Tampereen alueen ilmaisjakelulehti kiinnitti tämänpäiväisessä numerossaan huomioni. V-M-P:
Kyllin vanha kertomaan nimensä – "Oma opettaja sukupuolitti yhden luokkalaisen väärin ja käytti tästä henkilöpapereiden mukaista nimeä väittäen, että ”henkkarit ratkaisee”."
"Minkä ikäisenä ihminen on kyllin vanha määrittääkseen oman kutsumanimensä?
Mielestäni juuri sen ikäisenä kuin hän itse tunnistaa itselleen mieluisan nimen. Samoin jokainen meistä on parhaiten itse perillä omasta sukupuoli-identiteetistä ja siitä, miten haluaa sitä omalla kohdallaan ilmaista: sitä ei kysytä lääkäriltä, vanhemmilta tai opettajalta, vaan lapselta ja nuorelta itseltään hyväksyvässä ja turvallisessa ilmapiirissä.
YHDEN KUNNAN nuoriso-ohjaaja oli varannut 5-luokkalaisista koostuvalle pienryhmälleen minulta etäkyselytunnin.
Delegaatiota huoletti se, että kehotuksista ja oppilaiden oikaisuista huolimatta luokan oma opettaja sukupuolitti yhden luokkalaisen väärin ja käytti tästä henkilöpapereiden mukaista nimeä väittäen, että ”henkkarit ratkaisee”.
Lupasin auttaa asiassa ja olla oppilaan luvalla kouluun yhteydessä.
Kehuin ryhmää siitä, että he olivat yhdessä lähteneet hoitamaan tärkeää asiaa ja tukeneet luokkakaveriaan esimerkillisesti, ja etenkin sitä, että he tiesivät, että tilanteeseen pitää puuttua. Usein nimittäin syrjitty nuori on yksin liikkeellä ilman vanhempien tukea tai ymmärrystä.
Pelkästään jo hyvän tapakasvatuksen tulisi ohjata jokaista meitä käyttämään sitä nimeä, jota toinen toivoo käytettäväksi. Se on kohteliasta, huomaavaista ja osoitus arvostuksesta toista kohtaan."
Kolumni: Kyllin vanha kertomaan nimensä – "Oma opettaja sukupuolitti yhden luokkalaisen väärin ja käytti tästä henkilöpapereiden mukaista nimeä väittäen, että ”henkkarit ratkaisee”."
Kun meillä ei pääse valikoimaan persoonapronominejaan, niin pitäisi sitten päästä valikoimaan nimensä. Ja tämä Tampereen lahja Suomelle puhuu ~11 vuotiaista ipanoista, joita heidän opettajansa "sukupuolitti". Se on nyt sitten ilmeisesti syrjintää kutsua lasta hänen nimellään.