• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

FIRE (taloudellinen riippumattomuus)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja elmo
  • Aloitettu Aloitettu
Sekin on ihan eri asia olla kerran 10 vuoteen 2kk poissa kuin että säännöllisesti joka vuosi 3kk. Käytännössä työn jota teet pitää olla sellainen että sitä tekee joku muukin ja hommia pitäisi olla sopivasti 1,5 henkilölle vieläpä siten että hommat ei kuse kun ½ henkilö ei tee useampaan kuukauteen yhteen mitään.

Tarpeeksi isossa firmassa ja/tai tiimissä onnistuu helposti.


Toisekseen mitä "vapautta" se ruinata jotain hiton lomia 6kk etukäteen kun ei edes tiedä että onko hengissä enää silloin :).
No voisihan tämänkin muotoilla vaikka näinkin: "mitä "vapautta" se on sijoitella rahojaan osakkeisiin kun ei edes tiedä että onko hengissä enää silloin kun niitä on ajatellut käyttävänsä"
 
Itse juuri aloin tekemään 4pv työviikkoa. Ensialkuun nyt vuodenvaihteeseen asti sovittuna.
Oma tilanteeni olisi mahdollistanut enemmänkin vähentää. 3pv työviikolla ei vain lomat kerry ja työnantaja antoi aika vahvasti ymmärtää ettei onnistuisi.
Itselle se 3pv työviikko olisi paras, jos siis lomatkin kertyisi.
Töissä haluan kuitenkin olla, että on jotain järkevää tekemistä ja tietynlainen rytmi pysyy. Ainakin pari vuotta vielä. Sen jälkeen Firettäminen voisi olla ajankohtainen.
Tosin työvuosia alkaa justkohta olla sen verran, että jos kävisi vuorotteluvapaalla ensin sen puoli vuotta kokeilemassa :)

Jos vuodenvaihteen jälkeen 4pv työviikko ei onnistu, niin todennäköisesti nostan kytkintä samantien. 5pv työviikkoon en enään lähde.

Sijoitus- ja asuntolainaa vielä toista satkua jäljellä, mutta näillä koroilla se ja sama.

Niin ja kaupan alalla IT hommissa olen asiantuntija roolissa globaalin firman palveluksessa.
 
Ei taida yksikään yritys suostua tuollaiseen järjestelyyn. Siis normaali yritys, jossa pitää tehdä jotain tuottavaa.
1. Miksei onnistuisi (tehdä jotain tuottavaa)?
2. Kyllä onnistuu. (tehdä jotain tuottavaa).

Niin paljon nähty henkilöitä jotka tekee silloin kun huvittaa. Toki sitten myös tekevät minkä lupaavat. Joten vähän hämmentää miksi sitä epäilet.

Joo, ei onnistu jokapaikassa joka ikiseen hommaan.

Jossain käytännön este voi olla myös työehtosopimukset/ay liike.

Osan esteistä voi kiertää vuokratyöfirman kautta (joiden kautta voi myös löytyä sinulle sopivaan aikatauluun hommia, tai kiertää "laskuta työsi" firmat/plavelut, jos ja kun ei ammattiharjoittajaksi yrittäjäksi halua.

Julkisella puolella sitten kankeampaa, kun tässä nyt ei ole puhe virkavapaista.
 
Keskustelua toki helpottaisi jos kaikki osallistujat tietäisivät mitä "firettäminen" tarkoittaa. Ei siinä mitään, jatkakaa.:rofl:
Aloituksessä aika huonosti käyty läpi.

Otsikossa lyheysti "taloudellinen riippumattomuus". tuo tuttu sanonta verkkostokoijareilla.

Mutta tarkoitus on säästää/kerätä varallisuutta niin paljon että ei tarvitse käydä töissä, rahan takia. joillakkin tavoite nimenomaan ettei käydä töissä .

Ymmärtääkseni tässä ei puhuta eläkkeistä, vaan nimenomaan siitä että ennen eläkeikää saada säästöön niin paljon ettei tarvi käydä töissä rahantakia.

Ketjussa jotkin helpottaa tavoitetta vähentämällä kuluja, menoja niin niukaisi että ei tarvi kartuttaa varallisuutta niin paljoa. Joidenkin jutuissa idea tuntuu olevan juurkin nuukailu, ja kun saavutetaan tilanne ettei tarvi enään käydä töissä, niin lisääntynty vapaa-aika käytetään lisääntyneeseen nuukailuun.

Jollakkin toisella sitten tavoitteena myös kohtuu tukeva elintaso, ei nuukailua, vaan päinvastoin ja mahdollinen ansiotyön loppuminen ei heikentäisi elintasoa, ja pätäkkää kuluttaa lisääntyneellä vapaa-ajallakkin.

Jos on saavuttanet sen tavoitteen että töissä ei tarvitse käydä rahantakia, niin se on juuri niitä tilanteita joissa monet tekee töitä kun kiinnostaa ja valitsee töitä mitkä kiinnostaa. Esim projekti/kausi luenteisesti.
 
Nyt puhuttiin normaaleista yksityisen puolen työnantajista. Se että soitat aamulla esimiehelle ja kerrot ottavasi 2-3 kuukautta vapaata, ei onnistu. Yksittäinen sapattivapaa voi vielä jossain mennä läpi, mutta toistuva ja lyhyellä varoitusajalla, ei onnistu.
1. Koska olet vapaa, sinun ei tarvitse käydä töissä, niin irtisanoudut sellaisesta työpaikasta mikä ei sovi tarpeisiisi ja valitset sellaisen työn joka sopii.

Eli jos olet itsesi myynyt johonkin säännölliseen työaikaan, niin työantaja on sellaista tarvinnut, ei silloin soiteja ja vain sanota että tulenkin kun huvittaa. Se sovitaan.

Kevytyrittäjä, vuokratyövoimafirma tänäpäivänä helpottaa kumpaakin, niillä firmoilla on se toimistohomma hanskassa. Niin ei kaadu siihen että työsi hyöty ei ylitä sen synyttämää toimistotyönmäärää.
 
Onhan sitä aina erilaisia poikkeuksia, esim. kevytyrittäjäviritelmää jne. Nyt puhuttiin normaaleista yksityisen puolen työnantajista. Se että soitat aamulla esimiehelle ja kerrot ottavasi 2-3 kuukautta vapaata, ei onnistu. Yksittäinen sapattivapaa voi vielä jossain mennä läpi, mutta toistuva ja lyhyellä varoitusajalla, ei onnistu.

Olen toki nähnyt kaikenlaista, esim. useita tyyppejä jotka eivät tienneet mikä heidän toimenkuvansa on. Ilmestyivät aamulla toimistolle ja pelasivat pasianssia koko päivän. Toki saivat sitten myöhemmin YT-lapun kouraansa ja laitettiin lähtemään vaikka väkisin.

Tuo että joku haluaa "vähentää työntekoa" kertoo kyllä että ei vain viihdy. Iso osahan vihaa työtään, ei vain halua muille sitä myöntää. Näiden on kuitenkin pakko jatkaa työtään, koska sosiaalinen paine, isot velat jne.

Ei varmaan kukaan ole väittänytkään, että tuollainen järjestely onnistuisi jollain aamuisella puhelulla pomolle, mutta provon vuoksihan sä sitä täällä jankkaat. Järjestelykysymyksiähän nämä on, ymmärrettävästi kaikki työnantajat ei tähän taivu, mutta olen varma että niitäkin löytyy.

Työajan lyhentämisestä en voi olla samaa mieltä mitenkään. Itse viihdyn oikein hyvin nykyisellä työnantajallani, mutta arvostan vapaa-aikaani sen verran että voisin hyvin siirtyä 80% työajalle. Tiedän myös, että meillä se onnistuu ja olen päättänyt tämän tehdä, kunhan ehdin hieman pesämunaa kerryttää. Toinen olisi tehdä etänä talvisin pari kuukautta ulkomailla, tiedän että myös se onnistuu meillä. Ja firmassa on reilu 200 työntekijää.

Firettämistähän tämä ei ole, kuten ei ole 3 vuoden 'sapatti' töistä. FIRE tulee sanoista Financial Independence, Retire Early. Eli suoranaisesti tuota termiä ei voi käyttää ellei oikeasti ole jäämässä eläkkeelle taloudellisen riippumattomuuden ansiosta.
 
Aloituksessä aika huonosti käyty läpi.

FIRE on aika standardi termi, mutta tokikaan se ei ole kaikille tuttu.
The FIRE (Financial Independence, Retire Early) movement is a lifestyle movement with the goal of gaining financial independence and retiring early. The model became particularly popular among millennials in the 2010s, gaining traction through online communities via information shared in blogs, podcasts, and online discussion forums.[1][2][3][4][5]


imho. on ihan jees, että tässä ketjussa käydään keskustelua laajemmin. Jos keskustelun rajaisi wikipedian määritelmään niin ketju olisi aika hiljainen. Osa porukasta on ehkä enemmän tilapäisessä downshift-moodissa kuin oikeasti FIRE:n saavuttaneessa tilassa. Osa saattaa olla saavuttanut FIRE-mahdollisuuden, mutta työt silti maistuvat tai halutaan parempi elintaso eikä "minimillä" eläkkeelle.
 
Onhan sitä aina erilaisia poikkeuksia, esim. kevytyrittäjäviritelmää jne. Nyt puhuttiin normaaleista yksityisen puolen työnantajista. Se että soitat aamulla esimiehelle ja kerrot ottavasi 2-3 kuukautta vapaata, ei onnistu. Yksittäinen sapattivapaa voi vielä jossain mennä läpi, mutta toistuva ja lyhyellä varoitusajalla, ei onnistu.

Olen toki nähnyt kaikenlaista, esim. useita tyyppejä jotka eivät tienneet mikä heidän toimenkuvansa on. Ilmestyivät aamulla toimistolle ja pelasivat pasianssia koko päivän. Toki saivat sitten myöhemmin YT-lapun kouraansa ja laitettiin lähtemään vaikka väkisin.

Tuo että joku haluaa "vähentää työntekoa" kertoo kyllä että ei vain viihdy. Iso osahan vihaa työtään, ei vain halua muille sitä myöntää. Näiden on kuitenkin pakko jatkaa työtään, koska sosiaalinen paine, isot velat jne.
En tiedä trollaatko vai oletko oikeasti noin kujalla?

Ei kukaan tässä ketjussa ole puhunut mistään 2-3kk lomista ex-tempore, vaan mahdollisuudesta pitää 2-3kk lomaa vuodessa. Tottakai nekin lomat pitää samallalailla sopia kuin normaalitkin vuosilomat.

Itse asiassa n. Viimeiset 10v olen pitänyt 8 vko lomaa vuodessa. Aina vaihtanut lomarahat 2vko lisävapaaksi. Nykyduunissa on 6vko vuosilomaa ja lomarahoista saa 2vko päälle

Kyllä mä myös vapaalla sen verran hyvin viihdyn, että josain vaiheessa tosiaan siirryn vajaaseen työviikkoon. Ei sillä mitään tekemistä ole työssä viihtymisen kanssa. Jos täydellä työviikolla saa 10te/kk ja 4pv viikolla 8te/kk, niin aika monelle kelpaa toi 4pv...
 
Se että soitat aamulla esimiehelle ja kerrot ottavasi 2-3 kuukautta vapaata, ei onnistu.

Aika heikko olkiukko. Kukaan ei tuollaista väittänyt. Tässä muistin virkistykseksi, mitä Honzo kirjoitti: "Tämä juuri itselläkin tavoitteena. Joku 3-4pv töitä viikossa ois ihan ok ja päälle tollainen 2-3kk vuodessa lomaa. Ei vain ole ihan helpoimmasta päästä järjestää tollainen."

Tuo että joku haluaa "vähentää työntekoa" kertoo kyllä että ei vain viihdy.

Melkoinen kärjistys tai tahallinen väärinymmärrys. Viikossa vain tietty määrä tunteja. Tasapainoinen elämä tarkoittaa monelle sitä, että on sopivasti kiinnostavia töitä, sopivasti harrastuksia, sopivasti vapaa-aikaa/lomamatkoja/aikaa perheelle jne. Se, että haluaa tehdä töitä 5pv sijaan 4pv ei ole sama asia kuin "ei vain viihdy". Vaan että viihtyy, mutta haluaa muutakin. Moni pitää golfista, mutta eivät silti halua lyödä palloa 3 x 18 reikää viikon jokaisena päivänä.
 
Aina kannattaa riskittömästi "lomailla" töistä opintovapaan muodossa, mitä saa jopa 2 vuotta ilman riskiä työpaikasta irtisanoutumista. Työnantaja lähes poikkeuksetta sitä myöntää ja työnantajaa ei kiinnosta mitä opiskelee kunhan on koulussa "läsnä". Opintojenkaan ei ole pakko sujua, ja rahoitusta opintojen sujumattomuuteen voi hakea sairauspäivärahasta tai kuntoutustuesta, mitkä optimaalisesti lasketaan aiempien tulojen mukaan. Aika Win-Win keissi kaikin puolin. Toki kaikki ylijäämä "kela-somali-massi" menee osakkeisiin. :lol:
 
Niin tästä on tehty ihan tutkimuksia, eli kun ikää tulee lisää, niin kaikenlainen tyytymättömyys (vihaaminen) työtä kohtaan lisääntyy. Ei ole siis mikään mielipideasia. Iso osa tähänkin ketjuun kirjoittavista on (oma veikkaus) alle tuon 35-vuotta:


On näitä isoja tabuja muitakin, esim. jotkut katuvat lasten saamista. Näistäkin löytyy tutkimuksia.

Monihan vasta keski-iässä alkaa ymmärtämään mikä on oikeasti tärkeää ja mikä ei. Ihmisen aivot kun kehittyvät aina tuonne 30-vuotiaaksi asti. Sekin on fakta, ei mielipideasia.
 
Kyllähän työajoista pystyy sopimaan työnantajan kanssa. Toki jos uutena menet johonkin paikkaan, niin oletettavasti työnantaja odottaa sinun olevan siellä täysimääräisesti sopimuksen mukaan. Mutta projektit ja niissä käytetyt teknologiat muuttuu. Se voi olla myös työnantajan etu jos aiemmin korkealla liksalla palkattu työntekijä pyytää lyhempää työviikkoa.

Niin tästä on tehty ihan tutkimuksia, eli kun ikää tulee lisää, niin kaikenlainen tyytymättömyys (vihaaminen) työtä kohtaan lisääntyy. Ei ole siis mikään mielipideasia. Iso osa tähänkin ketjuun kirjoittavista on (oma veikkaus) alle tuon 35-vuotta:

Minulla tuo 35v rajapyykki osui melko hyvin kohdille, jonka johdosta lähdin vaihtamaan alaa. Kai se 30-40v on sellainen ikä, jolloin sitä alkaa miettimään että haluaako koko loppuelämänsä tehdä nykyistä työtään (ja kun aikaa on vielä tehdä pitkä pätkä jotain uuttakin).
 
Niin tästä on tehty ihan tutkimuksia, eli kun ikää tulee lisää, niin kaikenlainen tyytymättömyys (vihaaminen) työtä kohtaan lisääntyy. Ei ole siis mikään mielipideasia. Iso osa tähänkin ketjuun kirjoittavista on (oma veikkaus) alle tuon 35-vuotta:


Tosin tuo: "
He ovat joko esimiesasemassa tai sitten heillä kova tarve edetä uralla, ja jos näin ei käy, he kokevat epäonnistuneensa.

Sen sijaan yli 35-vuotiailla on usein lapsia, mikä muuttaa ihmisen käsitystä maailmasta. Lasten saamisen jälkeen työstä tulee usein vähemmän tärkeä.

"
Ehkä on se suurin syy miksi ovat tyytymättömiä.
Itse lähestyn 50 ikäpyykkiä ja olen tyytyväinen työhöni. Itsenäistä hommaa mutta en ole mikään esimies enkä sellainen haluaisi ollakaan.
Tosin se että olen tyytyväinen työhöni ei tarkoita sitä että jos rahaa olisi järjettömästi tekisin työtä ilmaiseksi ja vain sosiaaliset tarpeet tyydyttääkseni. Eli vaikka työstään tykkääkin harva sitä silti ilmaiseksi tekisi viitenä päivänä viikossa satoi tai paistoi vain siksi että "olisi jotain tekemistä".

Toisaalta en tiedä miten pahasti pitkästyisi jos oikeasti ei olisi ns. "mitään tekemistä enää koskaan". Eli ehkä sitä jotain kehittäisi, vaikka sitten vapaaehtoisesti rakentelisi muille koneita / korjaisi niitä, puuhailisi verkkojen kanssa ja kävisi pitämässä esitelmiä tietoturvasta tms. joissain yhdistyksissä.
 
Vieläkö ansiosidonnaisella ”lomailu” onnistuu pari vuotta? Se oli yleistä joskus. Toki nyt niin hyvät ajat ainakin it-alalla että yt-neuvotteluja tuskin tulee pariin vuoteen - mikä on toki hyvä juttu.

Olen työuran puolivälissä (jos ei eläkeikää nosteta lisää) ja joku tuollainen tauko maistuisi kyllä jossain vaiheessa. Firettäminen ei ole realistista.
 
Vieläkö ansiosidonnaisella ”lomailu” onnistuu pari vuotta? Se oli yleistä joskus. Toki nyt niin hyvät ajat ainakin it-alalla että yt-neuvotteluja tuskin tulee pariin vuoteen - mikä on toki hyvä juttu.

Olen työuran puolivälissä (jos ei eläkeikää nosteta lisää) ja joku tuollainen tauko maistuisi kyllä jossain vaiheessa. Firettäminen ei ole realistista.
Kai se onnistuu. Tulotaso tosin tippuu hyvätuloisella tosi rajusti. Ja vaikuttaahaa toi eläkkeeseenkin. Itse saisin n. 30% palkasta ansiosidonnaisena...
 
Aina kannattaa riskittömästi "lomailla" töistä opintovapaan muodossa, mitä saa jopa 2 vuotta ilman riskiä työpaikasta irtisanoutumista. Työnantaja lähes poikkeuksetta sitä myöntää ja työnantajaa ei kiinnosta mitä opiskelee kunhan on koulussa "läsnä". Opintojenkaan ei ole pakko sujua, ja rahoitusta opintojen sujumattomuuteen voi hakea sairauspäivärahasta tai kuntoutustuesta, mitkä optimaalisesti lasketaan aiempien tulojen mukaan. Aika Win-Win keissi kaikin puolin. Toki kaikki ylijäämä "kela-somali-massi" menee osakkeisiin. :lol:

Sairauspäiväraha? Kuntoutustuki? Ei itsellä moraali venyisi tuohon, jos opiskella pitäisi. Jokainen tietysti tyylillään.

E: Täytyy vielä perään tunnustaa, että aavistuksen aiheuttaa v-käyrän nousua tällaisten juttujen lukeminen, kun itse painaa hileen ja yli 30 kiloa maksaa vuodessa veroja.
 
Minusta ihan hyvää keskustelua tässä langassa, kun muistaa tuon PaaPaan näkökulman. Ihmisillä on erilaisia tavoitteita ja erilaisia elämäntapoja.
Tämä on hyvä muistaa, jokainen määrittelee omat tavoitteensa ja musta on hyvä, että tässäkin ketjussa löytyy iso kirjo niistä tavoitteista.

Sen sijaan vähän hämmentynyt tuosta aiemmasta keskustelusta, kun joku ihmetteli miten 3k€/kk saa menemään lapsiperheessä. Mielestäni varsin helposti, jos asuu jossain top 10 kaupungissa Suomessa.
Meillä ei ole lapsia, mutta nyt autosta luovuttuakin saa yli 2k€ menemään ilman kaikkia harrastuksia tai matkailua emmekä asu pk-seudulla.

- Lainanlyhennys 1000€/kk
- Vastike 250€/kk
- Laskut: Sähkö,vesi,netti,puhelin,vakuutukset, viihde ja kulttuuri (netflix, futista ja kiekkoa cmoresta, kirjoja amazonista, museot ja näyttelyt, keikat ym) 450€/kk
- Ruoka 400€/kk
- Julkinen liikenne (2 hlö) 100€/kk

--> ~2200€/kk

Tuohon jos lisäisi kulut lapsista, niin oltaisiin varmaan kolmessa tonnissa. Yli kolmen tonnin viimeistään silloin, kun lapsi haluaa harrastaa jääkiekkoa tai taitoluistelua. Ainahan sitä voi ostaa asunnon kauempaa palveluista, luopua viihteestä ja kulttuurista, harrastaa pelkästään reipashenkistä kävelyä koko perheen voimin sinne kauppoihin, syödä halvempaa ruokaa ja järvethän on täynnä kalaa metsät marjoja ja sieniä (jne), vaihtaa hitaampaan nettiin ja niin edespäin. Toki nyt samalla myönnän, että oma FIREtys lykkäntyy vuosikausia sen takia, että tykkään tietystä elintasosta enkä mukavuudenhalusta ole siitä valmis tinkimään. Kunnioitan kyllä nimimerkin kntkvtknt valintaa askeettisesta, mutta vapaasta elämästä Lidlin ja pyöräilyn parissa, mutta ei vain itse taipuisi vastaavaan.
 
Minusta ihan hyvää keskustelua tässä langassa, kun muistaa tuon PaaPaan näkökulman. Ihmisillä on erilaisia tavoitteita ja erilaisia elämäntapoja.


Sen sijaan vähän hämmentynyt tuosta aiemmasta keskustelusta, kun joku ihmetteli miten 3k€/kk saa menemään lapsiperheessä. Mielestäni varsin helposti, jos asuu jossain top 10 kaupungissa Suomessa.
Meillä ei ole lapsia, mutta nyt autosta luovuttuakin saa yli 2k€ menemään ilman kaikkia harrastuksia tai matkailua emmekä asu pk-seudulla.

- Lainanlyhennys 1000€/kk
- Vastike 250€/kk
- Laskut: Sähkö,vesi,netti,puhelin,vakuutukset, viihde ja kulttuuri (netflix, futista ja kiekkoa cmoresta, kirjoja amazonista, museot ja näyttelyt, keikat ym) 450€/kk
- Ruoka 400€/kk
- Julkinen liikenne (2 hlö) 100€/kk

--> ~2200€/kk

Tuohon jos lisäisi kulut lapsista, niin oltaisiin varmaan kolmessa tonnissa. Yli kolmen tonnin viimeistään silloin, kun lapsi haluaa harrastaa jääkiekkoa tai taitoluistelua. Ainahan sitä voi ostaa asunnon kauempaa palveluista, luopua viihteestä ja kulttuurista, harrastaa pelkästään reipashenkistä kävelyä koko perheen voimin sinne kauppoihin, syödä halvempaa ruokaa ja järvethän on täynnä kalaa metsät marjoja ja sieniä (jne), vaihtaa hitaampaan nettiin ja niin edespäin. Toki nyt samalla myönnän, että oma FIREtys lykkäntyy vuosikausia sen takia, että tykkään tietystä elintasosta enkä mukavuudenhalusta ole siitä valmis tinkimään. Kunnioitan kyllä nimimerkin kntkvtknt valintaa askeettisesta, mutta vapaasta elämästä Lidlin ja pyöräilyn parissa, mutta ei vain itse taipuisi vastaavaan.

Minä sen myrskyn taisin aloittaa kyselemällä. :D Mutta joo, ymmärrän edelleen ihmisten erilaiset tarpeet. Esim. Oulusta jos haet Etuovesta yli 100-neliöisiä taloja/kämppiä, niin esim. 250 k€:lla tekee jo jotain. 1000 euron lainanlyhennys on jo jonkinlainen laina - ja valinta. En tiedä sitten, eikö Oulua lasketa tuohon top 10:een.
 
FIRE on aika standardi termi, mutta tokikaan se ei ole kaikille tuttu.
Ei ihme, jos ei edes suomenkilistä wikipediartikkelia ole, ja ketjun aloituskin sen määritelmän ohittanut ohuesti.

Mutta, tarkoitatko
Että firetys on elämäntapa missä tavoitellaan taloudellista riippumattomuutta ja jäädä eläkkeelle varhain.

Eli mielestäsi työnteon välttely on oleellinen tavoite. mutta sossu pummeista eroten, nimenomaan oma rahoitteisesti.

Mutta mitä lueskellut, niin

Osalla tavoite että työnteko ei oli taloudellisista syistä välttämätöntä, mutta työntekoa ei olla välttelemässä.

Osalle nuukailu, köyhäily on se juttu, tai väline miten rima on alempana, eli sillä helpotetaan tavoitetta. Osa yrittää ilman elitasonuukailuja.

Osa pitää velkavipua välteltävänä, osalle se välinen millä nopeuttaa tavoitteen saavuttamista.


imho. on ihan jees, että tässä ketjussa käydään keskustelua laajemmin. Jos keskustelun rajaisi wikipedian määritelmään niin ketju olisi aika hiljainen.

Oleellisia asioita

- Miten kerätä varallisuutta, mahdollisimman tehokkaasta,
- Miten saada sille mahdollisimman suurituotto
- Elämisen , elintason kustannukset, niiden rahoittaminen
- Kustannus säästöt

- Mitä taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa, mitkä on itselle riippumattomuutta, mitkä ei.

- Suuntaukset, köyhäily, nuukailu, työnvälttely, tavoitellaan minimiä, vai elintason säilyttäminen, vapaa ehtoinen mahdollisuus varhaiseläkkeelle elintaso/laatu säilyttäne.


- Suhtautuminen julkisiin turvaverkkoihin
- Suhtautiminen tavoitteessa kaupallisiin eläkevaihtoehtoihin.

- Tärkeitä on keskustelu asunnon, auton , mokkien ym rahoittamiseen ja niiden kustannusten ymmärtämiseen. Menojen/kulujen oikea jyvittäminen. jne.



Mistä muusta ketjussa on keskusteltu, viime sivut poikkeuksisellisen tiukasti aiheesta.


Edit:
Osalla tärkeä riippumattomuus juttu on rakentaa talous ja elämäntapa niin että talous kestää yllättäväjutut, firettää, mutta se työttömyys ei ole tavoite.
 
Minä sen myrskyn taisin aloittaa kyselemällä. :D Mutta joo, ymmärrän edelleen ihmisten erilaiset tarpeet. Esim. Oulusta jos haet Etuovesta yli 100-neliöisiä taloja/kämppiä, niin esim. 250 k€:lla tekee jo jotain. 1000 euron lainanlyhennys on jo jonkinlainen laina - ja valinta. En tiedä sitten, eikö Oulua lasketa tuohon top 10:een.
Juu :D

Olet myös oikeassa tuosta 1t€/kk lainanlyhennyksestä. Valitsimme asunnon ihan sillä perusteella, että meidän on mahdollista luopua autosta, koska Citymarket-Prisma-Lidl on 10 minuutin kävelymatkan päässä ja olemme hyvien julkisten yhteyksien lähellä. Lisäksi peruskoulu ja päiväkoti on myös tuon 10 minuutin sisällä ja nykyisessä uudisrivarissa ei ole remppahuolia 10-15 vuoteen. Tässä on rivarissa on ihan mahdollista asua parin lapsen kanssa sinne teini-ikään, mikäli joskus lapsia haluaisimme. Jos emme halua, niin asunnosta pitäisi sijainnin takia päästä eroon ja meillä on tilaa työhuoneelle ja omille harrastuksille.

Kyllähän Oulu top 10 on asukasluvun perusteella :)
 
Tätäkin ketjua, kun lukee, huomaa, että lapsettomuus kyllä helpottaa säästämistä ja mahdollista FIREttämistä. Olemme siis vapaaehtoisesti lapsettomia, mutta emme todennäköisesti edes saisi biologisia lapsia ilman hoitoja.
Omassa kahden korkeakoulutetun taloudessa nettotulot on tällä hetkellä n. 4,5 k€/kk (palkkataso on vielä matala näin työuran alussa) ja kuukausittaiset menot on n. 1 k€/kk ja satunnaisia menoja 5-6 k€/vuosi eli kokonaiskulut noin 1,5 k€/kk ja osakkeisiin menee noin 3 k€/kk. Osakesalkku on vielä pieni eli noin 150 k€, mutta kyllä se tässä seuraavien vuosikymmenten aikana kasvaa.
Tarkoitus on varmistaa, että eläkkeelle päästään viimeistään 60 iässä vaikka virallinen eläkeikä on 72 vuotta. Todennäköisempää on kuitenkin, että vähennämme työntekoa jo aiemmin ja jatkamme pidempään. Tai sitten tuhlaamme rahat johonkin. Aika näyttää ja suunnitelmia muutetaan halujen mukaan.
 
Tätäkin ketjua, kun lukee, huomaa, että lapsettomuus kyllä helpottaa säästämistä ja mahdollista FIREttämistä. Olemme siis vapaaehtoisesti lapsettomia, mutta emme todennäköisesti edes saisi biologisia lapsia ilman hoitoja.
Omassa kahden korkeakoulutetun taloudessa nettotulot on tällä hetkellä n. 4,5 k€/kk (palkkataso on vielä matala näin työuran alussa) ja kuukausittaiset menot on n. 1 k€/kk ja satunnaisia menoja 5-6 k€/vuosi eli kokonaiskulut noin 1,5 k€/kk ja osakkeisiin menee noin 3 k€/kk. Osakesalkku on vielä pieni eli noin 150 k€, mutta kyllä se tässä seuraavien vuosikymmenten aikana kasvaa.
Tarkoitus on varmistaa, että eläkkeelle päästään viimeistään 60 iässä vaikka virallinen eläkeikä on 72 vuotta. Todennäköisempää on kuitenkin, että vähennämme työntekoa jo aiemmin ja jatkamme pidempään. Tai sitten tuhlaamme rahat johonkin. Aika näyttää ja suunnitelmia muutetaan halujen mukaan.

Tuosta 3k€/kk voi jo hieman olla kateellinen. Meillä nettotulot muutaman satasen enemmän ja kiinteiden kulujen jälkeen jää ~2600€/kk, josta sellainen 1700€/kk keskimäärin säästöön. Korona-aikana 2k€/kk, koska matkailu ja kulttuuri ovat olleet pitkälti jäissä. Itse toivoisin, että voisin siinä 50-55-vuotiaana jo keventää työtahtia ja 60-vuotiaana jäädä pois jos huvittaa
 
Yksi juttu jäänyt mainitsematta. Mulla myös työn keventämistä helpottaa hieman työpaikkojen tarjoamat vapaaehtoiset eläkesijoitukset (Mandatum Life, itse saa valitya minne rahat menevät. Olen valinnut suht korkean riskin rahastoja).

Noista on nykyfirman kautta tulossa 55v-65v joitakin satasia/kk (toki tonne menee koko ajan lisää ja voi nousta tosta )ja 63-65v n. 100e/kk edellisen firman kautta.
 
Tuosta 3k€/kk voi jo hieman olla kateellinen. Meillä nettotulot muutaman satasen enemmän ja kiinteiden kulujen jälkeen jää ~2600€/kk, josta sellainen 1700€/kk keskimäärin säästöön. Korona-aikana 2k€/kk, koska matkailu ja kulttuuri ovat olleet pitkälti jäissä. Itse toivoisin, että voisin siinä 50-55-vuotiaana jo keventää työtahtia ja 60-vuotiaana jäädä pois jos huvittaa

Toisaalta voit laskea sen myös niin että kun laina on saatu maksettua niin "- Lainanlyhennys 1000€/kk " <= tuo lähtee pois ja se mitä jää jäljelle näyttää enempi tältä:

"
- Vastike 250€/kk
- Laskut: Sähkö,vesi,netti,puhelin,vakuutukset, viihde ja kulttuuri (netflix, futista ja kiekkoa cmoresta, kirjoja amazonista, museot ja näyttelyt, keikat ym) 450€/kk
- Ruoka 400€/kk
- Julkinen liikenne (2 hlö) 100€/kk

--> ~1200€/kk"

Tietysti kyseessä on valinta mutta ymmärrän täysin miksi osa valitsee mieluummin ensin sen oman asunnon ostamisen ja vasta sitten "isomman kuukausittaisen säästämisen" eikä toisinpäin. Harvempi kuitenkin tekee niinpäin että suoraan käteisellä hankkii sen asunnon ilman lainaa.

Myös tuollaiseen "keskimääräiset elämisen kulut 1200€/kk" on helpompi tähdätä fire:n kautta kuin "menot noin 3000€/kk". Jolloin myös se säästettävä summa minkä täytyisi olla pohjalla ennenkuin uskaltaa / pystyy aloittamaan tuollaisen elämän on huomattavasti pienempi.
 
Täällä lapsellinen perhe ja hyvin jää rahaa säästöön joka kuukausi.

- Lainanlyhennys 0€ (osakesalkun nousun+myynnin ansiosta uuden kämpän sai ostettua ilman lainaa)
- Vastike 60€/kk
- Laskut: Sähkö (20€) ,vesi <10€, netti 25€ ,puhelin 0€ (firma maksaa) ,vakuutukset 5€, viihde (11€ ntflix) = 60€
- Ruoka 200€/kk (perheen budjetti 400€ joka splittaantuu kahelle maksettavaksi)
- Julkinen liikenne 0€, ilmainen julkinen, autoa ei ole eikä tarvitse kaupungin keskustassa

--> ~320€

Bruttopalkka hieman päälle 4k€ ja nettopalkka hieman päälle 3k€. Säästöön laitan rahaa joka kuukausi vähintään 2500€ ja ~200€ kuukaudessa menee joko elektroniikkaan/vaatteisiin/säästöön.
Asun 80km Helsingistä etelään ja oman +2500€ kuukausittaisen säästön lisäksi nainen kerää rahaa säästöön ja hänelle ainoa kulu palkasta on 200€ toinen puoli ruuasta + lapsilisien yms käyttäminen lapsiin. Vaatteet ja lelut ostetaan käytettyinä, lähellä on paljon hyviä kirppiksiä ja vaatteita sa parilla eurolla lähes uudenveroisina.

Ollaan reilu 30v ja 40v ikäisinä olisi tavoite elää pääomatuloilla ja ehkä satunnaista duunia jos on tylsää.
 
Niin tästä on tehty ihan tutkimuksia, eli kun ikää tulee lisää, niin kaikenlainen tyytymättömyys (vihaaminen) työtä kohtaan lisääntyy. Ei ole siis mikään mielipideasia. Iso osa tähänkin ketjuun kirjoittavista on (oma veikkaus) alle tuon 35-vuotta:


Jos nyt ei edes mennä mihinkään kyselytutkimuksiin liittyvään valikoitumiseen tai muuhun vastaavaan, samassa kyselyssä todetaan mm. näin

One third of those aged over 35 found their job stressful, while only a quarter of 18-35 year olds said they dealt with workplace stress.

Nearly a third of people over 55 surveyed by Robert Half said they didn’t feel appreciated, while 16% said they didn’t have any friends at work. That’s bound to make you hate your job a little.

while workers aged 18-34 feel they have more opportunities for learning, senior staff (that’s people over the age of 35) feel they’re using their strengths more, that their skills line up with their jobs, that they have a greater influence, and that they have more freedom – all of which contribute to happiness. Only 38% of millennials said they’re able to be creative at work, versus 68% of 35-54 year olds. As you’d expect, being able to be creative tends to make you feel happier and more fulfilled.

Eli ilman pääsyä tuohon alkuperäiseen kyselydataan, voisi spekuttaa että tuo katyytymättömyyden nousu ikäluokassa liittyisi enemmän henkilöiden omaan, henkilökohtaiseen stressinsietokykyyn. Virkaiän karttuessa kuin aika useasti pääsee haastavampiin hommiin. Toki sekin, jos ei töissä ole ketään mukavaa kollegaa on omiaan latistamaan innostusta, ainakin sille sosiaaliselle mediaani-ihmiselle.
 
Täällä lapsellinen perhe ja hyvin jää rahaa säästöön joka kuukausi.

- Lainanlyhennys 0€ (osakesalkun nousun+myynnin ansiosta uuden kämpän sai ostettua ilman lainaa)
- Vastike 60€/kk
- Laskut: Sähkö (20€) ,vesi <10€, netti 25€ ,puhelin 0€ ,vakuutukset 5€, viihde (11€ ntflix) = 60€
- Ruoka 200€/kk (perheen budjetti 400€ joka splittaantuu kahelle maksettavaksi)
- Julkinen liikenne 0€, ilmainen julkinen, autoa ei ole eikä tarvitse kaupungin keskustassa

--> ~320€

Bruttopalkka hieman päälle 4k€ ja nettopalkka hieman päälle 3k€. Säästöön laitan rahaa joka kuukausi vähintään 2500€ ja ~200€ kuukaudessa menee joko elektroniikkaan/vaatteisiin/säästöön.
Asun 80km Helsingistä etelään ja oman +2500€ kuukausittaisen säästön lisäksi nainen kerää rahaa säästöön ja hänelle ainoa kulu palkasta on 200€ toinen puoli ruuasta + lapsilisien yms käyttäminen lapsiin.

Ollaan reilu 30v ja 40v ikäisinä olisi tavoite elää pääomatuloilla ja ehkä satunnaista duunia jos on tylsää.
Tavoite vaikeutuu, kun rahat meni kämppään. Aivan varmasti asunnon verran rahaa sijoituksissa tekisi lisää rahaa... Toki Tallinnassa noi kämpät ei ihan Suomen hinnoissa ole?

Tosin myös aika askeettiselta vaikuttaa elämä. Mutta jos tykkää, niin mitä se muille kuuluu.
 
Tietysti kyseessä on valinta mutta ymmärrän täysin miksi osa valitsee mieluummin ensin sen oman asunnon ostamisen ja vasta sitten "isomman kuukausittaisen säästämisen" eikä toisinpäin.
Miksi sitä omaa asunto ei lasketa säästämiseksi, eri säästö vaihtoehtojen vartaaminen menee mahdottomaksi jos niin ei tee.

Omassa asunossa on riskinsä, mutta niin on muissakin säästämismuodoissa.
Kuinka paljon lainan lyhentämisista laskee varallisuuden kartuttamiseen, riippuu kohteesta miten laskee asumiskustannuksia, mätäneekö kohde käsiin.

Vertailua voi vaikeuttaa myös niillä asumiskustanuksilla, jos ei sille asunnolle ole tuottovaatimusta, voi se näyttää huonolta sijoitukselta, mutta edullisena asumisena. Toki lopputuloksen kannalta ei väliä ajatteleeko asuntosijoittamisen tuottoina vai ei, pointti on siinä että voi tehdä vääriäpäätöksiä.

Omistuasumisen tuotoissa on veroetu, niistä ei tarvi maksaa veroa.
 
Viimeksi muokattu:
Tavoite vaikeutuu, kun rahat meni kämppään. Aivan varmasti asunnon verran rahaa sijoituksissa tekisi lisää rahaa... Toki Tallinnassa noi kämpät ei ihan Suomen hinnoissa ole?

Tosin myös aika askeettiselta vaikuttaa elämä. Mutta jos tykkää, niin mitä se muille kuuluu.

Itseasiassa kämppä on 2019 valmistunut ja alueella jossa hinnat nousevat hurjaa vauhtia. Näin itse asunnon oston + pienen yhtiövastikkeen sen verran kovana sijoituksena täällä joten sen takia vaihdoin osakesalkun asuntoon. Tallinnassa asuntojen hinnat on noussut keskimäärin 16% vuodessa, mutta oma asuntoni on sellaisella alueella jossa nousu on vielä nopeempaa ja asuntoni hinta on noussut oman arvion mukaan jo 25% ostohetkestä (alle 2 vuodessa).

Askeettisesta elämästä en osaa sanoa. Me ei olla materialisteja joten rahaa ei mene turhuuteen mutta nautitaan elämästä, syödään ulkona yms.
 
Asun 80km Helsingistä etelään
Miten muuten pörssiyhtiöistä saatujen osinkojen verotus menee Virossa? Esim. Suomesta saadut osingot? Ja miten mahtaa mennä sellaisista valtioista saatujen osinkojen verotus, jotka eivät peri lainkaan ennakonpidätystä (Esim. UK)?
 
Miten muuten pörssiyhtiöistä saatujen osinkojen verotus menee Virossa? Esim. Suomesta saadut osingot? Ja miten mahtaa mennä sellaisista valtioista saatujen osinkojen verotus, jotka eivät peri lainkaan ennakonpidätystä (Esim. UK)?

Jaa-a, en osaa sanoa. Verot maksoin Suomelle koska silloin vielä olin sidottu suomeen. Asunnon oston jälkeen vasta tulin pysyvämmin Viroon. Jatkossa ilmoitan verotusmaaksi Viron pankeille, täällä kun on pienempi verotus joka rintamalla. Mutta noihin verokysymykseen löytyy yleensä helposti vastaukset googlettamalla sitten kun on ajankohtaista.
 
Sairauspäiväraha? Kuntoutustuki? Ei itsellä moraali venyisi tuohon, jos opiskella pitäisi. Jokainen tietysti tyylillään.

E: Täytyy vielä perään tunnustaa, että aavistuksen aiheuttaa v-käyrän nousua tällaisten juttujen lukeminen, kun itse painaa hileen ja yli 30 kiloa maksaa vuodessa veroja.

Itseäni v.. aa myös sossun tuilla eläminen. Joku parempi systeemi pitäisi kehittää vain töissä jaksamiseen kuin erittäin kankea vuorotteluvapaa mihin työnantajan ei tarvitse suostua.

Itsellä ikää +50v ja erilaisessa suorittavan portaan duunissa ollut kohta 30v yhtä jaksoisesti. 20-25v oli muutama työttömyys jakso kun ysärin alussa ei töitä yksinkertaisesti ollut.

Kyllä tällä hetkellä tuntuu mahdottomalta fysiikan kannalta jaksaa vielä lähes 15v töissä. Tottakai vuorotteluvapaa yms maksaa yhteiskunnalle mutta tulee sitä rahaa takaisinkin kun joku pitää mun tilalle ottaa. Lisäksi yhteiskunta säästää tulevissa eläkkeissäni.

Suuri ongelma on oikeasti mun ikäluokan töissä jaksaminen eläkeikään asti. Varsinkin suorittavan portaan työtehtävissä. Pää kestää mutta kroppa ei pysy mukana..
 
3pv työviikolla ei vain lomat kerry ja työnantaja antoi aika vahvasti ymmärtää ettei onnistuisi.
Itselle se 3pv työviikko olisi paras, jos siis lomatkin kertyisi.

Eikö lomat pääsääntöisesti kerry jos työpäiviä on 14 kuukaudessa tai vaihtoehtoisesti riittää 35 tuntia töitä per kuukausi jos päivät jäävät alle tuon 14?
 
Niin tästä on tehty ihan tutkimuksia, eli kun ikää tulee lisää, niin kaikenlainen tyytymättömyys (vihaaminen) työtä kohtaan lisääntyy. Ei ole siis mikään mielipideasia. Iso osa tähänkin ketjuun kirjoittavista on (oma veikkaus) alle tuon 35-vuotta:


On näitä isoja tabuja muitakin, esim. jotkut katuvat lasten saamista. Näistäkin löytyy tutkimuksia.

Monihan vasta keski-iässä alkaa ymmärtämään mikä on oikeasti tärkeää ja mikä ei. Ihmisen aivot kun kehittyvät aina tuonne 30-vuotiaaksi asti. Sekin on fakta, ei mielipideasia.
Luitko ollenkaan tuota linkkaamaasi juttua?

"Tulosten mukaan ihminen alkaa vihata työtään suunnilleen 35-vuotiaana. Näin totesi jopa yksi kuudesta kyseisen ikäluokan vastaajasta."
"Sen sijaan 18-34-vuotiaista työtään inhoaa vain yksi kymmenestä."

Eli siis 35-vuotiaista kokonaiset 17% vihaa työtään. 83% ei vihaa.

Itse väittäisin, että aktiivinen työn vihaaminen näyttää todella harvinaiselta ilmiöltä myös yli 35:sten keskuudessa.
 
Luitko ollenkaan tuota linkkaamaasi juttua?

"Tulosten mukaan ihminen alkaa vihata työtään suunnilleen 35-vuotiaana. Näin totesi jopa yksi kuudesta kyseisen ikäluokan vastaajasta."
"Sen sijaan 18-34-vuotiaista työtään inhoaa vain yksi kymmenestä."

Eli siis 35-vuotiaista kokonaiset 17% vihaa työtään. 83% ei vihaa.

Itse väittäisin, että aktiivinen työn vihaaminen näyttää todella harvinaiselta ilmiöltä myös yli 35:sten keskuudessa.
Ja tuo lisääntyy jopa 7% tossa 35v kohdilla
 
Luitko ollenkaan tuota linkkaamaasi juttua?

Ja lisäksi tuolla tutkimuksella ei ole oikeastaan mitään merkitystä minkään suhteen. Joku varmasti vihaa työtään, entä sitten. Täällä nimenomaan puhuttiin henkilöistä, jotka haluavat jäädä töihin vaikka taloudellisesti se ei ole tarpeellista. Nämä ihmiset ihan määritelmän mukaan pitävät työstään niin paljon että haluavat jättää sen osaksi elämäänsä, harrastukseksi taloudellisen riippumattomuuden ohelle. Silloin lyhyempi työviikko voi olla tosi hyvä tavoite.
 
Eikö lomat pääsääntöisesti kerry jos työpäiviä on 14 kuukaudessa tai vaihtoehtoisesti riittää 35 tuntia töitä per kuukausi jos päivät jäävät alle tuon 14?

Piti oikein tarkistaa, oikeassa olet.
Ei ole omaa työsopparia tässä nyt hollilla, mutta mun mielestä sinne on kyllä tuo 14tpv/kk tukittu... Toki kai senkin nyt vaihtaa voisi jos halua on kummastakin suunnasta.
Mutta en tosiaan jaksa uskoa, että 3pv/viikko työskentely tässä firmassa onnistuisi. Kunhan nyt edes 4pv viikko jatkuisi vuodenvaihteen jälkeen "toistaiseksi".
 
Ma olen miettinyt etta perheelleni riittaisi noin 2000e kuussa nettona mikali oma kamppa. Tallaisen osinko/vuokratulovirran luomiseksi tarvitaan aika iso salkku jo, riippuu minkalaisissa sijoituksissa kiinni mutta varmaankin miljoonasta eurosta jo puhutaan Suomi verotuksen kanssa. En kylla silti varmaa jaisi elakkeelle, mutta voisin vaihtaa duunia joksikin kiinnostavammaksi huonommalla palkalla. Alan tylsistymaan nopeasti, jo viikon loma jossain rantakohteessa tuntuu aivan karmealta. Pitaa olla jotain actionia tai tekemista.
 
Omistusasuminen ei ole niin edullista kuin yleensä oletetaan. Laskuissa aina kätevästi unohdetaan ne kymmenientuhansien eurojen remontit, jotka väistämättä tulevat vastaan kun asunto vanhenee.

Remontteja tulee, kyllä. Suurin yksittäinen tyypillinen remontti on putkiremontti. Putkiremontille on tyypillistä, että kämpän velaton arvo putkirempan jälkeen on pienempi kuin ennen sitä, kun huomioidaan rempan hinta. Kannattaa siis hankkiutua eroon kämpästä vähintään muutama vuosi ennen putkihuoltoa.

Omistusasuminen on silti paljon kannattavampaa rahallisesti kuin vuokralla asuminen.
 
Vuokralla, oleva voi irtautua vanhasta todella nopeasti, eli uuden asunon valintaa ei rajoita edellinen, ja voi vaihtaa omistusasumiseenkin.

Jos ajatellaan niin että omistuasumisen lainanlyhennykset on kk säästämistä, niin se ei kai vaikuta onko laina masettu vai ei, se vaikuttaa enemmän siihen riiippumattomuuden tunteeseen.

Toisaalta jos olet vuokralla, sinut voi potkia pihalle melko lyhyellä varoitusajalla.

Jos on lainaa ja korot lähtevät laukalle, mielenrauhan kannalta olisi parempi, että on vähemmän lainaa. Toisaalta sijoituksetkin voivat tuossa tilanteessa nousta, mutta ne voivat myös laskea.
 
Viimeksi muokattu:
Omistusasuminen on silti paljon kannattavampaa rahallisesti kuin vuokralla asuminen.
Miten sinä sen _paljon_ kannattavammaksi sait ? (jotta sitä lähdit yleistään)

Ketjuun tulee tämän tyyllisiä heittoja toistuvasta ja allekirjoittanut heittelee vastaväitteitä.

En ole suoranaisesti erimieltä, joita aiemminkin tuotu esiin, ja kannattavaa monella on, mutta myös perustuu pitkälti asioihin jotka ei liitty asumiseen.
 
Miten sinä sen _paljon_ kannattavammaksi sait ? (jotta sitä lähdit yleistään)

Ketjuun tulee tämän tyyllisiä heittoja toistuvasta ja allekirjoittanut heittelee vastaväitteitä.

En ole suoranaisesti erimieltä, joita aiemminkin tuotu esiin, ja kannattavaa monella on, mutta myös perustuu pitkälti asioihin jotka ei liitty asumiseen.

Maksat asuntolainaa pois ja sitten myyt kämpän, sinulle jää jotain käteen kämpästä.
Maksat vuokraa ja sitten muutat pois, sinulle ei jää mitään käteen kämpästä.
 
Maksat asuntolainaa pois ja sitten myyt kämpän, sinulle jää jotain käteen kämpästä.
Maksat vuokraa ja sitten muutat pois, sinulle ei jää mitään käteen kämpästä.
Jos kumpikin asuntosijoittajia, niin kumpi sai paremman tuoton ?

Verokohtelu, omistusasumisella voi lieventää verokohtelua.

Edit:
Maksat asuntolainaa pois ja sitten myyt kämpän, sinulle jää jotain käteen kämpästä.
Mitä asuntolainen maksaminen on välttämätöntö? varsinkin kun asunolainojen korot on alhaiset.
Tuosta jää mielikuva että se ei ole kannattavaa, tai siis kannattavempaa olla maksamatta lainaa.
 
Viimeksi muokattu:
Maksat asuntolainaa pois ja sitten myyt kämpän, sinulle jää jotain käteen kämpästä.
Maksat vuokraa ja sitten muutat pois, sinulle ei jää mitään käteen kämpästä.
Vaihtoehtoiskustannus.

Ostat satojen tuhansien asunnon ja myyt sen aikanaan tai asut vuokralla ja työnnät sen rahan mitä menisi asuntolainan lyhennykseen koko ajan sijoituksiin.

Jommasta kummasta jää enemmän käteen vuosien saatossa, mutta yksioikoisesti on mahdotonta sanoa kummasta.
 
Vaihtoehtoiskustannus.

Ostat satojen tuhansien asunnon ja myyt sen aikanaan tai asut vuokralla ja työnnät sen rahan mitä menisi asuntolainan lyhennykseen koko ajan sijoituksiin.

Jommasta kummasta jää enemmän käteen vuosien saatossa, mutta yksioikoisesti on mahdotonta sanoa kummasta.

On halvempiakin asuntoja kuin ne satojen tonnien kämpät. Sijoitukset voivat mennä plussalle tai miinukselle, mutta sen sijaan on varmaa, että vuokralla asuessa rahoitat jotakuta toista.
 
Omistusasuminen on silti paljon kannattavampaa rahallisesti kuin vuokralla asuminen.
Niin, siis oikeasti tulisi sanoa, että omistusasuminen on useimmiten kannattavampaa kuin vuokralla asuminen, JOS ostaa hyvän kohteen arvonkehitys mielessä ja, JOS asuu siinä vähintään pari vuotta ja JOS ei tule taloyhtiössä/talossa ikäviä yllätyksiä vastaan.

Esimerkkinä kohteesta, jossa kannattanee ennemmin asua vuokralla on muuttotappiopaikkakunnan luukku, jossa vuokra voi olla jopa alle 2 kertaa yhtiövastike. Joo, tuollaisesta jää laskennallista tuottoa, mutta asunnon ylläpitokorjauskulut vie sen pienenkin tuoton puhumattakaan kaikesta vaivannäöstä. Samoin Helsingin +10k€ neliöhinnan ja 2%:n vuokratuoton luukuista voi olla montaa mieltä kannattavuudesta.

Sitten jokaiselle oman asunnon ostajalle tulee "munat yhdessä korissa" kohderiski. Melko uudehkoista rakennuksistakin on löytynyt sellaisia rakennusvirheitä, että talo joudutaan purkamaan. Vaihtoehtoisesti naapuriin, tai alakertaan voi tulla vastaanottokeskus tjsp. Harvinaisia tällaiset riskit, mutta saa näitä aina silloin tällöin lehdistä lukea, kun joku sijoittanut koko elämänsä säästöt kämppään ja ne sitten menee, kun kävi se huono tuuri.

Ja itse asun omistusasunnossa. On vaan väärin sanoa, että omistusasuminen olisi aina kannattavampaa, koska hyvin usein on myös toistepäin.

Edit: Lisätään vielä että hyvin hajautettu osakesijoitussalkku on 100%:n takuulla pitkässä juoksussa turvallisempi sijoitus kuin yksi asunto-osake jossain. Jopa yksittäisessä osakkeessa (esim. Kojamo) saa hajautusta aivan eri mittakaavassa kuin laittamalla munat yhteen koriin siihen yhteen asuntoon.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
259 457
Viestejä
4 512 768
Jäsenet
74 372
Uusin jäsen
Akeboy78

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom