Feminismi ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus

[bahis]

Se toki on täysin ymmärrettävää, että halutaan tarkkoja määrittelyjä tapahtuman ajankohdalle sen sijaan että käytetään PELKÄSTÄÄN vuodenaikaa.
Mutta se menee jo woke öyhöttämisen puolelle jos vaaditaan että vuodenaikaa ei saa mainita OLLENKAAN tapahtuman kutsussa / nimessä...

Konkreettinen esimerkki:
Lontoossa asuva argentiinalainen lähettää mailin, jossa ehdottaa, että pidetään konferenssi Buenos Airesissa syksyllä 2025. Tarkoittaako hän tuossa, että konferenssi pidetään silloin kun Lontoossa on syksy vai silloin kun Buenos Airesissa on syksy?
Taaskin jos hän lähettäisi mailin, jossa ehdottaisi, että pidetään konferenssi Buenos Airesissa loka-marraskuussa 2025, niin sekaannusta ei tapahtuisi.
Kun käytetään tarkkoja kuukausia, niin kommunikaatio on paljon tarkempaa. Kun käytetään vuodenaikoja, se on paljon epäselvempää.

Ei kyllä käy järkeen, että miksi näinkin yksinkertaisesta asiasta onnistutaan saamaan joku helvetin vääntö tässä ketjussa.

Tuohon liittyen...

1) Ehdotetaan että pidetään konferenssi Lontoossa / Buenos Airesissa syksyllä 2025
2) Ehdotetaan että pidetään konferenssi Lontoossa / Buenos Airesissa syksyllä 2025 loka-marraskuussa
3) Ehdotetaan että pidetään konferenssi Lontoossa / Buenos Airesissa loka-marraskuussa 2025

Vaihtoehto 1 on epäselvä, vaihtoehdot 2 ja 3 ei. Mutta jos sanaa syksy ei saa mainita koska jossain päin maailmaa ei olekkaan syksy niin se on taas ihan turhaa mielensä pahoittamista.

Siis varsinkin jos tapahtuman järjestämispaikan mukaan on mainittu vuodenaika tai jos suurin osa tapahtumaan kutsutuista on samassa vuodenajassa.

 

[3dfx]

En ymmärrä, miten tämä liittyy siihen lainaukseen, johon tällä vastasit. edit: tarkoitatko, että artikkelin laatijakin on joutunut tällaisen kirjoittamaan, mikä implikoisi sitä, että hänkin on saanut kutsuja, joissa ei ole ollut päivämääriä? Onkohan tässä nyt ihmisillä eri määritelmä kutsulle? Jos toiset nimittää kutsuksi mainoksia, joissa kerrotaan, että asia x on tulossa ennen kuin edes tiedetään tarkkoja päivämääriä? Tuntuu, että ei tämä asia voi selittyä ihan pelkästään ihmisten tyhmyydellä.

Liittyy siten, että jos jotain suunnitellaan, kuukausien käyttö on paljon tarkempi määre kuin ensi kesänä. Edelleen, kaikenlaista save the date postia tulee missä kerrotaan jostain tulevasta tapahtumasta ensi kesänä tai talvena. Kyse on koko ajan epätarkoista ajanmääreistä ja se on ongelma jos save the date viestin ajankohta on puoli vuotta pielessä todellisesta järjestämisajankohdasta.

 

[3dfx]

Koen niin, koska artikkelissa niin sanotaan:

"Even saying “summer (Northern Hemisphere)” implies the Euro–American-centric approach. "

Tämähän jatkuu: "The simple use of a month instead removes any confusion."

Ja on joo täysin turhaan ekslusoivaa jos päivämäärät ilmoitetaan toiselle puolelle maapalloa puol vuotta pieleen, enkä ihmettele että niitä ihmisiä vituttaa siellä kun ongelmaan olisi helppo ja ilmeinen ratkaisu. Lisäksi tuo on totta. Jos ilmotetaan euroopan ja amerikan vuodenaikojen mukaan jotain, se on silloin euro-amerikka sentrinen tapa ilmoittaa asia.

"Using Northern Hemisphere-specific seasonal language might not be inclusive to those in the Southern Hemisphere."

Tämä on kuvateksti, mikä on myös paikkaansapitävä.

"despite the clear signs of spring here, we find ourselves inundated with invitations to events that speak of fall -- It leaves us wondering: are we invited at all into this season different from our own?"

Kyllä itsellenikin tulisi mieleen, että lähdenkö mihinkään jos kutsuja on puoli vuotta pielessä.


Nämä asiat nyt vaikuttaa aika selviöiltä ja voi ihan ihmetellä asian esiin tuoneen kirjottajan tavoin että onko joku pahkasika vai mikä...

 

[ttm]

Liittyy siten, että jos jotain suunnitellaan, kuukausien käyttö on paljon tarkempi määre kuin ensi kesänä. Edelleen, kaikenlaista save the date postia tulee missä kerrotaan jostain tulevasta tapahtumasta ensi kesänä tai talvena. Kyse on koko ajan epätarkoista ajanmääreistä ja se on ongelma jos save the date viestin ajankohta on puoli vuotta pielessä todellisesta järjestämisajankohdasta.

Yksi puhuu kutsuista ja toinen suunnitelmista ja mainoksista. Onko posti "save the date" postia jos se ei sisällä "date"a jonka "save"ta?

Kyllä itsellenikin tulisi mieleen, että lähdenkö mihinkään

Tämä on helppo uskoa.

 

[ElReino]

Tuore suomalaiselokuva Parvet keräsi ensi-iltaviikonloppunaan 88 katselijaa 13 teatteriesityksessä. Elokuvaa tuettiin yli 500 000 eurolla. Finnkinon esittely elokuvasta:

"Menestyvä afrosuomalainen jalkapalloilija Valeria valitaan joukkueen uudeksi kapteeniksi. Uusi asema luo paineita ja epämukavia tunteita, kun hän etsii omaa totuuttaan muiden odotusten ristipaineessa. Ei-binääri duunari Aurora haluaisi löytää oman paikkansa ja tulla kohdatuksi, mutta kokee itsensä näkymättömäksi.

Rakkautta etsivä Nora kokee, että hänet nähdään vain hänen tumman ihonsa ja kiharan tukkansa kautta. Rasistiset kommentit kaikuvat läheisiin ihmissuhteisiin ja saavat Noran epäilemään uuden ihastuksensa tarkoitusperiä. Valkoisissa tiloissa kasvanut Selma jää harjoituksissa kuoronsa kanssa lukkojen taakse maanalaisiin tunneleihin. Selma joutuu etsimään omaa tietään ulos ja kohtaa pimeydessä oman painajaisensa suomalaisuuden muotista.

Nuori aktivisti Piera Niillas haaveilee sorrosta vapaasta yhteiskunnasta. Yhdessä oman saamelaisyhteisönsä kanssa hän osallistuu omia oikeuksiaan koskettavaan poliittiseen keskusteluun. Hiljainen mies on mietteliäs kulkiessaan kaupungin kaduilla. Hän näkee viitteitä monien muiden kokemuksista."

En ole nähnyt elokuvaa enkä aio katsoakaan, mutta arvioiden yo. kuvauksesta, tekijöiden nimien perusteella hyvin vahvasta naisoletettujen kontribuutiosta, avokätisestä rahoituksesta ja rahoituksesta huolimatta menestyksen tasosta, arvelen, että voimakas woke/dei/feminismivoima on tässä läsnä.

 

[gintonic45]

Tuore suomalaiselokuva Parvet keräsi ensi-iltaviikonloppunaan 88 katselijaa 13 teatteriesityksessä. Elokuvaa tuettiin yli 500 000 eurolla. Finnkinon esittely elokuvasta:

"Menestyvä afrosuomalainen jalkapalloilija Valeria valitaan joukkueen uudeksi kapteeniksi. Uusi asema luo paineita ja epämukavia tunteita, kun hän etsii omaa totuuttaan muiden odotusten ristipaineessa. Ei-binääri duunari Aurora haluaisi löytää oman paikkansa ja tulla kohdatuksi, mutta kokee itsensä näkymättömäksi.

Rakkautta etsivä Nora kokee, että hänet nähdään vain hänen tumman ihonsa ja kiharan tukkansa kautta. Rasistiset kommentit kaikuvat läheisiin ihmissuhteisiin ja saavat Noran epäilemään uuden ihastuksensa tarkoitusperiä. Valkoisissa tiloissa kasvanut Selma jää harjoituksissa kuoronsa kanssa lukkojen taakse maanalaisiin tunneleihin. Selma joutuu etsimään omaa tietään ulos ja kohtaa pimeydessä oman painajaisensa suomalaisuuden muotista.

Nuori aktivisti Piera Niillas haaveilee sorrosta vapaasta yhteiskunnasta. Yhdessä oman saamelaisyhteisönsä kanssa hän osallistuu omia oikeuksiaan koskettavaan poliittiseen keskusteluun. Hiljainen mies on mietteliäs kulkiessaan kaupungin kaduilla. Hän näkee viitteitä monien muiden kokemuksista."

En ole nähnyt elokuvaa enkä aio katsoakaan, mutta arvioiden yo. kuvauksesta, tekijöiden nimien perusteella hyvin vahvasta naisoletettujen kontribuutiosta, avokätisestä rahoituksesta ja rahoituksesta huolimatta menestyksen tasosta, arvelen, että voimakas woke/dei/feminismivoima on tässä läsnä.

Tässä on kyllä kaikki mädätyskertoimet niin räikeästi yliammuttu että onhan tämä aivan selvä että ainoa tarkoitus tällä elokuvalla oli normaaleille ja rehellisille työtätekeville suomalaisille vittuilu. Jollain kierolla tavalla tätä röyhkeyttä täytyy arvostaa. Sellainen kansa joka rahoittaa tällaista paskaa 0.5 millillä ansaiseekin halveksuntaa ja kuraa niskaansa.

 

[Naamapalmu]

Tuore suomalaiselokuva Parvet keräsi ensi-iltaviikonloppunaan 88 katselijaa 13 teatteriesityksessä. Elokuvaa tuettiin yli 500 000 eurolla. Finnkinon esittely elokuvasta:

"Menestyvä afrosuomalainen jalkapalloilija Valeria valitaan joukkueen uudeksi kapteeniksi. Uusi asema luo paineita ja epämukavia tunteita, kun hän etsii omaa totuuttaan muiden odotusten ristipaineessa. Ei-binääri duunari Aurora haluaisi löytää oman paikkansa ja tulla kohdatuksi, mutta kokee itsensä näkymättömäksi.

Rakkautta etsivä Nora kokee, että hänet nähdään vain hänen tumman ihonsa ja kiharan tukkansa kautta. Rasistiset kommentit kaikuvat läheisiin ihmissuhteisiin ja saavat Noran epäilemään uuden ihastuksensa tarkoitusperiä. Valkoisissa tiloissa kasvanut Selma jää harjoituksissa kuoronsa kanssa lukkojen taakse maanalaisiin tunneleihin. Selma joutuu etsimään omaa tietään ulos ja kohtaa pimeydessä oman painajaisensa suomalaisuuden muotista.

Nuori aktivisti Piera Niillas haaveilee sorrosta vapaasta yhteiskunnasta. Yhdessä oman saamelaisyhteisönsä kanssa hän osallistuu omia oikeuksiaan koskettavaan poliittiseen keskusteluun. Hiljainen mies on mietteliäs kulkiessaan kaupungin kaduilla. Hän näkee viitteitä monien muiden kokemuksista."

En ole nähnyt elokuvaa enkä aio katsoakaan, mutta arvioiden yo. kuvauksesta, tekijöiden nimien perusteella hyvin vahvasta naisoletettujen kontribuutiosta, avokätisestä rahoituksesta ja rahoituksesta huolimatta menestyksen tasosta, arvelen, että voimakas woke/dei/feminismivoima on tässä läsnä.

Vetää sanattomaksi.

Ehkä olisi kannattanut käyttää tuosta valtiolta saadusta 500k€ osa lahjontaan, ilmaisia leffalippuja ja popkornia.

 

[ElReino]

Yllättäen YLE osti elokuvan "Parvet" ohjelmistoonsa jo ennakkoon.

Toinen uutuuselokuva, homomiesten rakkaustarina "For Boys" pärjäsi paremmin, 89 katselijaa ensi-iltaviikonlopun kolmena päivänä seitsemässä teatterissa.

 

[LaDeX]

Tuore suomalaiselokuva Parvet keräsi ensi-iltaviikonloppunaan 88 katselijaa 13 teatteriesityksessä. Elokuvaa tuettiin yli 500 000 eurolla. Finnkinon esittely elokuvasta:

"Menestyvä afrosuomalainen jalkapalloilija Valeria valitaan joukkueen uudeksi kapteeniksi. Uusi asema luo paineita ja epämukavia tunteita, kun hän etsii omaa totuuttaan muiden odotusten ristipaineessa. Ei-binääri duunari Aurora haluaisi löytää oman paikkansa ja tulla kohdatuksi, mutta kokee itsensä näkymättömäksi.

Rakkautta etsivä Nora kokee, että hänet nähdään vain hänen tumman ihonsa ja kiharan tukkansa kautta. Rasistiset kommentit kaikuvat läheisiin ihmissuhteisiin ja saavat Noran epäilemään uuden ihastuksensa tarkoitusperiä. Valkoisissa tiloissa kasvanut Selma jää harjoituksissa kuoronsa kanssa lukkojen taakse maanalaisiin tunneleihin. Selma joutuu etsimään omaa tietään ulos ja kohtaa pimeydessä oman painajaisensa suomalaisuuden muotista.

Nuori aktivisti Piera Niillas haaveilee sorrosta vapaasta yhteiskunnasta. Yhdessä oman saamelaisyhteisönsä kanssa hän osallistuu omia oikeuksiaan koskettavaan poliittiseen keskusteluun. Hiljainen mies on mietteliäs kulkiessaan kaupungin kaduilla. Hän näkee viitteitä monien muiden kokemuksista."

En ole nähnyt elokuvaa enkä aio katsoakaan, mutta arvioiden yo. kuvauksesta, tekijöiden nimien perusteella hyvin vahvasta naisoletettujen kontribuutiosta, avokätisestä rahoituksesta ja rahoituksesta huolimatta menestyksen tasosta, arvelen, että voimakas woke/dei/feminismivoima on tässä läsnä.

Väitätkö että tuollainen oksennus olisi menestynyt yhtään sen paremmin vaikka päähenkilöt olisi kaikki ollut valkoisia suomalaisia cis heteroita?

 

[brainsurgery]

Väitätkö että tuollainen oksennus olisi menestynyt yhtään sen paremmin vaikka päähenkilöt olisi kaikki ollut valkoisia suomalaisia cis heteroita?

Sitä ei olisi edes tehty kun ei olisi rahoitusta irronnut.

 

[LaDeX]

Sitä ei olisi edes tehty kun ei olisi rahoitusta irronnut.

Olisiko tehty Sisu-leffaakaan ilman elokuvasäätiön yli miljoonan euron avustusta?

 

[Jumputin]

Olisiko tehty Sisu-leffaakaan ilman elokuvasäätiön yli miljoonan euron avustusta?

Sisu 2 on myös kuitannut jo miljoonan avustuksia keväällä. Millähän wokella ne on koiattu?

 

[KeljuK]

Sisu 2 on myös kuitannut jo miljoonan avustuksia keväällä. Millähän wokella ne on koiattu?

Siinä on kuulemma isossa sivuosassa violettitukkainen afrikkalais-aasialainen non-binäärinen lesboninja. Aivan saletisti.

 

[10YG]

Olisiko tehty Sisu-leffaakaan ilman elokuvasäätiön yli miljoonan euron avustusta?

Parvet-elokuvaa ei olisi koskaan pitänyt tukea verorahoista. Muodissa olevaa woke-ajattelua ei pitäisi tukea sillä perusteella, että juuri nyt pitää tukea muotiajattelua. Tukiportaassakin saa käyttää järkeä.
Sisu on keskinkertainen rymistelyelokuva. Ei tuollaisen elokuvan tekemiseen pidä antaa veronmaksajien rahoja. Tuollaiset elokuvat pitäisi tehdä yksityisellä rahalla.

Sisu 2 on myös kuitannut jo miljoonan avustuksia keväällä. Millähän wokella ne on koiattu?

Siinä on kuulemma isossa sivuosassa violettitukkainen afrikkalais-aasialainen non-binäärinen lesboninja. Aivan saletisti.

Tässä jälleen kerran kaksi kirjoitusta, jotka ovat lähellä nollapostausta.

Yle julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa Parvien tukemista tuetaan. Yle kutsuu sitä analyysiksi:

Analyysi: Elokuvasäätiön tukema elokuva floppasi teattereissa, eikä sillä ole mitään väliä

Yhteisöllisesti tehty Parvet keräsi surkeasti katsojia. Juuri näitä elokuvia Suomen elokuvasäätiön täytyy tukea, kirjoittaa kulttuuritoimittaja Anton Vanha-Majamaa.

yle.fi

Hämmentävää on, että toimittaja toistaa väitteen, jossa valtion tuet tulevat jopa tuplana takaisin:

Vaikuttavuus - Suomen elokuvasäätiö

www.ses.fi

Ihan roskaa. Eiköhän laiteta joka vuosi 5 miljardia elokuviin valtion tukea, niin saadaan omat takaisin ja hyvässä tapauksessa muutama miljardi lisää. Elokuvaväki, joka elää tukirahoista, ei ymmärrä taloudesta mitään.

 

[JCSH]

Sitä ei olisi edes tehty kun ei olisi rahoitusta irronnut.

Käytännössä jokainen julkaistu kotimainen elokuva saa tukia elokuvasäätiöltä. Oli kyseessä sitten tuo leffa, Tuntematon Sotilas, Sisu, joku geneerinen salkkaritleffa tai vaikka Risto Räppääjä.

Tuo on se miten leffat tehdään Suomessa. Ne tehdään joko julkisilla tuilla tai sitten niitä ei tehdä ollenkaan.

 

[Timo 2]

Käytännössä jokainen julkaistu kotimainen elokuva saa tukia elokuvasäätiöltä. Oli kyseessä sitten tuo leffa, Tuntematon Sotilas, Sisu, joku geneerinen salkkaritleffa tai vaikka Risto Räppääjä.

Tuo on se miten leffat tehdään Suomessa. Ne tehdään joko julkisilla tuilla tai sitten niitä ei tehdä ollenkaan.

Joo, ja on ihan sama asia tehdä ideologia edellä marginaali porukalle marginaali leffa, kuin tehdä suosittu leffa jota kehutaan myös ulkomailla.

 

[JCSH]

Joo, ja on ihan sama asia tehdä ideologia edellä marginaali porukalle marginaali leffa, kuin tehdä suosittu leffa jota kehutaan myös ulkomailla.

Tukien näkökulmasta on ihan sama asia. Ei sen elokuvasäätiön siinä pitäisi toimia minään makutuomarina.

 

[Timo 2]

Tukien näkökulmasta on ihan sama asia. Ei sen elokuvasäätiön siinä pitäisi toimia minään makutuomarina.

Ei ole. Tai muuten mulle voisi maksaa 5 miljoonaa ja teen sillä "elokuvan"

Tottakai rahaa pitää jakaa sen mukaan millä on eniten vaikuttavuutta ja mikä ihmisiä kiinnostaa. Roskan tukemisesta ei hyödy, kuin roskan tekiät.

 

[Neuvostoliitto]

Tukien näkökulmasta on ihan sama asia. Ei sen elokuvasäätiön siinä pitäisi toimia minään makutuomarina.

Totta helvetissä pitäisi. Muutenhan minä ja pojat voimme saada pari miljoonaa tukea elokuvaan, jossa kaljoitellaan ja revitellään Yamahalla soramontulla koko kaksituntinen.

 

[JCSH]

Ei ole. Tai muuten mulle voisi maksaa 5 miljoonaa ja teen sillä "elokuvan"

Tottakai rahaa pitää jakaa sen mukaan millä on eniten vaikuttavuutta ja mikä ihmisiä kiinnostaa. Roskan tukemisesta ei hyödy, kuin roskan tekiät.

Tavoitteena on tukea suomalaista taidetta laajalla skaalalla. Ei vain niitä suosituimpia.

 

[Timo 2]

Tavoitteena on tukea suomalaista taidetta laajalla skaalalla. Ei vain niitä suosituimpia.

Selvä, mulle pitää jakaa 5 milliä tukea ja teen "elokuvan". Koska olen suomalainen ja teen sen suomessa, on se suomalaista taidetta ja tätä pitää tukea.

 

[brainsurgery]

Yli 500k€ tukea tuollaiselle on kuitenkin ehkä vähän liikaa.

 

[Jumputin]

Totta helvetissä pitäisi. Muutenhan minä ja pojat voimme saada pari miljoonaa tukea elokuvaan, jossa kaljoitellaan ja revitellään Yamahalla soramontulla koko kaksituntinen.

Selvä, mulle pitää jakaa 5 milliä tukea ja teen "elokuvan". Koska olen suomalainen ja teen sen suomessa, on se suomalaista taidetta ja tätä pitää tukea.

Elokuvasäätiön tukien jakaminen on laissa säädetty. Voitte vapaasti hakea rahoitusta jos edellytykset täyttyy:

Tuotantotukea, jakelutukea ja käsikirjoitusapurahaa voidaan myöntää sellaisen kulttuurituotteena pidettävän elokuvan tuotantoon, jakeluun ja käsikirjoittamiseen:

1) joka muodostaa taiteellisen kokonaisuuden;

2) jonka sisältö perustuu kulttuuriarvoihin, joiden alkuperä on kulttuuri-identiteetissä; ja

3) johon sisältyy merkittävä luovien tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden panos ja heille maksettavien palkkojen ja palkkioiden osuus tuotantokustannuksista on merkittävä

Tuotantotukea voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle elokuvan tuotantoyhtiölle, jolla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset elokuvan tuottamiseen ja joka valtionavustuksen myöntämisen kannalta arvioiden hallinnoi riittävässä määrin elokuvan kaupallisia hyödyntämisoikeuksia Suomessa. Tuotantotukea ei voida myöntää valtion laitokselle, kunnalle, kuntayhtymälle tai seurakunnalle eikä valtioenemmistöiselle yhtiölle tai edellä mainittuihin verrattavalle yhteisölle tai laitokselle. Tuotantotukea ei myöskään voida myöntää televisiotoiminnan harjoittajalle eikä elokuvia verkossa välittävälle yhteisölle taikka sellaiselle elokuvan tuotantoyhtiölle, jonka osakkaana on yksi tai useampi televisiotoiminnan harjoittaja tai elokuvia verkossa välittävä yhteisö vähintään 15 prosentin osuudella.

Ennen tuotantotuen maksamista Suomen elokuvasäätiö tekee elokuvan tuotantoyhtiön kanssa tukisopimuksen. Tukisopimuksessa sovitaan valtionavustuspäätöstä täydentäen ainakin seuraavista asioista:

1) elokuvan taiteellisesta suunnitelmasta;

2) elokuvan tekijöistä;

3) elokuvan valmistamisen ja taloudellisen hyödyntämisen edellyttämistä oikeuksista;

4) elokuvan lopullisesta kustannusarviosta, kokonaisrahoituksesta ja vakuutuksesta;

5) sitoutumisesta lainsäädännön velvoitteiden ja elokuvatuotannon mahdollisten hyvien käytäntöjen noudattamiseen;

6) tuotannon aikatauluista;

7) tuen maksamisesta;

8) tuen käytön seurannasta ja selvitysten antamisesta;

9) elokuvan tuottoja koskevien tietojen toimittamisesta.

 

[Neuvostoliitto]

Elokuvasäätiön tukien jakaminen on laissa säädetty. Voitte vapaasti hakea rahoitusta jos edellytykset täyttyy:

Ja kun huomioidaan millaista paskaa on vastikään tuotettu, pitäisi lakia tulkita toisella tavalla. Se tosin on toiveajattelua, koska kovaäänisimmät mielenvikaiset ovat korostuneesti esillä erityisesti kulttuuripiireissä.

 

[LaDeX]

Ja olikohan se 21% mikä määrä hakemuksista menee läpi.

 

[10YG]

Käytännössä jokainen julkaistu kotimainen elokuva saa tukia elokuvasäätiöltä. Oli kyseessä sitten tuo leffa, Tuntematon Sotilas, Sisu, joku geneerinen salkkaritleffa tai vaikka Risto Räppääjä.

Tuo on se miten leffat tehdään Suomessa. Ne tehdään joko julkisilla tuilla tai sitten niitä ei tehdä ollenkaan.

Tässähän se ongelma on. Tuetaan ihan mitä vaan (Parvet) ja annetaan ymmärtää, että kyllä meillä rahaa riittää. Sitten ihmetellään kulttuurialalla, kun uhataan sulkea museoita.

Hyviä ja menestyneitä elokuvia voi tehdä ilman Elokuvasäätiön tuotantotukea.

Kun elokuvasäätiöltä ei herunut tukea, Lapua-elokuvan tekijät ottivat 500 000 euroa lainaa

Ensi-iltansa viime perjantaina saanut Lapua 1976 -elokuva ponnisti katsojien suosioon harvinaisella tavalla: ilman Suomen elokuvasäätiön tuotantotukea.

ilkkapohjalainen.fi

Elokuvissa käyvät lipunostajat voivat maksaa elokuvien tekemisen ja lisää tuloja tulee suoratoistosta:

Kotimaiselta indie-elokuvalta kova saavutus: Lapua 1976 nousi heti Netflixin katsotuimmaksi Suomessa

Lapua 1976 julkaistiin suoratoistopalvelujätin alustalla tiistaina. Se on ollut siitä lähtien palvelun katsotuin elokuva Suomessa.

yle.fi

Haluan ylläpitää suomalaista kulttuuria ja auttaa sitä. Joku raja on auttamisella.
Kulttuuriväki on Suomessa laiskaa. Itse ei haluta yrittää. Kun teatteriväki joutuu säästämään edes vähän, on Ylen TV-uutisissa tommikorpelat itkemässä suomalaisen kulttuurin tuhoutumisesta.

 

[namlepo]

Kyllä ihmettelen millaisia lasten kasvattajia te etelä suomalaiset oikein olette. Hävettää tuollaiset juntit. En usko että täälläpäin kukaan kasiluokkalainen hilluisi homolle koulussa. Espoo | Isaac Jyväsjärven kouluvierailu katkesi homofobisiin kommentteihin, opettajat eivät saaneet oppilaita kuriin: Espoo | Isaac Jyväsjärven kouluvierailu katkesi homofobisiin kommentteihin, opettajat eivät saaneet oppilaita kuriin

 

[3dfx]

Joo, ja on ihan sama asia tehdä ideologia edellä marginaali porukalle marginaali leffa, kuin tehdä suosittu leffa jota kehutaan myös ulkomailla.

Eikö nyt Suomen elokuvateollisuus lähtökohtasesti tuota melkeinpä aikakaudesta riippumatta silkkaa paskaa, valikoimassa jotain spede-elokuva tier filmejä Napapiirin sankarit yms. mitä ei ole välttämättä tuettu ja jotain täysillä tuettuja jörn donnerin pornofilmejä sun muita mitä kukaan ei katso ja jotain aika huonoa draamaelokuvaa. Kaurismäet tietty tuuppaa jotain hämäriä taide elokuviaan ulos, mitkä kai jossain taidemessuilla ja taidepiireissä on suosittuja.

 

[JCSH]

Hyviä ja menestyneitä elokuvia voi tehdä ilman Elokuvasäätiön tuotantotukea.

Kun elokuvasäätiöltä ei herunut tukea, Lapua-elokuvan tekijät ottivat 500 000 euroa lainaa

Ensi-iltansa viime perjantaina saanut Lapua 1976 -elokuva ponnisti katsojien suosioon harvinaisella tavalla: ilman Suomen elokuvasäätiön tuotantotukea.

ilkkapohjalainen.fi

Elokuvissa käyvät lipunostajat voivat maksaa elokuvien tekemisen ja lisää tuloja tulee suoratoistosta:

Kotimaiselta indie-elokuvalta kova saavutus: Lapua 1976 nousi heti Netflixin katsotuimmaksi Suomessa

Lapua 1976 julkaistiin suoratoistopalvelujätin alustalla tiistaina. Se on ollut siitä lähtien palvelun katsotuin elokuva Suomessa.

yle.fi

Haluan ylläpitää suomalaista kulttuuria ja auttaa sitä. Joku raja on auttamisella.
Kulttuuriväki on Suomessa laiskaa. Itse ei haluta yrittää. Kun teatteriväki joutuu säästämään edes vähän, on Ylen TV-uutisissa tommikorpelat itkemässä suomalaisen kulttuurin tuhoutumisesta.

Oikeastaan tuo Lapua 1976 on hyvä esimerkki siitä, että kuinka hemmetin vaikeaa on pärjätä Suomessa leffa-alalla ilman tukia.
1,3 miljoonan euron budjetilla ehkä about 2,5 miljoonaa euroa lipputuloja. Joka tarkoittaa, että leffan rahoittajat ehkä juuri ja juuri saavat omansa pois tuon elokuvateatteri rundin jälkeen. Toki sitten jollain Netflix yms. jälkimyynneillä voi jopa tehdä vähän voittoa.
Eli Lapua 1976 oli neljänneksi suosituin kotimainen leffa vuonna 2023 ja se tehtiin suhteellisen pienellä budjetilla, mutta silti se on kannatavuudelta siellä jossain +/- 0 paikkeilla.

 

[ravallo]

Oikeastaan tuo Lapua 1976 on hyvä esimerkki siitä, että kuinka hemmetin vaikeaa on pärjätä Suomessa leffa-alalla ilman tukia.
1,3 miljoonan euron budjetilla ehkä about 2,5 miljoonaa euroa lipputuloja. Joka tarkoittaa, että leffan rahoittajat ehkä juuri ja juuri saavat

Eikä tuota Lapuaakaan olis välttämättä tehty ilman elokuvasäätiön tukia, koska ei olis ollut tekijöitä.

Pieni alue, vähän hilloa, ja kuitenkin leffan teko vaatii kasan luovan alan ammattilaisia, joiden pitää jostain saada kokemusta leffan teosta. Eiköhän tuossakin tuotantotiimissä ole porukkaa jotka on olleet mukana tuetussa leffassa jos toisessakin.

 

[10YG]

Oikeastaan tuo Lapua 1976 on hyvä esimerkki siitä, että kuinka hemmetin vaikeaa on pärjätä Suomessa leffa-alalla ilman tukia.
1,3 miljoonan euron budjetilla ehkä about 2,5 miljoonaa euroa lipputuloja. Joka tarkoittaa, että leffan rahoittajat ehkä juuri ja juuri saavat omansa pois tuon elokuvateatteri rundin jälkeen. Toki sitten jollain Netflix yms. jälkimyynneillä voi jopa tehdä vähän voittoa.
Eli Lapua 1976 oli neljänneksi suosituin kotimainen leffa vuonna 2023 ja se tehtiin suhteellisen pienellä budjetilla, mutta silti se on kannatavuudelta siellä jossain +/- 0 paikkeilla.

Eikä tuota Lapuaakaan olis välttämättä tehty ilman elokuvasäätiön tukia, koska ei olis ollut tekijöitä.

Pieni alue, vähän hilloa, ja kuitenkin leffan teko vaatii kasan luovan alan ammattilaisia, joiden pitää jostain saada kokemusta leffan teosta. Eiköhän tuossakin tuotantotiimissä ole porukkaa jotka on olleet mukana tuetussa leffassa jos toisessakin.

Lapua 1976 on esimerkki, että kaikkea voi tehdä ihan omalla rahalla. Mitään muuta en oikeastaan halunnut sanoa. Paitsi, että jotakin woke-parvia ei pidä rahoittaa verovaroilla. Parvien tekijät jo tiesivät tai ainakin odottivat, että katsojia ei ole eikä tule. On keskisormen näyttämistä antaa veronmaksajien rahoja tuollaiselle porukalle.

Lapua 1976 -elokuvan tekijöille on jäänyt viime vuoden joulukuun tilanteen mukaan pesämunaa seuraavaan elokuvaan:

Lapua 1976 jatkaa voittokulkuaan: Yli kahden miljoonan lipputulot ja levitykselle jatkoaika

Syyskuussa ensi-iltansa saanut Lapua 1976 pyörii edelleen elokuvateattereiden ohjelmistoissa ja menestyy lippuluukuilla.

ilkkapohjalainen.fi

 

[Jumputin]

Parvien tekijät jo tiesivät tai ainakin odottivat, että katsojia ei ole eikä tule. On keskisormen näyttämistä antaa veronmaksajien rahoja tuollaiselle porukalle.

Se ei ole mitään keskisormen näyttämistä, koska se ei ole elokuvasäätiön tehtävä eikä laissa määritelty.
Kuten aikaisemmassa lainaamassasi Ylen kulttuuritoimittajan jutussa todetaan, että kyse on tuesta, jolla mahdollistetaan kaikenlaisen elokuvataiteen tekeminen Suomessa.

Onneksi on vieä tukea elokuvien tekoon, jotka kuitenkin isolta osin palaavat vielä valtion kirtstuun monin eri reitein ja Suomessa samalla pysyy ammattimainen elokuvateollisuus ja taide.

 

[10YG]

Se ei ole mitään keskisormen näyttämistä, koska se ei ole elokuvasäätiön tehtävä eikä laissa määritelty.
Kuten aikaisemmassa lainaamassasi Ylen kulttuuritoimittajan jutussa todetaan, että kyse on tuesta, jolla mahdollistetaan kaikenlaisen elokuvataiteen tekeminen Suomessa.

Onneksi on vieä tukea elokuvien tekoon, jotka kuitenkin isolta osin palaavat vielä valtion kirtstuun monin eri reitein ja Suomessa samalla pysyy ammattimainen elokuvateollisuus ja taide.

Laki ei määrää tukemaan juuri niitä elokuvia, joita juuri sinun mielestäsi pitää tukea.
Parvet on varmaan tarpeellinen elokuva. Sitä ei kuitenkaan olisi pitänyt tukea veronmaksajien rahoilla. Näitä Paratiisin lapsien, taloudellisissa mielessä, lapsia ei tarvita enää yhtään enempään. Ei koskaan.
Tuo tukien tuotto verotuloina takaisin on kaunis vasemmistolainen satu. Sen asian kommentoin aikaisemmin.

Lisään vielä yhden demarimielipiteen asiasta:
Mitä enemmän verotuloja laitetaan julkiseen työhön, sen enemmän saamme verotuloja. SDP:n oma borat väitti niin:
"Mäkynen linjasi Ylen A-Talkissa torstaina, että ”jokainen työllinen vahvistaa julkista taloutta”. Hänen mukaansa tämä johtuu siitä, että julkiselle sektorille palkattava henkilö maksaa veroja ja hänen sosiaaliturvansa pienenee."
Hullu väite.


:

 

[JCSH]

Lapua 1976 on esimerkki, että kaikkea voi tehdä ihan omalla rahalla. Mitään muuta en oikeastaan halunnut sanoa. Paitsi, että jotakin woke-parvia ei pidä rahoittaa verovaroilla. Parvien tekijät jo tiesivät tai ainakin odottivat, että katsojia ei ole eikä tule. On keskisormen näyttämistä antaa veronmaksajien rahoja tuollaiselle porukalle.

Lapua 1976 -elokuvan tekijöille on jäänyt viime vuoden joulukuun tilanteen mukaan pesämunaa seuraavaan elokuvaan:

Lapua 1976 jatkaa voittokulkuaan: Yli kahden miljoonan lipputulot ja levitykselle jatkoaika

Syyskuussa ensi-iltansa saanut Lapua 1976 pyörii edelleen elokuvateattereiden ohjelmistoissa ja menestyy lippuluukuilla.

ilkkapohjalainen.fi

Valitettavasti meillä ei Suomessa ole niin paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat valmiita polttamaan miljoonatolkulla omaa rahaa sitä varten, että voitaisiin ylläpitää sitä kotimaista leffateollisuutta. Eli jotta meillä on niitä kotimaisia leffoja, meillä pitää olla noita tukimekanismeja.
Kuten tuossa nuo Lapua 1976:n tekijätkin sanovat, noista odotukset ylittäneistä lipputuloista huolimatta saivat juuri ja juuri velat maksettua pois.

 

[Jumputin]

Laki ei määrää tukemaan juuri niitä elokuvia, joita juuri sinun mielestäsi pitää tukea.

Jos vielä kertaalleen luet, niin ehkä huomaat että en ole määritellyt mitä elokuvia pitää tukea. Mistä hatusta vetelet näitä kommentteja?

Tuo tukien tuotto verotuloina takaisin on kaunis vasemmistolainen satu. Sen asian kommentoin aikaisemmin.

Et avannut millään tavalla elokuvasäätiön väitettä, et edes lainannut sitä. Pelkkää öyhötystä. Ylen jutussa todettiin vain, että floppielokuvien verohyötyjä ei box office -listoilla tilastoida. Suomessa tuotettavien elokuvien hyöty aina palkkojenmaksusta hankintoihin ym. on faktana helposti todettavissa. Nämä on lakiin sen takia juuri kirjoitettu.

Vasemmistosta sössötyksen voit jatkossa jättää pois.

 

[3dfx]

Lisään vielä yhden demarimielipiteen asiasta:
Mitä enemmän verotuloja laitetaan julkiseen työhön, sen enemmän saamme verotuloja. SDP:n oma borat väitti niin:
"Mäkynen linjasi Ylen A-Talkissa torstaina, että ”jokainen työllinen vahvistaa julkista taloutta”. Hänen mukaansa tämä johtuu siitä, että julkiselle sektorille palkattava henkilö maksaa veroja ja hänen sosiaaliturvansa pienenee."
Hullu väite.

En mäkysestä tiedä, mutta se todellinen aasilauma suomessa on ne, kenen mielestä kannattaa valtion maksaa kotiin jollekkin työttömälle ja saa nolla vastineen, kuin maksaa sille työttömälle ja saada vastineeksi jotain työtä. Mäkynen on to ton porukan yläpuolella vaikka perustelut ontuukin aika paöjon.

 

[timppeli]

En mäkysestä tiedä, mutta se todellinen aasilauma suomessa on ne, kenen mielestä kannattaa valtion maksaa kotiin jollekkin työttömälle ja saa nolla vastineen, kuin maksaa sille työttömälle ja saada vastineeksi jotain työtä. Mäkynen on to ton porukan yläpuolella vaikka perustelut ontuukin aika paöjon.

Riippuu siitä löytyykö kaikille työttömille mielekästä ja tuottavaa työtä, ja ettei se estä jotakuta löytämästä enemmän osaamistaan vastaavia töitä esim. yksityiseltä puolelta. Olin aikoinaan n. 2 vuotta työttömänä IT-alalta ja jos minut olisi puolipakolla siksi ajaksi palkattu valtion listoille kaivamaan ojia ja päivän päätteeksi täyttämään ne takaisin, ei varmaan olisi jaksanut kouluttaa itseään vähän lisää ja etsiä uutta työpaikkaa, joka sitten lopulta löytyikin taas IT-alalta.

Tuollainen malli missä työttömille keksittäisiin keksimällä työpaikkoja julkiselle puolelle johtaisi julkisen puolen entistä nopeampaan paisumiseen, ja jälkikäteen sitä on vaikea taas karsia koska ammattiliitot vastustavat.

 

[10YG]

Suomessa tuotettavien elokuvien hyöty aina palkkojenmaksusta hankintoihin ym. on faktana helposti todettavissa. Nämä on lakiin sen takia juuri kirjoitettu.

Väiitteesi saattaa pitää paikkaansa. En ole koskaan nähnyt tällaista todistetun julkisesti.

Näitä väitteitä, jossa veronmaksajien tuki tulee 2-, 3- tai jopa 6-kertaisena takaisin näkee usein. Kyseessä voi olla taide tai mikä tahansa ala, jossa lobbari väittää moista. Kertaakaan en ole nähnyt todisteita. On tietysti huonoa journalismia, kun rahan pyytäjän väitteet kirjoitetaan tiedostusvälineisiin ilman mitään kritiikkiä.

Huomaatko itse millä tavalla rajoitat keskusteltua kanssasi? Toisen kirjoittajan kirjoitus on sinulle "öyhötystä" tai "sössötystä", kun olet eri mieltä asiasta. Kai sitä voisi olla eri mieltä ilman tuollaisia tölväisyjä, jos vaan haluaisi. Miksi et halua?

 

[3dfx]

Riippuu siitä löytyykö kaikille työttömille mielekästä ja tuottavaa työtä, ja ettei se estä jotakuta löytämästä enemmän osaamistaan vastaavia töitä esim. yksityiseltä puolelta. Olin aikoinaan n. 2 vuotta työttömänä IT-alalta ja jos minut olisi puolipakolla siksi ajaksi palkattu valtion listoille kaivamaan ojia ja päivän päätteeksi täyttämään ne takaisin, ei varmaan olisi jaksanut kouluttaa itseään vähän lisää ja etsiä uutta työpaikkaa, joka sitten lopulta löytyikin taas IT-alalta.

Tuollainen malli missä työttömille keksittäisiin keksimällä työpaikkoja julkiselle puolelle johtaisi julkisen puolen entistä nopeampaan paisumiseen, ja jälkikäteen sitä on vaikea taas karsia koska ammattiliitot vastustavat.

Sen julkisen puolen menot paisuu siitä, että julkinen puoli kilpailuttaa ojankaivajat ja hiekottajat, minkä jälkeen se maksaa työttömille kotiin siitä, ettei ne tee mitään. Vaikka ne työttömät voisi kaivaa niitä ojia ja hiekottaa sen kunnantalon pihan työttömyyskorvauksia vastaan. Suomessa on toki ne iloiset veronmaksajat, mitkä tykkää maksaa mahdollisimman paljon.

 

[LaDeX]

Sen julkisen puolen menot paisuu siitä, että julkinen puoli kilpailuttaa ojankaivajat ja hiekottajat, minkä jälkeen se maksaa työttömille kotiin siitä, ettei ne tee mitään. Vaikka ne työttömät voisi kaivaa niitä ojia ja hiekottaa sen kunnantalon pihan työttömyyskorvauksia vastaan. Suomessa on toki ne iloiset veronmaksajat, mitkä tykkää maksaa mahdollisimman paljon.

Jos laitetaan tekeen työtä niin siitä tulee maksaa palkkaa. Orjatyö ei ole sivistysvaltioon kuuluva asia.

 

[brainsurgery]

Jos laitetaan tekeen työtä niin siitä tulee maksaa palkkaa. Orjatyö ei ole sivistysvaltioon kuuluva asia.

Lisäksi se vääristää kilpailua jolloin kaupallisesti ojia kaivavat tai pihoja hiekoittavat firmat eivät voi menestyä.

 

[KiLLPaTRiCK]

jos minut olisi puolipakolla siksi ajaksi palkattu valtion listoille kaivamaan ojia ja päivän päätteeksi täyttämään ne takaisin, ei varmaan olisi jaksanut kouluttaa itseään vähän lisää ja etsiä uutta työpaikkaa, joka sitten lopulta löytyikin taas IT-alalta.

Aina olen miettinyt, että jos maksettaisiin edes vähän saman verran, kaivaisin kyllä lapiolla ojia päivät pitkät.
Lähinnä silleen: Karsi tästä, kaada tuo, tämä oja syvemmäksi, kaiva tuo kanto pois, jne. Veikkaan, että olisin onnellisempi (ainakin hetken)

 

[3dfx]

Jos laitetaan tekeen työtä niin siitä tulee maksaa palkkaa. Orjatyö ei ole sivistysvaltioon kuuluva asia.

Tökärit on työttömän palkka ja niille voidaan asettaa vastikkeellisuutta. Orjatyötä tuo ei ole.

Lisäksi se vääristää kilpailua jolloin kaupallisesti ojia kaivavat tai pihoja hiekoittavat firmat eivät voi menestyä.

Voi menestyä, muttei verorahoja kuppaamalla.

 

[3dfx]

Aina olen miettinyt, että jos maksettaisiin edes vähän saman verran, kaivaisin kyllä lapiolla ojia päivät pitkät.
Lähinnä silleen: Karsi tästä, kaada tuo, tämä oja syvemmäksi, kaiva tuo kanto pois, jne. Veikkaan, että olisin onnellisempi (ainakin hetken)

Suomessa työttömät kuuluu passivoida kotiin ja voivotella isoja julkisia menoja.

 

[timppeli]

Sen julkisen puolen menot paisuu siitä, että julkinen puoli kilpailuttaa ojankaivajat ja hiekottajat, minkä jälkeen se maksaa työttömille kotiin siitä, ettei ne tee mitään. Vaikka ne työttömät voisi kaivaa niitä ojia ja hiekottaa sen kunnantalon pihan työttömyyskorvauksia vastaan. Suomessa on toki ne iloiset veronmaksajat, mitkä tykkää maksaa mahdollisimman paljon.

Vaikka äkkikuulemalta kuulostaisi ehkä hyvältä idealta laittaa työttömät tekemään edes jotain sekundatyötä jotta eivät kotona istu, näen siinä useita potentiaalisia ongelmia:

1. Henkilö ei ehkä pysty ja jaksa hakea töitä ja kartuttaa osaamistaan enemmän osaamistaan ja koulutustaan vastaavan työn löytämiseen, jos päivät menevät ojankaivuussa.

2. Monien pitkäaikaistyöttömien kohdalla kyse voi olla sellaisista elämänhallinnan ongelmista että heitä tarkkailemaan ja potkimaan pitää palkata henkilöitä ettei se mene pelkäksi seisoskeluksi. Vähän kuin yrittäisi saada korkean turvatason vangit tekemään tuottavaa työtä, ehkä mahdollista mutta helposti kuluttaa enemmän rahaa kuin tuottaa. Sinänsä ajatus passivoituneiden ihmisten aktivoinnista leikkityöllä voi olla hyvä idea kuntoutuksen kannalta mutta ainakaan lyhyellä tähtäimellä se ei ole taloudellisesti kannattavaa, kuten ei odotetakaan olevan.

Yleisesti, en ole ihan varma puhummeko edes samasta asiasta. Sinä ilmeisesti lähestyit ajatusta siitä että työttömien pitäisi tehdä edes jotain leikkityötä työttömyysturvansa vastineeksi, minä taas sitä että julkista puolta noin yleisesti kasvatettaisiin (virkoja jne.) vain jotta sieltä löytyisi helposti joku työpaikka jos joku jää työttömäksi esim. yksityiseltä puolelta. Eli julkisen puolen piikki olisi auki uusien työntekijöiden palkkaamiseksi, perusteluna se että olisi mahdollisimman vähän työttömiä.

 

[timppeli]

Aina olen miettinyt, että jos maksettaisiin edes vähän saman verran, kaivaisin kyllä lapiolla ojia päivät pitkät.
Lähinnä silleen: Karsi tästä, kaada tuo, tämä oja syvemmäksi, kaiva tuo kanto pois, jne. Veikkaan, että olisin onnellisempi (ainakin hetken)

Riippuu kokisinko työn olevan johonkin todelliseen tarpeeseen vai leikkityötä vain jotta minulla olisi jotain tekemistä, ja toki myös työn luonne ja intensiivisyys vaikuttaa.

Opiskeluaikoina olin ensin töissä siivoojana, ja se oli kettumaisinta työtä mitä muistan koskaan tehneeni. Jatkuvaa samanlaista suorittamista, välillä suht raskastakin (vaikka ei toki betonimiehen tms. hommiin vertaudu), jo neljän tunnin päivän jälkeen olin helposti sippi ja kettuuntunut vaikka olin nuori kuntosalikävijä.

Vaihdoin jossain vaiheessa lihatiskin myyjäksi ja kaupan yleisjannuksi, ja se oli jo paljon miellyttävämpää työtä, kahdenksan tuntia sitä työtä päivässä oli pollalle yms. paljon helpompaa kuin 4h siivoustyötä. Eräs ystäväni oli ainakin aiemmin jollain elektroniikkatehtaalla linjalla manuaalisessa kokoamis- tai testaushommassa, mietin joskus miten hän mitenkään jaksaa sitä hommaa päivästä toiseen. Veikkaan tosin että hänen hommansa on jo nyt automatisoitu pois, muistaakseni sinne tehtaalle ainakin haettiin automaatioinsinööriä suorittamaan käyttöönottoa uudelle automaattiselle linjalle...

Sinänsä en vaadi että työni pitäisi olla jotain ylevää taivaanrannanmaalailua tms., koin työylpeyttä jo mainituista siivoojan ja lihatiskin hommista, pyrin hoitamaan tehtäväni hyvin ja joskus jopa ylittämään itseni jne. Siinä siivouksessa korpesi nimenomaan esim. se että juuri kun oli kuurannut kaupan lattian ja oven ikkunalasin, sisään lampsi kurasaappaissa asiakas joka tietenkin jätti myös rasvaiset sormenjälkensä oven ikkunaan koska ei osannut käyttää ovenkahvaa. Ketutti tehdä työtä jonka jälki hävisi heti pois, tuntui kuin olisi tehnyt turhaa työtä.


Juuri nyt olen IT-alalla sikäli onnellisessa asemassa että teen IT-hommia jotka kiinnostavat minua myös kotona harrastuksena. Se että yritän kotona ratkaista jotain tietokoneongelmaa tai ylläpitoa ei niin hirveästi eroa siitä että ratkaisen sellaisia myös töissä (toki kotona ei tarvitse miettiä AD-juttuja tai miten kuormantasaaja tai nimipalvelin on konffattu, mutta silti). Sekä kotona että töissä minua kuitenkin kiinnostaa miten saada joku tietokonejärjestelmä tms. toimimaan optimoidusti, tehdä huoltotoimenpiteitä, ratkoa eteentulevia tietoteknisiä pulmia jne. Melkein kuin saisin palkkaa harrastuksestani.

Jollain kollegallani on ilmeisesti eri juttu, hän joskus tokaisi ettei käytä tietokoneita ollenkaan kotonaan koska vihaa tietokoneella istumista (käsitin että myös töissä), tekee vapaa-ajallaan ihan muuta, alkoi jo kolmikymppisenä laskea kuinka kauan on vielä aikaa eläkepäiviin ja voisiko sijoittamalla rikastua ettei esim. neli- tai viisikymppisenä tarvitsisi tehdä enää yhtään töitä, siinä missä minä suhtaudun eläköitymiseen "toivottavasti töitä riittää ainakin sinne asti, kai joku tulee sitten kertomaan kun pitäisi siirtyä eläkkeelle töistä pois".

Melkein aloin sääliä häntä, tuli mieleen että hän tekee töikseen asioita joita vihaa, mikä sikäli oli yllätys että hän kuitenkin paneutuu työhönsä ja on ammattitaitoinen. Sama se kai sinnänsä jos kerran palkkaa maksetaan, se että vieläpä pitää töistään on vain bonus josta jotkut kuten minä pääsevät nauttimaan.

 

[B12]

Tökärit on työttömän palkka ja niille voidaan asettaa vastikkeellisuutta. Orjatyötä tuo ei ole.

Tuttu yrittäjä kaljapäissään (ja vakavissaan) esitti, kuinka hän ottaisi työttömiä töihin ilman palkkaa työttömyyskorvauksella. Hän sitten raportoisi onko "työtön" painanut riittävästi töitä, että korvaus maksetaan. Laiskottelusta ei saisi korvausta.

 

[namlepo]

Johan ne työttömiä pakottaa kaikenlaisiin työpajoihin ja työkokeiluihin. Luulis riittävän.

 

[No Future]

Tuttu yrittäjä kaljapäissään (ja vakavissaan) esitti, kuinka hän ottaisi työttömiä töihin ilman palkkaa työttömyyskorvauksella. Hän sitten raportoisi onko "työtön" painanut riittävästi töitä, että korvaus maksetaan. Laiskottelusta ei saisi korvausta.

Yrittäjähän voi saada työllistämis/palkkatukea, kun palkkaa pidempään työttömänä olleen. Ehtoja tossa tietty on, ja ihan oikeata palkkaakin pitää maksaa, mutta sellaista se on.

Oon pari kertaa osallistunut pienyrittäjien kaljaseminaareihin, ja raskaampaa porukkaa saa kyllä hakemalla hakea.

 

[LaDeX]

Tökärit on työttömän palkka ja niille voidaan asettaa vastikkeellisuutta. Orjatyötä tuo ei ole.


Voi menestyä, muttei verorahoja kuppaamalla.

Se ei ole palkka vaan tuki jotta meillä ei työttömät kuole nälkään katuojaan. Se että teetetään jotain ilman asianmukaista palkkaa on orjatyötä.