle. -15c on vielä lämpöä riittävästi. Pitäisi ilmeisesti etsiä viimasuoja nokalle, että lämpö riittäisi.

Termostaatti rikki. Ei meillä ole koskaan ollut vielä niin kylmä että olisi tarvinnut ajon aikana Webaston apuja.

 

[Mariini]

Ei S80II/V70III mitään erityisen lämpimiä olleet, olen kaksi omistanut ja termarinvaihdolla silloin kans etsittiin lämpöä.

Niiden jälkeen tullut BMW taas on talviauto, ei lopu lämpö kun termarit (3kpl) ovat kunnossa.

 

[GuntherPrien]

Termostaatti rikki. Ei meillä ole koskaan ollut vielä niin kylmä että olisi tarvinnut ajon aikana Webaston apuja.

Paljon mahdollista, että termostatti on tullut käyttöikänsä loppuun. Pitää vaihdatuttaa sekin seuraavassa jakopäänrempassa. Oli sen verran pakkasta ettei viitsinyt OBD-lukijalla tarkistaa paljonko oli nesteiden lämpötila oikeasti oli, mutta mittariston lämpömittarin mukaan oli aavistuksen (arviolta n. 1mm) verran alle normaalin käyntilämpötilan.

 

[kuoris]

Cruze ja Lacetti ovat sama auto. Myytiin eri alueilla ja myöhemmin tuo Cruse korvasi Lacetti nimen kokonaan. Korean Chevy siis kyseessä, tekniikaltaan vahvasti Opelin sukua. Nimim. joskus alalla ollut. Chevrolet Cruze - Wikipedia

Koulukaverilla oli 90-luvulla ”aito” Daewoo. En enää muista mallia. Ihmeteltiin kun painoi joku 200 kg vähemmän kuin vastaavan kokoinen Mazda 323 joka oli kuitenkin kevyempi kuin (länsi-)saksalaiset vastineet. Jossain oli säästetty.

 

[jarmojs]

Paljon mahdollista, että termostatti on tullut käyttöikänsä loppuun. Pitää vaihdatuttaa sekin seuraavassa jakopäänrempassa. Oli sen verran pakkasta ettei viitsinyt OBD-lukijalla tarkistaa paljonko oli nesteiden lämpötila oikeasti oli, mutta mittariston lämpömittarin mukaan oli aavistuksen (arviolta n. 1mm) verran alle normaalin käyntilämpötilan.

Senhän toteaa aika helposti ilman mittareitakin. Kylmä kone käyntiin, nokkapelti auki ja käsi syylarille. Jos alkaa pian lämpenemään --> termari ei sulkeudu/vuotaa --> vaihtoon.

 

[Grizzle]

Ilmeisesti moni uusi kallis auto hyytyi tänä talvena totaalisesti, kun pakkasta oli se -35°C – -40°C + astetta. Osa otti sen niin raskaasti, että samantien sai hinata sen romun hinausauto autoliikkeeseen ja toimiva luotettavampi peli pitä saada ostettua tilalle. Ymmärrän kyllä hyvin tuon, kun jossain Lapissa ajanut joku jotain 400 km taivalta jollain sähköautolla ensin pari tuntia jaakaappilämpötilassa palellen ja sitten koko auto on hyytynyt jonnekkin korpeen ja siellä saanut raikkaassa -40°C pakkasessa kenties viisi tuntia odotella hinausautoa keskellä yötä.

Lapissa autoillessa kannattaa olla mukana lämmintä lisävaatetta ja halkoja. Jos joutuu ääriolosuhteissa odottelemaan kauan, on oikeasti vaarassa paleltua hengiltä.

 

[Esterhaus]

Te katsotte mennyttä maailmaa 2020-luvulta, tietämättä ikäänne oletteko elänyt sitä aikakautta silloin kun näitä on valmistettu ja niillä ollaan ajeltu uutena.

Moottoritehot oli vielä 80-luvullakin ihan paskaa. Joo, oli siellä 535i, 420&500E:tä, Cosworth Sierraa ja Turbosaabbia, mutta ne oli autolehtien keskiaukeamakamaa; ei niitä tavallinen kansa pystyny ostamaan.

Diisselien tehot alkoi kasvaa vasta ysärin lopussa, lähinnä Fiatin kehittämän yhteispaineruiskutuksen toimesta, jonka rahapulassaan myivät Boschille. Tollasia ankeita kilometrinnielijöitä ne oli, vaikka bensakoneet olivatkin huomattavasti pirteämpiä niin ei ne kakslitrasetkaan täältä nykyhetkestä katsoen mitään erikoisia tehoja kirnunneet.

Aika vaan on kullannut muistoja, moni asia on paljon paremmin nykyään.

Oli ne W124 mallin 200D Mersut laiskoja jo omana aikanaankin. Tekniikan Maailma uuden W124 200D:n koeajossaan kummasteli auton heikkoa suorituskykyä suunnilleen sanoilla "ihan päätä raapien pitää miettiä, mitä tarkoitusta auton laiskuus palvelee".

Kyllä tietysti diesel yleensä sinne 90-luvun lopulle tarkoitti yleensä melko laiskaa autoa koska suorituskykyiset turbodieselit oli hyvin kalliita. Seat Cordoba TDI taisi olla ensimmäisiä koko kansan kohtuuhintaisia ahdetulla dieselillä olevia autoja ja tuli silloin 90-luvun lopulla.

 

[Esterhaus]

Ei S80II/V70III mitään erityisen lämpimiä olleet, olen kaksi omistanut ja termarinvaihdolla silloin kans etsittiin lämpöä.

Niiden jälkeen tullut BMW taas on talviauto, ei lopu lämpö kun termarit (3kpl) ovat kunnossa.

Kyllä tuollaisessa autossa tarkeni, vaati kyllä pakkasilla (lämpötila alle -20C) webaston kytkemistä automaattikäytöllä jotta lämpöä riitti paremmin. Uudemmat mallit S/V60 ja 90 kyllä on lämpimämpiä.

 

[oltsandeeri]

Olisiko ollut kuitenkin Kia Picanto sulla ajossa? 2020-luvun ceedeissä on suuri infortainment mielestäni vakiona. Ja ovat ihan ok pelejä kunhan ei ole malliston huonoin kone siinä.

Kyllä se Ceed oli. Oletettavasti nuhaisimmalla koneella, mitä löytyy ja varusteluna kaikkien karvalakkien isoäiti.

Tällainen kelloradio oli infotainmentin virkaa hoitamassa:

 

[thebe]

Lapissa autoillessa kannattaa olla mukana lämmintä lisävaatetta ja halkoja. Jos joutuu ääriolosuhteissa odottelemaan kauan, on oikeasti vaarassa paleltua hengiltä.

Juuri näin. Peukalosääntönä voi pitää, että pukeudu ja varaudu kelin, älä matkan mukaan.

 

[Admiral General Aladeen]

Kaikkeen tottuu ja kun tottuu hyvää (jokin kalliimpi auto), niin sen jälkeen toki karvalakki on karvalakki, melua riittää ja moottorin uskomaton laiskuus yllättää viimeistään maantienopeuksissa polkaistessa.

Mutta en silti menisi liikaa haukkumaan näitä Hyundai/Kia perus kippoja, kun ne ostetaan siksi että ne vaan toimii, hankintahinta ei huimaa ja ajettavuus silti paljon edellä täysin tunnottomia Toyotojia.

 

[Mariini]

Kyllä tuollaisessa autossa tarkeni, vaati kyllä pakkasilla (lämpötila alle -20C) webaston kytkemistä automaattikäytöllä jotta lämpöä riitti paremmin. Uudemmat mallit S/V60 ja 90 kyllä on lämpimämpiä.

Pärjäsi toki, muttei ne lämpimiä ole. Oli ensikosketukseni Volvoon ja huvitti hiljaa ne menneiden aikojen "tehty pohjoismaiden talveen" jutut. BMW:llä ei tarvitse polttaa apulämmitintä rinnalla, Volvoissa olin kytkenyt sen automatiikan pois, tuli kyllä kokeiltua sitäkin -30° keleissä. Vain toisen saa epämukavan lämpimäksi halutessaan ja se ei ole Fr0d Volvo.

 

[chrisekh]

Termostaatti rikki. Ei meillä ole koskaan ollut vielä niin kylmä että olisi tarvinnut ajon aikana Webaston apuja.

Onko teillä bensa? Pirusti yleisempää ettei dieselit lämpene talvella kunnolla.

@GuntherPrien ei siitä pahvista syylarin edessa ole kyllä mitään haittaa tai vaaraa joulu - maaliskuu välillä. Lähinnä hyötyä kun konehuone pysyy sulana. Vähän se tuntee neukkuaikaiselta touhulta mutta kun ei ala ahnehtimaan sen pahvin kanssa niin minuutin homma.

 

[eeeno]

Niin kyllähän tukkoinen vapaasti hengittävä diesel on laiska menijä. Vanha lääke on ollut ajaa ainakin 3 km 80 km/h 3. vaihteella ja yllättäen menohalut palautuvat. Ne vaan menee tukkoon.

 

[miksu8]

70-luvun Morris Marina. Osuva nimi jos ei muuta.

 

[Lucas]

70-luvun Morris Marina. Osuva nimi jos ei muuta.

Lapsuudessa oli perheessä tuollainen. Ajo-ominaisuuksista ei ole tietoa, mutta kuullut jälkeenpäin, että siinä autossa oli kaikki mahdollinen ja mahdoton yhtenään rikki ja auto oli vielä himskatin kylmä talvella.

Noita oli paljon tai "paljon" vielä 1980-luvun lopulla ajokortin juuri saaneiden amisten pilluralliautoina. En muista vuosiin nähneeni yhtään Morris Marinaa missään liikenteessä. Taitaa olla hyvin harvinainen jossain nettiautossakin moinen nykyään.

 

[Esterhaus]

Pärjäsi toki, muttei ne lämpimiä ole. Oli ensikosketukseni Volvoon ja huvitti hiljaa ne menneiden aikojen "tehty pohjoismaiden talveen" jutut. BMW:llä ei tarvitse polttaa apulämmitintä rinnalla, Volvoissa olin kytkenyt sen automatiikan pois, tuli kyllä kokeiltua sitäkin -30° keleissä. Vain toisen saa epämukavan lämpimäksi halutessaan ja se ei ole Fr0d Volvo.

Penarissa on pitempään ollut automaattinen maskisuojakaihdin. Varmaan siinä selitys noiden kahden auton eroille, ainakin jos sattuu olemaan sen verran tuore biimeri verrokkina. Lämppärissä ei varmaan mitään isoja eroja ole ja luulisi kummassakin olevan sen verran hyvän hyötysuhteen kone, ettei hukkalämpöä liikoja muodostu.

 

[Lucas]

Penarissa on pitempään ollut automaattinen maskisuojakaihdin. Varmaan siinä selitys noiden kahden auton eroille, ainakin jos sattuu olemaan sen verran tuore biimeri verrokkina. Lämppärissä ei varmaan mitään isoja eroja ole ja luulisi kummassakin olevan sen verran hyvän hyötysuhteen kone, ettei hukkalämpöä liikoja muodostu.

Auton diesel-moottorin hyötusuhde on siellä 40 prosentin nurkilla.

Jos diesel-auto kuluttaa 5 litraa tunnissa polttoainetta, niin hukkalämpöä muodostoo 3 litran dieselin polttamista vastaava määrä. Diesel polttoaineen energiasisältä on noin 11,8 kWh per litra dieseliä.

Eli sitä hukkalämpöä muodostuu silloin noin 30 kilowatin teholla.

Voisi kuvitella, että tuollainen 30 kW lämmitysteho riittäisi pitämään henkilöauton matkustamon lämpimänä kovimmassakin pakkasessa. Autot taidetaan suunnitella niin, ettei sitä lämpöä tarvi juuri ottaa hyödyksi lämmitykseen vaan riittää kunhan pieni osakin siitä saadaan tarvittaessa matkustamoon ohjattua. Suomessa se ei tosin sitten aina riitä kun -40C pakkasta voi olla. Tosin autotehdasta ei taida juuri kiinnostaa kun myytävistä autoisa promillen murto-osa altistuu koskaan tuollaisille pakkasille.

 

[Mariini]

Kaikissa polttomoottoreissa tulee hukkalämpöä enemmän kuin riittämiin, hyvän ja huonon mallin/valmistajan eroihin juontuu ehkäpä mistä kohtaa nestekiertoa on syöttö lämppärin kennolle ja kuinka suuri kyseinen kenno on.

Jos epäilee asiaa, muistuttaa itseään parista asiasta:

- Polttomoottorin hyötysuhde ei ole vieläkään edes 50%. Voidaan silti leikkiä, että olisi. Katse se minkä tahansa automallin moottoriteho kilowatteina ja siitä puolet pois. Hukkaan menevästä osasta krouvisti ~70% on lämpöhäviötä, jäähdytysnesteen ja pakokaasun kautta.
- Saunassa on usein 6kW sähkökiuas, itsellä 9Kw. Tilavuus on suurempi kuin autossa ja siltikin hiki tulee pintaan. Varmasti saadaan autonkin matkustamo kuumaksi, mutta pohjoinen ja sen painoarvo kehitystyössä ei ole volyymillä mitaten suurimmasta päästä, vähemmälläkin pärjää se suuri enemmistö joka autot pääsääntöisesti ostaa, ei niin kylmissä maissa.

 

[Esterhaus]

Lahjakkaammat osaa laskea, paljonko lämpöhukkaa tulee jo ajoviimasta jne. ja etenkin silloin kun on oikeasti kylmä.

Väitän itse että esim. kahden volvosukupolven välinen lämpimyysero johtuu pelkästään tai etenkin automaattisesta viimasuojasta jonka ansiosta lämpöä saadaan paremmin pysymään moottorissa ja talteen sisätilojen lämmittämiseksi.

 

[Lucas]

Kaikissa polttomoottoreissa tulee hukkalämpöä enemmän kuin riittämiin, hyvän ja huonon mallin/valmistajan eroihin juontuu ehkäpä mistä kohtaa nestekiertoa on syöttö lämppärin kennolle ja kuinka suuri kyseinen kenno on.

Jos epäilee asiaa, muistuttaa itseään parista asiasta:

- Polttomoottorin hyötysuhde ei ole vieläkään edes 50%. Voidaan silti leikkiä, että olisi. Katse se minkä tahansa automallin moottoriteho kilowatteina ja siitä puolet pois. Hukkaan menevästä osasta krouvisti ~70% on lämpöhäviötä, jäähdytysnesteen ja pakokaasun kautta.

Jos auton moottoriteho on esimerkiksi 250 heppaa, niin eiköhän se matka-ajo mene jollakin alle kymmenesosa teholla keskimäärin.

Eli kannattaa enemmin minusta laskeskella sitä polttoaineen kulutusta tunnissa ja siitä sitten sitä hukkalämpöä.

 

[j-o-r-e]

Omassa diesel-volvossa tulee raja tuossa -17c paikkeilla, kun alkaa kabiinin lämmöt laskea alle mukavuusrajan. Ei auta vaikka on webasto auttamassa, viileä tulee sisälle. -15c on vielä lämpöä riittävästi. Pitäisi ilmeisesti etsiä viimasuoja nokalle, että lämpö riittäisi.

Oma - 16 tdi ocu on lämmin. Vuoden alussa tultiin Lapista, kylmimmillään mittari kävi - 38 eikä muutamia lyhyitä hetkiä lukuunottamatta käyny alle 30 pakkasessa. Ns. sisävaatteet päällä + crocsit ajokenkinä tarkeni hyvin koko matkan (oli vieläpä flunssa alkamassa). Ilmastointi automaatilla koko ajan, pyynti +21 (puoliso laski loppumatkasta oman puolensa +20 kun oli kuuma). Ei viimasuojaa, webastolla toki ennen starttia +ainoan tauon ajan lämpöä, mutta ajossa ei käytössä. Ainoa muutos normiin oli lasikaton sisäverhon pitäminen kiinni. Kulutus oli takas tullessa 1,5l/100km kovempi kuin mennessä, jolloin oli n. - 5.

 

[jarmojs]

Onko teillä bensa? Pirusti yleisempää ettei dieselit lämpene talvella kunnolla.

@GuntherPrien ei siitä pahvista syylarin edessa ole kyllä mitään haittaa tai vaaraa joulu - maaliskuu välillä. Lähinnä hyötyä kun konehuone pysyy sulana. Vähän se tuntee neukkuaikaiselta touhulta mutta kun ei ala ahnehtimaan sen pahvin kanssa niin minuutin homma.

Ei ole bensa, vaan isohko 2,4 litran turbodiesel.

 

[miksu8]

Lapsuudessa oli perheessä tuollainen. Ajo-ominaisuuksista ei ole tietoa, mutta kuullut jälkeenpäin, että siinä autossa oli kaikki mahdollinen ja mahdoton yhtenään rikki ja auto oli vielä himskatin kylmä talvella.
...

Samat kokemukset täällä.

 

[Myrkky]

Lapsuudessa oli perheessä tuollainen. Ajo-ominaisuuksista ei ole tietoa, mutta kuullut jälkeenpäin, että siinä autossa oli kaikki mahdollinen ja mahdoton yhtenään rikki ja auto oli vielä himskatin kylmä talvella.

Noita oli paljon tai "paljon" vielä 1980-luvun lopulla ajokortin juuri saaneiden amisten pilluralliautoina. En muista vuosiin nähneeni yhtään Morris Marinaa missään liikenteessä. Taitaa olla hyvin harvinainen jossain nettiautossakin moinen nykyään.

Kummisedällä oli Marina, muksuna kesällä istuin takapenkillä, muistaakseni takapenkiltä näki kardaanitunnelista tien (ei varma muisto) mutta poltin näppini paljaaseen tunneliin kun siinä vissiin meni pakoputki siinä kohtaa.

Olikohan Top Gearissa kun nuo joutui aina piano tai flyygeli onnettomuuteen mitä randomisti tippui auton päälle?

 

[Lucas]

Kummisedällä oli Marina, muksuna kesällä istuin takapenkillä, muistaakseni takapenkiltä näki kardaanitunnelista tien (ei varma muisto) mutta poltin näppini paljaaseen tunneliin kun siinä vissiin meni pakoputki siinä kohtaa.

Olikohan Top Gearissa kun nuo joutui aina piano tai flyygeli onnettomuuteen mitä randomisti tippui auton päälle?

Sehän Morris Marina taisi olla 1960-luvun tekniikalla tehty auto vaikka sitä tehtiin 1970-luvulta vuoteen 1981.

Sitä en tiedä onko kyseessä pelkkä legenda, mutta Suomeen oli joskus tuota uusia Marinoita, joissa ovi oli heitetty vain auton sisään kun sitä ei oltu ehditty kiinnittää tehtaan hihnalla. Sitä en osaa arvioida onko ollut mahdollista. Auton laadusta jotain tuo kertoo kun tuollaista joutuu miettimään.

 

[Pyrres]

Sehän Morris Marina taisi olla 1960-luvun tekniikalla tehty auto vaikka sitä tehtiin 1970-luvulta vuoteen 1981.

Sitä en tiedä onko kyseessä pelkkä legenda, mutta Suomeen oli joskus tuota uusia Marinoita, joissa ovi oli heitetty vain auton sisään kun sitä ei oltu ehditty kiinnittää tehtaan hihnalla. Sitä en osaa arvioida onko ollut mahdollista. Auton laadusta jotain tuo kertoo kun tuollaista joutuu miettimään.

En pitäisi TÄYSIN mahdottomana. Suurin osa vanhoista Ladoista kun jouduttiin esim maalaamaan uudelleen (ainakin osittain) kun saapuivat suomeen jne jne. koska ei oltu vaivauduttu suojaamaan, Fiateissa/Alfoissa vaihdeltiin periaatteessa täysin kelvollisia akkuja käyttöönottohuollossa yms kivaa.

 

[NotaR]

Lada 1200L oli kyllä paska keksintö, aikoinaan ajoin 400 km matkan Heseen ja se kaasupolkimen ylijyrkkä asento (kaltevuuskulmassa siis) sai aikaan sen, että jäi kyllä ajonautinnot saamatta tuollakin kerralla.
Onneksi ei ollut oma. Että sen puoleen ei hätää.

 

[Myrkky]

Sehän Morris Marina taisi olla 1960-luvun tekniikalla tehty auto vaikka sitä tehtiin 1970-luvulta vuoteen 1981.

Sitä en tiedä onko kyseessä pelkkä legenda, mutta Suomeen oli joskus tuota uusia Marinoita, joissa ovi oli heitetty vain auton sisään kun sitä ei oltu ehditty kiinnittää tehtaan hihnalla. Sitä en osaa arvioida onko ollut mahdollista. Auton laadusta jotain tuo kertoo kun tuollaista joutuu miettimään.

Aikajanaan täsmää kyllä, oikeastaan mä en muista autosta muuta että se oli punainen, ja siinä oli vikoja. Vaihtui ladaan aika nopsaan.
Jos on katellut näitä Whealers Dealers jaksoja niin Mike ja ketä nyt muita olikaan Edin lisäksi aina muistuttaa brittilaadusta että lahoaa ja kaikkea muuta mukavaa.

 

[dmn]

Sehän Morris Marina taisi olla 1960-luvun tekniikalla tehty auto vaikka sitä tehtiin 1970-luvulta vuoteen 1981.

Sitä en tiedä onko kyseessä pelkkä legenda, mutta Suomeen oli joskus tuota uusia Marinoita, joissa ovi oli heitetty vain auton sisään kun sitä ei oltu ehditty kiinnittää tehtaan hihnalla. Sitä en osaa arvioida onko ollut mahdollista. Auton laadusta jotain tuo kertoo kun tuollaista joutuu miettimään.

Tälläiseen tarinan olen jostain ja lukenut/kuullut, vieläpä niin että olisi kaksi saman puolen oven, ja sen takia ei ole saatu kiinnitettyä. Ja ihan uskottavalta tuokin kuulostaa, siihen aikaan lakkoiltiin enemmän kuin oltiin töissä, ja jos oltiin töissä, niin ei ainakaan tehty hommia kunnolla.

BL-tehtaan "kevytmielinen" opetusvideo laadunparantamiseksi:

 

[Mariini]

British Leyland, oppivainen tarina kuinka työnväenliike paskoi oman petinsä.

 

[zubis]

Audi Q5 8R, oli noin 4 vuotta käyttö autona ja aivan läpi paska.

 

[takomo]

Auton diesel-moottorin hyötusuhde on siellä 40 prosentin nurkilla.

Jos diesel-auto kuluttaa 5 litraa tunnissa polttoainetta, niin hukkalämpöä muodostoo 3 litran dieselin polttamista vastaava määrä. Diesel polttoaineen energiasisältä on noin 11,8 kWh per litra dieseliä.

Eli sitä hukkalämpöä muodostuu silloin noin 30 kilowatin teholla.

5l/100 km, 100 km/h autot pysyvätkin lämpiminä.

Vaan sitten kun ajetaan 80 km/h @4l/100 km, niin kulutus on 3,2 l/h ja kun dieselin energiasisältö on pikemminkin 10 kWh/litra, teho on 32 kW, ja hukkalämpöä jää 20 kW. Moottorin (2.0) läpi virtaa ilmaa n. 25 l/s+ahto (@1500 rpm), jota lämmitetään -20 asteesta 250 asteiseksi: 35 g/s, 1 kJ/kg K -> 9,4 kW. Lämmitykseen jää enää ~10 kW, eli kahden Webaston verran. Jos turbo nostaa ahtoja, niin vähemmän. Sepä ei olekaan enää ylenpalttisesti ajoviiman jäähdyttäessä autoa joka pinnalta.

 

[Lucas]

5l/100 km, 100 km/h autot pysyvätkin lämpiminä.

Vaan sitten kun ajetaan 80 km/h @4l/100 km, niin kulutus on 3,2 l/h ja kun dieselin energiasisältö on pikemminkin 10 kWh/litra, teho on 32 kW, ja hukkalämpöä jää 20 kW. Moottorin (2.0) läpi virtaa ilmaa n. 25 l/s+ahto (@1500 rpm), jota lämmitetään -20 asteesta 250 asteiseksi: 35 g/s, 1 kJ/kg K -> 9,4 kW. Lämmitykseen jää enää ~10 kW, eli kahden Webaston verran. Jos turbo nostaa ahtoja, niin vähemmän. Sepä ei olekaan enää ylenpalttisesti ajoviiman jäähdyttäessä autoa joka pinnalta.

Onhan se lämpö otettavissa talteen myös sieltä pakoputkesta katalysaattorien perästä. Katalysaattori vaatii tietyn lämpötilan toimiakseen kunnolla, niin sen vuoksi lämmönvaihdin vasta sen perään.

Tosin niin pieni promillen murto-osa autoista näkee koskaan mitään -35°C pakkaskeliä, että moisten laittaminen sarjatuotantoautoihin tehtaalla olisi pähkähullua. Halvemmaksi tulee kun ne jotka tarvii hommaa sen polttoainetoimisen lisälämmittimen, kuten sen Webasto merkkisen.

Periaatteessa todella loistavan auton tekeminen ei olisi mitenkään mahdoton tekninen haaste. Hintaa sille voisi tulla esimerkiksi 300 tuhatta euroa. Paljon isompi ongelma on se, että miten se auto saadaan tehtyä niin, että autotehtaalla keskikokoisella henkilöautolla ne valmistuskustannukset saadaan painettua esimerkiksi 10 tuhannen euron tasolle. Se tehtaan hihnanpäässä 10 kiloeuroa maksanut auto maksaa toki jotain ihan muuta autoliikkeen lasipalatsissa kun siihen hintaan lisäillään rahdit, tehtaan katteet, verot ja maahantuojan ja autoliikkeen lasipalatsin ja sen myyjän provikat hinnasta ja ties mitä muuta kuluja siihen tuleekin.

Nykyautot on minun mielestä aika hämmästyttävän hyviä ajaa siihen nähden keskimäärin millaisia ne autot olivat vaikka joskus 1970- ja 1980-luvun alkuvuosina. Esimerkiksi "halpa-autoista" Dacia Duster nelivetoisena diesel-koneella yllätti positiivisesti kun sellaisella pari tuhatta kilometriä olen talvikelissä ajanut. Täysin eri planeetalta kuin vaikka Lada Niva. Varmaan se Lada Niva oikealla jatkuvatoimisella nelivedolla, alennusvaihteistolla ja keskitasauspyörästön lukolla menisi kuin peto metsässä ja sinne jäisi Dusterit ja muut "leikkimaasturit". Tosin ajattavuudessa maantiellä se Lada Niva oli vähän kuin Lada 1200, mutta pari pykälää vielä huonompi ja meluisampi.

 

[takomo]

Onhan se lämpö otettavissa talteen myös sieltä pakoputkesta katalysaattorien perästä. Katalysaattori vaatii tietyn lämpötilan toimiakseen kunnolla, niin sen vuoksi lämmönvaihdin vasta sen perään.

Olisi, mutta ei taida kannattaa. Käytännössä varmaan EGR-jäähdytin on lähimpänä tuota.

Nykyautot on minun mielestä aika hämmästyttävän hyviä ajaa siihen nähden keskimäärin millaisia ne autot olivat vaikka joskus 1970- ja 1980-luvun alkuvuosina.

Ajettavuus toki mutta vielä enemmän on kehittynyt autojen tekninen kestävyys. Etenkin vielä 70-luvun autoissa tekniikka saattoi kulua loppuun muutaman 10 tkm ajossa. Itäblokin autot oli kai oma lukunsa mutta ei Marinat ja Vivat järin kestäviä olleet. Haynesin oppaissa suositeltiin täysremonttia paljon ajettuihin moottoreihin, jos niitä piti jostain syystä avata. Siis yli 50 tkm ajettuihin...
Nyt ajetaan yli 300tkm avaamatta venttiilikoppaa.

Myös autojen ruostuminen saattoi olla jäätävää. Fiatit saattoivat olla paalikunnossa jopa 5-vuotiaina. Ei ole hirveästi Ritmoja tai Mirafioreja näkynyt enää viime vuosina...

 

[Lucas]

Ajettavuus toki mutta vielä enemmän on kehittynyt autojen tekninen kestävyys. Etenkin vielä 70-luvun autoissa tekniikka saattoi kulua loppuun muutaman 10 tkm ajossa. Itäblokin autot oli kai oma lukunsa mutta ei Marinat ja Vivat järin kestäviä olleet. Haynesin oppaissa suositeltiin täysremonttia paljon ajettuihin moottoreihin, jos niitä piti jostain syystä avata. Siis yli 50 tkm ajettuihin...
Nyt ajetaan yli 300tkm avaamatta venttiilikoppaa.

Alle sadan tuhannen kilometrin taisi sukulaisen 1970-luvun fiatikin mennä koneremonttiin siinä vuoden 1980 nurkilla. Se oli käsittääkseni ihan normi aika moottorin kestävyydelle siihen aikaan. Öljynvaihtovälikin taisi olla siihen aikaan joku 2000-5000 km. Siihen aikaan se öljynvaihtokin taisi kuulua joka huoltoaseman peruspalveluihin.

Nykyään Ferrarin superautot ja vastaavat taitavat olla tuolla parin tuhannen km öljynvaihtovälilllä. Normiautoilla sitten joku 15-30+ tkm vaihtoväli.

Nykyautoissa on sitten jo kaikissa ESP ja lukkiutumattomat jarrut vakiovarusteita ja turvatyynyjä riittää joka sormelle. Auton alustan toimivuuskin on aivan eri luokkaa nykyään. Automaattiloota alkaa olla se pääsääntö uusissa autoissa Suomessa ja manuaalivaihteisto poikkeus ja neliveto alkaa olla monella automerkillä se eniten myytävä vetotapa. Ilmanvaihtokin alkaa olla pakollinen varuste halvimmassakin autossa.

Ihan hauska sellainen vaikka 1970-luvun auto voisi olla kesäautona jotain pientä huviajelua silloin tällöin. Käyttöautona taas ympäri vuoden aivan kamala. Tosin tuskin ne enää kestäisivätkään arkiajoa vaan sehän sellaisen kanssa elämä olisi kuin jollain jenkkiautoharrastajalla, jolla autoa korjaillessa ja huoltaessa kuluu 11 kuukautta vuodessa ja osia metsästäessä ja ajamaan sillä romulla pääsee muutamana päivänä kesäaikaan.

 

[Perkeles]

Alle sadan tuhannen kilometrin taisi sukulaisen 1970-luvun fiatikin mennä koneremonttiin siinä vuoden 1980 nurkilla. Se oli käsittääkseni ihan normi aika moottorin kestävyydelle siihen aikaan. Öljynvaihtovälikin taisi olla siihen aikaan joku 2000-5000 km. Siihen aikaan se öljynvaihtokin taisi kuulua joka huoltoaseman peruspalveluihin.

Nykyään Ferrarin superautot ja vastaavat taitavat olla tuolla parin tuhannen km öljynvaihtovälilllä. Normiautoilla sitten joku 15-30+ tkm vaihtoväli.

Nykyautoissa on sitten jo kaikissa ESP ja lukkiutumattomat jarrut vakiovarusteita ja turvatyynyjä riittää joka sormelle. Auton alustan toimivuuskin on aivan eri luokkaa nykyään. Automaattiloota alkaa olla se pääsääntö uusissa autoissa Suomessa ja manuaalivaihteisto poikkeus ja neliveto alkaa olla monella automerkillä se eniten myytävä vetotapa. Ilmanvaihtokin alkaa olla pakollinen varuste halvimmassakin autossa.

Ihan hauska sellainen vaikka 1970-luvun auto voisi olla kesäautona jotain pientä huviajelua silloin tällöin. Käyttöautona taas ympäri vuoden aivan kamala. Tosin tuskin ne enää kestäisivätkään arkiajoa vaan sehän sellaisen kanssa elämä olisi kuin jollain jenkkiautoharrastajalla, jolla autoa korjaillessa ja huoltaessa kuluu 11 kuukautta vuodessa ja osia metsästäessä ja ajamaan sillä romulla pääsee muutamana päivänä kesäaikaan.

Mulla on ollut kesäkäyttiksenä nyt pari vuotta -71 vauxhall viva. Alkuperäinen tekniikka, nyt joku 110tkm mittarissa.
Ei tuolla ole tarvinnut tienpäälle jäädä, laturin kommutaattorin ja startin jouduin uusimaan. (joskus jäi vaihdekeppi käteen ja puolan johto irtosi ajossa itsestään tms. ei vakavaa)

Kahteen kesään on nyt tullut yhteensä jotain 17tkm. Paljon mieluummin tuolla lähden liikenteeseen kun noilla uudemmilla...

 

[Tonnin Seteli]

Ei ole mitään faktaa, mutta olen luullut että suurin osa uusista autoista kiihtyy nykyisin n. 10s tuntumaan, myös pikkukipot.

Jos niissä pikkukipoissa oletuksena pidetään litran turbokonetta, tuo pitänee paikkansa. Monessa on kuitenkin laiskempi "hinnat alkaen" -moottoriversio. Kun tähän lisätään että suomalaiset rakastavat eläkeläismallin autoja, päästään johtopäätökseen että lausuntosi on hieman optimistinen, mutta vain hieman.

Myös autojen ruostuminen saattoi olla jäätävää. Fiatit saattoivat olla paalikunnossa jopa 5-vuotiaina. Ei ole hirveästi Ritmoja tai Mirafioreja näkynyt enää viime vuosina...

Olen aina ottanut ihan todesta kuulemani legendan Fiat Ritmosta, jonka pohjasta löytyi ensimmäisellä leimalla reikä kokoa nyrkinmentävän ja päänmentävän väliltä.

Alle sadan tuhannen kilometrin taisi sukulaisen 1970-luvun fiatikin mennä koneremonttiin siinä vuoden 1980 nurkilla. Se oli käsittääkseni ihan normi aika moottorin kestävyydelle siihen aikaan.

Kuulostaa ihan normaalilta vuosituhannen alun elinkaarelta Fiatillekin. Eivätkä kaikki ooppelit olleet juuri parempia.

 

[Pyrres]

Jos niissä pikkukipoissa oletuksena pidetään litran turbokonetta, tuo pitänee paikkansa. Monessa on kuitenkin laiskempi "hinnat alkaen" -moottoriversio. Kun tähän lisätään että suomalaiset rakastavat eläkeläismallin autoja, päästään johtopäätökseen että lausuntosi on hieman optimistinen, mutta vain hieman.

On tuo hiukan muuttunut. Ei noita vapari litraisia yms enää juuri mene kaupaksi. Ainakaan sen perusteella mitä itse olen seuraillut. Se on muuttunut siihen 1.0 turbo on se nuhapumppu. Ja alle 100hp riittää mainiosti, kunhan on turbon tuoma vääntö kaverina.

 

[Tonnin Seteli]

On tuo hiukan muuttunut. Ei noita vapari litraisia yms enää juuri mene kaupaksi. Ainakaan sen perusteella mitä itse olen seuraillut. Se on muuttunut siihen 1.0 turbo on se nuhapumppu. Ja alle 100hp riittää mainiosti, kunhan on turbon tuoma vääntö kaverina.

Toki tilanne muuttuu koko ajan, mutta nykyisessä autokannan rakenteessa esimerkiksi viisivuotiaat ovat vielä uudempaa päätä.

Litran vapari ei toki ole ollut mikään normaali aikoihin jos "koskaan" sikäli kun käsitän pikkukipolla käsitettävän yleensä Fiestan kokoista pientä kunnon autoa eikä mitään Picanton tapaista invamopoa. Entisajan Fiesta taas oli lähinnä postilaatikon muotoinen ja laatuinen sen ajan näkemys kokoluokkaa pienemmästä(siitä pienimmästä vakiintuneesta) autosta. Se litran turboa(~100-120 hp) alempi moottoriversio jota ajattelin on siis 1.2-1.4 litran rivinelonen.

 

[TurboJ]

Esimerkiksi 1.2-litrainen Peugeot/Citroen Puretech tuntuu käytetyissä olevan vapaasti hengittävänä yleisempi kuin turbona pikkuautoluokassa 208/C3. Tehoa on muistaakseni 82 hv.

Ranskalaisten lisäksi myös Japanilaismallien joukossa on paljon vapaastihengittävää pikkukonetta, vaikka uusimmissa nyt onkin hybriditekniikkaa kaverina. 0-100 kiihtyvyydet kuitenkin ovat varsin monessa mallissa 12-14 sek luokkaa ja esim mainituista ranskalaisista yks'kakkosista tarvitaan turbomalli, että päästään edes siihen 10 sek kiihdytysaikaan.

Saksansukuisissa automalleissa heikoin tarjolla oleva suorituskyky voi sitten ollakin siinä 1150 kg / 100 heppaa -luokassa ja turboväännön kera. Ja nyt kaikista uusin sukupolvi muuttaa taas tilannetta hiukan, kun siirtymä on enemmän hybrideihin näissäkin.

Kyllä pikkukippojen luokassa on iso määrä oikeasti laiskoja melko uusiakin autoja liikenteessä. Nuo sadan hepan turbot jo B-segmentissä tarjoavatkin suht riittävän peruspotkun, mutta suurella osalla automerkeistä perusmoottori on paljon tuota nuhaisempi. Ja Suomen autokannan keski-iän ollessa 13 vuotta tulee kestämään tosi kauan ennenkuin moottorien riittämätön voima muuttuu menneen ajan ongelmaksi tässä maassa.

 

[Tonnin Seteli]

Ja Suomen autokannan keski-iän ollessa 13 vuotta tulee kestämään tosi kauan ennenkuin moottorien riittämätön voima muuttuu menneen ajan ongelmaksi tässä maassa.

Joo, ja minulla on 1,25 litran eläkeläismallin moottori Riossa - ostettu varastoautona ja 120 hp turboa ei olisi saanut kiireessä manuaalina eikä sopivan edullisella varustelutasolla. Sehän ei yleensä ole suomalaiselle pienen perusauton ostajalle kovin houkutteleva vaihtoehto maksaa pykälää isomman auton hinta tai perustason merkistä premiumin hinta. En koe ongelmana riittämätöntä voimaa, vaikka enemmän on aina enemmän. Pikkuturbo olisi ollut ensisijainen vaihtoehto, koska

• pienempi polttoaineen kulutus
• pienempi vuosittainen sortovero(lähinnä psykologinen asia näiden välillä)
• merkkikohtaisena seikkana moottoriversiokohtainen PTC
• mahdollisuus optimointiin/softaviritykseen kiinnosti

Tulin varmaan ennenaikaisesti vanhaksi ja totesin että tavallinen päivittäinen käyttöauto saa ollakin pienitehoinen. Tietysti juuri nämä 1,0-1,4 litran vapaastihengittävät pikkuturboja edeltävät byrokratiamoottorit ovat insinöörimielessä aivan paskaa. Auto kuluttaa testissä melko vähän ja moottori on hieman kevyempi, mutta käytännön kulutus on silti ainakin omissa tai jopa ylipäänsä Suomen oloissa sama kuin 1,6-2,0 litran koneella olisi. Joskus suurempikin. Paskaa ja viherpesua.

Toki ketjun aiheeseen palatakseni kyseessä ei ole huono auto vaan luokassaan aika kiva ja omien preferenssieni mukainen, etenkin kun arviota ei rajoiteta subjektiiviseen ajokokemukseen vaan huomioidaan rakenteellisia ja kaupallisia seikkoja. En äkkiseltään muista ihan järkyttävän paskoja ajamiani autoja paitsi niin vanhoja romuja, että niiden arvioiminen muuten kuin loppuunkuluneina kaltoinkohdeltuina yksilöinä voisi mennä vikaan.

Datsun Cherry ei ollut kovin huono auto, koska sehän ei ole auto laisinkaan vaan postilaatikko tai invamopo. 90-luvun Corolla oli kamala, kuten myös ns. munamallin Kadett. Mutta toisaalta niitä pitäisi verrata aikansa autoihin. Johonkin tavalliseen Fordiin verrattuna ne eivät olleet aivan niin helvetistä. Jos vertaa kalleimpiin premiumeihin tai isoihin autoihin, vertailu on epäreilu.

 

[eeeno]

Eihän Fiateja ole edes myyty niin paljon, että niistä kellään olisi omakohtaista kokemusta.

Kyllä mä Fiatilla ajan ja ei siinä mitään vikoja ole. Fire moottori on lähes ikiliikkuja. Siinä omakohtaista kokemusta. Eikä pitäs edes mainita, kun ei se mikään huono ole.

 

[Teräsmiäs]

2012 Toyota Corolla D-4D.
Sen alusta oli jotain aivan järkyttävää.
Motarilla auto heilui kuin mikä kun tuuli tai ohitti rekkaa. Autolla oli 40tkm ajettu, vaihdoin Golffiin kun olin omistanut Corolla 7kk.

Sen jälkeen ei aasianautoja meille ole tullut.

Kaupungissa ropolla oli kivan pehmeä ajaa.

 

[TurboJ]

Joo, ja minulla on 1,25 litran eläkeläismallin moottori Riossa - ostettu varastoautona ja 120 hp turboa ei olisi saanut kiireessä manuaalina eikä sopivan edullisella varustelutasolla. Sehän ei yleensä ole suomalaiselle pienen perusauton ostajalle kovin houkutteleva vaihtoehto maksaa pykälää isomman auton hinta tai perustason merkistä premiumin hinta. En koe ongelmana riittämätöntä voimaa, vaikka enemmän on aina enemmän. Pikkuturbo olisi ollut ensisijainen vaihtoehto, koska

• pienempi polttoaineen kulutus
• pienempi vuosittainen sortovero(lähinnä psykologinen asia näiden välillä)
• merkkikohtaisena seikkana moottoriversiokohtainen PTC
• mahdollisuus optimointiin/softaviritykseen kiinnosti

Tulin varmaan ennenaikaisesti vanhaksi ja totesin että tavallinen päivittäinen käyttöauto saa ollakin pienitehoinen. Tietysti juuri nämä 1,0-1,4 litran vapaastihengittävät pikkuturboja edeltävät byrokratiamoottorit ovat insinöörimielessä aivan paskaa. Auto kuluttaa testissä melko vähän ja moottori on hieman kevyempi, mutta käytännön kulutus on silti ainakin omissa tai jopa ylipäänsä Suomen oloissa sama kuin 1,6-2,0 litran koneella olisi. Joskus suurempikin. Paskaa ja viherpesua.

Totta kyllä, taloudellisuus on tärkeää ja monessa viherpesulaitteessa se ei oikeasti toteudu. Ja kyllä ajamisen helppous sekä mahdollisuus ajaa pienellä kulutuksella on noissa pikkuturboissa hyvää. Mutta sama tosiaan päti myös pienen auton isompiin moottorivaihtoehtoihin ennen vanhaan. Oli vääntöä, jottei tarvitse koko ajan vaihtaa vaihdetta ja toisaalta moottoria ei muutenkaan tarvinnut kuormittaa suuresti mikä pienensi kulutusta.

Pikkukäyttiksessä ei välttämättä tosiaan tarvita paljoa voimaa, mutta on se kiva jos sitä jonkin verran on. Itsekin kyllä rehellisesti katsoen huomaan, että softatulla 125-heppaisella B-segmenttiläisellä äärimmäisen harvoin tulee ajettua siten miten ei 90-heppaisella pystyisi haluttaessa ajamaan. Vähän pirteämmän koneen hyöty tulee nimenomaan vaivattomuudesta ja joustavuudesta.

Aiheeseen takaisin minäkin: on oma taitolajinsa verrata autoja toisiinsa, koska tarkastelukohteen ikä ja kunto vaikuttavat asiaan hyvin oleellisesti. Aika joskus myös kultaa muistot - mutta saattaa se paikoin värjätä ne myös ruosteenruskeaksi. Ajoin jokin aika sitten perusmallin Peugeot 206:lla enkä voinut uskoa miten hyvä ajettavuus siinä oli - ihan uskomattoman hyvä ohjaus ja tottelevainen alusta. Sitten vähitellen tajusin, että tosiaan, tällaisia autojahan ennen oli paljonkin tarjolla, olin vain unohtanut miten hyviä autot olivat 25 vuotta sitten. Ajoasento sitten olikin aivan /c:stä ja herkkä ruostumaanhan tuo malli on myös. Enkä haluaisi törmätä sillä Teslaan tai muuhunkaan nykyajan panssarivaunuun. Moni varmaan kokee tuollaisen Pösön kauhean huonona autona, mutta minulle asia on päinvastoin.

No mikä olisi oikein huono henkilöauto jo ihan uutena? Huomaan, etten löydäkään tähän ihan helppoa vastausta. Koska olen autoharrastaja, minulla on yleensä ollut aika realistinen ennakkokäsitys useimmista automalleista ja sillä olen pystynyt suojelemaan itseäni monelta kammottavalta kokemukselta. Kun ei ole ollut erityistä tarvetta kokeilla tuliterää paskaa, niin olen sitten olosuhteiden pakosta joskus ajanut lähinnä vanhoilla paskoilla.

Kyllähän harrastuneella ymmärryksellä voi päätellä monta asiaa jo vähän vanhemmastakin autosta, että onko se suunnilleen sellainen kuin tehtaalla tarkoitettiin, vai onko kyseessä kuluneet ominaisuudet. Ihan tuliteristä peleistä varmaan huonoimmat ovat olleet Toyotia - se ohjaus vain ei kerta kaikkiaan anna tuntoa eikä tarkkuutta. Tosi harmi, koska ovathan nuo paljon keskimääräistä paremmin rakennettuja autoja. Ihan uusimmat ovat kyllä jo ajoltaan parempia mielestäni.

Sitten taas moni Mersu ja Alfa Romeo, jolla olen ajanut käytettynä - nämä ovat huonona yksilönä voineet olla aika kauheita. Tämä johtuu siitä, että kun auton alusta ja ohjaus tehdään ajamiseen, niin pienetkin viat ko. komponenteissa alkavat korostua. Siis tarkka ohjaus ja suuntavakavuuteen optimoitu alusta, jossa vielä monivarsituennat jne, niin siellä kun niveliin tulee vähän väljää tai kulmat ovat pielessä, niin lopputulos on paljon kurjempi kuin voisi äkkiseltään kuvitella. Toyota taas ei ole niin justiinsa, pieniä välyksiä ei välttämättä edes huomaa, kun ajettavuudesta muutenkin puuttuu kaikki tarkkuus.

 

[takomo]

Olen aina ottanut ihan todesta kuulemani legendan Fiat Ritmosta, jonka pohjasta löytyi ensimmäisellä leimalla reikä kokoa nyrkinmentävän ja päänmentävän väliltä.

Muistikuvat eivät ole enää aivan tarkkoja, mutta vanhemmilla oli joskus 131 Supermirafiori 1600 TC. Ei ollut vaikeaa päästä rekoista ohi, kun laittoi kolmosen silmään ja antoi italialaisen twincamin laulaa... ja sehän lauloi.[*)] Plyysipenkit ja kaikki eikä maksanut kuin pennosia parivuotiaana. N. 5-v se kai meni nuristen läpi leimasta mutta +1 vuosi ei enää mennyt vaan pohja oli kauttaaltaan pitsinä. Ei mitään yksittäistä ruostepaikkaa vaan ruostetta oli joka paikassa. Sitten olikin vähän apeita ilmeitä.

[EDIT]
*)
,
Huom äänet, tältä vanhat autot kuulostivat

Kuulostaa ihan normaalilta vuosituhannen alun elinkaarelta Fiatillekin. Eivätkä kaikki ooppelit olleet juuri parempia.

Opelilla oli hienoja innovaatioita, kuten OHC-moottori, jossa nokka-akseli pyöri ortena ylimpänä ja sai talvella voitelua sitten kun sai. Ei mitenkään liian nopeasti. Ei nokka-akseli jokaisessa öljynvaihdossa mennyt vaihtoon vaan ehkä vain joka toisessa... Vanhemmat Cam-In-Head-moottorit keinuvivuilla sen sijaan olivat hyviä ja kestivät pitkään.

Nokkaremmien alkutaipaleeseen kai liittyy myös ... laatukokemuksia, ihan yleisesti?

Ajoin jokin aika sitten perusmallin Peugeot 206:lla enkä voinut uskoa miten hyvä ajettavuus siinä oli - ihan uskomattoman hyvä ohjaus ja tottelevainen alusta. Sitten vähitellen tajusin, että tosiaan, tällaisia autojahan ennen oli paljonkin tarjolla, olin vain unohtanut miten hyviä autot olivat 25 vuotta sitten.

Hyviä ajettavia on ollut vanhemmassakin kalustossa vaikka kuinka. Peugeotilla vaikka 205/405/605, ja osasyynä näihin varmaan se, että nämä eivät olleet valmistajalle ensimmäisiä etuvetoharjoituksia. Monen merkin viimeiset takavedot oli todella hyviä varsinkin pitävällä alustalla.