Keskustelua muunsukupuolisuudesta ja sukupuolen määrittelemisestä

[Tatuks]

Liberaalius ei tosin tarkoita mielenterveysongelmien normalisointia. Se ei ole mikään vapaalipun jakopiste järjettömyydelle ja rappiolle. Näin niin kuin reunamerkintänä.

Tää mielenterveysongelmien normalisointi on kyllä ihan uus juttu mulle. Siis mistä tässä nyt on kyse? Siitä että asiaan pitäisi suhtautua samalla tavalla kuin suljetulla osastolla istuvien väkivaltaisten skitsojen ongelmiin? Ainoa hoitomuoto on pyrkiä poistamaan ja palauttamaan ihminen "normaaliksi"? Sukupuolenkorjauksia ei saisi tehdä? Yleinen suhtautuminen asiaan pitäisi olla niin että sukupuoli-identiteetin ongelmista kärsivät ovat sairaita eikä heidän harhojaan saisi ottaa tosissaan?

Jos joku sanoo että hän ei tunne olevansa mies vaan nainen, niin en mä ala ainakaan mitään diagnoosia asiasta tekemään vaan suhtaudun siihen ihan miten suhtaudun kaikkiin muihinkin enemmistöstä poikkeaviin asioihin ihmisissä, suht välinpitämättömästi jos ei vaikuta mitenkään mun elämään. Miten asiaan oikein pitäisi suhtautua että se ei olisi mielentervysongelmien normalisointia?

Jos jollain on ongelmia olla tiettyä sukupuolta niin Suomessa asiaa tutkitaan tarkkaan ja katsotaan tarvitaanko toimenpiteitä ja miten henkilön saisi toimimaan kaikista parhaiten ongelmiensa kanssa.

 

[spede]

@Mendel tehnyt kyllä jotain oikein kun tuon ikäinen lapsi uskaltaa avautua noinkin raskaasta asiasta. Ja sitten vielä oikealla linjalla jatkettu, kun mukaan otettu terveydenhuollon ammattilaiset.

 

[Taika-Jim]

Uskoisin että kuten kaikki muutkin identiteetit niin sukupuoli-identiteetti ei varsinaisesti niistä mitenkään eroa.

Mutta saako enää itse määrittää itseään heteromieheksi ja olla ylpeä, ja ehkä julistaa sitä avoimesti? Ei sen pitäisi olla tuomittavampaa ja paheksuttavampaa kuin vaikka hobitiksi tai sateenkaaren violetiksi itsensä tunteminen. Olen itse hyvin(?) avoin, vaikka oon lihaa syövä ja pojalle eräjormailua opettava keski-ikäinen. Aina kotona ollaan äijäilty, mutta ketään ei ole haitannut jos miehistä tykkäävä naapuri tai se outo lumihiutale on tullut kylään. Tilanteesta riippuen, sauna päälle ja kaljat auki, väsätään naposteltavaa ja istutaan iltaa - ihan normimeininkiä. Ja sitä olen perilliselle opettanut, ovi on auki, senkun tulee käymään. Vaikka pieru haisee joskus ja pyykit on viikkaamatta, samanlaista kulkijaa täälläkin ollaan. Vivahteilla ja mielipiteillä, mutta kuitenkin.

Nyt loppuu välittömästi offtopic ja palataan ketjun aiheeseen

Pahoittelut omalta osalta, mutta nämä rönsyilyt kyllä avaa aihetta yhtä paljon, kuin itse keskustelun aihe.

 

[Jurppii]

Mutta saako enää itse määrittää itseään heteromieheksi ja olla ylpeä, ja ehkä julistaa sitä avoimesti?

Kyllä saa.

 

[Brainsome]

Mutta saako enää itse määrittää itseään heteromieheksi ja olla ylpeä, ja ehkä julistaa sitä avoimesti?

Tuo on toksista maskuliinisuutta, eikä ole ollenkaan sallittua.

 

[Taika-Jim]

- -

 

[Brainsome]

Taidan käristää pekonia, ja ampua pari varista. Iltalukemisena Eeva Kilpeä. Miehisin nainen, vai menikö nyt jo liiallisuuksiin?

Hae mieluummin jääkaapista olutta, ja mene olohuoneeseen katsomaan pornoa.

 

[Toiota]

Ehkä noita "muunsukupuolisia" on olemassa, mutta se on sairaus (kehityshäiriö) joka on enimmäkseen korvien välissä. Pahoittelut heidän puolestaan, mutta en arvosta sitä että osa heistä tekee asiasta niin suuren numeron. Voisivat elää ihan rauhassa normaalia elämää ja mennä siihen vessaan joka on lähimpänä heidän ulkoista olemusta. Näillä ransuilla on kuitenkin housuissa joko tussu tai jorma, jonka perusteella voi valita pukuhuoneen. Mutta ei, pitää saada kaikki erityisasemat heille ja sen myötä ei saa enää muitakaan ihmisiä luokitella miehiksi tai naisiksi. Ja tämä on se mikä on sairasta.

Yleensäkin nykyään on tämä meininki että pienet vähemmistöt ovat todella voimakkaasti äänessä ja heitä pitää miellyttää, muuten tulee paha mieli. Aivan kuin heillä ei olisi mitään muuta tehtävää elämässää kuin avautua heidän erityisyydestään. Ja sitten vasemmiston kannattajat ovat näiden pienten vähemmistöjen puolesta mielensäpahoittajia. Sit joka paikassa toitotetaan sateenkaarta ja homoilua.

 

[kekkeruusi]

Itse saisin elinikäisen trauman, jos tyttäreni päätyisi itsemurhaan sen takia, että halusin näyttää olevani kova jätkä ja heteronormatiivinen iskä, joka ei anna mitään vaihtoehtoja.

Kummallinen oletus sinulla, että myöntymällä lapsen mielenhäiriöleikkiin mukaan estäisi häntä päätymästä itsemurhaan. Tilastot ovat varsin paljon sitä vastaan.

12v ei enää ole vielä niin pieni lapsi, että ei voisi omia mielipiteitä muodostaa ja vaihtaa niitä toisiin parista nallekarkista.

12-vuotiaan mielipiteet eivät ole täysivaltaisen yksilön mielipiteitä, eivätkä siten varteenotettavia.

 

[Jurppii]

Vielä löytyi joku, joka ei erota sanaa gender sanasta sex. Ei ole olemassa mitään gender-tyyppistä vartaloa, johon sovitella paitoja

GENDER: either of the two sexes (male and female), especially when considered with reference to social and cultural differences rather than biological ones. The term is also used more broadly to denote a range of identities that do not correspond to established ideas of male and female.

 

[kekkeruusi]

Tää mielenterveysongelmien normalisointi on kyllä ihan uus juttu mulle. Siis mistä tässä nyt on kyse?

Siitä, että transeksuaalisuus on mielenterveydellinen ongelma, ei normaali "vaihtoehto".

Ainoa hoitomuoto on pyrkiä poistamaan ja palauttamaan ihminen "normaaliksi"?

Kyllä henkilö pitää tehdä ymmärrettäväksi siitä, että hänellä on ongelma.

Sukupuolenkorjauksia ei saisi tehdä?

Aikuiset saavat silpoa vartaloaan aivan kuten parhaaksi katsovat, lapsille ei tällaisia pitäisi tyrkyttää. Varsinkin kun nämä "korjaukset" eivät korjaa mitään, kun ongelma ei ole suvunjatkamisvärkeissä vaan korvien välissä.

Yleinen suhtautuminen asiaan pitäisi olla niin että sukupuoli-identiteetin ongelmista kärsivät ovat sairaita eikä heidän harhojaan saisi ottaa tosissaan?

Tottakai pitää ottaa tosissaan, mutta ei ottaa totuutena.

Jos joku sanoo että hän ei tunne olevansa mies vaan nainen, niin en mä ala ainakaan mitään diagnoosia asiasta tekemään vaan suhtaudun siihen ihan miten suhtaudun kaikkiin muihinkin enemmistöstä poikkeaviin asioihin ihmisissä, suht välinpitämättömästi jos ei vaikuta mitenkään mun elämään. Miten asiaan oikein pitäisi suhtautua että se ei olisi mielentervysongelmien normalisointia?

Yksikään mies ei ole ikinä tuntenut sekuntiakaan olevansa nainen ja sama sukupuolet vaihtaen. Mies ei tiedä miltä naisesta tuntuu ja päinvastoin. Tässä on koko ongelman ydin.

Olen kuullut, että on henkilöitä, jotka kokevat että jokin heidän raajoistaan ei ole heidän omansa. Miten sinusta esim. tällaiset henkilöt pitäisi ottaa vastaan? Että heidän ajatuksensa ovat normaaleita ja on vain normaalia leikata ko. raaja pois?

 

[hsalonen]

@kekkeruusi

En ole mielenterveydenhuollon ammattilainen, etkä sinäkään. Mieluummin käydään analysoimassa nuo "mielenhäiriöt" ammattilaisella ennenkuin mitään asiasta tietämättä pistetään stoppi kaikelle ja tehdään kodista ahdistava armeija. Rajoja pitää olla läpi elämän, mutta taas ne menisi kanssasi vähän eri paikkaan, kun minulla.

12-vuotias on muuten tarpeeksi vanha tullakseen kuultavaksi huoltajuuskiistoissa, kun lain mukaan on tarpeeksi vanha muodostomaan oman mielipiteen, eikä ole vanhempien manipuloitavissa enää.

 

[burmanm]

12-vuotias on muuten tarpeeksi vanha tullakseen kuultavaksi huoltajuuskiistoissa, kun lain mukaan on tarpeeksi vanha muodostomaan oman mielipiteen, eikä ole vanhempien manipuloitavissa enää.

Joka väittää ettei 12-vuotias ole manipuloitavissa elää kyllä jossain aivan älyttömässä kuplassa.

 

[kekkeruusi]

@kekkeruusi
En ole mielenterveydenhuollon ammattilainen, etkä sinäkään.

Ei siinä tarvitse olla mielenterveydenhuollon ammattilainen ymmärtääkseen että henkilöllä on mielenterveyden ongelma jos hän kuvittelee olevansa jotain jota hän ei ole.

Mieluummin käydään analysoimassa nuo "mielenhäiriöt" ammattilaisella ennenkuin mitään asiasta tietämättä pistetään stoppi kaikelle ja tehdään kodista ahdistava armeija.

En tiedä mistä revit tuollaisen ajatuksen. Minä pistän rajan siihen pitääkö mielenterveysongelmaista hoitaa vai olla mieliksi.

12-vuotias on muuten tarpeeksi vanha tullakseen kuultavaksi huoltajuuskiistoissa, kun lain mukaan on tarpeeksi vanha muodostomaan oman mielipiteen, eikä ole vanhempien manipuloitavissa enää.

Ja mitä sitten? Se ei tee lapsesta tietäjää kaikissa asioissa, kyse tuossakin on vain mielipiteestä vanhempien välillä.[/QUOTE]

 

[ttm]

Siitä, että transeksuaalisuus on mielenterveydellinen ongelma, ei normaali "vaihtoehto".
--
Kyllä henkilö pitää tehdä ymmärrettäväksi siitä, että hänellä on ongelma.

Kannattaa toki huomata, että vaikka transseksuaalisuus olisikin puhtaasti tietynlaiseen minäkuvaan identifioituminen, eli "pään sisällä", ajatus, ei siitä automaattisesti seuraa se, että kyseessä olisi ongelma. Sen enempää kuin muukaan identiteetti. Vaikka onhan niitäkin näkemyksiä, että vasemmistolaisuus, natsismi tai hiphop ovat mielenterveydellisiä ongelmia..

12-vuotias on muuten tarpeeksi vanha tullakseen kuultavaksi huoltajuuskiistoissa, kun lain mukaan on tarpeeksi vanha muodostomaan oman mielipiteen, eikä ole vanhempien manipuloitavissa enää.

Onko tämä tosiaan lakiin kirjattu vai oma johtopäätöksesi? Useimmat ihmiset ovat manipuloitavissa koko elämänsä.

 

[hsalonen]

Juu, hankala kommentoida enempää kun ei ole omakohtaista kokemusta. Näissä asioissa kyllä jotenkin olen enemmän suvaitsevainen, varsinkin kun kyse on lapsista, jotka vielä etsivät itseään.

Kyllä se talutusnuora pitää olla, mutta täällä @kekkeruusi roikottaa lasta siitä ja ei anna mitään vaihtoehtoja. Joskus myös ihmiset Internetissä oppivat, että voivat olla jossain asioissa väärässä.

@ttm oma johtopäätös, en ajatellut, että joku tosissaan miettii lasten manipuloimista.. Tuo oli vaan oletettu kypsyysikä omaan ajatteluun. Myös youtuben nuorin ikä, btw..

 

[ttm]

@ttm oma johtopäätös, en ajatellut, että joku tosissaan miettii lasten manipuloimista.. Tuo oli vaan oletettu kypsyysikä omaan ajatteluun. Myös youtuben nuorin ikä, btw..

Tuskin useimmat mitenkäään erityisesti ajattelevat lasten tai muidenkaan manipuloimista, vaikka useimmat sitä edes jossain määrin tekevät. Se muodostuu osaksi normaalia ihmisten välistä kanssakäymistä. Erilaisissa asioissa on erilaisia ikärajoja ja tietenkin yhteiskunnan jäsenille täytyy alkaa antamaan myös sitä omaa päätäntävaltaa pikkuhiljaa, mutta on naiivia kuvitella, että ihminen olisi jossain tietyssä iässä manipuloimattomissa tai kypsä ajatteluun. Useimmat nelikymppisetkään eivät ole kypsiä omaan ajatteluun, kunhan toistavat papukaijana muilta omaksumiaan uskomuksia.

 

[Alatuberkuloosi]

Kyllä kliinisesti taitaa kyse olla mielenterveysongelmasta. Transsukupuoliset myöskin tappavat itseään moninkerroin enemmän kun ei olla tyytyväisiä omaan minäkuvaan. Kyse ei ole muiden hyväksynnästä, vaan siitä ettei hyväksy omaa itseään.
"Korjaus"-leikkauksia ei mielestäni pitäisi tehdä olleenkaan. Komplikaatioita on käytännössä jokaisella potilaalla eikä se aina auta siihen minäkuvan korjaamiseen. Todella, todella kivuliaita operaatioita.
M>N leikkauksessa penis käytännössä silvotaan ja siitä askarrellaan jonkinlainen vagina. Se on avohaava ja sitä pitää "hoitaa" päivittäin pitämällä yhteensä kaksi tuntia lasista esinettä sisällä ettei haava parane. Itse kuvailevat sitä omina "kuukautisinaan" Sitten pitää kaivella karvapalloja ulos ettei tulehdu, ja varmaan pitää syödä säännöllisesti antibiootteja ettei sairastu.
N>M leikkauksessa yleensä joko reiden- tai käsivarrenpalasesta muotoillaan fallos ja ommellaan vagina umpeen. Klitorista on sitä ennen kasvatettu hormoneilla. En kuvaile kumpaakaan tarkemmin, alkaa kuvottamaan kirjoittaessa enkä todellakaan halua laittaa esimerkkikuvia.
Melko usein leikkauksen lopputulos on valitettavasti potilaan itsemurha.

Esimerkkitapaus on kyllä mielenkiintoinen kun kyseinen ihminen ole vielä puberteettiä käynyt läpi. Onneksi sentään on ilmeisen rakastavat ja tukevat vanhemmat. Onnea kaikille jatkossa ja toivotaan että lapsesta kasvaa tasapainoinen aikuinen, joko sitten naisena tai transsukupuolisena.

Lisään vielä että kiinnostuneille suosittelen aiheen tutkimista redditistä, sieltä löytyy runsaasti ihmisten omia kokemuksia ja tarinoita. Itse koen aiheen erittäin mielenkiintoiseksi ja olen runsaasti tutkinut asiaa. En koe olevani mitenkään vihamielinen tai väheksyvä näitä ihmisiä kohtaan, päinvastoin haluan että eläisivät onnellisina. Mutta samalla ärsyttää suunnattomasti tämä muutaman vuoden jatkunut transsukupuolisuuden normittaminen ja etenkin yhdysvaltalaismediassa asian ylikorostaminen.

 

[kekkeruusi]

Juu, hankala kommentoida enempää kun ei ole omakohtaista kokemusta. Näissä asioissa kyllä jotenkin olen enemmän suvaitsevainen, varsinkin kun kyse on lapsista, jotka vielä etsivät itseään.

Edellenkin, lapset eivät ole täysivaltaisia henkilöitä ja eivät päätä omista asioistaan. Ja mitä "suvaitsevuutta" se on mennä lapsen mielen mukaan? Lapset ovat varsin paljon väärässä ja tietämättömiä.

Kyllä se talutusnuora pitää olla, mutta täällä @kekkeruusi roikottaa lasta siitä ja ei anna mitään vaihtoehtoja. Joskus myös ihmiset Internetissä oppivat, että voivat olla jossain asioissa väärässä.

Ad hominem siis, kun en myötäillyt sinua? Lapsellista.

@ttm oma johtopäätös, en ajatellut, että joku tosissaan miettii lasten manipuloimista.. Tuo oli vaan oletettu kypsyysikä omaan ajatteluun. Myös youtuben nuorin ikä, btw..

Ja oletuksesi oli väärä. Vain aikuisten oletetaan olevan riittävän kypsiä päättämään asioistaan. Eivätkä kaikki heistäkään siihen aina pysty, joten siis miksi annat lapsille noin paljon valtaa mielipiteissään?

 

[Tatuks]

Siitä, että transeksuaalisuus on mielenterveydellinen ongelma, ei normaali "vaihtoehto".

Kyllä henkilö pitää tehdä ymmärrettäväksi siitä, että hänellä on ongelma.

Aikuiset saavat silpoa vartaloaan aivan kuten parhaaksi katsovat, lapsille ei tällaisia pitäisi tyrkyttää. Varsinkin kun nämä "korjaukset" eivät korjaa mitään, kun ongelma ei ole suvunjatkamisvärkeissä vaan korvien välissä.

Tottakai pitää ottaa tosissaan, mutta ei ottaa totuutena.

Yksikään mies ei ole ikinä tuntenut sekuntiakaan olevansa nainen ja sama sukupuolet vaihtaen. Mies ei tiedä miltä naisesta tuntuu ja päinvastoin. Tässä on koko ongelman ydin.

Olen kuullut, että on henkilöitä, jotka kokevat että jokin heidän raajoistaan ei ole heidän omansa. Miten sinusta esim. tällaiset henkilöt pitäisi ottaa vastaan? Että heidän ajatuksensa ovat normaaleita ja on vain normaalia leikata ko. raaja pois?

Mikä tässä on ongelma? Suomessa transsukupuolisuus todetaan lääkärin toimesta ja se on ihan diagnoosi siinä missä mikä tahansa muukin. Transsukupuoliset ja muut asiaan vihkiytyneet itse kannattavat ja ajavat tätä asiaa näin hoidettavan koska silloin rankemmat toimenpiteet kohdistetaan niihin jotka ihan oikeasti tarvitsevat leikkauksen hoitomuotona.

Minkä takia ihmiselle erityisesti pitää tehdä selväksi että hänellä on ongelma? Onko tästä jotain selkeää lääketieteellistä hyötyä tai onko se paras tapa alkaa hoitamaan asiaa?

Kuka näitä tyrkyttää lapsille? En ole kuullut oikeasti kertaakaan että kukaan olisi ehdottanut että alaikäisille pitäisi tehdä leikkauksia, eikä niitä edes tehdä.

Ei tässä tarvitse mitään totuutta määritellä. Säädetään lait joiden mukaan sitten toimitaan yhdessä.

Mistä ihmeestä tulee väite ettei yksikään mies ikinä ole tuntenut itseään naiseksi? On hyvin todennäköistä että geenitekijät ajavat henkilön fysiikan ja psyykkeen sellaiseen tilaan että alat tuntea vastakkaisen sukupuolen tuntemuksia. On myös hyvin todennäköistä että kyseessä ei ole pelkkä psykologinen tekijä vaan asiaan liittyy myös hyvin monimutkaisia fyysisiä poikkeamia.

Olet ehkä ymmärtänyt hieman väärin mitä oikeasti tarkoittaa olla transsukupuolinen Suomessa. Ei heitä vaan oteta vastaan sairaalassa ja lähdetä leikkelemään munia pois. Heillä on seurantajaksot ja pitkät keskustelut mielenterveysammattilaisten kanssa jotka sitten määrittelevät mikä on hoidon tarve. Jos jollain tulisi raajojensa kanssa niin pahoja psyykkisiä ongelmia että ne pitäisi leikata pois, niin todennäköisesti asiaa edeltäisi vuosia kestävä prosessi. Ei se ole sen hankalampaa, lääkärit tarkastelevat jokaista tapausta erikseen ja sitten todetaan mitä kannattaa tehdä.

En kyllä ymmärrä minkä takia tähänkin pitää nyt sekoittaa joku harvinainen amputaatiotarve joka ei nykytiedon valossa liity mitenkään transsukupuolisuuteen. Tai no tiedänhän mä, on helpompi heittää keskusteluun asioita joista ei selkeästi itsekään tiedä yhtään mitään ja toivoa että vastapuoli ei osaisi eritellä näitä kahta asiaa toisistaan vaan niitä voidaan jatkossa käyttää keskustelussa helposti vasta-argumenttina.

 

[juzu]

Kiva kierrepallo omaan elämään kun lapseni (12v) kokee olevansa poika. (papereissa lukee että on tyttö).
Vaihtoi etunimensä. En minä siinä tiellä voinut olla. Enkä kai minä muutenkaan voi määrätä että kuka/mikä hän on. Vähän vaikeuksiahan se teettää koulussa kyllä. Uimahallista saadaan vissiin vapautus.

Rohkea tenava kyllä kun osaa jääräpäisesti ja johdonmukaisesti kertoa asiasta. Murrosikä just toki tulossa joka ei varmasti helpota asioita.

Ois sitä voinu elämässä kyllä helpommallakin päästä.

Näin vanhempana ja kohtuu tuoreena isovanhempana siellä on tämä asia omasta mielestä hoidettu hyvin mitä nopeasti vastaukset ja kirjoittelut antaa kertoa. Hirveästi porukalla on mielipiteitä täällä asiasta, mutta ei välttämättä minkäänlaista järkevää. Osan mielestä lapsi ei voi tietää, mutta sen mitä läheltä seurannut niin hyvin nopeasti lapset kyllä tajuavat ketä ovat ja ketä haluavat olla eikä kyse ole mistään perjantai-illan mielihalusta, että tänään en haluakkaan sitä karkkia mitä aiemmin toivoin. Mieli noissa asioissa hyvin harvoin muuttuu enää myöhemmin, en ainakaan ole vielä itse sellaiseen törmännyt, mutta eiköhän joku niilo nokkela sellaisen yksittäistapauksen kaiva jostain brittilehdestä.

Tässä on tullut nähtyä nuorten kapinoita, lastenkotiin sijoittamista, samaa sukupuolta rakastavia ihmisiä ja muita ja silti kaikista on vielä ainakin kasvanut sellaisia kohtuu järkeviä ihmisiä jotka kyllä lapsena osasivat jo kertoa mikä heidän juttunsa on. Kovasti voimia ja jaksamista tuon byrokratiarumban kanssa!

 

[hsalonen]

Tämä vielä kerran, mutta sitten lopetan.

edit: poistin tämän. @kekkeruusi ja minä ollaan asiasta täysin eri mieltä, eikä se siitä.
Ei edes se, että ollaan eri mieltä, mutta liian tiukka suhtautuminen saattaa aiheuttaa lapselle ahdistusta ja häpeää.

 

[Alatuberkuloosi]

Mieli noissa asioissa hyvin harvoin muuttuu enää myöhemmin, en ainakaan ole vielä itse sellaiseen törmännyt, mutta eiköhän joku niilo nokkela sellaisen yksittäistapauksen kaiva jostain brittilehdestä.

Näissä asioissa mieli nimenomaan muuttuu helposti, etenkin leikkauksen läpikäyneillä. Potilas valitettavan usein päätyy itsemurhaan kun se leikkaus ei niitä ongelmia ratkaissutkaan. Mutta muuten kanssasi täysin samaa mieltä, fiksu kirjoitus.
Leikkauksia tekevät kirurgit yrittävät parhaansa mukaan saada potilas muuttamaan mielensä leikkauksen läpikäymisestä.

muoks pieni selvennys

 

[vonDarling]

Tämän ajan uhri, tietenkin lapsi. Mutta sinun vanhempana olisi jotakuinkin pitänyt todeta, että ei, et vaihda nimeäsi. Täysi-ikäisenä saat tehdä nimellesi mitä haluat, mutta niin kauan kuin jalkasi ovat sinun pöytäsi alla, et vaihda sitä.

Tämä siis sen jälkeen kun olisit todennut että "jaahas" kun lapsi kertoo larppauksestaan. Huomion antaminen sille käytökselle on karhunpalvelus.

Ja lisäksi kannattaa pohtia vakavasti myös seuraavaa.

Esiteini tapaa osoittaa itsenäisyyttään ja kapinahenkeään tekemällä jotain muodikasta (luonnollisesti huomaamatta miten ironista on kapinoida tekemällä jotain muodikasta). Ennen vedettiin Che Guevaraa ylle ja vaadittiin maailmanjärjestystä uusiksi, tai ruvettiin gooteiksi/blackmetalisteiksi kristityille ja perinteisille vanhemmille vittuilemiseksi. Nyt sitten on muodikasta ilmastoahdistua, huomata olevansa eri sukupuolta kuin haaroväli antaa aihetta uskoa, tai tunnustautua homoksi/lesboksi/titityyksi. Kun joku 12-vuotias ilmoittaa olevansa väärän sukupuolen kehossa, tämä on se todennäköisin vaihtoehto, eikä mikään monimutkainen biologis-psykologinen tilanne johon tarvitaan lääkkeeksi nimenvaihdoksia ja sukupuolen "korjaavia" silpomisia.

Valitettavasti on toki muitakin vaihtoehtoja, joista yksi on se, että lapsen seksuaali- ja sukupuoli-identiteetin häröily on reaktio lapsen kärsimään seksuaaliseen väkivaltaan. Tätä vaihtoehtoa vanhemmat eivät aina halua ajatella, mutta kannattaisi. Erityisesti nykyään, kun jammusedät pääsevät lähettelemään jo alle kymmenvuotiaille kikkelikuviaan netissä, kauppakeskukset ovat täynnä isoja miesporukoita joita hyvin alaikäisten tyttöjen seura kiinnostaa epäilyttävän paljon, ja esim. kouluissa ja päiväkodeissa on jo henkilökunnassakin aivan umpisekoa porukkaa sotkemassa viattomien lasten päitä saarnaamalla näille että sukupuoli on fiilis- ja valintakysymys ja muuta vastaavaa. Lapsi voi aivan hyvin reagoida seksuaaliseen väkivaltaan kuvittelemalla olevansa väärää sukupuolta tai muilla vastaavilla tavoilla, suojamekanismi: jos aikuiset miehet (tai naiset, tai "muunsukupuoliset") ahdistelevat pientä tyttöä, on psykologisesti ymmärrettävää poistaa itsensä tästä tilanteesta muuttumalla pojaksi.

Jos minun lapseni ilmoittaisi olevansa eri sukupuolta kuin biologisesti on, ensimmäinen reaktioni ei olisi nimen vaihtamisen kannustaminen ja hyväksyminen, vaan selvittäisin mistä tässä on kyse. Pelkästä suhteellisen harmittomasta teinin kapinoinnista vanhempiaan/yhteiskuntaa vastaan? Vai jostain sisäsyntyisestä ongelmasta jossa lapsi todella aidosti uskoo olevansa eri sukupuolta kuin oikeasti on? Vai siitä että lapsi on traumatisoitunut seksuaalisesta väkivallasta.

Sanonpa vaan, että mitä suurempana yllätyksenä vanhemmille tuo lapsen ilmoitus eri sukupuoleen kuulumisesta tulee, sitä suuremmalla syyllä epäilisin itse seksuaalista väkivaltaa. Lapsen ei ole helppo puhua vanhemmilleen tuollaisista kokemuksista, kun se ei onnistu aikuisiltakaan kovin helposti. Joten se että lapsi ei ole antanut mitään muuta merkkiä tai viestiä asiasta ei sulje pois yhtään mitään.

 

[Jurppii]

Näissä asioissa mieli nimenomaan muuttuu helposti, etenkin leikkauksen läpikäyneillä. Potilas valitettavan usein päätyy itsemurhaan kun se leikkaus ei niitä ongelmia ratkaissutkaan. Mutta muuten kanssasi täysin samaa mieltä, fiksu kirjoitus.
Leikkauksia tekevät kirurgit yrittävät parhaansa mukaan saada potilas muuttamaan mielensä.

28 tutkimuksen (Clin Endocrinol, 2010) mukaan leikkaus parantaa ylivoimaisesti suurimman osan sen läpikäyneistä elämää.

 

[juzu]

Jos minun lapseni ilmoittaisi olevansa eri sukupuolta kuin biologisesti on, ensimmäinen reaktioni ei olisi nimen vaihtamisen kannustaminen ja hyväksyminen, vaan selvittäisin mistä tässä on kyse. Pelkästä suhteellisen harmittomasta teinin kapinoinnista vanhempiaan/yhteiskuntaa vastaan? Vai jostain sisäsyntyisestä ongelmasta jossa lapsi todella aidosti uskoo olevansa eri sukupuolta kuin oikeasti on?

Tuossa mielestäni mainittiin alussa se, että kyseessä on jo pidempään jatkunut lapsen esille tuoma asia (7 vuotiaasta 12 vuotiaaksi) eli pitkän aikaa jo jolloin lapsi ei ole ollut vielä esiteinikään ja siinä on varmasti vanhemman/vanhempien käymät lukuisat keskustelut jo mukana. Toki voi olla traumaakin taustalla, mutta sitä ei ole ainakaan tuotu esille ja varmasti ammattilainen on osannut kysyä nämä kysymykset lapselta niin, että se olisi saatu esille tai ainakin uskon kovasti niin.

 

[hsalonen]

28 tutkimuksen (Clin Endocrinol, 2010) mukaan leikkaus parantaa ylivoimaisesti suurimman osan sen läpikäyneistä elämää.

Menen nukkumaan, mutta loppukevennyksenä:
Ei parantanut ainakaan Wachowskien elokuvia sukupuolenkorjaus yhtään

 

[vonDarling]

Tuossa mielestäni mainittiin alussa se, että kyseessä on jo pidempään jatkunut lapsen esille tuoma asia (7 vuotiaasta 12 vuotiaaksi) eli pitkän aikaa jo jolloin lapsi ei ole ollut vielä esiteinikään ja siinä on varmasti vanhemman/vanhempien käymät lukuisat keskustelut jo mukana. Toki voi olla traumaakin taustalla, mutta sitä ei ole ainakaan tuotu esille ja varmasti ammattilainen on osannut kysyä nämä kysymykset lapselta niin, että se olisi saatu esille tai ainakin uskon kovasti niin.

Valitettavasti nykyään monet - mutta eivät kaikki, onneksi - ammattilaiset ovat niin poliittisesti korrekteja tällaisten asioiden suhteen, että eivät edes yritä etsiä mitään traumaperäistä selitystä vaan pitävät eri sukupuoleen kuulumisen kokemusta aivan normaalina ja jopa kannatettavana asiana, myös aivan keskenkasvuisille lapsille.

 

[Jurppii]

Valitettavasti nykyään monet - mutta eivät kaikki, onneksi - ammattilaiset ovat niin poliittisesti korrekteja tällaisten asioiden suhteen, että eivät edes yritä etsiä mitään traumaperäistä selitystä vaan pitävät eri sukupuoleen kuulumisen kokemusta aivan normaalina ja jopa kannatettavana asiana, myös aivan keskenkasvuisille lapsille.

Tää taas alkaa kuulostamaan siltä, että haluttaisiin pakottaa joku muu teoria tähän tapaukseen syylliseksi. Milloin voit todeta, että ammattilaiset ovat hoitaneet työnsä ja vaihtoehtoinen teoria ei vaikuta todennäköiseltä?

Olkiukko: Meinaan vaan, että sitä on historian sivu nähty kun yritetään löytää se seksuaalinen hyväksikäyttö ja sitten lapsi piirtelee kuvia, joita tulkitaan ja kysellään että "tästäkö se isi kosketti?"

 

[juzu]

Valitettavasti nykyään monet - mutta eivät kaikki, onneksi - ammattilaiset ovat niin poliittisesti korrekteja tällaisten asioiden suhteen, että eivät edes yritä etsiä mitään traumaperäistä selitystä vaan pitävät eri sukupuoleen kuulumisen kokemusta aivan normaalina ja jopa kannatettavana asiana, myös aivan keskenkasvuisille lapsille.

Sen kokemuksen perusteella mitä itse olen nähnyt psykologeja ja lapsityöntekijöitä niin he ovat kyllä pääpiirtein erittäin fiksuja eivätkä ensimmäisenä ole vetämässä sateenkaarilippua salkoon kun tulee vastaan transsukupuolinen vaan ovat oikeasti ammattilaisia. Toki poikkeuksiakin on. Kyseessä on kuitenkin lapsen edun tavoittelu, ei väestöryhmän.

 

[Alatuberkuloosi]

28 tutkimuksen (Clin Endocrinol, 2010) mukaan leikkaus parantaa ylivoimaisesti suurimman osan sen läpikäyneistä elämää.

Kyllä, olet oikeassa. Mutta niiden kokema tyytyväisyys ei yllä kontrolliryhmän tasolle.
Hyvin moni myöskin kokee katumusta leikkauksen läpikäymisestä.
Asia on kyllä mielenkiintoinen, täytyy perehtyä lisää.

Laiskasti etsin lähteitä.
CiteSeerX — Regret after Sex Reassignment Surgery in a Male-to-Female Transsexual: A Long-Term Follow-Up
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1158136012001120?via=ihub
Psychosocial Adjustment to Sex Reassignment Surgery: A Qualitative Examination and Personal Experiences of Six Transsexual Persons in Croatia

 

[Tatuks]

Valitettavasti nykyään monet - mutta eivät kaikki, onneksi - ammattilaiset ovat niin poliittisesti korrekteja tällaisten asioiden suhteen, että eivät edes yritä etsiä mitään traumaperäistä selitystä vaan pitävät eri sukupuoleen kuulumisen kokemusta aivan normaalina ja jopa kannatettavana asiana, myös aivan keskenkasvuisille lapsille.

Nyt jotain lähdettä väittämälle. Ihan ihme heittoja ilman mitään perusteluita asiantuntijoiden suhtautumisesta asiaan ja siitä miten leikkauksen jälkeen suurin osa katuu ja niistä ei ole kuin haittaa.

Joo tämä on keskustelupalsta, mutta mitä järkeä on keskustella jos täällä vaan heitetään täysin perustelemattomia väitteitä.

Mitä jos mä nyt väitä että suomen asiantuntijat on pääasiallisesti objektiivista ja järkevää porukkaa? Aletaanko laittamaan tähän kilpaa nopeasti googletettuja artikkeleita Iltalehdestä?

 

[vonDarling]

Tää taas alkaa kuulostamaan siltä, että haluttaisiin pakottaa joku muu teoria tähän tapaukseen syylliseksi. Milloin voit todeta, että ammattilaiset ovat hoitaneet työnsä ja vaihtoehtoinen teoria ei vaikuta todennäköiseltä?

Olkiukko: Meinaan vaan, että sitä on historian sivu nähty kun yritetään löytää se seksuaalinen hyväksikäyttö ja sitten lapsi piirtelee kuvia, joita tulkitaan ja kysellään että "tästäkö se isi kosketti?"

Kun en tiedä tapauksesta yhtään mitään, en lähde pakottamaan enkä toteamaan yhtään mitään kyseisestä tapauksesta, tai mistään muustakaan tapauksesta josta en tiedä mitään. Tyydyn vain osoittamaan muutaman seikan joita mielestäni kannattaisi ehkä ajatella, jos niitä ei ole jo ajateltu - koska en tiedä onko.

Olkiukkosi on oikeasti hyvä ja hyödyllinen. Kun puhutaan varsinkin lapsista ja tämäntyyppisistä äärettömän vaikeista aiheista, itse asiassa vaikeampia aiheita on vaikea edes keksiä, niin aina on olemassa monensuuntaisien väärintulkintojen ja tahattomien manipulointien vaara. Kun lapselle tarpeeksi paljon jankutat että "tästäkö isi kosketti pahasti" tai "mutta eikö sinusta kuitenkin usein tunnu niin kuin olisit poika etkä tyttö", niin lapsi hyvin mahdollisesti häiriintyy tästä tarpeeksi paljon todellisuuden hämärtymiseksi, ja kohta lapsi jo oikeasti uskookin isin koskeneen pahasti tai aina kokeneensa itsensä eri sukupuoleen kuuluvaksi. Tämä vaara pitäisi varsinkin ammattilaisten tiedostaa, mutta silti se on kunnolla ryssitty vaikka kuinka monta kertaa. Juuri tästä syystä siellä päiväkodissa ja koulussa ei todellakaan pitäisi kertoilla lapsille että nämä voivatkin oikeasti olla poikia eivätkä tyttöjä ja että sukupuoli on se miltä lapsesta tuntuu (samalla vihjaten, tietysti, että on oikein erityisen hienoa jos se tuntuu eri sukupuolelta kuin biologinen sukupuoli on ja sillä saa aikuisilta erityistä huomiota). Psykologia ei valitettavasti ole sellainen tiede, jossa voit ottaa verinäytteen ja todeta että "joo, tämä pöpö X on kyseessä", vaan asia on koko ajan helvetin monimutkainen ja se hoitava/tutkiva ammattilainen voi herkästi tehdä hyvinkin paljon vahinkoa.

Edit: muokataan nyt sitten oikein pirusti kun sellainen fiilis tuli. Ihmislapsi on hyvin keskeneräinen tapaus biologian välttämättömien vaatimusten vuoksi: kokonainen aikuinen pääkoppa ei mahdu naisesta ulos, joten lapsen pitää syntyä hyvin, hyvin kehittymättömänä ja toimintakyvyttömänä. Ja sitten pitää kasvaa ja kehittyä pitkät vuodet ja oppia miten ollaan ihminen. Tässä kasvamisen ja kasvattamisen prosessissa on tietysti se ilmiselvä vaara, että kun ympäristö kasvattaa lasta "väärällä" tavalla, hyvin usein saadaan "väärä" lopputulos.

Sen kokemuksen perusteella mitä itse olen nähnyt psykologeja ja lapsityöntekijöitä niin he ovat kyllä pääpiirtein erittäin fiksuja eivätkä ensimmäisenä ole vetämässä sateenkaarilippua salkoon kun tulee vastaan transsukupuolinen vaan ovat oikeasti ammattilaisia. Toki poikkeuksiakin on. Kyseessä on kuitenkin lapsen edun tavoittelu, ei väestöryhmän.

Oma kokemukseni on taas hyvin erilainen, erityisesti viimeisen vuosikymmenen ajalta. Asiat olivat valtavasti paremmin 1980-2010 jaksolla. Nyt se on juurikin sitä että sateenkaarilippu nousee välittömästi, ellei ole jo valmiiksi siellä salossa ylhäällä oletusratkaisuna kaikkiin ongelmiin. Henkilökohtainen kokemus ei riitä tilastoksi, joten ihan kumpi tahansa meistä voi olla törmännyt marginaaliseen kuplaan jossa on poikkeavan hyvää tai huonoa ammattilaista.

Nyt jotain lähdettä väittämälle. Ihan ihme heittoja ilman mitään perusteluita asiantuntijoiden suhtautumisesta asiaan ja siitä miten leikkauksen jälkeen suurin osa katuu ja niistä ei ole kuin haittaa.

Joo tämä on keskustelupalsta, mutta mitä järkeä on keskustella jos täällä vaan heitetään täysin perustelemattomia väitteitä.

Mitä jos mä nyt väitä että suomen asiantuntijat on pääasiallisesti objektiivista ja järkevää porukkaa? Aletaanko laittamaan tähän kilpaa nopeasti googletettuja artikkeleita Iltalehdestä?

Lähde, tietenkin, oma kokemus, kun siitä juuri puhuttiin. En ole väittänyt kyseisen kokemuksen todistavan mitään tilastollisesti merkittävää.

Jos sinä väität että sinun kokemuksesi on erilainen, en tietenkään ole niin käsittämättömän typerä että alkaisin googletella jotain artikkeleja, vaan totean että meidän kokemuksemme ovat siis erilaisia tästä asiasta, eikä niistä kokemuksista kumpikaan ole tilastollisesti merkittävä siinä määrin että kertoisi mitään varmaa siitä miten asiat vaikka täällä Suomessa ovat tämän asian suhteen, paitsi jos sinä kätevän sattuman kautta oletkin joku juuri tämän alan korkeatasoinen tutkija jolla on pitkä menestyksekäs ura takanaan. Agree to disagree olisi siis kyseessä. Mutta kaikein tämän pitäisi olla ilmiselvää, jos ei kone ottaisi mahdollisesti vähän liikaa kierroksia kiihkoa herättävässä aiheessa.

 

[Alatuberkuloosi]

Nyt jotain lähdettä väittämälle. Ihan ihme heittoja ilman mitään perusteluita asiantuntijoiden suhtautumisesta asiaan ja siitä miten leikkauksen jälkeen suurin osa katuu ja niistä ei ole kuin haittaa.

Joo tämä on keskustelupalsta, mutta mitä järkeä on keskustella jos täällä vaan heitetään täysin perustelemattomia väitteitä.

Mitä jos mä nyt väitä että suomen asiantuntijat on pääasiallisesti objektiivista ja järkevää porukkaa? Aletaanko laittamaan tähän kilpaa nopeasti googletettuja artikkeleita Iltalehdestä?

Ilmeisesti viittasit minun aiemmin kirjoittamiin viesteihini noilla "heitoilla...siitä miten leikkauksen jälkeen suurin osa katuu ja niistä ei ole kuin haittaa" ja tuntuu että ymmärsit väärin viestini tai pikemminkin en ilmaissut kantaani tarpeeksi selvästi.
Kyllä, fakta on että joillekin ihmisille leikkaus on paras hoitokeino. Mutta pikemminkin tarkoitin että aina potilaan kokeman minäkuvan vääryyden vahvistaminen s.e. sitä esimerkiksi hoidetaan hormonilääkityksellä tai leikkauksella ei välttämättä ole terveellistä. Hyvin usein kyseisillä potilailla on hyvin monia muita psyykkisiä sairauksia, pitäisi selvittää onko asiassa korrelaatio potilaskohtaisesti. Ammattilaiset varmasti ja toivottavasti tekevätkin niin, en tiedä.

 

[Tatuks]

Ilmeisesti viittasit minun aiemmin kirjoittamiin viesteihini noilla "heitoilla...siitä miten leikkauksen jälkeen suurin osa katuu ja niistä ei ole kuin haittaa" ja tuntuu että ymmärsit väärin viestini tai pikemminkin en ilmaissut kantaani tarpeeksi selvästi.
Kyllä, fakta on että joillekin ihmisille leikkaus on paras hoitokeino. Mutta pikemminkin tarkoitin että aina potilaan kokeman minäkuvan vääryyden vahvistaminen s.e. sitä esimerkiksi hoidetaan hormonilääkityksellä tai leikkauksella ei välttämättä ole terveellistä. Hyvin usein kyseisillä potilailla on hyvin monia muita psyykkisiä sairauksia, pitäisi selvittää onko asiassa korrelaatio potilaskohtaisesti. Ammattilaiset varmasti ja toivottavasti tekevätkin niin, en tiedä.

Juurikin näin. Tässä keskustelussa nyt vaan noussut pinnalle tämä tyypillinen "faktojen" heittely ja se on vähän ankeaa keskustelua koska kuten mainitsit, asiassa on hitokseen eri muuttujia.

 

[Tatuks]

Lähde, tietenkin, oma kokemus, kun siitä juuri puhuttiin. En ole väittänyt kyseisen kokemuksen todistavan mitään tilastollisesti merkittävää.

Jos sinä väität että sinun kokemuksesi on erilainen, en tietenkään ole niin käsittämättömän typerä että alkaisin googletella jotain artikkeleja, vaan totean että meidän kokemuksemme ovat siis erilaisia tästä asiasta, eikä niistä kokemuksista kumpikaan ole tilastollisesti merkittävä siinä määrin että kertoisi mitään varmaa siitä miten asiat vaikka täällä Suomessa ovat tämän asian suhteen, paitsi jos sinä kätevän sattuman kautta oletkin joku juuri tämän alan korkeatasoinen tutkija jolla on pitkä menestyksekäs ura takanaan. Agree to disagree olisi siis kyseessä. Mutta kaikein tämän pitäisi olla ilmiselvää, jos ei kone ottaisi mahdollisesti vähän liikaa kierroksia kiihkoa herättävässä aiheessa.

No ei sitten välttämättä kannata kirjoittaa että "Valitettavasti monet asiantuntijat sitä ja tätä". Eri asia jos kirjoittaa että "Olen itse huomannut että...".

Ei mulla ota kierroksia tämä aihe tai keskustelu, vaan tyyli jolla puolihuolimattomasti heitellään väittämiä ilman mitään pohjustusta. Tämmöisessä keskustelussa ei kyllä ole mitenkään ilmiselvää milloin asioita sanotaan faktana ja milloin on vaan omiin kokemuksiin perustuvaa keskustelua.

 

[sono-thermism]

Minkäänlaista kapinointia ei ole ollut vaan hyvin yksiselitteinen ja johdonmukainen toteamus: "Minä olen poika".

Toki oma ensimmäinen reaktio oli että mistä sinä sen tiedät ja vastaus oli että mistä itse? Jäin suu auki miettimään... ja totesin noku, tota mä vaan oon. Ja siihen vastaus että no niin minäkin.

No ei tuo sun vastaus kyllä vastaa että miten tiedät olevasi mies. Mulla itsellä ainaki logiikka menee niin että tiedän olevani mies koska mulla on miehen keho (tai voi myös sanoa että olen miehen keho). Transsukupuolisilla se logiikka käsittääkseni menee niin että ne tuntee voimakkaasti olevansa esim. mies vaikka heillä on naisen keho, ja siksi ne on mies.

 

[kekkeruusi]

Minkä takia ihmiselle erityisesti pitää tehdä selväksi että hänellä on ongelma? Onko tästä jotain selkeää lääketieteellistä hyötyä tai onko se paras tapa alkaa hoitamaan asiaa?

Tottakai henkilölle pitää tehdä selväksi, että hänellä on ongelma. Muuten henkilö kuvittelee omien harhojensa olevan normaalia ja hänellä ei ole mitään motivaatiota edes ymmärtää omaa tilaansa.

Kuka näitä tyrkyttää lapsille? En ole kuullut oikeasti kertaakaan että kukaan olisi ehdottanut että alaikäisille pitäisi tehdä leikkauksia, eikä niitä edes tehdä.

Mutta "tyrkytetään" tämän mielenhäiriön normaaliutta, joka tulee johtamaan näihin absurdeihin kehonmuokkauksiin.

Ei tässä tarvitse mitään totuutta määritellä.

Suhtaudutko samoin muuhun lääketieteeseen?

Mistä ihmeestä tulee väite ettei yksikään mies ikinä ole tuntenut itseään naiseksi?

Koska yksikään mies ei ikinä ole ollut sekuntiakaan nainen. Kukaan ei voi tuntea asioita, joita ei ole voinut ikinä kokea.

On hyvin todennäköistä että geenitekijät ajavat henkilön fysiikan ja psyykkeen sellaiseen tilaan että alat tuntea vastakkaisen sukupuolen tuntemuksia. On myös hyvin todennäköistä että kyseessä ei ole pelkkä psykologinen tekijä vaan asiaan liittyy myös hyvin monimutkaisia fyysisiä poikkeamia.

Hyvää onnea sen todistamisessa.

Olet ehkä ymmärtänyt hieman väärin mitä oikeasti tarkoittaa olla transsukupuolinen Suomessa. Ei heitä vaan oteta vastaan sairaalassa ja lähdetä leikkelemään munia pois.

Ei, vaan sinä tahallasi "ymmärrät" mitä se tarkoittaa.

Heillä on seurantajaksot ja pitkät keskustelut mielenterveysammattilaisten kanssa jotka sitten määrittelevät mikä on hoidon tarve. Jos jollain tulisi raajojensa kanssa niin pahoja psyykkisiä ongelmia että ne pitäisi leikata pois, niin todennäköisesti asiaa edeltäisi vuosia kestävä prosessi. Ei se ole sen hankalampaa, lääkärit tarkastelevat jokaista tapausta erikseen ja sitten todetaan mitä kannattaa tehdä.

Eli.. Sinustako se raaja pitäisi leikata pois jos joku väittää sen olevan heidän kehoonsa kuulumaton? Oikeasti?

Leikkauksilla ei paranneta päänsisäisiä ongelmia.

En kyllä ymmärrä minkä takia tähänkin pitää nyt sekoittaa joku harvinainen amputaatiotarve joka ei nykytiedon valossa liity mitenkään transsukupuolisuuteen.

Päinvastoin. Se liittyy täsmällisesti juuri tähän. Kehovääristymistä kärsiviä molemmat. Sinä vain vaikutat haluavan normalisoida toisen.

Tai no tiedänhän mä, on helpompi heittää keskusteluun asioita joista ei selkeästi itsekään tiedä yhtään mitään ja toivoa että vastapuoli ei osaisi eritellä näitä kahta asiaa toisistaan vaan niitä voidaan jatkossa käyttää keskustelussa helposti vasta-argumenttina.

Ad hominem, taas. Lapsellista kiukuttelua.

 

[kekkeruusi]

Näin vanhempana ja kohtuu tuoreena isovanhempana siellä on tämä asia omasta mielestä hoidettu hyvin mitä nopeasti vastaukset ja kirjoittelut antaa kertoa. Hirveästi porukalla on mielipiteitä täällä asiasta, mutta ei välttämättä minkäänlaista järkevää. Osan mielestä lapsi ei voi tietää, mutta sen mitä läheltä seurannut niin hyvin nopeasti lapset kyllä tajuavat ketä ovat ja ketä haluavat olla eikä kyse ole mistään perjantai-illan mielihalusta, että tänään en haluakkaan sitä karkkia mitä aiemmin toivoin.

Kovasti mutua, vailla mitään järkevää argumenttia.

Mieli noissa asioissa hyvin harvoin muuttuu enää myöhemmin, en ainakaan ole vielä itse sellaiseen törmännyt, mutta eiköhän joku niilo nokkela sellaisen yksittäistapauksen kaiva jostain brittilehdestä.

Tässäkin ketjussa on tuotu esiin nimenomaisesti näiden "korjattujen" aivan helvetin kova itsemurhaprosentti.

Tässä on tullut nähtyä nuorten kapinoita, lastenkotiin sijoittamista, samaa sukupuolta rakastavia ihmisiä ja muita ja silti kaikista on vielä ainakin kasvanut sellaisia kohtuu järkeviä ihmisiä jotka kyllä lapsena osasivat jo kertoa mikä heidän juttunsa on. Kovasti voimia ja jaksamista tuon byrokratiarumban kanssa!

Millään noilla ei ole mitään tekemistä keskustelun aiheen kanssa.

 

[kekkeruusi]

Ei lastenkasvatusta pitäisi tehdä sanelupolitiikalla.

Kyse ei ole lasten kasvatuksesta, vaan mielenterveydellisesti sairaan lapsen hoitamisesta.

Se on ymmärtämistä, että muillakin voi olla mielipide ja se voi olla eri, kun omasi.

Ja sinä et koit ainoaksi vaihtoehdoksi toiseen näkemykseen vain solvata. Se on lapsellista. Siis sinä et hyväksy sitä, että jollakulla on eri näkemys kanssasi.

Jos lapsilla ei saa olla omia mielipiteitä, jotka eroavat vanhemmista, niin heistä tulee vässyköitä, jotka jäävät aina jonkun auktoriteetin alle tai eivät kykene ollenkaan omatoimiseen ajatteluun ja tulevat sitten kolmekymppisinä takaisin nurkkiin asumaan, kun eivät saaneet mitään tehtyä ilman isää. Tietenkin säännöt ja rajat pitää olla, mutta nyt kirjaimellisesti olisit murskaamassa jonkun unelmia.

Lapset eivät ole päteviä juridisesti ja muutenkaan päättämään omista asioistaan. Tämän vuoksi heillä on holhoojat, yleensa omat vanhemmat, jotka päättävät heidän asioistaan. En tiedä mikä tässä on sinulle vaikeaa ymmärtää. Lasten mielipiteet eivät ole päteviä heidän elämästään päätettäessä.

 

[Tatuks]

Tottakai henkilölle pitää tehdä selväksi, että hänellä on ongelma. Muuten henkilö kuvittelee omien harhojensa olevan normaalia ja hänellä ei ole mitään motivaatiota edes ymmärtää omaa tilaansa.


Mutta "tyrkytetään" tämän mielenhäiriön normaaliutta, joka tulee johtamaan näihin absurdeihin kehonmuokkauksiin.


Suhtaudutko samoin muuhun lääketieteeseen?


Koska yksikään mies ei ikinä ole ollut sekuntiakaan nainen. Kukaan ei voi tuntea asioita, joita ei ole voinut ikinä kokea.


Hyvää onnea sen todistamisessa.


Ei, vaan sinä tahallasi "ymmärrät" mitä se tarkoittaa.


Eli.. Sinustako se raaja pitäisi leikata pois jos joku väittää sen olevan heidän kehoonsa kuulumaton? Oikeasti?

Leikkauksilla ei paranneta päänsisäisiä ongelmia.


Päinvastoin. Se liittyy täsmällisesti juuri tähän. Kehovääristymistä kärsiviä molemmat. Sinä vain vaikutat haluavan normalisoida toisen.


Ad hominem, taas. Lapsellista kiukuttelua.

Tuossa ollut mitään ad hominemia. Itse myönnät että et tiedä asiasta käytännössä mitään ja silti tuot sen keskusteluun niin kyllä siitä voi ihan hyvin näpäyttää.

Näyttää vähän muutenkin nyt siltä että tietämys aiheesta on aika hataralla pohjalla ja huudellaan vaan mitä ekana mieleen juolahtaa aiheesta. Lähinnä nyt meinaan että ensin lapsille tyrkytetään leikkauksia mutta kun asiasta sanotaan niin asia muuttuu ja sehän olikin vaan tyrkyttämistä.

Myös hyvin ylenmalkainen toteama "Leikkauksilla ei paranneta päänsisäisiä ongelmia" kertoo siitä että minkäänlainen järkevä keskustelu aiheesta tuskin on mahdollista. Asia on kuitenkin hyvin monimutkainen eikä nykytiedon valossa pystytä mitään tuollaista toteamaan.

En kävis huutelemaan ad hominemia jos omiin juttuihin voi soveltaa vaikka mitä argumentointivirheitä.

 

[erihyva]

Edellenkin, lapset eivät ole täysivaltaisia henkilöitä ja eivät päätä omista asioistaan. Ja mitä "suvaitsevuutta" se on mennä lapsen mielen mukaan? Lapset ovat varsin paljon väärässä ja tietämättömiä.

Ihan mielenkiinnosta, miten suhtautuisit, jos lapsesi kertoisi sinulle olevansa homoseksuaali? Kohtelisitko häntä heterona, kunnes 18-v (tai luultavasti aiemmin) muuttaisi pois kotoa?

 

[David ":DA" Imodium]

Ihan yleisen tason kysymyksiä. Miksi lapsen kuuluu olla nykyisin jotain muuta kuin lapsi? Missä vaiheessa tämä on muuttunut? Ja miksi seksuaalisuus menee trendeinä?

Viimeistä on tullut pähkäilty teini-iästä lähtien, jolloin metroseksuaalisuus oli in. En oo vaan koskaan hiffannut. Outoa myös, että psykologia tieteenalana pyrkii normalisoimaan näitä trendejä, sen sijaan että tutkisi syitä. Tässä aiheessa on paljon mitä en ymmärrä ja paljon on tullut tästä ketjusta opittua.

 

[Holotna]

Seuraako mielenterveyden ongelmista usko muunsukupuolisuudesta vai muunsukupuolisuudesta mielenterveyden ongelmat? Keskimääräinen eliniän odote näillä taitaa olla jotain tasoa kehitysmaa itsemurhan todennäköisyyden takia.

 

[Manala]

Ei siinä tarvitse olla mielenterveydenhuollon ammattilainen ymmärtääkseen että henkilöllä on mielenterveyden ongelma jos hän kuvittelee olevansa jotain jota hän ei ole.

Päteekö tämä myös tilanteissa, joissa ihminen kuvittelee paatoksellisesti olevansa oikeassa, vaikka itseään korjaavaa tutkittua tietoa olisi asiasta läjäpäin helposti saatavilla?

Transsukupuolisuus

"transsukupuolisuutta pidetään osana normaalia luonnon ja ihmisen monimuotoisuutta. Koska kyseessä ei ole mielenterveyden häiriö, myöskään identiteettikokemuksen muuttamiseen tähdänneet psykoterapeuttiset hoidot (ns. eheytysterapiat) eivät ole olleet tuloksellisia, vaan ne ovat päinvastoin aiheuttaneet kärsimystä ja psyykkistä kuormitusta kaikki ne vuosikymmenet, joina niiden tarjoaminen katsottiin tarkoituksenmukaiseksi."

 

[ATE]

Päteekö tämä myös tilanteissa, joissa ihminen kuvittelee paatoksellisesti olevansa oikeassa, vaikka itseään korjaavaa tutkittua tietoa olisi asiasta läjäpäin helposti saatavilla?

Transsukupuolisuus

"transsukupuolisuutta pidetään osana normaalia luonnon ja ihmisen monimuotoisuutta. Koska kyseessä ei ole mielenterveyden häiriö, myöskään identiteettikokemuksen muuttamiseen tähdänneet psykoterapeuttiset hoidot (ns. eheytysterapiat) eivät ole olleet tuloksellisia, vaan ne ovat päinvastoin aiheuttaneet kärsimystä ja psyykkistä kuormitusta kaikki ne vuosikymmenet, joina niiden tarjoaminen katsottiin tarkoituksenmukaiseksi."

Tuossa on yksittäisen lääkärin mielipide asiaan.

Tutustut vähän tarkemmin tuohon lähteeseesi niin siinäkin myönnetään että transsukupuolisuudella on yhä kansainvälinen tautiluokitus mielenterveydellisten oireiden vuoksi. (Joka pysyykin tautiluokituksena niin kauan kunnes transut haluavat itse kustantaa hoitonsa muuna kuin lääketieteellisenä hoitona.)

 

[peace2000]

Tunteet ja kokemukset eivät määritä biologista todellisuutta.

Jos kokisin olevani 20 vuotta nuorempi Emile, 69, uskoo olevansa oikeasti 20 vuotta nuorempi – oikeus kieltäytyi muuttamasta miehen syntymäpäivää aiemmaksi, niin se ei silti tekisi minusta oikeasti nuorempaa kuin mitä olen. Jokainen voi omassa päässään pitää itseänsä vaikka minä, mutta olemme yhteiskunnassa, missä on muitakin ihmisiä. Yksilökeskeisyyttä ei voi aivan äärimmäisyyksiin viedä. On väistämätöntä että muut ihmiset aina määrittävät sinua elämässä ja sosiaalisissa tilanteissa. Näin yhteiskunta vain toimii. Kukaan ei jaksa kysellä jokaiselta vastaantulijalta mitä sukupuolta hän itse kokee edustavansa.

Sukupuolidysforia muistuttaa anoreksiaa siinä mielessä, että kumpaankin liittyy vääristynyt käsitys omasta kehosta. Toinen kokee olevansa "väärää" sukupuolta, toinen taas kokee olevansa lihava, vaikka olisi langanlaiha oikeasti. Anoreksiaakaan yhteiskunta ei hoida passittamalla rasvaimuun. Miksi sukupuolidysforia pitäisi hoitaa leikkauksilla, kun ihmiselle itsellekin olisi parempi että osaisi hyväksyä itsensä sellaisena, joksi on syntynyt.

 

[Manala]

Tuossa on yksittäisen lääkärin mielipide asiaan.

Tutustut vähän tarkemmin tuohon lähteeseesi niin siinäkin myönnetään että transsukupuolisuudella on yhä tautiluokitus mielenterveydellisten oireiden vuoksi. (Joka pysyykin tautiluokituksena niin kauan kunnes transut haluavat itse kustantaa hoitonsa muuna kuin lääketieteellisenä hoitona.)

Eikä sovi unohtaa niitä homoseksuaaleja! Takaisin tautiluokituksiin kaikki syntiset, jotka eivät ymmärrä, että oma identiteetti on kiinni vain ja ainoastaan kusireikää ympäröivästä kudoksista ja korkeintaan Ray-Ban -laseista. Ja jos ympäristön paine omasta (seksuaali-)identiteetistä ahdistaa, kyse on tietenkin mielenterveysongelmasta, kun kuvittelee olevansa jotain, jota valkoisen peräkammarissa asuvan heteromiehen mieli ei voi käsittää.

Duodecim muuten edustaa käypä hoito -suositusten laatijana vähän laajempaa vertausarviointia kuin yhden lääkärin mielipidettä, eikä ko. lääkärikirjasta löytyvä tavara ole ihan verrattavissa mihinkään poikkitieteellisten ortopedien kolumneihin. Ja ihan sama pätee järjestönä WHO:hon, jotka ovat harvinaisen samaa mieltä asiasta.

 

[BOT]

Joitakin viestejä ketjusta luin. Aihe on minusta hieman ällöttävä ja keskustelu usein huvittavaa.

Sukupuolenvaihdokseen ei tarvitse sen enempää kommentoida kuin on ällöttävää miten ihminen haluaa muunnella omaa kehoaan. Aina jossain määrin voi, mutta sukupuolielimen muuttaminen on liikaa. Kaikki keskustelu aiheen ympärillä on olemassa vain siksi, että huomio saadaan tästä seikasta käännettyä muualle - sitten eikun muuntamaan itseään. Omaa kehoa kuin muidenkin sopisi kunnioittaa, mutta toista ei valitettavasti voi estää tekemästä itselleen mitä nyt haluaakin. Sateenkaarilipun takaa et löydä muuta kuin itse iljetyksen, joten toivon että tällaista juuttunutta vaihetta missä ihminen mieltää itsensä väärän sukupuoliseksi hoidetaan aina mielenterveysongelmana. Lapsenahan sitä jokainen jossain vaiheessa leikkii edes hetken olevansa toista sukupuolta, mikä on hauska kokeilu itsessään, eikä siinä ole mitään epätervettä.

 

[Jurppii]

Ihan yleisen tason kysymyksiä. Miksi lapsen kuuluu olla nykyisin jotain muuta kuin lapsi? Missä vaiheessa tämä on muuttunut? Ja miksi seksuaalisuus menee trendeinä?

Viimeistä on tullut pähkäilty teini-iästä lähtien, jolloin metroseksuaalisuus oli in. En oo vaan koskaan hiffannut. Outoa myös, että psykologia tieteenalana pyrkii normalisoimaan näitä trendejä, sen sijaan että tutkisi syitä. Tässä aiheessa on paljon mitä en ymmärrä ja paljon on tullut tästä ketjusta opittua.

Sekoitat nyt asioita. Lapsi on aika selkeästi edelleen aina jonkun mielestä tyttö tai poika eikä nuo liity seksuaalisuuteen määritteinä. Metroseksuaalisuus puolestaan on enemmänkin tyyli eikä sisällä mitään sukupuolipreferenssioletusta.