Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

[jarppi83]

Vituttaahan se maksaa paljon veroja kun ei saa mitään vastineeksi samalla kun "huonoja" valintoja tehneet nauttii erilaisia tukia.

Kenties pientä ajattelutavan muutosta kannattaisi miettiä:
Se että työssäkäyvä pystyisi jatkamaan työskentelyä tarvitsee ne lääkkeet ja mieluiten niin, että "itse pystyy rahoittamaan ne" -> muutoin koko juttu tulee veronmaksajien kontolle.
Lapsiperheiden toimeentuloa on hyvä tukea, koska on halvempaa antaa pikuisen lisää tukea, kuin maksaa koko perheen ylläpito verovaroilla(lisäksi pitkän aikavälin seuraukset mm. työkykyistrn veronmaksajien kasvattaminen).

Eläkkeiden korotus on vähän niin ja näin: toisille erittäin tärkeä ja toisille lisää ylimääräistä hassattavaksi.

 

[Zetbo]

Vituttaahan se maksaa paljon veroja kun ei saa mitään vastineeksi samalla kun "huonoja" valintoja tehneet nauttii erilaisia tukia.

Tämä on se pihvi tässä koko hommassa. Ne ketkä vetää ylivivulla kaasu täysillä voi jatkaa bileitä.

 

[Boulder]

Eläkkeiden korotus on vähän niin ja näin: toisille erittäin tärkeä ja toisille lisää ylimääräistä hassattavaksi.

Tässä pitää myös muistaa se, että viime vuosina eläkkeiden taso on jäänyt koko ajan jälkeen palkoista. Eräs kimmokiljunen onkin yrittänyt saada tätä taitettua indeksiä poistettua eduskunnasta käsin operoiden, mutta tänä vuonna ei ole kiljunut kun reipas tasokorotus osuikin kohdalle.

 

[potero]

Vituttaahan se maksaa paljon veroja kun ei saa mitään vastineeksi samalla kun "huonoja" valintoja tehneet nauttii erilaisia tukia.

No siksipä sanoinkin tuossa aiemmin, että mun mielestä esim. näissä sähkötuissa pitäisi priorisoida esim. pienituloisia lapsiperheitä, joilla saattaa olla oikeasti käyttöä isommalle sähkölämmitteiselle talolle tai asunnolle. Jollekkin lapsettomalle pariskunnalle tai sinkulle taas jossain isossa sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuminen on todennäköisesti ihan tarpeettoman kallis tapa asua.

 

[root]

Kenties pientä ajattelutavan muutosta kannattaisi miettiä:
Se että työssäkäyvä pystyisi jatkamaan työskentelyä tarvitsee ne lääkkeet ja mieluiten niin, että "itse pystyy rahoittamaan ne" -> muutoin koko juttu tulee veronmaksajien kontolle.
Lapsiperheiden toimeentuloa on hyvä tukea, koska on halvempaa antaa pikuisen lisää tukea, kuin maksaa koko perheen ylläpito verovaroilla(lisäksi pitkän aikavälin seuraukset mm. työkykyistrn veronmaksajien kasvattaminen).

Tässä ajatellaan, että jos lapsiperheellä menee liian tiukalle, niin "kostona" lopettavat työnteon ja elävät vielä paljon niukemmin Kelan tuilla?
Lääkkeiden vuosiomavastuu, noin 600 €, on kyllä aika iso. Se tekee noin 50 euroa kuussa. Suurimmat lääkemäärät kulunevat eläkeläisillä, missä pienellä eläkkeellä joutuu lääkkeistä maksamaan yhtä paljon kuin suurella eläkkeellä.

 

[jarppi83]

Kyllä minä nuo tiedostan, ärsyttää se silti maksaa jonkun elintasosairauksia kun on itse yrittänyt pysyä terveenä. Valtio ei mitenkään motivoi pysymään terveenä, vaan kun turpoat ja saat diabeteksen, sydänkohtauksen jne. apua tulee ilmaiseksi. Lapsiperheille voisi minun puolesta antaa enemmän tukea, syntyvyys pitäisi saada nousuun.

Onhan sitä monta muutakin asiaa perattavana tässä yhteiskunnassa: meillä on hurja joukko eläkeläisiä, joidenka dosetit pullottaa täynnä lääkkeitä ja omavastuut täynnä ensimmäisinä kuukausina lääkkeiden hinnoista johtuen. Parhaimmassa tapauksessa ollaan kansaneläkkeellä, käydään dialyysihoidossa, lääkekulut vuodessa on tuhansia euroja, päivystyskäyntejä terveydenhuollossa toistakymmentä vuodessa, eli elimistö jatkaa hidasta mutta varmaa rappeutumista -> tätä touhua sitten jatkuu useampia vuosia, kunnes on pakko ottaa sisälle hoitolaitokseen; hoitolaitoksessa sitten kituutellaan vielä 5-10-vuotta kun viimein heittää veivin. Paljonko tämä lysti sitten maksaa yhteiskunnalle? Nopeasti ollaan tilanteessa, että 40-vuotisen keskituloisen työuran verokertymästä ei jää hirveästi yli esimerkin Yksilön aiheuttamaa kuormaa yhteiskunnalle. Kärjistetty esimerkki, mutta eläkeläisiä on meillä hurja määrä ja monenlaisia yksilöitä on, mutta keskimääräisen eliniän jatkuva nouseminen on riski yhteiskunnan kustannusten räjähtämisestä käsiin. Lisäksi naiset vielä elävät pitempään ja ovat yleisemmin kansaneläkkeen varassa rikkonaisen tai lyhyemmän työuran takia (pienempi eläkekertymä).

 

[10R]

Tämä. Itselläkin on pakka kunnossa, koska olen säästänyt heti kun pääsin intistä ja pääsin töihin. Sijoittanut lisäksi +7vuotta. Puhelimena iPhone Pro 11 vaikka olisi varaa ostaa joka vuosi uusi, mutta ei tarvetta. Apple Watchikin oli mallia 3 ja hajosi juuri, niin ostin uuden. Vaikka sitäkin voisi vaihtaa joka vuosi. Telkkari on vuodelta 2009 tai jotain ja vaihtuu, kun se hajoaa.

Autoksi vaihtui pari vuotta sitten Toyotan hybridi. Varmaan väärin taas tehty, kun en ostanut ylihintaista ja paljon soppaa syövää bemaria tai Audia.

Asun kerrostalokolmiossa kaukolämmöllä. Nyt mun kämpän hinta pitäs mennä ylöspäin, kun kaikki ylivelkaantuneet omk-talon omistajat joilla on sähkölämmitys haluaisi muuttaa mun kämppään kohtuu kulujen takia. Ei tietenkään onnistu, kun meillä on vakuutusyhtiö nimeltä valtio joka pelastaa ylivivuttaja sähköntuhlaajat.

Monet omakotitaloissa asuvat ovat säästäneet ja säästävät edelleen. Tavanomaisesti niihin asuntoihin tarvitaan se omarahoitusosuus ennen, kun pankki suostuu edes asuntolainaa antamaan. Luulin että nuo puhelimien yms. härvelien "statusjutut" koskisi vain yläasteikäisiä. Harmittaako se Tojotalla ajaminen niin paljon, että sitäkin pitää muiden autoihin verrata. Eihän Corolla hybrid edes ole mikään edullinen, vaan myynnissä on paljon edullisempiakin toimivia autoja.

Kasvukeskuksissa nousee omakotitalojen hinnat siinä missä osakehuoneistojenkin. En kyllä usko, että kovin moni omakotitalon omistaja haluaisi palata takaisin kerrostaloon. En ainakaan itse koe asiaa niin, kotona on paljon mukavampi tehdä etäpäiviäkin, kun on hieman enemmän tilaa. Eikä tarvitse kuunnella naapureiden metelöintiä tai miettiä häiriintyykö naapuri jostain mitä itse tekee. Eikä tarvitse maksella rengashotellille renkaiden kausisäilytyksestä. Monesta muusta asiasta olisin ennen asumiskuluja valmis tinkimään.

Jos yhtään lohduttaa, niin varaisiirtoveroa ne omakotitalon omistajat ovat kasvukeskuksissa maksaneet hyvän käytetyn auton verran. Ja suurin osa niistä taitaa maksaa suurinta lasten päivähoitomaksuakin.

 

[Master_Of_Disaster]

Tuo lastenhoitomaksu saa edelleen näkemään hieman punaista. Se kun oli melkein ilmainen(?) kaikille "köyhille", eli työtön yh-vanhempi sai viedä mukulansa hoitoon ja itse vetelehtiä kotona. Kyllä sapetti maksaa samaan aikaan täyttä maksua parista lapsesta, kun toisen lapsen hoitokaverin äiti löhösi kotona päivät, kun itse kävin töissä (tai oltiin/ollaan molemmat vanhemmat töissä). Varmaan sama on vieläkin.
Lapsen hoito voi olla vaikka ilmainen, jos on pienituloinen, mutta kunhan käy töissä ja oikeasti tarvetta sille hoidolle.


Edit. Piti googlailla, kun ei muista enää tarkkaan. Niin kuntakohtaisia erojahan näissä maksuissa on. Mutta kaikilla oikeus viedä lapset hoitoon , oli oikeasti hoidon tarvetta tai ei.

 

[potero]

Tuo lastenhoitomaksu saa edelleen näkemään hieman punaista. Se kun oli melkein ilmainen(?) kaikille "köyhille", eli työtön yh-vanhempi sai viedä mukulansa hoitoon ja itse vetelehtiä kotona. Kyllä sapetti maksaa samaan aikaan täyttä maksua parista lapsesta, kun toisen lapsen hoitokaverin äiti löhösi kotona päivät, kun itse kävin töissä (tai oltiin/ollaan molemmat vanhemmat töissä). Varmaan sama on vieläkin.
Lapsen hoito voi olla vaikka ilmainen, jos on pienituloinen, mutta kunhan käy töissä ja oikeasti tarvetta sille hoidolle.


Edit. Piti googlailla, kun ei muista enää tarkkaan. Niin kuntakohtaisia erojahan näissä maksuissa on. Mutta kaikilla oikeus viedä lapset hoitoon , oli oikeasti hoidon tarvetta tai ei.

Eikö tässä nyt ole taas kysymys ihan täysin eri asiasta? Miten tämä liittyy ketjun aiheeseen?

 

[jarppi83]

Isovanhempani ja heidän tutut ovat juuri siinä iässä missä tarvitaan paljon kalliita hoitoja, sen vielä voin ymmärtää, että käytetään paljon resursseja johonkin syöpähoitoon, mutta entä täysin houriossa olevat? Mikä järki on elättää jotain muistisairasta pahimmillaan kymmeniä vuosia, hintalappu tuhansia kuukaudessa ja itse kohde lähinnä kärsii. Se onkin jännä eettinen pohdinta, eihän ihmisiä voi alkaa tappamaan vaikka se olisi heille itselleenkin parempi ratkaisu kuin jatkuva kärsimys.

Olen itse pohtinut tätä asiaa myös. Kaksi esimerkkiä: muistisairas, jolla ei pää toimi ollenkaan ja keho on näennäisen hyvässä kunnossa. Sitten mieleltään täysin toimivassa kunnossa oleva, mutta oman kehonsa vankina. Vastaavia tapauksia on runsaasti oikeassa elämässä. Miten pitkään täytyy elämää vaalia? Kumman kohdalla pitäisi töpseli vetassa pois? Missä kohtaa hippokrateen vala raja tulee vastaan? Jos tervepäinen haluaa pois ja omaiset laittaa vastaan, ketä kuunnella? Jos mieleltään poissaoleva on tyyliin täysi kasvi ja omaiset haluaa pitää hengissä, koska eivät osaa luopua, mitä tehdä?

Alkaa tosin menemään hieman ohi aiheen, mutta yhtenä tärkeänä osana kokonaisuutta, kun niukkuutta on vain jaossa...

 

[Master_Of_Disaster]

Eikö tässä nyt ole taas kysymys ihan täysin eri asiasta? Miten tämä liittyy ketjun aiheeseen?

No etäisesti voisi liittyä elämisen kustannuksiin ja tukiin, joista oli puhetta. Tämäkin kaikille oikeus päivähoitoon ja siinä tapauksessa jossa vanhempi on kotona, sekä hoito melkein maksutonta, on täysin turha tukimuoto monessa tapauksessa ja pois jostain oleellisemmasta tuesta, joita oikeasti joku avun tarpeessa voisi tarvita. Tulojen mukaan progressiivinen tuki on ihan ok, mutta oikeus hoitopaikkaan tulisi olla riippuvainen siitä, että oikeasti tarvitsee sitä hoitoa.

 

[Mikkos]

No etäisesti voisi liittyä elämisen kustannuksiin ja tukiin, joista oli puhetta. Tämäkin kaikille oikeus päivähoitoon ja siinä tapauksessa jossa vanhempi on kotona, sekä hoito melkein maksutonta, on täysin turha tukimuoto monessa tapauksessa ja pois jostain oleellisemmasta tuesta, joita oikeasti joku avun tarpeessa voisi tarvita. Tulojen mukaan progressiivinen tuki on ihan ok, mutta oikeus hoitopaikkaan tulisi olla riippuvainen siitä, että oikeasti tarvitsee sitä hoitoa.

No, ihan vastaavasti taas suurituloiset saa lapsilisää mitä he eivät tarvitsisi.

Aina ei hyvinvointimaassa mene nallekarkit tasan.

 

[Jonaz]

-

 

[Master_Of_Disaster]

No, ihan vastaavasti taas suurituloiset saa lapsilisää mitä he eivät tarvitsisi.

Aina ei hyvinvointimaassa mene nallekarkit tasan.

Toki jotain yleensä on tehty tai tekee että on "suurituloinen". Joten vertailu täysin vastikkeettomiin tukiin tuntuu vähän kaukaa haetulle.

 

[chrisekh]

Aina ei hyvinvointimaassa mene nallekarkit tasan.

Life is pay to win

 

[Ernomies]

Keväällä ja kesällä oli kaupalla, yrittäjillä ja kuljetusyhtiöillä kova itku kalliista polttoainesta ja hinnat nousi nopeaan tahtiin jonka näemme nyt inflaation muodossa monessa tuotteessa ja palvelussa. Polttoaineiden hinta on vaivihkaa pudonnut lähelle sitä tasoa joka oli ennen ukrainan tapahtumia. Hinnat kaupassa ja palveluissa ei putoa... Seuraavana vuonna edelleen tulokuninkaallisia ovat nämä meidän kylän kauppiaat ja muut velmut.
Sitä olen ihmetellyt, kun kukaan ei puhu asiasta halaistua sanaa. Luulisi jotain toimittajia/mediaa kiinnostavan tämmöiset hyvin myyvät uutiset raha- ja veroasioista, joilla jo pelkällä lööpillä saadaan katkeruutta normi kansalaiseen, kun joillain pyyhkii hyvin, tai paremmin kuin itsellä.

Tällä hetkellä myös maakaasun hinta on alempana kuin viime heinäkuussa vaikka elämme keskitalvea.

 

[Tonnin Seteli]

Muu ruoka on jo korjattu pelloilta kauan sitten, eikä polttoaineen hinta vaikuta siihen enää.

Tässä on yleinen väärinkäsitys elintarvikelogistiikasta. Toki työkonepolttoaine ja lämmityspolttoöljy on jo savuna ilmassa - ja varmuussyistä ostettu pirun kallista tilalle mutta vain osa tarpeesta ensi kauden aloitukseen.

Energiatuotteiden tarve ei lopu siinä kohdassa. Joidenkin tuotteiden säilytys kuluttaa energiaa - satoa on jätetty päättyneenä vuonna korjaamatta energian hintojen vuoksi - mutta puutarhataloudesta kertoo ehkä joku joka enemmän tietää.

Kun ostamme leipää maaliskuussa tai viinapullon vapuksi, mistä se tulee? Yksinkertaistetaan kotimaisiin raaka-aineisiin jotta rahtilaivat jäävät vain nimeltä mainittaviksi. Niin, se kotimainen vilja ei kulje siten että se ajetaan syyskuun aikana hirveää munaravia johonkin jättisiiloihin lepäämään. Joillakin suurviljelijöillä ei tietysti ole kapasiteettia säilyttää teoriassakaan kuin pieni osa, ja jotkut pienviljelijätkin myyvät etukäteen tai kassavajeeseen heti syksyllä. Monilla on kuitenkin koko sato myymättä omissa tiloissa. Kuulun itsekin näihin bisnesneroihin, ja onhan hinta tässä jo ehtinyt mukavasti laskea. Ja siis miten hyvänsä homma hoidetaan, mitä kukin kenelle maksaa, niin maajussien pihoista sitä tavaraa ajetaan ympäri vuoden. Se nyt vaan on logistisesti järkevää. Toki on erilaisia välivarastoja, varavarastoja ja isoja siiloja, mutta niitähän ei ole tarkoitus pitää tyhjänä vaan tekevät varmuusvarastositoumuksia jne.

Lyhyemmin ja yksinkertaisemmin asian voi esittää siten, että markkinahinta tosiaan vaihtelee myös satojen välillä eikä elintarviketeollisuus osta kaikkea ennakkoon. Eikä heidän kannata eikä missään myytäisi tarpeeksi. (E: ja sama periaate sitten sovellettavissa rehualan toimintaan) Käytännössä moni alkutuottajakaan ei voi varmuudella lukita kuin osan vaikka haluaisi. Viljelysuunnitelma voi muuttua esimerkiksi kevään aikana byrokratian vuoksi tai kesäkuussa säätilan takia.

Viljaahan voi käyttää myös energiapolttoaineeksi puupolttoaineiden sekaan tai niiden tilalla. Eikä siis pelkästään homeista, sekoittunutta tai vähän kevyttä vaan ihan priimaakin. Sekin kun voi olla halvempaa. Ihmettelen jos moni ei ole keksinyt tätä uutena juttuna tänäkin talvena jo oikean polttoaineen saatavuusongelmankin takia. Jotkut pellettikattilat on ihan alunperin speksattu tällaiselle optiolle. Pidän moista jonkinasteisena häväistyksenä jos menee muuta kuin kelpaamatonta, mutta minkäs markkinoille ja pakkaselle tekee.

Kaiken hyvän päälle se kallein logistiikka eli kullan arvoiseksi muuttunut äitien tekemä pilaantuvat einari pitää kuskata eri kokoisiin myymiöihin ja mielellään aina ajallaan ettei mikään hylly tyhjene. Siinä menee energia aina päivän hintaan.

 

[10R]

No, ihan vastaavasti taas suurituloiset saa lapsilisää mitä he eivät tarvitsisi.

Aina ei hyvinvointimaassa mene nallekarkit tasan.

Niimpä. Jokainen ajattelee asiaa omista lähtökohdistaan. En kyllä pidä tuota lapsilisää sen suuruisena, että siitä kenenkään kannattaisi kateellinen olla. Kaipa ne suurituloisemmatkin sille jotain käyttöä keksii. Samalla tavalla maksavat 24% arvolisäveroa ostoksistaan, kun muutkin tuensaajat. Lapsiperheissä ns. "pakollisia" kuluja on vain enemmän, kun lapsettomissa talouksissa. Usein se omakotitalokin on hankittu silloin, kun lisänelijöille on tarvetta.

Monelle lapsiperheelle nuo sähkötuetkin osuu, niin ehkä niissäkin on jotain hyvää. Toki mukaan mahtuu lapsettomiakin sähkönkäyttäjiä, mutta en nyt jaksa heille kuitenkaan kateellinen olla. Valtio kyllä pitää siitä huolen, että jokainen saa maksaa veroja tavalla taikka toisella.

 

[inexcess]

Aivan perseelleen tämä sähkötukihimmeli meni. Tällaisella rahajaolla valtio saadaan nopeasti konkkaan. Mutta eihän tämä ole mitään uutta tältä hallitukselta. Ihan samaan tyyliin heittivät ~800 miljoonaa yritysten koronaelvytystukia tuhkana tuuleen.

Olen itse paljon parjattu omakotiasuja. En tarvitse sähkötukea, mutta saan sen silti. Olen keskustellut muutaman muunkin omakotiasujan kanssa. Hekään eivät tarvitse sähkötukea, mutta saavat sen silti.

Sähkötuki olisi pitänyt jakaa sossun luukulta sitä oikeasti tarvitseville. Jakokriteerinä olisi voinut olla: sähkölasku johon halutaan korvausta, talouden henkilömäärä, talouden bruttotulot. Näillä kolmella kriteerillä olisi tuen saanut helposti osoitettua jotakuinkin oikeisiin osoitteisiin.

 

[Tonnin Seteli]

Ihan tavallinen sosdem ääniä kalasteleva vähän lisämenoja aiheuttava tulonsiirtotoimihan sieltä tuli. En yllättynyt.

Toisaalta minulla kävi tuuri koska edullinen määräaikaisuus oikeasti jotain kuluttavassa kohteessa kesti kuluneen vuoden ja alkaneena vuonna pääsee mitään tekemättä alle 30 sentin vaihtoehtojen ollessa auki, ja enimmät säästötoimet on jo tehty. Joku 100 kWh/kk kaupunkikulutus on suuruusluokaltaan sitä, että on ihan vitun sama vaikka sopimuksen valinta meni perseeseen enimmän osan viime vuotta. Sekin hinta sopivasti laskee.

Jos kriisi vielä oikein sujuvasti uudelleen perkelöityy vastoin ennusteita, niin sitten niitä toimia kovasti kaivataan. Seuraavaksi siis demaroidaan ihan sama vähän isommin uudelleen.

Joka tapauksessa pääsen taas maksamaan enkä yhtään ylläty etten sattunut taaskaan tulemaan valituksi ilmaisen rahan jaossa.

 

[B12]

No, ihan vastaavasti taas suurituloiset saa lapsilisää mitä he eivät tarvitsisi.

Aina ei hyvinvointimaassa mene nallekarkit tasan.

Ja suurituloiset maksavat ”hieman” enemmän veroakin. Nyrkkisääntönä voit laskea, että palkankorotuksesta jää puolet käteen. Loput menee veroprosentin nousuun.

 

[Mikkos]

Ja suurituloiset maksavat ”hieman” enemmän veroakin. Nyrkkisääntönä voit laskea, että palkankorotuksesta jää puolet käteen. Loput menee veroprosentin nousuun.

Miten tää liittyy siihen että saavat lapsilisää vaikka eivät tarvitsisi?

 

[B12]

Miten tää liittyy siihen että saavat lapsilisää vaikka eivät tarvitsisi?

Samalla tavalla kuin 100kWh sähkölaskusta saa tukea, vaikka ei tarvitsisi.

 

[potero]

Samalla tavalla kuin 100kWh sähkölaskusta saa tukea, vaikka ei tarvitsisi.

Oli kai siinä sentään joku 100€/kk omavastuu

 

[10R]

Aivan perseelleen tämä sähkötukihimmeli meni. Tällaisella rahajaolla valtio saadaan nopeasti konkkaan. Mutta eihän tämä ole mitään uutta tältä hallitukselta. Ihan samaan tyyliin heittivät ~800 miljoonaa yritysten koronaelvytystukia tuhkana tuuleen.

Olen itse paljon parjattu omakotiasuja. En tarvitse sähkötukea, mutta saan sen silti. Olen keskustellut muutaman muunkin omakotiasujan kanssa. Hekään eivät tarvitse sähkötukea, mutta saavat sen silti.

Sähkötuki olisi pitänyt jakaa sossun luukulta sitä oikeasti tarvitseville. Jakokriteerinä olisi voinut olla: sähkölasku johon halutaan korvausta, talouden henkilömäärä, talouden bruttotulot. Näillä kolmella kriteerillä olisi tuen saanut helposti osoitettua jotakuinkin oikeisiin osoitteisiin.

Onhan se näinkin, mutta eipä tämä valtio taida vielä tuohon sähkötukeen kaatua. Hieman äänten kalastetulta tuo viimeisin tukipäätös haiskahtaa, kun usein hallituspuolueiden kannatus on laskenut seuraavissa vaaleissa. Toisaalta, jos 800 miljoonaa käytettiin muutaman y-tunnuksen pelastamiseen, niin kaipa sitä rahaa voi käyttää muutamien luottotietojenkin pelastamiseen.
Jos asiaa riittävästi kärjistää, niin kuka tuota tukea tosiallisesti tarvitsee. Elintasoa tuo korkea sähkön hinta vain laskee. Huonolla tuurilla lähtee talo alta ja ulosotto hoitaa muunkin rahan arvoisen omaisuuden realisoinnin, mutta lopulta sossu hoitaa lapsiperheelle uuden asunnon ja tarvittavan "minimitason" elämiseen. Lapsiperhettä ei varmaan voida edes häätää ennen, kun heille on uusi osoite tiedossa. Ysärin lamassa elämä oli osalle aika kovaa ja omaisuutta jaettiin uudelleen. Menikö nallikarkit tuolloin tasan, ehkä ei. Itse toivon ettei tuo tilanne toistu.

Tottahan se on, että osalle tuo sähkötuki ei varmaan ole millään tapaa välttämättömyys edes nykyisen elintason ylläpitämiseen. Ennen kesälomien koittamista voi miettiä, että haluaako vielä vaihtaa lomarahat vapaaksi vai onko niille rahoille käyttöä. Osa lyhennettyä työaikaa tekevistä varmaan miettii myös pitäisikö alkaa tekemään täyttä työaikaa. Jos palkankorotuksesta menee yli puolet veroa, niin kannattaa laskea myös paljonko "menettää", jos alkaa tekemään lyhennettyä työaikaa. Se menetys ei välttämättä tunnu kovin suurelta.

 

[renee]

Onhan se näinkin, mutta eipä tämä valtio taida vielä tuohon sähkötukeen kaatua. Hieman äänten kalastetulta tuo viimeisin tukipäätös haiskahtaa, kun usein hallituspuolueiden kannatus on laskenut seuraavissa vaaleissa. Toisaalta, jos 800 miljoonaa käytettiin muutaman y-tunnuksen pelastamiseen, niin kaipa sitä rahaa voi käyttää muutamien luottotietojenkin pelastamiseen.
Jos asiaa riittävästi kärjistää, niin kuka tuota tukea tosiallisesti tarvitsee. Elintasoa tuo korkea sähkön hinta vain laskee. Huonolla tuurilla lähtee talo alta ja ulosotto hoitaa muunkin rahan arvoisen omaisuuden realisoinnin, mutta lopulta sossu hoitaa lapsiperheelle uuden asunnon ja tarvittavan "minimitason" elämiseen. Lapsiperhettä ei varmaan voida edes häätää ennen, kun heille on uusi osoite tiedossa. Ysärin lamassa elämä oli osalle aika kovaa ja omaisuutta jaettiin uudelleen. Menikö nallikarkit tuolloin tasan, ehkä ei. Itse toivon ettei tuo tilanne toistu.

Tottahan se on, että osalle tuo sähkötuki ei varmaan ole millään tapaa välttämättömyys edes nykyisen elintason ylläpitämiseen. Ennen kesälomien koittamista voi miettiä, että haluaako vielä vaihtaa lomarahat vapaaksi vai onko niille rahoille käyttöä. Osa lyhennettyä työaikaa tekevistä varmaan miettii myös pitäisikö alkaa tekemään täyttä työaikaa. Jos palkankorotuksesta menee yli puolet veroa, niin kannattaa laskea myös paljonko "menettää", jos alkaa tekemään lyhennettyä työaikaa. Se menetys ei välttämättä tunnu kovin suurelta.

Äänten kalastelu on varmaan tavoite osalle puolueista, mutta suurin osa kotitalouksista ei saa penniäkään sähkötukia ja heille on jätetty vain maksajan rooli

Aiemmin syksyllä päätettyjä sähkötukia saa arvion mukaan n. 100 000 kotitaloutta ja tätä kertakorvausta tietysti enemmän, koska kuukausittainen omavastuu on selvästi pienempi (400e vs. 100e), mutta puhutaan edelleen muutamista sadoistatuhansista kotitalouksista. Kotitalouksia on vajaa kolme miljoonaa, joten leijonaosa ei saa yhtään tukea. Jos lämmitys on hoidettu muulla kun sähköllä tai esim. taloyhtiön toimesta ja kuluttaja maksaa vain käyttösähkön, niin tukia saa korkeintaan roposia (ellei esim. lataa sähköautoa 24/7).

 

[inexcess]

Onhan se näinkin, mutta eipä tämä valtio taida vielä tuohon sähkötukeen kaatua. Hieman äänten kalastetulta tuo viimeisin tukipäätös haiskahtaa, kun usein hallituspuolueiden kannatus on laskenut seuraavissa vaaleissa. Toisaalta, jos 800 miljoonaa käytettiin muutaman y-tunnuksen pelastamiseen, niin kaipa sitä rahaa voi käyttää muutamien luottotietojenkin pelastamiseen.
Jos asiaa riittävästi kärjistää, niin kuka tuota tukea tosiallisesti tarvitsee. Elintasoa tuo korkea sähkön hinta vain laskee. Huonolla tuurilla lähtee talo alta ja ulosotto hoitaa muunkin rahan arvoisen omaisuuden realisoinnin, mutta lopulta sossu hoitaa lapsiperheelle uuden asunnon ja tarvittavan "minimitason" elämiseen. Lapsiperhettä ei varmaan voida edes häätää ennen, kun heille on uusi osoite tiedossa. Ysärin lamassa elämä oli osalle aika kovaa ja omaisuutta jaettiin uudelleen. Menikö nallikarkit tuolloin tasan, ehkä ei. Itse toivon ettei tuo tilanne toistu.

Tottahan se on, että osalle tuo sähkötuki ei varmaan ole millään tapaa välttämättömyys edes nykyisen elintason ylläpitämiseen. Ennen kesälomien koittamista voi miettiä, että haluaako vielä vaihtaa lomarahat vapaaksi vai onko niille rahoille käyttöä. Osa lyhennettyä työaikaa tekevistä varmaan miettii myös pitäisikö alkaa tekemään täyttä työaikaa. Jos palkankorotuksesta menee yli puolet veroa, niin kannattaa laskea myös paljonko "menettää", jos alkaa tekemään lyhennettyä työaikaa. Se menetys ei välttämättä tunnu kovin suurelta.

Äänten kalasteluahan tämä taitaa olla. Mutta mielestäni niitä talouksia pitäisi tukea, jotka kestä nykyistä 4-7x sähkön hintaa, koska äkillistä kustannuspainetta on tullut lyhyessä ajassa paljon muuallekin. En ajattele näin pelkästään hyväntahtoisuuttani vaan myös talouden kannata. Jos esimerkiksi 70.000 kotitaloutta ajautuu nykytilanteen vuoksi vararikkoon, on jälkihoito paljon kalliimpaa kuin hetkellinen tukeminen korkeissa sähköhinnoissa.

Valtiontalous ei varmastikaan kaadu leväperäisesti jaettuihin sähkötukimiljooniin, eikä myöskään aiemmin mainitsemaani 800 miljoonan euron turhaan koronatukipakettiin yrityksille. Mutta kun näitä tulee liukuhihnalta ja siihen päälle muu huonosti hoidettu taloudenpito + EU:lle maksettavat tukiaiset mm. elvytyspaketin muodossa.

Yhtälön loppusumma on sellainen, että Suomen julkinen talous tekee ennen pitää defaultin. Se on sitten jotakin sellaista, jolla on suuri vaikutus jokaisen Ioteckkiin kirjoittavan arkeen, oli sitten työllinen, työtön, lapseton, lapsellinen, eläkkeellä tai jotakin muuta.

 

[10R]

Äänten kalasteluahan tämä taitaa olla. Mutta mielestäni niitä talouksia pitäisi tukea, jotka kestä nykyistä 4-7x sähkön hintaa, koska äkillistä kustannuspainetta on tullut lyhyessä ajassa paljon muuallekin. En ajattele näin pelkästään hyväntahtoisuuttani vaan myös talouden kannata. Jos esimerkiksi 70.000 kotitaloutta ajautuu nykytilanteen vuoksi vararikkoon, on jälkihoito paljon kalliimpaa kuin hetkellinen tukeminen korkeissa sähköhinnoissa.

Valtiontalous ei varmastikaan kaadu leväperäisesti jaettuihin sähkötukimiljooniin, eikä myöskään aiemmin mainitsemaani 800 miljoonan euron turhaan koronatukipakettiin yrityksille. Mutta kun näitä tulee liukuhihnalta ja siihen päälle muu huonosti hoidettu taloudenpito + EU:lle maksettavat tukiaiset mm. elvytyspaketin muodossa.

Yhtälön loppusumma on sellainen, että Suomen julkinen talous tekee ennen pitää defaultin. Se on sitten jotakin sellaista, jolla on suuri vaikutus jokaisen Ioteckkiin kirjoittavan arkeen, oli sitten työllinen, työtön, lapseton, lapsellinen, eläkkeellä tai jotakin muuta.

Näin se taitaa olla. Mitä tapahtuu palvelualoille, jos 70 000 kotitaloutta ajautuu vararikkoon ja vielä suurempi määrä käyttää rahansa vain välttämättömien asumiskustannuksien kattamiseen. Ei tuo varmasti taloudelle hyvää tekisi.
Kyllä tässä kieltämättä ollaan vähän Kreikan tiellä, jos ei mitään korjausliikkeitä tehdä. Keskustelu tuntuu tästä aiheesta toisinaan hieman erikoiselta. Ensin omakotitaloasukkaille sanottiin, että siitä saitte, oma valinta jne. kun sähkön hinta raketoi. Sen jälkeen, kun valtio tulee tukijaisilla apuun, niin kaikien pitäisi saada avustusta, vaikka lämmittäisi kaukolämmöllä. Toisinaan ohjeistetaan, että olisi pitänyt säästää "puskuria" kustannusten nousun varalle. Mutta toisaalta, jos kertoisi sijoittavansa lapsilisät, niin sekin olisi varmaan väärin säästetty. Eihän rikkaat niitä tarvitse . Aamulehdessä oli jo kirjoitus siitäkin, että punalaputetut elintarvikkeet pitäisi jättää hyllyyn, jos on varaa ostaa normaalihintainen tuote.

Jossain vaiheessa alkaa inflaatio myös valtion tarjoamassa vastikkeettomassa elintasossa ja eniten siitä kärsivät vähäosaiset. Toivottavasti heidän mieltä kuitenkin lämmittää tuolloin tietoisuus muidenkin elintason laskusta.
EDIT: Lisätty linkki Aamulehden kolummiin.

 

[KapteeniTunkki]

Keskustelu tuntuu tästä aiheesta toisinaan hieman erikoiselta. Ensin omakotitaloasukkaille sanottiin, että siitä saitte, oma valinta jne. kun sähkön hinta raketoi. Sen jälkeen, kun valtio tulee tukijaisilla apuun, niin kaikien pitäisi saada avustusta, vaikka lämmittäisi kaukolämmöllä. Toisinaan ohjeistetaan, että olisi pitänyt säästää "puskuria" kustannusten nousun varalle. Mutta toisaalta, jos kertoisi sijoittavansa lapsilisät, niin sekin olisi varmaan väärin säästetty. Eihän rikkaat niitä tarvitse . Aamulehdessä oli jo kirjoitus siitäkin, että punalaputetut elintarvikkeet pitäisi jättää hyllyyn, jos on varaa ostaa normaalihintainen tuote.

Yhdenvertaisuusperiaattestahan tästä puhutaan kaikki. Ratkaisu siihen vaan vaihtelee poliittisen kannan mukaan: noin karkeasi ottaen vasemmiston mielestä kaikkien pitäisi saada paljon ja oikeiston mielestä kenenkään ei pitäisi saada mitään. Kärsijät löytyy sitten kääntäen hyötyjien kanssa.

Reaaliratkaisu on jostain tuosta välistä, mutta rajojen vetäminen menee aina joidenkin kummallisten tapausten kohdalta väärin.

 

[Taneli-]

Tässä on esim. artikkeli henkilöstä (nainen, kantasuomalainen, 25 vuotias) joka on "minusta" pienituloinen (kyllä, varmasti löytyy tältäkin foorumilta opiskelijoita, työttömiä, pätkätyölaisiä jne. joilla pienemmät tulot). Hän tienaa käteen noin 2100€/kk. Tästä hän laittaa säästöön yli 1000€.

Heidi, 25, säästää parin tonnin nettotuloista yli 1 000 euroa kuussa – näin hän onnistuu: ”Varallisuus tuo mielenrauhaa”

Heidi Kohonen, 25, saa käteen 2 100 euroa kuussa. Hänellä on kova säästötavoite: puolet palkasta joka kuukausi. Lue, miten Heidi onnistui.

duunitori.fi

Sijainti, pieni paikkakunta rivitalossa vuokralla Lahden kupeessa. Asuu puolisonsa kanssa.

"
Kohosella jää palkasta käteen noin 2 100 euroa kuussa. Kiinteät kulut – asuminen, autoilu, opintolainan lyhennys, ruoka, puhelinlasku – ovat noin 850 euroa kuussa. Näiden lisäksi rahaa menee muun muassa kuntosaliin, ratsastusharrastukseen, ravintoloihin ja suoratoistopalveluun. Kuukausittainen tavoitebudjetti menoille on 1 200 euroa.

Viime vuoden aikana Kohonen säästi 12 500 euroa eli 40 prosenttia vuosituloistaan. Tämän vuoden osalta säästötavoite on 15 000 euroa.

Säästöistä 500 euroa menee kuukausittain ASP-tilille ja loput sijoituksiin. Kohonen sijoittaa neljään passiiviseen indeksirahastoon. Lisäksi hänellä on 4 000 euron puskuritili.

Tällä hetkellä Kohosen nettovarallisuus on noin 20 000 euroa.
"

Toki jokaisen ihmisen tilanne on omanlaisensa ja aiemmin laitoin linkkiä tilanteesta missä pariskunnalla oli 7 lasta ja ulosotossa/laskuja/asuntolainaa noin 300k.

Mutta se mitä olen aiemminkin sanonut pitää minusta paikkansa, eli ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Tässä henkilö josta kerrotaan:
"
Käytin paljon rahaa turhiin pieniin juttuihin, kuten vaatteisiin, päihteisiin ja sisustustavaroihin
"

Eli tietysti kaiken saa menemään jos haluaa. Mutta nyt hänellä riittää kuitenkin rahat paitsi vältttämättömiin myös ravintolaan, suoratoistoon, kuntosaliin, ratsastusharrastukseen jne. Budjettia ei siis ole venytetty äärimmäisen tiukaksi. Lisäksi hänellä on autoilua, opintolainan lyhennystä jne. eli kyse ei ole siitäkään että liikuttaisiin bussilla / kävellen.

Hän pitää kirjaa tuloista sekä menoista mutta silti rahaa riittää paitsi säästöön myös laadukkaaseen ruokaan (ei sitä halvinta opiskelija muonaa tai avustuksesta ilmaisia sapuskoja), harrastuksiin ja matkailuun. Lopettanut vaan impussiostokset ja suurimman osan turhista mieliteoista.

 

[Master_Of_Disaster]

Oleellista olisi ollut mainita myös Heidin puolison tulot ja menot, sekä missä suhteessa maksavat noita kuluja keskenään.

Muuten tälläkään jutulla ei ole viihdearvoa kummempaa merkitystä.

 

[Taneli-]

Oleellista olisi ollut mainita myös Heidin puolison tulot ja menot, sekä missä suhteessa maksavat noita kuluja keskenään.

Muuten tälläkään jutulla ei ole viihdearvoa kummempaa merkitystä.

Jos nyt vaikka (kuten suurin osa?) 50/50 maksavat niin kummasti se 2400€ riittää vuokraan, autoiluun, ruokaan, puhelinlaskuun, harrastuksiin ja puhelinlaskuun kahdelle.

Toki jos asuu ihan Helsingin ydinkeskustassa ei varmasti rivitalovuokraan riitä edes tuo 2400€ mutta kyse oli siis " pieni paikkakunta rivitalossa vuokralla Lahden kupeessa. ". Jos vuokra on vaikka 600-800 siitä jää sitten 1600-1800€ muihin kuluihin.
Esim. Lahden seutukunnasta Artjärvestä saisi heti 464€/kk rivitalokaksiota vuokralle...

 

[Master_Of_Disaster]

Jos nyt vaikka (kuten suurin osa?) 50/50 maksavat niin kummasti se 2400€ riittää vuokraan, autoiluun, ruokaan, puhelinlaskuun, harrastuksiin ja puhelinlaskuun kahdelle.

Toki jos asuu ihan Helsingin ydinkeskustassa ei varmasti rivitalovuokraan riitä edes tuo 2400€ mutta kyse oli siis " pieni paikkakunta rivitalossa vuokralla Lahden kupeessa. "

Jos oletetaan näin, mutta ei voida yleistää tätä kulujen puolittamista, kuten ei omallakaan kohdalla ole näin.

Kun sitä ei kerrota jutussa, niin todellisuus voi olla mitä vaan.




Esim. Meillä minä olen maksanut aina kaikki asumiset kulut, viihdepalvelut, molempien autoilun kulut, esim. huollot (puoliso maksanut omat polttoaineet ja vakuutukset). Puoliso maksanut ruokaostokset ja muut taloustavarat. En ole vuositasolla laskenut koskaan, kumpikohan maksaa "enemmän".

 

[Boulder]

2100 euroa kuukaudessa nettona on jo ihan mukava raha, ei enää pienituloinen. Lahden alueella on asumisen kustannukset kohtuulliset ja esim. Lahteen on rakennettu paljon kerrostaloja viime vuosina, mikä on pitänyt vuokria kurissa (pl. isot toimijat kuten Lahden Talot, Kojamo yms.) Tässä naapurikunnassa hinnat on vielä kohtuullisemmat, mutta tarjontaa vähemmän jos haluaa asua vuokralla. Toisaalta läpi remontoidusta 70-luvun talosta rauhallisella alueella saa 90-neliöisen kämpän noin sadalla tonnilla ja vastike luokkaa 3 euroa neliö.

 

[Lämpöpumppu]

Tässä on esim. artikkeli henkilöstä (nainen, kantasuomalainen, 25 vuotias) joka on "minusta" pienituloinen (kyllä, varmasti löytyy tältäkin foorumilta opiskelijoita, työttömiä, pätkätyölaisiä jne. joilla pienemmät tulot). Hän tienaa käteen noin 2100€/kk. Tästä hän laittaa säästöön yli 1000€.

2100€/kk käteen on noin 2800€/kk bruttotulot, mikä ei mene enää millään pienituloisten kategoriaan. Tähän alle mahtuu kymmeniä tai satoja eri ammattinimikkeitä matalammalla palkalla.

Muuten olen samaa mieltä, että ei ne tulot vaan menot.

 

[embedded]

Katsoin jostain nettivideonpätkästä että usa on kaksi kertaa historian aikana kokenut tällaisen arvonpudotuksen eli inflaation/laman mitä nyt.
Olikohan toinen kerta vuonna 1931. Molemmilla kerroilla käytössä ollut valuutta on keploteltu defaltoitu tai mitä lie niin että sen arvo on tuhottu ja tilalle luotu uusi tai jotain sinne päin.
Eli kaikki joilla ollut käteistä tai talletuksia säästössä ovat menettäneet niiden arvon.
Mutta osaako joku historiaa paremmin tunteva sanoa että mitä on tapahtunut noina kertoina kansalaisten pankkilainoille? teoriassa nehän olisi helppo maksaa takaisin edullisesti uudella valuutalla ellei sitä erikseen ole jotenkin estetty ?

 

[Janishell]

2100€ käteen kuukaudessa ei ole pienituloinen.

 

[Tonnin Seteli]

Tässä on esim. artikkeli henkilöstä (nainen, kantasuomalainen, 25 vuotias) joka on "minusta" pienituloinen (kyllä, varmasti löytyy tältäkin foorumilta opiskelijoita, työttömiä, pätkätyölaisiä jne. joilla pienemmät tulot). Hän tienaa käteen noin 2100€/kk. Tästä hän laittaa säästöön yli 1000€.

Heidi, 25, säästää parin tonnin nettotuloista yli 1 000 euroa kuussa – näin hän onnistuu: ”Varallisuus tuo mielenrauhaa”

Heidi Kohonen, 25, saa käteen 2 100 euroa kuussa. Hänellä on kova säästötavoite: puolet palkasta joka kuukausi. Lue, miten Heidi onnistui.

duunitori.fi

Hän hoitaa kaikesta päätellen talousasioita fiksusti. Minusta tuo juttu on silti vähän ontto eikä toimi esimerkkinä juuri mistään. Pienituloinenhan esimerkkihenkilö ei ole ja riippuen perheen elatusdynamiikasta saattaa toteuttaa huomattavasti korkeampaa elintasoa kuin tuloista ja säästömäärästä äkkiä arvaisi. Varallisuutta hänellä ei nimellisesti juuri ole, ja harvallapa 25-vuotiaalla on. Sitä saattaa silti tosiasiallisesti olla.

On aivan ymmärrettävää ettei kukaan halua avata jokaista taloutensa yksityiskohtaa lehtiartikkelin. En minäkään kertoisi. Toisaalta en myöskään alunperin suostuisi esiintymään tuollaisessa jutussa tunnistettavana saati nimellä ja kuvalla.

 

[Taneli-]

On aivan ymmärrettävää ettei kukaan halua avata jokaista taloutensa yksityiskohtaa lehtiartikkelin. En minäkään kertoisi. Toisaalta en myöskään alunperin suostuisi esiintymään tuollaisessa jutussa tunnistettavana saati nimellä ja kuvalla.

Tämä on kyllä täysin totta. Esim. tällä foorumilla nyt voi kohtuu avoimesti puhua asioista mutta en menisi kertomaan edes yksinkertaisia asioita kuten paljonko on maksanut asunnosta, paljonko on jäljellä velkaa, mistä laina otettu, paljonko saan palkkaa tms. kuvalla ja nimelläni jossain lehdessä (tai tarkasti edes tällä foorumilla).

Eli lähes joka artikkelista varmaan löytyy asioita joiden perusteella voi todeta "ei tarpeeksi tietoa, en usko" jos ei juuri omia agendoja aja. Toisaalta samat henkilöt (minä mukaanlukien) eivät halua kertoa "kaikkia tietoja" itsestään ja omista tulo ja menobudjeteistaan. Mikä on täysin ymmärrettävää.

 

[10R]

Katsoin jostain nettivideonpätkästä että usa on kaksi kertaa historian aikana kokenut tällaisen arvonpudotuksen eli inflaation/laman mitä nyt.
Olikohan toinen kerta vuonna 1931. Molemmilla kerroilla käytössä ollut valuutta on keploteltu defaltoitu tai mitä lie niin että sen arvo on tuhottu ja tilalle luotu uusi tai jotain sinne päin.
Eli kaikki joilla ollut käteistä tai talletuksia säästössä ovat menettäneet niiden arvon.
Mutta osaako joku historiaa paremmin tunteva sanoa että mitä on tapahtunut noina kertoina kansalaisten pankkilainoille? teoriassa nehän olisi helppo maksaa takaisin edullisesti uudella valuutalla ellei sitä erikseen ole jotenkin estetty ?

Ei ole kyllä mitään "faktaa" tuosta miten tuo on Usassa velallisiin vaikuttanut. Voi olla että ovat siinä olleet voittajia, jos siihen asti ovat lainansa pystyneet hoitamaan.

Jos oikein olen ymmärtänyt, niin Suomessa ysärin lamassa hävisi he joilla oli valuuttalainoja ja voittivat ne joilla lainat olivat markoissa. Korkean inflaation aikana käteistä ei juuri kannattaisi olla. Tosin hyvä olisi kuitenkin varautua nouseviin korkoihin ja muihin kustannuksiin. Ensiasunnon ostajilla riittää varmaan tällä hetkellä mietittävää. Onko nyt oikea hetki ostaa asunto vai saisiko sopivan asunnon ensivuonna edullisemmin. Minkä verran asuntolainaa kannattaa tällä hetkellä ottaa jne.

 

[petepeluri]

Rahan käyttäminen ei ole säästämistä.

Yleensä ne säästetyt rahat käytetään johonkin.

 

[Taneli-]

Yleensä ne säästetyt rahat käytetään johonkin.

Toki, kun syy miksi niitä säästetään tapahtuu.

Esim. itse säästin puskuria 50-100%+ per jokainen kuukausittainen kerta kun maksoin (lyhensin) asuntolainaani. Tämä jatkui kunnes korot taas nousivat plussan puolelle.
Silloin realisoitui tuo syy miksi olin säästänyt, eli rakentanut tuota puskuria juuri kyseistä asiaa varten jolloin tein yhden suuremman kertalyhennyksen.

Sama jos kerää rahaa yllättäviä menoja varten, niitä rahoja EI käytetä ennenkuin jotain "yllättävää menoa" ilmestyy. "Yllättävä meno" voi olla esim. se että pesukone hajoaa, jolloin siihen varatusta puskurista otetaan uuden pesukoneen hinta.

Samaten jos sijoittaa pörssiin / osakkeisiin / eläkkeelle pääsyyn tjsp. niin samalla (yleensä) tekee jonkun suunnitelman mitä varten näin tekee JA koska aikoo myydä. Oli se sitten vaikka yksinkertainen "Ostan sentin osakkeita satasella, myyn jos ikinä ne nousevat kahteen senttiin" tai "Koska suurin osa Suomalaisista on sijoittanut Nokiaan ostan sen osakkeita tuhat kpl, mikäli hinta nousee ikinä päälle 10€/kpl myyn ne". Tietysti se voi olla myös luokkaa "Kun täytän 7x ja pääsen eläkkeelle myyn osakkeet ihan sama mihin hintaan ja alan viettämään eläkepäiviäni".

Löytyy myös monia joille se syy on pidempiaikainen, esim. "kun lapsenlapsi täyttää 25 vuotta hän saa nämä osakkeet, siihen saakka ostan 500€/kk lisää OP:n suosittelemia osakkeita rahastoon."

 

[petepeluri]

Tämä on 100% totta. Mutta miinuskoroilla/nollakoroilla ollaan oltu joku 7 vuotta ja säästetty "tarpeellisiin asioihin" joten jos nyt vaikka seuraavien 7 vuoden aikana päästään taas suurempiin tuloihin kuin mitä menot ovat ollaan taas "plus miinus nolla" kohdassa. Eli säästöt on käytetty mutta mistään ei ole jouduttu tinkimään (paitsi säästämisestä).

Tietysti järkevä henkilö alkaa jo aiemmin, sanotaan nyt jos asiat ovat vaikeita seuraava 2 vuotta, miettiä että sitä seuraavien 5 vuoden aikana olisi ehkä järkevää downshiftata ja muuttaa halvempaan asuntoon, myydä se isompi asuntonsa, ehkä vaihtaa pienempään autoon tai siirtyä kulkemaan bussilla / kävellen / pyöräillen, jatkaa koronan aikana tullutta "ei matkusteta ulkomaille vaan säästetään" buumia jne jne.

Kuitenkin nyt jos huomaa että ainakin hetkellisesti menot ovat suuremmat kuin tulot se on heräämisen paikka ja kannattaa alkaa miettimään mitä tehdä eikä vaan odotella "seuraavaa seitsemää vuotta" toivoen että miinuskorot palaisivat. Koska se ei ole mitenkään taattua (oikeasti yllättyisin jos niin kävisi) ja jotain muuta tarvitsee tehdä jos menot on vedetty niin tiukalle.

Paitsi jos ne säästöt on jo käytetty tarpeellisiin asioihin, on se seuraavat 7v vaikeaa. Käytännössä mitään ei voi tehdä jos palkasta ei jää säästöön asti.

 

[Lämpöpumppu]

Paitsi jos ne säästöt on jo käytetty tarpeellisiin asioihin, on se seuraavat 7v vaikeaa. Käytännössä mitään ei voi tehdä jos palkasta ei jää säästöön asti.

Määrittele tarpeellinen. Varsinkin asuntovelallisia on vaikea puolustaa, jos nollakorkoaikaan ei ole jäänyt puskuria yhtään. Matalien korkojen aikana tavanomaisten menojen lisäksi pitäisi ainakin pystyä säästämään sen verran rahaa, mitä kuluisi koron ollessa siellä 6% tuntumassa. Stressitesteissähän nimenomaan testataan, että lainanhoitokulut pystyy kattamaan muiden elämisen kustannusten lisäksi.

Lisäksi pahan päivän varalle ja yllättäviin tilanteisiin säästäminen tuntuu olevan monelle hyvin häilyvä käsite. Yllättävä tilanne ei todellakaan tarkoita ravintolailtaa tai etelän matkaa. Se ei myöskään tarkoita edes uutta puhelinta, sillä näiden käyttöikä on yleisesti ottaen hyvin lyhyt ja jokainen todennäköisesti tiedostaa omilla kulutustottumuksilla puhelimen käyttöikänsä. Sen sijaan jääkaapit ja pesukoneet voidaan olettaa kestävän jopa vuosikymmeniä, jolloin tällaisen hajoaminen voi tulla puskistakin. Toki tähänkin voi omalla käytöllä vaikuttaa merkittävästi; kuinka usein porukka puhdistaa jääkaappinsa lauhduttimen tai pyykinpesukoneen nukkasihdin? Näitähän suositellaan tehtävän vähintään kerran vuodessa.

 

[petepeluri]

Toki, kun syy miksi niitä säästetään tapahtuu.

Esim. itse säästin puskuria 50-100%+ per jokainen kuukausittainen kerta kun maksoin (lyhensin) asuntolainaani. Tämä jatkui kunnes korot taas nousivat plussan puolelle.
Silloin realisoitui tuo syy miksi olin säästänyt, eli rakentanut tuota puskuria juuri kyseistä asiaa varten jolloin tein yhden suuremman kertalyhennyksen.

Sama jos kerää rahaa yllättäviä menoja varten, niitä rahoja EI käytetä ennenkuin jotain "yllättävää menoa" ilmestyy. "Yllättävä meno" voi olla esim. se että pesukone hajoaa, jolloin siihen varatusta puskurista otetaan uuden pesukoneen hinta.

Samaten jos sijoittaa pörssiin / osakkeisiin / eläkkeelle pääsyyn tjsp. niin samalla (yleensä) tekee jonkun suunnitelman mitä varten näin tekee JA koska aikoo myydä. Oli se sitten vaikka yksinkertainen "Ostan sentin osakkeita satasella, myyn jos ikinä ne nousevat kahteen senttiin" tai "Koska suurin osa Suomalaisista on sijoittanut Nokiaan ostan sen osakkeita tuhat kpl, mikäli hinta nousee ikinä päälle 10€/kpl myyn ne". Tietysti se voi olla myös luokkaa "Kun täytän 7x ja pääsen eläkkeelle myyn osakkeet ihan sama mihin hintaan ja alan viettämään eläkepäiviäni".

Löytyy myös monia joille se syy on pidempiaikainen, esim. "kun lapsenlapsi täyttää 25 vuotta hän saa nämä osakkeet, siihen saakka ostan 500€/kk lisää OP:n suosittelemia osakkeita rahastoon."

Puskurista ei vaan ole iloa inflaatiota vastaan, koska sitä pitää jäädä yllättäviinkin menoihin.
Huonolla tuurilla eläminen kalllistuu niin paljon ettei säästöön jää oikeastaan mitään, ja silloin normaali eläminen lakkaa. Puskuria ei kannata käyttää siihen pleikkariin tai vyölaukkumatkaan.

 

[Boulder]

Huonolla tuurilla eläminen kalllistuu niin paljon ettei säästöön jää oikeastaan mitään, ja silloin normaali eläminen lakkaa.

Miten säästöön menevän summan määrä vaikuttaa normaaliin elämään? Säästöön jäävä summa on sitä rahaa, jota et käytä normaaliin elämään vaan vaikka sen lämminvesivaraajasi uusimiseen sitten joskus.

 

[petepeluri]

Määrittele tarpeellinen. Varsinkin asuntovelallisia on vaikea puolustaa, jos nollakorkoaikaan ei ole jäänyt puskuria yhtään. Matalien korkojen aikana tavanomaisten menojen lisäksi pitäisi ainakin pystyä säästämään sen verran rahaa, mitä kuluisi koron ollessa siellä 6% tuntumassa. Stressitesteissähän nimenomaan testataan, että lainanhoitokulut pystyy kattamaan muiden elämisen kustannusten lisäksi.

Lisäksi pahan päivän varalle ja yllättäviin tilanteisiin säästäminen tuntuu olevan monelle hyvin häilyvä käsite. Yllättävä tilanne ei todellakaan tarkoita ravintolailtaa tai etelän matkaa. Se ei myöskään tarkoita edes uutta puhelinta, sillä näiden käyttöikä on yleisesti ottaen hyvin lyhyt ja jokainen todennäköisesti tiedostaa omilla kulutustottumuksilla puhelimen käyttöikänsä. Sen sijaan jääkaapit ja pesukoneet voidaan olettaa kestävän jopa vuosikymmeniä, jolloin tällaisen hajoaminen voi tulla puskistakin. Toki tähänkin voi omalla käytöllä vaikuttaa merkittävästi; kuinka usein porukka puhdistaa jääkaappinsa lauhduttimen tai pyykinpesukoneen nukkasihdin? Näitähän suositellaan tehtävän vähintään kerran vuodessa.

Viimevuonna 2x ilp ja muuta pienempää. Puskuria on helvetin paljon vaikeampi kerätä yksin.

 

[Taneli-]

Miten säästöön menevän summan määrä vaikuttaa normaaliin elämään? Säästöön jäävä summa on sitä rahaa, jota et käytä normaaliin elämään vaan vaikka sen lämminvesivaraajasi uusimiseen sitten joskus.

Tämä, ei se minusta vaikuta "normaaliin elämään" jos laittaa pankkiin/säästöön/osakkeisiin vähemmän rahaa.
Toki se ON monelle osa "normaalia elämää" että säästää rahaa.
Mutta jos nyt hiuksia halkomaan aletaan niin siinä teoriassa säästää hieman aikaa muuhun jos ei ole (tai on vähemmän) rahaa sijoittamiseen ja säästämiseen.

Tietysti se tavallaan vaikuttaa mieleen, jos esim. on laskenut että säästämällä 250€/kk seuraavat 10 vuotta saa kasaan 30 000€ asunnon käsirahaan joutuu tekemään minimaalisesti (tai no, riippuu matemaattisista kyvyistä ja omasta halusta käyttää apuvälineitä) laskutoimitusta jos X(XX) kuukautta ei laitakaan tuota rahaa säästöön jolloin sen käsirahan saaminen kokoon viivästyy alkuperäisestä suunnitellusta päivämäärästä. Noin ja esimerkin vuoksi.

Mutta ei se (minusta) paljoa vaikuta yksilön normaaliin päivittäiseen elämään paitsi että yhden haaveen toteutumispäivämäärä lykkääntyy.

 

[petepeluri]

Miten säästöön menevän summan määrä vaikuttaa normaaliin elämään? Säästöön jäävä summa on sitä rahaa, jota et käytä normaaliin elämään vaan vaikka sen lämminvesivaraajasi uusimiseen sitten joskus.

Normaaliin elämään kuuluu muutakin kuin selviytyä hengissä. Esim. sitä pleikkaria ei pysty ostamaan jos ei voi säästää, tai käydä lomamatkalla, hankkia puhelinta, vaatteita, tehdä remonttia jne.

 

[Taneli-]

Normaaliin elämään kuuluu muutakin kuin selviytyä hengissä. Esim. sitä pleikkaria ei pysty ostamaan jos ei voi säästää, tai käydä lomamatkalla.

OK, eli ylellisyys tuotteet niistä joutuu tinkimään. Ei voi enää käyttää useampia tonneja lomamatkoihin, vetää niin monesti kebabbia baari-illan jälkeen taksilla liikkuen tai syödä ulkona ravintoloissa. Tuota on ensin jouduttu tekemään koronan takia, nyt nousevien elinkustannusten takia.

Eli harrastuksista ja vastaavista joutuu tinkimään, ei samalla lailla matkustelua festareille ulkomaille, jos menee niin halvempia hotelleja. Sinänsä ihan ymmärrettävä pointti.

Jostain joutuu siis tietysti tinkimään jos haluaa edelleen säästää ja sijoittaa samaan malliin, tulot eivät kasva ja menot kasvavat. Ellei sitten turvaudu niihin säästöihin, mikä toisaalta tuntuisi hieman oudolta ratkaisulta, mutta kyllähän moni niin varmasti tekee koska ei halua tinkiä siitä elintasosta mihin on tottunut.

Kuten yhdessä lehtijutussa eräs Helsingin lähiössä asuva kerrostaloasukas totesi heillä jouduttiin irtisanomaan siivooja kun piti säästää.. Eli jokainen joutuu tekemään valintoja elämässä.