Ennen kaikki oli paremmin?

[atomi]

tuntuu ettei nykyään käytetä maalaisjärkeä asioissa, monessa paikassa nykään sitten joudutaan tiukasti toimimaan ohjeistuksien mukaan, työntekijät ei voi enää soveltaa maalaisjärjellä tapauskohtaisesti asioita, kuten ennen.

 

[Jurppii]

Ennen oli ainakin vähemän kiire kun kaikki kesti niin kauan. Ei kännykkää, nettiä tms. vaan jos halusi yhteyden johonkin niin lankapuhelimella ja monesti kohde ei ollutkaan kotona niin sitten vaan odottelemaan ja tekemään jotain muuta.

Tiedon saaminen ylipäänsä mistään oli muutenkin todella hidasta, jostain lehdestä piti lukea. Tiedä sitten mikä on parempi.

Pikemminkin tuosta seurasi ohareita, väärinkäsityksiä, säätöä ja nimenomaan kiirettä. Ei se lisää kiirettä, että yhteydenpito on vaivatonta. Tietysti se voi lisätä tehokkuutta, jolloin tekee enemmän ja tulee olo, että on enemmän kiire kuin ennen.

 

[Monologi]

Muistelisin, että lankapuhelimen(kiekkopuhelin) piti rasittavaa ääntä. Voisin vaan kelailla, jos joka ikinen esim. whatsapp viesti tulisi perille kilinällä. Kait sellainen soittoääni varmaankin löytyy, mutta tuskin vastaa sitä mekaanista kilisytintä.

Kiekkopuhelimelle oli monesti myös ihan oma pöytä viemässä tilaa ja muuta siinä ei sitten ollut kuin se puhelin ehkä joku rätti alla. Kait siinä oli jotain DDR fengshuita. Laatikossa numerolappuja, puhelinluetteloja jne.

 

[Jurppii]

Muistelisin, että lankapuhelimen(kiekkopuhelin) piti rasittavaa ääntä. Voisin vaan kelailla, jos joka ikinen esim. whatsapp viesti tulisi perille kilinällä. Kait sellainen soittoääni varmaankin löytyy, mutta tuskin vastaa sitä mekaanista kilisytintä.

Kiekkopuhelimelle oli monesti myös ihan oma pöytä viemässä tilaa ja muuta siinä ei sitten ollut kuin se puhelin ehkä joku rätti alla. Kait siinä oli jotain DDR fengshuita. Laatikossa numerolappuja, puhelinluetteloja jne.

Puhelinpöytä – Wikipedia

 

[JormaVeitikka]

Tiedon saaminen ylipäänsä mistään oli muutenkin todella hidasta, jostain lehdestä piti lukea. Tiedä sitten mikä on parempi.

Meillä oli yläasteella Yhteiskuntaopissa "tiedonhaun" opetusta, ja aiheesta pidettiin koekin tai enemmänkin kilpailu, jossa sai tietoa hakea mistä parhaiten taitoi, siis myös koulun ulkopuolelta, lähinnä kirjastosta.

Tietoa oli paljon vähemmän ja vaikeammin saatavilla kuin nykyään, mutta tiedättekö mitä? Ilmankin pärjäsi. Ei toi mitään suuria tuskia elämässä tuottanut, vaikkei päässytkään googlaamaan kaikkea mahdollista... Erilaiset tietokirjat (ja lehdet) olivat tuolloin kovassa käytössä, ja ne tyydyttivät tarpeet aika pitkälle. (Ja myöhemmin myös CD-ROMit hetken aikaa ennen Internetiä...)

 

[Monologi]

Muistan, kun kirjastossa oli kone millä pääsi "nettiin" kylläkin niinkin turhille sivuille kuin eduskunnan sivuille. Sieltä kuitenkin pääsi kaivautumaan hakukoneelle niin yllätyksenä tietenkin kuiva kirjastomummo oli jo valittamassa turhasta. Ei se kone kiinnostanut ketään ainakaan sellaisella tarjonnalla, että hyvin oli taas haaskattu turhuuteen verorahat.

 

[Jurppii]

Muistan, kun kirjastossa oli kone millä pääsi "nettiin" kylläkin niinkin turhille sivuille kuin eduskunnan sivuille. Sieltä kuitenkin pääsi kaivautumaan hakukoneelle niin yllätyksenä tietenkin kuiva kirjastomummo oli jo valittamassa turhasta. Ei se kone kiinnostanut ketään ainakaan sellaisella tarjonnalla, että hyvin oli taas haaskattu turhuuteen verorahat.

Alkuun ne hakukoneetkin oli aika surkeita ja niiden rinnalla kilpaili staattiset linkkikokoelmat. Eikö Yahoo ollut alkuun juuri sellainen, parin tuhannen linkin listaus? Sitten olis Lycos ja Excite ja Altavista oli se kova sana.

 

[Tinke-80]

www.fi oli kova sana ennen googlea. Miksköhän se ei breikannut ja kunnolla?

 

[Jurppii]

Google breikkasi ihan puhtaasti nerokkaan toimintansa vuoksi. Se oli ensimmäinen hakukone, jolla oikeasti tuli relevantteja ja kaivattuja hakutuloksia siihen listan kärkeen heti.

 

[Monologi]

Alkuun ne hakukoneetkin oli aika surkeita ja niiden rinnalla kilpaili staattiset linkkikokoelmat. Eikö Yahoo ollut alkuun juuri sellainen, parin tuhannen linkin listaus? Sitten olis Lycos ja Excite ja Altavista oli se kova sana.

Altavistaa tuli käytettyä silloin ja sitten oli tuo ylempänä mainittu www.fi suomalaisia sivuja varten. Googlekin oli jo olemassa, mutta pidin sitä vähäpätöisenä, kun hakukoneen sivu ei sisältänyt juuri mitään. Altavistassa oli kaikkea kivaa etenkin käännöstyökalut valmiina.

 

[Diziet Sma]

Altavistaa tuli käytettyä silloin ja sitten oli tuo ylempänä mainittu www.fi suomalaisia sivuja varten. Googlekin oli jo olemassa, mutta pidin sitä vähäpätöisenä, kun hakukoneen sivu ei sisältänyt juuri mitään. Altavistassa oli kaikkea kivaa etenkin käännöstyökalut valmiina.

Googlen Pagerank toimi kyllä hyvin heti alusta asti. Mutta Altavista pysyi omana suosikkina pitkään, kun piti hakea suomalaisia sivuja. Google-haulla kesti pari vuotta ennen kuin se alkoi tajuta sanojen taivutusmuotoja, että esim. "kissa" ja "kissojen" saattavatkin liittyä samaan asiaan.

 

[JormaVeitikka]

Google breikkasi ihan puhtaasti nerokkaan toimintansa vuoksi. Se oli ensimmäinen hakukone, jolla oikeasti tuli relevantteja ja kaivattuja hakutuloksia siihen listan kärkeen heti.

Googlen hyvin pelkistetty ulkoasu varmasti auttoi asiaa, etenkin kun tuolloin useimmat käyttäjät oli hitaan modeemiyhteyden päässä.

Hotbot.com oli yksi suosittu hakukone hieman ennen Googlen läpimurtoa. Ja norjalainen Alltheweb.com. Kolmas on nyt ihan kielen päällä muttei tule mieleen. Altavista oli suosittu pitkään kunnes Google mursi itsensä läpi, mutta ehkä loppuaikoina jo vähän "old school" ja uudemmat vaihtoehtoiset hakukoneet oli enemmän hip.

Kehitys oli nopeaa ja yksi vuosi tuolloin oli melkein sama kuin viisi vuotta nyt. =) Sitähän tuossa ajassa vähän kaipaa. Asioiden räjähdysmäistä kehitystä.

Se mikä ei kehittynyt nopeasti oli teräväpiirtotelevisiolähetykset. Niistä alettiin haaveilla ja puhua jo 1990-luvun alussa, mutta nyt voisi sanoa, että teräväpiirtolähetykset eivät tavallaan täysin lyöneet läpi koskaan. Vielä vuoden 2018 alkaessa suurin osa kanavista on SD-laatua, ja televisio kokonaisuutena antiikkista vanhan ajan mediaa, joka kiinnostaa nuorempia sukupolvia yhä vähemmän. Ehkä jatkossa yhä useampi kanava on teräväpiirtoa, mutta ketä enää kiinnostaa? Etenkin kun 4K alkaa olla kuuma juttu nyt, ja Netissä ihan tätä päivää. Toisaalta mikä tahansa (vertikaalisti kuvattu) suttupaskakin kelpaa valtavirralle tietyin osin...

 

[Cougar83]

Kiekkopuhelimelle oli monesti myös ihan oma pöytä viemässä tilaa ja muuta siinä ei sitten ollut kuin se puhelin ehkä joku rätti alla. Kait siinä oli jotain DDR fengshuita. Laatikossa numerolappuja, puhelinluetteloja jne.

Meillä oli tuon kaiken muun roinan ohella pöydällä myös yksi 1990-luvun hi-techin huipentuma eli numeronnäyttölaite.

Oli muistaakseni juurikin samanlainen härpäke kuin tämä.

 

[Cougar83]

Tietysti jos esimerkiksi 1970-luvun alusta puhutaan, niin vaikka tiet olikin huonompia, niin liikennettä oli paljon nykyistä vähemmän ja nopeusrajoituksia ei ollut, joten sait paahtaa nasta laudassa, jos siltä tuntui! Itse en ollut tuota todistamassa, mutta ehkäpä joku saattaa noitakin aikoja kaivata. Liikennekuolleisuus oli tietysti melkoista.

Vapaat nopeudet ja alla joku Vauxhall Viva, Isuzu Bellett tai Moskvitsh Elite, niin ei ole ihme että raatoja kertyi. Rehellisesti sanottuna suurin osa niistä autoista joilla suomalaiset ajoivat 1960-70 luvuilla olisivat nykynäkökulmasta katsottuna aivan kamalia häkkyröitä, ja nykyautoihin liitettävät termit kuten turvallisuus, ajomukavuus tai hyvä ajettavuus voitaisiin heivata romukoppaan saman tien.

Jollain Elitellä 150 km/h on extremeurheilua jos mikään.

 

[zapper]

Meillä oli tuon kaiken muun roinan ohella pöydällä myös yksi 1990-luvun hi-techin huipentuma eli numeronnäyttölaite.

Jäiköhän tuohon laitteeseen näkyviin myös missatut puhelut?

Jollain Elitellä 150 km/h on extremeurheilua jos mikään.

Älähän nyt, ainakin Lada 1200L oli huippunopeudessa (140 km/h) hyvä ajaa.

 

[orakk]

Googlen hyvin pelkistetty ulkoasu varmasti auttoi asiaa, etenkin kun tuolloin useimmat käyttäjät oli hitaan modeemiyhteyden päässä.

Hotbot.com oli yksi suosittu hakukone hieman ennen Googlen läpimurtoa. Ja norjalainen Alltheweb.com. Kolmas on nyt ihan kielen päällä muttei tule mieleen. Altavista oli suosittu pitkään kunnes Google mursi itsensä läpi, mutta ehkä loppuaikoina jo vähän "old school" ja uudemmat vaihtoehtoiset hakukoneet oli enemmän hip.

AskJeeves (myöhemmin Ask.com) oli jossain vaiheessa hakukoneiden kärkeä. Muistelen, että taisteli Altavistan ja muiden aikalaisten kanssa hakukoneiden kärjessä.

 

[qwertyu]

Joulutunnelmaa tuomaan Commodoren jouludemo vuodelta 82. Mulla oli tämä.

Vertailuksi jonkun tekemä uusi versio vuodelta 2012. Ero on suuri. Varsinkin se enkeli kuusen latvassa on niin hienoa grafiikkaa että vaikea uskoa c64:lla tehdyksi.

Tästä tuleekin mieleen, että jos nyt jotenkin raudan kehitys pysähtyisi, niin nykyraudalla pystyttäisiin pyörittämään 30 v päästä sellaisia pelejä ja muuta virtuaalitodellisuussoftaa joita tällä hetkellä kukaan ei pitäisi mahdollisena.

 

[E_Mustakari]

Oliko tää nyt tarkoitettu läpäksi tai jotain, mutta jokainen näkee puolen sekunnin perssilmällä vilkaisullakin, ettei toi ole kuusnepalla tehty.

Ennen saattoi olla aika varma, että korkeakoulututkinnon suorittanut tietää omasta alastaan jotain.

 

[qwertyu]

Nyt kun katsoin tarkemmin, niin se 2012 version tehnyt sanoo kommenteissa tehneensä sen PowerPointilla. Tunnen itseni kusetetuksi.

Mutta ennenkuin alat keulimaan enempää, voit katsoa youtubesta hienoimpia 64-demoja ja ihmetellä kuinka hyvää ja tarkkaa grafiikkaa jotkut ovat sillä saaneet aikaan. Ei tämä niitä demoja nähtyäni mahdottomalta tuntunut 64:lla tehdyksi.

 

[Jurppii]

Jäiköhän tuohon laitteeseen näkyviin myös missatut puhelut?

Jäi toki, meillä oli samanlainen boksi. Ja sitten faijalla sellainen piippari, josta näki että on soitettu.

 

[Cougar83]

En Mosseista tiedä, mutta ainakin Ladat ovat kyllä kunnossa ollessaan ihan hyviä ajaa. Myös se ohjauksen jäykkyys on pelkkä myytti, jota jostain syystä sitkeästi viljellään joka paikassa. Ihan yhtä kevyt ohjaushan siinä on kuin muissakin kevyissä kapearenkaisissa autoissa. Ei siinä ohjaustehostinta tarvita.

Minulla oli taannoin tilaisuus ajaa noin 100 km pituinen lenkki entisöidyllä 1980 Lada 1500S:llä ja ainakin siinä oli ohjauksessa ihan pirusti väljää. Ei ollut mielestäni mitenkään erityisen jäykkä kuitenkaan. Harrasteautona menettelee taatusti, mutta jos tuollaisella joutuisi arkiajonsa hoitamaan niin kyllä turhat ajot karsiutuisivat varmasti pois.

 

[E_Mustakari]

Nyt kun katsoin tarkemmin, niin se 2012 version tehnyt sanoo kommenteissa tehneensä sen PowerPointilla. Tunnen itseni kusetetuksi.

Mutta ennenkuin alat keulimaan enempää, voit katsoa youtubesta hienoimpia 64-demoja ja ihmetellä kuinka hyvää ja tarkkaa grafiikkaa jotkut ovat sillä saaneet aikaan. Ei tämä niitä demoja nähtyäni mahdottomalta tuntunut 64:lla tehdyksi.

Ei niitä tarvi tuubista katsoa kun voi napsauttaa aidon laitteen tulille ja katsoa demo siitä (paitsi että nyt illalla ei voi kun kone on tuolla nukkuvan ipanan huoneessa)

 

[zapper]

Välys säädetään pois ohjaussimpukan päältä.

 

[Cougar83]

Ei siinä kuulu olla väljää.

Se oli vain vajaat 80000 ajettu, joten kulumisesta ei liene kysymys. Huonosti entisöity?

Alla oli lisäksi NOS-neukkurenkaat joten ilmeisesti niistä johtuen se tuntui muljuvan niin etu kuin takapäästään kaikissa vähänkään viivasuoraa tiukemmissa ajolinjoissa. Olisi länsirenkailla ollut todennäköisesti inhimillisempi laite ajaa.

 

[Cougar83]

Venäjällä entisessä Neuvostoliitossa nykyiset Nokian renkaatkin tehdään. Se nyt on ymmärrettävää, ettei joillain 80-luvun ristikudosrenkailla mikään auto ole hyvä ajaa, vaikka ne renkaat ovatkin ehkä uutena olleet kohtuulliset.

Ilmeisesti ensiasennusneukkurenkaat ovat olleet paskaa jo uutena.

/

 

[Tonnin Seteli]

Kiekkopuhelimelle oli monesti myös ihan oma pöytä viemässä tilaa ja muuta siinä ei sitten ollut kuin se puhelin ehkä joku rätti alla. Kait siinä oli jotain DDR fengshuita. Laatikossa numerolappuja, puhelinluetteloja jne.

Ylipäänsä lankapuhelinten aikana - silloinkin, kun kiekkopuhelimet olivat jo silmiinpistäviä reliikkejä mutta matkapuhelimet vain ekstraa - se oli ihan funktionaalinen kaluste, jos se tosiaan oli tuollainen oikea puhelinpöytä integroidulla penkillä. Siinä pystyi istumaan, muistiinpanovälineet olivat aina puhelimen luona ja kaluste vei silti ilman käyttäjää vain vähän tilaa. Homman idea olisi kussut, jos siinä olisi paljon jotain ylimääräistä paskaa ruvennut jemmaamaan.

 

[JormaVeitikka]

Meillä oli tuon kaiken muun roinan ohella pöydällä myös yksi 1990-luvun hi-techin huipentuma eli numeronnäyttölaite.

Oli muistaakseni juurikin samanlainen härpäke kuin tämä.

Väittäisin kyllä, että tässä suhteessa 1990-luvun tekniikan huipentumia oli digitaalinen langaton pöytäpuhelin, kuten Siemens Gigaset...

Toi sun viritys näyttää enemmän köyhän miehen purkkaratkaisulta.

AskJeeves (myöhemmin Ask.com) oli jossain vaiheessa hakukoneiden kärkeä. Muistelen, että taisteli Altavistan ja muiden aikalaisten kanssa hakukoneiden kärjessä.

Mulla pyörii nyt mielessä joku sellainen hakukone, jonka nimessä oli muistaakseni numero tai numeroita, ja se oli aika pelkistetty kuten Google konsanaan... Voi olla että muistan ihan omianikin, mene ja tiedä.

 

[Tarnado]

Faijalla on vieläkin tuollainen puhelinpöytä, jonka päällä on lankapuhelin. Hassu kämppä muutenkin kuin tuntuu että kaikki tavarat ovat jämähtäneet siihen vuoteen 1999 kun porukat erosivat.

 

[James_Potkukelkka]

En Mosseista tiedä, mutta ainakin Ladat ovat kyllä kunnossa ollessaan ihan hyviä ajaa. Myös se ohjauksen jäykkyys on pelkkä myytti, jota jostain syystä sitkeästi viljellään joka paikassa. Ihan yhtä kevyt ohjaushan siinä on kuin muissakin kevyissä kapearenkaisissa autoissa. Ei siinä ohjaustehostinta tarvita.

Ensimmäinen auto itsellä on ollut Lada 1200L(vm. 1989), ja kyllä sen ohjaus oli aika jäykkä, jos vertaa vaikka johonkin ohjaustehostamattomaan micraan. Sinänsä hauska historia oli kyseisellä autolla, tuohon aikaan L-mallin ladan oli saanu kaupan päälle, kun oli ostanut S-mallin ladan . Oli aika priima kunnossa, kun oli ollu jollain papalla kakkos autona koko ikänsä. Harmi että tuli hävitettyä.

 

[JormaVeitikka]

Ruotsinlaivat, ne on mun mielestä säilynyt hienosti. Pääsee 90-luvulle ihan hetkessä, voi vaikka lankapuhelimella varata pöydän Bon Vivantista, pelata pelikoneita jotka on sitä vanhempaa tekniikkaa, lapset pallomereen, rahaakin voi vaihtaa kuten ennenkin ja miettiä miten hyödyntää Tax Free rajoitukset. Ja laivavalokuvat vielä mukaan muistoksi!

Kaikin puolin hyvin samanlaista kuin 90-luvulla.

Haha, toi on kyllä totta, laivat on nykyään pääasiassa ihan samat, jotka oli Estoniaakin pelastamassa 1994...

Sen sijaan Tallinnaan menee huomattavasti uudempaa purtiloa. Joskus ammoisina aikoina tuonne taisi seilata jotakuinkin tasan tarkkaan yksi laiva eli MS George Ots, eli siitä on kehitys kehittynyt huomattavasti.

Ja kun nyt vanhojen aikojen haikailuketjusta on kyse, niin Tallinna nyt varmaankin kiistatta oli ennen vanhaan mielenkiintoisempi kaupunki ainakin sinkkumiehelle kuin nyky-Tallinna.

 

[qwertyu]

Vanhat pornolehdet. Nykyjonnet ei tiedä mitä gonzojournalismia ovat missanneet. Kumman hyvin niistä jäi mieleen tarinoita ja sanontoja. Kalle-Juhanin seikkailut eivät unohdu!

Kuvat tästä artikkelista Porukalla eroon poikuudesta

 

[Monologi]

Karvalaukut oli suosittuja noissa alan lehdissä silloin muinoin. Mitä ne sen ajan ihmiset oikein ajatteli? Vastaava karvaläjä voisi suunnilleen olla tupeessakin.

 

[Jurppii]

Karvalaukut oli suosittuja noissa alan lehdissä silloin muinoin. Mitä ne sen ajan ihmiset oikein ajatteli? Vastaava karvaläjä voisi suunnilleen olla tupeessakin.

Sitä voisi pitää melkein positiivisena puolena, että porno ei luonut täysin epärealistisia odotuksia nuorille miehenaluille.

 

[JormaVeitikka]

Sitä voisi pitää melkein positiivisena puolena, että porno ei luonut täysin epärealistisia odotuksia nuorille miehenaluille.

Puutarhan puhtaanapito ei ole kovin "epärealistista", ja kaiken lisäksi suurin osa miehistä siistii kehon karvojaan nykyään itsekin, siis parran lisäksi...

Ennen vanhaan ei ehkä "paremmasta tiedetty", ja varmaan porno on auttanut siinä, että sheivaamisesta on tullut sosiaalisesti hyväksyttyä toimintaa. Joskus takavuosina saattoi miestä melkein pedofiiliksi syyttää, jos kehtasi ehdottaa naiselleen posliiniksi ajamista... Tai kääntäen nainen saattoi tuntea itsensä pikkutytöksi.

Mielestäni porno on muutenkin auttanut miehiä parempiin suorituksiin sängyssä, vaikka toki tässä on sitten omat lieveilmiönsä myös.

 

[mystikkogames]

Ennen vanhaan oli ainakin ohjelmoinnissa Suomessa joitakin, jotka pystyivät itsenäiseen ajatteluun. Nykyään Suomessa ollaan siirrytty kuluttamiseen. Ei tuottamiseen. Kukaan ei pysty suunnittelemaan "hello worldiä" kummempaa ohjelmaa. Koska varsinkin ohjelmoinnissa pitää osata ajatella filosofisesti. Ei miten joku tehdä vaan miksi se tehdään. Jotain turhia hokijanareita tulee Suomesta. Mutta niitä jotka pystyisivät tuottamaan kovaa koodia / syvempää filosofista ajattelua. Niitä ei löydy.

Ehkäpä Suomi "peakkasi" 90- ja 00-lukujen vaihteessa. Ja käyrä on alaspäin?

 

[E_Mustakari]

Softapuolella suunta on ehdottomasti alaspäin. Kävin aikoinaan ohjelmistopuolen amk:n. Sieltä valmistui insinöörejä jotka eivät milloinkaan olleet kuulleet sanaa linkkeri tai makefile tai tehneet yhtäkään, edes pientä, käyttökelpoista ohjelmaprojektia itse.

 

[Admiral General Aladeen]

Onhan tuosta lukematon määrä tutkimuksia kuinka puutarha on hygieenisempi ja terveellisempi vaihtoehto kuin posliini. Monella vaan on se käsitys että ihmisen tulisi olla saippuapuhdas kauttaaltaan, joka on aivan väärä käsitys. Kehon normaalit rasvat suojaavat ihoa ja erityisesti arkoja paikkoja intiimialueella. Moni kärsii suotta ihottumista ja hilseilystä vain koska käy liikaa suihkussa ja/tai käyttää liian voimakkaita pesuaineita.

Tässä mielessä ennen oli kaikki paremmin, kun ihminen sai rehellisesti haista pask.... tai ainakin "pahalle". Nykyään jos haluaa olla hienostelijoiden piireissä sosiaalisesti hyväksyttävä niin pitää olla kuorrutettuna jollain hiton myrkkykemikaalikerroksilla, joita hajusteiksi kutsutaan. Ei ihme että syövät yleistyy. Eikä pelkästään perinteisesti pinnalliset naiset, vaan entistä suuremmissa määrin huomaa kuinka moni ohi kävelevä mies saa aikaa pienen astmakohtauksen.

 

[JormaVeitikka]

Onhan tuosta lukematon määrä tutkimuksia kuinka puutarha on hygieenisempi ja terveellisempi vaihtoehto kuin posliini.

Satiaisten osalta posliini on terveellisempi vaihtoehto. Ylipäätään terveyden näkökulmasta karvoituksen määrä lienee lähes merkityksetön seikka nykyihmisen kannalta. Karvoituksen ajaminen ei sikäli ole mikään uusikaan ilmiö, että johan miehet on joukolla kaikessa turhamaisuudessaan sheivanneet partaansa jo satakunta vuotta tai osittain kauemminkin... Tukasta nyt tietysti puhumattakaan.

Ihminen on turhamainen eläin, ja tekee turhamaisia asioita parantaakseen menekkiään parisuhdemarkkinoilla. Ihminen myös nauttii seksin monipuolisesta harrastamisesta ihan seksin itsensä vuoksi, ja melko kiistatta karvoituksen siistiminen parantaa kokemusta molemmille osapuolille. Paitsi jos olet joku karvafriikki, mutta sitten kuulut vähemmistöön.

Sheivaaminen tuskin on sellainen muoti-ilmiö, joka olisi välttämättä koskaan menossa pois muodista. Se on sitten semantiikkaa, että onko kulloinenkin villitys täysposliini vai siistitty pikkukarvoitus.

 

[neko]

Aina mieluummiin sellainen vauhtiviiva kuin kokonaan pois. Ehkä hyvin trimmattu varoituskolmio paras. Posliini ja sademetsäryteikkö vaatii enemmän asennetta että selvitään eteenpäin, jos sinne on tarkoitus tutustua. Mutta eipä ole tapana kieltäytyä jos on muut asiat kunnossa. Ns. yhden illan taudit ei kyllä enää nappaa.

Uskoisin että nämä asiat ovat paremmin nykyään. Mutta ajelusta sen verran, että joillekin naisille se on keljua kun karvat kasvavat sitten ihon alle, tulee näppyjä, sitten raapivat paikat ikävän näköisiksi. Kyllä kai kun kutkuttaa. Eikä jokainen jaksa vahan kanssa aina, vaikka se kaiketi olisi lopulta parempi, vaikka kasvanee ne karvat välillä vinoon senkin kanssa?

Eh. Enpä olisi uskonut että tällaisesta aiheesta keskustelisin propellipää-foorumilla.

 

[arbees]

Softapuolella suunta on ehdottomasti alaspäin. Kävin aikoinaan ohjelmistopuolen amk:n. Sieltä valmistui insinöörejä jotka eivät milloinkaan olleet kuulleet sanaa linkkeri tai makefile tai tehneet yhtäkään, edes pientä, käyttökelpoista ohjelmaprojektia itse.

Ohjelmointi on nykyään ala muiden joukossa jota mennään opiskelemaan kuten muitakin aloja, eikä taustalla välttämättä ole mitään erityistä intohimoa tietokoneita kohtaan. Ysärin aikana valmistuneissa atk-insseissä oli paljon niitä, jotka jo skidinä olivat oppineet ohjelmoimaan 8-bittisiä kotimikrojaan, ja jatko-opiskelemaan mennessä heillä oli valmiiksi ainakin jonkinlainen tietämys aihealueesta ja halu oppia lisää.

Kasarilla perusteet oppineiden superkoodareiden myyttistä ja miltei jumalallista glooriaa tosin vähentää se, että sen ajan kasibittiset boottasivat suoraan Basic-tulkkiin, joten kieltä oppi käyttämään lähes pakosti, ainakin sen LOAD "xxx",8,1 -rimpsun verran. Lisäksi oppimiskynnys oli mukavan loiva. Ei tarvinnut kuin vähän aikaa leikkiä koneen kanssa ja selailla koneen mukana tullutta kirjallisuutta ja kokeilla siinä listattuja esimerkkejä. Jos homma kiinnosti, niin pian esimerkkejä muutti mieleisekseen, ja vähän ajan päästä työn alla olikin kokonaan oma peli, tai "hyöty"ohjelma jolla oli "kätevä" pitää inventaariota jääkaapin yms. sisällöstä. Tärkeintä oli kuitenkin se, että se opetti koodaamisesta yhtä ja toista ja avasi monelle oven tulevaisuuden ammatinvalintaan.

 

[Jurppii]

Ohjelmointi on nykyään ala muiden joukossa jota mennään opiskelemaan kuten muitakin aloja, eikä taustalla välttämättä ole mitään erityistä intohimoa tietokoneita kohtaan. Ysärin aikana valmistuneissa atk-insseissä oli paljon niitä, jotka jo skidinä olivat oppineet ohjelmoimaan 8-bittisiä kotimikrojaan, ja jatko-opiskelemaan mennessä heillä oli valmiiksi ainakin jonkinlainen tietämys aihealueesta ja halu oppia lisää.

Kasarilla perusteet oppineiden superkoodareiden myyttistä ja miltei jumalallista glooriaa tosin vähentää se, että sen ajan kasibittiset boottasivat suoraan Basic-tulkkiin, joten kieltä oppi käyttämään lähes pakosti, ainakin sen LOAD "xxx",8,1 -rimpsun verran. Lisäksi oppimiskynnys oli mukavan loiva. Ei tarvinnut kuin vähän aikaa leikkiä koneen kanssa ja selailla koneen mukana tullutta kirjallisuutta ja kokeilla siinä listattuja esimerkkejä. Jos homma kiinnosti, niin pian esimerkkejä muutti mieleisekseen, ja vähän ajan päästä työn alla olikin kokonaan oma peli, tai "hyöty"ohjelma jolla oli "kätevä" pitää inventaariota jääkaapin yms. sisällöstä. Tärkeintä oli kuitenkin se, että se opetti koodaamisesta yhtä ja toista ja avasi monelle oven tulevaisuuden ammatinvalintaan.

Näin on. Itsekin osasin kuusnelosella koodailla yhtä sun toista mutta nykyisellä Windows-koneella en edes tiedä, mistä homma pitäisi aloittaa. Toki Exceliin syntyy scriptiä ja joku VB luonnistuisi taas vartin lämmittelyn jälkeen mutta näiltä menneitten aikojen "kovilta koodareilta" usein unohtuu se, miten massiivisia nykyiset yksittäiset ohjelmistotuotteet ovat verrattuna joidenkin kasibittisten koneiden koko ikinä julkaistuun ohjelmistosisältöön. Eikä siinä paljoa jää tilaa tai aikaa "filosofialle" miettiä, että miksi tää tehdään kun se pitäisi tehdä palkkansa eteen osana isoa projektia.

 

[Toiota]

Juu, itsekin koodasin aikoinaan basicilla vaikka mitä ja oppiminen oli helppoa ja hauskaa. Ammattia siitä ei tullut (ehkä valitettavasti, sen verran paremmin koodarikaverit tienaa). Vielä DOS aikana QBasic oli kovassa käytössä.

Nyt kun asennan jonkin uuden visualstudion niin koneelle avautuva käyttöliittymä on kuin jokin NASAn valvomo. Nappia ja valikkoa on aivan tolkuttomasti. Eka viikko menee että oppii mihin ikkunaan sitä koodia pääsee kirjoittamaan. Omat pikku koodailuni teen edelleen mieluummin VisualBasic 6:lla

 

[ratkakapu]

Mutta ajelusta sen verran, että joillekin naisille se on keljua kun karvat kasvavat sitten ihon alle, tulee näppyjä, sitten raapivat paikat ikävän näköisiksi. Kyllä kai kun kutkuttaa. Eikä jokainen jaksa vahan kanssa aina, vaikka se kaiketi olisi lopulta parempi, vaikka kasvanee ne karvat välillä vinoon senkin kanssa?

Niin ainakaan oma puoliso ei voi höylällä ajaa ollenkaan (hiivatulehdus 100% varmuudella + kasvaa sisään) ja vahallakin usein kasvaa sisäänpäin.

Jos ei raavi, niin tulee valtavia näppylöitä, jotka jossain vaiheessa tulehtuvat kuitenkin (kun se karva on 5cm tai enemmänkin pitkä). Laserhan tuohon olisi ratkaisu, mutta se on kallis, enkä tiedä olisiko oikein haluakaan vaikka ei olisi taloudellinen kysymys. Itseäni kyllä houkuttaa ottaa osa karvoista pysyvästi pois (nivuset, väliliha, persvako)

 

[JormaVeitikka]

Aina mieluummiin sellainen vauhtiviiva kuin kokonaan pois. Ehkä hyvin trimmattu varoituskolmio paras. Posliini ja sademetsäryteikkö vaatii enemmän asennetta että selvitään eteenpäin, jos sinne on tarkoitus tutustua. Mutta eipä ole tapana kieltäytyä jos on muut asiat kunnossa. Ns. yhden illan taudit ei kyllä enää nappaa.

Uskoisin että nämä asiat ovat paremmin nykyään. Mutta ajelusta sen verran, että joillekin naisille se on keljua kun karvat kasvavat sitten ihon alle, tulee näppyjä, sitten raapivat paikat ikävän näköisiksi. Kyllä kai kun kutkuttaa. Eikä jokainen jaksa vahan kanssa aina, vaikka se kaiketi olisi lopulta parempi, vaikka kasvanee ne karvat välillä vinoon senkin kanssa?

Minusta taas tuollainen vauhtiviiva on vähän hölmönnäköinen. Mutta makuasia. Yleinen konsensus on lähinnä siitä, ettei täysi luomukarvoitus ole kovin nättiä naisella, tai sen paremmin miehelläkään!

Eikä niitä karvoja ole välttämätöntä aivan ihonmyötäisesti ajaa, jos tulee näppyläongelmia, yhtä hyvin voi vetää varovasti sähkökoneella ja jos jää pienenpieni sänki, niin siinähän sitten jää...

 

[Ylijumala]

Ehdottomasti täysin karvaton. Näyttää paremmalta, tuntuu paremmalta ja puhumattakaan siitä kun sinne naamansa upottaa. Laserhoidot ovat kuitenkin suht halpoja, alle 100€ per laaki saattaa saada jostain ja kolmen käyntikerran jälkeen pitäisi karvankasvu olla jo todella heikkoa. Vertaa vaikka siihen vahaukseen, niin ei paljoa enempää maksa ja kolmen käyntikerran jälkeen alkaa olemaan win-win.

 

[Gubar]

Laitetaan lisää tähän lankaan: perinteinen media

En uskalla väittää vielä, että perinteinen media olisi "kuollut", mutta hiljalleen ollaan siihen suuntaan ajautumassa. En väitä omaavani hurjan analyyttista kantaa tähän asiaan, koska olen elänyt itse puolet elämästäni niin, että Internet on ollut osa elämääni. Mutta on silti havaittavissa, että viimeisen viidenkin vuoden aikana mediatalot ovat joutuneet tämän "kaikki-mulle-heti-nyt" -mentaliteetin takia muuttamaan toimintatapojaan suuntaan joka on, ainakin minun silmissäni, laskenut arvostusta heitä kohtaan.

- Minulle ei ole tärkeää saada lukea sekunnin tarkkuudella katastrofeista tai onnettomuuksista. Toki, jos tilanne on päällä ja lähellä, niin silloin on tärkeää olla kartalla. Sosiaalinen media ajaa asiansa tosin tässä paremmin kuin Iltalehden "seuraa minuutti-minuutilta" räimeet, mitä tulee siihen jos lähellä tapahtuu jotain vakavaa. Muuten luen mieluiten kattavan, kolmen aukeaman, yhteenvedon painetusta printistä seuraavana päivänä.

Tällä hetkellä hyvien ja potentiaalisten journalistien resurssit hukkuvat medioissa tähän klikkihuoraamiseen ja toisten uutistalojen juttujen kopiointiin. Tämä kaikki tapahtuu tutkivan ja analyyttisen journalismin kustannuksella. En myöskään koskaan ole ymmärtänyt tätä "seuraa hetki hetkeltä" -uutisoinnin ideaa. Miksi se on niin tärkeää?

- Paperimedia kuolee. Jengi saa Facebookista, Twitteristä, Instasta ja Snapchatista mediasisältönsä. Helvetin huolestuttava suunta. Normaali kansa ei tunne journalistisia periaatteita sosiaalisessa mediassa. Nykyään tuntuu toisinaan myös, ettei journalistitkaan tunne näitä.

Tässä nyt alkuun.

 

[qwertyu]

Farkut. Aikoinaan farkut oli työmiehille kestämään tehdyt. Muistelen että jossain varhaisessa Levi's-mainoksen kuvassa mies seisoo levikset jalassa, ja hänen takanaan seisoo toinen mies jalkaterät sen edessä seisovan perstaskuissa. Nykyään levikset ja muutkin ovat paperinohutta kangasta, repeäisivät varmaan vauvan painosta. Vielä 20-30 v sitten farkut olivat paksumpaa ja kestävämpää kangasta kuin nykyään, vaikkei silloinkaan ne olisi kestäneet perstaskuissa seisomista.

Hinnatkin on nykyään farkuissa ihan älyttömät, merkkifarkuista jopa yli 150 euroa ja halvimmatkin perusfarkut tarjouksesta 40 e. Joskus ennen farkut maksoivat sen verran markkoina. Netistäkään en ole löytänyt halpaa farkkukauppaa.

Farkkujen käyttäjiä ennen:

Farkkujen käyttäjiä nykyään:

Ja vielä täytyy laittaa

 

[JCSH]

Farkut. Aikoinaan farkut oli työmiehille kestämään tehdyt. Muistelen että jossain varhaisessa Levi's-mainoksen kuvassa mies seisoo levikset jalassa, ja hänen takanaan seisoo toinen mies jalkaterät sen edessä seisovan perstaskuissa. Nykyään levikset ja muutkin ovat paperinohutta kangasta, repeäisivät varmaan vauvan painosta. Vielä 20-30 v sitten farkut olivat paksumpaa ja kestävämpää kangasta kuin nykyään, vaikkei silloinkaan ne olisi kestäneet perstaskuissa seisomista.

Hinnatkin on nykyään farkuissa ihan älyttömät, merkkifarkuista jopa yli 150 euroa ja halvimmatkin perusfarkut tarjouksesta 40 e. Joskus ennen farkut maksoivat sen verran markkoina. Netistäkään en ole löytänyt halpaa farkkukauppaa.

Farkkujen kohdalla puhutaan kankaan "painosta". Mitä painavampi kangas sitä kestävämmät farkut. Mutta yleensä ottaen kevyempi kangas on mukavampi pitää päällä. Ja tuon takia valtaosa nykyajan farkuista tehdään noista vähän kevyemmistä kankaista koska valtaosa niistä farkkujen käyttäjistä ei ole niitä työmiehiä.

Mutta jos haluaa kestävät farkut niin kyllä noita painaviakin versioita tehdään, tosin ei niitä varmaan Stokkalta löydy.

Ja joo, farkut ovat naurettavan kalliita Suomessa. Jonka takia olen viimeiset 8 vuotta ostanut farkut Jenkeistä. Suomessa Levikset on tyyliin 90€ per kpl, Jenkeissä about $30-40 per kpl jos tietää mistä ostaa ja ostaa 2-3 kerralla.

 

[SweeneyTodd]

Ja joo, farkut ovat naurettavan kalliita Suomessa. Jonka takia olen viimeiset 8 vuotta ostanut farkut Jenkeistä.

Tai sit tekee niinkuin minä ja ostaa vaateensa aleaikaan. Joka vuosi on merkkifarkkuja löytynyt -60% alella. Monesti jopa -80%. Sama koskee toki kaikkia vaatteita. Kuka niistä viitsii maksaa normaalin hinnan, kun samat lumput saa alle puoleen hintaan puolen vuoden päästä?

 

[Nomber]

Tai sit tekee niinkuin minä ja ostaa vaateensa aleaikaan. Joka vuosi on merkkifarkkuja löytynyt -60% alella. Monesti jopa -80%. Sama koskee toki kaikkia vaatteita. Kuka niistä viitsii maksaa normaalin hinnan, kun samat lumput saa alle puoleen hintaan puolen vuoden päästä?

Sama, tälläkin hetkellä on hyvät alennukset. Farkutkin kuitenkin kestää useita vuosia käyttöä ja kun löydän sopivat hyvästä alesta niin ostan parit samanlaiset. Hyvin pystyy muutenkin suunnittelemaan vaatehankinnat joko ale aikoihin tai ulkomaan matkoihin. En edes muista koska olisin ostanut mitään vaatetta täyteen hintaan, voi olla etten koskaan, vaan aina alennuksesta. Ei minulla kauheasti ole vaatteita, mutta kun on sopiva määrä laadukkaita kestäviä vaatteita niin ei niin haittaa jos jostain ale kerrasta ei löydä mitään vaan voi odotella seuraavaa.

 

[Jurppii]

Pestyjä ja käsiteltyjä (puhumattakaan valmiiksi revityistä) farkkuja tehdään siksi, että niitä jengi haluaa. Kyllähän niitä käsittelemättömiäkin myydään mutta se kangas on kuin peltiä ja harva sellaisia haluaa jalkaansa vetää. Värjäävätkin kaiken mihin koskevat.