• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Eihän noilla taida olla kuin "rahasähkösopimuksia". Eli jos toimitat rahaa he toimittavat sähköä.
Eli vaikka lupaisit että tuot turvetta, tuulta, vettä, radioaktiivista materiaalia, kaasua, hiiltä tai muuta eivät taida sinulle sähköä luvata...

Ehkä noiden kannattaisi tuotekehittää toimintaansa..
 
Olkoompa kriisi tai ei, niin savupiipusta ulos se savu tulee ja jo parinkymmenen metrin matkalla se leviää senverran rajusti, että saa varmasti vähemmän paskaa keuhkoon parissa tunnissa VS esim jos kuljeksii aktiivisesti käytössä olevan ostoskeskuksen parkkihallin läpi..
No se erakko kämpän savut ei ole se juttu. Ja vertaus ehkä toimii jos se sama asukas on päivätöissä ostoskeskuksen parkkihallin paikannäyttäjänä.

Mutta kuten kirjoitit tilanne on eri taajamissa, omakotitalo/paritalo taajamissa missä tulisijat ja sitä miettien että niitä käytettäisiin. homma ei kaadu yhteen satunnaiseen käyttöön, vaan se että jos alettaisiin pitkäaikaisesti ja laajasti lämittään puita kotona poltellen. Saunan säännöllinen lämittäminen puilla vaatii huuomiota ja hyvä että siihen on kiinitetty huomiota.

Isossa kuvassa luonnossa on kaikenlaisia pölyjä ja hiukkasia siinämäärin, että haja-asutusalueella uunissa puunpolton hiukkaset hukkuvat täysin taustakohinaan.
Kaukokulkeumaakin on, ja voi toki ajatella että jos mun savut menee muualle, niin ei koske mua, ja siinä toki hyvä asenne ettei ala niitä muiden savuja kritisoimaan joita joutuu hengittään.

Ja mitään tietämättä, niin toki ne ilmansaasteet sinne maahan huuhtoutuu/sitoutuu, eli paljon pienempi ongelma siellä kaukana metsässä vs päästölähteiden vieressä.
 
Joo, parhaimmillaan. Riittää karkeaan arviointiin.
Kyllä, mutta tyypillisesti lauhdevoimalat yltävät siihen 35% hyötysuhteeseen. Ei tässä kontekstissa kuitenkaan aivan merkittävä ero.
Siis mikä niiden puulauhdevoimaloiden oikea yleiskuvallinen hyötysuhde on ? Yksi esittää 45%, toinen 35% ja selin "yltää" ja ilmeisesti noin yleisesti, ei erityisesti puu. (kuvittelen että Hiili, kaasu on jonkinverran paremmin tehokkaammin hallittava, jos otetaan kokonaishyötysuhde portilta portille)

Toki sen puuvoimalan hyötysuhde on vaikea arvioida ja niitä yleensä vähän ylimainostetaan.

Ja kuten Lämpöpumppu sano, on iso ero onko 35% vai 45%., jälkimmäinen melkein 30% isompi.

Ilmeisesti se puu kannattaa voimallassa polttaa 30% hyötysuhteellakkin, vs kotipoltto.
 
Sekin taitaa olla hiilivoimala ? Jonkavoisin kuvitella olevan helpompi kuin "biomassa" laitos.


Lämpöpumpun kommentti oli vähän lukuihisi kriittinen, jos Suomessa hyvällä hiilivoimalalla päästään tuollaiseen, niin miten se hakkellaa onnistuisi , saati noin yleisenä kuvaavana lukuna.


Nyt vähän lähti rönsyileen , ymmärtääkseni yhteistutantolaitos vastaa kulutushuippuihin, kun lämpöä kysytään, niin sähköäkin tuotetaan, ja biovoimalalla voi tyydyttää säätötarvetta.

Jos klapit maksaa pihaan tuotuna 4-12 senttiä tuotettu lämpö Kw/h, niin verotuesta huolimatta alkaa se sähkö tuntua kilpailukykyiseltä pumpun kautta jo ihan yksittäisen lompakon kohdalta.


Mutta, jos luvuistasi johdatellaan, niin on mahdollista että että tehokkaampaa puun käyttöä olisi polttaa voimaloissa.
45% on riittävä tarkkuus takkaa vastaan.

Tuotanto ei välttämättä riitä talvella. Puiden polttaminen takassa vähentää sähkön tarvetta.

Sähkö on niin kallista että klapit tulevat helposti halvemmiksi.
 
Ehkä noiden kannattaisi tuotekehittää toimintaansa..
On kehitetty. Siihen suuntaan, että rahalla ostetaan, rahalla myydään.
Kyllä vielä ~ viisikymmentä vuotta sitten oli mahdollisuuksia tehdä myös ns. toimittajasopimuksia.
Nykyisin myös sähköntuottaja-kuluttajat, kuten maamme toiseksi suurin eli UPM myy kaiken tuotetun sähkön pörssiin ja ostaa sitten takaisin kaiken, mitä tarvitsee.
 
Siis mikä niiden puulauhdevoimaloiden oikea yleiskuvallinen hyötysuhde on ? Yksi esittää 45%, toinen 35% ja selin "yltää" ja ilmeisesti noin yleisesti, ei erityisesti puu. (kuvittelen että Hiili, kaasu on jonkinverran paremmin tehokkaammin hallittava, jos otetaan kokonaishyötysuhde portilta portille)

Toki sen puuvoimalan hyötysuhde on vaikea arvioida ja niitä yleensä vähän ylimainostetaan.

Ja kuten Lämpöpumppu sano, on iso ero onko 35% vai 45%., jälkimmäinen melkein 30% isompi.

Ilmeisesti se puu kannattaa voimallassa polttaa 30% hyötysuhteellakkin, vs kotipoltto.
Arvo oli wikipediasta, sen enempää ei kiinnostanut etsiä.
Yhteistuotannossa voi päästä 100% pintaan puu/hake/turve/jne. laitoksessa.
 
45% on riittävä tarkkuus takkaa vastaan.
Se mitä tiedetään on se ettei se pidä paikkansa, mutta me ei tiedetä kuinka tarkkaa se on.

Käytin 30% (portista asiakkaan liittymään9 , joo sillä toki sai esitettyä sen että kannattaa polttaa pelkässä sähkölaitoksessa. Mutta me ei tiedetä onko sekään oikea luku.

Tuotanto ei välttämättä riitä talvella. Puiden polttaminen takassa vähentää sähkön tarvetta.
Tämä totta jos sillä voidaan vähentää sähkönkulutusta.

Mutta se nyt ei ollut kysymys, vaan se kummassa tehokkaampaa, jos se on tehokkaampaa voimallassa, niin se kananttaa polttaa siellä

Sähkö on niin kallista että klapit tulevat helposti halvemmiksi.
Lainasit sitä hinta kommenttia, Jos se klapilämmön kwh hinta on 4-12 senttia, sähköllä 3-7 senttiä, niin verotuista huolimatta kuluttajan ei kannata lompakon takia puitapoltella.


Yhteistuotannossa voi päästä 100% pintaan puu/hake/turve/jne. laitoksessa.
Mikäs tässä on jujuna ? jos jotain tuulivoimaa ja aurinkopaneleita virritelet, niin se laskee hyötysuhdetta, jos muistat laskea sen tuulen ja valon portista sisään tulevaksi energiaksi.

Yhteistuotantolaitokset onkin sitten oma lukunsa, vaikka ei mentäisi noihin sadan prosentin lukuihin, jos 30% kannattaa, niin jo jos yhteistutannossa 80 prosenttia, niin sekin oli ihan ylivoimainen kotipoltton verrattuna, voi ajatella että siinä tulee lämpö sähkön kaupanpäälle, jos voimala olisi optimoitu riittävästi sähkölle.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta se nyt ei ollut kysymys, vaan se kummassa tehokkaampaa, jos se on tehokkaampaa voimallassa, niin se kananttaa polttaa siellä
Ei välttämättä kannata. Esim:
- Voimalalle voi olla pitkä matka (Kuljetus voi olla hankalaa ja / tai kallista).
- Voimalalta ei jokatapauksessa välttämättä saa sitä sähköä, jos sähköt menevät jostain syystä poikki tai katkaistaan, kun kysyntä on liian kova.
- Voimalalta lämpöpatteriin välillä tapahtuu tehohäviötä, jolloin ko lämpö menee harakalle ja huonontaa voimalan hyötysuhdetta.
 
Se
Lainasit sitä hinta kommenttia, Jos se klapilämmön kwh hinta on 4-12 senttia, sähköllä 3-7 senttiä, niin verotuista huolimatta kuluttajan ei kannata lompakon takia puitapoltella.



Mikäs tässä on jujuna ? jos jotain tuulivoimaa ja aurinkopaneleita virritelet, niin se laskee hyötysuhdetta, jos muistat laskea sen tuulen ja valon portista sisään tulevaksi energiaksi.

Yhteistuotantolaitokset onkin sitten oma lukunsa, vaikka ei mentäisi noihin sadan prosentin lukuihin, jos 30% kannattaa, niin jo jos yhteistutannossa 80 prosenttia, niin sekin oli ihan ylivoimainen kotipoltton verrattuna, voi ajatella että siinä tulee lämpö sähkön kaupanpäälle, jos voimala olisi optimoitu riittävästi sähkölle.
Sähkö maksaa 25-30c/kwh, klapit 6c. Puita kannattaa polttaa.

Yhteistuotantolaitoksessa hukkalämmöstä tehdään energiaa, ei muuta jujua.

Ei tuollainen laitos ole mitenkään ylivertainen, energian hinta on moninkertainen verrattuna kotona polttamiseen.
 
Ei välttämättä kannata. Esim:
- Voimalalle voi olla pitkä matka (Kuljetus voi olla hankalaa ja / tai kallista).
- Voimalalta ei jokatapauksessa välttämättä saa sitä sähköä, jos sähköt menevät jostain syystä poikki tai katkaistaan, kun kysyntä on liian kova.
- Voimalalta lämpöpatteriin välillä tapahtuu tehohäviötä, jolloin ko lämpö menee harakalle ja huonontaa voimalan hyötysuhdetta.
Niin ja tai jos rekan rengas puhkee.

Ajatus ei ollut pohtia erikoistapauksia, kiinteistön huoltovarmuuta vain yleisellä tasolla, kumpi olisi tehokkaampaa.

Jos väitteet 45% ja 90% hyötysuhteista portilta portille pitää paikkansa, niin se 30% pohdinta piti sisällään siirtohäviöitä. Sähkönverkon siirtohäviöt kai siihen mahtuu ja jää vielä pelivaraa.

Taasen yhteistuotantolaitoksella jos sähkön lisäksi lämpöä, niin lämpö vähän niinkuin kaupanpäälle.

Nykyään noita biovoimaloita on vähän joka taajamassa, joten se matka ei enään juttu, tai voi olla jopa päinvastoin, varsinkin jos PK seutua miettii. Niin voimalan eduksi.

Kiinteistön huoltovarmuus, niin se on eriasia, silloin riittää että varastoi puutavaraa halutuksi varoajaksi, jos hyvä varasto, niin muutaman vuoden välein voi uusia puut, ja polttaa vanhat. Tai jos puukias saunassa, niin kierrättää sen kautta.
 
Niin ja tai jos rekan rengas puhkee.

Ajatus ei ollut pohtia erikoistapauksia, kiinteistön huoltovarmuuta vain yleisellä tasolla, kumpi olisi tehokkaampaa.

Jos väitteet 45% ja 90% hyötysuhteista portilta portille pitää paikkansa, niin se 30% pohdinta piti sisällään siirtohäviöitä. Sähkönverkon siirtohäviöt kai siihen mahtuu ja jää vielä pelivaraa.

Taasen yhteistuotantolaitoksella jos sähkön lisäksi lämpöä, niin lämpö vähän niinkuin kaupanpäälle.

Nykyään noita biovoimaloita on vähän joka taajamassa, joten se matka ei enään juttu, tai voi olla jopa päinvastoin, varsinkin jos PK seutua miettii. Niin voimalan eduksi.

Kiinteistön huoltovarmuus, niin se on eriasia, silloin riittää että varastoi puutavaraa halutuksi varoajaksi, jos hyvä varasto, niin muutaman vuoden välein voi uusia puut, ja polttaa vanhat. Tai jos puukias saunassa, niin kierrättää sen kautta.
Tuo on merkityksetöntä. On ehdottomasti oltava varmistuksia ja joitakin varmistuksia, kuten tulisijaa kannattaa käyttää ihan myös arkipäiväisestikin.. Sähköverkko on tietyiltäosin erttäin helposti haavoittuva.
 
Sähkö maksaa 25-30c/kwh, klapit 6c. Puita kannattaa polttaa.
Jos lämmität kämpää, niin laske sen kustannuksia. jos puilla KWh lämmitys maksaa sen 4-12 senttiä, riippuen mitä puuta ja kuinka edullisesti sitä saanut. ja siinä edellytys että poltat ja jumppaat ne hyvällä hyötysuhteella haluamaksi lämmöksi.

Sähköllä taasen käytetty varovaista ILP, Maalämpö hyötysuhdetta ja sekin toki riippuu siitä mihin hintaan sitä sähköä saa.
Kallis sähkö, nostaa polttopuun hintaa. mutta sitä nostaa muutkin tekiät.

Pointti on se että edes verotuilla ei välttämättä puun kotipoltto kannata, jos nuo sun hyötysuhde luvut pitää paikkansa.


Tuo on merkityksetöntä. On ehdottomasti oltava varmistuksia ja joitakin varmistuksia, kuten tulisijaa kannattaa käyttää ihan myös arkipäiväisestikin..
Öö miksi ?
Ylläpito toki maksaa, jos muutaman kerran vuodessa polttaa, niin ei se mailmaa kaada, sillä voi ne puut niinkin keirrättää, tarvii vähän isomman varaston, jotta ei tarvi joka kerran jälkeen sylillistä tilata.
 
Jos lämmität kämpää, niin laske sen kustannuksia. jos puilla KWh lämmitys maksaa sen 4-12 senttiä, riippuen mitä puuta ja kuinka edullisesti sitä saanut. ja siinä edellytys että poltat ja jumppaat ne hyvällä hyötysuhteella haluamaksi lämmöksi.

Sähköllä taasen käytetty varovaista ILP, Maalämpö hyötysuhdetta ja sekin toki riippuu siitä mihin hintaan sitä sähköä saa.
Kallis sähkö, nostaa polttopuun hintaa. mutta sitä nostaa muutkin tekiät.

Pointti on se että edes verotuilla ei välttämättä puun kotipoltto kannata.
Silloin kun oli ne 5snt/kWh sähkönhinnat ei varmasti ollut taloudellisesti järkevää polttaa ostopuuta.

Mutta tässä maassa on yli 600 000 metsänomistajaa, joille kertyy jonkin verran sellaistakin puuta jota ei kannata, ei viitsi tai ei muutoin ole halua myydä. Talkoot, naapuri- ja sukulaisapu on ihan elossa oleva perinne vielä, eli polttopuuta myös siirtyy vaihtokauppana, ihan ilman vastiketta tai sitten vaikkapa osallistumalla talkoisiin tms., eli taas sitä sellaista ”ilmaista puuta”, mikä jonkun mielestä ei ole ilmaista kun sen takia hikoillaan.
Näissä tapauksissa tietysti puun poltto on ollut kannattavaa jopa niillä halvoilla sähkön hinnoillakin.

Nykyhinnoilla taas puun poltto on lähes aina perusteltua (siis ellei ole vanhaa ja halpaa sähkösopimusta voimassa).

Suomessa lämmityskäytössä on yli kaksi miljoonaa tulisijaa ja puukiukaat siihen päälle.
Vaikka monissa talouksissa voi olla useampikin tulisija, niin kokonaisuutena kuitenkin aika moni kotitalous on siis katsonut puun polton omalla kohdallaan kannattavaksi - niillä (muka) ”ilmaisilla puilla” tai sitten ihan ostopuillakin.
 
Ilma - vesi tai ilma - ilma lämpöpumpuista kannattaa muistaa, että se on sitten -25...-28 ja se on sama, kuin suora sähkölämmitys.

Maalämpöön pakkanen ei vaikuta KUNHAN mitotuksissa ei ole säästelty, niinkuin joskus oli muotia..
 
Jos lämmität kämpää, niin laske sen kustannuksia. jos puilla KWh lämmitys maksaa sen 4-12 senttiä, riippuen mitä puuta ja kuinka edullisesti sitä saanut. ja siinä edellytys että poltat ja jumppaat ne hyvällä hyötysuhteella haluamaksi lämmöksi.

Sähköllä taasen käytetty varovaista ILP, Maalämpö hyötysuhdetta ja sekin toki riippuu siitä mihin hintaan sitä sähköä saa.
Kallis sähkö, nostaa polttopuun hintaa. mutta sitä nostaa muutkin tekiät.

Pointti on se että edes verotuilla ei välttämättä puun kotipoltto kannata, jos nuo sun hyötysuhde luvut pitää paikkansa.



Öö miksi ?
Ylläpito toki maksaa, jos muutaman kerran vuodessa polttaa, niin ei se mailmaa kaada, sillä voi ne puut niinkin keirrättää, tarvii vähän isomman varaston, jotta ei tarvi joka kerran jälkeen sylillistä tilata.
Nykyisillä sähkön hinnoilla kannattaa niitä puita polttaa, varsinkin jos niitä saa esim 6c/kwh hintaan.
 
Nykyisillä sähkön hinnoilla kannattaa niitä puita polttaa, varsinkin jos niitä saa esim 6c/kwh hintaan.
En väittänyt ettei voisi jollain kannnattaa JOS puu halpaa ja JOS sähkö lämmitys siihen nähden kallista.

Nopea vilasu niin Espoossa irto kuutio kuivaa koivuklapia maksaa herkästi toistasataa euroa irtokuutio kohtuullisilla erillä . Mutta vaikka laskettaisiin 80€ koivu kuuti kotiin toimitettuna, niin se tekee noin kymmenen senttia Kwh 80% hyvällä hyötysuhteella.

Jos lämittää sähköllä kohtuullisella 3 kertoimella, niin 25 sentin kwh sähkön hinnalla sähkö halvempaa, eli siitä puujumpasta pitää saada rahanarvoista muuta iloa että se kannattaa, jos siitä touhusta on oikeasti iloa niin mikä ettei.

Tilanne toinen jos edelleen pystyy polttamaan hyvällä hyötysuhteella puita, mutta jos sähkölämmittus käytännössä suora, niin jokainen pesä säästää paljon helpommin rahaa tilitä ja sitten voi laskeskella minkä verran sille puujumpalla laskee arvoa ja toteutuuko se arvioitu puun hyötysuhde.

Yhteistuotantolaitoksessa hukkalämmöstä tehdään energiaa, ei muuta jujua.
Mutta miten 100% pintaan ajattelit päästä.
Portista tuodaan puuta ja tai muuta jossa joku energiasisältö, ei se siellä voimalassa lisäännyt. Päinvastoin osa tuodusta energiasta kulutetaan, osa karkaa ilmaan, maahan, jotain viedään "kaatopaikalle". Käsitys että aika onnistunut laitos ja prosessi hetki että kolkutellaan 90%tia, tosin "mittaaminen" ja laskeminen vaikeaa. jos vedetään lähelle tai yli sadanprosentin, niin eiköhän ole siitä kyse että arviotu biomassan energiasisältö todellista pienemmäksi.

Mutta pointti toki siihen alkuperäiseen kysymykseen on se että ennemmin kannattaa polttaa siellä voimallassa kuin kotipolttona.

Edit:
Jos se koivumotti maksaa 130€ motti kipattuna tai pussissa pihaan tuotuna, niin oletaan oleen jo 15 sentin kilowattituntihinnoissa + puu, tuhka jumpan kulut.
 
Viimeksi muokattu:
Landella saa 8 heittomottia sekapuuta kotiin tuotuna alta 40e/motti.
Aitilla on Maalampo mutta silti kaskin varutua puilla koska jos aaritapauksissa saattaa kaivo jaatya tai pumpun teho loppuu kesken niin se olisi myos silloin suoralammitysta sahkolla.
 
Ilma - vesi tai ilma - ilma lämpöpumpuista kannattaa muistaa, että se on sitten -25...-28 ja se on sama, kuin suora sähkölämmitys.

Maalämpöön pakkanen ei vaikuta KUNHAN mitotuksissa ei ole säästelty, niinkuin joskus oli muotia..
Toki vaikka itsekin olen tulisijojen ystävä, niin eipä noita alle -25 asteen päiviä siellä, missä suurin osa suomalaisista asuu (väestöllinen keskipiste on Hauholla Hämeenlinnan kupeessa) ole enää kovin montaa vuosittain. Joinain talvina ei ollenkaan.
Toinen perinteinen on vetää linja Joensuusta Kokkolaan, sen eteläpuolella asuu 85 prosenttia suomalaisista. En nopeasti löytänyt montako yli -25 päivää keskimäärin on, mutta harvassa lienevät. Viime talvena oli ihan Ylen iltauutisissa juttu, kun oli yksi -30 päivä Joensuussa.
En väittänyt ettei voisi jollain kannnattaa JOS puu halpaa ja JOS sähkö lämmitys siihen nähden kallista.

Nopea vilasu niin Espoossa irto kuutio kuivaa koivuklapia maksaa herkästi toistasataa euroa irtokuutio kohtuullisilla erillä . Mutta vaikka laskettaisiin 80€ kuuti kotio toimitettuna, niin se tekee noin kymmenen senttia Kwh 80% hyvällä hyötysuhteella.

Jos lämittää sähköllä kohtuullisella 3 kertoimella, niin 25 sentin kwh sähkön hinnalla sähkö halvempaa, eli siitä puujumpasta pitää saada rahanarvoista muuta iloa että se kannattaa, jos siitä touhusta on oikeasti iloa niin mikä ettei.

Tilanne toinen jos edelleen pystyy polttamaan hyvällä hyötysuhteella puita, mutta jos sähkölämmittus käytännössä suora, niin jokainen pesä säästää paljon helpommin rahaa tilitä ja sitten voi laskeskella minkä verran sille puujumpalla laskee arvoa ja toteutuuko se arvioitu puun hyötysuhde.


Mutta miten 100% pintaan ajattelit päästä.
Portista tuodaan puuta ja tai muuta jossa joku energiasisältö, ei se siellä voimalassa lisäännyt. Päinvastoin osa tuodusta energiasta kulutetaan, osa karkaa ilmaan, maahan, jotain viedään "kaatopaikalle". Käsitys että aika onnistunut laitos ja prosessi hetki että kolkutellaan 90%tia, tosin "mittaaminen" ja laskeminen vaikeaa. jos vedetään lähelle tai yli sadanprosentin, niin eiköhän ole siitä kyse että arviotu biomassan energiasisältö todellista pienemmäksi.

Mutta pointti toki siihen alkuperäiseen kysymykseen on se että ennemmin kannattaa polttaa siellä voimallassa kuin kotipolttona.
Pk-seudulla on pk-seudun hinnat. Muualla Suomessa se hinta kuittikaupoista on ollut sekapuulle n. 40-50€ heittomotti, kun tekee kaupat ajoissa.
Tällä hetkellä on viidakon lait, ja ihmiset on valmiita maksamaan paljon normaalia enemmän kyllä muuallakin. Täälläkin päin (aika kaukana isolta kirkolta) on jo kivunnut kuuteenkymppiin, joka on kyllä kaikkien aikojen ennätys.
 
Toki vaikka itsekin olen tulisijojen ystävä, niin eipä noita alle -25 asteen päiviä siellä, missä suurin osa suomalaisista asuu (väestöllinen keskipiste on Hauholla Hämeenlinnan kupeessa) ole enää kovin montaa vuosittain. Joinain talvina ei ollenkaan.
Toinen perinteinen on vetää linja Joensuusta Kokkolaan, sen eteläpuolella asuu 85 prosenttia suomalaisista. En nopeasti löytänyt montako yli -25 päivää keskimäärin on, mutta harvassa lienevät. Viime talvena oli ihan Ylen iltauutisissa juttu, kun oli yksi -30 päivä Joensuussa.

Pk-seudulla on pk-seudun hinnat. Muualla Suomessa se hinta kuittikaupoista on ollut sekapuulle n. 40-50€ heittomotti, kun tekee kaupat ajoissa.
Tällä hetkellä on viidakon lait, ja ihmiset on valmiita maksamaan paljon normaalia enemmän kyllä muuallakin. Täälläkin päin (aika kaukana isolta kirkolta) on jo kivunnut kuuteenkymppiin, joka on kyllä kaikkien aikojen ennätys.
Pakkanen riippuu vähän tuulensuunnasta. Jos tuulee idästä tai pohjoisesta, niin selkeästi JNS etelämpänäkin voi pakkanen olla pahempi, kuin -25 päivätolkulla.. Silloin rankasti klapia uuniin..
 
Toki vaikka itsekin olen tulisijojen ystävä, niin eipä noita alle -25 asteen päiviä siellä, missä suurin osa suomalaisista asuu (väestöllinen keskipiste on Hauholla Hämeenlinnan kupeessa) ole enää kovin montaa vuosittain. Joinain talvina ei ollenkaan.
Toinen perinteinen on vetää linja Joensuusta Kokkolaan, sen eteläpuolella asuu 85 prosenttia suomalaisista. En nopeasti löytänyt montako yli -25 päivää keskimäärin on, mutta harvassa lienevät. Viime talvena oli ihan Ylen iltauutisissa juttu, kun oli yksi -30 päivä Joensuussa.
Ja jos ja kun se hyvän hyötysuhteen tulisija on ja pitää sitä varmuusvarastoa, niin nuo pakkaspäivät, jos kotona sattuun oleen, on hyviä kierrättää sitä varmuusvarastoa. Varsinkin silloin jos niitä varten ei ole investoinut jotain kuivaa varastoa.

Ja oletus että kun ja jos se tulisija on minimi riskinen säällä kuin säällä. Lisäksi siitä voi puu lämmöstä voi saada jotain iloa kylminä pakkas päivinä.

Pk-seudulla on pk-seudun hinnat. Muualla Suomessa se hinta kuittikaupoista on ollut sekapuulle n. 40-50€ heittomotti, kun tekee kaupat ajoissa.
Tällä hetkellä on viidakon lait, ja ihmiset on valmiita maksamaan paljon normaalia enemmän kyllä muuallakin. Täälläkin päin (aika kaukana isolta kirkolta) on jo kivunnut kuuteenkymppiin, joka on kyllä kaikkien aikojen ennätys.

Putinin touhujen ja muutenkin hinnat nousseet, bio energia raakaaine kysyntä lisääntynyt rajusti ja samaan aikaan venäjältä vaikeutu energian puunsaanti jos ei ole jo kokonaan loppunut.

Sekapuun , hmm on sekalaisempaa, joten riippuu vielä enemmän erästä mitä siinä saa, jos puujumppa ei harmita, mutta tuo iloakaan, niin vain eurot kiinnostaa, niin hyvällä tulisijalla ei kaada taloutta vaikka arvio menisi väärin.

Ei kuitenkaan niin ilmiselvää, joten siirtohinnat, sen sähkön hyötysyhde tai siis maasta tai ilmasta imetyn lämmön hyötysuhde, tulisijan todellinen hyötysuhde ja millainen erä se sekapuu on. Eli voi tuolakkin hinnalla olla kallista. (*

Jos sähkö jollain vanhalla hinnalla ja puuta vanhalla hinnalla, niin ei kannata laskelmaa tehdä vanhan puun hinnalla, vaan sillä mitä uuden satsin hankkiminen maksaa.

Pakkanen riippuu vähän tuulensuunnasta. Jos tuulee idästä tai pohjoisesta, niin selkeästi JNS etelämpänäkin voi pakkanen olla pahempi, kuin -25 päivätolkulla.. Silloin rankasti klapia uuniin..
Pakkanen lisää lämmitystarvetta klapeillakkin, ja puun poltto voi oikeastaan lisätä lämmitystarvevetta.

Mutta ajatuksesi juju on siinä että sähkölämmityksen hyötysuhde romahtaa pakkasella. Ja vanha ohje maanlämpö, ILP ja varaava ja suora lämittäjille on että ainakin kovimmilla pakkasilla kannattaa käyttää puuta.

Mutta jos omaa lompakkoa miettii niin se kannattaa laskea. Lisäksi osalla voi jo ihan tavoite lämmön saavuttaminen vaatia sitä lisälämmitystä puulla. Ymärtääkseni tuoreet matalaenergia maalammitys talot pärjää varsin hyvin.


(*
Jos puulämpö maksaa 8 senttiä kwh, kolmen kertoimella vastaisi 24 sentin sähkön kustannusta. Ollaan siis hinta-alueella jossa edullisuus riippuu sähkösopimuksest, todellisesta hyötysuhteesta niin puu lämmityksessä kuin maa, ILP(sähkö). Eri voi olla iso ja kumminpäin vain.
 
Viimeksi muokattu:
Sekapuun , hmm on sekalaisempaa, joten riippuu vielä enemmän erästä mitä siinä saa, jos puujumppa ei harmita, mutta tuo iloakaan, niin vain eurot kiinnostaa, niin hyvällä tulisijalla ei kaada taloutta vaikka arvio menisi väärin.

Ei kuitenkaan niin ilmiselvää, joten siirtohinnat, sen sähkön hyötysyhde tai siis maasta tai ilmasta imetyn lämmön hyötysuhde, tulisijan todellinen hyötysuhde ja millainen erä se sekapuu on. Eli voi tuolakkin hinnalla olla kallista.

Jos sähkö jollain vanhalla hinnalla ja puuta vanhalla hinnalla, niin ei kannata laskelmaa tehdä vanhan puun hinnalla, vaan sillä mitä uuden satsin hankkiminen maksaa.
Sekapuu ei kyllä tarkoita, että laatu olisi sekalaista, vaan se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että erässä on havu- ja lehtipuuta sekaisin. Pelkkä lehtipuu esim. koivu on tarpeellista lähinnä silloin, kun kipinöintiä halutaan välttää. Ei lämmityksessä. Vaan nuotiolla ja avotakassa. Lämmityksessä varsinkin muuratun tulisijan kanssa sekapuu on (omasta mielestäni) parempi vaihtoehto kuin pelkkä koivu.

Hinnan suhteen on ihan olennaista ottaa vuodenaika huomioon. Polttopuu on halvinta keväällä, siedettävää kesällä, nousee syksyllä ja kallistuu todella talvella, mikäli on enää saatavilla edes, osalla myyjistä loppuu.
Jos ostopuulla (tai sukulaisen, naapurin yms. vaihdantatalous-, talkoo tai lahjapuulla) säännöllisesti lämmittää, kannattaa yleensä sopia asiasta jo hyvissä ajoin talvella tai aikaisin keväällä. Varsinkin ostopuun kohdalla silloin säästää ihan euroissakin.
 
Sekapuu ei kyllä tarkoita, että laatu olisi sekalaista, vaan se tarkoittaa sitä, että erässä on havu- ja lehtipuuta sekaisin. Pelkkä lehtipuu esim. koivu on tarpeellista lähinnä silloin, kun kipinöintiä halutaan välttää. Ei lämmityksessä. Vaan nuotiolla ja avotakassa.
Sitä lämmityskustannusta mietin, ja siihen vaikuttaa se mistä se sekapuu koostuu.
Ole vajaa tietoinen puulämmityksenkin osalta, mutta sellainen käsitys että koivua tarvii kantaa pienempiä sylillisiä pesään ja siitä kannattaa maksaa selkeästi enemmän. näistä tyypillisistä halkotuotteista.

Koska koivusta kannattaa maksaa enemmän, niin siitä saa paremman hinnan, niin sekapuun mukana sitä ei kannata vartavasten myydä.

Tietenkin jos puuenergian käytön hyötysuhde tarkkuudeksi riittää +/- 30%, niin onhan joku +/-15% pilkun viilausta, ja eroaahan ne eri erätkin vaikka kuinka paljon.

Edit:
Jos sillä puulla aikoo nyt lämittää säännöllisesti muturahansäästö mielessä, niin kanttaa haarukoidan käyttämiäni huonomilla luvuilla, jos joku moderni maa/ILP käytössä, niin todennäköisesti siitä kohtuu tarkkaa dataa.

Jos suunnittelee investointia suorasähköstä puu tai maalämpöön, niin onhan siinä miettimistä.

Alla olevan jälkeen katsoin Hämeenlinnan hintoja Mottinetistä (Hämeenlinnan Hauholla siis Suomen väestöllinen keskipiste ja ilmeisen kohtuullisesti maaseutua ja polttopuumetsä taloutta.)

Sekapuu 50cm halvin lähti kuudestakympistä sataseen+ kuljetus.
Samalla kuudenkympin myyjällä Koivu vain vitosen enemmän + kuljetus.

Kuorma-autokuljetus, tiedä sitten mitä maksaa. Tuolla seudulla se maalämmön kolmenkerroin on ihan varovainen.

Aluella löyty pussitettua koivua 85€ + rahti.

Toki aiemmin varmasti saanut puuta halvemmalla ja toki monella on vanhe kiinteähintainen sähkösoppari vielä talven yli voimassa. ja se maa lämpö lähenee neljän kerrointa.

Edit, sori toistoa
Edit. Ja siis puun poltto on toki ”no brainer” nimenomaan silloin, jos se ei vaadi erikseen investointia. Ts. tulisija tai useampi on jo ennestään.
Uuden talon kohdalla investointia joutuu miettimään. Nimittäin moderni LTO tai PILP hyötyy kivasti tulisijan tuottamasta lämmöstä. Ja tulisija on myös oikein hyvä varajärjestelmä. Mutta tulisija ja piippu ei ole ilmaisia investointeja.
Uudiskohteessa kananttaa miettiä tulisijaa vaikka ei olisi pakollinen, ihan huoltovarmuusjuttuna. Ei siellä ole pakko tapiolla polttaa jatkuvasti, ylläpitokuluja siitä silti tulee. Uudiskohteet lämpiää aika pienellä energialla , ja on vaihtoehtoja häiriö sietoisuuteen varautumisessa.
 
Viimeksi muokattu:
Sitä lämmityskustannusta mietin, ja siihen vaikuttaa se mistä se sekapuu koostuu.
Ole vajaa tietoinen puulämmityksenkin osalta, mutta sellainen käsitys että koivua tarvii kantaa vähemmän pesään ja siitä kannattaa maksaa selkeästi enemmän. näistä tyypillisistä halkotuotteista.

Koska koivusta kannattaa maksaa enemmän, niin siitä saa paremman hinnan, niin sekapuun mukana sitä ei kannata vartavasten myydä.
Se koivun suurempi energiatiheys hinnoitellaan mielikuvan vuoksi usein myös yläkanttiin. Ja koivun nokeaminen on ongelma, jos pelkästään sitä polttaa.

Monet yrittäjät myös kertoo kyllä sekapuun puulajit, osa myös prosenttiosuudet.

Ja otanpa takaisin puheeni korkeasta hinnasta josta olin kuullut puhetta. Se taisi tarkoittaa niitä kaikkein eniten pyytävä kauppiaita. Mottinetissä nimittäin näyttää täälläpäin moni myyvän 40-50€ välillä yhä. Eli sähköön verrattuna semmoinen 5-7 snt / kwh lämmityskustannus: ainakin täällä siis monen kannattaa polttaa puuta.

Edit. Ja siis puun poltto on toki ”no brainer” nimenomaan silloin, jos se ei vaadi erikseen investointia. Ts. tulisija tai useampi on jo ennestään.
Uuden talon kohdalla investointia joutuu miettimään. Nimittäin moderni LTO tai PILP hyötyy kivasti tulisijan tuottamasta lämmöstä. Ja tulisija on myös oikein hyvä varajärjestelmä. Mutta tulisija ja piippu ei ole ilmaisia investointeja.
 
Viimeksi muokattu:
sellaista ”ilmaista puuta”, mikä jonkun mielestä ei ole ilmaista kun sen takia hikoillaan.

Jotkut maksavat siitä että saa mennä salille hikoilemaan. Puiden kaataminen ja jalostaminen klapeiksi on aika raskas liikuntaa, säästyy kuntosalimaksuissakin..
 
En väittänyt ettei voisi jollain kannnattaa JOS puu halpaa ja JOS sähkö lämmitys siihen nähden kallista.

Nopea vilasu niin Espoossa irto kuutio kuivaa koivuklapia maksaa herkästi toistasataa euroa irtokuutio kohtuullisilla erillä . Mutta vaikka laskettaisiin 80€ koivu kuuti kotiin toimitettuna, niin se tekee noin kymmenen senttia Kwh 80% hyvällä hyötysuhteella.

Jos lämittää sähköllä kohtuullisella 3 kertoimella, niin 25 sentin kwh sähkön hinnalla sähkö halvempaa, eli siitä puujumpasta pitää saada rahanarvoista muuta iloa että se kannattaa, jos siitä touhusta on oikeasti iloa niin mikä ettei.

Tilanne toinen jos edelleen pystyy polttamaan hyvällä hyötysuhteella puita, mutta jos sähkölämmittus käytännössä suora, niin jokainen pesä säästää paljon helpommin rahaa tilitä ja sitten voi laskeskella minkä verran sille puujumpalla laskee arvoa ja toteutuuko se arvioitu puun hyötysuhde.


Mutta miten 100% pintaan ajattelit päästä.
Portista tuodaan puuta ja tai muuta jossa joku energiasisältö, ei se siellä voimalassa lisäännyt. Päinvastoin osa tuodusta energiasta kulutetaan, osa karkaa ilmaan, maahan, jotain viedään "kaatopaikalle". Käsitys että aika onnistunut laitos ja prosessi hetki että kolkutellaan 90%tia, tosin "mittaaminen" ja laskeminen vaikeaa. jos vedetään lähelle tai yli sadanprosentin, niin eiköhän ole siitä kyse että arviotu biomassan energiasisältö todellista pienemmäksi.

Mutta pointti toki siihen alkuperäiseen kysymykseen on se että ennemmin kannattaa polttaa siellä voimallassa kuin kotipolttona.

Edit:
Jos se koivumotti maksaa 130€ motti kipattuna tai pussissa pihaan tuotuna, niin oletaan oleen jo 15 sentin kilowattituntihinnoissa + puu, tuhka jumpan kulut.
Cop 3 on turhan optimistinen ilpille.
Sekapuu maksoi 40e/m3.

Varsinkin nykyisessä energiakriisissä kotipoltto on kannattavaa sen kululutushuippua leikkaavan vaikutuksen vuoksi.
 
Etelän normaalissa talvikelissä (= lämpötila nollan molemmin puolin) on COP 3 hyvinkin saavutettavissa. Pääsin koti-COP-mittauksessa kakkosen paikkeille vielä parinkympin pakkasillakin.
 
Cop 3 on turhan optimistinen ilpille.
Siinä samaa mieltä että ILPillä kaksi on paljon turvallisempi, kolmeen päästävissä mutta menee enemmän viilaamiseksi. Maa lämmöllä kolme varsin turvallinen ja neljäkään ei liioittelua.

Jos ei ole faktaa, niin noita voi haarukoida eri laidoilla, samoin puunkin osalta kannattaa käyttää varovaisempia lukuja. Mutta ideana oli hakea vähän sitä ääripäätä puuneduksi, missä kannattaa alkaa miettiä sen puu jumpan kustannuksia.

Ei se ole itsestään selvää että sillä omalla varaavalla takalla saavuttaa noita huippulukuja, jos rakennus on vanhempi, tulisija on vanhempi, niin sitä todennäköisemein paloilmana käytetään lämmitettyä sisäilmaa ja korvausilma raitisilma venttiileistä, joka voi nostaa sitä lämpötila toivetta, kylmemmillä säillä lämmitättessä.

Sekapuu maksoi 40e/m3.
Kaivamani hinnat oli markkinahintoja ja niiden päälle vielä rahdit.
Sähkösoppareissakin on huomattavia eroja, riippuen onko vanha edullinen kiinteähintainen voimassa, vai onko nyt tekemässä uutta.

Etelän normaalissa talvikelissä (= lämpötila nollan molemmin puolin) on COP 3 hyvinkin saavutettavissa. Pääsin koti-COP-mittauksessa kakkosen paikkeille vielä parinkympin pakkasillakin.
En epäile etteikö "vanhoillakkin" sopivissa keleissä päästävissä ja jos se Hämeenlinna ja siitä etelään nyt se yleistys, niin vähiin jää ne alla kakkosen kelit, jolloin sitä varastoa rahallisesti kannattaa kierrättää.

Tosin jos oikein muista vanhoja käyriä, niin ei se välttämättä mene ihan optimiin pikkuplusallakaan.
 
Viimeksi muokattu:
Etelän normaalissa talvikelissä (= lämpötila nollan molemmin puolin) on COP 3 hyvinkin saavutettavissa. Pääsin koti-COP-mittauksessa kakkosen paikkeille vielä parinkympin pakkasillakin.
Riippuu ja roikkuu, etelässäkin kuukauden keskilämpötila voi olla -10c paikkeilla.
 
Siinä samaa mieltä että ILPillä kaksi on paljon turvallisempi, kolmeen päästävissä mutta menee enemmän viilaamiseksi. Maa lämmöllä kolme varsin turvallinen ja neljäkään ei liioittelua.

Jos ei ole faktaa, niin noita voi haarukoida eri laidoilla, samoin puunkin osalta kannattaa käyttää varovaisempia lukuja. Mutta ideana oli hakea vähän sitä ääripäätä puuneduksi, missä kannattaa alkaa miettiä sen puu jumpan kustannuksia.

Ei se ole itsestään selvää että sillä omalla varaavalla takalla saavuttaa noita huippulukuja, jos rakennus on vanhempi, tulisija on vanhempi, niin sitä todennäköisemein paloilmana käytetään lämmitettyä sisäilmaa ja korvausilma raitisilma venttiileistä, joka voi nostaa sitä lämpötila toivetta, kylmemmillä säillä lämmitättessä.


Kaivamani hinnat oli markkinahintoja ja niiden päälle vielä rahdit.
Sähkösoppareissakin on huomattavia eroja, riippuen onko vanha edullinen kiinteähintainen voimassa, vai onko nyt tekemässä uutta.


En epäile etteikö "vanhoillakkin" sopivissa keleissä päästävissä ja jos se Hämeenlinna ja siitä etelään nyt se yleistys, niin vähiin jää ne alla kakkosen kelit, jolloin sitä varastoa rahallisesti kannattaa kierrättää.

Tosin jos oikein muista vanhoja käyriä, niin ei se välttämättä mene ihan optimiin pikkuplusallakaan.
Myös piippu varaa lämpöä, hyötysuhde ei voi olla kovin huono. Paloilma tulee ulkoa takalle.

Puiden hinta oli markkinahinta heinäkuussa.
 
Myös piippu varaa lämpöä, hyötysuhde ei voi olla kovin huono.
Vaihteluväli on todellä iso, huonoimillaan kokonaishyötysuhde voi lähentyä nollaa, Motivan mukaan parhaimillaan varaava takka voi yltää jopa 80-85% se taitaa vaatii jo onnistunutta palamista.

Ulkoa se paloilma tulee, mutta sillä on merkitystä miten/millainen reitti. Vanhoissa kohteissa voi tulla korvausilma venttiileistä huoneiston läpi, tai jopa seinien/ikkunoiden raoista. Moderneissa kohteissa suoraan "pesään", kummassakin se toki lämmitetään, mutta ensimmäisissä se heikentää asumismukavuutta. Jos se tulee koneellisella korvausilmalla, niin on esilämmitettyä, millä sitten missäkin on.

Puiden hinta oli markkinahinta heinäkuussa.
Tuo markkinahinta ei ole jokin kapea , vaan vaihteluväli on iso, kuten postaamissani hinta esimerkeistä selvisi, ja humiotava että postaamistani hinnoista puuttu pääsääntöisesti rahti, yhdessä esimerkissä taisin mainita yhdeksällä kuutiolla rahti kympin lisää per kuutio, en muista oliko kipattuna pihaan vai säkeissä.

Mutta mainitsemasi hinta kyllä sopi siihen leveään kwh haarukkaan
 
Vaihteluväli on todellä iso, huonoimillaan kokonaishyötysuhde voi lähentyä nollaa, mptivan mukaan parhaimillaan varaava takka voi yltää jopa 80-85% se taitaa vaatii jo onnistunutta palamista.

Ulkoa se paloilma tulee, mutta sillä on merkitystä miten/millainen reitti. Vanhoissa kohteissa voi tulla korvausilma venttiileistä huoneiston läpi, tai jopa seinien/ikkunoiden raoista. Moderneissa kohteissa suoraan "pesään", kummassakin se toki lämmitetään, mutta ensimmäisissä se heikentää asumismukavuutta. Jos se tulee koneellisella korvausilmalla, niin on esilämmitettyä, millä sitten missäkin on.


Tuo markkina hinta ei ole jokin kapea , vaan vaihteluväli on iso, kuten postaamissani hinta esimerkeistä selvisi, ja humiotava että postaamistani hinnoista puuttu pääsääntöisesti rahti, yhdessä esimerkissä taisin mainita yhdeksällä kuutiolla rahti kympin lisää per kuutio, en muista oliko kipattuna pihaan vai säkeissä.

Mutta mainitsemasi hinta kyllä sopi siihen leveään kwh haarukkaan
Tuloilma tulee takalle.

Voihan niistä maksaa vaikka 150e/m3 jos haluaa.
 
Ongelma on ilpin kanssa siinä, että mitä topakampi pakkanen, niin yleensä sen korkeampi sähkönhinta ja sitä pienempi COP, eli ilppi kannattaa yleensä pistää poispäältä yli 20 aseen tai jos on paskempi laite, niin yli 15 asteen pakkasella ja lämmittää esim puilla.
 
Ongelma on ilpin kanssa siinä, että mitä topakampi pakkanen, niin yleensä sen korkeampi sähkönhinta ja sitä pienempi COP, eli ilppi kannattaa yleensä pistää poispäältä yli 20 aseen tai jos on paskempi laite, niin yli 15 asteen pakkasella ja lämmittää esim puilla.
Jos se on lämmityksellä se ilppi, niin pysähtyyhän se itsestään kun lämpötila saavutetaan puuta polttamalla. Eli ei tarvitse erikseen sammutella.
Itsellä on ilpissä myös takkatoiminto, joka pitää ainoastaan puhaltimen päällä, ei lämmitä. Eli vain tehostaa sisäilman kierrätystä.
 
Jos se on lämmityksellä se ilppi, niin pysähtyyhän se itsestään kun lämpötila saavutetaan puuta polttamalla. Eli ei tarvitse erikseen sammutella.
Itsellä on ilpissä myös takkatoiminto, joka pitää ainoastaan puhaltimen päällä, ei lämmitä. Eli vain tehostaa sisäilman kierrätystä.
Se nyt riippuu. Olen nähnyt että ilppi on säädetty esim 26 asteeseen, kun se on käyttäjän mielestä niin tehokkaampi ja ulkona pakkasta 26 astetta (silloin päivällä)...
Ei kaikki ymmärrä, miten lämpöpumput toimivat ja mitkä ovat niiden rajoitteet..

Itse pistän ilpin pois uunin kanssa, koska puhaltaa pienelläkin senverran, että en halua vetoa sohvalla istuttaessa.. Kaikissa taloissa ei ole ihan jokasuhteessa optimaallista paikkaa sille sisäyksikölle..
 
Ongelma on ilpin kanssa siinä, että mitä topakampi pakkanen, niin yleensä sen korkeampi sähkönhinta ja sitä pienempi COP, eli ilppi kannattaa yleensä pistää poispäältä yli 20 aseen tai jos on paskempi laite, niin yli 15 asteen pakkasella ja lämmittää esim puilla.
Ei vain Ilpn COP heikkene kovilla pakkasilla vaan lämmitysteho pienenee. Eli juuri kun lämmitystehoa tarvitaan paljon sitä on saatavilla vähän. Eli ILP ei sähkön huippukulutuksia leikkaa juuri yhtään.
 
Tätä mekin mietitty, mutta niitä pitäisi hommata useampi jotta vaikutus ulottuisi riittävän laajalle, eikä siihen investointiin ole niin paljoa ylimääräistä laittaa.
Valtio saisi pikkuhiljaa alkaa tukemaan isommalla summalla noita suorasähkötalojen lämmityskorjauksia myös....
Valtio eli veronmaksajat. En näe tässä miksi minun maksamia veroja pitäisi käyttää johonkin yli-ison asunnon energiaremonttiin, joka olisi pitänyt toteuttaa jo vuosia sitten. Ei valtiota voi itkeä kaikessa apuun, varsinkin kun on ollut varmasti jo viimeiset 20 vuotta tiedossa, että suorasähkötaloon ILP:n asentaminen alentaa kustannuksia ~maksimit. Jos on odottanut siihen, että mitään rahaa ei investointeihin ole ja nyt huutaa sitten valtiota, on menty ns. demarimallilla, eli toisten taskustatko ne omat virheet pitää maksaa?

Tämä voisi siirtää sinne enegiainflaatioketjuun..

Tuotantoa lisää tai pienempi kulutus. Ei väliä mitä tuetaan tai ei tueta, rahaa valuu kuitenkin tuotannolle tai kulutuksen leikkaamiseen. Valinta on vain kenelle se paha mieli tulee.
Tässä tulee paljon vaikuttamaan, millainen talvi on tulossa ja mihin energian hinta muodostuu.
Jos talvesta tulee kallis, niin vaalikevään alla aivan minkä tahansa kokoonpanon hallitus joutuisi taipumaan tukemaan äänestäjien talouksia suoraan - siis jos haluavat pärjätä vaaleissa. Tämä tehdään sitten lisätalousarviolla.

Nyt kuitenkin juuri tällä hetkellä, ja syksyn talousarvion osalta, on vielä syytä olla pidättyväinen. Katsoa vielä saadaanko se OL3 tuotantoon ja katsoa mihin se sähkön hinta sitten muodostuu. Katsoa tuleeko polttoaineen hinnat alaspäin kuten raakaöljy näyttäisi olevan tulossa (ja jo tullutkin).

Sen lisäksi, että odottaminen on muutenkin nyt viisasta, niin se on myös poliittisesti viisasta: onhan vaalihyöty sitten sitä suurempi, mitä lähempänä vaaleja tällaiset suoraan kansalaisia tukevat toimet tekee.
 
Sähkön hinta tulee palautumaan lähelle tuotantokustannuksia. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä tuotantokustannusten selvää nousua, joten itse sanoisin, että alle 10 c/kWh tulee olemaan normaali taso, nykykustannuksilla lähempänä 5 c/kWh. Toki jos joku pystyy perustelemaan, että tuotantokustannukset ovat nousussa, niin sitten sähkön hinta voikin nousta pitemmällä aikavälillä. Toki kuluttajan maksaman sähkön hintaan vaikuttaa muutkin asiat kuin pelkkä sähköenergian hinta, eli käytännössä verotus ja siirto.

Toi laskemasi 10 c/kWh on varmaan aika liki mitä ostosähkö kokonaisuudessaan voisi normaalitilanteessa maksaa, sisältäen siirron ja verot. Ehkä todellisuudessa vähän enemmän, tarjouspoiminnalla kokonaishinta tuota luokkaa.
Hiilisähkön tuotantokustannus on nykyisellään n. 220€/MWh.

Hiili on melkein 400e tonni ja päästöoikeudet 80e/tonni joista muodostuu hiililauhteelle hinnaksi n. tuo about 200€/MWh. Kaasusähkön hintaa en osaa arvioida kun kaasun hinta on niin epämääräinen, mutta olettaisin että senkin tuotantokustannukset ovat räjähtäneet ihan taivaisiin Venäläisen kaasun vähennettyä, joten tuo 25c/kWh lienee ihan "tuotantokustannus" marginaalisähkölle nykyisin. Se, että vesivoima, ydinvoima ja tuulivoima maksavat 2-3snt/kWh ei vaikuta, kun pörssihinta määräytyy marginaalituotannon mukana.

Jos polttoaineiden hinnat eivät laske, niin sähkön hinta ei voi laskea. Ydinvoimaa ei voida nopeasti lisätä, tuulivoima / aurinkovoima eivät käytännössä auta kuin hetkittäisesti, eivätkä voi pudottaa piikkihintoja alaspäin + vesivoimaa ei käytännössä voi Euroopassa juurikaan rakentaa lisää.

Ehkä tämä nyt vaan on se lähitulevaisuuden hintataso johon kannattaa totutella. Joskin hiilen ja kaasun hinnat voisivat kyllä pudota jos tulee vähän lamaa - se kun tuppaa vähentämään globaalia kysyntää.
--
Hiilisähkön hinnasta päästöoikeudet ovat nykyisellä tasolla n. 70e/MWh ja polttoaine ~130-150e/MWh kun hiilitonnin hinta on 400e/tonni- normaalisti hiilen hinta on pyörinyt maailmanmarkkinoilla 50-100eur/tonni luokassa, nyt se on tosiaan lähes 400e/tonni. Jos hiilen hinta putoasi 100e/tonni luokkaan, niin sähkön pörssihinta voisi normalisoitua tasolle ~100-120e/MWh.

Päästö-oikeudet ovat lopulta vain vero joka rahoittaa julkista sektoria ja täten ne lähinnä kannustavat sähkön säästöön, mikä ei varmastikaan ole huono juttu...
 
Viimeksi muokattu:
No, jos hinta tulee pysymään korkealla, niin sitten kannattaa tilailla hiiltä nyt ja jatkaa hiilivoimaloiden ja turve ym voimaloiden käyttöä entiseen malliin, jatkaen niiden käyttöä aina vuodeksi kerrallaan, kunhan tänne saadaan tarpeeksi uuutta ydinvoimaa, että niistä voidaan luopua...

Luonnollisesti ydinvoimaloiden rakentamisia pitäisi kiirehtiä, mutta eipä asia näytä kinostelevan..

Luulisi ympäristöhippienkienkin olevan kiinnostuneita ydinvoiman lisäämiseksi, koska vaitoehtona on fossiilisten pössyttely... Aurinko ja tuulivoima kun eivät käytännössä toimi talvella..
 
Viimeksi muokattu:
No, jos hinta tulee pysymään korkealla, niin sitten kannattaa tilailla hiiltä nyt ja jatkaa hiilivoimaloiden ja turve ym voimaloiden käyttöä entiseen malliin, jatkaen niiden käyttöä aina vuodeksi kerrallaan, kunhan tänne saadaan tarpeeksi uuutta ydinvoimaa, että niistä voidaan luopua...

Luonnollisesti ydinvoimaloiden rakentamisia pitäisi kiirehtiä, mutta eipä asia näytä kinostelevan..
Eiköhän siellä hiilivoimalafirmoissa osata se hiilen tilaaminen ja polttaminen markkinaehtoisesti.
 
No, jos hinta tulee pysymään korkealla, niin sitten kannattaa tilailla hiiltä nyt ja jatkaa hiilivoimaloiden ja turve ym voimaloiden käyttöä entiseen malliin, jatkaen niiden käyttöä aina vuodeksi kerrallaan, kunhan tänne saadaan tarpeeksi uuutta ydinvoimaa, että niistä voidaan luopua...

Luonnollisesti ydinvoimaloiden rakentamisia pitäisi kiirehtiä, mutta eipä asia näytä kinostelevan..

Luulisi ympäristöhippienkienkin olevan kiinnostuneita ydinvoiman lisäämiseksi, koska vaitoehtona on fossiilisten pössyttely... Aurinko ja tuulivoima kun eivät käytännössä toimi talvella..
Poliitikkojen tai edes niiden ympäristöhippien mielipidettä kysytään vasta sitten, kun löytyisi ensin edes joku kiinnostunut investoimaan. Hanhikiveäkin varten oli suuria vaikeuksia ja Migri Solarna -sotkujen jälkeen piti harrastaa poliittista ohjausta - sitä tuskin voi tehdä toista kertaa.

Investoreiden määrää nimittäin vähentää se, että investointi on suuri, ydinvoimalan perspektiivi on sen 50-60 vuotta, ja tuotantoon pääsemiseen menee ~15 vuotta vaikka kaikki onnistuisi nappiin.
Oikeastaan niitä ei ylipäätään nyt ole, kun Fortum ei liene sellaisessa kunnossa, ja TVO ei ole kiinnostunut (antoi OL4 luvankin raueta.)
 
Nyt kun Venäjän tuonti lakkasi todennäköisesti pitkäksi aikaa, niin OL4 saattaisi kiinnostaakin. Fortumilla ei ole taloudellisia rahkeita tällä hetkellä yhtään mihinkään. Jos OL3 alkaa jauhaa sähköä jollain 3snt/kWh juoksevilla kuluilla, niin TVO:lle ja sen omistajille on luvassa sellaiset kissanpäivät windfallien takia, että ties vaikka innostuisivat kasvattamaan kapasiteettia.

Tosin taloudellisesti ydinvoimaa olisi Suomen sijaan järkevämpi rakentaa Etelä-Ruotsiin ja investoida siirtoyhteyksien parannuksiin, poliittiset realiteetit tietysti eivät välttämättä tätä mahdollista.
 
Investoreiden määrää nimittäin vähentää se, että investointi on suuri, ydinvoimalan perspektiivi on sen 50-60 vuotta, ja tuotantoon pääsemiseen menee ~15 vuotta vaikka kaikki onnistuisi nappiin.
Oikeastaan niitä ei ylipäätään nyt ole, kun Fortum ei liene sellaisessa kunnossa, ja TVO ei ole kiinnostunut (antoi OL4 luvankin raueta.)
Kyllä TVO voisi olla kiinnostunut, mutta OL4 jatkoluvan hakeminen olisi vuosia sitten ollut taloudellisesti raskas epävarmuustekijä yhtiölle, kun OL3 oli vielä pahasti kesken ja oikeudenkäynnitkin laitostoimittajan kanssa maksuosuuksista olivat vasta alkutekijöissä. OL4-projekti työllisti parhaillaan toista sataa ihmistä. Lainsäädännön ja byrokratian helpottuminen pienreaktoreitakin ajatellen voisi tehdä keskikokoisestakin reaktori-investoinnista ihan varteenotettavan ja mahdollisen. EPR oli aikansa tehokkain markkinoilla oleva laitos ja mahdollisimman iso päätettiin ostaa, koska yhdelle reaktorille oli helpompaa saada tässä byrokratiaviidakossa lupa kuin esimerkiksi kahdelle. Nyt tiedetään, että OL3 kokoinen laitos on aivan liian iso Suomen kantaverkkoon, joten olisi voinut olla parempi ratkaisu rakentaa kaksi pienempää reaktoria.

TVO kuitenkin tutkii myös SMR mahdollisuuksia tulevaisuudessa, joten laitosinvestoinnitkaan eivät aivan mahdottomia ole kunhan OL3 saadaan tasaiseen tuotantoon.
 
Kyllä TVO voisi olla kiinnostunut, mutta OL4 jatkoluvan hakeminen olisi vuosia sitten ollut taloudellisesti raskas epävarmuustekijä yhtiölle, kun OL3 oli vielä pahasti kesken ja oikeudenkäynnitkin laitostoimittajan kanssa maksuosuuksista olivat vasta alkutekijöissä. OL4-projekti työllisti parhaillaan toista sataa ihmistä. Lainsäädännön ja byrokratian helpottuminen pienreaktoreitakin ajatellen voisi tehdä keskikokoisestakin reaktori-investoinnista ihan varteenotettavan ja mahdollisen. EPR oli aikansa tehokkain markkinoilla oleva laitos ja mahdollisimman iso päätettiin ostaa, koska yhdelle reaktorille oli helpompaa saada tässä byrokratiaviidakossa lupa kuin esimerkiksi kahdelle. Nyt tiedetään, että OL3 kokoinen laitos on aivan liian iso Suomen kantaverkkoon, joten olisi voinut olla parempi ratkaisu rakentaa kaksi pienempää reaktoria.

TVO kuitenkin tutkii myös SMR mahdollisuuksia tulevaisuudessa, joten laitosinvestoinnitkaan eivät aivan mahdottomia ole kunhan OL3 saadaan tasaiseen tuotantoon.
SMR on myös Fortumin tavoite, mutta niissä heidän arvio on 10-15 vuotta ennen kuin edes kokemukset, edellytykset ja lainsäädäntö on siinä vaiheessa, että on mahdollista..
 
TVO käynnisti Olkiluoto kolmosen hankkeen tarjouspyynnöillä 2002 vuonna. Nyt siitä on mennyt jo yli 20 vuotta eikä laitosta ole saatu rakennettua vielä valmiiksi kaupalliseen käyttöön.
Toivottavasti on kuitenkin rakennettu valmiiksi, kun kuitenkin tuottavat jo sähköä? :)
 
Tuo nyt on ihan täyttä puppua. Jos taloudessa on sähköautoja niin takaisinmaksuaika on jopa alle 5 vuotta. Tuotantoa tulee suhteellisen tasaisesti kaikkina muina paitsi marras-tammikuu välisenä aikana.
Olettaen että autoilla ei ajella päivällä?
 
12,5 vuotta on todellisuudessa todella pitkä aika muutosnopeuden kannalta. Minkä ikäinen olet silloin? Entäs millaiselta maailma näytti 12,5v sitten?
Ei paljon erilaisemmalta. Netti oli parempi (sisällöltään), puhelimet pienempiä ja akku kesti paremmin jne.
Pääasiassa parempi siis.
 
Tuottivat jo keväällä..
Jepjep. Mutta kuivaimen irtotavaran vuoksi joutuivat pudottamaan alas. Nyt sitten vaan sormet ristissä, että testiajoissa ja -kuormituksissa ei enää tulisi lisäyllätyksiä. Että saataisiin pysyvään tuotantoon ennen isompia pakkaskelejä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 254
Viestejä
4 491 086
Jäsenet
74 171
Uusin jäsen
äänihaitta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom