Boikotti ei kohdistu vain Twitterin omistajiin vaan myös sen käyttäjiin. Käyttäjäthän sisällön tuottavat.
Kuten sanoin, boikotti on hyväksyttävä, jos sen todellisena kohteena on Muskin bisnekset. Sen sijaan ei ole, jos sen tavoitteena Twitterin käyttäjien sananvapauden heikentäminen. Esim. yritetään painostaa Muskia palaamaan vanhaan sensuuriin. On sananvapauden väärinkäyttöä pyrkiä heikentämään toisten sananvapautta.
Ei kenelläkään tietenkään ole velvoitetta käyttää Twitteriä. Voi sieltä jättäytyä hiljaa pois, jos siltä tuntuu. Aktiivinen boikotin lietsonta on se, milloin on syytä katsoa motiiveja ja tavoitteita.
Eli siis nyt sä alat sitten valkkailemaan, että minkälainen sananvapauden käyttäminen on ok:ta ja mikä ei. Sananvapaus on ok jos tavoite on A mutta ei ole ok, jos tavoite on B.
Eli teet tasan tarkkaan samaa, mistä syytät näitä wokettajia. Wokettajat ovat sitä mieltä, että ei ole ok käyttää sananvapautta, jos tavoitteena on muiden ihmisoikeuksien polkeminen. Mutta sä valitat, että tuossa nuo wokettajat taaskin heikentävät muiden sananvapautta. Joka ei ole ok. Eli wokettajat eivät saa käyttää sananvapauttaan vaatimaan, että sananvapautta ei saa käyttää polkemaan muiden ihmisoikeuksia, koska silloin wokettajat polkevat muiden ihmisoikeuksia.
Tämä on kyllä sulta erittäin koominen kasa kaksinaismoraalia.
Oma kysymyksensä on viranomaisviestintä ym. julkisen vallan kontrolloima kommunikointi. Twitter tavoittaa paljon suomalaisia, joten ei sieltä noin vain voi vetäytyä, varsinkaan jos palvelua kuitenkin tarjotaan muualla somessa.
No itse sanoisin, että viranomaisviestinnän ei missään nimessä pitäisi nojata Twitteriin.
Sinäkö et näe ongelmaksi sitä, että lapsia käsitellään transprosessissa laajalti ilman tutkimustietoa siitä, että miten kemiallinen kastraatio koetaan siinä vaiheessa, kun kaikilla tuttavilla alkaa olla perheet ja omat lapset?
Tässä, kuten lukemattomissa muissakin lääketieteellisissä hoidoissa, on se ongelma, että meillä ei ole sitä kristallipalloa, jolla nähtäisiin ne kaikki lopputulokset etukäteen. Vaan jotta me tiedetään, että mitkä hoidot toimii, meidän pitää kokeilla niitä hoitoja.
Hoidot tuodaan hiljalleen sitä mukaa, kun saadaan tietoja niistä hoitojen vaikutuksista.
Transhoidoissa ensin aloitettiin aikuisille tehtävistä hoidoista. Nähtiin, että niillä saadaan hyviä lopputuloksia ja ihmisten elämänlaatu parani merkittävästi noilla hoidoilla. Eli ainakaan aikuisilla tuo "mitä sitten kun kaikilla tuttavilla alkaa olla perheet ja omat lapset" ei osoittaudu ongelmaksi. Ainakaan mitenkään niin suureksi, että se kumoaisi ne kaikki muut hoitojen tuomat positiiviset puolet.
Kerta se auttaa aikuisia transihmisiä, niin käy järkeen, että ne hoidot todennäköisesti auttavat myös niitä teini-ikäisiä. Joten sitten niitä hoitoja laajennetaan sinne teini-ikäisiin ja tutkitaan, että mitkä ne hoitojen vaikutukset ovat. Tuon sun kaivaman tutkimuksen perusteella ne hoidot näyttävät hyviltä. Toki tuo vaatii vielä followuppeja ja niitä varmasti tuleekin.
Sä nyt tässä haluat ajaa tilanteen umpikujaan. Teineille ei voida antaa hoitoja, koska ei tiedetä, että mitkä ne hoitojen lopputulokset ovat. Mutta koska ainoa tapa tietää ne lopputulokset on antaa niitä hoitoja, päädytään umpikujaan. Translapset joutuvat elämään hamaan tulevaisuuteen asti ilman hoitoja, jotka voisivat parantaa merkittävästi heidän elämäänsä, koska meillä ei ole kristallipalloa.
Jos me käytettäisiin tuota asennetta kaikkeen muuhun lääketieteeseen, niin meidän lääketiede olisi vielä siellä kivikaudella. Joo, välillä lääketiede menee harhaan ja se on surullista. Mutta jos me ei sallita lääketieteeltä mahdollisuutta tehdä virheitä, niin se ei tule koskaan edistymään.