Feminismi ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus

[Erkki_erikeepperi]

Tai voihan sitä spekuloida vaikka niinkin päin että miehet on tulleet ronkelimmiksi kuin ennen eikä jokainen laivavalas enää kelpaa jne.

Eiköhän se ole pikemminkin mennyt niin päin, että nykyään on pakko yhä enemmän "kelpuuttaa" niitä ryhävalaita, kun ei muuta ole tarjolla.

Eihän joskus 1970-luvulla tällaisia ongelmia ollut. Ryhävalaita löytyi vain Atlantin valtamerestä tai ehkä sirkuksesta. Jos vähän karrikoidaan.

Oikea tapa olisi katsoa miesten (tai muidenkin) tyytyväisyyttä seksielämäänsä ja tehdä siitä ne johtopäätökset. Itse en ole noita selannut (enkä jaksakkaan) mutta näin huomiona.

Tässä esimerkiksi tällainen:

Eli verrattuna vuoteen 1992, miehet ovat huomattavasti enemmän puutteessa parisuhteessa nykyään.

 

[outonaapuri]

Joo. Feminismi kieltänyt maskuliinisuuden joka sitten tuonut näitä lieveilmiöitä.

Enpä osannu arvata et täällä pitää jokainen fakta perustella kuin gradussa konsanaan. Niin paljon totakin asiaa on mediassa toitotettu että röyhkeästi oletin sen olevan yleistietoa.

Siitä kuvaajasta osaat varmasti lukea kuinka erityisesti nuorissa ikäluokissa seksuaalisesti aktiivisten miesten määrä on romahtanut ja naisten pysynyt samana. En jaksa uskoa että tässä oli joku ongelma. Ehkä kerrot ne vasta-argumenttisi suoraa, ilman tälläisiä kysymyspatteristoja?

Niin mitkä vasta-argumentit mihin? Mikä se sun argumentti on? Että tosta kuvaajasta katsotaan että harvemmat miehet panee useampaa kumppania ja naisilla taas eri? En mä sitä ole kieltämässä millään lailla, lähinnä sitä olen tuossa sanonut ettei tosta kuvaajasta voi päätellä miesten panemaan pääsemisestä yksinään mitään.

 

[Kaiser Soze]

Eiköhän se ole pikemminkin mennyt niin päin, että nykyään on pakko yhä enemmän "kelpuuttaa" niitä ryhävalaita, kun ei muuta ole tarjolla.

Eihän joskus 1970-luvulla tällaisia ongelmia ollut. Ryhävalaita löytyi vain Atlantin valtamerestä tai ehkä sirkuksesta. Jos vähän karrikoidaan.


Tässä esimerkiksi tällainen:

Eli verrattuna vuoteen 1992, miehet ovat huomattavasti enemmän puutteessa parisuhteessa.

Parisuhteessa! Ja tähän kun lisätään toi edellinen käyrä, miehet on nykyään tosi isossa puutteessa.

Niin mitkä vasta-argumentit mihin? Mikä se sun argumentti on? Että tosta kuvaajasta katsotaan että harvemmat miehet panee useampaa kumppania ja naisilla taas eri? En mä sitä ole kieltämässä millään lailla, lähinnä sitä olen tuossa sanonut ettei tosta kuvaajasta voi päätellä miesten panemaan pääsemisestä yksinään mitään.

Jos sulla ei ole mitään argumenttia nii en kyl ymmärrä mitä yrität mulle edes sanoa.

ettei tosta kuvaajasta voi päätellä miesten panemaan pääsemisestä yksinään mitään.

Voihan siitä päätellä että on tapahtunut suuri muutos. Iso osa miehistä on tippunut kelkasta. Vaikka testotasot ovatkin laskeneet, nii haluan kyllä kuulla sun väittävän vakavalla naamalla että esim ikäluokassa 18-24 kumppanien määrän radikaali vähentyminen on miesten valinta. Naiset tykkää panna entiseen malliin mut nuoret miehet ei... Niin tosta voidaan tulkita.

 

[outonaapuri]

Eiköhän se ole pikemminkin mennyt niin päin, että nykyään on pakko yhä enemmän "kelpuuttaa" niitä ryhävalaita, kun ei muuta ole tarjolla.

Eihän joskus 1970-luvulla tällaisia ongelmia ollut. Ryhävalaita löytyi vain Atlantin valtamerestä tai ehkä sirkuksesta. Jos vähän karrikoidaan.


Tässä esimerkiksi tällainen:

Eli verrattuna vuoteen 1992, miehet ovat huomattavasti enemmän puutteessa parisuhteessa nykyään.

Noniin, tästä voi yrittää jo jotain soseen tyylisiä päätelmiä tehdäkkin. Jatkakaa

 

[Erkki_erikeepperi]

Parisuhteessa! Ja tähän kun lisätään toi edellinen käyrä, miehet on nykyään tosi isossa puutteessa.

Niin on, löytyy tuolta jostain sellainenkin käppyrä, jonka mukaan noin 50% miehistä elää enemmän tai vähemmän puutteessa.

Seksikertojen määrän vähentyminen ei ole pääasiassa siitä kiinni, että miesten testosteronitasot ja halut olisivat jotenkin oleellisesti vähentyneet, vaan tässä syyttävä sormi kohdistuu naisten asemaan, olemukseen ja sukupuolten väliseen vuorovaikutukseen. Ja siis näiden muutokseen verrattuna aiempaan. Miehet kyllä haluavat ihan riittävästi seksiä edelleen, ei ole halun puutteesta kiinni.

On nykyajassa se hyvä puoli, että jos olet todellinen alfauros, "top 1%", niin teoriassa voit kaataa naisia enemmän ja helpommin kuin ennen, kiitos sosiaalisen median. Tavallisen keskivertomiehen tilanne sen sijaan ei ole hyvä verrattuna aiempaan.

 

[Kaiser Soze]

Niin on, löytyy tuolta jostain sellainenkin käppyrä, jonka mukaan noin 50% miehistä elää enemmän tai vähemmän puutteessa.

Seksikertojen määrän vähentyminen ei ole pääasiassa siitä kiinni, että miesten testosteronitasot ja halut olisivat jotenkin oleellisesti vähentyneet, vaan tässä syyttävä sormi kohdistuu naisten asemaan, olemukseen ja sukupuolten väliseen vuorovaikutukseen. Ja siis näiden muutokseen verrattuna aiempaan. Miehet kyllä haluavat ihan riittävästi seksiä edelleen, ei ole halun puutteesta kiinni.

Tälläinen ehkä tuli omaankin Mieleeni. Tarkkaavaisimmat lukijamme voivat huomata kysymysmerkin alkuperäisessä viestissäni.

 

[Erkki_erikeepperi]

Tälläinen ehkä tuli omaankin Mieleeni. Tarkkaavaisimmat lukijamme voivat huomata kysymysmerkin alkuperäisessä viestissäni.

Kysymysmerkkejä ei tarvita, esimerkiksi kuusi viestiä taaksepäin olevassa käppyrässä nähdään selvästi, että miehet ovat parisuhteessa naisia halukkaampi osapuoli ja suhteellisesti huomattavasti halukkaampi kuin esimerkiksi vuonna 1992.

 

[Kaiser Soze]

Kysymysmerkkejä ei tarvita, esimerkiksi kuusi viestiä taaksepäin olevassa käppyrässä nähdään selvästi, että miehet ovat parisuhteessa naisia halukkaampi osapuoli ja suhteellisesti huomattavasti halukkaampi kuin esimerkiksi vuonna 1992.

Kyllä kyllä. En ymmärrä mikä kyselyikä joillekin tuli Sä kaivoit ton tutkimuksen? Oliko siellä mitenkää yritetty selittää näitä ilmiöitä?

 

[Erkki_erikeepperi]

Kyllä kyllä. En ymmärrä mikä kyselyikä joillekin tuli Sä kaivoit ton tutkimuksen? Oliko siellä mitenkää yritetty selittää näitä ilmiöitä?

Ei tuolla Väestöliiton sivuilla muistaakseni sen kummempia selittely-yrityksiä ole, mutta ei tähän mitään yksinkertaista selitystä ole vaan kyseessä on monien osatekijöiden summa. Miehinen halun puute ei kuitenkaan ole yksi syy tai ainakaan missään määrin merkittävässä roolissa.

 

[Plebsant]

Seksikumppanit on vaan huonoille runkkareille.

 

[Erkki_erikeepperi]

Seksikumppanit on vaan huonoille runkkareille.

Kulttuurimme ja kansakuntamme on saavuttanut lakipisteensä (pari vuosikymmentä sitten), ja nyt on edessä hiljainen hiipuminen ja sukupuutto. Ihmiset ei enää harrasta seksiä, ihmiset ei enää lisäänny, ihmiset vaan syyttelee toisiaan milloin mistäkin ja ahdistuvat vastakkaisesta sukupuolesta, ja toisaalta koko sukupuolen käsitteestä viime aikoina...

Ja terveen reipasta kansallismielisyyttä ei Suomeen ehtinyt tulla oikeastaan missään vaiheessa. Aiemmin sen esti pakkoruotsi yms., ja nyt jo tietyt muutkin seikat.

 

[draco76]

Kulttuurimme ja kansakuntamme on saavuttanut lakipisteensä (pari vuosikymmentä sitten), ja nyt on edessä hiljainen hiipuminen ja sukupuutto. Ihmiset ei enää harrasta seksiä, ihmiset ei enää lisäänny, ihmiset vaan syyttelee toisiaan milloin mistäkin ja ahdistuvat vastakkaisesta sukupuolesta, ja toisaalta koko sukupuolen käsitteestä viime aikoina...

Ja terveen reipasta kansallismielisyyttä ei Suomeen ehtinyt tulla oikeastaan missään vaiheessa. Aiemmin sen esti pakkoruotsi yms., ja nyt jo tietyt muutkin seikat.

Idän lumo: Tulevaisuudessa täällä ei ole enää juuri ketään

Japanin malliin, he eivät usko massakansoitukseen ja pitävät nykyisiä nuoria itsekkäinä kun eivät lisäänny.

 

[FireFly Renaissance]

Idän lumo: Tulevaisuudessa täällä ei ole enää juuri ketään

Japanin malliin, he eivät usko massakansoitukseen ja pitävät nykyisiä nuoria itsekkäinä kun eivät lisäänny.

Japanin väestötiheys kolminkertainen Euroopan Unioniin nähden, ja täälläkin riittää kyllä ihan tarpeeksi vielä ihmisiä.

Että eiköhän sinnekin vielä jatkossa joku riitä.

 

[Lallijuoppo]

Japanin väestötiheys kolminkertainen Euroopan Unioniin nähden, ja täälläkin riittää kyllä ihan tarpeeksi vielä ihmisiä.

Että eiköhän sinnekin vielä jatkossa joku riitä.

Japanin väkiluku on n. 130 miljoonaa. Jotenkin tuntuisi, että hieman on erilaiset ongelmat kuin viiden miljoonan Suomella.

 

[jipsu]

Idän lumo: Tulevaisuudessa täällä ei ole enää juuri ketään

Japanin malliin, he eivät usko massakansoitukseen ja pitävät nykyisiä nuoria itsekkäinä kun eivät lisäänny.

Hyvä vaan että ihmisten määrä laskee kestäviin lukuihin. Tämä nykyinen malli jossa öyhötetään ilmastonmuutoksesta kaikkialla mutta samaan aikaan pitäisi väestön kasvaa ja kasvaa että "väestöpyramidi pysyy terveenä", jos ei muuten niin hakemalla kehitysmaalaisia paikkaamaan ja kuluttamaan länsimaalaisittain tolkuttomasti. Aivan sairasta.

 

[Erkki_erikeepperi]

Hyvä vaan että ihmisten määrä laskee kestäviin lukuihin. Tämä nykyinen malli jossa öyhötetään ilmastonmuutoksesta kaikkialla mutta samaan aikaan pitäisi väestön kasvaa ja kasvaa että "väestöpyramidi pysyy terveenä", jos ei muuten niin hakemalla kehitysmaalaisia paikkaamaan ja kuluttamaan länsimaalaisittain tolkuttomasti. Aivan sairasta.

Nyt oli kyse etenkin Suomesta. Suomessa on väkiluku ollut aina kestävällä pohjalla.

Ja kun suomalaiset kuolee sukupuuttoon niin se ei tarkoita, että maailman ylikansoittuminen on sillä ratkaistu... Eiköhän maailmassa huitele menemään reilusti yli 10 miljardia ihmistä siinä vaiheessa.

 

[draco76]

Nyt oli kyse etenkin Suomesta. Suomessa on väkiluku ollut aina kestävällä pohjalla.

Ja kun suomalaiset kuolee sukupuuttoon niin se ei tarkoita, että maailman ylikansoittuminen on sillä ratkaistu... Eiköhän maailmassa huitele menemään reilusti yli 10 miljardia ihmistä siinä vaiheessa.

Parempi jos ihmiset saavat itse valita lisääntyvätkö vai eivätkö. Jos suomalainen ei halua lapsia niin suotakoon se hänelle, ei hänen vastuullaan tarvitse olla se kuolevatko suomalaiset kansana sukupuuttoon. Ylikansoitukseen ei länsimaat vaikuta, mutta yksilönvapaus on euroopassa vahva arvo. Japanissa ykslöllisyys ei ole niin suuressa huudossa.

 

[wanderer_]

Nyt oli kyse etenkin Suomesta. Suomessa on väkiluku ollut aina kestävällä pohjalla.

Ja kun suomalaiset kuolee sukupuuttoon niin se ei tarkoita, että maailman ylikansoittuminen on sillä ratkaistu... Eiköhän maailmassa huitele menemään reilusti yli 10 miljardia ihmistä siinä vaiheessa.

Ei ole, mutta tulevaisuudessa myös kehitysmaissa väestönkasvu alkaa hidastua. Niillä vain kestää aikansa päästä siihen vaiheeseen, missä me olemme nyt. (Mutta länsimaissa vasta pitkään onkin kestänyt.)

 

[Lallijuoppo]

Parempi jos ihmiset saavat itse valita lisääntyvätkö vai eivätkö. Jos suomalainen ei halua lapsia niin suotakoon se hänelle, ei hänen vastuullaan tarvitse olla se kuolevatko suomalaiset kansana sukupuuttoon. Ylikansoitukseen ei länsimaat vaikuta, mutta yksilönvapaus on euroopassa vahva arvo. Japanissa ykslöllisyys ei ole niin suuressa huudossa.

Tottakai voi valita, mutta valtio voisi tehdä sen lasten hankkimisen paljon kannattavammaksi. Voisi vaikka vihdoin hoitaa sen, että naisen työnantaja ei joudu maksumieheksi jonkun äitiydestä. Tehdä myös jotain sen eteen, että kannattavaa lapsenteko on vain sosiaalihuollon asiakkaille.

 

[Lallijuoppo]

Ei ole, mutta tulevaisuudessa myös kehitysmaissa väestönkasvu alkaa hidastua. Niillä vain kestää aikansa päästä siihen vaiheeseen, missä me olemme nyt. (Mutta länsimaissa vasta pitkään onkin kestänyt.)

Kehitysapu nolliin ja annetaan niiden selvitä miten haluavat. Luonto hoitaa ongelman, jonka länsimainen lääketiede on keinotekoisesti aikaansaanut.

 

[wanderer_]

Kehitysapu nolliin ja annetaan niiden selvitä miten haluavat. Luonto hoitaa ongelman, jonka länsimainen lääketiede on keinotekoisesti aikaansaanut.

Niin, tuolla tavoin niitä lapsia tehdään enemmän, mikä tuskin on se kehitys, jota me haluamme. Ainoa tapa, jolla hedelmällisyys laskee, on väestön olojen paraneminen (nämä on ihan tunnettuja väestötieteellisiä faktoja, varmaan sinäkin ne tiedät). Siihen en kommentoi, auttaako kehitysapu.

 

[FireFly Renaissance]

Ei ole, mutta tulevaisuudessa myös kehitysmaissa väestönkasvu alkaa hidastua. Niillä vain kestää aikansa päästä siihen vaiheeseen, missä me olemme nyt. (Mutta länsimaissa vasta pitkään onkin kestänyt.)

Noh, maailman väestöstä "Länsimaissa" asuu alle 1/6 osa maapallon väestöstä. Eli ei siinä tainnut kovin kauaa mennä, sen jälkeen kun kuolleisuus romahti.

 

[wanderer_]

Noh, maailman väestöstä "Länsimaissa" asuu alle 1/6 osa maapallon väestöstä. Eli ei siinä tainnut kovin kauaa mennä, sen jälkeen kun kuolleisuus romahti.

No, kehitys alkoi 1800-luvulla, eli jonkin aikaa kuitenkin. Silloin esim. Suomessa oltiin kehitysmaiden tasolla hedelmällisyydessä.

Täältä lisätietoa:
Fertility Rate

 

[FireFly Renaissance]

No, kehitys alkoi 1800-luvulla, eli jonkin aikaa kuitenkin. Silloin esim. Suomessa oltiin kehitysmaiden tasolla hedelmällisyydessä.

Täältä lisätietoa:
Fertility Rate

Niin tuosta näppärästi unohtui kokonaan se kuolleisuus ja elinaika. Kehitysmaissa pompattiin myös elinolosuhteissa 100v kertalaakista, kun Eurooppalaiset toivat sinne valmiin lääketieteen. Sen takia se väestö on nimenomaan räjähtänyt.

Tilastosta puuttuu myös suurin osa pahimmista ongelma-alueista.

 

[wanderer_]

Niin tuosta näppärästi unohtui kokonaan se kuolleisuus ja elinaika. Kehitysmaissa pompattiin myös elinolosuhteissa 100v kertalaakista, kun Eurooppalaiset toivat sinne valmiin lääketieteen. Sen takia se väestö on nimenomaan räjähtänyt.

Lapsia tehdään paljon siksi, että niitä kuolee paljon. Kun lapsia jää enemmän eloon, ei tarvitse tehdä niin paljon. Ja kun olosuhteet muuten paranevat, ei tarvita lapsia turvaamaan vanhempien elantoa.


Hyvin yksinkertaista. Se on ihan sama kenen ansiosta hedelmällisyys on missäkin laskenut. IMO ihan länsimaiden etu on myös se, että elintaso kehitysmaissa nousee. Paitsi jos tänne tosiaan kaivataan niitä miljoonien kehitysmaalaisten muuttovirtoja.

 

[FireFly Renaissance]

Lapsia tehdään paljon siksi, että niitä kuolee paljon. Kun lapsia jää enemmän eloon, ei tarvitse tehdä niin paljon. Ja kun olosuhteet muuten paranevat, ei tarvita lapsia turvaamaan vanhempien elantoa.

Hyvin yksinkertaista.

Hyvin yksinkertaista kun yksinkertaistaa monimutkaisia asioita yhteen (haluamaansa) totuuteen.

 

[wanderer_]

Hyvin yksinkertaista kun yksinkertaistaa monimutkaisia asioita yhteen totuuteen.

No, voit toki opiskella asiaa (enemmän kuin minä ), ja esittää uuden teorian siitä, mistä hedelmällisyyden lasku johtuu. Tähän mennessä tutkijat ovat olleet tuota mieltä. Mutuilulle ei ole sijaa.

 

[FireFly Renaissance]

No, voit toki opiskella asiaa (enemmän kuin minä ), ja esittää uuden teorian siitä, mistä hedelmällisyyden lasku johtuu. Tähän mennessä tutkijat ovat olleet tuota mieltä. Mutuilulle ei ole sijaa.

Se on yksi osa hedelmällisyyttä. Ei ainoa. Ja tämän kyllä ymmärtää varmasti joka ainoa tutkija, joten älä nyt viitsi naurattaa.

Näppärästi onnistuit muuten ohittamaan koko kuolleisuuden ja elinajan jonka toin esiin.

 

[wanderer_]

Se on yksi osa hedelmällisyyttä. Ei ainoa. Ja tämän kyllä ymmärtää varmasti joka ainoa tutkija, joten älä nyt viitsi naurattaa.

Niin mikä on?


Muissa kommenteissasi ei ollut mitään pointtia tämän keskustelun kannalta. Toivoisin enemmän faktoihin perustuvaa kantaa muutenkin, joten laitathan tutkimuslähteet, joihin väitteesi perustuvat.

 

[FireFly Renaissance]

Niin mikä on?


Muissa kommenteissasi ei ollut mitään pointtia tämän keskustelun kannalta.

Niissä ei ollut pointtia sinun oman mielipiteesi kannalta. Keskusteluksi tämän kutsuminen nyt on melko irvokasta.

Voit miettiä ihan omassa päässäsi, miten esimerkiksi Kiinan yhden lapsen politiikka vaikuttaa syntyvyyteen ja miten se sopii tähän sinun ainoaan totuuteesi.

 

[jipsu]

Ihan yleinen konsensus siitä on että mitä paremmin naiset kouluttautuvat ja elintaso nousee, sitä enemmän syntyvyys laskee. Tehokkainta kehitysapua olisi kannustaa (pakottaa rahaa vastaan) tytöt kouluun ja työuralle.

Syrjisi poikia kun joidenkin ne työt olisi tehtävä mutta voi voi. Näyttää muutenkin että naiset ne työt tekee ja miehet makoilee näissä savimajamaissa.

 

[wanderer_]

Niissä ei ollut pointtia sinun oman mielipiteesi kannalta. Keskusteluksi tämän kutsuminen nyt on melko irvokasta.

Voit miettiä ihan omassa päässäsi, miten esimerkiksi Kiinan yhden lapsen politiikka vaikuttaa syntyvyyteen ja miten se sopii tähän sinun ainoaan totuuteesi.

Lienee itsestäänselvää, että Kiinan malli toimi Kiinassa, ja siellähän on oltu pitkään ongelmissa, koska miehiä on liian paljon verrattuna naisiin. Lisäksi ikärakenne on sielläkin vanhentumaan päin, joten perhekokorajoituksia on jouduttu hellittämään.


Tässäpä vähän hedelmällisyyden syistä. Löytyy tuon laittamani linkin takaa, laitoin spoilereihin pätkityn version tekstistä. Erittäin hyvä katsaus eri syihin, löytyy Kiinastakin oma kappaleensa. Myös uskonnon vaikutuksesta on mielenkiintoista settiä, katsokaapa miten Iranissa on käynyt!

Mutta pääsisällön voi minusta tiivistää aika hyvin: hyvinvointi (erityisesti naisten ja lasten)/elintason nousu laskee hedelmällisyyslukua.

Fertility Rate

Spoileri: pitkä teksti

What explains the change in the number of children women have?
Women's empowerment, the increasing well-being and status of children, technological and economic changes, changing norms, and opportunities for family planning matter for the reduction of the total fertility rate that I documented above. Below I will review both the theoretical explanations of how each of these aspects impacted the number of children women have and also present the empirical research that investigates these explanations.

What makes precise accounting difficult is that the different explanations of declining fertility are not mutually exclusive. But my sense from reading the literature is that over the long-run the two first explanations – women's empowerment and the increasing well-being and status of children – have been the two most important factors in most places.

Empowerment of women
Women's Education
The level of education in a society – of women in particular – is one of the most important predictors for the number of children families have. Before I am looking at the data and the empirical evidence in the research literature that establishes why increasing education is leading to a declining number of children per woman we should ask why and how exactly women's education is linked to the choice about children. We should look at the theory.

Positive feedback via the health of children

There is evidence, which we discuss in our entry on child mortality, that better education of mothers is having a positive impact on better health and lower mortality of the children. Further below I will review the evidence that lower child in turn leads to a decrease of the total fertility rate. Taken together these two pieces of evidence suggest that better education of women reinforces the direct effect it has on fertility through an additional indirect effect via better child health.

Positive feedback via contraceptives

Education is also important for the knowledge and use of contraceptives and the ability of better educated women to reduce the gap between the desired and the actual number of children is an additional positive feedback effect by which better education reduces the number of children. Chicoine (2012) finds evidence for the importance of education in this regard.

Positive feedback via lower fertility

The shortest loop of positive feedback runs through fertility itself. Education is not only reducing fertility, lower fertility also allows for better education. Better education of women thereby reinforces itself, both within as well as across generations.

Evidence for this two-way reinforcing relationship can be found in the historical transition to lower fertility in Prussia which was studied by Becker, Cinnirella and Woessmann (2010).6

The effect that better education has on lower fertility can reinforce itself also over subsequent generations. As the fertility rate declines the education system faces smaller and smaller cohorts of school children for which it can better provide. And additionally parents with fewer children also have more opportunities to nurture and support each child. This is a kind of demographic dividend on education.

Better education makes it possible for social norms to change

In both historical and contemporary episodes of declining fertility researchers have found strong evidence that social norms are important in reducing the number of children that parents desire – I will present some of this evidence below. Education seems to be a key prerequisite for these changes to take hold.





Women’s Labor Force Participation
The increasing labor force participation of women is a second aspect of women's rising empowerment in society and this change too tends to lead to a decline of the number of children that women have. This change is so closely linked to the rising education of women discussed before that it is indeed impossible to separate from that. A substantial part of the increased opportunities that better education offered were realized in the labor market and it can be argued that the best way to understand how education matters for fertility rates is to view it together with women's increasing labor force participation.


Increasing well being and status of children
Child mortality
Rapid population growth has been a temporary phenomenon in countries around the world. Rapid population growth starts when the health of the population improves and the mortality rate in a population decreases while the birth rate stays as high as before. Rapid population growth then comes to an end when after some time the birth rate follows the decline of the mortality rate. The model of the demographic transition formalizes this relationship between mortality, fertility, and population growth. Is the regularity of this co-movement of mortality and fertility rates just a coincidence?

The theoretical and empirical literature suggests that these changes regularly coincide with additional changes – such as those discussed above – and that the link is therefore partly driven by changes of third factors. But the literature additionally suggests that there is a important direct and causal effect of declining mortality – particularly of children – on the number of children parents are having. The sections below discuss first the theoretical reasoning and then the empirical evidence.

In an environment with high child mortality women will give birth to more children than they want to ensure against the loss of children

The theoretical argument for the link between high mortality – particularly at a young age – and families' decisions for a certain number of births becomes understandable when one considers how families who want a certain number of children are forced to think in a high mortality environment. If parents have a certain target for a number of surviving children then the number of children the women gives birth to will need to be higher when the level of child mortality is higher.17 Two mechanisms are at work – none of which have a particular pleasant name in the demographic literature:18

• "Child replacement": Parents that experience the death of a child might deliberately decide for an additional birth in order to “replace” a child that has died.
• "Child hoarding": Demographers speak of hoarding when a family decides to have more births than their desired number of children in order to protect themselves against the possibility of future high mortality in the family.⁠ The motivation for ‘hoarding’ is best understood in contrast to the motivation for replacement. Replacement is the response to the experience of a child death while hoarding is the response to the expectation of child mortality. This thinking becomes understandable when one considers that in pre-modern societies more than one third of all children die before they are five years old.

Of these two effects only hoarding can explain why a decline of fertility follows a decline of child mortality in the way it is described by the model of the demographic transition. As child mortality decreases, parents gradually learn that the risk of child death is decrease and see that hoarding is not needed anymore. Finally in the absence of child mortality parents can decide directly the number of children that they want. Consistent with the model of the demographic transition there might be a time lag between declining mortality and declining fertility as parents will only in retrospect learn that the environment has changed and the risk of child death is declining.



More education for children made having children more expensive
In today's rich economies children have vastly more education than in the poor agrarian economies of the past. The basic argument for why the increase of education contributed to the decline of fertility rates derives again from the seminal work of Becker (1960) who argued that because of the costs of bringing up a child parents have to make a decision between the number of children they want (quantity) and the resources they want to spend on each child (quality). Limited resource force parents to decide to either have many children – but then have few resources (time & money) available for each child – or to have fewer children and then to be able to have more resources available for each child. This tradeoff is described in the literature as parents' choice between the "quantity" or the "quality" of their children.26

The argument in a nutshell is that educating children is very costly and since parents have limited resources the increasing costs of having children forced them to have fewer children.

Lower child mortality increases the incentives to invest more resources into children

A first extension of the argument linking fertility rates and children's education explains that this association is partly driven by the decline of child mortality. The model developed by Soares (2005),27 argues that declining child mortality changes parents incentive in the quantity-quality-tradeoff described above. In the high mortality environment of the past, investments in the education of children had low returns since there was a high risk that the child does not survive. Parents therefore did not want to spend resources in educating children who are at a high risk of premature death and therefore might not benefit from that education. With little incentive into the uncertain future of their children, parents instead hoped to maximize the contribution from children to the household by increasing the quantity of children.

Falling child mortality then changed the incentives of the quantity-quality-tradeoff: The reductions in mortality – of children in particular, but over the life course more generally – increased the incentive for parents to invest in the education of their children (‘quality’) and with limited resources to spend on education they are thereby compelled to give up the goal of maximizing the number of children (‘quantity’). Lower child mortality increases the incentives to invest more resources into each child and with limited resources parents therefore chose to have fewer children

Technological and structural change increased the importance of education

Falling mortality of children is of course not the only reason why children in societies with better living conditions are better educated.

Technological change killed many of the low-skill, routine tasks that kept our ancestors busy and meant that workers in a modern economy need a much higher level of education. The economic change driven by technological improvements meant that the returns to education increased and these in turn increased the incentives to invest in the education rather than the number of children, as Becker, Murphy, and Tamura (1990) argue.28 This tilted the quantity-quality tradeoff yet further away from a high number of children.


Children providing for their parents at an old age
In popular accounts, it is often argued that in the past and in poor economies parents aim for a large number of children as they will depend on them for support in old age. This argument cannot have played a large role before the onset of the demographic transition as the stagnation of population growth implies that on average only two children will reach the reproductive age.

But even for the time thereafter and more generally there is surprisingly little evidence for this argument given how well it is known. In reviewing the literature Bloom and Luca (2016)31 conclude that “the empirical evidence supporting this hypothesis is surprisingly scarce.”

In a study in Indonesia Cameron and Cobb-Clark (2001)32 find only very limited importance of the transfers of children to their parents and emphasize that instead the elderly are mostly relying on their own labor income even at an old age.

During the period of the demographic transition when mortality was low and fertility high however there is some evidence for the importance of children for old-age support from the US where Sundstrom and David (1988)33 documented the importance of children for the old-age support of the parents before the civil war.

Also Billari and Galasso (2009)34 examine the effect of a pension reform in the 1990s in Italy and find evidence that pensions and children are to some extent substitutes when it comes to support in old age.

Overall however the demand for children arising out of a need for support in old age is likely to be less important than other factors examined here.

Increasing prosperity and structural transformation of the economy
The following plot shows the close relation between the income level (measured by GDP per capita) and the total fertility rate. Shown are not just country averages of the fertility rate and income, the visualization is also showing the within-country inequality. Each population is split into 5 quintiles, from the poorest 20% to the richest 20%. Unfortunately there is no data available to do this perfectly and I had to combine income and wealth data to approximate the relationship: The fertility rate by the wealth quintile in each country is plotted against the respective income quintile in each country. The match is imperfect because I am assuming that each household is in the same income and wealth quintile and this is only an approximation of reality.

The reflex of many economists when thinking about the fertility rate is to point to income as the likely determinant. And sure enough, between countries and over time we see that higher incomes are associated with lower fertility. But good things come together – richer countries are also healthier and better educated – and so this correlation between high incomes and low fertility alone is surely not evidence that it is increasing income that is responsible for the decrease in fertility.

In fact we have already explored several third factors. Most obviously, a higher level of education of a population is a factor that contributes to higher prosperity and a lower number of children. And a second set of changes – technological change, lower child labour, and the structural change of the economy – comes along with economic growth and lowers the demand of parents for children, as we have seen.

But still there might also be a direct effect of increasing prosperity on the declining demand for children. Higher incomes make different, more varied lifestyles possible, which might convince prospective parents to have fewer or no children. With respect to the increasing prosperity in Europe over the last century the historians George Alter and Gregory Clark write:35 “New products and new lifestyles in the growing metropolitan societies created by the Industrial Revolution expanded choices. Wealthy families responded by consuming more of these new products and services instead of producing children.”


The correlation that we see in the visualization below is therefore partly driven by a direct link between income and the number of children parents want, but to a large extent also by changes that correlate with prosperity and fertility rates.




Culture and norms
The change of fertility are a prime example for changing social norms. In many places around the world the practice of having more than 5, 6, 7, or 8 children, which was the norm for millennia, was replaced by the norm of having 2 children or fewer.


Earliest date of a 10% decrease in fertility in Europe42



Religion and fertility
Many religious teachings are asking the believers to have a large number of children. The Christian bible for example teaches to “be fruitful and multiply and fill the earth and subdue it”.43

The visualization below shows the children per woman plotted against the share of children that die in the first 5 years of life. Each country here is colored according to the largest religious group in that country. The obvious relationship here is that in countries where more children survive, fertility is lower. Which religion dominates in a country has no clear relation to the fertility level – and even if does have some importance the correlation is much weaker than that with the health of children. Countries with a majority Christian population have fertility rates as high as 6 (DR Congo) and as low as 1.25 (Portugal) children per woman. Across countries fertility rates vary within and not between religions.

And what is true between countries is even more obvious for the change over time. Religious background cannot explain the rapid change in the level of fertility that we saw. Explanations that refer to the cultural background of a population regularly run into this problem that they can hardly explain the very fast socio-economic changes over time. Despite the ascribed values of a particular religion we have seen changes that are at odds with these: In catholic Italy the fertility declined from 2.5 in 1966 to 1.2 at its lowest rate in 1997, and in Muslim Iran the fertility declined from 6.5 children per woman in 1982 to 1.8 in 2005!

As it is so often the case with explanations for social phenomena, the importance of culture is easily overestimated.

While the big differences between countries today and changes over time are not determined by religion it would be wrong to say that religion has no importance for the number of children women have.44 There is evidence that, everything else being equal, religious people have more children, so that religion matters for differences at the same socio-economic level. Still, the differences between religions within the same country are much smaller than the differences between different countries in different socio-economic conditions. We can see how much more living conditions matter than the religion.

And then there have been some small highly religious sub-populations in which religious teaching had a very substantial effect on fertility rates. The highest total fertility rate that I found for any population in human history was for the Hutterites – a group of Christians with origins in Tyrol – where, in the early twentieth century, married Hutterite women in North America had on average 10.4 children.45


Family planning
Family planning refers to all active efforts to chose actively the number of children a woman or family wants. While the changes discussed before changed the incentives for having a larger or smaller number of children, family planning is focussed on the decision making and implementation of that decision on the personal level.

Family planning involves the use of contraception as well as counseling by experts.

Why family planning is highly important today is to consider the share of pregnancies that are unwanted. The number of pregnancies that are unintended is very high. For the year 2012 – the last year for which we have data – it is estimated46 that 85 million pregnancies were unwanted. These are 40 percent of all 213 million pregnancies in that year.

Of these 85 million pregnancies 50 percent ended in abortion, 13 percent ended in miscarriage, and 38 percent resulted in an unplanned birth. This means that 32 million children are born unplanned every year.


Contraception
Women’s empowerment and the increased status of children reduce the number of children that parents want. But a goal of lower fertility is irrelevant if there are no means to achieve it. Methods of contraception give parents the chance to get the actual fertility closer to their desired fertility.

Today there is a range of methods of contraception available which are referred to as "modern methods":47

• oral hormonal pills,
• the intra-uterine device (IUD),
• the male condom,
• injectables,
• the implant (including Norplant),
• vaginal barrier methods,
• female and male sterilization,
• the female condom
• and emergency contraception.

Coercive policy interventions
Did China's one-child policy reduce fertility?
A common claim—and one originated by the Chinese Government—is that China’s one-child policy has prevented approximately 400 million Chinese births. The view of many has been that this policy shaped a population age structure that contributed to economic growth (through the effect of the “demographic dividend”) and even contributed to global efforts to address climate change. But was the policy necessary to drive down fertility?

But is it really? The chart shows fertility in China since 1945. The striking decline and rebound of fertility around 1960 is due to the Great Leap Forward famine. But otherwise fertility in China was over 5 and even as high as 7 children per woman in the 1950s and 60s. Then, fertility started to decline – and as we see from the chart this decline started in 1970, long before the introduction of the one-child-policy. China promoted family planning policy in the 1960s and 70s, but the one-child policy was phased in between 1978 and 1980. By the time of the introduction of the one-child-policy, fertility in China had already more than halved. The huge reduction in fertility happened irrespective of the one-child-policy. Until 1980 child mortality – which we saw is an important determinant of fertility – had already halved from 12% (in 1969) to 6%.

In 2013 the researchers Wang Feng, Yong Cai, and Baochang Gu examined what China’s fertility rate would have been in the absence of the one-child policy.53 Using data from countries that had a similar birth rate to China’s in 1970, they compared the trajectories of change in those countries with that of China. The study found that “in other countries without a one-child policy the birth rate also declined, and it declined below the level predicted for China.” Additionally, the researchers estimated what China’s fertility would have been without the one-child policy by using the UN’s 2011 population projection model. The results showed that China’s fertility rate, which was already on a rapid decline in 1970, would have continued to decline after 1980 and by 2010 “fertility would have fallen to its currently observed level.” The continuation of the decline is due to the continuations of improving living conditions in China over this period.

Also shown in the chart is the evolution of fertility in Taiwan. Taiwan – which is claimed by China as part of China – never introduced a one-child-policy. Yet, Taiwan experienced the same decline that China did. From around 7 children per woman to fewer than two. Today the fertility in Taiwan is even lower than in China. In fact the fertility is close to 1 child per woman – just the aim that China had and never reached despite this being the planned outcome of the Chinese government. The point here is that economic and social development is truly important and ultimately what influences women’s decision about how many children they want to have.

Did the one-child-policy work? Fertility in China and Taiwan (1945-2015)


Fertility is first falling with development – and then rising with development
We have already seen that as a country develops – child mortality declines and incomes grow – the fertility declines rapidly.

The demographers Mikko Myrskylä, Hans-Peter Kohler & Francesco Billari studied what happens at very high levels of development. To measure development they relied on the Human Development Index – a measure published by the UN that combines with equal weight indicators of a country's health, material living standards and level of education.

In their study – published in Nature in 200954 – they found "a fundamental change in the well-established negative relationship between fertility and development as the global population entered the twenty-first century."

The visualization below shows their finding. Again, we can see the strong negative association between a country’s level of development and the fertility level. But at very high levels of development—HDI over 0.85 or even 0.9—this association is reversed. While causality cannot be established in this relationship, it is evident that after a given point, higher development is associated with increasing fertility. Not only do the authors show this relationship cross-sectionally, but also over time: after reaching the lowest Total Fertility Rate at HDI values between 0.85 and 0.9, fertility then increases again as countries advanced to the highest development levels.

It is a finding with important consequences. The authors note that this reversal "has the potential to slow the rates of population ageing, thereby ameliorating the social and economic problems that have been associated with the emergence and persistence of very low fertility".

For an interactive version of the above visualization, see here.

The relationship between fertility and HDI through time (1980, 2000, 2014)55

 

[wanderer_]

Kiinan perhepolitiikasta:



The chart shows fertility in China since 1945. The striking decline and rebound of fertility around 1960 is due to the Great Leap Forward famine. But otherwise fertility in China was over 5 and even as high as 7 children per woman in the 1950s and 60s. Then, fertility started to decline – and as we see from the chart this decline started in 1970, long before the introduction of the one-child-policy. China promoted family planning policy in the 1960s and 70s, but the one-child policy was phased in between 1978 and 1980. By the time of the introduction of the one-child-policy, fertility in China had already more than halved. The huge reduction in fertility happened irrespective of the one-child-policy. Until 1980 child mortality – which we saw is an important determinant of fertility – had already halved from 12% (in 1969) to 6%.

In 2013 the researchers Wang Feng, Yong Cai, and Baochang Gu examined what China’s fertility rate would have been in the absence of the one-child policy.53 Using data from countries that had a similar birth rate to China’s in 1970, they compared the trajectories of change in those countries with that of China. The study found that “in other countries without a one-child policy the birth rate also declined, and it declined below the level predicted for China.” Additionally, the researchers estimated what China’s fertility would have been without the one-child policy by using the UN’s 2011 population projection model. The results showed that China’s fertility rate, which was already on a rapid decline in 1970, would have continued to decline after 1980 and by 2010 “fertility would have fallen to its currently observed level.” The continuation of the decline is due to the continuations of improving living conditions in China over this period.

Also shown in the chart is the evolution of fertility in Taiwan. Taiwan – which is claimed by China as part of China – never introduced a one-child-policy. Yet, Taiwan experienced the same decline that China did. From around 7 children per woman to fewer than two. Today the fertility in Taiwan is even lower than in China. In fact the fertility is close to 1 child per woman – just the aim that China had and never reached despite this being the planned outcome of the Chinese government. The point here is that economic and social development is truly important and ultimately what influences women’s decision about how many children they want to have.



Did the one-child-policy work? Fertility in China and Taiwan (1945-2015)

 

[Bitutus]

Ihan yleinen konsensus siitä on että mitä paremmin naiset kouluttautuvat ja elintaso nousee, sitä enemmän syntyvyys laskee. Tehokkainta kehitysapua olisi kannustaa (pakottaa rahaa vastaan) tytöt kouluun ja työuralle.

Syrjisi poikia kun joidenkin ne työt olisi tehtävä mutta voi voi. Näyttää muutenkin että naiset ne työt tekee ja miehet makoilee näissä savimajamaissa.

Näinpä, mutta tuolla kehitysmaissa on pieniä kulttuuris-uskonnollisia haasteita, jotka vähän jarruttavat kehitystä. Suomen oloissa jos missään tuon tempun pitäisi onnistua, mutta kovin on ohkaset tulokset - varsinkin somaleilla. Jos meillä ei saada tiettyjen vähemmistöjen naisia koulunpenkille ja urakiitoon, niin ei se kyllä onnistu millään kehitysavulla tuolla ei niin kehittyneissä maissakaan.

Noilla alueilla väestönkasvu ja meno pysyy tuollaisena niin pitkään, kun sinne vain jaksetaan kantaa lääkkeitä ja safkaa. Karu mutufakta.

 

[FireFly Renaissance]

Mutta pääsisällön voi minusta tiivistää aika hyvin: hyvinvointi (erityisesti naisten ja lasten)/elintason nousu laskee hedelmällisyyslukua.

Se ei slti ole koko totuus, eikä hedelmällisyysluku kerro kaikkea väestön kasvunopeudesta kuten annoit ymmärtää, koska siihen vaikuttaa yhtä vahvasti myös kuolleisuus.

 

[Erkki_erikeepperi]

Naisen aseman paraneminen hillitsee syntyvyyttä, mutta syntyvyyshän on vain toinen puoli kolikosta, ja toinen puoli on kuolleisuus. Jos valkoinen mies ei olisi koskaan astunut jalallaan Afrikkaan, niin siellä olisi elinajanodote sillä tasolla, ettei se paljon haittaisi, vaikka naiset synnyttäisi paljon lapsia...

 

[wanderer_]

Näinpä, mutta tuolla kehitysmaissa on pieniä kulttuuris-uskonnollisia haasteita, jotka vähän jarruttavat kehitystä. Suomen oloissa jos missään tuon tempun pitäisi onnistua, mutta kovin on ohkaset tulokset - varsinkin somaleilla. Jos meillä ei saada tiettyjen vähemmistöjen naisia koulunpenkille ja urakiitoon, niin ei se kyllä onnistu millään kehitysavulla tuolla ei niin kehittyneissä maissakaan.

Noilla alueilla väestönkasvu ja meno pysyy tuollaisena niin pitkään, kun sinne vain jaksetaan kantaa lääkkeitä ja safkaa. Karu mutufakta.

Uskonto ei ole hedelmällisyyden kannalta niinkään ongelma, kun elintaso on riittävän korkealla.

 

[Bitutus]

Uskonto ei ole hedelmällisyyden kannalta niinkään ongelma, kun elintaso on riittävän korkealla.

Ei ole, mutta uskonto ja sen paikalliset tulkinnat jarruttavat elintason nousua. Tyttöjen koulunkäynti kun on melkoinen punainen vaate eräillä alueilla, ja nimenomaan tasa-arvoinen koulutus on lähtökohta tasa-arvoiselle ja hyvän elintason omaavalle yhteiskunnalle. Oikeastaan sen takia meidän pitäisi tukea koulunkäyntiä niillä köyhillä alueilla, joilla ei ole tyttöjen koulunkäynnille muuta estettä kuin raha.

 

[wanderer_]

Pakko vielä laittaa tällainen mielenkiintoinen kartta, kun tuli tuota sivua lueskeltua. Mehän tarkastellaan ihan järjettömän kokoisia alueita (esim. koko Afrikkaa), ja katsotaan niitä vain yhtenä könttinä, vaikka pitäisi ehkä huomioida myös se, että sen ison alueen sisällä voi olla melkoisia sisäisiä vaihteluita.


Esimerkkinä Intia:

Ja tässä Afrikka:

 

[jipsu]

Näinpä, mutta tuolla kehitysmaissa on pieniä kulttuuris-uskonnollisia haasteita, jotka vähän jarruttavat kehitystä. Suomen oloissa jos missään tuon tempun pitäisi onnistua, mutta kovin on ohkaset tulokset - varsinkin somaleilla. Jos meillä ei saada tiettyjen vähemmistöjen naisia koulunpenkille ja urakiitoon, niin ei se kyllä onnistu millään kehitysavulla tuolla ei niin kehittyneissä maissakaan.

Noilla alueilla väestönkasvu ja meno pysyy tuollaisena niin pitkään, kun sinne vain jaksetaan kantaa lääkkeitä ja safkaa. Karu mutufakta.

Eihän täällä ole edes yritetty? Tuet rullaa ja tulkit saa kelalta vuodesta toiseen. Rasismia olisi pakottaa/sitoa tukia integraatioon. Mikäs siinä on mahaa kasvattaa ja huonosti käyttäytyviä pentuja ulos "yksinhuoltajana" pullautella. Mitenhän iso % näistä somaliämmistä osaa edes kirjoittaa.

 

[FireFly Renaissance]

Kannattaa myös muistaa, että elintaso nousee kun syntyvyys laskee. Eli osittain tässä on kyseessä muna-kana.

Kun pyöräytetään se puolen kymmentä mukulaa niin yllätys-yllätys niitä ei ole varaa kouluttaa, jos edes ruokkia ja saavat muutenkin pärjätä omillaan.

 

[FireFly Renaissance]

Uskonto ei ole hedelmällisyyden kannalta niinkään ongelma, kun elintaso on riittävän korkealla.

Jostain syystä Lestadiolaisten syntyvyys on kuitenkin jotain ihan muuta kuin maallistuneilla naapureillaan? Kyllä myös uskonnolla voi olla merkittävä vaikutus.

 

[wanderer_]

Jostain syystä Lestadiolaisten syntyvyys on kuitenkin jotain ihan muuta kuin maallistuneilla naapureillaan? Kyllä myös uskonnolla voi olla merkittävä vaikutus.

Lue tuo linkkaamani juttu. Uskonnolla on tietenkin merkitystä, mutta ei niin paljon kuin ihmiset usein luulevat.

Religion and fertility
Many religious teachings are asking the believers to have a large number of children. The Christian bible for example teaches to “be fruitful and multiply and fill the earth and subdue it”.43

The visualization below shows the children per woman plotted against the share of children that die in the first 5 years of life. Each country here is colored according to the largest religious group in that country. The obvious relationship here is that in countries where more children survive, fertility is lower. Which religion dominates in a country has no clear relation to the fertility level – and even if does have some importance the correlation is much weaker than that with the health of children. Countries with a majority Christian population have fertility rates as high as 6 (DR Congo) and as low as 1.25 (Portugal) children per woman. Across countries fertility rates vary within and not between religions.

And what is true between countries is even more obvious for the change over time. Religious background cannot explain the rapid change in the level of fertility that we saw. Explanations that refer to the cultural background of a population regularly run into this problem that they can hardly explain the very fast socio-economic changes over time. Despite the ascribed values of a particular religion we have seen changes that are at odds with these: In catholic Italy the fertility declined from 2.5 in 1966 to 1.2 at its lowest rate in 1997, and in Muslim Iran the fertility declined from 6.5 children per woman in 1982 to 1.8 in 2005!

As it is so often the case with explanations for social phenomena, the importance of culture is easily overestimated.

While the big differences between countries today and changes over time are not determined by religion it would be wrong to say that religion has no importance for the number of children women have.44 There is evidence that, everything else being equal, religious people have more children, so that religion matters for differences at the same socio-economic level. Still, the differences between religions within the same country are much smaller than the differences between different countries in different socio-economic conditions. We can see how much more living conditions matter than the religion.

And then there have been some small highly religious sub-populations in which religious teaching had a very substantial effect on fertility rates. The highest total fertility rate that I found for any population in human history was for the Hutterites – a group of Christians with origins in Tyrol – where, in the early twentieth century, married Hutterite women in North America had on average 10.4 children.45

 

[Riihitonttu]

Pakko vielä laittaa tällainen mielenkiintoinen kartta, kun tuli tuota sivua lueskeltua. Mehän tarkastellaan ihan järjettömän kokoisia alueita (esim. koko Afrikkaa), ja katsotaan niitä vain yhtenä könttinä, vaikka pitäisi ehkä huomioida myös se, että sen ison alueen sisällä voi olla melkoisia sisäisiä vaihteluita.

Esimerkkinä Intia:

Ja tässä Afrikka:

No Afrikka on on pinta-alaltaan n. 10 kertaa suurempi kuin Intia, joka on n. miljoona neliökilometriä pienempi kuin EU ja Intiassa on yli kaksi ja puoli kertaa enemmän asukkaita kuin EU:ssa.

Afrikan väestön on ennustettu kasvavan 4-5 miljardiin ja Nigerian ohittavan väestömäärässä USA:n. Intian kohdalla syntyvyyttä tuee hidastamaan synnyttäjien väheneminen. Mutta väheneekö syntyvyys tarpeeksi ennen kuin maapallon kantokyky ylittyy, ympäristö ja luonto kyllä tulevat kärsimään.

Intiassa, Kiinassa, Afrikassa ja muslimimaissa olisi feministeille paljon työsarkaa.

Syntymä on suuri uhka Intian naisille ja tytöille. Tilastojen mukaan kahden viime vuosikymmenen aikan on abortoitu lähes kymmenen miljoonaa tyttösikiötä, ulträänilaitteiden perusteella. Joskus syntyy tyttö vaikka ultraäänen perusteella luultiin pojaksi, niinpä myös tyttövauvoja abortoidaan.
...
On kyliä kuten Gujartissa sijaitseva Fategharg, jossa on vain 25 alle 18 vuotiasta tyttöä sataa poikaa kohti.
...
Intiassa syntyy 914 tyttöä tuhatta poikaa kohden. Koska tyttöjä syntyy hiukan poikia enemmän, voi arvioida, että joka kymmenes tyttö abprtoidaan. Tilanne on viidenkymmenen viime vuoden aikana vain pahentunut, sillä vuonna 1961 intiassa oli 976 tyttöä jokaista tuhatta poikaa kohti.

Tommi Nieminen, Vastaus on Intia, Bookwell Oy, Porvoo 2015 sivu 212. Sieltä löytyy alkuperäiset lähdeviitteetkin, jos jota kuta kiinnostaa.

 

[Riihitonttu]

Lue tuo linkkaamani juttu. Uskonnolla on tietenkin merkitystä, mutta ei niin paljon kuin ihmiset usein luulevat.

Mitä yrität selittää, uskonnoilla on vielä paljonkin merkitystä syntyvyyteen, ongelmana on se, että väestö kasvaa monissa maissa taloutta nopeammin. Ehtiikö naisten koulutus ja elintason nousu vaikuttaa ennen kuin ympäristön kantokyky on ylitetty, se on ongelma. Liikaväestön purkaminen kehittyvistä maistajo muutenkin liikaväestöiseen Eurooppaan ei auta, pahentaa vain tilannetta.

 

[wanderer_]

Mitä yrität selittää, uskonnoilla on vielä paljonkin merkitystä syntyvyyteen, ongelmana on se, että väestö kasvaa monissa maissa taloutta nopeammin. Ehtiikö naisten koulutus ja elintason nousu vaikuttaa ennen kuin ympäristön kantokyky on ylitetty, se on ongelma. Liikaväestön purkaminen kehittyvistä maistajo muutenkin liikaväestöiseen Eurooppaan ei auta, pahentaa vain tilannetta.

Niin, luitko sen laittamani tekstin?

 

[Lallijuoppo]

Mitä yrität selittää, uskonnoilla on vielä paljonkin merkitystä syntyvyyteen, ongelmana on se, että väestö kasvaa monissa maissa taloutta nopeammin. Ehtiikö naisten koulutus ja elintason nousu vaikuttaa ennen kuin ympäristön kantokyky on ylitetty, se on ongelma. Liikaväestön purkaminen kehittyvistä maistajo muutenkin liikaväestöiseen Eurooppaan ei auta, pahentaa vain tilannetta.

Kun pitäisi tehdä se härski päätös, että kun kantokyky loppuu paikallisesti, niin sen annetaan olla eikä ongelmaa levitetä vaikkapa eurooppaan.

Mitäs sitten tehdää, kun koko maapallon kantokyky loppuu? Silloin sitä jengiä kuolee länsimaissakin, mieluummin ne kuin me. Etenkin kun on ihan itseaiheutettu.

 

[jipsu]

Mitäs sitten tehdää, kun koko maapallon kantokyky loppuu? Silloin sitä jengiä kuolee länsimaissakin, mieluummin ne kuin me. Etenkin kun on ihan itseaiheutettu.

Kyllä länsimaat ovat pääasiallisia syyllisiä planeetan pilaamiseen, turha sitä syntisen viittaa on kehitysmaiden päälle asetella.

Me suomalaisetkin kulutamme suoraa ja välillisesti planeetan resursseja palnon enemmän kuin joku intialainen paskan keräilijä.

List of countries by carbon dioxide emissions - Wikipedia

Offtopic asiasta omalta osalta riittää tähän ketjuun, ilmastonmuutoksessa jatkot jos jptain hiertää.

 

[Erkki_erikeepperi]

Me suomalaisetkin kulutamme suoraa ja välillisesti planeetan resursseja palnon enemmän kuin joku intialainen paskan keräilijä.

Suomalaiset pitävät homman kurissa siten, etteivät lisäänny kuin kanit. Suomalaisella yksilöllä on "varaakin" tuottaa keskivertoa enemmän päästöjä, koska meillä näiden yksilöiden määrä on hyvässä tasapainossa maan pinta-alaan nähden.

Suomalaiset tuottaa maailman hiilipäästöistä noin promillen. Se ei ole yhtään mitään vaikka meitä yritettäisiin millaisilla suhdeluvuilla syyllistää.

Se intialainen paskankerääjä ei mitään synninpäästöä saa kun se sitten tekee viisi lasta, jotka tuottavat vielä enemmän päästöjä kuin vanhempansa, elintason kohotessa.

Feminismiä siis Intiakin kaipaisi jotta väestönkasvu pysyisi kurissa. Kätevä aasinsilta takaisin aiheeseen...

 

[FireFly Renaissance]

Tutkija: Monet miehet ajavat autolla tunteakseen itsensä miehiksi

Helsingin sanomat on taas löytänyt "tutkijoita"

Tämänkin suojatyöpaikan kustantavat pääasiassa autoa tarvitsevat yksityisen sektorin miehet veroillaan

Täytyy tosin tunnustaa, että jaksoin tutkia artikkelia noin minuutin, kun oli taas sen verran taattua Helsingin Sanomat laatua(tm).