Oli ajatuksena laittaa tämä tuonne elokuva-alueelle, mutta tämä lienee oikeampi osoite.
Feministin tulkinta Terminator Dark Fate'sta:
Feminististä propagandaa ja kehno elokuva.
We Went There: A Feminist Interpretation of Terminator: Dark Fate
Tämä vahvistaa omaa käsitystäni siitä, että syy Hollywoodin viimeaikaiselle luisulle ei ole feminismissä, vaan
feministeissä. Hollywood on aina tehnyt elokuvia joissa on feminismiä ja ne(kin) ovat olleet supersuosittuja, koska ne ovat hyviä elokuvia: listalta löytyy niin Star Warsit, Star Trekit, Alienit kuin Terminatoritkin, mutta vasta viime vuosina se on alkanut tuottaa
feministisiä elokuvia ja ihmiset inhoavat niitä siksi, että ne ovat huonoja elokuvia, ja ne ovat huonoja elokuvia koska niitä kirjoittavat ammattitaidottomat feministit tai niihin pakottamalla pakotetaan femistinen katsantokanta. Tätä epäonnistumista vastaan mediassa on hyökätty täydeltä rintamalta kehnon tuotteen sijaan syyttämällä asiakasta milloin mistäkin fobiasta tai -ismistä, ja siitä johtuen maksavat asiakkaat ovat yhä useammin alkaneet kyseenalaistaa tämän suhteen järkevyyttä. Miten voi syyttää alt right'ia (ja venäläisiä trolleja) näiden elokuvien huonosta menestyksestä, kun feministitkin jakavat saman näkemyksen? Helposti, ainakin vassareiden mielestä. Vika kun ei koskaan ole itsessä ja omat ennakkoluulot voi aina projisoida vastustajiin.
Ihmiset (kovan linjan feministejä lukuunottamatta) eivät ole kiinnostuneita katsomaan elokuvia, jotka ovat videomuotoista feminististä tulkintaa eli yksisilmäistä propagandaa, samasta syystä kuin kukaan ei ole kiinnostunut lukemaan feminististä tutkimusta, ne ovat valheellisia, todellisuudesta irtaantuneita propagandateoksia sellaisille, jotka eivät ole ideologian mädättämiä. Asiaa ei pitäisi olla liian vaikea ymmärtää.
Nämä kirjoittajat ja tuottajat eivät osaa luopua omasta kieroutuneesta maailmankatsomuksestaan, vaan tuottavat elokuvia joissa asiat kuvataan yhtä kieroutuneena kuin heidän oma sisäinen maailmansa on, ja vastaavasti kuviteltu tasapainotila on yhtä lailla vinksallaan toiselle laidalle. Nämä puoskarit eivät saa töitä osaamisensa vuoksi, kuten asia oli ennen, vaan siksi, että kirjoittavat sellaista propagandaa mikä miellyttää ylempänä hierarkiassa olevia. "Mailma on patriarkaatin sairastuttama." "Elokuva on tasa-arvoinen, jos kaikki pääosan esittäjät ovat naisia." "Miehet on murskattava tai ainakin nöyryytettävä." "Force is female." jne...
Feministien hierarkioiden vastustus onkin vain pyrkimys korvata olemassa olevat hierarkiat (länsimaissa yleensä meritokratia) sellaisilla, joissa heille on varattu paikka huipulla sukupuolen, ideologian tai yhteyksien perusteella (nepotistinen hierarkia), ja sen vaikutus on jo nähtävissä näissä Hollywoodin pökäleissä. Ja ei, länsimaat eivät ole patriarkaalisia. Ei, vaikka feministinen tutkimus kuinka yrittää muuta uskotella. Itseasiassa naisella on keskimäärin miestä paremmat mahdollisuudet menestyä sukupuolensa perusteella, mutta tämä pieni etu ei vielä tee matriarkaattiakaan.
Yllä olevaan löyhästi liittyen...
Feministisen (neljännen aallon) tutkijan paljastus:
Keksin tutkimustulokseni päästäni, koska se vahvisti omia ennakkokäsityksiäni.
Confessions of a Social Constructionist - Quillette
TL;DR:
"The problem was, and is, that I was making it all up. These were educated guesses I was offering. They were hypotheses. Maybe I was right. But neither I, nor anyone else, ever thought to scrutinize what I wrote."
Tutkija siis keksi todistusaineistoa päästään ja valikoi lähdeaineistonsa sen pohjalta tukiko se omaa näkemystä tietoisena siitä, että kyseinen tutkimus oli yhtä lailla tekaistua kuin omakin, ja sitten seurasi kieli pitkällä, kun seuraavat tutkijat vuorostaan lainasivat hänen tutkimustaan tukemaan omia näkemyksiään. Eikä kukaan alalla kyseenalaista mitään.
Tiede on itsekorjaavaa vain jos tutkijat itse suhtautuvat tutkimukseen kriittisesti. Siitä ei näillä ole pelkoa. Mikään kohu ei ole niin suuri, että se olisi muuttamassa humanistisen tutkimuksen vakiintuneita käytänteitä. Ulkopuoliset nauravat, mutta suunta ei muutu.