• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Feminismi ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Juuh, oon kuullut, että yksityisautoilijat ja ihmiset kenellä on varaa harrastaa vois maksaa :sarcasticaf:
 
Tuosta voi laskea keskimääräisen summan per henkilö ja antaa se summa palkkiona varusmiehelle. Ei tarvita muutoksia verotukseen.

Tuo olisi käytännössä sama kuin palkka-armeija ja siihen ei nykyisellään ole oikein varaa siten että olisi tarpeeksi suuret asevoimat. Sitten reservikin täytyisi jotenkin järjestää. Tuskin kukaan suostuisi varmaan ilman korvausta olemaan reservissä kolmeakymmentä vuotta.
 
Eikö "nostetaan verotusta hiukan" ole veromuutos ?
Olemassaolevista jos ruvetaan ohjailmaan niin näen kyllä hyvin monta parempaa kohdetaa kuin varusmiesten lompakko.
Vaikka siellä 6-12kk meneekin niin ylläpito löytyy (masu täynnä ja katto pään päällä), on monia kohteita joissa saajilla menee paljon huonommin.

Kyllähän siihen veromuutos tarvitaan, jos 10 - 20 000 ihmistyövuotta muuttuu pakkotyöstä maksulliseksi - vaikka sitten huomioisi täyden ylläpidon osaksi palkkaa (huom: hommassa on myös 24/7 työrytmi, mikä on suoraan työaikalain vastainen ja maksaa jonkin verran ylitöinä teetettynä).
 
Tuo olisi käytönnössä sama kuin palkka-armeija ja siihen ei nykyisellään ole oikein varaa siten että olisi tarpeeksi suuret asevoimat.

Se veronalennuskin olisi sama asia kuin palkka-armeija, mutta palkka vain maksettaisiin myöhemmin. Hämmystyttävästi tällöin palkka olisi myös myöhempien tulojen mukainen.
 
Se veronalennuskin olisi sama asia kuin palkka-armeija, mutta palkka vain maksettaisiin myöhemmin. Hämmystyttävästi tällöin palkka olisi myös myöhempien tulojen mukainen.

Niin maanpuolustusverossa ideana on että sitä "palkkaa" maksettaisiin myös siitä reservissä olosta.
 
Eihän tuo tieteellisesti mitään todistanut vaan väitti, artikkelissa mainittu tutkimushan juurikin osoitti että naisia syrjitään.


Syyskuussa professori Jocelyn Bell https://www.hs.fi/henkilo/Jocelyn+Bell+sanoi BBC:llehttps://www.bbc.co.uk/news/science-environment-45425872 uskovansa, että tiedostamaton miesten suosiminen esti naisia työllistymästä fysiikan tutkijoina.

Vuonna 2012 tehdyn yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan identtiset työhakemukset arvioitiin tiedekunnassa vakuuttavimmiksi, jos niissä oli miehen eikä naisen nimi.

"Miehet keksivät ja kehittivät fysiikan" ei ole mikään tieteellinen todiste siitä että miehiä syrjitään.
 
Tuo olisi käytännössä sama kuin palkka-armeija ja siihen ei nykyisellään ole oikein varaa siten että olisi tarpeeksi suuret asevoimat. Sitten reservikin täytyisi jotenkin järjestää. Tuskin kukaan suostuisi varmaan ilman korvausta olemaan reservissä kolmeakymmentä vuotta.
Hyvin nykyään suostutaan. Palkka-armeijassa palkkio olisi suurempi kuin tuossa 1,5% systeemissä.

Toisaalta niin kauan kun halukkaita on tarpeeksi niin mitään muutosta ei tarvita, kunhan olisi tasapuolinen kaikille sukupuolille ja uskonnoille.
 
Eihän tuo tieteellisesti mitään todistanut vaan väitti, artikkelissa mainittu tutkimushan juurikin osoitti että naisia syrjitään.

Ainakin yritti faktapohjaisesti todistaa:
"Strumia esitteli useita kaavioita, jotka hänen mukaansa osoittivat naisia suosittavan fyysikonvirkojen täyttämisessä, vaikka miehillä olisi enemmän viittauksia eli parempilaatuista tutkimusta."
Se onko hänen hypoteeseissaan mitään perää kuuluisi tietenkin tiedeyhteisön vertaisarvioitavaksi, mutta koska on vain yksi sallittu lopputulos, niin näin ei tietenkään tapahdu.

Vastaavasti päinvastaista mieltä saa olla ilman mitään todisteluja:
"Jocelyn Bell sanoi BBC:lle uskovansa, että tiedostamaton miesten suosiminen esti naisia työllistymästä fysiikan tutkijoina."
 
Kaikki nämä "miehet keksivät ja kehittivät" sen ja tän -argumentit pitäisi toki tasapuolisuuden nimissä asettaa siihen kontekstiin, että kun nykyaikaisten luonnontieteiden perusteita tutkittiin ja suuria valtauksia paalutettiin, oli naisen paikka ihan harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta kotona.
 
Ainakin yritti faktapohjaisesti todistaa:
"Strumia esitteli useita kaavioita, jotka hänen mukaansa osoittivat naisia suosittavan fyysikonvirkojen täyttämisessä, vaikka miehillä olisi enemmän viittauksia eli parempilaatuista tutkimusta."
Se onko hänen hypoteeseissaan mitään perää kuuluisi tietenkin tiedeyhteisön vertaisarvioitavaksi, mutta koska on vain yksi sallittu lopputulos, niin näin ei tietenkään tapahdu.

Vastaavasti päinvastaista mieltä saa olla ilman mitään todisteluja:
"Jocelyn Bell sanoi BBC:lle uskovansa, että tiedostamaton miesten suosiminen esti naisia työllistymästä fysiikan tutkijoina."


Tuossa pitäisi sitten olla riittävän laaja aineisto, jotta voitaisiin vetää tilastollisesti luotettavia johtopäätöksiä. Kuinkahan isoa joukkoa fyysikonvirkoja ja miltä ajanjaksolta kyseinen henkilö on tarkastellut? Onko hän osannut vakioida kaikki mahdolliset muut rekrytointiin vaikuttavat tekijät aineistossa ennen vertailua? (Tai onko se yleensäkään mahdollista, vähän epäilen että ei ole.)
 
Tuossa pitäisi sitten olla riittävän laaja aineisto, jotta voitaisiin vetää tilastollisesti luotettavia johtopäätöksiä. Kuinkahan isoa joukkoa fyysikonvirkoja ja miltä ajanjaksolta kyseinen henkilö on tarkastellut? Onko hän osannut vakioida kaikki mahdolliset muut rekrytointiin vaikuttavat tekijät aineistossa ennen vertailua? (Tai onko se yleensäkään mahdollista, vähän epäilen että ei ole.)

Luulisi, että tuollainen kaveri tutkimuksesta jotain ymmärtää ja sinun epäilykselläsi aika vähän on merkitystä. Kyseenalaistat täällä kaikki jutut, kun niistä ei ole tilastoja/tutkimusta = faktaa ja sitten, kun sellaista on, niin se ei ole validia, koska epäilet, että siinä on jokin vikana.
 
Luulisi, että tuollainen kaveri tutkimuksesta jotain ymmärtää ja sinun epäilykselläsi aika vähän on merkitystä. Kyseenalaistat täällä kaikki jutut, kun niistä ei ole tilastoja/tutkimusta = faktaa ja sitten, kun sellaista on, niin se ei ole validia, koska epäilet, että siinä on jokin vikana.


Jännästi käyt henkilökohtaisuuksiin. Eikö sulla ollut mitään sanottavaa noihin kysymyksiin, jotka esitin? Minusta nimittäin case on varsin mielenkiintoinen.


Toki jos et ymmärrä mitään aiheesta, antaa olla.


Lainaus edellä linkatusta uutisesta:

Vuonna 2012 tehdyn yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan identtiset työhakemukset arvioitiin tiedekunnassa vakuuttavimmiksi, jos niissä oli miehen eikä naisen nimi.
 
Kaikki nämä "miehet keksivät ja kehittivät" sen ja tän -argumentit pitäisi toki tasapuolisuuden nimissä asettaa siihen kontekstiin, että kun nykyaikaisten luonnontieteiden perusteita tutkittiin ja suuria valtauksia paalutettiin, oli naisen paikka ihan harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta kotona.
Toisaalta jos kontekstia miettii vielä taaksepäin niin luonnontietistä ole arvalla tullut miesten ala vaan miehet enemmän hakeutuvat tuolle alalle. Toisin sanoen luonnontieteistä on ensin tullut miesten ala ja sitten on mahdollisesti tullut se vaihe ettei naisia haluttaisi alalle eikä niinpäin että naisia ensin olisi kielletty ja sitten päädytty siihen tilanteeseen että alalla on etupäässä miehiä.
 
Toisaalta jos kontekstia miettii vielä taaksepäin niin luonnontietistä ole arvalla tullut miesten ala vaan miehet enemmän hakeutuvat tuolle alalle. Toisin sanoen luonnontieteistä on ensin tullut miesten ala ja sitten on mahdollisesti tullut se vaihe ettei naisia haluttaisi alalle eikä niinpäin että naisia ensin olisi kielletty ja sitten päädytty siihen tilanteeseen että alalla on etupäässä miehiä.
Mihin aikakauteen viittaat? Jotain hyvin pieniä poikkeuksia lukuunottamatta, tämä nykyinen on ainoa jolloin naisilla on samat mahdollisuudet opintojen ja uravalintojen osalta.
 
Mihin aikakauteen viittaat? Jotain hyvin pieniä poikkeuksia lukuunottamatta, tämä nykyinen on ainoa jolloin naisilla on samat mahdollisuudet opintojen ja uravalintojen osalta.


Niin, ja tuskin nyt kuitenkaan ruvetaan mitään metsästäjä-keräilijöitä muistelemaan, kun puhutaan tieteestä :kahvi:
 
ikuhyppy sanoi:
Vastaavasti päinvastaista mieltä saa olla ilman mitään todisteluja:

EI, hänen (jocely bellin) todisteenaan oli juurikin tuo 2012 vuonna tehty tutkimus, sen pohjalta han uskoo että näin on.

Syyskuussa professori Jocelyn Bell https://www.hs.fi/henkilo/Jocelyn+Bell+sanoi BBC:llehttps://www.bbc.co.uk/news/science-environment-45425872 uskovansa, että tiedostamaton miesten suosiminen esti naisia työllistymästä fysiikan tutkijoina.

Vuonna 2012 tehdyn yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan identtiset työhakemukset arvioitiin tiedekunnassa vakuuttavimmiksi, jos niissä oli miehen eikä naisen nimi.

Miksi quotattiin taas vain ensimmäien lause eikä toista ?

Quote miningilla saa tietysti helposti asian käännettyä tukemaan omaa ajattelua, mutta se on epärehellistä.
 
Mihin aikakauteen viittaat? Jotain hyvin pieniä poikkeuksia lukuunottamatta, tämä nykyinen on ainoa jolloin naisilla on samat mahdollisuudet opintojen ja uravalintojen osalta.
Niin, ja tuskin nyt kuitenkaan ruvetaan mitään metsästäjä-keräilijöitä muistelemaan, kun puhutaan tieteestä :kahvi:
Voihan sitä vaikka noitakin aikoja muistella, mutta voihan sitä myös katsoa nykyaikaa ja näitä maita missä aika vapaasti ihmiset voivat hakeutua sille alalle kuin haluavat. Epäilen että metsästäjä-keräilijä aikoina miesten ja naisten urapreferenssit ovat merkittävästi eronneet nykyisestä.

Ei se kuitenkaan ole mielekästä poimia keskivaiheilta mielivaltaista pistettä ja sanoa että tästä kaikki lähti. Silloinhan voisi poimia ihan minkä vaan kohdan, sellaisen että se tukee omaa mielipidettä.
 
Aiheeseen liittyvä mielenkiintoinen artikkeli.

https://www.nature.com/articles/s41...k_nr&utm_medium=social&utm_campaign=NNPnature




41467_2018_6292_Fig1_HTML.png





Gender differences in individual variation in academic grades fail to fit expected patterns for STEM

Nature Communicationsvolume 9, Article number: 3777 (2018) | Download Citation

Abstract

Fewer women than men pursue careers in science, technology, engineering and mathematics (STEM), despite girls outperforming boys at school in the relevant subjects. According to the ‘variability hypothesis’, this over-representation of males is driven by gender differences in variance; greater male variability leads to greater numbers of men who exceed the performance threshold. Here, we use recent meta-analytic advances to compare gender differences in academic grades from over 1.6 million students. In line with previous studies we find strong evidence for lower variation among girls than boys, and of higher average grades for girls. However, the gender differences in both mean and variance of grades are smaller in STEM than non-STEM subjects, suggesting that greater variability is insufficient to explain male over-representation in STEM. Simulations of these differences suggest the top 10% of a class contains equal numbers of girls and boys in STEM, but more girls in non-STEM subjects.
 
Jännät käyrät. Eli miehiä tulisi palkata huippuosaajiksi (noilla aloilla) ja naisia sitten "massaksi" tekemään tasaisen perusjees duunia. Siihen saa kätevästi jonkun suht tasapuolisen sukupuolijakauman jos hakijoita riittää.
 
Jännät käyrät. Eli miehiä tulisi palkata huippuosaajiksi (noilla aloilla) ja naisia sitten "massaksi" tekemään tasaisen perusjees duunia. Siihen saa kätevästi jonkun suht tasapuolisen sukupuolijakauman jos hakijoita riittää.


En kyllä itse tulkitsisi kuvaajia ihan noin, mutta kukin tavallaan.
 
En kyllä itse tulkitsisi kuvaajia ihan noin, mutta kukin tavallaan.

No eihän akateeminen osaaminen päde 1:1 työympäristöön, tosin noilla aloilla enemmän kuin monilla muilla. Mutta siis, ei ole minun vika että tuossa STEM-käyrässä on 0 (nolla) prosenttia naisia joilla olisi poikkeavan hyvä arvosana. Voi toki olla osittain kuvan paskuudesta kiinni mutta ei ole minun tekemä.
 
Tuttuja kaavoja. Taitaa älykkyysosamääräkin mennä about noiden A ja C kaavioden mukaan.

Tieteen aloillahan ainakin itse haluaisin että menis ne huipputyypit (sukupuolesta riippumatta tietenkin). Mikä tarkoittaa noiden kaavion oikean puolimmaista laitaa, reilusti noiden keskimääräisen jälkeistä osuutta.
Minäkin tulkitsisin siis nuo kaaviot niin että vaikka keskimäärin naiset on parempia niin kun mennään tuonne aivan huippupäähän siellä on enemmän miehiä suhteessa naisiin.
 
No eihän akateeminen osaaminen päde 1:1 työympäristöön, tosin noilla aloilla enemmän kuin monilla muilla. Mutta siis, ei ole minun vika että tuossa STEM-käyrässä on 0 (nolla) prosenttia naisia joilla olisi poikkeavan hyvä arvosana. Voi toki olla kuvan paskuudesta kiinni mutta ei ole minun tekemä.


Niin. Toki kannattaa muistaa katsoa myös sitä käyrän toista häntää ja keskiarvoa, joka on naisilla korkeammalla. Ja miettiä myös, miten paljon nuo arvosanaerot näkyvät käytännön tutkimustyössä.



Tuo ei toki ollut koko artikkelin pointti vaan jokin ihan muu, mutta ehkä joku jaksaa senkin lukea.

However, the gender differences in both mean and variance of grades are smaller in STEM than non-STEM subjects, suggesting that greater variability is insufficient to explain male over-representation in STEM.
 
Niin. Toki kannattaa muistaa katsoa myös sitä käyrän toista häntää ja keskiarvoa, joka on naisilla korkeammalla.

No mähän katsoin sitä keskiarvoa ja kommentoin jo aiemmin että naisia kannattaa rekrytä täyttämään "massaa", harvassa paikassahan huippuosaajilla voi täyttää koko työympäristön. Ja todennäköisesti tasaisempi sukupuolijakauma vaikuttaa muutenkin työympäristöön positiivisesti.
 
No mähän katsoin sitä keskiarvoa ja kommentoin jo aiemmin että naisia kannattaa rekrytä täyttämään "massaa", harvassa paikassahan huippuosaajilla voi täyttää koko työympäristön. Ja todennäköisesti tasaisempi sukupuolijakauma vaikuttaa muutenkin työympäristöön positiivisesti.


Siitä tosin koko artikkelissa ei ollut kyse. Olisi varmaan kannattanut jättää tuo kuva postaamatta :)
 
https://www.nature.com/articles/s41...k_nr&utm_medium=social&utm_campaign=NNPnature

Discussion



Our overall result was consistent with elements of the variability hypothesis: female students’ grades were less variable than those of male students, but in contrast to expectations, the greatest difference in variability occurred in non-STEM subjects. Average female grades were also higher than males, corroborating the findings of Voyer and Voyer (Fig. 2). Gender differences in grade variability of school pupils was unaffected by their age, weakly affected by the year of study, and most strongly affected by whether or not the subject was STEM.

From grade one onward, we found that girls’ grades were less variable than those of boys. Across the last 80 years, the variability in school grades has slightly decreased for both boys and girls (albeit slightly faster for girls). This decline might reflect increased student performance, or greater reluctance to fail students, i.e. grade inflation. These scenarios assume that there is a ceiling effect on grades, whereby variance is reduced because weaker students are shifted upwards, whereas the highest performing students are bumped up against the ‘ceiling’ of the highest possible grade awarded on the grading scale. Although we do not see strong evidence for a ceiling effect in our dataset (Supplementary Fig. 5), below we discuss how the ceiling affect could underestimate the magnitude of gender differences in variability.

Contrary to our expectations (Fig. 1), and those of many others, the gender difference in variability was smaller for STEM than non-STEM subjects (Fig. 2). When the small gender gap in grade variability is combined with the small gender difference in mean grades, it indicates that in STEM subjects, the distributions of girls’ and boys’ grades are more similar than in non-STEM subjects (Fig. 3). One possible explanation is that boys’ are more affected by the ceiling affect in STEM than non-STEM. For example, if a grading scale cannot distinguish between students in the top 1% or top 0.1%, and if there exists a male skew in the top 0.1% only in STEM but non in non-STEM, then gender differences in variance would be underestimated in STEM. Wai et al.22 tried to get around this ceiling effect by analysing seventh-grade test scores explicitly designed to differentiate between exceptional students. They found a female:male ratio of 0.25 in the top 1% of students in STEM subjects, which is more imbalanced than our data suggests (Fig. 3c). While this finding is intriguing, it should be noted that STEM careers are not restricted to the exceptionally talented (although fields that subscribe to the belief that talent is important for success tend to employ fewer women). Therefore, while our data does not preclude a gender gap among the exceptionally talented, it nevertheless indicates a practical similarity in girls’ and boys’ academic achievements, which are likely to provide an imperfect but valid measure of the ability to pursue STEM (Fig. 3).

Because students’ grades impact their academic self-concept and predict their future educational attainment (e.g. refs. 1,5), we might therefore predict roughly equal participation of men and women in STEM careers. However, the equivalence of girls’ and boys’ performance in STEM subjects in school does not translate into equivalent participation in STEM later in life. Is this because grades are not measuring the abilities required to succeed in STEM? Or does the relative advantage girls have over boys in non-STEM subjects at school lead them to rationally favour career choices with fewer competitors? We consider each of these questions in turn.

We analysed school grades, where girls show a well-established advantage over boys, whereas most previous tests of gender differences in variability have focussed on test scores18,19,23. To explore whether the smaller variability difference in STEM compared to non-STEM is confined to school grades, we performed a supplementary analysis of a large international dataset of standardised test scores of 15-year-olds (see Supplementary Note 2 for details). This supplementary analysis found gender differences in variance that were consistent across subjects; girls’ test scores were more consistent than boys, with equivalent gender differences in non-STEM and STEM subjects (Supplementary Fig. 11). However, girls only showed a mean advantage in non-STEM. Therefore, it appears that the mean differences between test scores and grades are caused by shifts in the position of girls’ and boys’ distributions, rather than changes in the shape of distributions in STEM compared to non-STEM (girls’ distributions of both grades and test scores are narrower than boys’ distributions, but the difference is not more pronounced in STEM). If girls perceive they have fewer competitors in non-STEM subjects because, on average, fewer boys perform better than girls, this might lead to a preference for non-STEM over STEM careers.

Gender differences in expectations of success can arise due to backlash effects against individuals who defy the stereotype of their gender, and/or due to gender differences in ‘abilities tilt’ (having comparatively high ability in one discipline compared to another). Women in male-dominated pursuits, including STEM, face a paradox: if they conform to gender stereotypes, they might be perceived as less competent, but if they defy gender stereotypes and perform ‘like a man’, then their progress can be halted by ‘backlash’ from both men and women13,41. Furthermore, analyses of test scores have revealed that girls are more likely than boys to show an abilities tilt in the direction favouring non-STEM subjects (i.e. receive higher scores in non-STEM compared to STEM). Our data are consistent with girls showing an ability tilt in the direction of non-STEM subjects, although we cannot compare individual student grades (Supplementary Table 11). Intriguingly, there is evidence that balanced high-achieving students—who possess the potential to succeed in disparate fields—prefer non-STEM careers, and that girls are more likely to be balanced than boys, at least among high achievers. A female skew towards balanced abilities could be a manifestation of them showing lower levels of between-discipline variability (i.e. greater consistency across disciplines). Gender differences in between-discipline variability, rather than within-discipline variability, is an interesting avenue for future research.

A girl’s answer to the question of ‘what do you want to be when you grow up?’ will be shaped by her own beliefs about gender, and the collective beliefs of the society she is raised in. While our results support the variability hypotheses, we have shown that the magnitude of the gender gap in STEM grades is small, and only becomes male-skewed at the very top of the distribution (Fig. 3). Therefore, by the time a girl graduates, she is just as likely as a boy to have earned high enough grades to pursue a career in STEM. When she evaluates her options, however, the STEM path is trod by more male competitors than non-STEM, and presents additional internal and external threats due to her and societies’ gendered beliefs (stereotype threat and backlash effects). To increase recruitment of girls into STEM, this path should be made more attractive for them. A future study could estimate how male-skewed we would expect STEM careers to be based solely on gender differences in academic achievement, by quantifying the academic grades of current STEM employees. Our study focussed on gender differences in academic achievement, but understanding gender differences in any trait would be improved by simultaneously comparing gender differences in mean and in variability.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähän sen ymmärtää että se jossain CERNissä vituttaa jos siellä kirjaimellisesti puolet on naisia kun senhän pitäisi olla nimenomaan huippuosaajien paikka. (Toki kannattaa itsesuojeluvaistoa olla sen verran ettei puhu siitä ääneen tai tee powerpoint-esityksiä aiheesta)
 
Tasa-arvo on hieno asia ja sitä pitäisi edistää. Nyt tarvittaisiin tilastoja siitä, minkälainen aliedustus naisilla on pas*ahommissa. Naiskiintiöt myös sinne! Miksi niitä kiintiöitä tarvitaan vain yritysten hallituksiin ja johtotehtäviin?

Samoin naisille pitää tarjota mahdollisuus pakolliseen asevelvollisuuteen. Ei ole oikein, että miehillä on tällainen yksinoikeus Suomessa 2000-luvulla!
 
Tasa-arvo on hieno asia ja sitä pitäisi edistää. Nyt tarvittaisiin tilastoja siitä, minkälainen aliedustus naisilla on pas*ahommissa. Naiskiintiöt myös sinne! Miksi niitä kiintiöitä tarvitaan vain yritysten hallituksiin ja johtotehtäviin?

Samoin naisille pitää tarjota mahdollisuus pakolliseen asevelvollisuuteen. Ei ole oikein, että miehillä on tällainen yksinoikeus Suomessa 2000-luvulla!
Onko naisilla aliedustus paskahommissa vai sen sijaan yliedustus? Tuntipalkka voi olla käypä mittari arvioimaan työn arvostusta.

Asevelvollisuuden suhteen olen samaa mieltä, kiintiöitä vastaan olen sukupuolesta riippumatta vaikka haluankin päiväkoteihin enemmän miehiä töihin. Se vain tulee hoitaa muutoin kuin kiintiöillä.
 
Onko naisilla aliedustus paskahommissa vai sen sijaan yliedustus? Tuntipalkka voi olla käypä mittari arvioimaan työn arvostusta.
"Paskahommalla" varmaan viitattiin työn fyysiseen vaativuuteen ja työolosuhteisiin (kuten räntäsade). Lähtökohtaisesti kaikki ulkohommat on pääasiassa miesten hommia...

"Paskahommalla" voidaan viitata tietysti myös paskahommiin kirjaimellisesti (LVI). Naisetkin toki tekee "paskahommia" esimerkiksi siivouksen ja vanhusten pyllyjen pyyhkimisen muodossa, mutta se on silti aika sisäsiistiä hommaa noihin miesten paskahommiin verrattuna.
 
Tasainen edustus laajemmallakin alalla ei olisi itselleni ongelma. Nää on vaan sellaisia asioita, että jos kokee asian ongelmaksi, on turha luulla jonkun muun nostavan sen esille ja tarttuvan toimeen. Edelleen kaivataan niitä miesasiamiehiä, jotka eivät sorru mihinkään pilluttomuudesta valittamiseen tai johonkin epämääräiseen laitaoikeistohörhöilyyn.
 
Kun tarkastelee Nobel palkintoja miehet vs. naiset, se näyttää aika hyvin miten siellä tieteen huipulla tuulee.

  • 1901 - 2017
    Nobel Prize Female Male

    Chemistry 4 8.2% 174 20.5%
    Economics 1 2.0% 78 9.2%
    Literature 14 28.6% 100 11.8%
    Peace 16 32.7% 88 10.4%
    Physics 2 4.1% 205 24.2
    Physiology or Medicine 12 24.5% 202 23.8%
    Total 49 100.0% 847 100.0%
Tähän on aika vaikeaa feministeillä mitään vastata koska naiset ovat kansainvälisesti päässeet jo hyvin esim. yliopistoon 1900-luvulla.
 
Tasa-arvo on hieno asia ja sitä pitäisi edistää. Nyt tarvittaisiin tilastoja siitä, minkälainen aliedustus naisilla on pas*ahommissa. Naiskiintiöt myös sinne! Miksi niitä kiintiöitä tarvitaan vain yritysten hallituksiin ja johtotehtäviin?

Samoin naisille pitää tarjota mahdollisuus pakolliseen asevelvollisuuteen. Ei ole oikein, että miehillä on tällainen yksinoikeus Suomessa 2000-luvulla!
Tasa-arvoa on nimenomaan se, että työntekijät valitaan osaamisen perusteella. Eikä siis sukupuolen tai etnisyyden perusteella.
 
Kun tarkastelee Nobel palkintoja miehet vs. naiset, se näyttää aika hyvin miten siellä tieteen huipulla tuulee.
Tähän on aika vaikeaa feministeillä mitään vastata koska naiset ovat kansainvälisesti päässeet jo hyvin esim. yliopistoon 1900-luvulla.

Pätee tuohon varmaan ne samat lässytykset patriarkkaisesta herrakerhosta jne. mitä kaikkeen muuhunkin. Ja nuo prosentit on tuossa ihan päin persettä.
 
Kun tarkastelee Nobel palkintoja miehet vs. naiset, se näyttää aika hyvin miten siellä tieteen huipulla tuulee.

  • 1901 - 2017
    Nobel Prize Female Male

    Chemistry 4 8.2% 174 20.5%
    Economics 1 2.0% 78 9.2%
    Literature 14 28.6% 100 11.8%
    Peace 16 32.7% 88 10.4%
    Physics 2 4.1% 205 24.2
    Physiology or Medicine 12 24.5% 202 23.8%
    Total 49 100.0% 847 100.0%
Tähän on aika vaikeaa feministeillä mitään vastata koska naiset ovat kansainvälisesti päässeet jo hyvin esim. yliopistoon 1900-luvulla.



Siihen on aika helppo vastata, kun vain katsoo kyseisten alojen opiskelijoiden sukupuolijakaumaa tuolta 1900-luvun alusta lähtien. Sulla taitaa olla aika erilainen käsitys naisen asemasta 1900-luvulla, jos meinaat että opiskelumahdollisuudet ovat olleet pitkälle samat kuin miehillä koko tuon vuosisadan ajan :D Lisäksi voimme varmaan huomioida sen seikan, että naisten asema ja mahdollisuudet eivät ole tänä päivänäkään hyvät kuin osassa maailmaa, sivistyneimmissä länsimaissa.
 
Kun tarkastelee Nobel palkintoja miehet vs. naiset, se näyttää aika hyvin miten siellä tieteen huipulla tuulee.

  • 1901 - 2017
    Nobel Prize Female Male

    Chemistry 4 8.2% 174 20.5%
    Economics 1 2.0% 78 9.2%
    Literature 14 28.6% 100 11.8%
    Peace 16 32.7% 88 10.4%
    Physics 2 4.1% 205 24.2
    Physiology or Medicine 12 24.5% 202 23.8%
    Total 49 100.0% 847 100.0%
Tähän on aika vaikeaa feministeillä mitään vastata koska naiset ovat kansainvälisesti päässeet jo hyvin esim. yliopistoon 1900-luvulla.

Toi viimeinen väite nyt on ihan höpöhöpöä. "Teoriassa ollut mahdollisuus päästä" pitää paikkansa mutta koska kaikille on ihan selvää, ettei ihmisten oppineisuus sillä lisäänny, että sallitaan yliopistoon meneminen niin homma ei noin helpolla ratkea.
 
Siihen on aika helppo vastata, kun vain katsoo kyseisten alojen opiskelijoiden sukupuolijakaumaa tuolta 1900-luvun alusta lähtien.

Ai feminismin vastauksena on pakottaa naisia tietyille luonnontieteellisille aloille vaikka haulikko selässä, kun naiset eivät sinne yleisesti näytä haluavan.
 
Tähän on aika vaikeaa feministeillä mitään vastata koska naiset ovat kansainvälisesti päässeet jo hyvin esim. yliopistoon 1900-luvulla.

Jees, neekereilläkin alkoi täysi tasa-arvon aika sinä kellon lyömällä kun orjuus amerikassa lopetettiin.
 
Ai feminismin vastauksena on pakottaa naisia tietyille luonnontieteellisille aloille vaikka haulikko selässä, kun naiset eivät sinne yleisesti näytä haluavan.


Olkiukko.



Tekniikan aloilla naisopiskelijoita on suhteellisen vähän, vajaa 25 %, mutta luonnontieteissä naisopiskelijoiden osuus on lähes 50 %


Yliopistojen opiskelijoista yli puolet on naisia, mutta huipulla miehet ovat selvä enemmistö - tutkija: epätasa-arvon taustalla syrjiviä käytäntöjä.
 
Viimeksi muokattu:

Kuinka monta naispuolustusministeriä on Suomessakin ollut ja ei vieläkään ole naisille pakollista palvelusta. Aika hyvin näyttää että halua tasa arvoisuudelle ei ole tietyissä asioissa joissakin ( yleensä eduissa) sitten taistellaan irvistys päällä.
 
Kuinka monta puolustusministeriä on Suomessakin ollut ja ei vieläkään ole naisille pakollista palvelusta. Aika hyvin näyttää että halua tasa arvoisuudelle ei ole tietyissä asioissa joissakin ( yleensä eduissa) sitten taistellaan irvistys päällä.


Asepalveluksesta on ollut viime päivinä tässä samassa ketjussa keskustelua, jossa kommentoin Norjan mallin vaikuttavan hyvältä. Vähän voisit seurata ennen marisemista.
 
Miten tämä nyt liittyy tähän naisten osuuteen luonnontieteissä.

Sitä kutsutaan vertauskuvaksi jolla osoitetaan toisen argumentin paskuus.

Eiköhän syynä ole ihan biologian realiteetit (miesten isommat aivot). Ei mikään keksitty syrjintä.

Aah, sinähän vaan trollaatkin, sori että vastasin, ignoreen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 101
Viestejä
4 484 152
Jäsenet
74 172
Uusin jäsen
Käppänä

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom