Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

[B12]

Omalla mummilla ja vaarilla oli juuri tämmöinen tilanne. Maksoivat kyllä ihan omilla säästöillä öljyt sinne tankkiin eikä laittaneet muita maksamaan. Mummi oli sivooja ja Vaari rakennusmies.

Vanhoissa myös todella paljon pelkän kansakoulun käyneitä ja naiset olivat usein kokonaan tai ainakin pitkään kotona lasten kanssa ja huushollia hoitamassa. Palkkatuloja ei kertynyt ja eläke saattaa olla hyvinkin pieni. Kun meni sitten töihin kouluttamattomana, työt usein pienipalkkaisia aputöitä, kuten siivous, kaupan kassa tms.

Vallitseva tapa oli myös rakentaa oma talo itse, jollei ollut jokin, lääkäri, lakimies tai pankinjohtaja tai muu todella isokenkäinen.

 

[B12]

Tuossa jutussa on kyllä etsimällä etsitty mahdollisimman äärimmäistä esimerkkiä, jotta saadaan muodostettua raflaava clickbait otsikko. Todella harvassa taloyhtiössä on mitään ALV-palautuksia, eli hoitovastikkeet ovat lähtökohtaisesti todellisia kustannuksia vastaavalla tasolla ihan alusta asti.

Kyllähän siinä sanotaankin, että ääriesimerkistä kyse. Kaikki mahdollinen vedetty minimiin ja nyt sitten lävähtää kerralla maksimiin.

Jossakin toisessa jutussa oli, että tämä poikkeustilanne ja inflaatio tekee monelle yhtiölle n 50% korotuspaineen hoitovastikkeeseen.

 

[shams]

Kyllähän siinä sanotaankin, että ääriesimerkistä kyse. Kaikki mahdollinen vedetty minimiin ja nyt sitten lävähtää kerralla maksimiin.

Jossakin toisessa jutussa oli, että tämä poikkeustilanne ja inflaatio tekee monelle yhtiölle n 50% korotuspaineen hoitovastikkeeseen.

Hoitovastikkeen tulisi kattaa kustannukset, ei sen enempää tai vähempää. Jos voidaan osoittaa että yleisten tilojen sähkö/lämmitys/siivous, ja isännöinnin ja huoltoyhtiön tuottamat kustannukset ym. ovat nousseet 50% niin sitten vastiketta on nostettava 50%.

 

[Köntsä-Ana]

Omalla mummilla ja vaarilla oli juuri tämmöinen tilanne. Maksoivat kyllä ihan omilla säästöillä öljyt sinne tankkiin eikä laittaneet muita maksamaan. Mummi oli sivooja ja Vaari rakennusmies.

Sitten kun rahat ei riitäkään kymmenkertaiseen maksuun niin kämppä kylmäksi ja myyntiin? Jos ei mene kaupaksi niin kadulle vaan. Varmaan tekisi tällainen lähestymistapa hyvää kansantaloudelle.

 

[Taneli-]

Hoitovastikkeen tulisi kattaa kustannukset, ei sen enempää tai vähempää. Jos voidaan osoittaa että yleisten tilojen sähkö/lämmitys/siivous, ja isännöinnin ja huoltoyhtiön tuottamat kustannukset ym. ovat nousseet 50% niin sitten vastiketta on nostettava 50%.

Niin sen pitäisi. Mutta kun on uusia yhtiöitä joilla voi olla jopa päälle puolet kämpistä myymättä, sekä monia jossa on ostettu se osake ilman että on tajuttu mihin on sitouduttu. Tästä voi lukea asiaa:

Taloyhtiöissä muhii uusi pommi: Asukkaat voivat joutua maksamaan naapuriensa lainoja | Rakennuslehti

Uusien asuntojen hinnasta maksetaan tyypillisesti jo 70 prosenttia yhteisellä lainalla. Tonttirahastojen vastuut kasvattavat yhteistä riskiä entisestään.

www.rakennuslehti.fi

"
Suuret taloyhtiölainat ovat vakiintuneet 2010-luvulla tavaksi rakentaa ja myydä uusia asuntoja. Ilmiön huomaa seuraamalla uudiskohteiden myynti-ilmoituksia.


Uusien asuntojen myyntihinta oli vuonna 2018 tyypillisesti enää noin 30 prosenttia asunnon koko hinnasta. Loput asunnon hinnasta, usein 70 prosenttia, maksetaan taloyhtiön yhteisellä lainalla. Taloyhtiölainojen määrä on kasvanut merkittävästi muutamassa vuodessa.
"

Eli normaalissa taloyhtiössä (ei siis uudiskohde tms) asia toimii kuten kirjoitat. Mutta näissä uusissa kohteissa voi pahimmillaan moni jättää sitten maksamatta tai asuntoja ei saada edes myytyä, jolloin ne jotka ovat asuntonsa lunastaneet, joilla rahat riittäisi oikein hyvin siihen ehkä parinsadan vastikkeeseen ja vaikkapa tonnin lyhennyksiin huomaavatkin että oho, vastike nousee tonniin kun moni osake ei olekaan myyty. Tämä EI tarkoita sitä että he edes saisivat itse asua niissä myymättömissä osakkeissa mistä maksavat tai saisivat kutsua kavereita asumaan sinne.. on vaan pakko maksaa tai pahimmillaan yhtiö menee nurin ja heidätkin häädetään.

Onhan se hieman absurdi tilanne jos itse on hoitanut asiansa hyvin mutta valitettavasti näin se homma toimii.

"
Korkein taloyhtiön yhteisvelka oli vajaan puolitoista vuotta sitten tehdyssä selvityksessä YIT:n Asunto oy Oulun Aleksanterinpuisto II:ssa. Kohteessa on yhtiölainaa 70 prosenttia ja tonttiosuuden myötä velan kaltainen kokonaisvastuu nousee 78,2 prosenttiin.

Asukkaiden yhteisvastuu koskee tonttirahasto-osuutta samoin kuin yhtiölainojakin.
"

Eli jos nyt tuosta vaikka olisi ostanut ihan 100% jo osakkeen + maksanut tontin ja ajattelisi että "lopun elämää" voisi maksella vain vastiketta voikin tulla tilanne missä häädetään kotoa koska pankki vaatii omiaan takaisin MUIDEN velkojen ja hoitamattomien juttujen takia. Minkä ei luulisi koskevan sinua.. ..mutta koska olet osa yhtiötä niin kas, sinä vastaat myös muiden veloista.

EDIT: lisäksi vaikka olet maksanut ja teoriassa "omistat" oman osasi tonttia niin kas.. jos muut eivät hoida asioitaan et omistakaan sitä. Et myöskään saa edes jäädä asumaan omaan (maksamaasi) asuntoon ja sinulle todetaan vaan että pahimmillaan osakkeesi ovat arvottomia ja poliisi tulee häätämään sinut ulos jos et usko.

EDIT2: Toisaalta jos omistat osan tonttia voit yrittää myydä sen. Enakkopäätöstä ei kuitenkaan ole olemassa ja epäilen että vaikka saisit muiden asukkaiden suostumuksen siihen että myyt oman osuutesi tontista (missä muut ovat esim. vuokralla) se voisi olla hankalaa (varsinkin jos pankki tulee peliin mukaan ja yrittää ottaa koko osakeyhtiön haltuunsa). Lisäksi vaikka loogisesti ajattelet että se osa tonttia minkä olet ostanut ja siten omistat sijaitsisi sen osan alla missä asut tämä ei pidä paikkaansa sillä se osa mitä myydään ei saisi sisältää osakkaiden hallinnassa olevia tiloja eikä luovutus vaikuta olennaisesti osakkaiden huoneistojen käyttämiseen tai siitä aiheutuviin kustannuksiin. :

Kiinteistöliitto - Tontin osan myynnistä päättäminen taloyhtiössä

www.kiinteistoliitto.fi

 

[shams]

Eli normaalissa taloyhtiössä (ei siis uudiskohde tms) asia toimii kuten kirjoitat. Mutta näissä uusissa kohteissa voi pahimmillaan moni jättää sitten maksamatta tai asuntoja ei saada edes myytyä, jolloin ne jotka ovat asuntonsa lunastaneet, joilla rahat riittäisi oikein hyvin siihen ehkä parinsadan vastikkeeseen ja vaikkapa tonnin lyhennyksiin huomaavatkin että oho, vastike nousee tonniin kun moni osake ei olekaan myyty. Tämä EI tarkoita sitä että he edes saisivat itse asua niissä myymättömissä osakkeissa mistä maksavat tai saisivat kutsua kavereita asumaan sinne.. on vaan pakko maksaa tai pahimmillaan yhtiö menee nurin ja heidätkin häädetään.

Ei se ihan noin toimi, myymättömien asuntojen vastikkeet maksaa rakennuttaja (eli "perustajaosakas") siihen asti kunnes niille löytyy ostaja. Muuten koko järjestelmä olisi mahdoton, eli jos 50 asunnon yhtiöstä on myyty yksi asunto niin tuo yksi osakas joutuisi maksamaan kaikkien 50 asunnon vastikkeet, eli kymmeniätuhansia kuukaudessa. Tällöin myymättömät asunnot jäisivat melko varmasti pysyvästi tyhjilleen.

 

[Taneli-]

Jonkun aikaa tietysti kyllä, mutta rakennuttaja voi mennä konkurssiin (tapauksia on) tai jossain vaiheessa vastuu päättyy (on tapauksia missä vuosien jälkeenkin asuntoja on myymättä).

En tosin tiedä miten pitkään tuollainen tilanne voi jatkua ennenkuin rakennuttaja astuu pois kuvioista tai mitä tapahtuu, ilmeisesti jossain tapauksissa noita laitetaan vuokralle, jossain tapauksissa niitä pidetään tyhjillään mutta miten pitkään?

Esim. Helsingissä uudisasuntokauppa on tipahtanut jopa 75% vuonna 2022...

Näköjään Turussa laitetaan siten vuokralle ja myydään samaan aikaan, otetaan välistä pois ja sitten taas takaisin myyntiin. Toki myös hinta tippuu:

Uusi kerrostalo seissyt jo viime vuodesta Turussa puoliksi tyhjillään – miksi tuliterät asunnot eivät käy kaupaksi?

Iso-Heikkilään on viime vuosien aikana rakennettu uusia kerrostaloja.

www.turkulainen.fi

Paikan talosivut:

Kanslerintie 15 - Iso-Heikkilä, Turku | Oikotie Asunnot

Tarkista helposti talon Kanslerintie 15, 20200 hinta-arviot, v...

asunnot.oikotie.fi

En ole ennen nähnyt jopa päälle 440 päivää myynnissä olleita kohteita..

EDIT: toki jos rakennuttaja vastaa niin voisi olla jopa osakkaille hyväksi jos rakennuttaja ei saisi kaikkea myytyä koska silloin se olisi vastaamassa ja estämässä konkurssia ellei itse joutuisi maksukyvyttömäksi. Olisi se toki myös sille aika ikävä tilanne mutta yhtiö jatkaisi eteenpäin vaikka sitten rakennuttaja olisi ainoa joka voisi maksaa ne ylimääräiset yhtiövastikkeet ja yhtiövelat.. tosin kait rakennuttaja yrittäisi sitten myydä mieluummin vaikka sen ainoan asunnon eurolla tms. että pääsisi siitä eroon.

 

[shams]

Jonkun aikaa tietysti kyllä, mutta rakennuttaja voi mennä konkurssiin (tapauksia on) tai jossain vaiheessa vastuu päättyy (on tapauksia missä vuosien jälkeenkin asuntoja on myymättä).

En tosin tiedä miten pitkään tuollainen tilanne voi jatkua ennenkuin rakennuttaja astuu pois kuvioista tai mitä tapahtuu, ilmeisesti jossain tapauksissa noita laitetaan vuokralle, jossain tapauksissa niitä pidetään tyhjillään mutta miten pitkään?

Ei tuolle mitään aikarajaa pitäisi olla, perustajaosakas on taloyhtiön osakkeenomistaja siinä missä asunnon ostaneetkin. Toki jos firma kaatuu niin tilanne muuttuu, siksi kannattaakin pysyä kaukana pienempien rakennusliikkeiden kohteista (varsinkin saneerauskohteista). Jos asunnot eivät vaan mene kaupaksi niin rakennuttaja todennäköisesti lähtee kauppaamaan niitä bulkkina instikoille tai vuokrafirmoille, reilulla kappalealennuksella. Jos tämä koskee yli puolta yhtiön asunnoista niin talo voi siis muuttua käytännössä vuokrataloksi, asunnon ostaneiden suureksi iloksi.

 

[zepi]

Ei tuolle mitään aikarajaa pitäisi olla, perustajaosakas on taloyhtiön osakkeenomistaja siinä missä asunnon ostaneetkin. Toki jos firma kaatuu niin tilanne muuttuu, siksi kannattaakin pysyä kaukana pienempien rakennusliikkeiden kohteista (varsinkin saneerauskohteista). Jos asunnot eivät vaan mene kaupaksi niin rakennuttaja todennäköisesti lähtee kauppaamaan niitä bulkkina instikoille tai vuokrafirmoille, reilulla kappalealennuksella. Jos tämä koskee yli puolta yhtiön asunnoista niin talo voi siis muuttua käytännössä vuokrataloksi, asunnon ostaneiden suureksi iloksi.

Äänivaltaleikkuri pitää vallan kyllä muilla omistajilla (jos jaksavat kiinnostua asiasta) ja joku sato maksaa kitisemättä vastikkeensa. On siinä plussiakin.

 

[KapteeniTunkki]

Tuossa hesarin juttu asiaa koskien. Ääritapauksessa uudessa talossa maksettu alussa vastikkeita 200€/kk ja sitten hoitovastike nousee "normaalitasolle" plus inflaatio, Lyhennysvapaat loppuvat ja korko nousee 0,5%->3,4% ja vastikeet nousevat 200€/kk->1700€/kk. Siihen oman asuntolainan kulut päälle, niin yhden 3000€ nettona hankkivan palkka menee pelkästään niihin.

Asunnot | Uusien taloyhtiöiden vastikkeet voivat jopa kymmenkertaistua

Asumisen kustannukset ovat ennennäkemättömän nopeassa nousussa. Ääritapauksissa vastikkeet voivat nousta jopa kymmenkertaistua aiemmasta.

www.hs.fi

Kieltämättä taas vähän vedetty mutkia suoriksi. Piti itse laskea vähän noita oikeita vaikutuksia:

Korkojen nousu	+8,7€/m2	0,5% * 1,5€/m2
Lyhennysvapaiden loppu	+5,3€/m2	14€/m2 - 8,7€/m2
Hoitovastikkeen nousu normaalille tasolle satunnaiserien jälkeen	+3,4€/m2	(4€/m2+3€/m2) / 2 - 0,1€/m2

Eli loppujen lopuksi vastike nousee sen ~17,4€ / m2 ( ~1580% !!), mutta todellisuudessa koron nousun vaikutus on alle puolet korotuksesta ja muu johtuu keinotekoisesti liian matalista vastikkeista.

Jos otetaan pois keinotekoisesti poljetut vastikkeet tulisi "normaaliksi" vastikkeeksi 0,5% korkotasolla (8,5€/m2), korkojen seitsenkertaistuminen vain tuplaisi vastikkeen, joka on vielä kohtuu maltillinen, kun ottaa huomioon, että se kattaa myös valtaosan lainasta.

Ohimennen melko tyypillinen kerrostalokolmio helsingistä (250ke, 60m2, ~350e hoitovastike) on noin 20-30€/m2 kokonaiskustannuksiltaan kuussa; tottakai lainan ehdoista riippuen.

Summa summarum: taas itkettiin väärää puuta.

 

[Lucas]

Niin sen pitäisi. Mutta kun on uusia yhtiöitä joilla voi olla jopa päälle puolet kämpistä myymättä, sekä monia jossa on ostettu se osake ilman että on tajuttu mihin on sitouduttu. Tästä voi lukea asiaa:

Taloyhtiöissä muhii uusi pommi: Asukkaat voivat joutua maksamaan naapuriensa lainoja | Rakennuslehti

Uusien asuntojen hinnasta maksetaan tyypillisesti jo 70 prosenttia yhteisellä lainalla. Tonttirahastojen vastuut kasvattavat yhteistä riskiä entisestään.

www.rakennuslehti.fi

"
Suuret taloyhtiölainat ovat vakiintuneet 2010-luvulla tavaksi rakentaa ja myydä uusia asuntoja. Ilmiön huomaa seuraamalla uudiskohteiden myynti-ilmoituksia.


Uusien asuntojen myyntihinta oli vuonna 2018 tyypillisesti enää noin 30 prosenttia asunnon koko hinnasta. Loput asunnon hinnasta, usein 70 prosenttia, maksetaan taloyhtiön yhteisellä lainalla. Taloyhtiölainojen määrä on kasvanut merkittävästi muutamassa vuodessa.
"

Nythän tuo pommi on räjähtämässä silmille. Yhtiölainaa voi olla tosiaan se 70 prosenttia asuinhuoneiston "OVH myyntihinnasta". Lisäksi grynderi saattanut leipoa myös vuokratonttiin isot kustannukset ja se on myyty erittäin kovalla hinnalla tonttirahastolle ja tonttirahastolla on sitten erittäin kallis tonttivuokra siitä taloyhtiölle.

Jos hoito- ja rahoitusvastikkeet jäävät joltakin osakkeen ostaneelta "sijoittalta" maksamatta, niin siitä kämpästä ei välttämättä saa haltuunotolla ja vuokraamalla taloyhtiö sitä sellaisia rahoja että saisi ne vastikkeet katettua.

 

[petepeluri]

Tiedän useitakin tuollaisia uima-altaallisia 70-luvulla rakennettuja taloja, joiden omistajat ovat eläkeläisiä ja ovat talon ensimmäiset omistajat. Nämähän olivat tyypillisiä taloja tuohon aikaan, monessa toki altaat täytetty jälkikäteen. Ja varmasti on lainat maksettu, sitäkään en epäile. Mutta onko se lopulta heidän etuoikeus jatkaa asumista talossa, johon heillä ei ole varaa vaikka se olisi kuinka heidän rakentamansa ja sydän särkyisi kun joutuisi luopumaan puoli vuosisataa kattoa pään päälle tarjonneesta tyyssijasta? Ei ole. Jos asumismenot ovat korkeammat kuin mihin oma talous riittää, niin siinä kohtaa pitää miettiä keinoja vähentää menoja tai lisätä tuloja. Aivan sama kaiken muunkin kulutuksen kanssa. Jos ei ole varaa pitää sitä pakasta vedettyä bemaria, niin vaihdetaan se 5v vanhaan Toyotaan. Hyvinvointiyhteiskunta ei tarkoita, että tarjotaan köyhille mahdollisuus larpata varakasta, varakkaiden maksamana. Tarkoitus on vain taata inhimilliset elinolot ihmisille taustoista riippumatta ja hyvät lähtökohdat menestyä.

Kuin myös, ihmettelen miten sosiaaliturvan varassa voi olla varaa asua Helsingissä. Ymmärrän sosiaaliturvalla asumisen hetkellisenä apuna esimerkiksi työttömyyden iskiessä yllättäen. Mutta jos elämäntapatyötön voi asua vuodesta toiseen lähes tulkoon keskustassa, niin jossain on menty ojaan.

Miksi sähkölaskuihin ei pitäisi antaa tukea, kun niillekkin annetaan ketkä ovat kotona?
Ilman sähkötukea moni työssäkäyvä on köyhempi kuin kotona makaavat.

 

[Taneli-]

No niin, kohta pitäisi alkaa helpottamaan...

Ennätystä pukkaa! Suomessa tuotetaan nyt enemmän sähköä kuin koskaan

Ennätystä pukkaa! – Suomessa tuotetaan nyt enemmän sähköä kuin koskaan

www.mtvuutiset.fi

" Sähkön tuotanto näyttää pyörivän lauantai-illalla Fingridin sähköseurannan mukaan 12 762 megawatin hujakoilla. Viimeisen ennätyksen aikaan vuonna 2004 ennätystuotanto kipusi 12 656 megawattiin. "

Ei maailman mutta Suomenennätys saavutettu..

 

[qtba]

No niin, kohta pitäisi alkaa helpottamaan...

Ennätystä pukkaa! Suomessa tuotetaan nyt enemmän sähköä kuin koskaan

Ennätystä pukkaa! – Suomessa tuotetaan nyt enemmän sähköä kuin koskaan

www.mtvuutiset.fi

" Sähkön tuotanto näyttää pyörivän lauantai-illalla Fingridin sähköseurannan mukaan 12 762 megawatin hujakoilla. Viimeisen ennätyksen aikaan vuonna 2004 ennätystuotanto kipusi 12 656 megawattiin. "

Ei maailman mutta Suomenennätys saavutettu..

Jos profeettoja on uskominen, niin tuo ennätys tullaan uusimaan monta kertaa tulevan vuoden aikana. Joka kuukausi tulee uutta tuulivoimaa.

 

[10R]

No niin, kohta pitäisi alkaa helpottamaan...
" Sähkön tuotanto näyttää pyörivän lauantai-illalla Fingridin sähköseurannan mukaan 12 762 megawatin hujakoilla. Viimeisen ennätyksen aikaan vuonna 2004 ennätystuotanto kipusi 12 656 megawattiin. "
Ei maailman mutta Suomenennätys saavutettu..

Toivottavasti tuo tiputtaisi sähkön hintaa pidemmäksi aikaa ja tarjolle tulisi vaikka 0,10€/kWh määräaikaisia sähkösopimuksia. Sellaisille 3 vuoden sopimuksille voisi olla kysyntää. Toki kallishan se olisi edelleen vanhoihin hyviin sopimuksiin verrattaessa, mutta saattaisin sellaiseen silti itsekin tarttua.

 

[inexcess]

Nythän tuo pommi on räjähtämässä silmille. Yhtiölainaa voi olla tosiaan se 70 prosenttia asuinhuoneiston "OVH myyntihinnasta". Lisäksi grynderi saattanut leipoa myös vuokratonttiin isot kustannukset ja se on myyty erittäin kovalla hinnalla tonttirahastolle ja tonttirahastolla on sitten erittäin kallis tonttivuokra siitä taloyhtiölle.

Jos hoito- ja rahoitusvastikkeet jäävät joltakin osakkeen ostaneelta "sijoittalta" maksamatta, niin siitä kämpästä ei välttämättä saa haltuunotolla ja vuokraamalla taloyhtiö sitä sellaisia rahoja että saisi ne vastikkeet katettua.

#Rahapod käsitteli näitä skenaarioita jossakin viimeaikaisista jatkoistaan.

Epistola meni jotenkin niin, että mikäli omistaa asunnon uudesta taloyhtiöstä, jossa lyhennysvapaat pyörivät/ovat hiljattain pyörineet, sekä suuri osa taloyhtiön asunnoista on grynderien omistuksessa, niin suosituksena on myydä kämppä heti vaikka pienellä tappiolla. Muussa tapauksessa saattaa olla riski, ettei saa mitään.

Tähän mennessä ne harvat taloyhtiöt, jotka ovat Suomessa menneet konkurssiin, ovat olleet vanhoja ei-kiinnostavilla alueilla sijaitsevia kerrostaloja. Nousevat korkokustannukset ja inflaatio yleensä (vuokralaiset siirtyvät halvempiin asuntoihin) voi aiheuttaa konkurssiriskin uusille taloyhtiöille.

Se mitä olen sivukorvalla kuullut, niin jotkut isännöintitoimistot ovat jo joutuneet tiukentamaan maksuaikapolitiikkaa. Vastikelaskusta lähetetään tasan yksi muistutus ja välittömästi sen eräpäivän jälkeen lasku annetaan perintätoimistolle.

 

[Lucas]

#Rahapod käsitteli näitä skenaarioita jossakin viimeaikaisista jatkoistaan.

Epistola meni jotenkin niin, että mikäli omistaa asunnon uudesta taloyhtiöstä, jossa lyhennysvapaat pyörivät/ovat hiljattain pyörineet, sekä suuri osa taloyhtiön asunnoista on grynderien omistuksessa, niin suosituksena on myydä kämppä heti vaikka pienellä tappiolla. Muussa tapauksessa saattaa olla riski, ettei saa mitään.

Tähän mennessä ne harvat taloyhtiöt, jotka ovat Suomessa menneet konkurssiin, ovat olleet vanhoja ei-kiinnostavilla alueilla sijaitsevia kerrostaloja. Nousevat korkokustannukset ja inflaatio yleensä (vuokralaiset siirtyvät halvempiin asuntoihin) voi aiheuttaa konkurssiriskin uusille taloyhtiöille.

Onhan siinä riskit tapissa jos ostaa asunnon taloyhtiöstä, jossa yhtiölainaa on 70 prosenttia asuntojen OVH kuplahinnasta ja sitä asunnon hintaa on leivottu grynderin toimesta myös ylihintaiseen tonttirahastolle myytyyn talon alla olevaan tonttiin.

Riskit vain kasvaa jo talossa oman elämänsä velkara-asuntosijoittajat omistavat useampia huoneistoja.

Viime viikkoina tullutkin vastaan jossain palstoilla laskelmia siitä, että jossain pari vuotta vanhassa Helsingin laitakaupungin yksiössä yhtiövastike plus yhtiölainan rahoitusvastike voi olla välillä 1500-2000 euroa kuussa. Eli tuolloin jos taloyhtiö ottaa haltuun sen huoneiston maksamattomien vastikkeiden vuoksi tuollaisessa asunnossa ja vuokraa sen eteenpäin, niin tuskin tuollaista rahaa siitä saa vuokrattaessa alkuunkaan vaan persnettoa tulee taloyhtiölle joka kuukausi. Siinähän on sitten vaihtoehtona enää se, että muut osakkaat maksavat omistaan sen tappion taloyhtiölle. Tämä voi toimia jos tuollaisia asuntoja ei ole kuin yksittäisiä isossa taloyhtiössä. Jos taas niitä on vaikka kolmasosa tai jopa enemmän, niin tuskin niillä kaikilla muilla asukkailla löytyy moisia varoja siihen lahjoittaa vaan siinä alkaa edessä häämöttää taloyhtiön konkurssi.

Jos konkurssi tulee, niin eiköhän oletusarvo ole että jokainen talon osakas menettää kaikki rahansa jotka on huoneistoihin sijoittanut. Jää vain se 0-100 prosentin velka siitä asunnosta. Ikävin tilanne taitaa olla niillä, jotka ovat maksaneet sen yhtiölainaosuutensa kokonaan pois, kun silloin menee se koko asunnon hinta konkurssissa. Onnekkeimmilla menee "vain" se 30 prosentin omaosuus asunnon myyntihinnasta kankkulan kaivoon ja se 70 prosenttia yhtiölainaosuutta katoaa konkurssin myötä velkojien murheeksi.

Vuosina 1990-1991 asuntojen hinnat puolittuivat Suomessa yhden vuoden aikana. Jos pahin mahdollinen skanaario olisi, että nykyisen 2020-luvun rommauksen aikana asuntojen hinnat laskisivat 40 prosenttia, niin surkeita kohtaloita on yksittäisillä ihmisillä edessä. Toisaalta esimerkiksi ensioasunnon ostajien kannalta tilanne olisi erinomainen ja lisäksi pk-seudulla asuntojen hinnat tulisivat nykyistä terveemmälle tasolle. Eli ei se omaisuus ja raha häviä tuollaisessa vaan se vain jaetaan uudelleen.

Sama millaista asuntoa on ostamassa nyt kerrostalosta, niin sehän kannattaa se osakasrekisteri pyytää nähtäväksi ennen kuin mitään asunnosta tarjoaa. Tämä on tärkeää varsinkin tappiin asti yhtiölainalla rahoitetuissa asunto-osakeyhtiöissä. Mitä enemmän taloyhtiössä on sijoitusasuntoja ja mitä harvemmalle taholle ne ovat jakaantuneet, niin sitä kauempana sellaisesta kannattaa pysyä.

 

[Lucas]

Tupla. Poistoon.

 

[Taneli-]

Juuri Iltalehti kirjoitti asiasta:
Juttu on maksumuurin takana mutta tärkeimmät asiat;

"
Vuosi 2023 voi tuoda taloyhtiöille liki ennennäkemättömiä kuluja. Niiden piirissä on arviolta ainakin 44 000 taloyhtiötä, mikä tarkoittaa jopa joka toista suomalaista taloyhtiötä. Nyt kallistuu lähes kaikki. Talouden asiantuntijat kertovat, mitä on luvassa. Taloyhtiöiden osakkaille on luvassa kylmää kyytiä. Ne, jotka luulivat selvinneensä kuivin jaloin kaukolämmön vuoksi sähkökriisistä ja lainakaton avulla korkohumpasta, saattavat joutua nyt kovan paikan eteen. Taloyhtiöitä voi odottaa tänä vuonna liki ennennäkemätön kustannuspommi, kun lainakorkojen noustessa samanaikaisesti voivat nousta myös elinkustannusindeksiin sidotut tonttivuokrat ja sähkökriisin vuoksi kaukolämmityksen hinta. Ne kaikki jysähtävät nyt vastikkeisiin. Asiasta uutisoi Iltalehti.
"

Taloyhtiön osakkaille on luvassa ennennäkemätön laskupommi – ”Aikamoinen paukku siitä tulee”

Vuosi 2023 voi tuoda taloyhtiöille liki ennennäkemättömiä kuluja. Niiden piirissä on arviolta ainakin 44 000 taloyhtiötä, mikä tarkoittaa jopa joka toista suomalaista taloyhtiötä. Nyt kallistuu lähes kaikki. Talouden asiantuntijat kertovat, mitä on luvassa.

www.iltalehti.fi

Eli kannattaa tarkistaa muutama muuttuja.
- Onko taloyhtiöllä lainoja
- Onko tontti oma vai vuokrattu?
- Kaukolämmitys?
- Taloyhtiön sähkösopimus, sen hinta ja kesto

Itse voin todeta että kannatti tehdä taloyhtiön tuo maalämpöremontti kesällä kun vastike alkoi laskemaan mukavasti vuoden vaihteessa.
Ennen hinta oli 295,20€/kk, nyt 254€. 2060kpl osakkeita eli hieman alle 100m2 rivari kolmio kyseessä Pirkanmaan alueella.

Hinnat sisältävät 4€ autopaikan ja 44€ vesimaksun sekä tietysti hoitovastike pitää sisällään lämmityksen. Tontti on oma ja muutos on erotus mikä tulee öljylämmityksestä siirryttäessä maalämpöön.

 

[Lucas]

Eli kannattaa tarkistaa muutama muuttuja.
- Onko taloyhtiöllä lainoja
- Onko tontti oma vai vuokrattu?
- Kaukolämmitys?
- Taloyhtiön sähkösopimus, sen hinta ja kesto

Vuokratonttikaan ei välttämättä ole paha, jos tonttivuokra on halpa ja tontin vuokrasopimus jatkuu vaikka 2050- tai 2060-luvulle saakka. Toki se oma tontti on silloinkin parempi jos suunnilleen samanlainen talo on samaan hintaan omistustontilla.

Ylihintainen vuokrasopimus kuuluu sarjaan vältä ja katkolla lähivuosina oleva vuokrasopimus, koska se vuokra voi moninkertaistua uudessa sopimuksessa.

Listalta puuttuu myös se tulossa olevat remontit kohta. Esimerkiksi viemäriputkilla on joku tekninen käyttöikä ja jos talo alkaa olla vuosimallia 1980-luku, niin se putkiremontti "linjasaneeraus" voi olla lähivuosina edessä vaikka putket ovat muoviputkia ja sen hinnaksi voi laskea vaikka 800 euroa per asuinneliö ja sen kustannuken mikä siitä tulee jos useamman kuukauden joutuu asumaan evakossa putkiremontin vuoksi muualla. Monessa asunnon myynti-ilmoituksessa kohteen tiedoissa kerrotaan, että käyttövesiputkistot uusittu silloin ja silloin ja viemäriputkiremontista ei puhuta mitään. Sehän käyttövesiputkien uusiminen on luokkaa 10 kertaa halvempi remontti kuin viemäriputkien uusiminen "linjasaneerauksessa". Osalla nuo "putkiremontit" voivat mennä sekaisin kun ei ymmärrä niiden eroa.

Jos talossa on taas valurautaiset viemäriputket, niin niiden laskennallinen tekninen ikä on korkeintaan 40 vuotta mitä ne kestävät. Niitä valurautaisia viemäriputkia kun ei ole paljoa enää 1960-luvun jälkeen asennettu, niin ne kaikki on vähintään 50+ vuotiaita käytännössä ja yliajalla jo mennään putkiremontin suhteen ja taloyhtiössä saattaa olla jo useampi vesivahinkoremontteja menossa taloyhtiön piikkiin rikkoutuneiden putkien vuoksi ja vakuutukset on irtisanottu niiden osalta vakuutusyhtiön toimesta.

Taloyhtiön sähkösopimuksella ei taida olla hirveästi merkitystä kaukolämmitystaloissa. Kuitenkin vähäistä se mitä taloyhtiöllä kuluu sähköä esimerkiksi käytävien ja pihan valaisuun ja pyykkitupaan. Taloyhtiön saunavuorot voi taas hinnoitella sen sähkösopimuksen mukaan.

 

[B12]

Ylihintainen vuokrasopimus kuuluu sarjaan vältä ja katkolla lähivuosina oleva vuokrasopimus, koska se vuokra voi moninkertaistua uudessa sopimuksessa.

Helsinki ym noita on viime vuosina alkanut kosahdella, kun 50v vanha vuokrasopimus päivittynyt nykypäivän markkinahintaan ja joutomaa onkin sillä välin muuttunut kullan arvoiseksi. Pelkkä tontin vuokra saattaa olla vastikkeessa useamman satasen kuussa.

Helsingissä on jokin 10v siirtymäaika, jolloin vuokraa korotetaan, eikä kertarysäyksellä.

Asuntotonttien vuokrasopimusten uusiminen

Näiltä sivulta löydät tietoa Helsingin kaupungin omistamien asuntotonttien vuokrasopimusten uusimisesta. Nyt valmistellaan vuonna 2025 päättyvien vuokrasopimusten uusimista.

www.hel.fi

 

[Lämpöpumppu]

Helsinki ym noita on viime vuosina alkanut kosahdella, kun 50v vanha vuokrasopimus päivittynyt nykypäivän markkinahintaan ja joutomaa onkin sillä välin muuttunut kullan arvoiseksi. Pelkkä tontin vuokra saattaa olla vastikkeessa useamman satasen kuussa.

Helsingissä on jokin 10v siirtymäaika, jolloin vuokraa korotetaan, eikä kertarysäyksellä.

Asuntotonttien vuokrasopimusten uusiminen

Näiltä sivulta löydät tietoa Helsingin kaupungin omistamien asuntotonttien vuokrasopimusten uusimisesta. Nyt valmistellaan vuonna 2025 päättyvien vuokrasopimusten uusimista.

www.hel.fi

Täällä kaupunki olisi nostanut päättyvän vuokrakauden jälkeen tonttivuokran 10-kertaiseksi vanhaan verrattuna. Lunastushinta oli kuitenkin vanhan sopimuksen aikaan vielä niin edullinen, että 20 vuoden laina-ajalla lyhennykset ovat reilusti yli puolet halvempi vaihtoehto kuin uuden vuokrahinnan maksaminen vastikkeessa.

 

[Lucas]

Täällä kaupunki olisi nostanut päättyvän vuokrakauden jälkeen tonttivuokran 10-kertaiseksi vanhaan verrattuna. Lunastushinta oli kuitenkin vanhan sopimuksen aikaan vielä niin edullinen, että 20 vuoden laina-ajalla lyhennykset ovat reilusti yli puolet halvempi vaihtoehto kuin uuden vuokrahinnan maksaminen vastikkeessa.

Usein se vuokra vuodessa on noin viisi prosenttia tontin myyntihinnasta.

Itsestä vaikuttaa siltä, että viime vuosina grynderit ovat leiponeet osan rakennettavan talon hinnasta siihen ylihintaiseen vuokratonttiin. Tämä siis tapauksissa, jossa grynderi on myynyt sen tonttimaan rakennettavan talon alta jollekin tonttirahastolle. Siinähän sitten huoneiston ostavat maksavat sen tontin hinnan useampaan kertaan talon elinkaaren aikana sille tonttirahastolle.

On aika viheliäinen keksintö tuo ylihintainen vuokratontti. Siinä ei se tontille oleva kerrostalo mihinkään karkuun pääse vaan sikahintaista tonttivuokraa on pakko maksaa vuokrasopimuksen loppuun saakka. Ja tonttivuokra on useimmiten sidottu johonkin elinkustannusindeksiin, joka kohoaa nyt vuodessa sen 10 prosenttia. Eikä siltä korotukselta karkuun pääse vaan se on pakko maksaa tai itkeä ja maksaa.

Itsellä on muutama kerrostalo satunnaisessa seurannassa. Niissä vanhoissa taloissa alla oleva tontti on myyty tonttirahastolle "vanhemmalla iällä" ja tonttivuokra on tuplaten ylihintainen. Taloissa on vielä kaikki mahdolliset remontit tekemättä ja halvempi olisi purkaa ne ja tehdä uudet talot tilalle kuin tehdä ne kaikki tarpeelliset remontit nykyisiin taloihin. Mitään järkeä siinä purkamisessa ja uuden rakentamisessa tilalle ei ole kun sehän purkaminen maksaa ja paljon maksaakin ja alla on vain ylihintainen vuokratontti, jonka rakennusoikeus on käytetty viimeiseen neliöön. Järkevämpi se on rakentaa uusi talo johonkin tontille jonka myyntihinta tai vuokra vastaa käypää hintatasoa.

Nyt on menossa jonkinlainen asuinhuoneistot omistavien vuokrantajien loppurahastus ja ne talot ovat muuttuneet kaikenlaisten narkkereiden, päihdeongelmaisten, vankilasta vapautuneiden ja mielenterveyskuntoutujien yms. ghetoksi ja putket porsineet jo useammassa asunnossa ja viemärivedet ovat aiheuttaneet vesivahinkoja. Konkurssi lienee edessä em. taloyhtiöille aika pian. Sen jälkeen se on ahneen tonttirahaston murhe purkaa ne talot ja etsiä kenties uusi vuokralainen tontille tai myydä se tontti.

 

[Lucas]

Oma talous | Riikka Kerttula lämmittää tilavan omakotitalonsa 35 eurolla kuukaudessa – Näin toimii harvinainen lämmitystapa, jota moni hämmästeli ennen sähkökriisiä

Riikka Kerttulan uudehko omakotitalo vie vuodessa sähköä vain noin 3 000 kWh, sillä vesitakka hoitaa lämmityksen. Kodin lämpötila pidetään talvisin 19–20 asteessa.

www.aamulehti.fi

​

"Riikka Kerttula lämmittää tilavan omakotitalonsa 35 eurolla kuukaudessa – Näin toimii harvinainen lämmitystapa, jota moni hämmästeli ennen sähkökriisiä​

​

Riikka Kerttulan uudehko omakotitalo vie vuodessa sähköä vain noin 3 000 kWh, sillä vesitakka hoitaa lämmityksen. Kodin lämpötila pidetään talvisin 19–20 asteessa. ..."​

Loput maksumuurin takana.

On kyllä hämmästyttävä tuo puulämmitys.

Monella vain se puukattila on siellä pannuhuoneessa.

Hämmästys varmaan lienee myös suuri jos sähkökatko sähköpulassa tai muusta syystä tulee ja vesitakassa ei voi pitää tulta kun vesi ei kierrä takassa ja räjähdysvaara.

 

[qtba]

Oma talous | Riikka Kerttula lämmittää tilavan omakotitalonsa 35 eurolla kuukaudessa – Näin toimii harvinainen lämmitystapa, jota moni hämmästeli ennen sähkökriisiä

Riikka Kerttulan uudehko omakotitalo vie vuodessa sähköä vain noin 3 000 kWh, sillä vesitakka hoitaa lämmityksen. Kodin lämpötila pidetään talvisin 19–20 asteessa.

www.aamulehti.fi

​

"Riikka Kerttula lämmittää tilavan omakotitalonsa 35 eurolla kuukaudessa – Näin toimii harvinainen lämmitystapa, jota moni hämmästeli ennen sähkökriisiä​

​

Riikka Kerttulan uudehko omakotitalo vie vuodessa sähköä vain noin 3 000 kWh, sillä vesitakka hoitaa lämmityksen. Kodin lämpötila pidetään talvisin 19–20 asteessa. ..."​

Loput maksumuurin takana.

On kyllä hämmästyttävä tuo puulämmitys.

Monella vain se puukattila on siellä pannuhuoneessa.

Hämmästys varmaan lienee myös suuri jos sähkökatko sähköpulassa tai muusta syystä tulee ja vesitakassa ei voi pitää tulta kun vesi ei kierrä takassa ja räjähdysvaara.

Vuodessa klapeja kuluu vajaa 10 irtokuutiota, joista kuusi kuutiota hän ostaa ja loput tekee itse muun muassa tuulenkaadoista. Niille ei tule muuta hintaa kuin vaivannäkö. Ostoklapit maksavat 70 euroa irtokuutiolta. Koko vuodelle jaettuna hintaa tulee 35 euroa kuukautta kohti. ”Aluksi kauhistutti, onko tämä talo kallis lämmittää, kun kuutiometrejä on paljon, mutta ei ole.”

Neljä kuutiota tuulenkaatamisia, aika kova. Itse en jaksaisi, mutta hyvä jos joku jaksaa. Puulämmityksestä saa halpaa oikeastaan vain, jos ei laske omalle ajalleen arvoa.

Räjähdysvaaraa ei kuitenkaan ole:

Kattilatyyppiset vesitakat varustetaan hätäjäähdytyksellä. Jos sähkökatkon aikana vettä kierrättävä pumppu pysähtyy, takka on vaarassa ylikuumentua. Tämä estämiseksi takalle johdetaan vesijohtoverkostosta paineinen, kylmä vesi. Sen poisjohtamiseksi takalta vedetään ohut vesiputki viemäriin. Varavirtalähteen avulla takkaa voi käyttää sähkökatkonkin aikana.

 

[Lucas]

Vuodessa klapeja kuluu vajaa 10 irtokuutiota, joista kuusi kuutiota hän ostaa ja loput tekee itse muun muassa tuulenkaadoista. Niille ei tule muuta hintaa kuin vaivannäkö. Ostoklapit maksavat 70 euroa irtokuutiolta. Koko vuodelle jaettuna hintaa tulee 35 euroa kuukautta kohti. ”Aluksi kauhistutti, onko tämä talo kallis lämmittää, kun kuutiometrejä on paljon, mutta ei ole.”

Neljä kuutiota tuulenkaatamisia, aika kova. Itse en jaksaisi, mutta hyvä jos joku jaksaa. Puulämmityksestä saa halpaa oikeastaan vain, jos ei laske omalle ajalleen arvoa.

Räjähdysvaaraa ei kuitenkaan ole:

Kattilatyyppiset vesitakat varustetaan hätäjäähdytyksellä. Jos sähkökatkon aikana vettä kierrättävä pumppu pysähtyy, takka on vaarassa ylikuumentua. Tämä estämiseksi takalle johdetaan vesijohtoverkostosta paineinen, kylmä vesi. Sen poisjohtamiseksi takalta vedetään ohut vesiputki viemäriin. Varavirtalähteen avulla takkaa voi käyttää sähkökatkonkin aikana.

Onhan se puusavotta melkoinen tuollaisessa systeemissä. Ei ne puut itsestään siellä pihalla tai varastossa lämmöksi muutu vaan ne pitää kantaa sisälle ja polttaa takassa sopivalla tahdilla.

Se on sitten makuasia onko se tulipesä mukavampi olla pannuhuoneessa jolla taloa lämmittää vain olohuoneen keskellä.

Itse kallistuisin sinne pannuhuoneen puolelle ja sille kaveriksi iso useamman kuutiometrin vesivaraaja, niin pienemmillä pakkasilla voisi riittää kun kattilan lämmittää vaikka kaksi kertaa viikossa. Verrattuna vesitakan kerran vuorokaudessa tahtiin vähintään.

Moni tuohon puusavottaan on kyllästynyt ja vaihtanut sen maalämpöön. Moni sellainen joka kertonut omaksi ilokseen tulta pitävän tulisijassa on maalämmön tulon jälkeen vähentänyt sen puunpolton kymmenesosaan tai allekkin kun säästöä sillä ei saa ainakaan yhtään ostopuilla. "Ilmaisilla" tuulenkaatamillakin se säästö on niin ja näin kun mukaan laskee kaikki kustannukset vaikka omaa työpalkkaa ei laske euroakaan.

Enemmänän sitä säästöä saa malämmöllä kun myy ne "ilmaiset tuulenkaatamat" vaikka naapurille hintaan 40 euroa heittokuutiometri.

 

[Lucas]

Räjähdysvaaraa ei kuitenkaan ole:

Kattilatyyppiset vesitakat varustetaan hätäjäähdytyksellä. Jos sähkökatkon aikana vettä kierrättävä pumppu pysähtyy, takka on vaarassa ylikuumentua. Tämä estämiseksi takalle johdetaan vesijohtoverkostosta paineinen, kylmä vesi. Sen poisjohtamiseksi takalta vedetään ohut vesiputki viemäriin. Varavirtalähteen avulla takkaa voi käyttää sähkökatkonkin aikana.

Miten siellä vesijohtoverkossa tulee sitä paineista vettä jos sähkökatko on pidempi ja isommalla alueella?

Joku paineventtiilihän tai kaksikin siinä pitäisi olla varalla, jolla takan vedet saa johdottua siinä tilanteessa passiivisesti ulos takasta ilman sähköä.

 

[Annihilaattori]

Miten siellä vesijohtoverkossa tulee sitä paineista vettä jos sähkökatko on pidempi ja isommalla alueella?

Joku paineventtiilihän tai kaksikin siinä pitäisi olla varalla, jolla takan vedet saa johdottua siinä tilanteessa passiivisesti ulos takasta ilman sähköä.

Käsittääkseni jos asuu alueella jossa on vesitorni, niin kylmä vesi juoksee ilman sähköäkin.

 

[Zetbo]

Onhan se puusavotta melkoinen tuollaisessa systeemissä. Ei ne puut itsestään siellä pihalla tai varastossa lämmöksi muutu vaan ne pitää kantaa sisälle ja polttaa takassa sopivalla tahdilla.

Se on sitten makuasia onko se tulipesä mukavampi olla pannuhuoneessa jolla taloa lämmittää vain olohuoneen keskellä.

Itse kallistuisin sinne pannuhuoneen puolelle ja sille kaveriksi iso useamman kuutiometrin vesivaraaja, niin pienemmillä pakkasilla voisi riittää kun kattilan lämmittää vaikka kaksi kertaa viikossa. Verrattuna vesitakan kerran vuorokaudessa tahtiin vähintään.

Moni tuohon puusavottaan on kyllästynyt ja vaihtanut sen maalämpöön. Moni sellainen joka kertonut omaksi ilokseen tulta pitävän tulisijassa on maalämmön tulon jälkeen vähentänyt sen puunpolton kymmenesosaan tai allekkin kun säästöä sillä ei saa ainakaan yhtään ostopuilla. "Ilmaisilla" tuulenkaatamillakin se säästö on niin ja näin kun mukaan laskee kaikki kustannukset vaikka omaa työpalkkaa ei laske euroakaan.

Enemmänän sitä säästöä saa malämmöllä kun myy ne "ilmaiset tuulenkaatamat" vaikka naapurille hintaan 40 euroa heittokuutiometri.

Väärin säästetty! Onneksi hänen on pakko verojen muodossa osallistua muiden sähkölaskujen maksuun.

Mitä tulee noihin sähkökatkoihin, niin maksaa varmaan 500e varajärjestelmä vesipumpulle.

 

[Lucas]

Väärin säästetty! Onneksi hänen on pakko verojen muodossa osallistua muiden sähkölaskujen maksuun.

Mitä tulee noihin sähkökatkoihin, niin maksaa varmaan 500e varajärjestelmä vesipumpulle.

Ei se varmaan väärin ole säästetty.

Monilla vain sellainen käsitys, että vesitakalla talo pysyy pakkasilla lämpimänä kun vähän tunnelman vuoksi polttaa silloin tällöin klapia takassa.

Todellisuudessa siinä on todellinen puusavotta kun kymmenen heitto kuutiota klapia polttelee talvessa takassa.

 

[Pete88]

Mielenkiintoinen havainto Ikean inflaatiosta: Ostin helmikuussa 2022 Bestå-kokonaisuuden, jonka hinnaksi tuli silloin tasan 300€ + toimituskulut. Nyt kokeilin huvikseni tehdä täysin saman kokoonpanon suunnitteluohjelmalla ja loppuhinnaksi tuli 435€ + toimituskulut. Eli alle vuodessa 45 % hinnannousu. Kävin muutamia yksittäisiä komponentteja läpi, että mistä tuo muodostui, niin oikeastaan jokaisen osan hinta oli noussut, mutta esim. Bestå-hyllylevyt maksoivat vuosi sitten 5€/kpl ja nyt näyttivät olevan 15€/kpl, eli jo yksistään tuossa hinta nousee jyrkästi.

Aion taas jossakin välissä ehtiessäni vertailla viime vuoden ruokakauppalistan tuotteita tämän päivän hintoihin, mutta tällä kertaa tarkoituksellisesti katkaisen sen oletuksellisen tavan laskea muutosta, eli vertailua edellisen vuoden samaan ajankohtaan. Tuo kun mielestäni jossain määrin näin ainakin henkilökohtaisessa taloudessa antaa hieman väärän kuvan hintojen muutoksista suht lyhyellä aikavälillä, koska jos vertaan vaikka nyt tammikuuta viime tammikuuhun, hinnat olivat alkaneet jo nousta. Itselleni on ainakin mielenkiintoista nähdä, miten paljon ruokakori on kallistunut siitä, kun tämä inflaatio iski oikein kunnolla päälle. Koska oma palkkani ei todellakaan ole noussut sitä tahtia kuin mitä hinnat ovat viimeisen reilun vuoden aikana nousseet. Tuo Ikea esimerkki oli vain yksi monista, joissa voi käytännössä todeta, että todella monen asian hinta on tosiasiallisesti noussut paljon enemmän kuin sen n. 10 %, mikä on yleinen inflaatio tällä hetkellä. Käytännössä siis nettona euroja kuukaudessa hupenee tällä hetkellä ainakin omassa taloudessani varmasti enemmän kuin tuo 10 % keskimäärin ja haluan selvittää, että kuinka paljon enemmän.

 

[Rantakemisti]

Mielenkiintoinen havainto Ikean inflaatiosta: Ostin helmikuussa 2022 Bestå-kokonaisuuden, jonka hinnaksi tuli silloin tasan 300€ + toimituskulut. Nyt kokeilin huvikseni tehdä täysin saman kokoonpanon suunnitteluohjelmalla ja loppuhinnaksi tuli 435€ + toimituskulut. Eli alle vuodessa 45 % hinnannousu. Kävin muutamia yksittäisiä komponentteja läpi, että mistä tuo muodostui, niin oikeastaan jokaisen osan hinta oli noussut, mutta esim. Bestå-hyllylevyt maksoivat vuosi sitten 5€/kpl ja nyt näyttivät olevan 15€/kpl, eli jo yksistään tuossa hinta nousee jyrkästi.

Aion taas jossakin välissä ehtiessäni vertailla viime vuoden ruokakauppalistan tuotteita tämän päivän hintoihin, mutta tällä kertaa tarkoituksellisesti katkaisen sen oletuksellisen tavan laskea muutosta, eli vertailua edellisen vuoden samaan ajankohtaan. Tuo kun mielestäni jossain määrin näin ainakin henkilökohtaisessa taloudessa antaa hieman väärän kuvan hintojen muutoksista suht lyhyellä aikavälillä, koska jos vertaan vaikka nyt tammikuuta viime tammikuuhun, hinnat olivat alkaneet jo nousta. Itselleni on ainakin mielenkiintoista nähdä, miten paljon ruokakori on kallistunut siitä, kun tämä inflaatio iski oikein kunnolla päälle. Koska oma palkkani ei todellakaan ole noussut sitä tahtia kuin mitä hinnat ovat viimeisen reilun vuoden aikana nousseet. Tuo Ikea esimerkki oli vain yksi monista, joissa voi käytännössä todeta, että todella monen asian hinta on tosiasiallisesti noussut paljon enemmän kuin sen n. 10 %, mikä on yleinen inflaatio tällä hetkellä. Käytännössä siis nettona euroja kuukaudessa hupenee tällä hetkellä ainakin omassa taloudessani varmasti enemmän kuin tuo 10 % keskimäärin ja haluan selvittää, että kuinka paljon enemmän.

Saman huomasin tänään ku tuli sähköposti ilmaisesta rahdista. Ostettiin joitakin vuosia sitten nahkaiset Kivik-sohvat ja silloin hinta oli 899€(maksettiin tosin alennushinta 764€). Nyt hinta on 1199€. Oltiin katseltu sellaista kulmapalaa noihin sohviin ja se maksoi vielä viikko sitten 890€ ja nyt hinta oliki 1100€.

 

[shams]

Monet moraalittomat paskafirmat käyttävät nyt inflaatiota verukkeena valtaville yleisen tason ylittäville hinnankorotuksille. En mitenkään usko että Ikean lastulevu-bulkkiroinan valmistus- ja logistiikkakustannukset ovat nousseet sen 50% vuodessa. Oikeudenmukaisessa maailmassa ihmiset tajuaisivat tulevansa kusetetuksi ja lopettaisivat asioinnin tuolla, mutta enpä usko tuohonkaan. Ehkä vanha "paskaa halvalla"-mielikuva pätee vielä, vaikka halvasta ei ole enää merkkiäkään.

 

[Taneli-]

Toisaalta kohta (2--3 vuotta) asian pitäisi olla paremmin:
"
– Hinnoista tulee järkevät kuluttajan näkökulmasta. Aikaisemmin meillä on ollut sähkösopimuksia 4-5 sentin kiinteillä hinnoilla kilowattitunnilta. Eiköhän päästä johonkin samoihin, Laaksonen linjaa.
"

Kallis sähkö jää kohta muistoihin: Suomeen iskee sähkötulva ja kiinteät hinnat painuvat 4–5 senttiin kilowattitunnilta – syynä tuulivoima

Tuulivoimaa rakentuu Suomeen niin vauhdikkaasti, että lähivuosina sähköä tuotetaan Suomessa reilusti yli oman tarpeen. Omavaraisuus saavutetaan jo tänä tai ensi vuonna.

yle.fi

 

[Shajk]

Väärin säästetty! Onneksi hänen on pakko verojen muodossa osallistua muiden sähkölaskujen maksuun.

Mitä tulee noihin sähkökatkoihin, niin maksaa varmaan 500e varajärjestelmä vesipumpulle.

Kiertovesipumpub teho jotain 10-20W. Pieni UPS sen eteen vaan. Ei se kallis.

 

[Lucas]

Kiertovesipumpub teho jotain 10-20W. Pieni UPS sen eteen vaan. Ei se kallis.

Kyllä siinä varmaan hintaa tulee, jos 10-20W tarvii tehoa kiertovesipumpulle ja varautuu vaikka sanotaan nyt 3 vuorokauden mittaiseen sähkökatkoon.

Joskus pyöritellyt tuota vesitakkaa vaihtoehtona uuden talon lämmönlähteeksi, mutta hinta nousee vesitakalla yllättävän korkeaksi ja kovin isoa eroa siinä ei ole maalämmön hankintahintaan.

Sitten taas maalämmön kanssa halpa peltitakka riittää hyvin varalämmönlähteeksi.

 

[jarppi83]

Kyllä siinä varmaan hintaa tulee, jos 10-20W tarvii tehoa kiertovesipumpulle ja varautuu vaikka sanotaan nyt 3 vuorokauden mittaiseen sähkökatkoon.

Joskus pyöritellyt tuota vesitakkaa vaihtoehtona uuden talon lämmönlähteeksi, mutta hinta nousee vesitakalla yllättävän korkeaksi ja kovin isoa eroa siinä ei ole maalämmön hankintahintaan.

Sitten taas maalämmön kanssa halpa peltitakka riittää hyvin varalämmönlähteeksi.

Eikö tuo ole jo maalitolppien siirtelyä? Eikö 3 päivää ole jo kohtuu pitkä aika "sähkökatkosta".

 

[jarmojs]

Kiertovesipumpub teho jotain 10-20W. Pieni UPS sen eteen vaan. Ei se kallis.

Kiertovesipumppujakin on erilaisia. Meillä patteripiirin pumpussa on kolme tehoa, 30, 46 ja 65 wattia. Pakkaskaudella pumppua on käytännössä pidettävä täysillä.

 

[Taneli-]

Kyllä siinä varmaan hintaa tulee, jos 10-20W tarvii tehoa kiertovesipumpulle ja varautuu vaikka sanotaan nyt 3 vuorokauden mittaiseen sähkökatkoon.

En tiedä miten maalla asut mutta suurimmalle osalle sähkökatkot ovat tunneissa tai minuuteissa mitattavia, eivät vuorokausissa. Toki tiedän / olen kuullut juttuja miten jollain on ollut päivän tai parin katko "keskellä ei mitään" kun lunta on tippunut, puu kaatunut ja sähkölinja poikki jossain perämetsissä mitä sitten etsitään.

Mutta yhtään isommin asutetulla alueella tuollainen on hyvin harvinainen poikkeus. En muista itselleni esim. koskaan lähes 50 elinvuoden aikana sattunut moista että edes yhtä vuorokautta olisi sähköt olleet poikki.
Vuoden 2019 tilastoa: "
Keskimäärin sähköt olivat kerralla pois vain 36 minuuttia mutta asemakaava-alueiden ulkopuolella sähköjen palautumista sai odotella yli 10 tuntia
"

 

[Shajk]

Kellarissa on noin 3kWh "ilmaisia akkuja".
Enää puuttuu vaan ne kuuluisat ilmaiset polttopuut ja vesittakka.

 

[Zetbo]

Kellarissa on noin 3kWh "ilmaisia akkuja".
Enää puuttuu vaan ne kuuluisat ilmaiset polttopuut ja vesittakka.

Klassinen. Joku oli varautunut sähkönhinnan nousuun investoimalla vesitakkaan ja omalla työllä tekemällä polttopuita. Ei ollut mitään hyötyä, kun joutui muiden sähkölaskujen maksajaksi siltikin. Täälläkin maalitolpat taas lähti juoksulle. Vesitakkaan kuulemma pitää olla 2kk varavoima, mutta maalämpöön ei sitten ilmeisesti tarvii mitään? Itse edelleen odotan tukia mun osakesalkkuun joka on pahasti pakkasella viime vuoden jälkeen.

 

[Shajk]

Oma osakesalkussa sähköyhtiöt yliedustettuja. Sähkön hinta saa olla mitä vaan, ajattelin, maksan sähkölaskut osingoilla. Mönkään taisi sekin mennä kun valtio ottaa sähköyhtiöiden voitot pois ;-(

 

[petepeluri]

Sähkö on perustarve, kapitalistin osakesalkku ei ole.

 

[Lucas]

Aquaflam vesitakka 12 kW kerma

Aquaflam 12 kW vesitakat 80% hyötysuhteella sekä muut tulisijat edulliseen hintaan verkkokaupastamme Oulusta.

www.biottori.fi

Suomela

www.suomela.fi

Vesitakan hintaluokka takan osalta on tuollainen 5000-6000 euroa. Lisäksi tuollainen takkasydämellinen 15-25 kW tehoinen vesitakka vaatii puolesta kuutiosta pariin kuution vesivaraajan. Päälle sitten putkimiehen työt.

Hinta nousee kaikkiaan niin korkeaksi, että suurimmalla osalla se idea vesitakasta taitaa vaihtua maalämmöksi jossain vaiheessa talon rakennusta tai lämmitysjärjestelmän vaihtoa.

Tietenkään jos raha ei rajoita valintoja, niin mikä sen mukavempi jos molemmat laittaa uuteen taloon. Ja vielä jos rahaa riittää enemmänkin, niin pistää diesel-aggregaatin verkonirrotuskytkimellä varavirraksi ja sille kaveriksi vähintään muutaman kuution öljysäiliön vaikka maahan kaivettuna, niin ei tarvitse mukavuuksista tinkiä ja sähköttä kotona olla vaikka sähköt olisivat valtakunnanverkosta poikki vaikka koko talven.

 

[Zetbo]

Aquaflam vesitakka 12 kW kerma

Aquaflam 12 kW vesitakat 80% hyötysuhteella sekä muut tulisijat edulliseen hintaan verkkokaupastamme Oulusta.

www.biottori.fi

Suomela

www.suomela.fi

Vesitakan hintaluokka takan osalta on tuollainen 5000-6000 euroa. Lisäksi tuollainen takkasydämellinen 15-25 kW tehoinen vesitakka vaatii puolesta kuutiosta pariin kuution vesivaraajan. Päälle sitten putkimiehen työt.

Hinta nousee kaikkiaan niin korkeaksi, että suurimmalla osalla se idea vesitakasta taitaa vaihtua maalämmöksi jossain vaiheessa talon rakennusta tai lämmitysjärjestelmän vaihtoa.

Tietenkään jos raha ei rajoita valintoja, niin mikä sen mukavempi jos molemmat laittaa uuteen taloon. Ja vielä jos rahaa riittää enemmänkin, niin pistää diesel-aggregaatin verkonirrotuskytkimellä varavirraksi ja sille kaveriksi vähintään muutaman kuution öljysäiliön vaikka maahan kaivettuna, niin ei tarvitse mukavuuksista tinkiä ja sähköttä kotona olla vaikka sähköt olisivat valtakunnanverkosta poikki vaikka koko talven.

Kai tiedät, että maalämpöä ei voi tehdä joka paikkaan? Mites toi määlämmönkustannus, kun on -20C vaikka viikon ja sähkön hinta on 50c/kWh? Lisänä vielä, että veronmaksajat ei maksa sähkölaskuja. En oo kuullu vesitakkalämmittäjiltä hirveästi ulinaa, että pitäs maksaa polttopuut, kun niiden hinta nousi.

Mites sen maalämmön 3 päivän sähkökatko varmuus? Montako sataa kWh siihen menis ja selviikö alle 100ke.

 

[Pete88]

Monet moraalittomat paskafirmat käyttävät nyt inflaatiota verukkeena valtaville yleisen tason ylittäville hinnankorotuksille. En mitenkään usko että Ikean lastulevu-bulkkiroinan valmistus- ja logistiikkakustannukset ovat nousseet sen 50% vuodessa. Oikeudenmukaisessa maailmassa ihmiset tajuaisivat tulevansa kusetetuksi ja lopettaisivat asioinnin tuolla, mutta enpä usko tuohonkaan. Ehkä vanha "paskaa halvalla"-mielikuva pätee vielä, vaikka halvasta ei ole enää merkkiäkään.

Mielestäni kummallisuudeksi tulee jossain kohtaa se, että missä vaiheessa tämä alkaa näkyä takaiskuna yrityksille, koska jos nyt oletetaan, etteivät palkat lähde lentoon, niin väistämättä kohoavat kustannukset syövät ostovoimaa ja mihin tämä ostovoiman leikkaus kohdistuu? Esimerkiksi kyselyiden mukaan käyttötavaroiden ostoajankohta on tällä hetkellä erittäin huono, mutta ilmeisesti kohonneista hinnoista huolimatta ne käynevät edelleen hyvin kaupaksi, kun mitään tarjouksiakaan ei ole alkanut putkahdella. Laitan alle muutaman ihan random esimerkin, mutta jotka ovat jääneet mieleen, missä hinta on viimeisen vuoden aikana aika merkittävästi noussut, mutta joista ei varsinaisesti ole lanseerattu uutta mallia, joka sotkisi vertailukelpoisuutta:

Aiemmin mainittu Ikean Bestå kokonaisuus: 300 --> 435 (+45%)
Bahcon 1,5t matala hallitunkki (Motonet): 239 --> 369 (+54%)
Denon X4700H-viritinvahvistin (Hifistudio): 1499 --> 2199€ (+47%)
Moccamaster tippalukolla (Prisma): 189 --> 249 (+32%)
SVS PB-3000 subwoofer (Verkkokauppa): 1889 --> 2149 (+14%)

Käyttötavaroissa fiilis on melkolailla kautta linjan, että hintojen korotusprosentit ovat olleet vähintään kaksinumeroisia ja numero ei useimmiten ala ykkösellä. Black fridayna taikka välipäiväalennuksissa ei näkynyt oikeita alennuksia (ainakaan niissä mitä itse seurasin) ja luulisi näistä ihmisten ensimmäisenä nipistävän, kun pakollisiinkin menoihin menee enemmän rahaa. Mutta hinnat vain jatkavat nousuaan ja ilmeisesti kaikki kiltisti maksavat?

 

[Lucas]

Kai tiedät, että maalämpöä ei voi tehdä joka paikkaan? Mites toi määlämmönkustannus, kun on -20C vaikka viikon ja sähkön hinta on 50c/kWh? Lisänä vielä, että veronmaksajat ei maksa sähkölaskuja. En oo kuullu vesitakkalämmittäjiltä hirveästi ulinaa, että pitäs maksaa polttopuut, kun niiden hinta nousi.

Mites sen maalämmön 3 päivän sähkökatko varmuus? Montako sataa kWh siihen menis ja selviikö alle 100ke.

Montako vesitakan omistajaa tunnet tai olet jututtanut vesitakan omistajaa?

Maalämmön COP kerroin lattialämmitystaloissa on tyypillisesti 4. Eli kilowattitunti lämpöä maksaa 12,5 senttiä pumpattuna siinä tilanteessa missä ostosähkö maksaa 50 senttiä per kWh.

Satasen jos maksaa taas polttopuu per pinokuutiometri (eli noin 60 euroa per heittokuutiometri), niin siitä pinokuutiometristä saa lämpöä hyödyksi sekalaisesta klapista 1000 kWh varaavassa tulisijassa tai vesitakassa. Eli polttopuun osalta hinta on silloin 10 senttiä per kWh.

(Ilmeisesti tänä talvena hinta ollut Etelä-Suomessa 100 euroa heittokuutioltatakin eli silloin hinnaksi per kWh tulee 16,7 senttiä per kWh polttopuun osalta.)

Maalämpötalossa varalämmönlähteeksi tulee useimmiten tulisija eli tyypillisesti takka. Siihen riittää sellainen alle 1000 euroa maksava peltitakka. Päälle sitten piipun kustannukset.

Ihan hienohan vesitakka on ja ehdottomasti ympäristöystävällinen vaihtoehto. Siinä vain kannattaa huomioida se hankintahinta ja se loputon puusavotta olohuoneessa tai takkahuoneessa, jos sillä aikoo lämmittää kokonaan talonsa. Lisäksi kannattaa huomata se, että ostopuilla hinta tulee kalliimmaksi mitä lämmön pumppaaminen maalämpöpumpulla.

Maalämpö ei tosiaan ole vaihtoehto jos sattuu asumaan pohjavesialueella. Eikä silloin jos alla kulkee vaikka jotain metro- tai huoltotunnelia (=Helsingin kantakaupunki tyypillisesti) ja jos peruskallio on tontin alla satojen metrien syvyydessä eikä vaakakeruupiirin asennus onnistu vaikka pienen tontin vuoksi. Em. tapauksissa ainakin eteläisemmässä Suomessa alkaisin miettiä vesitakan sijasta ilma-vesilämpöpumppua.

Jos raha ei rajoittaisi valintoja, niin ehdottomasti itsekkin haluaisin omakotitaloon maalämmön kaveriksi vesitakan ja katon vielä täyteen aurinkopaneeleita ja akkuja ja aggregaatin sen verran isolla öljysäiliöllä, että riittäisi hyvin öljy sähköntuottamiseen säiliössä vaikka muutaman vuoden sodan ajaksi vaikka valtakunnanverkko olisi kokonaan alhaalla.

 

[Zetbo]

Montako vesitakan omistajaa tunnet tai olet jututtanut vesitakan omistajaa?

Maalämmön COP kerroin lattialämmitystaloissa on tyypillisesti 4. Eli kilowattitunti lämpöä maksaa 12,5 senttiä pumpattuna siinä tilanteessa missä ostosähkö maksaa 50 senttiä per kWh.

Satasen jos maksaa taas polttopuu per pinokuutiometri (eli noin 60 euroa per heittokuutiometri), niin siitä pinokuutiometristä saa lämpöä hyödyksi sekalaisesta klapista 1000 kWh varaavassa tulisijassa tai vesitakassa. Eli polttopuun osalta hinta on silloin 10 senttiä per kWh.

(Ilmeisesti tänä talvena hinta ollut Etelä-Suomessa 100 euroa heittokuutioltatakin eli silloin hinnaksi per kWh tulee 16,7 senttiä per kWh polttopuun osalta.)

Maalämpötalossa varalämmönlähteeksi tulee useimmiten tulisija eli tyypillisesti takka. Siihen riittää sellainen alle 1000 euroa maksava peltitakka. Päälle sitten piipun kustannukset.

Ihan hienohan vesitakka on ja ehdottomasti ympäristöystävällinen vaihtoehto. Siinä vain kannattaa huomioida se hankintahinta ja se loputon puusavotta olohuoneessa tai takkahuoneessa, jos sillä aikoo lämmittää kokonaan talonsa. Lisäksi kannattaa huomata se, että ostopuilla hinta tulee kalliimmaksi mitä lämmön pumppaaminen maalämpöpumpulla.

Maalämpö ei tosiaan ole vaihtoehto jos sattuu asumaan pohjavesialueella. Eikä silloin jos alla kulkee vaikka jotain metro- tai huoltotunnelia (=Helsingin kantakaupunki tyypillisesti) ja jos peruskallio on tontin alla satojen metrien syvyydessä eikä vaakakeruupiirin asennus onnistu vaikka pienen tontin vuoksi. Em. tapauksissa ainakin eteläisemmässä Suomessa alkaisin miettiä vesitakan sijasta ilma-vesilämpöpumppua.

Jos raha ei rajoittaisi valintoja, niin ehdottomasti itsekkin haluaisin omakotitaloon maalämmön kaveriksi vesitakan ja katon vielä täyteen aurinkopaneeleita ja akkuja ja aggregaatin sen verran isolla öljysäiliöllä, että riittäisi hyvin öljy sähköntuottamiseen säiliössä vaikka muutaman vuoden sodan ajaksi vaikka valtakunnanverkko olisi kokonaan alhaalla.

Tuskimpa tuollaisia pelkällä vesitakalla lämmittäjiä hirveästi on suomessa. Eiköhän suurin osa käytä tuota maalämmön tai ilmavesilämpöpumpun rinnalla. En tiedä yhtään jolla on vesitakka. Tiedän useamman jolla on normaali varaavatakka. Ihan sama puu rumba niissä on, kun vesitakassa.

EDIT:

Onhan niitä puulämmitteisiä lämpökattiloita olemassa, mutta tuo vesitakka on kai suht harvinainen.

On ja itse ottaisin mielummin tuollaisen, kun takan. Helpompi siivota joku tekninen tila jossa puukattila. Takat on yleensä keskellä kämppää, niin puiden roudaaminen sinne on vähän perseestä. Noissa puukattiloissa joissain on ~90% hyötysuhde. Puukattilalla ei vaan saa sitä takan fiilistä mistä jotkut tykkää.

 

[B12]

Onhan niitä puulämmitteisiä lämpökattiloita olemassa, mutta tuo vesitakka on kai suht harvinainen.

 

[Lucas]

Onhan niitä puulämmitteisiä lämpökattiloita olemassa, mutta tuo vesitakka on kai suht harvinainen.

Niitä puulammitteisiä kattiloita on paljon maaseudulla.

Muutaman tunnen, joilla on maaseudulla iso talo ja paljon omaa metsää ja joilla talo lämpenee sellaisella. Usea on vaihtanut maalämpöön kun on kyllästynyt siihen ikuiseen "puusavottaan".

Sen verran halpaa se maalämpö, että halvemmaksi tulee lämmittää maalämmöllä ja myydä ne "ilmaiset" polttopuut vaikka naapurille tai muulle.

Ostopuilla se puulämmitys tulee aina kalliimmaksi kuin maalämpö.