Lukutaidossa ja luonnontieteissä tyttöjen osaaminen on selvästi parempaa kuin poikien. Ma-
tematiikassa tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot eivät ole yhtä yksiselitteisiä, vaikka viimei-
simmät kansainväliset arvioinnit ovat antaneet viitteitä siitä, että tytöt menestyvät poikia hie-
man paremmin myös matematiikassa.
Tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot näyttäisivät ole-
van suurimmillaan heikoimmilla oppilailla. Perusopetuksen päättöarvosanoissa ero on kuiten-
kin huomattava ja seurauksiltaan merkittävä myös parhaimpien oppilaiden kohdalla.
Huolta
herättää ylipäätään suomalaisoppilaiden, sekä tyttöjen että poikien, osaamistason lasku.
• Heikosti osaaviin oppilaisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota sukupuolesta riippu-
matta.
• Tarvitaan lisää tutkimusta oppimistulosten heikentymisen syistä.
Tyttöjen ja poikien välillä on myös eroja opiskeluasenteissa. Pojat luottavat matematiikassa
enemmän omaan osaamiseensa ja ovat kiinnostuneempia matematiikasta kuin tytöt. Tyttöjen
kiinnostus äidinkieleen taas on vahvempaa kuin poikien. Huomionarvoista kuitenkin on, että
oppilaiden kiinnostus vähenee alakouluvuosien aikana, ja esimerkiksi poikien kiinnostus ma-
tematiikkaan vähenee enemmän kuin tyttöjen kiinnostus.
• Kiinnostukseen ja sen merkitykseen oppimisessa on kiinnitettävä huomiota niin luke-
misessa kuin matematiikassakin.
•
Etenkin poikia on kannustettava vapaa-ajan lukemiseen.
• Oppilaiden motivaatiota ja kiinnostuksen kehittymistä on tuettava koulussa.
•
Matematiikassa erityisesti tyttöjen ja lukutaidossa taas erityisesti poikien luottamusta
omaan osaamiseensa on tuettava.
Pojat kokevat vähemmän yhteenkuuluvuutta kouluun ja enemmän kiusaamista kuin tytöt.
Sekä opettajat että oppilaat pitävät yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä tärkeänä osana tasa-
arvoista koulua. Heidän mielestään opettajalla on keskeinen rooli tasa-arvon edistäjänä,
mutta rehtorin roolia tasa-arvon edistäjänä kuvataan ristiriitaisesti.
• Yhteenkuuluvuutta ja kouluun kiinnittymistä on tuettava.
• Tarvitaan lisää tutkimusta siitä, mikä on rehtorin rooli koulussa tasa-arvon edistäjänä.
Arviointikäytänteet vaihtelevat suuresti koulujen välillä ja myös koulujen sisällä. Alakoulussa
opettajat kuvasivat arvioivansa tyttöjä ja poikia pääsääntöisesti samoin perustein.
Yläkou-
luissa arvosanoissa on huomattavaa sukupuolten ja oppiaineiden välistä vaihtelua. Opintojen
aikaisella arvioinnilla voi olla vaikutusta jatko-opintosuunnitelmiin ja ainevalintoihin. Tyttöjen
keskimäärin paremmat päättöarvosanat avaavat heille huomattavasti poikia laajemmat mah-
dollisuudet toisen asteen yhteisvalinnassa.
• Arvosanakäytänteiden vertailtavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomioita.
• Arvioinnin kriteeriperustaisuutta pitäisi kehittää.
• Arviointia ja ohjausta on kehitettävä siten, että ne kannustavat tyttöjä ja poikia tarkas-
telemaan jatko-opintomahdollisuuksia laaja-alaisesti.
Oppilaat kasvavat osana ympäröivää yhteiskuntaa ja kulttuuria. Aiemmissa tutkimuksissa on
noussut esille vanhempien sosioekonomisen aseman ja koulutuksen yhteys oppilaan osaa-
miseen ja motivaatioon.
Myös yhteiskunnalliset tekijät voivat toimia tyttöjen ja poikien välisten
osaamiserojen selittäjänä. Tutkimuksen pitäisikin tarkastella myös muiden kuin kouluun liitty-
vien tekijöiden yhteyksiä oppilaan osaamiseen ja kehittymiseen. Tämä edellyttää monitieteel-
listä tutkimusyhteistyötä, jossa hyödynnetään eri tahoilla kerättyjä aineistoja ja tutkimustietoa.