Alapään karvat ovat onneksi aika yksityinen asia, mutta itsellä oli mielessä ennemminkin sääri- ja kainalokarvat, jotka ovat (kesäaikaan) yhtälailla helposti esillä kuin parta.
Täälläkin kirjoituksissa taas aika nopsaan yhdistetään kainalokarvat ja feministit, eli luodaan tai kuvaillaan mielikuva ällöttävästä feministinaisesta, jolla kainalo rehottaa, ja sitten ne muut toistetut typerät kilkkeet kuten nenärengas ja sininen tukka. "Tavallinen" nainen sitten onkin tavallinen ja karvaton. Tai auta armias puhetta siitä, miten kova meikki on pahasta ja halutaan naisen olevan luonnollinen - mutta ei nyt niin luonnollinen, ettei säärtään erota miehen omasta.
Henkkoht olen omat mieheni opettanut siihen, että karvat ne kasvavat minkä kasvavat, mielipiteitä saa kertoa, mutta muiden mieliksi en tee mitään, mitä en tekisi muutoin. Julkisesti taas - sekä miesten, että naisten - silmien edessä on vaikea olla karvojen kanssa, vaikka olen sen verran voittanut geenilotossa, että ne ovat suht vaaleat ja harvat. Ihon hyvinvoinnin takia en ajele enkä revi, ja sen pitäisi olla kelvollinen syy kenelle tahansa, enkä tässä iässä enää välitäkään niin hirveästi muiden mahdollisista katseista.
Aika harva mies joutuu miettimään sääriensä karvatilannetta, kun kaivaa sortsit kaapista.
):
?
