Euroryhmän 1540 mrd kriisipaketti ja Suomen maksutaakka

[inexcess]

Työttömyyden lisäksi toki tulot laskee, eli arvonlisä-, pääomatulo-, auto/bensa- ja yritysten tuloverot alaspäin. Sitten talous oli jo ennestään alijäämäinen ja kolmanneksi juoksevat menot on kasvaneet. Tilanne voi tosiaan parantua, jos korona ei enää palaa haittaamaan taloutta, mutta useimmiten kyllä nämä arviot on olleet optimistisella puolella talouden alamäissä.

Itsekään en tosiaan ole täysin elvytystä vastaan, mutta kilpailukykynsä menettäneessä ja vanhenevassa taloudessa sellaisen ottaminen syömävelaksi tuntuu aivan absurdille. IMO: menot pitäisi ensin korjata kestävälle tasolle ja sitten elvyttää sen päälle tulevaisuudessa tuottaviin kohteisiin. Ihan oma valinta köyhtymisen ja vaurastumisen välillä tuossa vaan tehdään. Jos ottaa lainaa ja käyttää sen hienoihin vaatteisiin, tai käyttää saman lainan sijoitusasuntoon niin siinä on vissi ero, vaikka velkamäärä olisi sama.

Jos jonkin yksittäisen elvytystempun kuitenkin nyt tekisin, niin se olisi työnantajan sivukulujen poistaminen, eli sama mitä Trump on ajanut. Sillä parannettaisiin Suomalaisten firmojen kykyä ja halua palauttaa työpaikkoja Suomeen, kun talous käynnistyy uudelleen. Työllistämistä ei kannattaisi muutenkaan verottaa, vaan kerätä se sama summa jostain muualta (Helppoa toki ei).

EU:n elvytykseen liittyen en ole itse asiassa lainkaan kateellinen noille Portugalilaisille, missä heidän nimissään otetaan velkaa tuohon vetyprojektiin. Ja näin vaikka pidän vetyteknologiaa erittäin kiinnostavana asiana. Pelkään vaan, että siellä on hirveät lobbaukset olleet takana hyötyvien tahojen toimesta ja se raha virtaa lopulta sitä teknologiaa omaaviin maihin kuten Ranskaan ja joku Portugalilainen poliitikko saa hirveät palkkiot. Lisäksi tuollainen projekti uuteen tekniikkaan on iso riski ja voi epäonnistua pahoin. Onnistuakin se tietysti voi, mutta en minä veronmaksajana haluaisi kantaa sitä riskiä - se on sijoittajien homma. Yksityistä rahaa on virrannut viime aikoina ihan valtavasti vetyyn - en usko millään, että pakko Portugalin hallituksen lähteä leikkimään asiantuntijaa sinne, kunhan järkkäisi luvat kuntoon. Toivottavasti Suomessa Fortum saa tehdä vastaavat linjaukset itse, eikä Ohisalo/Mikkonen mene ohjaamaan miten kuule investoidaan 16 miljardia

Saksan taas on jo korkea aikakin laittaa vähän rahaa liikkeelle, kun ovat eläneet suhteessa muihin niin tiukalla talouskurilla - tuo tasaa koko euroalueen tilannetta, jos Saksan velkataso lähentyy keskiarvoa.

Olet oikeassa, että valtion korona-kustannusten laskeminen on monimutkainen operaatio. Esimerkiksi kuinka suuri osa perheistä olisi ilman koronan aiheuttamaa työttömyyttä ostanut uuden auton (=paljonko valtio menetti autoveroa?).

Raakalaskelmani tarkoitus oli heittää keskusteluun 50 senttinen ja kyseenalaistaa, mihin Suomen valtio oikeasti aikoo hassata 20 miljardia euroa tämän vuoden aikana. Summa tuntuu olevan pahasti yläkantissa, jos kerran mitään oikeita taloutta elvyttäviä toimenpiteitä ei nähdä. Jos on aikaa, niin pitää ajatuksella lukea läpi @Jan11 linkki hallituksen tekemään lisätalousarvioon.

Olen samaa mieltä siitä, että työllistämisen sivukulujen karsiminen olisi yksi parhaista tavoista elvyttää ja parantaa pitkäjänteisesti Suomen julkista taloutta. Työn hinta Suomessa on liian kallis, minkä seurauksena varsinkin teollisuuden suorittavaa työtä valuu jatkuvasti Viroon, Puolaan ja muihin Itä-Euroopan maihin. Kiinaan on jo suureksi osaksi siirtynyt se teollisuus, joka oli sinne järkevää siirtää.

Lisäksi Suomen pitäisi investoida sellaiseen tuotekehitykseen ja teollisuuteen, joka tuo varmistaa työpaikat Suomessa ja tuo niitä lisää tänne. Tämä on niin laaja ja monimutkainen alue, että sille pitäisi olla oma keskustelunsa. En halua tässä threadissa mennä tähän.

Jotta tuota Portugalin kuviota voisi paremmin kommentoida, pitäisi selvittää kuinka suuri osa vety-projektin rahasta tulee alkuaan EU:lta ja kuinka paljon Portugalin valtio itse rahoittaa tuota. Joka tapauksessa sijoittaminen vetoteknologian kaltaiseen kehittämiseen yhdessä yritysten kanssa on ainakin järkevämpää kuin investointi sekalaiseen julkisen sektorin hörhöilyyn, josta ei jää kuin papereita pöytälaatikkoon ja pysyvästi kasvaneita kuluja. Väärinkäytösten mahdollisuus on toki suuri, kun on suuret summat kyseessä.

 

[Jan11]

Iltalehden kommenttiosio antaa osviittaa, mitä mieltä aihepiiristä kiinnostuneet ihmiset ovat asiasta. Se on Suomessa vähiten moderoitu suuren uutislähteen kommenttiosio, siis silloin kuin kommentointi ylipäätään sallitaan.

Mutta uskotko itse poliittistaustaisten lehtien teettämään kyselyyn, josta saatu lopputulos väännetään isojen medioiden uutisotsikoissa muotoon "Suurin osa suomalaisista hyväksyy..."?

Minulle tämä ei ole mitään muuta kuin mielipidevaikuttamista, jota täällä Suomessa tehdään enemmän kuin lääkäri määrää. Valitettavasti tämä mielipidevaikuttaminen uppoaa moniin niihin ihmisiin, jotka eivät itse ehdi etsimään taustoja ja totuuksia netin syövereistä. Kuten edellisessä viestissäni mainitsin, on täysin mahdollista että suurehko osa ihmisistä saattaa sopivalla kysymysten asetannalla hyväksyä elpymisrahaston välttämättömänä pahana, varsinkin kun heille on Marinin hymysuulla useasti kerrottu miten välttämätön ja hieno juttu tämä paketti suomalaisille on.

Mitä politiikka on, jos se ei ole samaan aikaan mielipidevaikuttamista, painia vallasta, vaikuttamista ja yhteisten asioiden hoitamista? Tottakai Marin pääministerinä, hallitus, hallituspuolueet ja myös oppositio pyrkii vaikuttamaan mielipiteisiin. Hallituspuolueille se myös osittain oikeuttaa harjoitetun politiikan. Ja juuri niitä mielipiteitä erilaiset gallupit ja mielipidemittaukset sitten mittaa.
Marin on erinomainen esiintyjä - huolimatta heikosta tiedotusstrategiasta neuvotteluista paluun osalta (tiedotustilaisuus olisi pitänyt olla heti, mielellään jo lentokentällä) hänen viestinsä on selvästi mennyt erinomaisen hyvin läpi.

Olet oikeassa, että valtion korona-kustannusten laskeminen on monimutkainen operaatio. Esimerkiksi kuinka suuri osa perheistä olisi ilman koronan aiheuttamaa työttömyyttä ostanut uuden auton (=paljonko valtio menetti autoveroa?).

Raakalaskelmani tarkoitus oli heittää keskusteluun 50 senttinen ja kyseenalaistaa, mihin Suomen valtio oikeasti aikoo hassata 20 miljardia euroa tämän vuoden aikana. Summa tuntuu olevan pahasti yläkantissa, jos kerran mitään oikeita taloutta elvyttäviä toimenpiteitä ei nähdä. Jos on aikaa, niin pitää ajatuksella lukea läpi @Jan11 linkki hallituksen tekemään lisätalousarvioon.

Olen samaa mieltä siitä, että työllistämisen sivukulujen karsiminen olisi yksi parhaista tavoista elvyttää ja parantaa pitkäjänteisesti Suomen julkista taloutta. Työn hinta Suomessa on liian kallis, minkä seurauksena varsinkin teollisuuden suorittavaa työtä valuu jatkuvasti Viroon, Puolaan ja muihin Itä-Euroopan maihin. Kiinaan on jo suureksi osaksi siirtynyt se teollisuus, joka oli sinne järkevää siirtää.

Lisäksi Suomen pitäisi investoida sellaiseen tuotekehitykseen ja teollisuuteen, joka tuo varmistaa työpaikat Suomessa ja tuo niitä lisää tänne. Tämä on niin laaja ja monimutkainen alue, että sille pitäisi olla oma keskustelunsa. En halua tässä threadissa mennä tähän.

Jotta tuota Portugalin kuviota voisi paremmin kommentoida, pitäisi selvittää kuinka suuri osa vety-projektin rahasta tulee alkuaan EU:lta ja kuinka paljon Portugalin valtio itse rahoittaa tuota. Joka tapauksessa sijoittaminen vetoteknologian kaltaiseen kehittämiseen yhdessä yritysten kanssa on ainakin järkevämpää kuin investointi sekalaiseen julkisen sektorin hörhöilyyn, josta ei jää kuin papereita pöytälaatikkoon ja pysyvästi kasvaneita kuluja. Väärinkäytösten mahdollisuus on toki suuri, kun on suuret summat kyseessä.

Tehdastyöpaikat ei oikeastaan ole kovin relevantti asia kuin lyhyellä tähtäimellä. Pari syytä.
1. Investoinnit. Täällä tehdään paljon työtä vanhentuneilla koneilla ja linjoilla. Jos investointeja Suomeen tehdään, ne ovat aina huomattavasti pitemmälle automatisoituja, kuin olemassaolevat, ja siksi siinä vaiheessa kun sitten vanhat ajetaan alas, työvoiman tarve vähenee. Jos ei tehdä tai tehdään muihin maihin, työpaikat häviävät sittenkin.
2. Väestökehitys. Jos kaksituhattaluvun alkupuolella yli 65 pinnaa suomalaista oli työikäisiä, niin jossain 2060 tienoolla enää alle puolet. Toisaalta, koska syntyvyys on niin matala ja suurimmat ikäluokat ehtivät hautaan, huoltosuhdelaskelmat ei näytä juuri nykyistä huonommilta (väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde). Mutta sen se aiheuttaa, että yksinkertaisesti meillä ei tule olemaan nykyistä määrää työvoimaa, joten nykyistä määrää työpaikkoja ei tarvitakaan.
3. Tuottavuuden kasvu. Vuosikymmenen ajan ongelma oli tuottavuuskehitys, mutta useamman kymmenen tai sadan vuoden perspektiivillä lähes kaikki talouden kehitys on perustunut tuottavuuden kasvuun. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö niin tapahtuisi vastakin. Varsinkin, kun meidän on pärjättävä pienemmällä määrällä työvoimaa. Ja tuottavuus toki kasvaa myös, jos kohdan 1. investointeja saadaan maahamme.

Lyhyellä tähtäimellä on toki ikävää, jos tehdastyöpaikat karkaavat. Pitkällä tähtäimellä on joka tapauksessa keksittävä muuta, sillä vaikka meillä teollisuutta olisikin se ei vaadi, tai ei ainakaan saa nykyistä määrää työvoimaa käyttöönsä.
Jos ennustan teknisen kehityksen pahasti väärin (voi olla) JA samaan aikaan teollisuus pysyy Suomessa, tarvitsemme massiivisesti maahanmuuttajia Suomeen, jotta voimme säilyttää elintasomme. Ainakin nykyisin se näyttäisi poliittisesti vaikealta tieltä, mutta aika näyttää.

 

[Mastah]

Samoilla linjoilla teidän kanssa, mutta muutama huomio:
- Työllistämisen kustannuksilla on merkitystä tehdastyöpaikkojen lisäksi myös ns. valkokaulushommiin kuten suunnitteluun, koodaamiseen jne.
- Kaikki potentiaalisesti Kiinaan/Aasiaan siirtyvä tuotanto ei ole vielä lähellekään siirtynyt pois Suomesta/EU:sta, vaan sitä on vielä edessä paljon. Vähemmän työvoimaintensiivisillä tehtailla kannattaa ajaa vanhat koneet usein loppuun asti Suomessa ennen siirtoa (Ja tätä toteutetaan suunnitelmallisesti nytkin, eli useisiin tehtaisiin investoidaan minimaalisesti strategiana loppuun ajo).
- Tehdastyön lähteminen vie pohjaa myös suunnittelu ja tuotekehitystyöltä, koska sitä on usein tehokkaampaa tehdä lähempänä tuotantoa.
- Työvoimapula on todellinen tulevaisuuden huoli, mutta näkisin, että siihen liittyvät ongelmat olisi ratkaistavissa, kun saataisiin työllisyysastetta korkeammaksi. Temppu/pätkätyöllistetyissä, työttömissä ja eri tavalla vammaisissa henkilöissä on iso potentiaali ihan jo kun vertaa Suomen työllisyyslukuja vaikka Ruotsiin, ja sen päälle voimme tehdä asiat vielä paremmin. Lisäksi tuottavuuden täytyy kasvaa julkisellakin puolella ja sieltä vapautuu reilusti työvoimaa uusiin tuottaviin töihin. Maahanmuuttajia taas saadaan aika nopeastikin töihin kaukaakin, kun on tarjolla hyväpalkkainen työ ja hyvät olosuhteet (Tästä on näyttöä paljon esim. USA:sta). Ei ole välttämätöntä (tai edes hyödyllistä) tuoda ensin maahanmuuttajia, vaan se onnistuu työperäisenäkin, kun tarve on. Aika harva suomalainen on työperäistä maahanmuuttoa vastaan, tai nostakoon joku täällä käden pystyyn jos on.

 

[inexcess]

Mitä politiikka on, jos se ei ole samaan aikaan mielipidevaikuttamista, painia vallasta, vaikuttamista ja yhteisten asioiden hoitamista? Tottakai Marin pääministerinä, hallitus, hallituspuolueet ja myös oppositio pyrkii vaikuttamaan mielipiteisiin. Hallituspuolueille se myös osittain oikeuttaa harjoitetun politiikan. Ja juuri niitä mielipiteitä erilaiset gallupit ja mielipidemittaukset sitten mittaa.
Marin on erinomainen esiintyjä - huolimatta heikosta tiedotusstrategiasta neuvotteluista paluun osalta (tiedotustilaisuus olisi pitänyt olla heti, mielellään jo lentokentällä) hänen viestinsä on selvästi mennyt erinomaisen hyvin läpi.

Se on Ok, jos politiikassa tehdään mielipidevaikuttamista. Mutta se ei ole missään nimessä Ok, että politiikot ja media yhdessä tekevät mielipidevaikuttamista, sillä tämän jälkeen ei voida enää puhua demokraattisesta yhteiskunnasta. Kuten olen aiemminkin sanonut, niin Suomi on viimeiset +10 vuotta ollut hyvin vahvasti menossa tähän jälkimmäiseen suuntaan.

Lööppeihin olisi saatu helposti revittyä otsikot "Sinä maksat 650 euroa Etelä- ja Itä-Eurooppaan, hyöty Suomelle lähes nolla!". Mutta näiden otsikkojen sijaan olen mm. lukenut ainakin kahden päätoimittajan kirjoituksen siitä, miksi elvytyspaketti tarvitaan. Ja päätoimittajien perustelut paketille ovat olleet ne samat, jotka hallitus on kertonut.

Marin on esiintyjänä pelottavan hyvä vaikuttamaan sellaisen ihmisen, joka ei aktiivisesti seuraa asioita. Valitettavasti hän ei tule kantamaan vastuuta jälkiseuraamuksista.

 

[Jan11]

Se on Ok, jos politiikassa tehdään mielipidevaikuttamista. Mutta se ei ole missään nimessä Ok, että politiikot ja media yhdessä tekevät mielipidevaikuttamista, sillä tämän jälkeen ei voida enää puhua demokraattisesta yhteiskunnasta. Kuten olen aiemminkin sanonut, niin Suomi on viimeiset +10 vuotta ollut hyvin vahvasti menossa tähän jälkimmäiseen suuntaan.

Lööppeihin olisi saatu helposti revittyä otsikot "Sinä maksat 650 euroa Etelä- ja Itä-Eurooppaan, hyöty Suomelle lähes nolla!". Mutta näiden otsikkojen sijaan olen mm. lukenut ainakin kahden päätoimittajan kirjoituksen siitä, miksi elvytyspaketti tarvitaan. Ja päätoimittajien perustelut paketille ovat olleet ne samat, jotka hallitus on kertonut.

Marin on esiintyjänä pelottavan hyvä vaikuttamaan sellaisen ihmisen, joka ei aktiivisesti seuraa asioita. Valitettavasti hän ei tule kantamaan vastuuta jälkiseuraamuksista.

Kyllä minä olen nähnyt myös tuon kaltaisia kritiikkejä mediassa vaikka kuinka monta. Taisi jopa heti ensimmäinen sopimuksen jälkeinen lukemani kolumni tai pääkirjoitus (en muista kumpi) olla tuollainen.

Marinin vastuunkantamisesta emme tietenkään kukaan vielä tiedä. Jotkut entiset ministerit tekevät politiikkaa koko työuransa. Jotkut hyppäävät välillä vuosiksi tai vuosikymmeniksi pois, mutta palaavat. Jotkut toki aidosti lopettavat politiikan joko omasta tahdostaan (Katainen) tai oman puolueensa tuen menetettyään (Stubb).
Mutta toisaalta esim. Matti Vanhanen nousi pääministeriksi 27 vuotta sitten. Ja nyt valtionvarainministeri.
Demarien Erkki Tuomioja vuonna 1970 ensimmäisen kerran kansanedustajaksi.

On siis ihan mahdollista, että Marin ja moni muukin nuori nykypoliitikko on politiikassa vielä vaikkapa 2040-luvulla.

Todennäköisyys pitkille poliittisille urille on tosin laskenut. Siihen on tietysti syynä poliittisen ajan tihentyminen sähköisen median ja nopeamman päätöksenteon vuoksi ja riski tietynlaisesta loppuunpalamisesta.
Mutta toinen syy on kilpailevien urien palkkakehitys. Jo politiikasta eläköitynyt entinen Kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti kuvasi syyn minusta hyvin. Kansanedustajan palkkakehitys on ollut sinällään ihan ok, mutta ympärillä olevan maailman palkkakehitys vaan on ollut paljon isompi. Lehti epäili, että vetovoima duunariammatista tuleville (vähän rumasti vertasi Siwan kassaan) ja virkamiestaustausille on vielä ihan hyvä, siksi ne valtaavat eduskuntaa.
Mutta lahjakkaita juristeja, ekonomeja, dippi-inssejä ja lääkäreitä on ylipäätään vaikea saada poliittiselle uralle ja varsinkaan pidettyä sillä - niin hyviä tarjouksia muualta on koko ajan edessä. Ja mahdollisuus päästä pois julkisuuden tutkan alta.

 

[valurauta]

Huh huh. Älä sinäkään laita ns. sanoja minun suuhuni. Mielipiteet on tietysti vapaita. Ajattelu on vapaata.
Teot on se, jotka ratkaisee. Ja juuri mielivaltaisuuteenhan sen työkalun on, jos sitä edes koskaan käytetään, on tarkoitus puuttua.

Unohdat sen, että asioita tekevät päättäjät edustavat äänestäjiään. Esim. Puolan ja Unkarin arvostelussa sivuutetaan useimmiten se, että maiden päättäjillä on kansan tuki.

Puuttumalla poliittiseen päätöksentekoon ulkoa käsin puututaan kansalaisten mielipiteenvapauteen. Siihen ei julkishallinnolla ole mitään oikeutta sen enempää paikallisella, kansallisella kuin eurooppalaisella tasolla.

Et vastannut mitään kansallismielisen Torpedo-puolueen kohtalosta EU-byrokratian rattaissa. Jos Torpedo-puolue tekee kaikkensa upottaakseen poliittisen integraation EU:ssa, ottaako se riskin EUn rahahanojen sulkeutumisesta?

Jos jonakin päivänä 27 maata päättää yhdessä ääni per maa periaatteella asiasta, jossa säännöt on tiedossa, kysymys ei tietenkään olisi mielivallasta, vaan yhdessä etukäteen sovitusta prosessista.

Millään poliittisella prosessilla ei ole oikeutta puuttua kansalaisten mielipiteenvapauteen.

Onko jäsenvaltiolla edes ollut tosiasiallista vapautta evätä ko. prosessia? Tämä on taas näitä rikollisen prätkäjengin käytäntöjä, joissa kaikki ovat yksimielisiä riippumatta siitä mitä mieltä oikeasti ovat.

 

[Jan11]

Unohdat sen, että asioita tekevät päättäjät edustavat äänestäjiään. Esim. Puolan ja Unkarin arvostelussa sivuutetaan useimmiten se, että maiden päättäjillä on kansan tuki.

Puuttumalla poliittiseen päätöksentekoon ulkoa käsin puututaan kansalaisten mielipiteenvapauteen. Siihen ei julkishallinnolla ole mitään oikeutta sen enempää paikallisella, kansallisella kuin eurooppalaisella tasolla.

Et vastannut mitään kansallismielisen Torpedo-puolueen kohtalosta EU-byrokratian rattaissa. Jos Torpedo-puolue tekee kaikkensa upottaakseen poliittisen integraation EU:ssa, ottaako se riskin EUn rahahanojen sulkeutumisesta?


Millään poliittisella prosessilla ei ole oikeutta puuttua kansalaisten mielipiteenvapauteen.

Onko jäsenvaltiolla edes ollut tosiasiallista vapautta evätä ko. prosessia? Tämä on taas näitä rikollisen prätkäjengin käytäntöjä, joissa kaikki ovat yksimielisiä riippumatta siitä mitä mieltä oikeasti ovat.

Eikö näitä useampi ole. Ja UKIP ainakin onnistuikin omalta osaltaan.

Jokainen kyllä saa olla ihan mitä mieltä haluaa olla, ja puolueet tietysti lakien ja sopimusten rajoissa, ajaa haluamiaan asioita. Mielipiteenvapaus tarkoittaa oikeutta mielipiteeseen.
Mutta teoilla tietysti pitää olla seurauksensa.
Muista nyt, hyvänen aika, että myös Aatulla, Josifilla ja Mussolinillakin oli aikanaan se kansan tuki. Kansa vaan ei tiennyt, mitä tulossa on. Silläkin oli seurauksensa. Siis ettei tiennyt, eikä puuttunut.

 

[inexcess]

Kyllä minä olen nähnyt myös tuon kaltaisia kritiikkejä mediassa vaikka kuinka monta. Taisi jopa heti ensimmäinen sopimuksen jälkeinen lukemani kolumni tai pääkirjoitus (en muista kumpi) olla tuollainen.

Marinin vastuunkantamisesta emme tietenkään kukaan vielä tiedä. Jotkut entiset ministerit tekevät politiikkaa koko työuransa. Jotkut hyppäävät välillä vuosiksi tai vuosikymmeniksi pois, mutta palaavat. Jotkut toki aidosti lopettavat politiikan joko omasta tahdostaan (Katainen) tai oman puolueensa tuen menetettyään (Stubb).
Mutta toisaalta esim. Matti Vanhanen nousi pääministeriksi 27 vuotta sitten. Ja nyt valtionvarainministeri.
Demarien Erkki Tuomioja vuonna 1970 ensimmäisen kerran kansanedustajaksi.

On siis ihan mahdollista, että Marin ja moni muukin nuori nykypoliitikko on politiikassa vielä vaikkapa 2040-luvulla.

Todennäköisyys pitkille poliittisille urille on tosin laskenut. Siihen on tietysti syynä poliittisen ajan tihentyminen sähköisen median ja nopeamman päätöksenteon vuoksi ja riski tietynlaisesta loppuunpalamisesta.
Mutta toinen syy on kilpailevien urien palkkakehitys. Jo politiikasta eläköitynyt entinen Kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti kuvasi syyn minusta hyvin. Kansanedustajan palkkakehitys on ollut sinällään ihan ok, mutta ympärillä olevan maailman palkkakehitys vaan on ollut paljon isompi. Lehti epäili, että vetovoima duunariammatista tuleville (vähän rumasti vertasi Siwan kassaan) ja virkamiestaustausille on vielä ihan hyvä, siksi ne valtaavat eduskuntaa.
Mutta lahjakkaita juristeja, ekonomeja, dippi-inssejä ja lääkäreitä on ylipäätään vaikea saada poliittiselle uralle ja varsinkaan pidettyä sillä - niin hyviä tarjouksia muualta on koko ajan edessä. Ja mahdollisuus päästä pois julkisuuden tutkan alta.

Marinin jatko päivän politiikassa hallituskauden jälkeen riippunee myös siitä, miten paljon hallitus joutuu sopeuttamaan. Mikäli tulee kovat sopeutukset, pitäisin varmana Marinin siirtymistä johonkin hänelle järjestettyyn muuhun työhön.

Hallitusohjelmassa mainitaan ensimmäisenä strategisena kokonaisuutena ympäristölliset asiat. Kun tämän yhdistää hallituksen verotusstrategiassa mainittuihin asioihin kuten energiaverotus, liikenneverotus, päästöihin perustuva kulutusvero ja kiinteistöverotus, niin ikäviä juttuja olisi tulossa ilman koronaakin. Koronan seurauksena Marinin hallituksen olisi lähes pakko tehdä myös valtion budjetin paikkaamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Vanhanen jo kommentoi, että sopeutus pitäisi aloittaa 2022.

Oma tulkinta on ollut se, ettei Marin paikkaisi valtion budjettia ollenkaan vaan jättäisi ikävät päätökset seuraavan hallituksen tehtäväksi. Tästä taas voisi vetää sen jatkotulkinnan, että joko Marinilla on suunnitelmana hypätä muihin duuneihin hallituskauden jälkeen tai sitten hän jostakin syystä olettaa demareiden päätyvän oppositioon.

Syitä siihen, miksi poliittinen ura Suomessa ei kiinnosta, on varmasti useita. Itse näen niin, että nykypäivän ihmiset ovat vieraantuneita politiikasta eivätkä koe edes mitään mielenkiintoa lähteä poliittiseksi toimijaksi, palkasta riippumatta. Yksi asia on se, että politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista puhumisesta on tehty tabu. Jos joskus 60-luvulla miehet eivät paljon muusta puhuneetkaan, niin tämän päivän lounaspöytäkeskustelussa on sallittua puhua Keski-Euroopan lomareissusta ja auton katsastukseen viemisestä. Miten tähän henkisesti köyhään jamaan on oikein päädytty?

 

[Jan11]

Marinin jatko päivän politiikassa hallituskauden jälkeen riippunee myös siitä, miten paljon hallitus joutuu sopeuttamaan. Mikäli tulee kovat sopeutukset, pitäisin varmana Marinin siirtymistä johonkin hänelle järjestettyyn muuhun työhön.

Hallitusohjelmassa mainitaan ensimmäisenä strategisena kokonaisuutena ympäristölliset asiat. Kun tämän yhdistää hallituksen verotusstrategiassa mainittuihin asioihin kuten energiaverotus, liikenneverotus, päästöihin perustuva kulutusvero ja kiinteistöverotus, niin ikäviä juttuja olisi tulossa ilman koronaakin. Koronan seurauksena Marinin hallituksen olisi lähes pakko tehdä myös valtion budjetin paikkaamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Vanhanen jo kommentoi, että sopeutus pitäisi aloittaa 2022.

Oma tulkinta on ollut se, ettei Marin paikkaisi valtion budjettia ollenkaan vaan jättäisi ikävät päätökset seuraavan hallituksen tehtäväksi. Tästä taas voisi vetää sen jatkotulkinnan, että joko Marinilla on suunnitelmana hypätä muihin duuneihin hallituskauden jälkeen tai sitten hän jostakin syystä olettaa demareiden päätyvän oppositioon.

Syitä siihen, miksi poliittinen ura Suomessa ei kiinnosta, on varmasti useita. Itse näen niin, että nykypäivän ihmiset ovat vieraantuneita politiikasta eivätkä koe edes mitään mielenkiintoa lähteä poliittiseksi toimijaksi, palkasta riippumatta. Yksi asia on se, että politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista puhumisesta on tehty tabu. Jos joskus 60-luvulla miehet eivät paljon muusta puhuneetkaan, niin tämän päivän lounaspöytäkeskustelussa on sallittua puhua Keski-Euroopan lomareissusta ja auton katsastukseen viemisestä. Miten tähän henkisesti köyhään jamaan on oikein päädytty?

Ihmiset keskimäärin voi ollakin, mutta kansanedustajaksi tai ministeriksi nousevat harvemmin kovin kokemattomat poliitikot (poislukien Perussuomalaiset). Useimmiten he ovat olleet määrätietoisesti mukana jo nuorisojörjestö- ja opiskelijapolitiikassa, ja kansanedustajaksi noustessa kokemusta on jo kosolti kunnanvaltuustosta. Siinä mukana on sitten muita jörjestö- ja hallintojuttuja. Kun itse nuorena olin noissa mukana, olin varmasti yli parissakymmenessä eri järjestön tai hallintoelimen hallituksessa, johtokunnassa tai valtuustossa, sitten vielä kunnallispolitiikasta tulevia laitosten ja yritysten hallituspaikkoja.

Sopeutuksia väistämättä tulee. Sopeutus saattaa Vanhasen puheista huolimatta mennä kuitenkin vasta seuraavalle hallitukselle. Oman elvytyksen lisäksi kun tuon EU-paketin elvytys on käynnissä seuraavat vuodet, olisi sitten kuitenkin samaan aikaan järjetöntä sekä elvyttää, että sopeuttaa. Eli pitää kaasu ja jarru päällä yhtä aikaa. Vaalivuonna sitä taas ei enää voi tehdä, kuten Vanhanenkin totesi.
Kuitenkin tehdään suunnitelmat, laskelmat ja tiekartat, ettei tulisi taas vaalikeskustelussa kilpailua siitä, kuka leikkaa eniten, mutta jätetään ne varsinaiset teot seuraavalle hallitukselle.
Jossa demarit aikoo varmasti olla. Ja onkin, elleivät vielä mokaa rumasti tässä tämän hallituskauden aikana.

 

[ATE]

Näyttää siltä, että EU:n koronatukipaketilla on varsin laaja hyväksyntä Suomessa.

Kaksi kolmesta hyväksyy EU-maiden elvytysrahaston yhteisvastuun – yrittäjät ja perussuomalaisten kannattajat kriittisimpiä

Maaseudun Tulevaisuuden, Hufvudstadsbladetin ja Verkkouutisten viime viikolla teettämä gallup paljastaa, että elvytyspakettiin suhtaudutaan myönteisimmin pääkaupunkiseudulla, kielteisimpiä ovat taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa asuvat.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Joksenkin propagandistinen ja väännelty gallup.

"”Oikea ja tarpeellinen”
”Välttämätön paha”
”Huono ratkaisu, joka pitäisi hylätä”
”En osaa sanoa”

"2 myönteistä vastausta ja yksi kielteinen

”Välttämätön” -vastauksen värittämistä

”hylätä” -korostaa ehdottomuutta, negatiivisuutta, paljon kielteisempi kuin esim. sana ”väärä” joka olisi ollut ”oikean” vastakohta."


Tässä esim. gallup neutraalimmalla vastaustenasettelulla jossa tulee päinvastaisia tuloksia.

Uutissuomalaisen gallup: Yli puolet vastustaa EU:n yhteisiä koronatukia

Vain neljäsosa hyväksyy ajatuksen suunnitelluista tuista.

www.iltalehti.fi

 

[Jan11]

Joksenkin propagandistinen ja väännelty gallup.

"”Oikea ja tarpeellinen”
”Välttämätön paha”
”Huono ratkaisu, joka pitäisi hylätä”
”En osaa sanoa”

"2 myönteistä vastausta ja yksi kielteinen

”Välttämätön” -vastauksen värittämistä

”hylätä” -korostaa ehdottomuutta, negatiivisuutta, paljon kielteisempi kuin esim. sana ”väärä” joka olisi ollut ”oikean” vastakohta."


Tässä esim. gallup neutraalimmalla vastaustenasettelulla jossa tulee päinvastaisia tuloksia.

Come on, tuo oli esillä jo muutama viesti sitten.
Se on tehty kesäkuussa, jo ennen heinäkuun kokousta ja lopullista sopimista.
Ja esim. HBL nimenomaan vertasi muutosta juuri näihin aiempiin galluppeihin.

Mutta eiköhän näitä vielä pari tule lisää...

 

[Mastah]

Sopeutuksia väistämättä tulee. Sopeutus saattaa Vanhasen puheista huolimatta mennä kuitenkin vasta seuraavalle hallitukselle. Oman elvytyksen lisäksi kun tuon EU-paketin elvytys on käynnissä seuraavat vuodet, olisi sitten kuitenkin samaan aikaan järjetöntä sekä elvyttää, että sopeuttaa. Eli pitää kaasu ja jarru päällä yhtä aikaa. Vaalivuonna sitä taas ei enää voi tehdä, kuten Vanhanenkin totesi.

En ymmärrä tätä lainkaan, jotta olisi järjetöntä sekä elvyttää, että sopeuttaa. Vertauskuvallisesti, jos laiva vuotaa, niin parempi olisi hidastaa vauhtia, korjata vuoto ja jatkaa eteenpäin takamatkalta. Nyt on päätetty koko EU:n tasolla, että äyskäröidään lisää ja toivotaan, että äyskäröinnin määrä pienenee, mitä se ei tule tekemään, jos ongelmia ei korjata.

Toinen asia mitä en ymmärrä on, että pääsääntöisesti vasemmalla poliittisella kartalla olevat tukee elvytystä ja kevyttä rahapolitiikkaa, vaikka se käytännössä lisää korkeapaineella varallisuuserojen syntymistä. Toki se tekee hyvää vasemmistopuolueiden äänestäjämäärän kehitykselle, koska yhä harvempi pystyy nousemaan tässä maailmassa omistavaan porvariluokkaan, missä varallisuuserien arvot raketoi suhteessa palkkatuloihin. USA:ssa mielenkiintoista ja pelottavaa nähdä mitä tästä sitten seuraa, kun on siirretty varallisuus jollekin 1%:lle väestöstä. Ratkaisuksi on esitetty lisää elvytystä ja löysää rahapolitiikkaa, mikä tulee vain kasvattamaan eroja.

Esim. kovin moni matalatuloinen uskoo hyötyvänsä näistä nollakoroista, mutta tekisi vertailun miten monta vuotta hänen tarvitsee tehdä nykyään töitä säästääkseen nettotuloistaan maksaakseen asunnon/talon kokonaan. Esim. 2008 nimellinen nettopalkka olisi toki ollut hieman alempi kuin nyt ja korkomenot suuremmat, mutta asunnon/talon hinta olisi ollut paljon matalempi, jolloin lopputuloksena pienemmällä määrällä töitä olisi päässyt omistajaksi kuin nyt.

 

[Jan11]

En ymmärrä tätä lainkaan, jotta olisi järjetöntä sekä elvyttää, että sopeuttaa. Vertauskuvallisesti, jos laiva vuotaa, niin parempi olisi hidastaa vauhtia, korjata vuoto ja jatkaa eteenpäin takamatkalta. Nyt on päätetty koko EU:n tasolla, että äyskäröidään lisää ja toivotaan, että äyskäröinnin määrä pienenee, mitä se ei tule tekemään, jos ongelmia ei korjata.

Toinen asia mitä en ymmärrä on, että pääsääntöisesti vasemmalla poliittisella kartalla olevat tukee elvytystä ja kevyttä rahapolitiikkaa, vaikka se käytännössä lisää korkeapaineella varallisuuserojen syntymistä. Toki se tekee hyvää vasemmistopuolueiden äänestäjämäärän kehitykselle, koska yhä harvempi pystyy nousemaan tässä maailmassa omistavaan porvariluokkaan, missä varallisuuserien arvot raketoi suhteessa palkkatuloihin. USA:ssa mielenkiintoista ja pelottavaa nähdä mitä tästä sitten seuraa, kun on siirretty varallisuus jollekin 1%:lle väestöstä. Ratkaisuksi on esitetty lisää elvytystä ja löysää rahapolitiikkaa, mikä tulee vain kasvattamaan eroja.

Esim. kovin moni matalatuloinen uskoo hyötyvänsä näistä nollakoroista, mutta tekisi vertailun miten monta vuotta hänen tarvitsee tehdä nykyään töitä säästääkseen nettotuloistaan maksaakseen asunnon/talon kokonaan. Esim. 2008 nimellinen nettopalkka olisi toki ollut hieman alempi kuin nyt ja korkomenot suuremmat, mutta asunnon/talon hinta olisi ollut paljon matalempi, jolloin lopputuloksena pienemmällä määrällä töitä olisi päässyt omistajaksi kuin nyt.

Tuo viimeinen riippuu kyllä kovasti siitä, mistä asunnon tai talon ostat. Ostatko pk-seudulta vai maakuntakeskuksesta, maakunnan kakkoskaupungista, maaseudun pikkukaupungista vai pienemmästä kuntakeskuksesta tai ihan maalta. Toisaalla hinnat on nousseet, toisaalla pudonneet alle puoleen. Ja loput jossain sillä väliltä.
Meillä on muutama asunto, kaikkia ei ole ostettu, vaan perittykin on. Yksi maakunnan kakkoskaupungin asunto on hyvä esimerkki, sen naapurista on myyty nyt n. 35-40 pinnaa halvemmalla hinnalla vrt. korkeimman hinnan aika. On onneksi pitkäaikaiset vuokralaiset siinä, kun ei osattu oikeaan aikaan luopua.

Elvytyksen ja leikkauksen suhteen ajattelin politiikkakulmasta. Jos hallituspuolueet ja erityisesti demarit haluavat seuraavaan hallitukseen, tuo on käytännössä se varmin toimintatapa. Leikkauksien toteutus tällä kaudella olisi demareille jossain miinus neljän tai viidenkin prosenttiyksikön luokkaa pois kannatuksesta, sanoo kokemuksen tuoma hattuvakio.
edit: Marin tosin näyttää olevan niin vetovoimainen poliitikko, että voisihan hänestä olla uudeksi Lipposeksikin... mutta tuskin kuitenkaan.

 

[inexcess]

Joksenkin propagandistinen ja väännelty gallup.

"”Oikea ja tarpeellinen”
”Välttämätön paha”
”Huono ratkaisu, joka pitäisi hylätä”
”En osaa sanoa”

"2 myönteistä vastausta ja yksi kielteinen

”Välttämätön” -vastauksen värittämistä

”hylätä” -korostaa ehdottomuutta, negatiivisuutta, paljon kielteisempi kuin esim. sana ”väärä” joka olisi ollut ”oikean” vastakohta."

Hyvä huomio. Jos esitetyt vaihtoehdot ovat olleet tuossa muodossa, niin asetanta on sellainen, että vastaaja ohjataan valitsemaan "välttämätön paha".

On muuten mielenkiintoista, että mediassa ei pahemmin hehkutettu tämän gallupin tuloksia. Esimerkiksi hallitususkolliset YLE ja Hesari kyllä uutisoi tuloksesta, mutta ei etusivun uutisena. Elvytyspakettiin myönteisesti suhtautunut paikallislehti ei uutisoinut tuloksesta ollenkaan.

Ilmeisesti tajusivat itsekin, että "Enemmistö kannattaa..." on niin räikeässä ristiriidassa totuuden kanssa, että kyselyn hehkuttaminen nakertaisi entisestään julkisten tiedotusvälineiden uskottavuutta.

 

[Jan11]

Hyvä huomio. Jos esitetyt vaihtoehdot ovat olleet tuossa muodossa, niin asetanta on sellainen, että vastaaja ohjataan valitsemaan "välttämätön paha".

On muuten mielenkiintoista, että mediassa ei pahemmin hehkutettu tämän gallupin tuloksia. Esimerkiksi hallitususkolliset YLE ja Hesari kyllä uutisoi tuloksesta, mutta ei etusivun uutisena. Elvytyspakettiin myönteisesti suhtautunut paikallislehti ei uutisoinut tuloksesta ollenkaan.

Ilmeisesti tajusivat itsekin, että "Enemmistö kannattaa..." on niin räikeässä ristiriidassa totuuden kanssa, että kyselyn hehkuttaminen nakertaisi entisestään julkisten tiedotusvälineiden uskottavuutta.

No jaa.. nopealla haulla, johon tuskin osuu kuin murto-osa uutisoinnista.

 

[inexcess]

Tuo viimeinen riippuu kyllä kovasti siitä, mistä asunnon tai talon ostat. Ostatko pk-seudulta vai maakuntakeskuksesta, maakunnan kakkoskaupungista, maaseudun pikkukaupungista vai pienemmästä kuntakeskuksesta tai ihan maalta. Toisaalla hinnat on nousseet, toisaalla pudonneet alle puoleen. Ja loput jossain sillä väliltä.
Meillä on muutama asunto, kaikkia ei ole ostettu, vaan perittykin on. Yksi maakunnan kakkoskaupungin asunto on hyvä esimerkki, sen naapurista on myyty nyt n. 35-40 pinnaa halvemmalla hinnalla vrt. korkeimman hinnan aika. On onneksi pitkäaikaiset vuokralaiset siinä, kun ei osattu oikeaan aikaan luopua.

Elvytyksen ja leikkauksen suhteen ajattelin politiikkakulmasta. Jos hallituspuolueet ja erityisesti demarit haluavat seuraavaan hallitukseen, tuo on käytännössä se varmin toimintatapa. Leikkauksien toteutus tällä kaudella olisi demareille jossain miinus neljän tai viidenkin prosenttiyksikön luokkaa pois kannatuksesta, sanoo kokemuksen tuoma hattuvakio.
edit: Marin tosin näyttää olevan niin vetovoimainen poliitikko, että voisihan hänestä olla uudeksi Lipposeksikin... mutta tuskin kuitenkaan.

Asuntojen hinnat suurimpien kasvukeskusten ulkopuolella ovat olleet jo vuosia laskussa. Yksi suurista syistä on työpaikkojen puute: ne harvat oikeat työpaikat ovat keskittymässä Suomessa vajaaseen 15 kaupunkikeskukseen. Tulevaisuudessa keskittyminen jatkuu 10 keskukseen jne. Mielestäni tämä vaikuttaa tarkoitushakuiselta politiikalta. Suomen kehitys poikkeaa suuresti esimerkiksi Saksasta, jossa teollisuutta on merkittävissä määrin myös maaseudulla keskellä ei mitään.

Mutta tämä juttu osaltaan liittyy asioihin, joista on keskusteltu tässä ketjussa, eli Suomen tulevaisuuden näkymät ovat olleet huonot jo vuosia. Muistaakseni vuoden 2008 jälkeen Suomesta on hävinnyt yli 100.000 teollisuustyöpaikkaa. Tilannetta on tullut "paikkaamaan" ulkomaisten vaateketjujen tarjoamia 0-tuntisopimuksia ja muita roskatyöpaikkoja, joista saatavalla palkalla ei oikeastaan edes elä.

Hyvin paljon samaa mieltä Mastahin kanssa siitä, että matalasta korkotasosta ei ole oikeastaan mitään apua tavallisille ihmisille. Ja tästä asiasta on puhunut myös moni muukin mm. Malinen, eli elvytys ja löysä rahapolitiikka sataa niiden harvalukuisten ihmisten laariin, joilla on jo ennestään omaisuutta aivan helvetisti.

80-luvulla duunaripariskunnalla oli varaa rakentaa omakotitalo, vaikka korkotaso oli reippaasti korkeampi. Tänä päivänä juuri kenelläkään ei ole enää kanttia rakentaa uutta omakotitaloa, vaikka korkotaso on hyvin matala. Talot maksetaan rahalla, eikä niinkään alhaisilla koroilla. Eikä edes raha auta, jos yhteiskunta ei kykene tarjoamaan minkäänlaista pysyvyyttä. Ja sehän on ongelma Suomessa 2020.

 

[inexcess]

No jaa.. nopealla haulla, johon tuskin osuu kuin murto-osa uutisoinnista.

Minähän kirjoitin, että kyselytulos uutisoitiin, mutta sillä ei hehkutettu etusivun uutisena.

 

[Jan11]

Asuntojen hinnat suurimpien kasvukeskusten ulkopuolella ovat olleet jo vuosia laskussa. Yksi suurista syistä on työpaikkojen puute: ne harvat oikeat työpaikat ovat keskittymässä Suomessa vajaaseen 15 kaupunkikeskukseen. Tulevaisuudessa keskittyminen jatkuu 10 keskukseen jne. Mielestäni tämä vaikuttaa tarkoitushakuiselta politiikalta. Suomen kehitys poikkeaa suuresti esimerkiksi Saksasta, jossa teollisuutta on merkittävissä määrin myös maaseudulla keskellä ei mitään.

Mutta tämä juttu osaltaan liittyy asioihin, joista on keskusteltu tässä ketjussa, eli Suomen tulevaisuuden näkymät ovat olleet huonot jo vuosia. Muistaakseni vuoden 2008 jälkeen Suomesta on hävinnyt yli 100.000 teollisuustyöpaikkaa. Tilannetta on tullut "paikkaamaan" ulkomaisten vaateketjujen tarjoamia 0-tuntisopimuksia ja muita roskatyöpaikkoja, joista saatavalla palkalla ei oikeastaan edes elä.

Hyvin paljon samaa mieltä Mastahin kanssa siitä, että matalasta korkotasosta ei ole oikeastaan mitään apua tavallisille ihmisille. Ja tästä asiasta on puhunut myös moni muukin mm. Malinen, eli elvytys ja löysä rahapolitiikka sataa niiden harvalukuisten ihmisten laariin, joilla on jo ennestään omaisuutta aivan helvetisti.

80-luvulla duunaripariskunnalla oli varaa rakentaa omakotitalo, vaikka korkotaso oli reippaasti korkeampi. Tänä päivänä juuri kenelläkään ei ole enää kanttia rakentaa uutta omakotitaloa, vaikka korkotaso on hyvin matala. Talot maksetaan rahalla, eikä niinkään alhaisilla koroilla. Eikä edes raha auta, jos yhteiskunta ei kykene tarjoamaan minkäänlaista pysyvyyttä. Ja sehän on ongelma Suomessa 2020.

Neljä viidestä suomalaisesta asui jo vuonna 2015 20 suurimmalla ja kolme viidestä 10 suurimmalla kaupunkiseudulla.
Omakotitalojen rakentaminen (vuosittainen) on toki tällä vuosituhannella pudonnut lähes puoleen aikaisemmasta, mutta samaan aikaan on kerrostalorakentaminen yli tuplaantunut. Itse näkisin sen liittyvän nimenomaan kaupungistumisen, en niinkään taloudellisen tilanteen suurena muutoksena. Omakotirakentamisen määrä on kuitenkin jo suhteellisen vakiintunut. Ja kumma kyllä neliöhintakin jää usein edullisemmaksi kuin uudessa kerrostaloasunnossa.

Kanttia rakentaa itse itselleen omakotitalo en sinällään kiistä. Luulen sen kantin kuitenkin liittyvän enemmän omiin kädentaitoihin luottamiseen ja talkoo-ajattelun häviämiseen. Lähiöissä on siirrytty valmistaloihin ja rakennuttajien gryndaamiin alueisiin, mitkä myydään asiakkaille sitten valmiina tai sisustusta vaille valmiina.
Esim. en itse koskaan harkinnut rakentavani, ja elää sitten omien virheiden kanssa siitä eteenpäin. Faija vielä osasi. Mun on parempi luottaa muiden taitoon.

 

[inexcess]

Neljä viidestä suomalaisesta asui jo vuonna 2015 20 suurimmalla ja kolme viidestä 10 suurimmalla kaupunkiseudulla.
Omakotitalojen rakentaminen (vuosittainen) on toki tällä vuosituhannella pudonnut lähes puoleen aikaisemmasta, mutta samaan aikaan on kerrostalorakentaminen yli tuplaantunut. Itse näkisin sen liittyvän nimenomaan kaupungistumisen, en niinkään taloudellisen tilanteen suurena muutoksena. Omakotirakentamisen määrä on kuitenkin jo suhteellisen vakiintunut. Ja kumma kyllä neliöhintakin jää usein edullisemmaksi kuin uudessa kerrostaloasunnossa.

Kanttia rakentaa itse itselleen omakotitalo en sinällään kiistä. Luulen sen kantin kuitenkin liittyvän enemmän omiin kädentaitoihin luottamiseen ja talkoo-ajattelun häviämiseen. Lähiöissä on siirrytty valmistaloihin ja rakennuttajien gryndaamiin alueisiin, mitkä myydään asiakkaille sitten valmiina tai sisustusta vaille valmiina.
Esim. en itse koskaan harkinnut rakentavani, ja elää sitten omien virheiden kanssa siitä eteenpäin. Faija vielä osasi. Mun on parempi luottaa muiden taitoon.

Kerrostalorakentaminen on lisääntynyt, mutta valtaosa niistä kerrostalokämpistä on yksiöitä ja kaksioita, tehty gryndereille myytäväksi. Suurehko osa ihmisistä joutuu vuokraamaan asuntonsa koska:
a. Heillä ei ole varaa ostaa omaa asuntoa
b. Tulevaisuus on epävarma, joten ihmiset eivät halua asuntoa ostamalla sitoutua jollekin tietylle paikkakunnalle/alueelle

Nykypäivän nuorten aikuisten asumispäätöksissä näkyy epävarmuus. Hyvin harva edes etäisesti tuntemistani nuorehkoista aikuisista on päätynyt rakentamaan tai teettämään omakotitalon. Vaikka sen rakentaisi mihinkä tuppukylään, niin paalua pitää löytyä minimissään 250 tke vaikka appiukko tekisi LVI:t ja toinen sukulainen hoitaisi maaurakoinnit. Vaadittavaa rahaa ei tämän päivän nuorilla aikuisilla ole.

Mutta jotta pysyttäisiin edes etäisesti topikissa, niin suomalaisten perheiden varallisuus on ollut jo pitkäaikaisesti laskusuunnassa kuten se aiemmin keskusteltu Pohjoismaiden neuvoston tutkimus osoitti. Minun on vaikeaa ymmärtää, miksi Suomen täytyy maksaa rahaa Itä-Euroopan maille, joiden kaikki taloudelliset mittarit osoittaa ylöspäin.

 

[Jan11]

Kerrostalorakentaminen on lisääntynyt, mutta valtaosa niistä kerrostalokämpistä on yksiöitä ja kaksioita, tehty gryndereille myytäväksi. Suurehko osa ihmisistä joutuu vuokraamaan asuntonsa koska:
a. Heillä ei ole varaa ostaa omaa asuntoa
b. Tulevaisuus on epävarma, joten ihmiset eivät halua asuntoa ostamalla sitoutua jollekin tietylle paikkakunnalle/alueelle

Nykypäivän nuorten aikuisten asumispäätöksissä näkyy epävarmuus. Hyvin harva edes etäisesti tuntemistani nuorehkoista aikuisista on päätynyt rakentamaan tai teettämään omakotitalon. Vaikka sen rakentaisi mihinkä tuppukylään, niin paalua pitää löytyä minimissään 250 tke vaikka appiukko tekisi LVI:t ja toinen sukulainen hoitaisi maaurakoinnit. Vaadittavaa rahaa ei tämän päivän nuorilla aikuisilla ole.

Mutta jotta pysyttäisiin edes etäisesti topikissa, niin suomalaisten perheiden varallisuus on ollut jo pitkäaikaisesti laskusuunnassa kuten se aiemmin keskusteltu Pohjoismaiden neuvoston tutkimus osoitti. Minun on vaikeaa ymmärtää, miksi Suomen täytyy maksaa rahaa Itä-Euroopan maille, joiden kaikki taloudelliset mittarit osoittaa ylöspäin.

250 tuhannen euron kämppään tarvitaan paalua lainanottohetkellä minimissään 25 000 tai ensiasunnon ostaja 12 500.
Ja hyvät pankkisuhteet tai takaaja, sekä riittävät tulot joilla onnistuu eläminen, kulut ja lainanhoito.

Varallisuuden kehittyminen on Suomessa ongelmallinen mittari, koska omistusasumisen vuoksi meillä varallisuus perustuu käänteiseen säästämiseen asunnon ostamisen ja velan hoitamisen kautta. Näin ollen varallisuuden kehittyminen on asuntojen arvon heittelyn varassa, ja siksi edellinen taantuma ja hidas toipuminen sai asian näyttämään huonolta: asuntojen arvo miinus asuntovelat mediaanitarkastelussa polki paikallaan vuosina 2009–2016.

Jos kuitenkin tarkastellaan ylisukupolvisesti, on meillä jokainen sukupolvi ollut vauraampi kuin edellinen. Tässä asiassa ei liene tulossa muutosta ainakaan ennen, kun suuret ikäluokat ovat kokonaan poistuneet keskuudestamme, ei ehkä sittenkään, sillä perhekoon jatkuvasti pienentyessä perityn varallisuuden määrä / perillinen kasvaa.
Kääntöpuoli kolikossa tarkoittaa varallisuuden keskittymistä ja erityisesti kaupunkeihin, jossa asunnoissa kiinni olevan varallisuuden arvo kuitenkin kehittyy, eikä katoa, kuten maaseudulla.

Ehkä tämän keskustelun voisi kuitenkin tosiaan jättää tämän asumisen ja rakentamisen osalta, sillä se on aika kaukana itse aiheesta.
Oikeastaan aivan yhtä kaukana, kuin se, jos muualta Euroopasta kysyttäisiin suomalaisilta, miksi teidän maatalousmaan hintakehitystä pitää tukea ylimääräisillä maatalouskirjekuorilla... taloustieteellisestihän kiistaton tosiasia on, että maataloustuet lopulta kapitalisoituvat peltomaan hintaan (vaikka se saantihetkellä onkin maajussin elantoa).

 

[erihyva]

Iltalehden kommenttiosio antaa osviittaa, mitä mieltä aihepiiristä kiinnostuneet ihmiset ovat asiasta. Se on Suomessa vähiten moderoitu suuren uutislähteen kommenttiosio, siis silloin kuin kommentointi ylipäätään sallitaan.

Mutta uskotko itse poliittistaustaisten lehtien teettämään kyselyyn, josta saatu lopputulos väännetään uutisotsikoissa muotoon "Suurin osa suomalaisista hyväksyy..."?

Minulle tämä ei ole mitään muuta kuin mielipidevaikuttamista, jota täällä Suomessa tehdään enemmän kuin lääkäri määrää. Valitettavasti tämä mielipidevaikuttaminen uppoaa moniin niihin ihmisiin, jotka eivät itse ehdi etsimään taustoja ja totuuksia netin syövereistä. Kuten edellisessä viestissäni mainitsin, on täysin mahdollista että suurehko osa ihmisistä saattaa sopivalla kysymysten asetannalla hyväksyä elpymisrahaston välttämättömänä pahana, varsinkin kun heille on Marinin hymysuulla useasti kerrottu miten välttämätön ja hieno juttu tämä paketti suomalaisille on.

Kyllä, uskon enemmän Kantar TNS:än ja Taloustutkimuksen tekemiin mielipidemittauksiin, kuin Iltalehden kommenttipalstaan. Ja sinäkö et usko?

Voisitko vielä selvittää, miten teettäjä vaikuttaa mielestäsi mielipidemittauksen lopputulokseen?

 

[Mastah]

Varallisuuden kehittyminen on Suomessa ongelmallinen mittari, koska omistusasumisen vuoksi meillä varallisuus perustuu käänteiseen säästämiseen asunnon ostamisen ja velan hoitamisen kautta. Näin ollen varallisuuden kehittyminen on asuntojen arvon heittelyn varassa, ja siksi edellinen taantuma ja hidas toipuminen sai asian näyttämään huonolta: asuntojen arvo miinus asuntovelat mediaanitarkastelussa polki paikallaan vuosina 2009–2016.

Samalla logiikallahan kaikkien muiden varallisuuserien kuin pankkisaldon seuraaminen olisi ongelmallista, koska niiden arvo heittelee? Jos kyseiset uudet asuntovelat olisi lainannut joku kotimainen taho, niin silloinhan se näkyisi varallisuutena jollakin muulla, mutta suomalaiset asuntolainat omistaa pääosin ulkomaiset sijoittajat.

Ei siitä pääse oikein kiertäen, eikä kaartaen ympäri, ettei Suomalaisten varallisuus ole länsimaisella tasolla varsinkaan, kun vielä huomioi mitä sillä varallisuuseurolla täällä saa ostettua. Ja sehän yhtenä asiana montaa kismittää, kun vanhaa varallisuutta ei huomioida tukipakettien summissa mitenkään ja Marin ilmoittaa BKT:n perustuen, että Suomi on nettomaksaja, koska kuuluu EU:n vauraimpiin valtioihin. Marin on lausumassaan oikeassa, eli Suomi on yksi euroopan vauraimpia valtioita, mutta hän ei sanonutkaan toista tosiasiaa, että Suomalaiset ovat yksi euroopan köyhimmistä kansoista (pitkään jatkunut kova verotus).

 

[Jan11]

Samalla logiikallahan kaikkien muiden varallisuuserien kuin pankkisaldon seuraaminen olisi ongelmallista, koska niiden arvo heittelee? Jos kyseiset uudet asuntovelat olisi lainannut joku kotimainen taho, niin silloinhan se näkyisi varallisuutena jollakin muulla, mutta suomalaiset asuntolainat omistaa pääosin ulkomaiset sijoittajat.

Ei siitä pääse oikein kiertäen, eikä kaartaen ympäri, ettei Suomalaisten varallisuus ole länsimaisella tasolla varsinkaan, kun vielä huomioi mitä sillä varallisuuseurolla täällä saa ostettua. Ja sehän yhtenä asiana montaa kismittää, kun vanhaa varallisuutta ei huomioida tukipakettien summissa mitenkään ja Marin ilmoittaa BKT:n perustuen, että Suomi on nettomaksaja, koska kuuluu EU:n vauraimpiin valtioihin. Marin on lausumassaan oikeassa, eli Suomi on yksi euroopan vauraimpia valtioita, mutta hän ei sanonutkaan toista tosiasiaa, että Suomalaiset ovat yksi euroopan köyhimmistä kansoista (pitkään jatkunut kova verotus).

Marin on oikeassa. Yksi tekijä on, että Suomi on ainoa EU maa, jossa eläkkeet on kokonaan tilastollisesti julkista sektoria. Sen 200 miljardia kun muuttaisi kotitalouksien varallisuudeksi, oltaisiin yhtäkkiä siinäkin tilastossa kärkipaikoilla. Osa tilastoista (esim. net financial wealth) ei myös ota asuntovarallisuutta huomioon, mutta ottaa velan. Sekin johtaa pahasti harhaan.
Mutta tuo alempi keskikasti EU-tilastoissa on meille ihan hyvä paikka, kun ottaa huomioon, miten vähän aikaa Suomessa on vaurautta ehditty keräämään, ja sen, että ne eläkerahastot sitten myöhemmin kuitenkin sataa kansalaisille kuukausittain sopivassa iässä, eikä yksilön talousvaikeuksien osuessa kohdalle tarvitse (eikä voi) cashata eläkkeitään.

 

[Mastah]

Marin on oikeassa. Yksi tekijä on, että Suomi on ainoa EU maa, jossa eläkkeet on kokonaan tilastollisesti julkista sektoria. Sen 200 miljardia kun muuttaisi kotitalouksien varallisuudeksi, oltaisiin yhtäkkiä siinäkin tilastossa kärkipaikoilla. Osa tilastoista (esim. net financial wealth) ei myös ota asuntovarallisuutta huomioon, mutta ottaa velan. Sekin johtaa pahasti harhaan.
Mutta tuo alempi keskikasti EU-tilastoissa on meille ihan hyvä paikka, kun ottaa huomioon, miten vähän aikaa Suomessa on vaurautta ehditty keräämään, ja sen, että ne eläkerahastot sitten myöhemmin kuitenkin sataa kansalaisille kuukausittain sopivassa iässä, eikä yksilön talousvaikeuksien osuessa kohdalle tarvitse (eikä voi) cashata eläkkeitään.

Pystytkö antamaan lähteet näihin väittämiin:
- Suomi on ainoa EU maa, jossa eläkkeet on kokonaan tilastollisesti julkista sektoria
- Osa tilastoista (esim. net financial wealth) ei myös ota asuntovarallisuutta huomioon, mutta ottaa velan.

Sanoisin, että puppua. Tietenkään asuntovelkaa ei vähennetä silloin, kun asunnon arvoa on mukana. Lisäksi Suomessa ei ole suhteessa sen enempää asuntovarallisuutta kuin muissakaan maissa (Ennemmin täällä asutaan ahtaasti) - sen osuus on suuri suhteessa muuhun omistamiseen, koska muu omistaminen on niin pientä. Eläkevaroja taas pyritään arvioimaan kotitalouksien osalta esim. OECD:n tilastoissa parhaan mukaan ja esim. Italiassakin kertyy kansalaisille ihan reilua valtion eläkettä ja näin on tietääkseni lähes jokaisessa EU-maassa. USA:n vertailu toki ontuu. Italiassa vaan valtio ei ole juuri säästänyt noita tulevia eläkevastuita varten, vaan ajatteli hoitaa ne silloisilla verotuloilla (Seuraava pommi joskus tulossa ja saa nähdä sosialisoidaanko Suomen eläkesäästöt yhteiseen EU-pottiin). Eli ne valtion eläkesäästöt pitää nähdä nimenomaan valtion varallisuutena.

 

[Jan11]

Pystytkö antamaan lähteet näihin väittämiin:
- Suomi on ainoa EU maa, jossa eläkkeet on kokonaan tilastollisesti julkista sektoria
- Osa tilastoista (esim. net financial wealth) ei myös ota asuntovarallisuutta huomioon, mutta ottaa velan.

Sanoisin, että puppua. Tietenkään asuntovelkaa ei vähennetä silloin, kun asunnon arvoa on mukana. Lisäksi Suomessa ei ole suhteessa sen enempää asuntovarallisuutta kuin muissakaan maissa (Ennemmin täällä asutaan ahtaasti) - sen osuus on suuri suhteessa muuhun omistamiseen, koska muu omistaminen on niin pientä. Eläkevaroja taas pyritään arvioimaan kotitalouksien osalta esim. OECD:n tilastoissa parhaan mukaan ja esim. Italiassakin kertyy kansalaisille ihan reilua valtion eläkettä ja näin on tietääkseni lähes jokaisessa EU-maassa. USA:n vertailu toki ontuu. Italiassa vaan valtio ei ole juuri säästänyt noita tulevia eläkevastuita varten, vaan ajatteli hoitaa ne silloisilla verotuloilla (Seuraava pommi joskus tulossa ja saa nähdä sosialisoidaanko Suomen eläkesäästöt yhteiseen EU-pottiin). Eli ne valtion eläkesäästöt pitää nähdä nimenomaan valtion varallisuutena.

No joo, tuli pieni virhe, ei olla ainoa, sillä myös Ruotsi on sopinut samalla tavalla kuin me, eli 1993 sopimuksen myötä molemmat siirsi tilastoinnissa eläkkeet pois kotitalouksien rahoitussaamisista. (Siihen on toki syynsä, ja ne syyt on loogisia ja liittyy poliittisten syiden lisäksi siihen, että näissä järjestelmissä olisi muuten laskettu osittain kahdesti.)

One of the measures is the average household net financial wealth or the total value of a household's assets less liabilities, adjusted for the country's cost of living, in each member country (with the exception of Lithuania which only recently joined the OECD and thus is not included in the most recent report.)
It's worth noting that the OECD statistics do not include real estate or housing wealth, as "such information is currently available for only a small number of OECD countries,"

Here's how wealthy the average family is in 35 countries around the world

How much money people have in the bank varies widely from country to country. The OECD tracks average household financial wealth across its member countries. Here's how household net worth compares across the world.

www.businessinsider.com

 

[edup]

No joo, tuli pieni virhe, ei olla ainoa, sillä myös Ruotsi on sopinut samalla tavalla kuin me, eli 1993 sopimuksen myötä molemmat siirsi tilastoinnissa eläkkeet pois kotitalouksien rahoitussaamisista. (Siihen on toki syynsä, ja ne syyt on loogisia ja liittyy poliittisten syiden lisäksi siihen, että näissä järjestelmissä olisi muuten laskettu osittain kahdesti.)

One of the measures is the average household net financial wealth or the total value of a household's assets less liabilities, adjusted for the country's cost of living, in each member country (with the exception of Lithuania which only recently joined the OECD and thus is not included in the most recent report.)
It's worth noting that the OECD statistics do not include real estate or housing wealth, as "such information is currently available for only a small number of OECD countries,"

Here's how wealthy the average family is in 35 countries around the world

How much money people have in the bank varies widely from country to country. The OECD tracks average household financial wealth across its member countries. Here's how household net worth compares across the world.

www.businessinsider.com

Mielenkiintoista, sillä sitten taas tuolta linkkaamasi uutisen linkin takaa löytyy seuraavaa Suomen key findingsin alta:
"Household net wealth is the total value of a household's financial and non-financial worth, such as money or shares held in bank accounts, the principal residence, other real estate properties, vehicles, valuables and other non-financial assets (e.g other consumer durables). In Finland, the average household net wealth is estimated at USD 200 827, lower than the OECD average of USD 408 376. "

EDIT: Näköjään tuolla Business Insiderin jutussa on myös aika paljon alemmat luvut Suomen keskimääräiselle talouden omaisuudelle, eli lienee yksinkertaisesti vain vanhaa tietoa. Nykyisellään nuo asunnot ja muut kiinteistöomistukset näyttää olevan OECD:n luvuissa mukana, ja Suomenkin osalta siten tuo keskimääräinen omistus on noussut 2018 luvuista noin 170 000 dollaria ylöspäin.

 

[Jan11]

Mielenkiintoista, sillä sitten taas tuolta linkkaamasi uutisen linkin takaa löytyy seuraavaa Suomen key findingsin alta:
"Household net wealth is the total value of a household's financial and non-financial worth, such as money or shares held in bank accounts, the principal residence, other real estate properties, vehicles, valuables and other non-financial assets (e.g other consumer durables). In Finland, the average household net wealth is estimated at USD 200 827, lower than the OECD average of USD 408 376. "

Musta ihan avaava on verrata tuota sivun graafia, missä Suomi on todella alhaalla, suomalaisiin tilastokeskuksen lukuihin. Siinä on lähes sadan tonnin ero. Ja tilastokeskuksen luvuilla oltaisiinkin keskikastia.

 

[edup]

Musta ihan avaava on verrata tuota sivun graafia, missä Suomi on todella alhaalla, suomalaisiin tilastokeskuksen lukuihin. Siinä on lähes sadan tonnin ero. Ja tilastokeskuksen luvuilla oltaisiinkin keskikastia.

Mitä tilastokeskuksen lukuja nyt luet? Uusimmat mitä löysin oli 2016, jolloin kotitalouksien varallisuuden mediaani oli 107 200e. (Tilastokeskus - Tilastot aiheittain - Kotitalouksien varallisuus)

OECD:n lukujen (OECD Better Life Index) mukaan se kotitalouksien keskimääräinen varallisuus on tuon 200 827 dollaria. Tosiaan sadan tonnin ero, vain toiseen suuntaan.

 

[Jan11]

Mitä tilastokeskuksen lukuja nyt luet? Uusimmat mitä löysin oli 2016, jolloin kotitalouksien varallisuuden mediaani oli 107 200e. (Tilastokeskus - Tilastot aiheittain - Kotitalouksien varallisuus)

OECD:n lukujen mukaan se keskimääräinen varallisuus on tuon 200 827 dollaria. Tosiaan sadan tonnin ero, vain toiseen suuntaan.

Tohon BI:n graafiin siis vertasin, muistinvaraisesti. Ko. aikana oli mediaanivarallisuus siihen vrt. vajaa 100 tonnia isompi.
Mutta tosiaan, ilmeisesti muutettu tilastointia. My bad.

 

[inexcess]

EU on hyväksynyt kolme Italian ehdottamaa yhteensä 6 miljardin euron suuruista tukijärjestelmää, joilla tuetaan koronasta kärsiviä PK-yrityksiä. Tuki saa olla maksimissaan 800.000 eur/yritys paitsi maataloudessa ja kalaviljelyssä, joissa tuet maksimissaan 100.000/120.000 eur. Tuki ei saa ylittää 12,5% tuensaajan vuoden 2019 liikevaihdosta.

Olisihan tuo raha varmaan Suomenkin PK-yrityksille kelvannut.

Täällähän Business "Circus" Finland jakoi yrityksen liikevaihdosta riippumatta vappusatatonniset suomalaisten veronmaksajien rahoista, niille jotka niitä älysivät ensimmäisessä aallossa vaatia. Sen jälkeen on ollut vähän hiljaisempaa. Heinäkuun alussa lanseerattiin uusi 300 miljoonan euron tukipotti kaikille Suomen yrityksille.

State aid: Commission approves €6 billion Italian schemes to support SMEs affected by coronavirus outbreak

The European Commission has approved three Italian schemes, with an overall budget of €6 billion, mainly consisting of incentives to the recapitalisation by private investors of small and medium-sized enterprises (‘SMEs\') affected by the coronavirus outbreak.

ec.europa.eu

 

[Mastah]

Toisaalta nuo tuet (Jos ne käytetään esim. palkkojen maksuun ilman tuotantoa sen sijaan, että investoitaisiin) on vähän kuin housuihin kuseminen talvella lämpimikseen. Italian teollisuus on keskittynyt matalakatteiseen hurjan globaalin kilpailun alaisille alueille (vaatteet, autot, valimoteollisuus, huonekalut., pasta...), ja jos siellä nyt ylläpidetään palkkoja keinotekoisesti ylhäällä, kun jossain kehittyvissä talouksissa joustetaan, niin eihän siinä hyvin käy. Pahoin pelkään, että 10 vuoden päästä Italian sinäänsä hienosta teollisuudesta jäljellä on enää sellaiset rauniot, jotka pysyy pystyssä vain valtion/EU:n tuella.

Eli nuo tuet saattaa olla pitkässä juoksussa ennemminkin karhunpalvelus Italialle. Tuet ohjaa vapaan rahan investointeja pois päin tuista ja ne on yleensä niitä pitkässä juoksussa hyviä investointeja.

 

[Mikkos]

Tää on vähän miten tätäkin peliä pelataan:

IL-analyysi: Viro saa EU:sta yhtä paljon kuin Suomi sinne maksaa – miten se sen tekee?

Viro pitää valtionvelkansa pienenä ja hyötyy siitä, että Suomi ja muut EU-maat velkaantuvat senkin puolesta, kirjoittaa toimittaja Sami Lotila.

www.iltalehti.fi

 

[Mastah]

Viro on pelannut pelinsä tosiaan aivan nappiin, eikä heille voi millään olla siitä vihainen. Tosi hyvälle kuulostava tuo asia, ettei kunnilla ole veronkanto-oikeutta. Suomalaisenahan sitä on siinä tilanteessa, että veroja kerätään kohta EU-, Valtio-, Maakunta- ja kuntatasolla, minkä päälle on "yhtiöitetty" vesilaitoksia sun muuta välttämätöntä. Kaikki noista voi sitten viilata linssiin kulutasossaan suhteessa perimiinsä maksuihin/veroihin ottamalla velkaa, minkä hoitokulut täytyy tulevaisuudessa kattaa. Noh - maakuntavelasta en vielä tiedä, mutta eiköhän sellaistakin saada aikaan.

Vihriälältä ihan järkevää puhetta taas:
HS-haastattelu | Hämmentynyt asiantuntija Vesa Vihriälä yrittää yhä ymmärtää, miten EU:n rahasto meni läpi ja mitä se tulee EU:lle merkitsemään
Mainitsee suoraan mm. sen, mitä ei ääneen julkisuudessa uskalleta muuten sanoa, mutta on mm. tässä ketjussa tunnistettu jo ajat sitten. Alla oleellisimpia lainauksia. Kannattaa lukea koko teksti itse.:

"Tosin Vihriälä katsoo, että EU-johtajien mainospuheista huolimatta paketin elvyttävä vaikutus koko EU:n talouteen on varsin maltillinen. Enemmän paketissa on kyse siitä, että velkaantuneita maita halutaan tukea, jotta vakaus EU:ssa säilyisi. Paketilla halutaan välttää eurokriisin tyyppistä kierrettä ja sen poliittisia vaikutuksia."
"Tehty ratkaisu oli kuitenkin askel kohti liittovaltiokehitystä. Siihen liittyy riskejä."
"Velkaantuneet maat saattavat suhtautua entistä luottavaisemmin siihen, että vaikeuksien syntyessä muut maat ja EKP ryntäävät apuun. "
”Nyt tässä ratkaistaan ongelma lisäämällä velkaantumista. Vähän olen huolissani siitä, että yhteistä velkaa ei sisäistetä niin isona kuin se on”
"On vielä epäselvää, kuinka tiukasti komissio ja muut jäsenmaat kykenevät rahan käyttöä valvomaan ja voidaanko tukeen liittää ehtoja talouden rakenteiden korjaamiseksi. Jos tässä ei onnistuta, on suuri vaara, että rahat käytetään lyhytnäköisesti ja pian ollaan uusien ongelmien äärellä."

 

[inexcess]

Tuomas Malinen on uudessa Manolis Huukin haastattelussa.

Malisen mukaan elvytyspaketin mukana Italiaan menevä raha (81 mrd lahjarahaa ja 127 mrd lainaa) ei riitä mihinkään, koska pelkästään Italian pankkien pääomitustarve on 300-400 miljardia. Mennään ehkä lokakuulle-marraskuulle, jolloin joudutaan toteamaan, ettei elvytyspaketti riitä. Sitten halutaan lisää. No mitä sitten tehdään?

Kuten on täällä jo keskusteltu, niin yksi päämotiiveista koko elvytyspaketissa on Italian lahjominen pysymään eurossa. Kyse on euron pelastusopetusoperaatiosta, sekä Italiaa lainoittaneiden ranskalaisten ja saksalaisten pankkien pelastusoperaatiosta.

Ongelma tulee siinä, että jos jokin maa kyllästyy jatkuvaan rahan pumppaamiseen, niin enää ei riitä että lähtee eurosta. Elvytyspaketissa ja tulevissa elvytyspaketeissa on pakko lähteä koko EU:sta, mikäli haluaa välttyä miljardien tulonsiirroilta. Toisin sanoen Saksa ja Ranska ovat nitoneet euron ja EU:n kohtalon yhteen. Malisen mukaan on todennäköistä, että elvytyspakettien linjalle lähdettäessä tien päässä odottaa EU:n hajoaminen, koska ennen pitkää tällaisten pakettien läpivienti muuttuu poliittisesti mahdottomaksi: toisiaan seuraavat miljardien tulonsuurrot eivät mene loputtomasti läpi edes Suomessa.

Sivuhuomiona haastattelussa mainitaan, että elvytyspakettia ja sen laillisuutta (lue laittomuutta) kriittisesti kommentoinut Päivi Leino-Sandberg on joutunut sosiaalisessa mediassa jonkinasteisen poliittisen ajojahdin kohteeksi. Olisi mielenkiintoista tietää, millaista ajojahtia on esiintynyt. Leino-Sandberg on varmastikin yksi asiantuntevimmista pakettia kommentoineista suomalaisista henkilöistä.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[Jumputin]

Itse sivuutan Malisen skenaariot nykyään täysin, sen verran kauan hän on talouskriisiä ennustellut, että mennyt vähän maku ja uskottavuus kaverista. Tuntuu että joku on pahasti pielessä hänen perusajattelussaan, kun ei tunnu osuvan skenaariot ollenkaan kohdalleen. Toivottavasti kukaan ei ole toiminut GNS Economic:n ennusteiden mukaan pörsissä, voi olla tappiot muhkeita.

 

[inexcess]

Itse sivuutan Malisen skenaariot nykyään täysin, sen verran kauan hän on talouskriisiä ennustellut, että mennyt vähän maku ja uskottavuus kaverista. Tuntuu että joku on pahasti pielessä hänen perusajattelussaan, kun ei tunnu osuvan skenaariot ollenkaan kohdalleen. Toivottavasti kukaan ei ole toiminut GNS Economic:n ennusteiden mukaan pörsissä, voi olla tappiot muhkeita.

En ole seurannut Malista ennen korona-kriisiä, joten en osaa ottaa kantaa hänen aiempiin arvioihin.

Hänen kommenttinsa koronan laukaisemaan Euroopan talouskriisiin tuntuvat järkeenkäyviltä. Itseasiassa jotkut Malisen "pirun seinälle maalaamiset" ovat osoittautuneet liian optimistisiksi. Esimerkiksi hän muistaakseni kommentoi haastattelussa maaliskuussa, että Etelä-Eurooppa tarvitsee rahaa vuoden vaihteeseen mennessä 800 (?) miljardia euroa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että syyskuussa päättyy EKP:n PEPP II elvytysohjelma. Tämä tarkoittaa sitä, että 1350 miljardia vasta printattua euroa on käytetty pääasiassa Etelä-Euroopan valtiovelkakirjoihin.

 

[Mastah]

Itse suhtaudun skeptisesti Maliseen erityisesti sen vuoksi, että hän on puhunut pitkään EU:n tulevasta pankkikriisistä, mutta omaan korvaan selitykset siitä miksi siihen mennään ei ole riittävän vakuuttavia. Olen valmis muuttamaan mielipiteeni, jos hän avaa syyt selkokielellä ja yksityiskohtaisesti. Siitä huolimatta tervetullut taho tähän kotimaiseen skeneen. Aina on tervettä, että talouselämässä pyörii äänessä myös "karhuja".

Nykyinen taloustilanne tosin niin EU:n kuin USA:n ja Kiinankin osalta on niin eriskummallinen, ettei tarvitse edes mennä Malisen/Peter Schiffin kaltaisten henkilöiden juttuihin, vaan ihan yleensä maltillisetkin tahot on esittäneet huolestuneita kommentteja kuten aiemmin mainitsemani Vihriälä. Vihriälän seuraava toteamus on ihan aiheellinen tällekin foorumille:
"Vihriälää selvästi vaivaa se, että Suomessa on vaikea käydä järkevää kriittistä EU-keskustelua. Kaikkea kritiikkiä pidetään helposti EU-vastaisena. Toisaalta EU-ratkaisujen ongelmia käytetään kevyesti tukemaan täysin epärealistista ajatusta siitä, että Suomi pärjäisi omillaan.
”Suomessa kuten muuallakin Euroopassa tarvitaan avointa keskustelua siitä, miten unionia haluamme kehittää.”"

IMO: tälläkin foorumilla keskustelu EU:sta on jakautunut kannattajiin tai vastustajiin(Populistit). Eikö voisi keskustella myös jostain siltä väliltä ja siitä miten EU voisi kehittyä siihen suuntaan, että se houkuttelisi yhä useampaa ihmistä ja valtiota sen suuntaan?

 

[inexcess]

Itse suhtaudun skeptisesti Maliseen erityisesti sen vuoksi, että hän on puhunut pitkään EU:n tulevasta pankkikriisistä, mutta omaan korvaan selitykset siitä miksi siihen mennään ei ole riittävän vakuuttavia. Olen valmis muuttamaan mielipiteeni, jos hän avaa syyt selkokielellä ja yksityiskohtaisesti. Siitä huolimatta tervetullut taho tähän kotimaiseen skeneen. Aina on tervettä, että talouselämässä pyörii äänessä myös "karhuja".

Talouskriisien etenemisen ennustaminen on varsin haastavaa. Oikeaan osuakseen pitäisi pystyä näkemään, millaisen keinovalikoiman poliitikot ja heihin vaikuttavat taustavoimat valitsevat kriisin hoitamiseen.

Kun Kreikan vakavista talousongelmista alettiin puhua 2009, moni veikkasi Espanjan ja Italian seuraavan muutaman vuoden päästä perässä. Harva osasi aavistaa, että EKP määrittää ohjauskoron 1 prosenttiin ja ramppaa siitä muutamassa vuodessa jopa alle nollan. Tällä vajaat 11 vuotta kestäneellä elvytyksellä saatiin ostettua lisäaikaa, mutta lopulta Italia ajautui kuitenkin luottokelvottomaksi.

Nykyinen taloustilanne tosin niin EU:n kuin USA:n ja Kiinankin osalta on niin eriskummallinen, ettei tarvitse edes mennä Malisen/Peter Schiffin kaltaisten henkilöiden juttuihin, vaan ihan yleensä maltillisetkin tahot on esittäneet huolestuneita kommentteja kuten aiemmin mainitsemani Vihriälä. Vihriälän seuraava toteamus on ihan aiheellinen tällekin foorumille:
"Vihriälää selvästi vaivaa se, että Suomessa on vaikea käydä järkevää kriittistä EU-keskustelua. Kaikkea kritiikkiä pidetään helposti EU-vastaisena. Toisaalta EU-ratkaisujen ongelmia käytetään kevyesti tukemaan täysin epärealistista ajatusta siitä, että Suomi pärjäisi omillaan.
”Suomessa kuten muuallakin Euroopassa tarvitaan avointa keskustelua siitä, miten unionia haluamme kehittää.”"

IMO: tälläkin foorumilla keskustelu EU:sta on jakautunut kannattajiin tai vastustajiin(Populistit). Eikö voisi keskustella myös jostain siltä väliltä ja siitä miten EU voisi kehittyä siihen suuntaan, että se houkuttelisi yhä useampaa ihmistä ja valtiota sen suuntaan?

Vihriälä on täysin oikeassa todetessaan, ettei EU:sta kyetä käymään kriittistä keskustelua. Suomen politiikassa ja mediassa vallitsee nykyään yhden totuuden konsensus monissa asioissa, ei pelkästään EU:ssa: jos olet eri mieltä, olet Persu tai muuten ei-toivottava henkilö. Allekirjoittaneelle tämä edustaa vakavaa henkistä alennustilaa, koska mielestäni kaikista poliittisista ja yhteiskunnallisista asioista pitäisi pystyä avoimesti keskustelemaan.

Kuten tuolla toisessa threadissa totesin, Suomi on siirtynyt demokratiasta jonkinasteiseen totalitarismiin, jossa julkisia puheenvuoroja jaetaan vain niille jotka ovat asiasta oikeaa mieltä.

Keskustelijoiden jakaminen EU:n kannattajiin ja vastustajiin on hieman tulkinnanvaraista. Olenko itse puhdas vastustaja, jos kritisoin nykymuotoista EU:ta ja kannatan Suomen välitöntä euro-eroa, mutta kuitenkin pidän Suomen kuulumista EU:hin välttämättömänä pahana?

Keskustelu EU:n linjan kehittämisestä houkuttelevaan suuntaan tuntuu aika teoreettiselta, koska moniin vuosiin EU:n toiminnassa ei ole pystynyt näkemään mitään sellaista liikettä, joka palvelisi Suomen etua. Jotakuinkin kaikki muutokset ovat olleet meille negatiivia muutoksia.

 

[The Grenadier]

Suuri määrä EU:n korona-avustuksista saattaa valua rikollisten taskuihin. Europolissa johtotehtävissä työskentelevä Jari Liukku arvioi MTV Uutisille, että seuraavat vuodet tulevat olemaan niin Euroopan Unionin kuin järjestäytyneen rikollisuudenkin kannalta poikkeuksellisia.
Eurooppa-neuvosto päätti viime kuussa, että EU:n jäsenmaille jaetaan tulevina vuosina kaikkiaan 750 miljardin euron korona-avustukset kriisistä toipumiseen. Päätöksen myötä EU:n pitkän aikavälin, eli seuraavien seitsemän vuoden budjetti paisui lähes kaksinkertaiseksi edelliseen verrattuna.
"Mafia ei katso sivusta"
Italian mafian vastainen tutkimusvirasto DIA kommentoi päätöstä tuoreeltaan ja ilmaisi huolensa varojen päätymisestä rikollisten taskuihin.



– Miljardeja euroja virtaa Eurooppaan ja Italiaan, eikä mafia vain katso sivusta. Se tulee sukeltamaan rahamereen, DIA:n johtaja Giuseppe Governale arvioi.
Huoli ei ole tuulesta temmattu, sillä esimerkiksi viimeksi tammikuussa Italian poliisi kertoi paljastaneensa massiivisen huijauksen, jossa rikollisten epäillään vieneen melkein kymmenen miljoonaa euroa sisilialaisille maanviljelijöille tarkoitettuja tukirahoja vuoden 2013 jälkeen. Tapauksen tiimoilta otettiin kiinni lähes sata ihmistä.
Joukossa olivat muun muassa kahden mafiaperheen johtajat.
Lue myös: Mafian epäillään huijanneen miljoonien arvosta EU-tukia Sisiliassa
"Poikkeuksellisia mahdollisuuksia" rikollisille
EU-rahoihin kohdistuva uhka on pantu merkille myös Euroopan poliisivirastossa. Europolin järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden torjuntaosaston päällikön, Jari Liukun mukaan riski ei rajaudu ainoastaan Italiaan.
– Italian mafia on syyllistynyt muissakin EU-maissa tämän tyyppisiin rikoksiin, joissa kohteena ovat olleet EU:n erityyppiset avustukset, hän sanoo.
Liukku uskoo italialaistutkijoiden tavoin, että tuleville vuosille luvattu suuri koronatukipaketti tarjoilee järjestäytyneelle rikollisuudelle "poikkeuksellisia mahdollisuuksia".
– Tietysti riski on merkittävä, kun käytössä olevien varojen määrä kasvaa merkittävästi. Silloin rikoksentekoriskikin kasvaa.
– Kyllä seuraavat seitsemän vuotta antavat rikollisille poikkeukselliset mahdollisuudet hyödyntää näitä sinänsä tarpeellisiin tarkoituksiin suunniteltuja budjettivaroja.
Paljon piiloon jäävää rikollisuutta



Vuosille 2021–2027 sovittu EU-budjetti on koronatukiaisineen poikkeuksellisen massiivinen: kaikkiaan 1824 miljardia euroa. Summa on lähes kaksi kertaa suurempi kuin vuonna 2013 sovittu edellinen pitkän aikavälin budjetti.
Vaikka rikollisille päätyvien rahojen osuus on pieni koko EU:n budjettiin suhteutettuna, konkreettiset rahasummat paisuvat silti valtaisiksi.
– EU-parlamentin teettämän tutkimuksen perusteella vuonna 2017 EU:n käyttämä budjetti oli 137 miljardia euroa, ja siitä noin 470 miljoonaa meni petoksiin. Eli noin 0,33 prosenttia, Liukku sanoo ja täsmentää, että kyse on vain tietoon tulleesta rikollisuudesta.
– Tämän tyyppisissä rikoksissa on hyvin suuri osa piiloon jäävää rikollisuutta, jota ei pystytä selvittämään, hän jatkaa.
Lue myös: Vakava varoitus: Mafia kärkkyy jo EU:n koronamiljardeja – tällaisia suunnitelmia rikolliset hierovat rahojen nappaamiseksi
"Vain mielikuvitus on rajana"
Miten EU-avustukset sitten päätyvät vääriin käsiin?
Liukun mukaan "vain mielikuvitus on rajana", kun järjestäytynyt rikollisuus punoo juonia yksityishenkilöiden, yritysten ja viranomaisten kustannuksella. Tyypillisesti turvaudutaan petoksiin, kirjanpitorikoksiin ja korruptioon, mutta keinovalikoima elää tarpeen mukaan.
– Se riippuu pitkälti siitä, millaisia rahoitusvälineitä kehitetään EU:n tasolla ja kansallisella tasolla, että minkä tyyppisiin toimenpiteitä niitä varoja kohdennetaan. Sitä mukaa rikollisryhmät mukauttavat toimintaansa.



Esimerkkinä ryhmittymien mukautumiskyvystä Liukku mainitsee koronakriisin. Kun pandemia iski, järjestäytynyt rikollisuus löysi keinoja hyötyä tilanteesta lähes välittömästi.
– Hyvin nopeasti syntyi palveluita, jotka liittyivät erilaisten suojavälineiden, testaustarvikkeiden, lääkkeiden ja rokotteiden kauppaan. Siellä asianomistajina olivat yksityiset henkilöt, yritykset ja myös viranomaiset.
– Vain muutamassa päivässä tai viikossa rikollisryhmät mukauttivat toimintaansa uuteen tilanteeseen.
Ratkaisut haettava valtiotasolla
Liukulla ei ole kaikenkattavaa ratkaisua siihen, miten EU-rahojen valuminen vääriin taskuihin voitaisiin estää. Hänen mukaansa vastuu on jäsenmailla itsellään, sillä myös tukirahat kanavoidaan lähtökohtaisesti niiden kautta.
– Pääpaino on luonnollisesti kansallisilla viranomaisilla, niiden uhka- ja riskiarvioilla ja toimenpiteillä.
– Menetelmät, jotka jäsenvaltioilla on käytössä, kun arvioidaan rikollisen toiminnan riskejä ja siihen liittyviä torjuntatoimia, muodostuvat keskeisiksi.
Suomi on arvioinut saavansa tulevasta seitsenvuotisesta EU-budjetista 11,1 miljardia euroa ja maksavansa 16,7 miljardia euroa. EU:n koronaelpymispaketista Suomi on arvioinut saavansa 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–2023 ja maksavansa paketista 6,6 miljardia vuosina 2021–2058.

Suomen tilanne historiallisen avustuspaketin suhteen on siis se, että Suomi maksaa siitä enemmän kuin se tulee saamaan.

Europol-pomo MTV:n erikoishaastattelussa: Suuri määrä EU:n korona-rahoja uhkaa valua ammattirikollisten ja mafian käsiin

Suuri määrä EU:n korona-avustuksista saattaa valua rikollisten taskuihin. Europolissa johtotehtävissä työskentelevä Jari Liukku arvioi MTV Uutisille, että seuraavat vuodet tulevat olemaan niin Euroopan Unionin kuin järjestäytyneen rikollisuudenkin kannalta poikkeuksellisia.

www.mtvuutiset.fi

 

[inexcess]

Suuri määrä EU:n korona-avustuksista saattaa valua rikollisten taskuihin. Europolissa johtotehtävissä työskentelevä Jari Liukku arvioi MTV Uutisille, että seuraavat vuodet tulevat olemaan niin Euroopan Unionin kuin järjestäytyneen rikollisuudenkin kannalta poikkeuksellisia.
Eurooppa-neuvosto päätti viime kuussa, että EU:n jäsenmaille jaetaan tulevina vuosina kaikkiaan 750 miljardin euron korona-avustukset kriisistä toipumiseen. Päätöksen myötä EU:n pitkän aikavälin, eli seuraavien seitsemän vuoden budjetti paisui lähes kaksinkertaiseksi edelliseen verrattuna.
"Mafia ei katso sivusta"
Italian mafian vastainen tutkimusvirasto DIA kommentoi päätöstä tuoreeltaan ja ilmaisi huolensa varojen päätymisestä rikollisten taskuihin.



– Miljardeja euroja virtaa Eurooppaan ja Italiaan, eikä mafia vain katso sivusta. Se tulee sukeltamaan rahamereen, DIA:n johtaja Giuseppe Governale arvioi.
Huoli ei ole tuulesta temmattu, sillä esimerkiksi viimeksi tammikuussa Italian poliisi kertoi paljastaneensa massiivisen huijauksen, jossa rikollisten epäillään vieneen melkein kymmenen miljoonaa euroa sisilialaisille maanviljelijöille tarkoitettuja tukirahoja vuoden 2013 jälkeen. Tapauksen tiimoilta otettiin kiinni lähes sata ihmistä.
Joukossa olivat muun muassa kahden mafiaperheen johtajat.
Lue myös: Mafian epäillään huijanneen miljoonien arvosta EU-tukia Sisiliassa
"Poikkeuksellisia mahdollisuuksia" rikollisille
EU-rahoihin kohdistuva uhka on pantu merkille myös Euroopan poliisivirastossa. Europolin järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden torjuntaosaston päällikön, Jari Liukun mukaan riski ei rajaudu ainoastaan Italiaan.
– Italian mafia on syyllistynyt muissakin EU-maissa tämän tyyppisiin rikoksiin, joissa kohteena ovat olleet EU:n erityyppiset avustukset, hän sanoo.
Liukku uskoo italialaistutkijoiden tavoin, että tuleville vuosille luvattu suuri koronatukipaketti tarjoilee järjestäytyneelle rikollisuudelle "poikkeuksellisia mahdollisuuksia".
– Tietysti riski on merkittävä, kun käytössä olevien varojen määrä kasvaa merkittävästi. Silloin rikoksentekoriskikin kasvaa.
– Kyllä seuraavat seitsemän vuotta antavat rikollisille poikkeukselliset mahdollisuudet hyödyntää näitä sinänsä tarpeellisiin tarkoituksiin suunniteltuja budjettivaroja.
Paljon piiloon jäävää rikollisuutta



Vuosille 2021–2027 sovittu EU-budjetti on koronatukiaisineen poikkeuksellisen massiivinen: kaikkiaan 1824 miljardia euroa. Summa on lähes kaksi kertaa suurempi kuin vuonna 2013 sovittu edellinen pitkän aikavälin budjetti.
Vaikka rikollisille päätyvien rahojen osuus on pieni koko EU:n budjettiin suhteutettuna, konkreettiset rahasummat paisuvat silti valtaisiksi.
– EU-parlamentin teettämän tutkimuksen perusteella vuonna 2017 EU:n käyttämä budjetti oli 137 miljardia euroa, ja siitä noin 470 miljoonaa meni petoksiin. Eli noin 0,33 prosenttia, Liukku sanoo ja täsmentää, että kyse on vain tietoon tulleesta rikollisuudesta.
– Tämän tyyppisissä rikoksissa on hyvin suuri osa piiloon jäävää rikollisuutta, jota ei pystytä selvittämään, hän jatkaa.
Lue myös: Vakava varoitus: Mafia kärkkyy jo EU:n koronamiljardeja – tällaisia suunnitelmia rikolliset hierovat rahojen nappaamiseksi
"Vain mielikuvitus on rajana"
Miten EU-avustukset sitten päätyvät vääriin käsiin?
Liukun mukaan "vain mielikuvitus on rajana", kun järjestäytynyt rikollisuus punoo juonia yksityishenkilöiden, yritysten ja viranomaisten kustannuksella. Tyypillisesti turvaudutaan petoksiin, kirjanpitorikoksiin ja korruptioon, mutta keinovalikoima elää tarpeen mukaan.
– Se riippuu pitkälti siitä, millaisia rahoitusvälineitä kehitetään EU:n tasolla ja kansallisella tasolla, että minkä tyyppisiin toimenpiteitä niitä varoja kohdennetaan. Sitä mukaa rikollisryhmät mukauttavat toimintaansa.



Esimerkkinä ryhmittymien mukautumiskyvystä Liukku mainitsee koronakriisin. Kun pandemia iski, järjestäytynyt rikollisuus löysi keinoja hyötyä tilanteesta lähes välittömästi.
– Hyvin nopeasti syntyi palveluita, jotka liittyivät erilaisten suojavälineiden, testaustarvikkeiden, lääkkeiden ja rokotteiden kauppaan. Siellä asianomistajina olivat yksityiset henkilöt, yritykset ja myös viranomaiset.
– Vain muutamassa päivässä tai viikossa rikollisryhmät mukauttivat toimintaansa uuteen tilanteeseen.
Ratkaisut haettava valtiotasolla
Liukulla ei ole kaikenkattavaa ratkaisua siihen, miten EU-rahojen valuminen vääriin taskuihin voitaisiin estää. Hänen mukaansa vastuu on jäsenmailla itsellään, sillä myös tukirahat kanavoidaan lähtökohtaisesti niiden kautta.
– Pääpaino on luonnollisesti kansallisilla viranomaisilla, niiden uhka- ja riskiarvioilla ja toimenpiteillä.
– Menetelmät, jotka jäsenvaltioilla on käytössä, kun arvioidaan rikollisen toiminnan riskejä ja siihen liittyviä torjuntatoimia, muodostuvat keskeisiksi.
Suomi on arvioinut saavansa tulevasta seitsenvuotisesta EU-budjetista 11,1 miljardia euroa ja maksavansa 16,7 miljardia euroa. EU:n koronaelpymispaketista Suomi on arvioinut saavansa 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–2023 ja maksavansa paketista 6,6 miljardia vuosina 2021–2058.

Suomen tilanne historiallisen avustuspaketin suhteen on siis se, että Suomi maksaa siitä enemmän kuin se tulee saamaan.

Europol-pomo MTV:n erikoishaastattelussa: Suuri määrä EU:n korona-rahoja uhkaa valua ammattirikollisten ja mafian käsiin

Suuri määrä EU:n korona-avustuksista saattaa valua rikollisten taskuihin. Europolissa johtotehtävissä työskentelevä Jari Liukku arvioi MTV Uutisille, että seuraavat vuodet tulevat olemaan niin Euroopan Unionin kuin järjestäytyneen rikollisuudenkin kannalta poikkeuksellisia.

www.mtvuutiset.fi

Elvytysrahojen valumisesta Italian mafian taskuun varoiteltiin ennen elvytyspaketin syntymistä, mutta varoitukset kaikuivat kuuroille korville. Skenaarion toteutuminen on enemmän kuin todennäköistä, sillä mafian omistuksessa on lailliselta näyttäviä yrityksiä. Muistaakseni esimerkiksi melkoinen osa Italian jätehuoltobisneksestä on mafian omistamien firmojen hallussa.

Italia julkisti uuden 25 miljardin euron tukiohjelman. Etelä-Italiassa aiotaan toteuttaa verokevennyksiä, jotka tarkentunee myöhemmin. Taloudellista hätäapua tarvitseville perheille annetaan rahaa 400-800 euroa kuukaudessa. Yritykset saavat helpotuksia eläkemaksuista. Pienemmille yrityksille luvataan luotonannon höllentymistä.

Kun Etelä-Italiaan suunnitellaan verokevennyksiä, niin Suomessa suunnitellaan (tietysti) verojen korotuksia. Veronmaksajien keskusliiton mukaan palkansaajien verotus saattaa kiristyä vuonna 2021 0,4-0,6 prosenttiyksikköä, jolla on tarkoitus kerätä valtiolle noin puolen miljardin euron verotulot. Työttömyysvakuutusmaksu voi kasvaa 0,75 prosenttiyksikköä.

The Canadian economy rebounded in February | The Canadian News - The Canadian

Rodrigo Diaz M. Last month, the Canadian economy almost reactivated all the jobs it had lost in the previous two months, and the unemployment rate was the lowest since March 2020. During February there were an additional 259,000 people with jobs, an increase after 266 people lost their jobs...

thecanadian.news

Palkansaajien tuloverotus uhkaa kiristyä - "pahinta myrkkyä tässä vaikeassa tilanteessa"

Budjettiriihen velkaelvytys ja kotitalousvähennyksen korotus uhkaa nostaa palkkaverotusta puolella miljardilla eurolla ensi vuonna, varoittaa Veronmaksajain Keskusliitto.

www.salkunrakentaja.fi

 

[Väinämöinen]

Keskisarja kirjoittaa hyvin historian tapahtumista. Itse näen suuriakin yhtymäkohtia nykyajan menoon, niin kuin varmasti näkee Keskisarjakin.

Teemu Keskisarjan kolumni: Älvsborgin lunnaat – Suomen rahvas joutui nettomaksajaksi yli 400 vuotta sitten ulkopoliittisessa katastrofissa

Älvsborgin lunnaat olivat ennakkotapaus lukemattomille kertaluontoisille ja vakituisille veroille, kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumnisti Teemu Keskisarja.

www.is.fi

"Esim. nuijasodan ja Laurin hallavuoden jälkeiseen elvytykseen ei tippunut Tukholmasta penninkiäkään. Raha, elävä voima ja tarvikkeet valuivat aina Saksan, Baltian ja Skoonen arvokkaammille tantereille. Palautuksina tihkui Suomeen aatelin sotasaalista ja verovapauksia. Rahvas nöyrtyi brutto- ja nettomaksajan kohtaloonsa. "

 

[inexcess]

Keskisarja kirjoittaa hyvin historian tapahtumista. Itse näen suuriakin yhtymäkohtia nykyajan menoon, niin kuin varmasti näkee Keskisarjakin.

Teemu Keskisarjan kolumni: Älvsborgin lunnaat – Suomen rahvas joutui nettomaksajaksi yli 400 vuotta sitten ulkopoliittisessa katastrofissa

Älvsborgin lunnaat olivat ennakkotapaus lukemattomille kertaluontoisille ja vakituisille veroille, kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumnisti Teemu Keskisarja.

www.is.fi

"Esim. nuijasodan ja Laurin hallavuoden jälkeiseen elvytykseen ei tippunut Tukholmasta penninkiäkään. Raha, elävä voima ja tarvikkeet valuivat aina Saksan, Baltian ja Skoonen arvokkaammille tantereille. Palautuksina tihkui Suomeen aatelin sotasaalista ja verovapauksia. Rahvas nöyrtyi brutto- ja nettomaksajan kohtaloonsa. "

Me todistamme parhaillaan historian toisintoa noista 400 vuotta vanhoista tapahtumista. 1500-ja 1600-luvuilla Suomessa elettiin aivan täysin kädestä suuhun. Ruotsi ei kehittänyt tätä maata oikeastaan mitenkään muuten kuin rakentamalla asumuksia ja linnoja maata valvomaan tuleville aatelisille. Myös kirkkoja rakenneltiin, olihan uskonto oli yksi hallintavälineistä. Suomi kelpasi Ruotsille raaka-ainelähteeksi, sotilaiden ja hevosten kasvattamoksi. Muuta roolia meillä ei ollut.

EU:ssa olemme samassa jamassa ja sen huomaa monistakin merkeistä. Me kelpaamme maksumiehiksi kaikenlaisiin epämääräisiin järjestelyihin, mutta me emme itse saa koskaan mitään apua EU:lta. Emme yhtään mitään. Suomen talous on mennyt alamäkeen vuodesta 2008 lähtien, mutta EU:ta ei kiinnosta. Me olemme raaka-ainevarasto, ongelmajätteen loppusijoitusmaa ja eksoottinen Lapin matkailukohde.

Suomen poliittiset puolueet, Demarit, Kokoomus, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP, edustavat samanlaista aatelistoa kuin Ruotsin aateliset 400 vuotta sitten. Kuten olen kirjoittanut, suurehko osa EU:lta Suomeen takaisin valuvista rahoista menee puuhastelurahaksi mm. erilaisille järjestöille, joiden työntekijät on valittu puoluekirjoilla. Eli aatelisille maksetaan siitä, että Suomi pidetään hallinnassa ja valvonnassa.

 

[inexcess]

Italia vaatii EU:n SURE työllisyysrahastolta 28,5 miljardin euron apua koronasta seuranneen työttömyyden hoitamiseen.

SURE on siis rahasto, josta voidaan maksaa työttömyys-ja lomautusavustuksia. Kuten viestissä #41 kirjoitin, Suomi sitoutui maksamaan tähän kassaan 430 + 1300 miljoonaa euroa, eli yhteensä 1,730 miljardia euroa. Tämä valtava rahasumma ei ole osa elvytysrahastoa vaan aivan oma juttunsa.

Suomi maksaa, mutta ei itse saa euroakaan tuosta työttömyysrahastosta, koska me maksamme itse omat työttömyysmenomme. Italia ja muutamat muut maat maksattaa työttömyyskustannuksensa muilla.

Italy seeks 28 billion euro in EU funds to support economy

Italy has asked the European Union to tap its SURE unemployment scheme for 28.5 billion euros ($33.6 billion) after extending employment support to help the

corporatedispatch.com

 

[inexcess]

Sami Miettinen keskustelee taas Tuomas Malisen kanssa elvytyspaketista ja liittovaltiokehityksestä. Jos aihe kiinnostaa niin suosittelen katsomaan, koska mielestäni yksi parhaista keskusteluista.

Malinen ruotii kovin sanoin suomalaisia poliitikkoja, jotka ovat viemässä suomalaisia salaa takaoven kautta fiskaaliunioniin, jossa maksaisimme pysyvästi tulonsiirtoja Italian kaltaisille maille. Suomen media on alentunut puolustelemaan tätä kehitystä. Esimerkiksi Hesarin toimittaja todetessaan elvytyspaketista: "eihän kyse ole kuin 5% meidän bruttokansantuotteesta". Puolustelut ovat nyt tällä tasolla, koska pakettia ei voi millään järkiargumenteilla edes puolustella.

Julkinen keskustelu on mennyt aivan puhtaaksi valehteluksi ja kansalaisten aliarvioimiseksi. Mitään todellista oikeaa keskustelua tästä kehityksestä ei haluta käydä, koska tulossa olevat askeleet ovat suomalaisille kestämättömiä. Vesa Vihreälähän esitti huolenaiheensa, että EU:sta ei Suomessa käydä mitään kriittistä keskustelua (kommentti #768).

Malinen sanoo, että kaikki ne "huippuasiantuntijat", joiden mukaan elvytyspaketti ei riko EU:n perussopimuksia, pitäisi käydä ainakin taloustieteen perusoppimäärä läpi ennen kuin alkaa kommentoimaan mitään. On hyvin vaikea ymmärtää asiantuntijoita, joiden mielestä perussopimuksia ei olisi rikottu. EU:n perussopimuksen artikla 310 sanoo selvästi, että EU:n budjetin on oltava tasapainossa. Nyt sitten luodaan rakenteellinen alijäämä siten, että EU ottaa rahoitusmarkkinoilta velkaa, jonka jäsenmaat takaavat (ja myös maksavat myöhemmin takaisin). Rahoitusmarkkinoilta lainattu raha siirretään valtioiden budjetteihin, eli esimerkiksi Italia saa budjettiinsa rahaa, jonka takaisinmaksamisesta mm. Suomi ottaa vastuun. Tämä taas on täysin vastoin EU:n perussopimusten artiklaa 125.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[inexcess]

Sari Essayah ja toimittaja Matti Virtanen on #puheenaiheen haastattelussa.

Essayah on Suomen talouspolitiikassa edustanut järjen ääntä korona-kriitin aikana. Hänen mielestään elvytysrahastolla ei vastata koronan aiheuttamiin talousongelmiin vaan sillä lääkitään tiettyjen maiden pidemmän ajan huonoa taloudenpitoa. EU:sta on paketin seurauksena muodostumassa tulonsiirtounioni ja myös todennäköisesti pian myös verotusunioni.

Essayahin mielestä EU:n perussopimukset on nyt venytetty äärimmilleen. Suomi ei ole liittynyt sellaiseen EU:hin, mikä EU tänä päivänä on. Tapahtuneista suurista muutoksista ei ole järjestetty Suomessa oikeastaan minkäänlaista kansalaiskeskustelua. Essayahin mielestä perussopimukset tulisi nyt kirjoittaa uudestaan ja sen jälkeen järjestää kansanäänestys, jossa suomalaiset saisivat itse päättää haluammeko me olla mukana tällaisessa unionissa.

Italia on laskemassa eläkeikää 67 vuodesta 62 vuoteen niillä, joilla on riittävän pitkä työura takana. Muutos maksaa Italialle 22 miljardia euroa (varmaankin vuositasolla). Essayahin mukaan nyt on kiva tehdä tämä muutos, koska pohjoisten veronmaksajien rahat tulevat tätä muutosta avittamaan. Samaan aikaan EKP häärii taustalla sekundäärimarkkinoilla ja löysällä rahapolitiikalla avittaa valtioita, joiden taloustilanne on kehno.

On hyvin todennäköistä, että elvytyspaketista saatu rahoitus ei päädy sinne minne pitäisi. EU:lla on ollut jatkuvasti ongelmia seurata antamansa rahoituksen päätymistä kohteeseensa. Essayah kertoo esimerkin, jossa EU antoi rahoitusta Unkarin ja Romanian romanien asuinolosuhteiden ja koulutuksen parantamiseen. Rahoituksesta valtaosa valui ihan muualle, eikä esimerkiksi viemäriverkostojen rakentamiseen romanikyliin. Virtanen puhuu suoraan EU-korruptiosta, jossa rahojen valumista vääriin käsiin on katsottu läpi sormien vuosikymmeniä.

Essayah ei tahdo mitenkään ymmärtää Marinin hallituksen neuvottelutaktiikkaa elvytyspakettikeskusteluissa. Kun muut nettomaksajamaat, esimerkiksi Hollanti, paaluttivat lähes jokaisesta kansanedustajasta lähtien vaativansa ehdottomasti jäsenmaksualennuksia, määritti Suomen hallitus tärkeäksi tavoitteekseen "neuvottelusovun aikaansaamisen"(????). Allekirjoittaneen mielestä voisi kysyä Halla-ahon sanoin: edustaako Marinin hallitus Suomea Brysselissä vai edustaako se Brysseliä Suomessa?

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[inexcess]

Nordnet Suomen #rahapod keskustelee elvytysvälineestä.

Kuten täällä on jo keskusteltu, niin EU:n elvytyspakettiin yksityisiltä markkinoilta ottama 750 miljardin euron velka on yhteisvastuullista. Jos esimerkiksi Italia, Espanja ja/tai Ranska eivät maksa maksuavaimen suuruista osuuttaan, niin muut maksavat niiden edestä.

Koska Suomen perustuslaki määrää, ettei hallitus voi sitoutua mihinkään sopimukseen joka vaarantaa suomalaisten taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet, joutui Marinin hallitus neuvottelemaan elvytyspakettiin klausaalin, joka rajoittaa Suomen vastuita paketissa. Mediassa on toisteltu, että Marinin ansiosta sopimukseen tuli selkeä tarkkarajaisuus. Silmiin ei ole kuitenkaan sattunut, että mitä se tarkkarajaisuus on.

Rahapodin keskustelussa paljastui, mitä tarkkarajaisuus tarkoittaa. Marin on neuvotellut sopimuksen siten, että Suomi voi maksaa enintään 2,8 miljardia euroa vuodessa elvytyspaketin rahoittajille. Tämä on valtava vuosittainen summa ja se voi realisoitua vuoteen 2058 mennessä esimerkiksi Italia ja Ranska jättäytyy ulos eurosta. Worst case skenaariossa tämä tapahtuisi ennen vuotta 2028, jolloin Suomi maksaa kaikkiaan 84 miljardia vuoteen 2058 mennessä.

Miksi tällaisista valtavista sitoumuksista ei julkisesti keskustella.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[inexcess]

Tamperelaisen pääkirjoituksessa Aarne Raevaara tarjoilee kovaa kieltä Sanna Marinista.

Tampereen velkaantuneisuus nousi Sanna Marinin (sd.) valtuuston puheenjohtajakaudella ennätysnopeudella. Nyt Marin on siirtämässä tämän taktiikan valtakunnan tasolle.

Pääkirjoitus kirjoittaa asioista, joista on aiemmin keskusteltu tässä threadissa. Merkille pantavaa on, että myös tässä kirjoituksessa mainitaan Suomen vuosittainen 2,8 miljardin euron vastuu muiden maiden takaisinmaksun laiminlyönneistä.

Suora lainaus pääkirjoituksen lopusta: "Marinin neuvottelema elvytysrahasto tarkoittaa niin huomattavaa muutosta EU:n rakenteissa sekä Suomen vastuissa, että myös maksajille pitää antaa mahdollisuus esittää oma käsitys asiaan. Perusteellisen kansalaiskeskustelun jälkeen on asiasta järjestettävä kansanäänestys.". Tähän ei ole juuri lisättävää.

Kolumni | Kansanäänestys miljardien lahjoittamisesta – "Hanke kokonaisuudessaan on Suomen kansallisten etujen vastainen"

Tampereen malli on siirtynyt valtakunnan tasolle.

www.tamperelainen.fi

 

[Timo 2]

Malinen on ennustanut talousromahdusta "pian" ties kuinka kauan - joskushan sitä on väkisin oikeassa noin.

Tiedän että tämä on aika myöhäinen vastaus, mutta malinen on ennustanut jo pitempään talousromahdusta, kyllä, mutta jos keskuspankki pumppaa lisää ja lisää rahaa markkinoille ja tukee heikkoja yrityksiä ja valtioita ostamalla niiden velkakirjat pois markkinoilta, niin se lykkää sen kuplan puhkeamista pitäen luottoa markkinoilla, ilman näitä keskuspankkiostoja olisi kupla jo puhjennut. Nyt vain katsotaan kuinka kauan markkinat luottavat keskuspankkiin.

 

[Jumputin]

Miksi tällaisista valtavista sitoumuksista ei julkisesti keskustella.

Kohta se myllytys alkaa, kun syysistuntokausi avataan. Mielenkiintoista on nähdä opposition toiminta, kun kokoomus ja persut menee niin eri linjoilla EU:n suhteen.

 

[inexcess]

Presidentti Niinistö on antanut yllättävän kovaa kritiikkiä EU:n toimintatapoja kohtaan. On rikottu "No bail out" periaatetta, EKP on ryhtynyt jäsenmaiden (pääasialliseksi) haltijaksi ja EU:n budjettia on ryhdytty rahoittamaan velkarahalla. Perussopimusten mukaan minkään edellämainituista ei pitänyt olla mahdollista. Taloudenpidon keskeiset periaatteet ovat vuosi vuodelta liudentuneet, osin kokonaan kadonneet.

Niinistö on huolissaan tällaisten suurten linjausten ja laveiden tulkintojen laajentamisesta EU:n ulko-ja turvallisuuspolitiikkaan. Hän ei kuitenkaan halua täsmentää, millaisia uhkia hän näkee tässä. Mitä tämä voisi tarkoittaa Suomelle?

Samaan aikaan Marin jatkaa elvytyspaketin puolestapuhujana: "Elvytyspaketin suuri saavutus oli turvata EU:n yhtenäisyys, ehkäistä jakojen syveneminen pohjoisten ja eteläisten tai itäisten ja muiden jäsenvaltioiden välillä.”. Ehkäpä me suomalaiset nyt tunnemme enemmän yhtenäisyyttä italialaisten kanssa, kun he rahoillamme laskevat eläkeikäänsä. Samaan aikaan Marin on ottamassa suomalaisten eläkeputken pois, jotta Suomi voisi säästää julkisissa menoissa ja rahoittaa Etelä-Euroopan velkaelvistelyä.

Marin myös jälleen kerran toistaa Suomen saavutusta elvytyspaketin kustannusten tarkkarajaisuudesta. Jättää toki mainitsematta, eikä Hesarikaan sitä tietenkään mainitse, että tarkkarajaisuus on yhtä kuin 2,8 miljardia euroa vuodessa suomalaisten veronmaksajien rahaa.

Presidentti Niinistö kritisoi EU:n elvytyspaketista päättämistä – ”Kun koronakriisistä on selvitty, on aika tehdä paluu sääntöperusteisuuteen”

Presidentti Sauli Niinistö nostaa esiin vaarat, joita liittyy EU:n perussopimusten luoviin tulkintoihin. Tällä tulkinnan tiellä on presidentin mukaan oltu esimerkiksi EU:n elvytyspakettia sorvattaessa.

www.talouselama.fi

Ulkopolitiikka | Pääministeri Marin puolusti EU:n hätärahoitusta suurlähettiläspäivillä – ”Elvytyspaketin suuri saavutus oli turvata EU:n yhtenäisyys”

Presidentti Niinistö otti aiemmin päivällä tiukkasävyisesti kantaa EU:n taloudenpitoon. Marin ei koe, että Niinistö olisi arvostellut suoraan hätärahoitusta.

www.hs.fi