Suuri osa niistä töistä on kyllä sellaisia, että niitä ei saa tehdä hame päällä.
Niin ja kaikilla ei ole vapautta tehdä mitä haluaa.
Joku nokkela pointti sulla varmaan oli tuossa mutta meni ohi. Pari viimeistä sivua tässä ketjussa on kyllä ollut ihan turhaa länkytystä muutenkin, että en sen perusteella edes tiedä onko jotain ongelmaa jonkun asian suhteen edes olemassa ja mikä se asia edes on.
Puhutaan feminismistä mieluummin? Tai no ei kannata. Feminismikin on pilalla nykyään.
Puhuin lähinnä niistä kotona tehtävistä miesten töistä, eihän ulkomaailmassa ole mitään miesten ja naisten töitä, vai mitä? Kaikki voivat tehdä mitä haluavat.
Silti useimmiten miesten mielestä kotitöissä on miesten töitä.
En mäkään ymmärrä, mikä se ongelma on siinä, että ymmärretään mitä on kulttuuri, kasvaminen ym. Ja miksi pitää aina jauhaa tuputuksesta tai siitä, että täällä väitetään, että mitään eroja ei missään ole ja piste. Kun sellaista ei kukaan väitä.
Voit aloittaa keskustelua aiheista, joista haluat keskustella.
Kyllä lastenpsykologit ovat tehneet "laboratoriotestejä" ihan pienille vauvoillekin, esim. miten he kiinnostuvat esineistä vs. hakevat katsekontaktia ihmiskasvoihin. Havaintona on tuntunut olevan että keskimäärin tyttövauvat ovat (poikia) kiinnostuneempia ihmisistä, ja pojat esineistä ja asioista.
Aikoinaan myös paikallinen neuvolatäti totesi minulle omana mielipiteenään että poikavauvoilla ja -lapsilla tuntuu yleisesti olevan luontaisesti enemmän energiaa yms. kuin tytöillä, jota heidän tarvitsee päivän aikana purkaa johonkin. Tämän hän kaiketi perusti ihan sille että työkseen on ollut tekemisissä satojen vauvojen ja pikkulasten kanssa neuvolakäynneillä. Hän ei siis uskonut siihen että kyseessä olisi vain jokin yhteiskunnan ja vanhempien vauvoille ja lapsille opettama roolimalli, kuten feministit usein väittävät.
Outoahan se olisi sikälikin että Suomessakin naiset hoitavat edelleen suurimman osan lasten kasvatuksesta, myös mukaanlukien päiväkodit ja koulut, puhumattakaan esim. yh-äideistä. Jos tytöissä ja pojissa on roolimalleista opittuja käytöseroja, naisetko näitä toksisen maskuliinisia tapoja ja roolimalleja pikkupojille sitten opettavat?
Useimmiten tutkimuksissa on eroa poikien kohdalla, mutta ei tyttöjen, tai tyttöjen tulevat myöhemmin (12 vs 18+kk). Näiden kanssa on jo ehditty elää, ja kaikki mitä jo edellä sanoin.
Erot sukupuolen sisällä voivat olla suurempia kuin sukupuolten välillä. Se on ihan ok, jos eroja on sukupuolten välillä keskimäärin, mutta miksi se pitää ottaa ainoaksi totuudeksi? Maailmassa aika harva tekee työkseen sitä, mikä kaikkein eniten olisi kiinnostanut. Ehkä miehet sitten saavat kunnian tehdä enemmän, kun ei ymmärretä, miten ulkopuoli ohjaa.
Neuvolan työntekijöillä voi olla hyvinkin vahvasti stereotypisia ajatuksia. Näitä kuvailutekstejähän on avattu jo monta kertaa: tyttöjen ulkonäköä ja rauhallisuutta kehitaan, pojat ovat tomera, vauhdikkaita ja johtaja-ainesta. En kauheasti laittaisi painoa yhden "tädin" sanoille. Ei munkaan sanoille anneta painoa, vaikka olen työskennellyt satojen lasten ja perheiden kanssa, ja näen ihan selkeästi, miten lapsia tiedostamatta ohjataan.
Naiset ovat vastuussa lapsistaan koska he a) haluavat b) miehet eivät halua. Kyllä, naiset ovat osa sitä kasvatuskulttuuria, joka vetää ihmisiä vinoon. Ei kai kukaan väitä, että kaikki naiset tekisivät kaiken "oikein"? Varmaan suurin osa naisista Suomessa elää sukupuolittuneesti ja kuvittelee, että miehillä ja naisilla on eri kykyjä ja mielenkiinnon kohteita ihan syntyjään, vaikka he itse ovat osa sitä kulttuuria, joka näihin ohjaa. Jatkuvasti olen kyllä itse puhunut (en tänään, mutta aiemmin aiheesta), miten ympäristö vertaisineen vaikuttaa ihmiseen. Siinä peruskoulun alkaessa kodin ja muiden aikuisten vaikutus vähenee merkittävästi, pohja on jo saatu ja sosiaaliset ympyrät alkavat ottaa vallan. Suurimmillaan tämä lienee siinä 12-16-vuotiaana, kunnes nuori alkaa löytää itseään ja saattaa palata esim. tyylissään tai harrastuksessaan johonkin, minkä koki ehkä aiemmin kiinnostavampana.