Suomi neuvotteli vuonna 2011 kuuluisan ”Kreikka-vakuuden” – sen sijoitustuotto on juuttunut pakkaselle ja pankin palkkiot kasvaneet 1,5 miljoonaan euroon
Vakuus oli alun perin 925 miljoonaa euroa, mutta maaliskuun lopussa mennessä sen arvo on supistunut 906 miljoonaan euroon.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) kuittasi helmikuussa 2012 Brysselissä vastaanotetuksi kirjeen kreikkalaiselta kollegaltaan Evangelos Venizelosilta Suomen ja kreikkalaisten liikepankkien tuottojenvaihtosopimuksesta.Kuva: Valtiovarainministeriö
Petri Sajari HS
25.4. 19:31
Suomen valtio ja kreikkalaiset liikepankit solmivat vuonna 2012 tuottojenvaihtosopimuksen, jota Suomessa kutsuttiin ”vakuusjärjestelyksi”. Ajatuksena oli, että vakuus ajan mittaan kattaisi Suomen vastuut Kreikan hätärahoituksesta. Ainakin toistaiseksi suunnitelma on epäonnistunut.
Vakuuden arvo oli alun perin 925 miljoonaa euroa, mutta maaliskuun lopussa sen arvo oli 906 miljoonaa euroa. Vakuuden sijoitustuotto on ollut tähän mennessä –2,3 prosenttia, kun sitä hallinnoivan suuren kansainvälisen pankin palkkiot otetaan huomioon. Suomi on maksanut pankille vakuuden hallinnoinnista tähän mennessä 1,5 miljoonaa euroa.
Jos pankin palkkioita ei oteta huomioon, sijoitustuotto on ollut –2,1 prosenttia. Suomi on maksanut pankille hallinnointipalkkiona keskimäärin 40 000 euroa vuosineljänneksessä.
Valtiovarainministeriö arvioi vuonna 2012, että sulkutilillä olevan pääoman arvo kasvaa 30 vuoden kuluessa kolmen prosentin korko-oletuksella 2,2 miljardiin euroon. Se vastaisi Suomen laskennallista osuutta niistä lainoista, jotka Euroopan rahoitusvakausväline myönsi Kreikalle.
Keskeinen syy negatiiviseen tuottoon on nykyinen poikkeuksellisen matala korkotaso. Se taas johtuu Euroopan keskuspankin rahapoliittisesta elvytyksestä, joka alkoi vuoden 2015 alussa.
Suomi oli ainoa eurovaltio, joka vaati ”vakuusjärjestelyjä” ehtona Kreikan toiseen hätärahoitukseen osallistumiselle. Vastaava oli tarjolla myös muille eurovaltioille, mutta niistä yksikään muu ei pitänyt sitä tarpeellisena.
Ylivelkaantunut Kreikka oli maksukyvyttömyyden partaalla, minkä takia sen olisi turvauduttava muiden eurovaltioiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) järjestämiin hätärahoituksiin.
Kreikkalaiset pankit saavat tuottojenvaihtosopimuksessa Suomen osuuden Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) Kreikan valtiolle antamien hätälainojen mahdollisista voitoista. Vastineeksi Suomi voi saada kreikkalaisten pankkien sulkutilille sijoittaman pääoman, jos Kreikka jättää maksamatta lainojaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle.
Sulkutili tarkoittaa pankkitiliä, jonka varoja saa käyttää vain osapuolten ennalta sopimien ehtojen täyttyessä. Sulkutilillä olevat varat on sijoitettu parhaan luottoluokituksen eurovaltioiden joukkolainoihin ja varoja hallinnoi kansainvälinen pankki.
Pääoma siirtyy Suomelle vain, jos Kreikka rikkoo Euroopan rahoitusvakausvälineen kanssa tehtyä sopimusta. Mikäli Kreikka ei laiminlyö lainojaan, sulkutilillä oleva pääoma siirtyy kreikkalaisille pankeille.
Euroopan rahoitusvakausväline on eurovaltioiden rahoitusyhtiö, jonka tehtävänä oli tarvittaessa antaa hätärahoitusta eurovaltioille. Se hankki markkinoilta lainaa eurovaltioiden myöntämien takausten turvin. Nykyisin rahoitusvaikeuksissa eurovaltioille hätälainaa myöntää tarvittaessa Euroopan vakausmekanismi.
Kreikka lyhentää lainojaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle useissa erissä vuosina 2023–2070 aikana.
Hätärahoituksesta huolimatta Kreikan talous romahti Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin mukaan 27 prosenttia vuosina 2007–2013 ja työttömyysaste kasvoi enimmillään liki 28 prosenttiin.
Merkittävä syy talouden luhistumiseen oli hätärahoituksen ehtona vaaditut mittavat julkisen talouden menojen leikkaukset ja verotuksen kiristäminen.
Viime vuonna Kreikan talous supistui Eurostatin ennakkotietojen mukaan 11 prosenttia, mikä johtui etenkin turismin voimakkaasta vähenemisestä koronaviruspandemian takia.