Ei tuolle mitään aikarajaa pitäisi olla, perustajaosakas on taloyhtiön osakkeenomistaja siinä missä asunnon ostaneetkin. Toki jos firma kaatuu niin tilanne muuttuu, siksi kannattaakin pysyä kaukana pienempien rakennusliikkeiden kohteista (varsinkin saneerauskohteista). Jos asunnot eivät vaan mene kaupaksi niin rakennuttaja todennäköisesti lähtee kauppaamaan niitä bulkkina instikoille tai vuokrafirmoille, reilulla kappalealennuksella. Jos tämä koskee yli puolta yhtiön asunnoista niin talo voi siis muuttua käytännössä vuokrataloksi, asunnon ostaneiden suureksi iloksi.
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
-
Hyvää joulua!
Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2025 Linkki osallistumisketjuun >>>
SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>
Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)
- Keskustelun aloittaja Mikkos
- Aloitettu
Ei tuolle mitään aikarajaa pitäisi olla, perustajaosakas on taloyhtiön osakkeenomistaja siinä missä asunnon ostaneetkin. Toki jos firma kaatuu niin tilanne muuttuu, siksi kannattaakin pysyä kaukana pienempien rakennusliikkeiden kohteista (varsinkin saneerauskohteista). Jos asunnot eivät vaan mene kaupaksi niin rakennuttaja todennäköisesti lähtee kauppaamaan niitä bulkkina instikoille tai vuokrafirmoille, reilulla kappalealennuksella. Jos tämä koskee yli puolta yhtiön asunnoista niin talo voi siis muuttua käytännössä vuokrataloksi, asunnon ostaneiden suureksi iloksi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 679
Äänivaltaleikkuri pitää vallan kyllä muilla omistajilla (jos jaksavat kiinnostua asiasta) ja joku sato maksaa kitisemättä vastikkeensa. On siinä plussiakin.
KapteeniTunkki
Tukijäsen
- Liittynyt
- 07.05.2018
- Viestejä
- 795
Tuossa hesarin juttu asiaa koskien. Ääritapauksessa uudessa talossa maksettu alussa vastikkeita 200€/kk ja sitten hoitovastike nousee "normaalitasolle" plus inflaatio, Lyhennysvapaat loppuvat ja korko nousee 0,5%->3,4% ja vastikeet nousevat 200€/kk->1700€/kk. Siihen oman asuntolainan kulut päälle, niin yhden 3000€ nettona hankkivan palkka menee pelkästään niihin.
Asunnot | Uusien taloyhtiöiden vastikkeet voivat jopa kymmenkertaistua
Asumisen kustannukset ovat ennennäkemättömän nopeassa nousussa. Ääritapauksissa vastikkeet voivat nousta jopa kymmenkertaistua aiemmasta.www.hs.fi
Kieltämättä taas vähän vedetty mutkia suoriksi. Piti itse laskea vähän noita oikeita vaikutuksia:
| Korkojen nousu | +8,7€/m2 | 0,5% * 1,5€/m2 |
| Lyhennysvapaiden loppu | +5,3€/m2 | 14€/m2 - 8,7€/m2 |
| Hoitovastikkeen nousu normaalille tasolle satunnaiserien jälkeen | +3,4€/m2 | (4€/m2+3€/m2) / 2 - 0,1€/m2 |
Eli loppujen lopuksi vastike nousee sen ~17,4€ / m2 ( ~1580% !!), mutta todellisuudessa koron nousun vaikutus on alle puolet korotuksesta ja muu johtuu keinotekoisesti liian matalista vastikkeista.
Jos otetaan pois keinotekoisesti poljetut vastikkeet tulisi "normaaliksi" vastikkeeksi 0,5% korkotasolla (8,5€/m2), korkojen seitsenkertaistuminen vain tuplaisi vastikkeen, joka on vielä kohtuu maltillinen, kun ottaa huomioon, että se kattaa myös valtaosan lainasta.
Ohimennen melko tyypillinen kerrostalokolmio helsingistä (250ke, 60m2, ~350e hoitovastike) on noin 20-30€/m2 kokonaiskustannuksiltaan kuussa; tottakai lainan ehdoista riippuen.
Summa summarum: taas itkettiin väärää puuta.
Niin sen pitäisi. Mutta kun on uusia yhtiöitä joilla voi olla jopa päälle puolet kämpistä myymättä, sekä monia jossa on ostettu se osake ilman että on tajuttu mihin on sitouduttu. Tästä voi lukea asiaa:
Taloyhtiöissä muhii uusi pommi: Asukkaat voivat joutua maksamaan naapuriensa lainoja | Rakennuslehti
Uusien asuntojen hinnasta maksetaan tyypillisesti jo 70 prosenttia yhteisellä lainalla. Tonttirahastojen vastuut kasvattavat yhteistä riskiä entisestään.www.rakennuslehti.fi
"
Suuret taloyhtiölainat ovat vakiintuneet 2010-luvulla tavaksi rakentaa ja myydä uusia asuntoja. Ilmiön huomaa seuraamalla uudiskohteiden myynti-ilmoituksia.
Uusien asuntojen myyntihinta oli vuonna 2018 tyypillisesti enää noin 30 prosenttia asunnon koko hinnasta. Loput asunnon hinnasta, usein 70 prosenttia, maksetaan taloyhtiön yhteisellä lainalla. Taloyhtiölainojen määrä on kasvanut merkittävästi muutamassa vuodessa.
"
Nythän tuo pommi on räjähtämässä silmille. Yhtiölainaa voi olla tosiaan se 70 prosenttia asuinhuoneiston "OVH myyntihinnasta". Lisäksi grynderi saattanut leipoa myös vuokratonttiin isot kustannukset ja se on myyty erittäin kovalla hinnalla tonttirahastolle ja tonttirahastolla on sitten erittäin kallis tonttivuokra siitä taloyhtiölle.
Jos hoito- ja rahoitusvastikkeet jäävät joltakin osakkeen ostaneelta "sijoittalta" maksamatta, niin siitä kämpästä ei välttämättä saa haltuunotolla ja vuokraamalla taloyhtiö sitä sellaisia rahoja että saisi ne vastikkeet katettua.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 9 320
Miksi sähkölaskuihin ei pitäisi antaa tukea, kun niillekkin annetaan ketkä ovat kotona?
Ilman sähkötukea moni työssäkäyvä on köyhempi kuin kotona makaavat.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 350
No niin, kohta pitäisi alkaa helpottamaan...
www.mtvuutiset.fi
" Sähkön tuotanto näyttää pyörivän lauantai-illalla Fingridin sähköseurannan mukaan 12 762 megawatin hujakoilla. Viimeisen ennätyksen aikaan vuonna 2004 ennätystuotanto kipusi 12 656 megawattiin. "
Ei maailman mutta Suomenennätys saavutettu..
Ennätystä pukkaa! Suomessa tuotetaan nyt enemmän sähköä kuin koskaan
Ennätystä pukkaa! – Suomessa tuotetaan nyt enemmän sähköä kuin koskaan
" Sähkön tuotanto näyttää pyörivän lauantai-illalla Fingridin sähköseurannan mukaan 12 762 megawatin hujakoilla. Viimeisen ennätyksen aikaan vuonna 2004 ennätystuotanto kipusi 12 656 megawattiin. "
Ei maailman mutta Suomenennätys saavutettu..
No niin, kohta pitäisi alkaa helpottamaan...
Ennätystä pukkaa! Suomessa tuotetaan nyt enemmän sähköä kuin koskaan
Ennätystä pukkaa! – Suomessa tuotetaan nyt enemmän sähköä kuin koskaan
" Sähkön tuotanto näyttää pyörivän lauantai-illalla Fingridin sähköseurannan mukaan 12 762 megawatin hujakoilla. Viimeisen ennätyksen aikaan vuonna 2004 ennätystuotanto kipusi 12 656 megawattiin. "
Ei maailman mutta Suomenennätys saavutettu..
Jos profeettoja on uskominen, niin tuo ennätys tullaan uusimaan monta kertaa tulevan vuoden aikana. Joka kuukausi tulee uutta tuulivoimaa.
Toivottavasti tuo tiputtaisi sähkön hintaa pidemmäksi aikaa ja tarjolle tulisi vaikka 0,10€/kWh määräaikaisia sähkösopimuksia. Sellaisille 3 vuoden sopimuksille voisi olla kysyntää. Toki kallishan se olisi edelleen vanhoihin hyviin sopimuksiin verrattaessa, mutta saattaisin sellaiseen silti itsekin tarttua.
- Liittynyt
- 20.07.2019
- Viestejä
- 3 056
#Rahapod käsitteli näitä skenaarioita jossakin viimeaikaisista jatkoistaan.
Epistola meni jotenkin niin, että mikäli omistaa asunnon uudesta taloyhtiöstä, jossa lyhennysvapaat pyörivät/ovat hiljattain pyörineet, sekä suuri osa taloyhtiön asunnoista on grynderien omistuksessa, niin suosituksena on myydä kämppä heti vaikka pienellä tappiolla. Muussa tapauksessa saattaa olla riski, ettei saa mitään.
Tähän mennessä ne harvat taloyhtiöt, jotka ovat Suomessa menneet konkurssiin, ovat olleet vanhoja ei-kiinnostavilla alueilla sijaitsevia kerrostaloja. Nousevat korkokustannukset ja inflaatio yleensä (vuokralaiset siirtyvät halvempiin asuntoihin) voi aiheuttaa konkurssiriskin uusille taloyhtiöille.
Se mitä olen sivukorvalla kuullut, niin jotkut isännöintitoimistot ovat jo joutuneet tiukentamaan maksuaikapolitiikkaa. Vastikelaskusta lähetetään tasan yksi muistutus ja välittömästi sen eräpäivän jälkeen lasku annetaan perintätoimistolle.
Onhan siinä riskit tapissa jos ostaa asunnon taloyhtiöstä, jossa yhtiölainaa on 70 prosenttia asuntojen OVH kuplahinnasta ja sitä asunnon hintaa on leivottu grynderin toimesta myös ylihintaiseen tonttirahastolle myytyyn talon alla olevaan tonttiin.
Riskit vain kasvaa jo talossa oman elämänsä velkara-asuntosijoittajat omistavat useampia huoneistoja.
Viime viikkoina tullutkin vastaan jossain palstoilla laskelmia siitä, että jossain pari vuotta vanhassa Helsingin laitakaupungin yksiössä yhtiövastike plus yhtiölainan rahoitusvastike voi olla välillä 1500-2000 euroa kuussa. Eli tuolloin jos taloyhtiö ottaa haltuun sen huoneiston maksamattomien vastikkeiden vuoksi tuollaisessa asunnossa ja vuokraa sen eteenpäin, niin tuskin tuollaista rahaa siitä saa vuokrattaessa alkuunkaan vaan persnettoa tulee taloyhtiölle joka kuukausi. Siinähän on sitten vaihtoehtona enää se, että muut osakkaat maksavat omistaan sen tappion taloyhtiölle. Tämä voi toimia jos tuollaisia asuntoja ei ole kuin yksittäisiä isossa taloyhtiössä. Jos taas niitä on vaikka kolmasosa tai jopa enemmän, niin tuskin niillä kaikilla muilla asukkailla löytyy moisia varoja siihen lahjoittaa vaan siinä alkaa edessä häämöttää taloyhtiön konkurssi.
Jos konkurssi tulee, niin eiköhän oletusarvo ole että jokainen talon osakas menettää kaikki rahansa jotka on huoneistoihin sijoittanut. Jää vain se 0-100 prosentin velka siitä asunnosta. Ikävin tilanne taitaa olla niillä, jotka ovat maksaneet sen yhtiölainaosuutensa kokonaan pois, kun silloin menee se koko asunnon hinta konkurssissa. Onnekkeimmilla menee "vain" se 30 prosentin omaosuus asunnon myyntihinnasta kankkulan kaivoon ja se 70 prosenttia yhtiölainaosuutta katoaa konkurssin myötä velkojien murheeksi.
Vuosina 1990-1991 asuntojen hinnat puolittuivat Suomessa yhden vuoden aikana. Jos pahin mahdollinen skanaario olisi, että nykyisen 2020-luvun rommauksen aikana asuntojen hinnat laskisivat 40 prosenttia, niin surkeita kohtaloita on yksittäisillä ihmisillä edessä. Toisaalta esimerkiksi ensioasunnon ostajien kannalta tilanne olisi erinomainen ja lisäksi pk-seudulla asuntojen hinnat tulisivat nykyistä terveemmälle tasolle. Eli ei se omaisuus ja raha häviä tuollaisessa vaan se vain jaetaan uudelleen.
Sama millaista asuntoa on ostamassa nyt kerrostalosta, niin sehän kannattaa se osakasrekisteri pyytää nähtäväksi ennen kuin mitään asunnosta tarjoaa. Tämä on tärkeää varsinkin tappiin asti yhtiölainalla rahoitetuissa asunto-osakeyhtiöissä. Mitä enemmän taloyhtiössä on sijoitusasuntoja ja mitä harvemmalle taholle ne ovat jakaantuneet, niin sitä kauempana sellaisesta kannattaa pysyä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 350
Juuri Iltalehti kirjoitti asiasta:
Juttu on maksumuurin takana mutta tärkeimmät asiat;
"
Vuosi 2023 voi tuoda taloyhtiöille liki ennennäkemättömiä kuluja. Niiden piirissä on arviolta ainakin 44 000 taloyhtiötä, mikä tarkoittaa jopa joka toista suomalaista taloyhtiötä. Nyt kallistuu lähes kaikki. Talouden asiantuntijat kertovat, mitä on luvassa. Taloyhtiöiden osakkaille on luvassa kylmää kyytiä. Ne, jotka luulivat selvinneensä kuivin jaloin kaukolämmön vuoksi sähkökriisistä ja lainakaton avulla korkohumpasta, saattavat joutua nyt kovan paikan eteen. Taloyhtiöitä voi odottaa tänä vuonna liki ennennäkemätön kustannuspommi, kun lainakorkojen noustessa samanaikaisesti voivat nousta myös elinkustannusindeksiin sidotut tonttivuokrat ja sähkökriisin vuoksi kaukolämmityksen hinta. Ne kaikki jysähtävät nyt vastikkeisiin. Asiasta uutisoi Iltalehti.
"
/img-s3.ilcdn.fi/2860dff431de72f1a156d3b744d16bba2866dc4da7c9a3b67ce807edb7041261.jpg)
www.iltalehti.fi
Eli kannattaa tarkistaa muutama muuttuja.
- Onko taloyhtiöllä lainoja
- Onko tontti oma vai vuokrattu?
- Kaukolämmitys?
- Taloyhtiön sähkösopimus, sen hinta ja kesto
Itse voin todeta että kannatti tehdä taloyhtiön tuo maalämpöremontti kesällä kun vastike alkoi laskemaan mukavasti vuoden vaihteessa.
Ennen hinta oli 295,20€/kk, nyt 254€. 2060kpl osakkeita eli hieman alle 100m2 rivari kolmio kyseessä Pirkanmaan alueella.
Hinnat sisältävät 4€ autopaikan ja 44€ vesimaksun sekä tietysti hoitovastike pitää sisällään lämmityksen. Tontti on oma ja muutos on erotus mikä tulee öljylämmityksestä siirryttäessä maalämpöön.
Juttu on maksumuurin takana mutta tärkeimmät asiat;
"
Vuosi 2023 voi tuoda taloyhtiöille liki ennennäkemättömiä kuluja. Niiden piirissä on arviolta ainakin 44 000 taloyhtiötä, mikä tarkoittaa jopa joka toista suomalaista taloyhtiötä. Nyt kallistuu lähes kaikki. Talouden asiantuntijat kertovat, mitä on luvassa. Taloyhtiöiden osakkaille on luvassa kylmää kyytiä. Ne, jotka luulivat selvinneensä kuivin jaloin kaukolämmön vuoksi sähkökriisistä ja lainakaton avulla korkohumpasta, saattavat joutua nyt kovan paikan eteen. Taloyhtiöitä voi odottaa tänä vuonna liki ennennäkemätön kustannuspommi, kun lainakorkojen noustessa samanaikaisesti voivat nousta myös elinkustannusindeksiin sidotut tonttivuokrat ja sähkökriisin vuoksi kaukolämmityksen hinta. Ne kaikki jysähtävät nyt vastikkeisiin. Asiasta uutisoi Iltalehti.
"
Taloyhtiön osakkaille on luvassa ennennäkemätön laskupommi – ”Aikamoinen paukku siitä tulee”
Vuosi 2023 voi tuoda taloyhtiöille liki ennennäkemättömiä kuluja. Niiden piirissä on arviolta ainakin 44 000 taloyhtiötä, mikä tarkoittaa jopa joka toista suomalaista taloyhtiötä. Nyt kallistuu lähes kaikki. Talouden asiantuntijat kertovat, mitä on luvassa.
www.iltalehti.fi
Eli kannattaa tarkistaa muutama muuttuja.
- Onko taloyhtiöllä lainoja
- Onko tontti oma vai vuokrattu?
- Kaukolämmitys?
- Taloyhtiön sähkösopimus, sen hinta ja kesto
Itse voin todeta että kannatti tehdä taloyhtiön tuo maalämpöremontti kesällä kun vastike alkoi laskemaan mukavasti vuoden vaihteessa.
Ennen hinta oli 295,20€/kk, nyt 254€. 2060kpl osakkeita eli hieman alle 100m2 rivari kolmio kyseessä Pirkanmaan alueella.
Hinnat sisältävät 4€ autopaikan ja 44€ vesimaksun sekä tietysti hoitovastike pitää sisällään lämmityksen. Tontti on oma ja muutos on erotus mikä tulee öljylämmityksestä siirryttäessä maalämpöön.
Vuokratonttikaan ei välttämättä ole paha, jos tonttivuokra on halpa ja tontin vuokrasopimus jatkuu vaikka 2050- tai 2060-luvulle saakka. Toki se oma tontti on silloinkin parempi jos suunnilleen samanlainen talo on samaan hintaan omistustontilla.
Ylihintainen vuokrasopimus kuuluu sarjaan vältä ja katkolla lähivuosina oleva vuokrasopimus, koska se vuokra voi moninkertaistua uudessa sopimuksessa.
Listalta puuttuu myös se tulossa olevat remontit kohta. Esimerkiksi viemäriputkilla on joku tekninen käyttöikä ja jos talo alkaa olla vuosimallia 1980-luku, niin se putkiremontti "linjasaneeraus" voi olla lähivuosina edessä vaikka putket ovat muoviputkia ja sen hinnaksi voi laskea vaikka 800 euroa per asuinneliö ja sen kustannuken mikä siitä tulee jos useamman kuukauden joutuu asumaan evakossa putkiremontin vuoksi muualla. Monessa asunnon myynti-ilmoituksessa kohteen tiedoissa kerrotaan, että käyttövesiputkistot uusittu silloin ja silloin ja viemäriputkiremontista ei puhuta mitään. Sehän käyttövesiputkien uusiminen on luokkaa 10 kertaa halvempi remontti kuin viemäriputkien uusiminen "linjasaneerauksessa". Osalla nuo "putkiremontit" voivat mennä sekaisin kun ei ymmärrä niiden eroa.
Jos talossa on taas valurautaiset viemäriputket, niin niiden laskennallinen tekninen ikä on korkeintaan 40 vuotta mitä ne kestävät. Niitä valurautaisia viemäriputkia kun ei ole paljoa enää 1960-luvun jälkeen asennettu, niin ne kaikki on vähintään 50+ vuotiaita käytännössä ja yliajalla jo mennään putkiremontin suhteen ja taloyhtiössä saattaa olla jo useampi vesivahinkoremontteja menossa taloyhtiön piikkiin rikkoutuneiden putkien vuoksi ja vakuutukset on irtisanottu niiden osalta vakuutusyhtiön toimesta.
Taloyhtiön sähkösopimuksella ei taida olla hirveästi merkitystä kaukolämmitystaloissa. Kuitenkin vähäistä se mitä taloyhtiöllä kuluu sähköä esimerkiksi käytävien ja pihan valaisuun ja pyykkitupaan. Taloyhtiön saunavuorot voi taas hinnoitella sen sähkösopimuksen mukaan.
Helsinki ym noita on viime vuosina alkanut kosahdella, kun 50v vanha vuokrasopimus päivittynyt nykypäivän markkinahintaan ja joutomaa onkin sillä välin muuttunut kullan arvoiseksi. Pelkkä tontin vuokra saattaa olla vastikkeessa useamman satasen kuussa.
Helsingissä on jokin 10v siirtymäaika, jolloin vuokraa korotetaan, eikä kertarysäyksellä.
Asuntotonttien vuokrasopimusten uusiminen
Näiltä sivulta löydät tietoa Helsingin kaupungin omistamien asuntotonttien vuokrasopimusten uusimisesta. Nyt valmistellaan vuonna 2025 päättyvien vuokrasopimusten uusimista.
www.hel.fi
- Liittynyt
- 20.10.2018
- Viestejä
- 2 698
Täällä kaupunki olisi nostanut päättyvän vuokrakauden jälkeen tonttivuokran 10-kertaiseksi vanhaan verrattuna. Lunastushinta oli kuitenkin vanhan sopimuksen aikaan vielä niin edullinen, että 20 vuoden laina-ajalla lyhennykset ovat reilusti yli puolet halvempi vaihtoehto kuin uuden vuokrahinnan maksaminen vastikkeessa.Helsinki ym noita on viime vuosina alkanut kosahdella, kun 50v vanha vuokrasopimus päivittynyt nykypäivän markkinahintaan ja joutomaa onkin sillä välin muuttunut kullan arvoiseksi. Pelkkä tontin vuokra saattaa olla vastikkeessa useamman satasen kuussa.
Helsingissä on jokin 10v siirtymäaika, jolloin vuokraa korotetaan, eikä kertarysäyksellä.
Asuntotonttien vuokrasopimusten uusiminen
Näiltä sivulta löydät tietoa Helsingin kaupungin omistamien asuntotonttien vuokrasopimusten uusimisesta. Nyt valmistellaan vuonna 2025 päättyvien vuokrasopimusten uusimista.
Usein se vuokra vuodessa on noin viisi prosenttia tontin myyntihinnasta.
Itsestä vaikuttaa siltä, että viime vuosina grynderit ovat leiponeet osan rakennettavan talon hinnasta siihen ylihintaiseen vuokratonttiin. Tämä siis tapauksissa, jossa grynderi on myynyt sen tonttimaan rakennettavan talon alta jollekin tonttirahastolle. Siinähän sitten huoneiston ostavat maksavat sen tontin hinnan useampaan kertaan talon elinkaaren aikana sille tonttirahastolle.
On aika viheliäinen keksintö tuo ylihintainen vuokratontti. Siinä ei se tontille oleva kerrostalo mihinkään karkuun pääse vaan sikahintaista tonttivuokraa on pakko maksaa vuokrasopimuksen loppuun saakka. Ja tonttivuokra on useimmiten sidottu johonkin elinkustannusindeksiin, joka kohoaa nyt vuodessa sen 10 prosenttia. Eikä siltä korotukselta karkuun pääse vaan se on pakko maksaa tai itkeä ja maksaa.
Itsellä on muutama kerrostalo satunnaisessa seurannassa. Niissä vanhoissa taloissa alla oleva tontti on myyty tonttirahastolle "vanhemmalla iällä" ja tonttivuokra on tuplaten ylihintainen. Taloissa on vielä kaikki mahdolliset remontit tekemättä ja halvempi olisi purkaa ne ja tehdä uudet talot tilalle kuin tehdä ne kaikki tarpeelliset remontit nykyisiin taloihin. Mitään järkeä siinä purkamisessa ja uuden rakentamisessa tilalle ei ole kun sehän purkaminen maksaa ja paljon maksaakin ja alla on vain ylihintainen vuokratontti, jonka rakennusoikeus on käytetty viimeiseen neliöön. Järkevämpi se on rakentaa uusi talo johonkin tontille jonka myyntihinta tai vuokra vastaa käypää hintatasoa.
Nyt on menossa jonkinlainen asuinhuoneistot omistavien vuokrantajien loppurahastus ja ne talot ovat muuttuneet kaikenlaisten narkkereiden, päihdeongelmaisten, vankilasta vapautuneiden ja mielenterveyskuntoutujien yms. ghetoksi ja putket porsineet jo useammassa asunnossa ja viemärivedet ovat aiheuttaneet vesivahinkoja. Konkurssi lienee edessä em. taloyhtiöille aika pian. Sen jälkeen se on ahneen tonttirahaston murhe purkaa ne talot ja etsiä kenties uusi vuokralainen tontille tai myydä se tontti.
Oma talous | Riikka Kerttula lämmittää tilavan omakotitalonsa 35 eurolla kuukaudessa – Näin toimii harvinainen lämmitystapa, jota moni hämmästeli ennen sähkökriisiä
Riikka Kerttulan uudehko omakotitalo vie vuodessa sähköä vain noin 3 000 kWh, sillä vesitakka hoitaa lämmityksen. Kodin lämpötila pidetään talvisin 19–20 asteessa.
www.aamulehti.fi
"Riikka Kerttula lämmittää tilavan omakotitalonsa 35 eurolla kuukaudessa – Näin toimii harvinainen lämmitystapa, jota moni hämmästeli ennen sähkökriisiä
Riikka Kerttulan uudehko omakotitalo vie vuodessa sähköä vain noin 3 000 kWh, sillä vesitakka hoitaa lämmityksen. Kodin lämpötila pidetään talvisin 19–20 asteessa. ..."
Loput maksumuurin takana.
On kyllä hämmästyttävä tuo puulämmitys.
Monella vain se puukattila on siellä pannuhuoneessa.
Hämmästys varmaan lienee myös suuri jos sähkökatko sähköpulassa tai muusta syystä tulee ja vesitakassa ei voi pitää tulta kun vesi ei kierrä takassa ja räjähdysvaara.
Oma talous | Riikka Kerttula lämmittää tilavan omakotitalonsa 35 eurolla kuukaudessa – Näin toimii harvinainen lämmitystapa, jota moni hämmästeli ennen sähkökriisiä
Riikka Kerttulan uudehko omakotitalo vie vuodessa sähköä vain noin 3 000 kWh, sillä vesitakka hoitaa lämmityksen. Kodin lämpötila pidetään talvisin 19–20 asteessa."Riikka Kerttula lämmittää tilavan omakotitalonsa 35 eurolla kuukaudessa – Näin toimii harvinainen lämmitystapa, jota moni hämmästeli ennen sähkökriisiäRiikka Kerttulan uudehko omakotitalo vie vuodessa sähköä vain noin 3 000 kWh, sillä vesitakka hoitaa lämmityksen. Kodin lämpötila pidetään talvisin 19–20 asteessa. ..."
Loput maksumuurin takana.
On kyllä hämmästyttävä tuo puulämmitys.
Monella vain se puukattila on siellä pannuhuoneessa.
Hämmästys varmaan lienee myös suuri jos sähkökatko sähköpulassa tai muusta syystä tulee ja vesitakassa ei voi pitää tulta kun vesi ei kierrä takassa ja räjähdysvaara.
Vuodessa klapeja kuluu vajaa 10 irtokuutiota, joista kuusi kuutiota hän ostaa ja loput tekee itse muun muassa tuulenkaadoista. Niille ei tule muuta hintaa kuin vaivannäkö. Ostoklapit maksavat 70 euroa irtokuutiolta. Koko vuodelle jaettuna hintaa tulee 35 euroa kuukautta kohti. ”Aluksi kauhistutti, onko tämä talo kallis lämmittää, kun kuutiometrejä on paljon, mutta ei ole.”
Neljä kuutiota tuulenkaatamisia, aika kova. Itse en jaksaisi, mutta hyvä jos joku jaksaa. Puulämmityksestä saa halpaa oikeastaan vain, jos ei laske omalle ajalleen arvoa.
Räjähdysvaaraa ei kuitenkaan ole:
Kattilatyyppiset vesitakat varustetaan hätäjäähdytyksellä. Jos sähkökatkon aikana vettä kierrättävä pumppu pysähtyy, takka on vaarassa ylikuumentua. Tämä estämiseksi takalle johdetaan vesijohtoverkostosta paineinen, kylmä vesi. Sen poisjohtamiseksi takalta vedetään ohut vesiputki viemäriin. Varavirtalähteen avulla takkaa voi käyttää sähkökatkonkin aikana.
Onhan se puusavotta melkoinen tuollaisessa systeemissä. Ei ne puut itsestään siellä pihalla tai varastossa lämmöksi muutu vaan ne pitää kantaa sisälle ja polttaa takassa sopivalla tahdilla.
Se on sitten makuasia onko se tulipesä mukavampi olla pannuhuoneessa jolla taloa lämmittää vain olohuoneen keskellä.
Itse kallistuisin sinne pannuhuoneen puolelle ja sille kaveriksi iso useamman kuutiometrin vesivaraaja, niin pienemmillä pakkasilla voisi riittää kun kattilan lämmittää vaikka kaksi kertaa viikossa. Verrattuna vesitakan kerran vuorokaudessa tahtiin vähintään.
Moni tuohon puusavottaan on kyllästynyt ja vaihtanut sen maalämpöön. Moni sellainen joka kertonut omaksi ilokseen tulta pitävän tulisijassa on maalämmön tulon jälkeen vähentänyt sen puunpolton kymmenesosaan tai allekkin kun säästöä sillä ei saa ainakaan yhtään ostopuilla. "Ilmaisilla" tuulenkaatamillakin se säästö on niin ja näin kun mukaan laskee kaikki kustannukset vaikka omaa työpalkkaa ei laske euroakaan.
Enemmänän sitä säästöä saa malämmöllä kun myy ne "ilmaiset tuulenkaatamat" vaikka naapurille hintaan 40 euroa heittokuutiometri.
Miten siellä vesijohtoverkossa tulee sitä paineista vettä jos sähkökatko on pidempi ja isommalla alueella?
Joku paineventtiilihän tai kaksikin siinä pitäisi olla varalla, jolla takan vedet saa johdottua siinä tilanteessa passiivisesti ulos takasta ilman sähköä.
- Liittynyt
- 15.12.2016
- Viestejä
- 205
Käsittääkseni jos asuu alueella jossa on vesitorni, niin kylmä vesi juoksee ilman sähköäkin.
Väärin säästetty! Onneksi hänen on pakko verojen muodossa osallistua muiden sähkölaskujen maksuun.
Mitä tulee noihin sähkökatkoihin, niin maksaa varmaan 500e varajärjestelmä vesipumpulle.
Ei se varmaan väärin ole säästetty.
Monilla vain sellainen käsitys, että vesitakalla talo pysyy pakkasilla lämpimänä kun vähän tunnelman vuoksi polttaa silloin tällöin klapia takassa.
Todellisuudessa siinä on todellinen puusavotta kun kymmenen heitto kuutiota klapia polttelee talvessa takassa.
Mielenkiintoinen havainto Ikean inflaatiosta: Ostin helmikuussa 2022 Bestå-kokonaisuuden, jonka hinnaksi tuli silloin tasan 300€ + toimituskulut. Nyt kokeilin huvikseni tehdä täysin saman kokoonpanon suunnitteluohjelmalla ja loppuhinnaksi tuli 435€ + toimituskulut. Eli alle vuodessa 45 % hinnannousu. Kävin muutamia yksittäisiä komponentteja läpi, että mistä tuo muodostui, niin oikeastaan jokaisen osan hinta oli noussut, mutta esim. Bestå-hyllylevyt maksoivat vuosi sitten 5€/kpl ja nyt näyttivät olevan 15€/kpl, eli jo yksistään tuossa hinta nousee jyrkästi.
Aion taas jossakin välissä ehtiessäni vertailla viime vuoden ruokakauppalistan tuotteita tämän päivän hintoihin, mutta tällä kertaa tarkoituksellisesti katkaisen sen oletuksellisen tavan laskea muutosta, eli vertailua edellisen vuoden samaan ajankohtaan. Tuo kun mielestäni jossain määrin näin ainakin henkilökohtaisessa taloudessa antaa hieman väärän kuvan hintojen muutoksista suht lyhyellä aikavälillä, koska jos vertaan vaikka nyt tammikuuta viime tammikuuhun, hinnat olivat alkaneet jo nousta. Itselleni on ainakin mielenkiintoista nähdä, miten paljon ruokakori on kallistunut siitä, kun tämä inflaatio iski oikein kunnolla päälle. Koska oma palkkani ei todellakaan ole noussut sitä tahtia kuin mitä hinnat ovat viimeisen reilun vuoden aikana nousseet. Tuo Ikea esimerkki oli vain yksi monista, joissa voi käytännössä todeta, että todella monen asian hinta on tosiasiallisesti noussut paljon enemmän kuin sen n. 10 %, mikä on yleinen inflaatio tällä hetkellä. Käytännössä siis nettona euroja kuukaudessa hupenee tällä hetkellä ainakin omassa taloudessani varmasti enemmän kuin tuo 10 % keskimäärin ja haluan selvittää, että kuinka paljon enemmän.
Aion taas jossakin välissä ehtiessäni vertailla viime vuoden ruokakauppalistan tuotteita tämän päivän hintoihin, mutta tällä kertaa tarkoituksellisesti katkaisen sen oletuksellisen tavan laskea muutosta, eli vertailua edellisen vuoden samaan ajankohtaan. Tuo kun mielestäni jossain määrin näin ainakin henkilökohtaisessa taloudessa antaa hieman väärän kuvan hintojen muutoksista suht lyhyellä aikavälillä, koska jos vertaan vaikka nyt tammikuuta viime tammikuuhun, hinnat olivat alkaneet jo nousta. Itselleni on ainakin mielenkiintoista nähdä, miten paljon ruokakori on kallistunut siitä, kun tämä inflaatio iski oikein kunnolla päälle. Koska oma palkkani ei todellakaan ole noussut sitä tahtia kuin mitä hinnat ovat viimeisen reilun vuoden aikana nousseet. Tuo Ikea esimerkki oli vain yksi monista, joissa voi käytännössä todeta, että todella monen asian hinta on tosiasiallisesti noussut paljon enemmän kuin sen n. 10 %, mikä on yleinen inflaatio tällä hetkellä. Käytännössä siis nettona euroja kuukaudessa hupenee tällä hetkellä ainakin omassa taloudessani varmasti enemmän kuin tuo 10 % keskimäärin ja haluan selvittää, että kuinka paljon enemmän.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 380
Saman huomasin tänään ku tuli sähköposti ilmaisesta rahdista. Ostettiin joitakin vuosia sitten nahkaiset Kivik-sohvat ja silloin hinta oli 899€(maksettiin tosin alennushinta 764€). Nyt hinta on 1199€. Oltiin katseltu sellaista kulmapalaa noihin sohviin ja se maksoi vielä viikko sitten 890€ ja nyt hinta oliki 1100€.
Monet moraalittomat paskafirmat käyttävät nyt inflaatiota verukkeena valtaville yleisen tason ylittäville hinnankorotuksille. En mitenkään usko että Ikean lastulevu-bulkkiroinan valmistus- ja logistiikkakustannukset ovat nousseet sen 50% vuodessa. Oikeudenmukaisessa maailmassa ihmiset tajuaisivat tulevansa kusetetuksi ja lopettaisivat asioinnin tuolla, mutta enpä usko tuohonkaan. Ehkä vanha "paskaa halvalla"-mielikuva pätee vielä, vaikka halvasta ei ole enää merkkiäkään.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 350
Toisaalta kohta (2--3 vuotta) asian pitäisi olla paremmin:
"
– Hinnoista tulee järkevät kuluttajan näkökulmasta. Aikaisemmin meillä on ollut sähkösopimuksia 4-5 sentin kiinteillä hinnoilla kilowattitunnilta. Eiköhän päästä johonkin samoihin, Laaksonen linjaa.
"
yle.fi
"
– Hinnoista tulee järkevät kuluttajan näkökulmasta. Aikaisemmin meillä on ollut sähkösopimuksia 4-5 sentin kiinteillä hinnoilla kilowattitunnilta. Eiköhän päästä johonkin samoihin, Laaksonen linjaa.
"
Kallis sähkö jää kohta muistoihin: Suomeen iskee sähkötulva ja kiinteät hinnat painuvat 4–5 senttiin kilowattitunnilta – syynä tuulivoima
Tuulivoimaa rakentuu Suomeen niin vauhdikkaasti, että lähivuosina sähköä tuotetaan Suomessa reilusti yli oman tarpeen. Omavaraisuus saavutetaan jo tänä tai ensi vuonna.
yle.fi
Kiertovesipumpub teho jotain 10-20W. Pieni UPS sen eteen vaan. Ei se kallis.
Kyllä siinä varmaan hintaa tulee, jos 10-20W tarvii tehoa kiertovesipumpulle ja varautuu vaikka sanotaan nyt 3 vuorokauden mittaiseen sähkökatkoon.
Joskus pyöritellyt tuota vesitakkaa vaihtoehtona uuden talon lämmönlähteeksi, mutta hinta nousee vesitakalla yllättävän korkeaksi ja kovin isoa eroa siinä ei ole maalämmön hankintahintaan.
Sitten taas maalämmön kanssa halpa peltitakka riittää hyvin varalämmönlähteeksi.
Eikö tuo ole jo maalitolppien siirtelyä? Eikö 3 päivää ole jo kohtuu pitkä aika "sähkökatkosta".
Kiertovesipumppujakin on erilaisia. Meillä patteripiirin pumpussa on kolme tehoa, 30, 46 ja 65 wattia. Pakkaskaudella pumppua on käytännössä pidettävä täysillä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 350
En tiedä miten maalla asut mutta suurimmalle osalle sähkökatkot ovat tunneissa tai minuuteissa mitattavia, eivät vuorokausissa. Toki tiedän / olen kuullut juttuja miten jollain on ollut päivän tai parin katko "keskellä ei mitään" kun lunta on tippunut, puu kaatunut ja sähkölinja poikki jossain perämetsissä mitä sitten etsitään.
Mutta yhtään isommin asutetulla alueella tuollainen on hyvin harvinainen poikkeus. En muista itselleni esim. koskaan lähes 50 elinvuoden aikana sattunut moista että edes yhtä vuorokautta olisi sähköt olleet poikki.
Vuoden 2019 tilastoa: "
Keskimäärin sähköt olivat kerralla pois vain 36 minuuttia mutta asemakaava-alueiden ulkopuolella sähköjen palautumista sai odotella yli 10 tuntia
"
Klassinen. Joku oli varautunut sähkönhinnan nousuun investoimalla vesitakkaan ja omalla työllä tekemällä polttopuita. Ei ollut mitään hyötyä, kun joutui muiden sähkölaskujen maksajaksi siltikin. Täälläkin maalitolpat taas lähti juoksulle. Vesitakkaan kuulemma pitää olla 2kk varavoima, mutta maalämpöön ei sitten ilmeisesti tarvii mitään? Itse edelleen odotan tukia mun osakesalkkuun joka on pahasti pakkasella viime vuoden jälkeen.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 9 320
Sähkö on perustarve, kapitalistin osakesalkku ei ole.
Aquaflam vesitakka 12 kW kerma
Aquaflam 12 kW vesitakat 80% hyötysuhteella sekä muut tulisijat edulliseen hintaan verkkokaupastamme Oulusta.
www.biottori.fi
Suomela
www.suomela.fi
Vesitakan hintaluokka takan osalta on tuollainen 5000-6000 euroa. Lisäksi tuollainen takkasydämellinen 15-25 kW tehoinen vesitakka vaatii puolesta kuutiosta pariin kuution vesivaraajan. Päälle sitten putkimiehen työt.
Hinta nousee kaikkiaan niin korkeaksi, että suurimmalla osalla se idea vesitakasta taitaa vaihtua maalämmöksi jossain vaiheessa talon rakennusta tai lämmitysjärjestelmän vaihtoa.
Tietenkään jos raha ei rajoita valintoja, niin mikä sen mukavempi jos molemmat laittaa uuteen taloon. Ja vielä jos rahaa riittää enemmänkin, niin pistää diesel-aggregaatin verkonirrotuskytkimellä varavirraksi ja sille kaveriksi vähintään muutaman kuution öljysäiliön vaikka maahan kaivettuna, niin ei tarvitse mukavuuksista tinkiä ja sähköttä kotona olla vaikka sähköt olisivat valtakunnanverkosta poikki vaikka koko talven.
Kai tiedät, että maalämpöä ei voi tehdä joka paikkaan? Mites toi määlämmönkustannus, kun on -20C vaikka viikon ja sähkön hinta on 50c/kWh? Lisänä vielä, että veronmaksajat ei maksa sähkölaskuja. En oo kuullu vesitakkalämmittäjiltä hirveästi ulinaa, että pitäs maksaa polttopuut, kun niiden hinta nousi.Aquaflam vesitakka 12 kW kerma
Aquaflam 12 kW vesitakat 80% hyötysuhteella sekä muut tulisijat edulliseen hintaan verkkokaupastamme Oulusta.
Suomela
Vesitakan hintaluokka takan osalta on tuollainen 5000-6000 euroa. Lisäksi tuollainen takkasydämellinen 15-25 kW tehoinen vesitakka vaatii puolesta kuutiosta pariin kuution vesivaraajan. Päälle sitten putkimiehen työt.
Hinta nousee kaikkiaan niin korkeaksi, että suurimmalla osalla se idea vesitakasta taitaa vaihtua maalämmöksi jossain vaiheessa talon rakennusta tai lämmitysjärjestelmän vaihtoa.
Tietenkään jos raha ei rajoita valintoja, niin mikä sen mukavempi jos molemmat laittaa uuteen taloon. Ja vielä jos rahaa riittää enemmänkin, niin pistää diesel-aggregaatin verkonirrotuskytkimellä varavirraksi ja sille kaveriksi vähintään muutaman kuution öljysäiliön vaikka maahan kaivettuna, niin ei tarvitse mukavuuksista tinkiä ja sähköttä kotona olla vaikka sähköt olisivat valtakunnanverkosta poikki vaikka koko talven.
Mites sen maalämmön 3 päivän sähkökatko varmuus? Montako sataa kWh siihen menis ja selviikö alle 100ke.
Mielestäni kummallisuudeksi tulee jossain kohtaa se, että missä vaiheessa tämä alkaa näkyä takaiskuna yrityksille, koska jos nyt oletetaan, etteivät palkat lähde lentoon, niin väistämättä kohoavat kustannukset syövät ostovoimaa ja mihin tämä ostovoiman leikkaus kohdistuu? Esimerkiksi kyselyiden mukaan käyttötavaroiden ostoajankohta on tällä hetkellä erittäin huono, mutta ilmeisesti kohonneista hinnoista huolimatta ne käynevät edelleen hyvin kaupaksi, kun mitään tarjouksiakaan ei ole alkanut putkahdella. Laitan alle muutaman ihan random esimerkin, mutta jotka ovat jääneet mieleen, missä hinta on viimeisen vuoden aikana aika merkittävästi noussut, mutta joista ei varsinaisesti ole lanseerattu uutta mallia, joka sotkisi vertailukelpoisuutta:
Aiemmin mainittu Ikean Bestå kokonaisuus: 300 --> 435 (+45%)
Bahcon 1,5t matala hallitunkki (Motonet): 239 --> 369 (+54%)
Denon X4700H-viritinvahvistin (Hifistudio): 1499 --> 2199€ (+47%)
Moccamaster tippalukolla (Prisma): 189 --> 249 (+32%)
SVS PB-3000 subwoofer (Verkkokauppa): 1889 --> 2149 (+14%)
Käyttötavaroissa fiilis on melkolailla kautta linjan, että hintojen korotusprosentit ovat olleet vähintään kaksinumeroisia ja numero ei useimmiten ala ykkösellä. Black fridayna taikka välipäiväalennuksissa ei näkynyt oikeita alennuksia (ainakaan niissä mitä itse seurasin) ja luulisi näistä ihmisten ensimmäisenä nipistävän, kun pakollisiinkin menoihin menee enemmän rahaa. Mutta hinnat vain jatkavat nousuaan ja ilmeisesti kaikki kiltisti maksavat?
Montako vesitakan omistajaa tunnet tai olet jututtanut vesitakan omistajaa?
Maalämmön COP kerroin lattialämmitystaloissa on tyypillisesti 4. Eli kilowattitunti lämpöä maksaa 12,5 senttiä pumpattuna siinä tilanteessa missä ostosähkö maksaa 50 senttiä per kWh.
Satasen jos maksaa taas polttopuu per pinokuutiometri (eli noin 60 euroa per heittokuutiometri), niin siitä pinokuutiometristä saa lämpöä hyödyksi sekalaisesta klapista 1000 kWh varaavassa tulisijassa tai vesitakassa. Eli polttopuun osalta hinta on silloin 10 senttiä per kWh.
(Ilmeisesti tänä talvena hinta ollut Etelä-Suomessa 100 euroa heittokuutioltatakin eli silloin hinnaksi per kWh tulee 16,7 senttiä per kWh polttopuun osalta.)
Maalämpötalossa varalämmönlähteeksi tulee useimmiten tulisija eli tyypillisesti takka. Siihen riittää sellainen alle 1000 euroa maksava peltitakka. Päälle sitten piipun kustannukset.
Ihan hienohan vesitakka on ja ehdottomasti ympäristöystävällinen vaihtoehto. Siinä vain kannattaa huomioida se hankintahinta ja se loputon puusavotta olohuoneessa tai takkahuoneessa, jos sillä aikoo lämmittää kokonaan talonsa. Lisäksi kannattaa huomata se, että ostopuilla hinta tulee kalliimmaksi mitä lämmön pumppaaminen maalämpöpumpulla.
Maalämpö ei tosiaan ole vaihtoehto jos sattuu asumaan pohjavesialueella. Eikä silloin jos alla kulkee vaikka jotain metro- tai huoltotunnelia (=Helsingin kantakaupunki tyypillisesti) ja jos peruskallio on tontin alla satojen metrien syvyydessä eikä vaakakeruupiirin asennus onnistu vaikka pienen tontin vuoksi. Em. tapauksissa ainakin eteläisemmässä Suomessa alkaisin miettiä vesitakan sijasta ilma-vesilämpöpumppua.
Jos raha ei rajoittaisi valintoja, niin ehdottomasti itsekkin haluaisin omakotitaloon maalämmön kaveriksi vesitakan ja katon vielä täyteen aurinkopaneeleita ja akkuja ja aggregaatin sen verran isolla öljysäiliöllä, että riittäisi hyvin öljy sähköntuottamiseen säiliössä vaikka muutaman vuoden sodan ajaksi vaikka valtakunnanverkko olisi kokonaan alhaalla.
Tuskimpa tuollaisia pelkällä vesitakalla lämmittäjiä hirveästi on suomessa. Eiköhän suurin osa käytä tuota maalämmön tai ilmavesilämpöpumpun rinnalla. En tiedä yhtään jolla on vesitakka. Tiedän useamman jolla on normaali varaavatakka. Ihan sama puu rumba niissä on, kun vesitakassa.
EDIT:
On ja itse ottaisin mielummin tuollaisen, kun takan. Helpompi siivota joku tekninen tila jossa puukattila. Takat on yleensä keskellä kämppää, niin puiden roudaaminen sinne on vähän perseestä. Noissa puukattiloissa joissain on ~90% hyötysuhde. Puukattilalla ei vaan saa sitä takan fiilistä mistä jotkut tykkää.
Viimeksi muokattu:
Niitä puulammitteisiä kattiloita on paljon maaseudulla.
Muutaman tunnen, joilla on maaseudulla iso talo ja paljon omaa metsää ja joilla talo lämpenee sellaisella. Usea on vaihtanut maalämpöön kun on kyllästynyt siihen ikuiseen "puusavottaan".
Sen verran halpaa se maalämpö, että halvemmaksi tulee lämmittää maalämmöllä ja myydä ne "ilmaiset" polttopuut vaikka naapurille tai muulle.
Ostopuilla se puulämmitys tulee aina kalliimmaksi kuin maalämpö.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 9 320
Eiköhän tuo näy jo ihmisten ostokäyttäytymisessä, tilastoja olisi mukava nähdä aiheesta. Ei vaan taida löytyä mistään.
E: Päivittäistavaroiden myynti tippunut -8%, eiköhän ole muukin myynti laskussa.
Päivittäistavarakaupan myynnin määrä laski lokakuussa 8 prosenttia - Päivittäistavarakauppa ry
Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten* päivittäistavaroiden vähittäismyynnin arvo oli vuoden 2022 lokakuussa 1 728,9 miljoonaa euroa, mikä oli 4,7 prosenttia enemmän kuin vuoden 2021 lokakuussa. Päivittäistavarakaupan hintaindeksin** mukaan päivittäistavaroiden hinnat nousivat lokakuussa...
www.pty.fi
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 912
Sehän vastaa jokseenkin sitä, että lämmitetään suorasähköllä 15 c/kWh hintaan sama viikon pakkaskausi.
Toisin sanoen maksaa rahaa mutta ei tunnu missään vuositasolla.
Eiköhän tuo näy jo ihmisten ostokäyttäytymisessä, tilastoja olisi mukava nähdä aiheesta. Ei vaan taida löytyä mistään.
E: Päivittäistavaroiden myynti tippunut -8%, eiköhän ole muukin myynti laskussa.
Päivittäistavarakaupan myynnin määrä laski lokakuussa 8 prosenttia - Päivittäistavarakauppa ry
Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten* päivittäistavaroiden vähittäismyynnin arvo oli vuoden 2022 lokakuussa 1 728,9 miljoonaa euroa, mikä oli 4,7 prosenttia enemmän kuin vuoden 2021 lokakuussa. Päivittäistavarakaupan hintaindeksin** mukaan päivittäistavaroiden hinnat nousivat lokakuussa...
UFF ym. käytetyn tavaran liikkeissä on ainakin näkynyt enemmän porukkaa, mikä on tietty hyvä asia normaaleinakin aikoina. Kaikkea ei tarvitse aina ostaa uutena.
Jos hinnat jatkuvasti nousee, niin paras ajankohta tavaroiden ostamiselle olisi eilen, toiseksi paras tänään.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 350
Niinhän se aika useasti menee. Tosin jos muistelee vanhoja ja tuo niitä hintoja esille niin sekään ei ole hyvä. Eli jos maaliskuussa 2017 AMD:n 8-ydin/16 säie 1700X prosessori maksoi tarjouksessa vain 419€ kun samaan aikaan 4-ydin/8-säie Intelin 7700K oli 390-580€ (keskihinta 440€) ja nyt kun katsoo sitten:
AMD:n uusin 8-ydin/16-säie prosessori: 7700X hinta 379-399€
Intelin uusin 4-ydin/8-säie prosessori: valitettavasti ei löytynyt mutta i5 12400F (6-ydin prosessori) olisi 181,04-182-9€
Eli 6 vuodessa (hieman alle) on hintojen alennus suorastaan järkyttävä! Kuluttajat kiittävät ja ovat onnellisia.
Itse ostin 5.11.2020 12-ydin/24-säie prosessorin (5900X) maksaen siitä 589€. Nyt jos vertaa sen hinta olisi samasta paikasta (Jimm's) 399,90€. Eli hinnat ovat halventuneet lähes 200€ eli melkoisesti prosentteinakin ihan kulutus elektroniikassa...
Sitten jos mietitään että 1-ydin prosessori missä 90MHz (Pentium) 1993 maksoi mansikoita ja nyt vuonna 2023 Pentium ja Celeron lopetetaan brändinä...
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 207
Nojaa en tiedä kuka olisi edes miettinyt energialaskun 3-4 kertaistumista, kun viimeiset 20v+ ollut halpa energia ja ainoastaan siirron ja verotuksen kallistumista on päivitelty.
Vähän sama kun varautuisi perunan hinnan nousuun. Ennen 1€/kg nykyään saa maksaa 5..
Ootteko muuten huomannut.. olut maksaa about saman verran edelleen.. 24 pack joku vajaa 30€..
Kaikkialla.. nojoo kai sitten.
Pitää muistaa että täällä työssäkäyvät saavat asumistukea vuokrakämppään, kun vuokrat niin kovia. Eli palkat liian pieniä, että voisi asua järkevän matkan päässä töistä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 350
Lisäksi pitää muistaa että aika moni yksin asusteleva ns. poikamies asuu vielä myös vanhempiensa luona vaikka on päälle 30 vuotta...
Rajaseudun poikamiehet
Dokumentti pohjoiskarjalalaisista poikamiehistä. Mujunen ja Pasi ovat kaveripiirin leikkimielisen poikamiesklupin kantavia voimia. Omat haasteensa naisten löytymiselle asettavat syrjäinen asuinpaikka pohjoiskarjalaisessa pikkukylässä ja venähtäneet tivolireissut. Ohjaus Erkko Lyytinen. (2003)
Eli on tuokin yleistä Suomessa kuten dokumentista näkee.
Uutiset
-
io-tech toivottaa rauhallista joulua 2025!
24.12.2025 13:34
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S25 FE
24.12.2025 01:18
-
Samsung julkaisi ensimmäisen aallon Odyssey 2026 -näyttömallistosta
23.12.2025 23:00
-
NVIDIA julkaisi uudet GeForce 591.59 -ajurit näytönohjaimilleen
23.12.2025 18:30
-
Samsung julkaisi maailman ensimmäisen 2 nanometrin mobiilijärjestelmäpiirin: Exynos 2600
22.12.2025 21:09
Uusimmat viestit
-
Mitä kuuntelet tällä hetkellä?
- Viimeisin: Col. Samuel Trautman
-
NVIDIA GeForce RTX 5090/5080/5070 Ti/5070 saatavuus- ja tilausseuranta
- Viimeisin: kyynelkaasu
-
-
-
