Noidat keskellämme
Feministi toisensa jälkeen julistautuu noidaksi. Miksi noidat ovat nyt naisten asioiden ytimessä?
Kristiina Sarasti
Julkaistu: 18.11. 8:33
”Hei setä kato kelloo (ding dong) / Kato sun kelloo / (hei setä) Noidat elää sedät kuollu on (ding dong)”, riimittelee helsinkiläinen rapartisti
Adikia biisissään
Koskematon.
Noidat elävät nyt muuallakin kuin Adikian tuotannossa.
Instagramista löytyy yli 3,5 miljoonaa julkaisua aihetunnisteella #witchesofinstagram, ja kuvissa vilisee moderniin noituuteen yhdistettyjä tarotpakkoja, kristalleja, salvianippuja ja rohtoreseptejä.
Yle Puheen
Outo laakso -podcastin mukaan Hollywoodissa jyllää nyt voimakkain noitabuumi sitten yhdeksänkymmentäluvun teininoitakuumeen. Noitayhteisöä kuvaavasta kauhuelokuvasta
Suspiria sekä sarjoista
Siskoni on noita ja
Sabrina teininoita on tehty uusintaversioita. Tuoreissa noitakuvauksissa feministinen noitaklaani on syrjäyttänyt metsämökin toismaailmaisen ilkiön.
Yhdysvalloissa noitahahmo ilmestyi myös politiikan näyttämölle
Donald Trumpin noustua presidentiksi.
Noita on Yhdysvalloissa poliittinen hahmo. Noidiksi pukeutuneet protestoijat osoittivat mieltään Philadelphiassa marraskuussa 2018. (KUVA: BASTIAAN SLABBERS / NURPHOTO)
Vuoden 2017 naisten marssilla nähtiin kylttejä kuten ”Hex the Patriarchy” (”Kirotkaa patriarkaatti”) ja ”Witches for Black Lives” (”Noidat mustien elämän puolesta”). Tuhannet uuspakanat, maagikot, wiccat, noidat ja aktivistit ryhmittyivät Magic Resistance -kattonimikkeen alle ja alkoivat tehdä loitsuja Trumpin pysäyttämiseksi.
Lana Del Rey on julistautunut noidaksi. (KUVA: MICHAEL TRAN / FILMMAGIC)
Yhdyvalloissa laulaja-lauluntekijä
Lana Del Rey sekä räppärit
Azealia Banks ja
Princess Nokia ovat julistautuneet noidiksi. Suomessa esimerkiksi taiteilija
Taika Mannila on perehtynyt noituuteen ja julkaissut järjestämänsä Extreme Witchcraft -tapahtuman yhteydessä samannimisen harrastelijalehden.
Viime maaliskuussa uutisoitiin tapauksesta, jossa Turun sukupuolentutkimuksen laitoksen tulehtunutta ilmapiiriä oli yritetty hälventää suolakiteillä. Feministisiä noitapiirejä on perustettu ainakin Helsinkiin ja Jyväskylään.
Niin, noituus on myös feminististä ja yhä useampien määrin feministien harrastus. On sanomattakin selvää, että tieteellisen tiedon valossa se on puhdasta taikauskoa eikä siis totta. Mutta se on silti nyt in. Miksi ihmeessä?
KYSYKÄÄMME sitä feministisiltä noidilta itseltään.
Helsinki Covenin perustajiin kuuluva toimittaja ja teatterintekijä
Ida Henrikson sanoo, että noituus on ennen kaikkea tapa purkaa yhteiskunnan normeja ja määritellä niitä uudelleen. Coven tarkoittaa noitien kokoontumista tai noitapiiriä.
”Helsingin noitapiiri ei ole uskonnollinen yhteisö vaan feministinen taideprojekti, performanssi, yhteiskunnallinen kannanotto ja turvallinen tila”, hän linjaa.
Henriksonin noitapiirissä pyritään löytämään uusia tapoja suhtautua itseen, toisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan.
”Etsimme keinoja muuttaa toimintaamme ja yhteiskuntaamme tasa-arvoisemmaksi yhdistämällä erilaisia taidemuotoja, yhteiskuntatieteitä ja esoteriaa”, Henrikson sanoo.
Kreikan kielestä juontuva sana ”esoteerinen” tarkoittaa salaista ja sisäpiirille tarkoitettua. Helsinki Covenin esoteerisia käytäntöjä ovat esimerkiksi rituaalit ja tarotkorttien tulkinta.
”Rituaalit luovat yhteisöllisyyttä, ja niiden avulla on helpompi lähestyä vaikeasti ymmärrettäviä asioita, kuten kysymyksiä siitä, millaista valtaa me itse käytämme ja millaista valtaa meihin käytetään. Tarotkortit taas voivat antaa mahdollisuuden peilata vaikkapa sitä, millaisia syrjiviä ja rasistisia ajatuksia ja tapoja itsellä on tai itse kohtaa.”
Helsinki Coveniin kuuluu media-alan ammattilaisia, taiteilijoita ja monien muiden alojen edustajia. Henriksonin mukaan se haluaa ravistella patriarkaalisia rakenteita ja löytää mahdollisuuksia vaikuttaa ilon ja yhteisöllisyyden kautta.
”Meille noituus on yhteisön, taiteen ja luovuuden juhlaa”, Henrikson sanoo.
KUN Helsinki Coven alkoi julkaista kuvia kokoontumisistaan Instagramissa, ryhmän postilaatikkoon alkoi ropista viestejä.
Myös Jyväskylässä on noitapiiri. Siitä ei löydy jälkiä sosiaalisesta mediasta. Piiriin kuuluvan tutkija-kirjailija
Riikka Ala-Hakulan mukaan se on suljettu ryhmä, joka työskentelee maagisten rituaalien avulla.
”Niitä on yhtä vaikea pukea sanoiksi kuin vaikkapa rakastumisen tunnetta. Siksi puhun mieluummin päämääristämme kuin menetelmistämme”, hän sanoo.
Ala-Hakulan mukaan myös Jyväskylän noitapiiri tähtää patriarkaalisten rakenteiden purkamiseen ja niistä vapaan maailman aistimiseen, tuntemiseen ja kokemiseen.
”Kulttuurissamme ihmiset määritellään sukupuolen, seksuaalisen suuntautuneisuuden, etnisyyden, luokan ja iän perusteella. Vapaudet ja mahdollisuudet määräytyvät osittain niiden mukaan. Länsimaisen esoterian perinne sisältää kuitenkin vaihtoehtoisia tapoja hahmottaa identiteettiä”, Ala-Hakula sanoo.
Hänen mielestään vaikkapa tarotkorttien arkkityypit kuvaavat paremmin minuuden lukemattomia eri puolia kuin ne kapeat roolit, joita naisille ja miehille tarjotaan.
HENRIKSONIN ja Ala-Hakulan mukaan noituus kiinnostaa naisten lisäksi myös monia trans- ja muunsukupuolisia.
“Noita voi asettua normien ulkopuolelle esimerkiksi sukupuoleen ja rakkauteen liittyvissä asioissa”, Henrikson sanoo.
Tästä syystä noidaksi on julistautunut myös muun muassa transtaustainen laulaja-lauluntekijä
Anohni, joka tunnettiin ennen Antony and the Johnsons -bändin keulakuvana.
Kappaleessa
Future Feminist ja monissa haastatteluissa englantilainen laulaja on julistanut olevansa noita, koska sukupuolivähemmistöille ei ole tilaa patriarkaalisten valtauskontojen piirissä. Alkuperäiskansat sen sijaat ovat pitäneet transsukupuolisia ”kaksihenkisinä” tietäjinä, parantajina ja noitina.
Ala-Hakulan mukaan noidat ovat entistäkin ajankohtaisempia ilmastokriisin aikana. Kansanperinteessä noidilla on ollut erityinen luontosuhde, koska he ovat parantajina tunteneet terveyteen vaikuttavien kasvien voimat.
”Uudessa, noituuteen usein liittyvässä ekofeminismissä ei mystifioida luontoa, joka on pitkälti ihmisen ja teknologian muokkaamaa. Ekofeministit ovat kuitenkin valmiita jalkautumaan kaduille, jotta ympäristö säilyisi elinkelpoisena myös tuleville sukupolville”, Ala-Hakula sanoo.
Jyväskylän noitapiirissäkin ekofeministiset teemat ovat keskeisiä, ja kokoontumisajat määritetään vuodenkierron mukaan.
”Keskitämme havaintomme elinympäristömme muutoksiin ja yksityiskohtiin esoteeristen rituaalien ja taiteen avulla. Se vahvistaa läsnäoloa ja syventää suhdetta ympäristöön”, Ala-Hakula sanoo.
LUONNONSUOJELUA! Tasa-arvoa! Luovuutta! Yhteisöllisyyttä!
Eiväthän nämä noidat muistuta lainkaan Hannu ja Kerttu -sadun metsässä asuvaa noita-akkaa, joka vangitsee lapset ja lihottaa heitä syötäväksi. Tai kansanperinteen pahantahtoista vääräleukaa, joka lentää luudalla Kyöpelinvuorelle irstailemaan Paholaisen kanssa.
Noita ei selvästikään ole ainakaan feministien tulkinnoissa enää se pahis, joksi hänet saduissa, kansanperinteessä ja myyteissä pitkään kuvattiin.
Uskontotieteilijä
Jussi Sohlbergin mukaan historiallinen ja moderni noituus ovatkin kaksi eri asiaa.
”Esimerkiksi uuden ajan alun Euroopassa noituutta ja magiaa pelättiin, koska uskottiin, että niiden avulla voidaan vahingoittaa muita. Valistuksen ja modernisaation myötä niitä alettiin pitää taikauskoina, mutta monissa Afrikan maissa noituudesta epäiltyjä saatetaan nykyäänkin surmata. Länsimaisessa feminismissä noita on kuitenkin ollut ennen kaikkea poliittisen taistelun ja naisen voiman symboli”, Sohlberg sanoo.
Tästä kertoo myös vuonna 1968 perustetun, radikaalifeministisen WITCH-aktivistikollektiivin manifesti, jossa sanotaan: ”Noidat ovat aina olleet naisia, jotka ovat uskaltaneet olla mielenkiintoisia, rohkeita, aggressiivisia, älykkäitä, sopeutumattomia, kokeilunhaluisia, uteliaita, itsenäisiä, seksuaalisesti vapautuneita ja kapinallisia.”
Feministisen
Omaa luokkaa -podcastin toinen vetäjä, tutkija
Taija Roiha sanoo, että naiset on usein leimattu noidiksi, kun he ovat olleet yhteisössään jonkinlaisessa valta-asetelmassa tai ylittäneet jollain muulla tavoin heille kulttuurisesti määritellyt roolin.
ESIMERKIKSI Yhdysvaltain viime presidentinvaalikampanjan aikana lukuisat Trumpin kannattajat syyttivät demokraattiehdokas
Hillary Clintonia noidaksi, joka harjoittaa rituaalista seksimagiaa.
Tänä vuonna Yhdysvaltain oikeistolaiset uskonnolliset ryhmittymät ovat väittäneet, että demokraattien nuori tähti
Alexandria Ocasio-Cortez kuuluu noitapiiriin, joka jatkuvasti langettaa kirouksia Trumpin ylle.
Roihan mukaan tämä on hyvin tyypillistä.
”Nainen, jolla on valtaa tai joka vastustaa normeja, halutaan usein häpäistä ja mitätöidä leimaamalla hänet noidaksi. Sillä tavoin pönkitetään patriarkaalista valtaa. Siksi noidan hahmon haltuunotto esteettisin ja poliittisin keinoin on radikaalia. Siinä kieltäydytään hyväksymästä patriarkaatin antamaa merkitystä”, Roiha sanoo.
”Noita” muuttuu tällöin haukkumasanasta eräänlaiseksi kunniamerkiksi.
Samalla tavalla esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat ottaneet omaan käyttöönsä alkuaan haukkumasanana käytetyn termin ”queer”, joka on joskus suomennettu ”pervoksi”.
Jussi Sohlbergin mukaan feministinen noituus voi olla yhtä lailla poliittista aktivismia, taiteellista performanssia, elämäntaito-oppia kuin uskonnon harjoittamistakin.
Sen historialliset juuret juontavat ennen kaikkea englantilaiseen
Gerald Gardneriin, unkarilaissyntyiseen, kalifornialaistuneeseen
Zsuzsanna Budapestiin ja yhdysvaltalaiseen
Miriam Simosiin eli Starhawkiin.
Harrastelijafolkloristi Gardner oli yksi uuspakanallisen wicca-uskonnon perustajista ja tunnetuimpia moderneja noitia. Kirjailija-aktivisti Budapest perusti 1970-luvun alussa wiccan diaanisen haaran, jossa keskitytään jumalattaren palvontaan ja korostetun feministisiin teemoihin. Starhawk taas tunnetaan ekologista vastuuta ja tasa-arvokysymyksiä korostavan, reclaiming-nimisen wiccaperinteen pioneerina.
”Jo ensimmäisen aallon feminismissä oli kiinnostusta jumalatar-myytteihin. Moderni noituus liittyy joiltain osin jumalatarhenkisyyteen, mutta siinä jumaluus ja jumalattarellisuus samastetaan yleensä luontoon. Siihen ei liity ajatuksia persoonallisesta hyvän, saati pahan ruumiillistumasta”, Sohlberg sanoo.
JYVÄSKYLÄN noitapiirin Ala-Hakulan mukaan feminististä noituutta ei tarvitse määritellä tarkkaan. Se voi olla vaikka mitä.
”Patriarkaatti nojaa kahtiajakoihin, kuten hyvä–paha, mies–nainen, järki–tunne, terve–sairas, tieteellinen–uskonnollinen. Tuo mustavalkoisuus on ajattelun pakkopaita, josta haluamme irtisanoutua. Feministinen noituus avaa tapoja tarkastella asioita sävykkäämmin”, Ala-Hakula sanoo.
Feministisessä noituudessa patriarkaatin pahaksi leimaama energiakin voi olla käyttövoimaa taistelussa vääryyksiä vastaan.
Esimerkiksi noitien langettamat kiroukset olisi helppo käsittää mustaksi magiaksi, mutta jos ne kohdistuvat vaikkapa luontoa tuhoavaan ja muiden vapautta kaventavaan poliittiseen toimintaan, ne ovat aggression kanavoimista rakentaviin tarkoituksiin.
”Jotkin noitaryhmittymät ovat kironneet esimerkiksi ympäristöä pilaavia kaivoshankkeita ja ikimetsien hakkuita. Kiroukset ja loitsut ovat molemmat ikivanhoja kirjallisuuden muotoja. Tässä yhteydessä niiden tavoitteena on yhteisön hengen nostattaminen ja vaihtoehtojen hahmottaminen toimenpiteille, jotka esitetään välttämättöminä”, Ala-Hakula sanoo.
Noidan hahmo voi olla #metoo-aikana vetoava myös siksi, että se ylittää jaon uhriin ja toimijaan.
”Siinä risteytyy vuosisatoja kestäneiden vainojen uhri ja peloton ja yliluonnollisia voimia omaava noita-akka”, Ala-Hakula sanoo.
Noitavainoiksi sanotaan Euroopassa myöhäiskeskiajalla alkanutta, uuden ajan alussa voimistunutta liikehdintää noidiksi epäiltyjen tuomitsemiseksi. Niiden aikana noituudesta syytettiin ja tuomittiin myös paljon miehiä.
Koska 1400-luvulla kuitenkin yleistyi teoria, jonka mukaan erityisesti naisnoidat liittoutuivat ja lensivät noitasapattiin irstailemaan Paholaisen kanssa, noitavainoja on usein tulkittu naisvihan muotona.
Myös siksi noidan hahmo on ollut kiinnostava samastumiskohde naisille ja muunsukupuolisille. Symboli on antanut mahdollisuuden tunnistaa sekä uhriutensa että toimijuutensa ja kytkeytyä pitkään historialliseen jatkumoon.
ASIA selvä.
Noidista puhutaan nyt ehkä enemmän kuin koskaan sitten 60-luvun vastakulttuuriaikojen, jolloin
David Bowie tutki seremoniallista magiaa, Led Zeppelinin
Jimmy Page seurasi okkultisti-maagi
Aleister Crowleyn jalanjälkiä ja
Jim Morrison ja
Patricia Kennealy vihittiin uuspakanallisin rituaalein.
Noituuden trendikkyys näkyy myös siinä, miten tehokkaasti siihen liittyvää kuvastoa on kaupallistettu. Triplaankin avatun puolalaisen pikamuotimerkki Croppin vaatevalikoimassa vilisee noita-aiheisia sloganeja, vaate- ja lifestylebrändi Urban Outfitters myy loitsukirjoja ja näyttelijä
Gwyneth Paltrow'n Goop-hyvinvointiyritys on lisännyt valikoimiinsa tarotkortteja.
Eikö noitakuvaston hyödyntäminen kaupallisiin ja poliittisiin tarkoituksiin sitten ole kulttuurista omimista, josta feministit usein kritisoivat muita?
Ala-Hakulan mukaan noituusestetiikan valjastaminen kapitalistisiin tarkoitusperiin on eettisesti ongelmallista. Hän viittaa
Ylioppilaslehden toimittaja
Elina Tervosen juttuun, jossa tuodaan esiin kristallien käyttöön liittyviä ongelmia.
”Värähtelytasojen nostamiseen tarkoitettuja kiviä ja kristalleja tuotetaan kolmansista maista, joissa lapset kaivavat niitä henkensä kaupalla ja nälkäpalkalla”, Ala-Hakula sanoo.
Hänen mukaansa feministinen noituus ei kuitenkaan automaattisesti ole kulttuurista omimista.
”Se on sitä vain, jos esimerkiksi valkoiset länsimaiset noidat yrittävät esittäytyä alkuperäiskansojen noituuden, šamanismin, santerian tai voodoon edustajina. Meistä suurin osa kuitenkin jatkaa ja määrittelee uudelleen esoterian perinnettä omista länsimaisista lähtökohdista käsin”, Ala-Hakula sanoo.
Henriksonin mukaan noituuteen liittyy joskus kulttuurista omimista, ja siksi Helsinki Coven tarkastelee etuoikeuksiaan ja ajatusmallejaan itsekriittisesti.
”Pyrimme purkamaan myös feministiseen noituuteen liittyviä valta-asetelmia. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäminen on aloitettava itsestään”, Henrikson sanoo.