Olin itse pitkään fire-unelman pauloissa, mutta jossain vaiheessa tajusin, että hyödyt ovat vähän keskinkertaiset kun vaimo ja kaikki kaverit painavat 100% työaikaa.
Tietty voisi olla koti-isä lapsille, mutta kun lapsetkin ovat koulussa jatkuvasti ja lopulta haluavat touhuta kavereidensa, eivätkä faijansa kanssa.
Elintasollisesti vaadittava uhraus olisi myös varsin kova (kun massia nyt ei kuitenkaan kerry miljoonakaupalla). Jos vain itselle eläisi, niin hikkyilisi helposti halvalla, mutta perheellisenä aika erikoinen ajatus lähettää vaimo joka päivä töihin ja itse pelata pum-pumia kotona kaikki päivät. Tämän takia huomattavan aikainen eläköityminen ei enää innosta samalla tavalla.
Mieli voi muuttua uudelleen toiseen suuntaan kunhan vaimo alkaa tienaamaan kunnolla ja saadaan säästöasteet kunnon tasolle. Kyllä sitä sitten tekee varmasti mieli himmata, vaikkei kokonaan lopettaisikaan.
Mjoo nyt vanhempainvapaita ensikertaa käyttäessä on jo aiemmin muutoksessa ollut FIRE-ajatus muuttunut yhä enemmän siihen suuntaan, että empä tiedä haluaisinko. Fyffeä pitäs olla jotenki ihan tolkuttomasti sen takia, että pää ei lahoaisi. Rahaa pitäs olla semmosiin asioihin mitä ei nyt tarvitse miettiä. Omat harrastukset vähän yksilö/kotivetoisia(lukeminen, pelaaminen, valokuvaus, leffat), joten sosiaaliset suhteet olis paljonkin kiinni juuri muutamassa työssäkäyvässä kaverissa(joilla lapsia myös). Tavallaan olis kiva olla kotona nyt lapsen kanssa enemmänkin, mutta koska työpaikka mahdollistaa lyhemmän työajan, nii koen, että semmonen tietty tasapaino työn ja vapaa-ajan määrässä on ihan jees ja välillä sitä on kaivannut töihin hölöttämään jotain ihan muuta ku sitä kotijuttua. Toki itse psyk.shna työ myös tarjoaa jotain moraalista mielekkyyttä kun voi työn kautta auttaa ihmisiä, eikä se ole vaan jotain viivan alle rahan keruuta isokenkäisten taskuun tms.
Vaikka omat ajatukset pörräävät jatkuvasti siinä, ettei "vapaata ole tarpeeksi" niin olen eläessäni pariin kertaan ollut tilanteessa missä vapaata on ollut enemmän kuin tarpeeksi, eikä se sit enää maistunut niin hyvältä ja elämänlaatu ja siitä nauttiminen lähti pitkällä välillä laskemaan. En koe nauttivani erityisemmin työnteosta, ns. protestanttisesta näkökulmasta, mutta jotain se tarjoaa silti mitä en vapaa-ajalle luultavasti osaisi rakentaa, vaikka kuinka laittaisin lukujärjestykseen maanantaille pianoharjoitukset 9:30-10:30 ja kuntosali 12-14.
100k on nyt ekaa kertaa rikki elämässä myös salkun osalta joka ehkä ensimmäisen kerran tekee konkreettiseksi sen, että ei se FIRE mikään mahdoton olis näin perustuloisellakin, varsinkin jos olis voinut aloittaa nuorempana(eipä ollu rahoja millä aloittaa), tai ku antaa vaan ajan kulua. 2018 tammikuussa aloitin sijoittelut ja vakitöihin saman vuoden marraskuussa. Hieman sijoitustahtia nyt höllensin asunnon oston myötä ja kun alkoi tuntua että rahaa voisi ehkä tässä vaiheessa elämää myös käyttää asioihin. Tuli vaan huomattua, että oli jotenki haastavaa käyttää rahaa jos siitä jatkuvasti korvamerkitsi merkittävän summan osakesäästöihin.
Työuraa olis jälellä se joku +30 vuotta ilman FIRE juttuja, tarkotus olis ehkä kuitenkin jo kuuskymppisenä alkaa siirtyä enemmän kotilinjalle. Joskin nyt jo kun laskee, niin 202 päivän vuodesta käy töissä, loput 163 ollaan kotona, joten ei vaatis kovin kummosta työnajan lyhennystä että olis 50/50. Aika monta eläkeläistä meilläkin käy keikkaa tekemässä, kokevat että mielekästä tehdä työvuoroja silloin tällöin, pysyä kiinni entisissä ympyröissä, saada muutama ekstra kolikko siitä hyvästä ja silti nauttia eläkevuosista.
Miljonäärinä asiat olis tietenki ehkä jo vähän eri, vois matkustella vapaammin, mutta kyllä täälläkin näitä vapaaherrojen kuvailuja lukiessa tulee se fiilis, että en kyllä välttämättä montaa vuotta tuota elämää jaksaisi vaan siihen alkais kaipaan jotain muuta ohelle.
Ja samaa komppaan ettei ollut nyt
@Juha Kokkonen lta ihan fiksu siirto tämä yhen vänkääjän takia. Ihan samalla tavalla voi kaiken keskustelun heittää politiikaksi, esim. saako vanhat pelata tai 4k näytöt ja liian tehokkaat näyttikset on luksustuote jota riistokapitalistit omistaa.