Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen oli ainakin vähemän kiire kun kaikki kesti niin kauan. Ei kännykkää, nettiä tms. vaan jos halusi yhteyden johonkin niin lankapuhelimella ja monesti kohde ei ollutkaan kotona niin sitten vaan odottelemaan ja tekemään jotain muuta.

Tiedon saaminen ylipäänsä mistään oli muutenkin todella hidasta, jostain lehdestä piti lukea. Tiedä sitten mikä on parempi.
 
tuntuu ettei nykyään käytetä maalaisjärkeä asioissa, monessa paikassa nykään sitten joudutaan tiukasti toimimaan ohjeistuksien mukaan, työntekijät ei voi enää soveltaa maalaisjärjellä tapauskohtaisesti asioita, kuten ennen.
 
Ennen oli ainakin vähemän kiire kun kaikki kesti niin kauan. Ei kännykkää, nettiä tms. vaan jos halusi yhteyden johonkin niin lankapuhelimella ja monesti kohde ei ollutkaan kotona niin sitten vaan odottelemaan ja tekemään jotain muuta.

Tiedon saaminen ylipäänsä mistään oli muutenkin todella hidasta, jostain lehdestä piti lukea. Tiedä sitten mikä on parempi.

Pikemminkin tuosta seurasi ohareita, väärinkäsityksiä, säätöä ja nimenomaan kiirettä. Ei se lisää kiirettä, että yhteydenpito on vaivatonta. Tietysti se voi lisätä tehokkuutta, jolloin tekee enemmän ja tulee olo, että on enemmän kiire kuin ennen.
 
Muistelisin, että lankapuhelimen(kiekkopuhelin) piti rasittavaa ääntä. Voisin vaan kelailla, jos joka ikinen esim. whatsapp viesti tulisi perille kilinällä. Kait sellainen soittoääni varmaankin löytyy, mutta tuskin vastaa sitä mekaanista kilisytintä.

Kiekkopuhelimelle oli monesti myös ihan oma pöytä viemässä tilaa ja muuta siinä ei sitten ollut kuin se puhelin ehkä joku rätti alla. Kait siinä oli jotain DDR fengshuita. Laatikossa numerolappuja, puhelinluetteloja jne.
 
Muistelisin, että lankapuhelimen(kiekkopuhelin) piti rasittavaa ääntä. Voisin vaan kelailla, jos joka ikinen esim. whatsapp viesti tulisi perille kilinällä. Kait sellainen soittoääni varmaankin löytyy, mutta tuskin vastaa sitä mekaanista kilisytintä.

Kiekkopuhelimelle oli monesti myös ihan oma pöytä viemässä tilaa ja muuta siinä ei sitten ollut kuin se puhelin ehkä joku rätti alla. Kait siinä oli jotain DDR fengshuita. Laatikossa numerolappuja, puhelinluetteloja jne.
Puhelinpöytä – Wikipedia
 
Tiedon saaminen ylipäänsä mistään oli muutenkin todella hidasta, jostain lehdestä piti lukea. Tiedä sitten mikä on parempi.
Meillä oli yläasteella Yhteiskuntaopissa "tiedonhaun" opetusta, ja aiheesta pidettiin koekin tai enemmänkin kilpailu, jossa sai tietoa hakea mistä parhaiten taitoi, siis myös koulun ulkopuolelta, lähinnä kirjastosta.

Tietoa oli paljon vähemmän ja vaikeammin saatavilla kuin nykyään, mutta tiedättekö mitä? Ilmankin pärjäsi. Ei toi mitään suuria tuskia elämässä tuottanut, vaikkei päässytkään googlaamaan kaikkea mahdollista... Erilaiset tietokirjat (ja lehdet) olivat tuolloin kovassa käytössä, ja ne tyydyttivät tarpeet aika pitkälle. (Ja myöhemmin myös CD-ROMit hetken aikaa ennen Internetiä...)
 
Viimeksi muokattu:
Muistan, kun kirjastossa oli kone millä pääsi "nettiin" kylläkin niinkin turhille sivuille kuin eduskunnan sivuille:facepalm:. Sieltä kuitenkin pääsi kaivautumaan hakukoneelle niin yllätyksenä tietenkin kuiva kirjastomummo oli jo valittamassa turhasta. Ei se kone kiinnostanut ketään ainakaan sellaisella tarjonnalla, että hyvin oli taas haaskattu turhuuteen verorahat.
 
Muistan, kun kirjastossa oli kone millä pääsi "nettiin" kylläkin niinkin turhille sivuille kuin eduskunnan sivuille:facepalm:. Sieltä kuitenkin pääsi kaivautumaan hakukoneelle niin yllätyksenä tietenkin kuiva kirjastomummo oli jo valittamassa turhasta. Ei se kone kiinnostanut ketään ainakaan sellaisella tarjonnalla, että hyvin oli taas haaskattu turhuuteen verorahat.

Alkuun ne hakukoneetkin oli aika surkeita ja niiden rinnalla kilpaili staattiset linkkikokoelmat. Eikö Yahoo ollut alkuun juuri sellainen, parin tuhannen linkin listaus? Sitten olis Lycos ja Excite ja Altavista oli se kova sana.
 
Google breikkasi ihan puhtaasti nerokkaan toimintansa vuoksi. Se oli ensimmäinen hakukone, jolla oikeasti tuli relevantteja ja kaivattuja hakutuloksia siihen listan kärkeen heti.
 
Alkuun ne hakukoneetkin oli aika surkeita ja niiden rinnalla kilpaili staattiset linkkikokoelmat. Eikö Yahoo ollut alkuun juuri sellainen, parin tuhannen linkin listaus? Sitten olis Lycos ja Excite ja Altavista oli se kova sana.

Altavistaa tuli käytettyä silloin ja sitten oli tuo ylempänä mainittu www.fi suomalaisia sivuja varten. Googlekin oli jo olemassa, mutta pidin sitä vähäpätöisenä, kun hakukoneen sivu ei sisältänyt juuri mitään.:facepalm: Altavistassa oli kaikkea kivaa etenkin käännöstyökalut valmiina.
 
Altavistaa tuli käytettyä silloin ja sitten oli tuo ylempänä mainittu www.fi suomalaisia sivuja varten. Googlekin oli jo olemassa, mutta pidin sitä vähäpätöisenä, kun hakukoneen sivu ei sisältänyt juuri mitään.:facepalm: Altavistassa oli kaikkea kivaa etenkin käännöstyökalut valmiina.
Googlen Pagerank toimi kyllä hyvin heti alusta asti. Mutta Altavista pysyi omana suosikkina pitkään, kun piti hakea suomalaisia sivuja. Google-haulla kesti pari vuotta ennen kuin se alkoi tajuta sanojen taivutusmuotoja, että esim. "kissa" ja "kissojen" saattavatkin liittyä samaan asiaan.
 
Google breikkasi ihan puhtaasti nerokkaan toimintansa vuoksi. Se oli ensimmäinen hakukone, jolla oikeasti tuli relevantteja ja kaivattuja hakutuloksia siihen listan kärkeen heti.
Googlen hyvin pelkistetty ulkoasu varmasti auttoi asiaa, etenkin kun tuolloin useimmat käyttäjät oli hitaan modeemiyhteyden päässä.

Hotbot.com oli yksi suosittu hakukone hieman ennen Googlen läpimurtoa. Ja norjalainen Alltheweb.com. Kolmas on nyt ihan kielen päällä muttei tule mieleen. Altavista oli suosittu pitkään kunnes Google mursi itsensä läpi, mutta ehkä loppuaikoina jo vähän "old school" ja uudemmat vaihtoehtoiset hakukoneet oli enemmän hip.

Kehitys oli nopeaa ja yksi vuosi tuolloin oli melkein sama kuin viisi vuotta nyt. =) Sitähän tuossa ajassa vähän kaipaa. Asioiden räjähdysmäistä kehitystä.

Se mikä ei kehittynyt nopeasti oli teräväpiirtotelevisiolähetykset. Niistä alettiin haaveilla ja puhua jo 1990-luvun alussa, mutta nyt voisi sanoa, että teräväpiirtolähetykset eivät tavallaan täysin lyöneet läpi koskaan. Vielä vuoden 2018 alkaessa suurin osa kanavista on SD-laatua, ja televisio kokonaisuutena antiikkista vanhan ajan mediaa, joka kiinnostaa nuorempia sukupolvia yhä vähemmän. Ehkä jatkossa yhä useampi kanava on teräväpiirtoa, mutta ketä enää kiinnostaa? Etenkin kun 4K alkaa olla kuuma juttu nyt, ja Netissä ihan tätä päivää. Toisaalta mikä tahansa (vertikaalisti kuvattu) suttupaskakin kelpaa valtavirralle tietyin osin...
 
Viimeksi muokattu:
Kiekkopuhelimelle oli monesti myös ihan oma pöytä viemässä tilaa ja muuta siinä ei sitten ollut kuin se puhelin ehkä joku rätti alla. Kait siinä oli jotain DDR fengshuita. Laatikossa numerolappuja, puhelinluetteloja jne.

Meillä oli tuon kaiken muun roinan ohella pöydällä myös yksi 1990-luvun hi-techin huipentuma eli numeronnäyttölaite.

Oli muistaakseni juurikin samanlainen härpäke kuin tämä.

0851909196.jpg
 
Tietysti jos esimerkiksi 1970-luvun alusta puhutaan, niin vaikka tiet olikin huonompia, niin liikennettä oli paljon nykyistä vähemmän ja nopeusrajoituksia ei ollut, joten sait paahtaa nasta laudassa, jos siltä tuntui! Itse en ollut tuota todistamassa, mutta ehkäpä joku saattaa noitakin aikoja kaivata. Liikennekuolleisuus oli tietysti melkoista.

Vapaat nopeudet ja alla joku Vauxhall Viva, Isuzu Bellett tai Moskvitsh Elite, niin ei ole ihme että raatoja kertyi. Rehellisesti sanottuna suurin osa niistä autoista joilla suomalaiset ajoivat 1960-70 luvuilla olisivat nykynäkökulmasta katsottuna aivan kamalia häkkyröitä, ja nykyautoihin liitettävät termit kuten turvallisuus, ajomukavuus tai hyvä ajettavuus voitaisiin heivata romukoppaan saman tien.

Jollain Elitellä 150 km/h on extremeurheilua jos mikään.
 
Viimeksi muokattu:
Oli ennen kyllä myös moottoripyörien osuus liikenteestä huomattavasti nykyistä suurempi, ja autoissa ei ollut turvavöitä vakiovarusteena joten suhteellisen pienenkin kolarin sattuessa saattoi lentää tuulilasin läpi ja lyödä päänsä mäntyyn. En nyt jaksa kaivaa esille niitä vakuutusyhtiöiden tilastoja joihin tietoni perustan, mutta ainakaan nykyään uudet autot eivät näytä pärjäävän turvallisuudessa vanhoille autoille, vaan hajontaa on pikemminkin niin paljon vähän joka suuntaan ettei auton ikä ja turvavarustelu korreloi kolariturvallisuuden kanssa oikein mitenkään. Toki nykyautot ovat pääsääntöisesti vähintään 1500-kiloisia B-segmentissäkin ja rusentavat kolarissa jonkun 1200-kiloisen 90-luvun vaihteen D-segmentin auton kuin peltipurkin, koska painavammissa autoissa nyt vain yleisesti ottaen kaikki on tehty järeämmin jotta auto itse kestää esim. kävelyvauhdista törmäyksen ilman suurempia vaurioita.

Turvatyynythän ovat oikeasti aivan turhia ja nelipistevöillä päästäisiin paljon parempaan turvallisuuteen kuin turvatyynyillä milloinkaan. Tietyissä automalleissa, etenkin 90-luvun ranskalaisissa, turvatyynyillä on myös taipumusta pamahdella itsekseen kuskin naamalle vaikka mitään kolaria ei olisi tapahtunutkaan. Sen lisäksi turvatyynyt vaativat oikein toimiakseen juuri tietynlaisen ajo- tai matkustusasennon, eli sen saman asennon johon kolarinuketkin asetellaan istumaan. Passiiviset turvavarusteet ovatkin siinä mielessä turvallisempia, että väärintoimimisen riski on käytännössä olematon.
 
En Mosseista tiedä, mutta ainakin Ladat ovat kyllä kunnossa ollessaan ihan hyviä ajaa. Myös se ohjauksen jäykkyys on pelkkä myytti, jota jostain syystä sitkeästi viljellään joka paikassa. Ihan yhtä kevyt ohjaushan siinä on kuin muissakin kevyissä kapearenkaisissa autoissa. Ei siinä ohjaustehostinta tarvita.
 
Googlen hyvin pelkistetty ulkoasu varmasti auttoi asiaa, etenkin kun tuolloin useimmat käyttäjät oli hitaan modeemiyhteyden päässä.

Hotbot.com oli yksi suosittu hakukone hieman ennen Googlen läpimurtoa. Ja norjalainen Alltheweb.com. Kolmas on nyt ihan kielen päällä muttei tule mieleen. Altavista oli suosittu pitkään kunnes Google mursi itsensä läpi, mutta ehkä loppuaikoina jo vähän "old school" ja uudemmat vaihtoehtoiset hakukoneet oli enemmän hip.

AskJeeves (myöhemmin Ask.com) oli jossain vaiheessa hakukoneiden kärkeä. Muistelen, että taisteli Altavistan ja muiden aikalaisten kanssa hakukoneiden kärjessä.
 
Joulutunnelmaa tuomaan Commodoren jouludemo vuodelta 82. Mulla oli tämä.

Vertailuksi jonkun tekemä uusi versio vuodelta 2012. Ero on suuri. Varsinkin se enkeli kuusen latvassa on niin hienoa grafiikkaa että vaikea uskoa c64:lla tehdyksi.

Tästä tuleekin mieleen, että jos nyt jotenkin raudan kehitys pysähtyisi, niin nykyraudalla pystyttäisiin pyörittämään 30 v päästä sellaisia pelejä ja muuta virtuaalitodellisuussoftaa joita tällä hetkellä kukaan ei pitäisi mahdollisena.
 
Oliko tää nyt tarkoitettu läpäksi tai jotain, mutta jokainen näkee puolen sekunnin perssilmällä vilkaisullakin, ettei toi ole kuusnepalla tehty.

Ennen saattoi olla aika varma, että korkeakoulututkinnon suorittanut tietää omasta alastaan jotain.
 
Nyt kun katsoin tarkemmin, niin se 2012 version tehnyt sanoo kommenteissa tehneensä sen PowerPointilla. Tunnen itseni kusetetuksi.

Mutta ennenkuin alat keulimaan enempää, voit katsoa youtubesta hienoimpia 64-demoja ja ihmetellä kuinka hyvää ja tarkkaa grafiikkaa jotkut ovat sillä saaneet aikaan. Ei tämä niitä demoja nähtyäni mahdottomalta tuntunut 64:lla tehdyksi.
 
En Mosseista tiedä, mutta ainakin Ladat ovat kyllä kunnossa ollessaan ihan hyviä ajaa. Myös se ohjauksen jäykkyys on pelkkä myytti, jota jostain syystä sitkeästi viljellään joka paikassa. Ihan yhtä kevyt ohjaushan siinä on kuin muissakin kevyissä kapearenkaisissa autoissa. Ei siinä ohjaustehostinta tarvita.

Minulla oli taannoin tilaisuus ajaa noin 100 km pituinen lenkki entisöidyllä 1980 Lada 1500S:llä ja ainakin siinä oli ohjauksessa ihan pirusti väljää. Ei ollut mielestäni mitenkään erityisen jäykkä kuitenkaan. Harrasteautona menettelee taatusti, mutta jos tuollaisella joutuisi arkiajonsa hoitamaan niin kyllä turhat ajot karsiutuisivat varmasti pois.
 
Nyt kun katsoin tarkemmin, niin se 2012 version tehnyt sanoo kommenteissa tehneensä sen PowerPointilla. Tunnen itseni kusetetuksi.

Mutta ennenkuin alat keulimaan enempää, voit katsoa youtubesta hienoimpia 64-demoja ja ihmetellä kuinka hyvää ja tarkkaa grafiikkaa jotkut ovat sillä saaneet aikaan. Ei tämä niitä demoja nähtyäni mahdottomalta tuntunut 64:lla tehdyksi.
Ei niitä tarvi tuubista katsoa kun voi napsauttaa aidon laitteen tulille ja katsoa demo siitä :D (paitsi että nyt illalla ei voi kun kone on tuolla nukkuvan ipanan huoneessa)
 
Minulla oli taannoin tilaisuus ajaa noin 100 km pituinen lenkki entisöidyllä 1980 Lada 1500S:llä ja ainakin siinä oli ohjauksessa oli ihan pirusti väljää. Ei ollut mielestäni mitenkään erityisen jäykkä kuitenkaan. Harrasteautona menettelee taatusti, mutta jos tuollaisella joutuisi arkiajonsa hoitamaan kyllä turhat ajot karsiutuisivat varmasti pois.

Ei siinä kuulu olla väljää.
 
Ei siinä kuulu olla väljää.

Se oli vain vajaat 80000 ajettu, joten kulumisesta ei liene kysymys. Huonosti entisöity?

Alla oli lisäksi NOS-neukkurenkaat joten ilmeisesti niistä johtuen se tuntui muljuvan niin etu kuin takapäästään kaikissa vähänkään viivasuoraa tiukemmissa ajolinjoissa. Olisi länsirenkailla ollut todennäköisesti inhimillisempi laite ajaa.
 
Venäjällä entisessä Neuvostoliitossa nykyiset Nokian renkaatkin tehdään. Se nyt on ymmärrettävää, ettei joillain 80-luvun ristikudosrenkailla mikään auto ole hyvä ajaa, vaikka ne renkaat ovatkin ehkä uutena olleet kohtuulliset.
 
Venäjällä entisessä Neuvostoliitossa nykyiset Nokian renkaatkin tehdään. Se nyt on ymmärrettävää, ettei joillain 80-luvun ristikudosrenkailla mikään auto ole hyvä ajaa, vaikka ne renkaat ovatkin ehkä uutena olleet kohtuulliset.

Ilmeisesti ensiasennusneukkurenkaat ovat olleet paskaa jo uutena.

tm731500s1.jpg


tm731500s2.jpg
/

tm731500s3.jpg


tm731500s4.jpg
 
Kiekkopuhelimelle oli monesti myös ihan oma pöytä viemässä tilaa ja muuta siinä ei sitten ollut kuin se puhelin ehkä joku rätti alla. Kait siinä oli jotain DDR fengshuita. Laatikossa numerolappuja, puhelinluetteloja jne.
Ylipäänsä lankapuhelinten aikana - silloinkin, kun kiekkopuhelimet olivat jo silmiinpistäviä reliikkejä mutta matkapuhelimet vain ekstraa - se oli ihan funktionaalinen kaluste, jos se tosiaan oli tuollainen oikea puhelinpöytä integroidulla penkillä. Siinä pystyi istumaan, muistiinpanovälineet olivat aina puhelimen luona ja kaluste vei silti ilman käyttäjää vain vähän tilaa. Homman idea olisi kussut, jos siinä olisi paljon jotain ylimääräistä paskaa ruvennut jemmaamaan.
 
Meillä oli tuon kaiken muun roinan ohella pöydällä myös yksi 1990-luvun hi-techin huipentuma eli numeronnäyttölaite.

Oli muistaakseni juurikin samanlainen härpäke kuin tämä.

0851909196.jpg
Väittäisin kyllä, että tässä suhteessa 1990-luvun tekniikan huipentumia oli digitaalinen langaton pöytäpuhelin, kuten Siemens Gigaset...

Toi sun viritys näyttää enemmän köyhän miehen purkkaratkaisulta. ;)

AskJeeves (myöhemmin Ask.com) oli jossain vaiheessa hakukoneiden kärkeä. Muistelen, että taisteli Altavistan ja muiden aikalaisten kanssa hakukoneiden kärjessä.
Mulla pyörii nyt mielessä joku sellainen hakukone, jonka nimessä oli muistaakseni numero tai numeroita, ja se oli aika pelkistetty kuten Google konsanaan... Voi olla että muistan ihan omianikin, mene ja tiedä.
 
Faijalla on vieläkin tuollainen puhelinpöytä, jonka päällä on lankapuhelin. Hassu kämppä muutenkin kuin tuntuu että kaikki tavarat ovat jämähtäneet siihen vuoteen 1999 kun porukat erosivat.
 
En Mosseista tiedä, mutta ainakin Ladat ovat kyllä kunnossa ollessaan ihan hyviä ajaa. Myös se ohjauksen jäykkyys on pelkkä myytti, jota jostain syystä sitkeästi viljellään joka paikassa. Ihan yhtä kevyt ohjaushan siinä on kuin muissakin kevyissä kapearenkaisissa autoissa. Ei siinä ohjaustehostinta tarvita.

Ensimmäinen auto itsellä on ollut Lada 1200L(vm. 1989), ja kyllä sen ohjaus oli aika jäykkä, jos vertaa vaikka johonkin ohjaustehostamattomaan micraan. Sinänsä hauska historia oli kyseisellä autolla, tuohon aikaan L-mallin ladan oli saanu kaupan päälle, kun oli ostanut S-mallin ladan :D . Oli aika priima kunnossa, kun oli ollu jollain papalla kakkos autona koko ikänsä. Harmi että tuli hävitettyä.
 
Ruotsinlaivat, ne on mun mielestä säilynyt hienosti. Pääsee 90-luvulle ihan hetkessä, voi vaikka lankapuhelimella varata pöydän Bon Vivantista, pelata pelikoneita jotka on sitä vanhempaa tekniikkaa, lapset pallomereen, rahaakin voi vaihtaa kuten ennenkin ja miettiä miten hyödyntää Tax Free rajoitukset. Ja laivavalokuvat vielä mukaan muistoksi!

Kaikin puolin hyvin samanlaista kuin 90-luvulla.
Haha, toi on kyllä totta, laivat on nykyään pääasiassa ihan samat, jotka oli Estoniaakin pelastamassa 1994...

Sen sijaan Tallinnaan menee huomattavasti uudempaa purtiloa. Joskus ammoisina aikoina tuonne taisi seilata jotakuinkin tasan tarkkaan yksi laiva eli MS George Ots, eli siitä on kehitys kehittynyt huomattavasti. :)

Ja kun nyt vanhojen aikojen haikailuketjusta on kyse, niin Tallinna nyt varmaankin kiistatta oli ennen vanhaan mielenkiintoisempi kaupunki ainakin sinkkumiehelle kuin nyky-Tallinna. ;)
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Vanhat pornolehdet. Nykyjonnet ei tiedä mitä gonzojournalismia ovat missanneet. Kumman hyvin niistä jäi mieleen tarinoita ja sanontoja. Kalle-Juhanin seikkailut eivät unohdu!
39-4215985995567aeed71.jpg

39-422401599abbed99bd2.jpg

Kuvat tästä artikkelista Porukalla eroon poikuudesta
 
Karvalaukut oli suosittuja noissa alan lehdissä silloin muinoin. Mitä ne sen ajan ihmiset oikein ajatteli? Vastaava karvaläjä voisi suunnilleen olla tupeessakin.
 
Karvalaukut oli suosittuja noissa alan lehdissä silloin muinoin. Mitä ne sen ajan ihmiset oikein ajatteli? Vastaava karvaläjä voisi suunnilleen olla tupeessakin.

Sitä voisi pitää melkein positiivisena puolena, että porno ei luonut täysin epärealistisia odotuksia nuorille miehenaluille.
 
Sitä voisi pitää melkein positiivisena puolena, että porno ei luonut täysin epärealistisia odotuksia nuorille miehenaluille.
Puutarhan puhtaanapito ei ole kovin "epärealistista", ja kaiken lisäksi suurin osa miehistä siistii kehon karvojaan nykyään itsekin, siis parran lisäksi...

Ennen vanhaan ei ehkä "paremmasta tiedetty", ja varmaan porno on auttanut siinä, että sheivaamisesta on tullut sosiaalisesti hyväksyttyä toimintaa. Joskus takavuosina saattoi miestä melkein pedofiiliksi syyttää, jos kehtasi ehdottaa naiselleen posliiniksi ajamista... Tai kääntäen nainen saattoi tuntea itsensä pikkutytöksi.

Mielestäni porno on muutenkin auttanut miehiä parempiin suorituksiin sängyssä, vaikka toki tässä on sitten omat lieveilmiönsä myös.
 
Ennen vanhaan oli ainakin ohjelmoinnissa Suomessa joitakin, jotka pystyivät itsenäiseen ajatteluun. Nykyään Suomessa ollaan siirrytty kuluttamiseen. Ei tuottamiseen. Kukaan ei pysty suunnittelemaan "hello worldiä" kummempaa ohjelmaa. Koska varsinkin ohjelmoinnissa pitää osata ajatella filosofisesti. Ei miten joku tehdä vaan miksi se tehdään. Jotain turhia hokijanareita tulee Suomesta. Mutta niitä jotka pystyisivät tuottamaan kovaa koodia / syvempää filosofista ajattelua. Niitä ei löydy.

Ehkäpä Suomi "peakkasi" 90- ja 00-lukujen vaihteessa. Ja käyrä on alaspäin?
 
Softapuolella suunta on ehdottomasti alaspäin. Kävin aikoinaan ohjelmistopuolen amk:n. Sieltä valmistui insinöörejä jotka eivät milloinkaan olleet kuulleet sanaa linkkeri tai makefile tai tehneet yhtäkään, edes pientä, käyttökelpoista ohjelmaprojektia itse.
 
Onhan tuosta lukematon määrä tutkimuksia kuinka puutarha on hygieenisempi ja terveellisempi vaihtoehto kuin posliini. Monella vaan on se käsitys että ihmisen tulisi olla saippuapuhdas kauttaaltaan, joka on aivan väärä käsitys. Kehon normaalit rasvat suojaavat ihoa ja erityisesti arkoja paikkoja intiimialueella. Moni kärsii suotta ihottumista ja hilseilystä vain koska käy liikaa suihkussa ja/tai käyttää liian voimakkaita pesuaineita.

Tässä mielessä ennen oli kaikki paremmin, kun ihminen sai rehellisesti haista pask.... tai ainakin "pahalle". Nykyään jos haluaa olla hienostelijoiden piireissä sosiaalisesti hyväksyttävä niin pitää olla kuorrutettuna jollain hiton myrkkykemikaalikerroksilla, joita hajusteiksi kutsutaan. Ei ihme että syövät yleistyy. Eikä pelkästään perinteisesti pinnalliset naiset, vaan entistä suuremmissa määrin huomaa kuinka moni ohi kävelevä mies saa aikaa pienen astmakohtauksen.
 
Onhan tuosta lukematon määrä tutkimuksia kuinka puutarha on hygieenisempi ja terveellisempi vaihtoehto kuin posliini.
Satiaisten osalta posliini on terveellisempi vaihtoehto. Ylipäätään terveyden näkökulmasta karvoituksen määrä lienee lähes merkityksetön seikka nykyihmisen kannalta. Karvoituksen ajaminen ei sikäli ole mikään uusikaan ilmiö, että johan miehet on joukolla kaikessa turhamaisuudessaan sheivanneet partaansa jo satakunta vuotta tai osittain kauemminkin... Tukasta nyt tietysti puhumattakaan.

Ihminen on turhamainen eläin, ja tekee turhamaisia asioita parantaakseen menekkiään parisuhdemarkkinoilla. Ihminen myös nauttii seksin monipuolisesta harrastamisesta ihan seksin itsensä vuoksi, ja melko kiistatta karvoituksen siistiminen parantaa kokemusta molemmille osapuolille. Paitsi jos olet joku karvafriikki, mutta sitten kuulut vähemmistöön.

Sheivaaminen tuskin on sellainen muoti-ilmiö, joka olisi välttämättä koskaan menossa pois muodista. Se on sitten semantiikkaa, että onko kulloinenkin villitys täysposliini vai siistitty pikkukarvoitus.
 
Aina mieluummiin sellainen vauhtiviiva kuin kokonaan pois. Ehkä hyvin trimmattu varoituskolmio paras. Posliini ja sademetsäryteikkö vaatii enemmän asennetta että selvitään eteenpäin, jos sinne on tarkoitus tutustua.:p Mutta eipä ole tapana kieltäytyä jos on muut asiat kunnossa. Ns. yhden illan taudit ei kyllä enää nappaa.

Uskoisin että nämä asiat ovat paremmin nykyään. Mutta ajelusta sen verran, että joillekin naisille se on keljua kun karvat kasvavat sitten ihon alle, tulee näppyjä, sitten raapivat paikat ikävän näköisiksi. Kyllä kai kun kutkuttaa.:btooth: Eikä jokainen jaksa vahan kanssa aina, vaikka se kaiketi olisi lopulta parempi, vaikka kasvanee ne karvat välillä vinoon senkin kanssa?

Eh. Enpä olisi uskonut että tällaisesta aiheesta keskustelisin propellipää-foorumilla. :rofl:
 
Softapuolella suunta on ehdottomasti alaspäin. Kävin aikoinaan ohjelmistopuolen amk:n. Sieltä valmistui insinöörejä jotka eivät milloinkaan olleet kuulleet sanaa linkkeri tai makefile tai tehneet yhtäkään, edes pientä, käyttökelpoista ohjelmaprojektia itse.
Ohjelmointi on nykyään ala muiden joukossa jota mennään opiskelemaan kuten muitakin aloja, eikä taustalla välttämättä ole mitään erityistä intohimoa tietokoneita kohtaan. Ysärin aikana valmistuneissa atk-insseissä oli paljon niitä, jotka jo skidinä olivat oppineet ohjelmoimaan 8-bittisiä kotimikrojaan, ja jatko-opiskelemaan mennessä heillä oli valmiiksi ainakin jonkinlainen tietämys aihealueesta ja halu oppia lisää.

Kasarilla perusteet oppineiden superkoodareiden myyttistä ja miltei jumalallista glooriaa tosin vähentää se, että sen ajan kasibittiset boottasivat suoraan Basic-tulkkiin, joten kieltä oppi käyttämään lähes pakosti, ainakin sen LOAD "xxx",8,1 -rimpsun verran. Lisäksi oppimiskynnys oli mukavan loiva. Ei tarvinnut kuin vähän aikaa leikkiä koneen kanssa ja selailla koneen mukana tullutta kirjallisuutta ja kokeilla siinä listattuja esimerkkejä. Jos homma kiinnosti, niin pian esimerkkejä muutti mieleisekseen, ja vähän ajan päästä työn alla olikin kokonaan oma peli, tai "hyöty"ohjelma jolla oli "kätevä" pitää inventaariota jääkaapin yms. sisällöstä. Tärkeintä oli kuitenkin se, että se opetti koodaamisesta yhtä ja toista ja avasi monelle oven tulevaisuuden ammatinvalintaan.
 
Ohjelmointi on nykyään ala muiden joukossa jota mennään opiskelemaan kuten muitakin aloja, eikä taustalla välttämättä ole mitään erityistä intohimoa tietokoneita kohtaan. Ysärin aikana valmistuneissa atk-insseissä oli paljon niitä, jotka jo skidinä olivat oppineet ohjelmoimaan 8-bittisiä kotimikrojaan, ja jatko-opiskelemaan mennessä heillä oli valmiiksi ainakin jonkinlainen tietämys aihealueesta ja halu oppia lisää.

Kasarilla perusteet oppineiden superkoodareiden myyttistä ja miltei jumalallista glooriaa tosin vähentää se, että sen ajan kasibittiset boottasivat suoraan Basic-tulkkiin, joten kieltä oppi käyttämään lähes pakosti, ainakin sen LOAD "xxx",8,1 -rimpsun verran. Lisäksi oppimiskynnys oli mukavan loiva. Ei tarvinnut kuin vähän aikaa leikkiä koneen kanssa ja selailla koneen mukana tullutta kirjallisuutta ja kokeilla siinä listattuja esimerkkejä. Jos homma kiinnosti, niin pian esimerkkejä muutti mieleisekseen, ja vähän ajan päästä työn alla olikin kokonaan oma peli, tai "hyöty"ohjelma jolla oli "kätevä" pitää inventaariota jääkaapin yms. sisällöstä. Tärkeintä oli kuitenkin se, että se opetti koodaamisesta yhtä ja toista ja avasi monelle oven tulevaisuuden ammatinvalintaan.

Näin on. Itsekin osasin kuusnelosella koodailla yhtä sun toista mutta nykyisellä Windows-koneella en edes tiedä, mistä homma pitäisi aloittaa. Toki Exceliin syntyy scriptiä ja joku VB luonnistuisi taas vartin lämmittelyn jälkeen mutta näiltä menneitten aikojen "kovilta koodareilta" usein unohtuu se, miten massiivisia nykyiset yksittäiset ohjelmistotuotteet ovat verrattuna joidenkin kasibittisten koneiden koko ikinä julkaistuun ohjelmistosisältöön. Eikä siinä paljoa jää tilaa tai aikaa "filosofialle" miettiä, että miksi tää tehdään kun se pitäisi tehdä palkkansa eteen osana isoa projektia.
 
Juu, itsekin koodasin aikoinaan basicilla vaikka mitä ja oppiminen oli helppoa ja hauskaa. Ammattia siitä ei tullut (ehkä valitettavasti, sen verran paremmin koodarikaverit tienaa). Vielä DOS aikana QBasic oli kovassa käytössä.

Nyt kun asennan jonkin uuden visualstudion niin koneelle avautuva käyttöliittymä on kuin jokin NASAn valvomo. Nappia ja valikkoa on aivan tolkuttomasti. Eka viikko menee että oppii mihin ikkunaan sitä koodia pääsee kirjoittamaan. Omat pikku koodailuni teen edelleen mieluummin VisualBasic 6:lla
 
Nykyajan tietotekniikka tekee kaiken mahdollisen piilottaakseen käyttäjältä kaiken matalammalla tasolla tapahtuvan sinne abstraktiotasojen ja animoidun graafisen kälin alle. Useinkaan se ei edes käytännössä tarkoita hommien nopeutumista tai parempaa käytettävyyttä. Kyllä esimerkiksi suurin osa tiedostotoiminnoista on nopeampaa tehdä komentoriviltä kuin graafisesta käyttöliittymästä klikkailemalla.

Myöskään Scroll Lock ei nykyajan ohjelmissa enää tee yleensä mitään, vaikka esimerkiksi Excelin vanhemmissa versioissa se muutti nuolinäppäinten funktiota kuten sen kuuluukin tehdä.
 
Mutta ajelusta sen verran, että joillekin naisille se on keljua kun karvat kasvavat sitten ihon alle, tulee näppyjä, sitten raapivat paikat ikävän näköisiksi. Kyllä kai kun kutkuttaa.:btooth: Eikä jokainen jaksa vahan kanssa aina, vaikka se kaiketi olisi lopulta parempi, vaikka kasvanee ne karvat välillä vinoon senkin kanssa?

Niin ainakaan oma puoliso ei voi höylällä ajaa ollenkaan (hiivatulehdus 100% varmuudella + kasvaa sisään) ja vahallakin usein kasvaa sisäänpäin.

Jos ei raavi, niin tulee valtavia näppylöitä, jotka jossain vaiheessa tulehtuvat kuitenkin (kun se karva on 5cm tai enemmänkin pitkä). Laserhan tuohon olisi ratkaisu, mutta se on kallis, enkä tiedä olisiko oikein haluakaan vaikka ei olisi taloudellinen kysymys. Itseäni kyllä houkuttaa ottaa osa karvoista pysyvästi pois (nivuset, väliliha, persvako)
 
Aina mieluummiin sellainen vauhtiviiva kuin kokonaan pois. Ehkä hyvin trimmattu varoituskolmio paras. Posliini ja sademetsäryteikkö vaatii enemmän asennetta että selvitään eteenpäin, jos sinne on tarkoitus tutustua.:p Mutta eipä ole tapana kieltäytyä jos on muut asiat kunnossa. Ns. yhden illan taudit ei kyllä enää nappaa.

Uskoisin että nämä asiat ovat paremmin nykyään. Mutta ajelusta sen verran, että joillekin naisille se on keljua kun karvat kasvavat sitten ihon alle, tulee näppyjä, sitten raapivat paikat ikävän näköisiksi. Kyllä kai kun kutkuttaa.:btooth: Eikä jokainen jaksa vahan kanssa aina, vaikka se kaiketi olisi lopulta parempi, vaikka kasvanee ne karvat välillä vinoon senkin kanssa?
Minusta taas tuollainen vauhtiviiva on vähän hölmönnäköinen. Mutta makuasia. Yleinen konsensus on lähinnä siitä, ettei täysi luomukarvoitus ole kovin nättiä naisella, tai sen paremmin miehelläkään!

Eikä niitä karvoja ole välttämätöntä aivan ihonmyötäisesti ajaa, jos tulee näppyläongelmia, yhtä hyvin voi vetää varovasti sähkökoneella ja jos jää pienenpieni sänki, niin siinähän sitten jää...
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 690
Viestejä
4 496 015
Jäsenet
74 271
Uusin jäsen
Esa.

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom