Toki vaikka itsekin olen tulisijojen ystävä, niin eipä noita alle -25 asteen päiviä siellä, missä suurin osa suomalaisista asuu (väestöllinen keskipiste on Hauholla Hämeenlinnan kupeessa) ole enää kovin montaa vuosittain. Joinain talvina ei ollenkaan.
Toinen perinteinen on vetää linja Joensuusta Kokkolaan, sen eteläpuolella asuu 85 prosenttia suomalaisista. En nopeasti löytänyt montako yli -25 päivää keskimäärin on, mutta harvassa lienevät. Viime talvena oli ihan Ylen iltauutisissa juttu, kun oli yksi -30 päivä Joensuussa.
Ja jos ja kun se hyvän hyötysuhteen tulisija on ja pitää sitä varmuusvarastoa, niin nuo pakkaspäivät, jos kotona sattuun oleen, on hyviä kierrättää sitä varmuusvarastoa. Varsinkin silloin jos niitä varten ei ole investoinut jotain kuivaa varastoa.
Ja oletus että kun ja jos se tulisija on minimi riskinen säällä kuin säällä. Lisäksi siitä voi puu lämmöstä voi saada jotain iloa kylminä pakkas päivinä.
Pk-seudulla on pk-seudun hinnat. Muualla Suomessa se hinta kuittikaupoista on ollut sekapuulle n. 40-50€ heittomotti, kun tekee kaupat ajoissa.
Tällä hetkellä on viidakon lait, ja ihmiset on valmiita maksamaan paljon normaalia enemmän kyllä muuallakin. Täälläkin päin (aika kaukana isolta kirkolta) on jo kivunnut kuuteenkymppiin, joka on kyllä kaikkien aikojen ennätys.
Putinin touhujen ja muutenkin hinnat nousseet, bio energia raakaaine kysyntä lisääntynyt rajusti ja samaan aikaan venäjältä vaikeutu energian puunsaanti jos ei ole jo kokonaan loppunut.
Sekapuun , hmm on sekalaisempaa, joten riippuu vielä enemmän erästä mitä siinä saa, jos puujumppa ei harmita, mutta tuo iloakaan, niin vain eurot kiinnostaa, niin hyvällä tulisijalla ei kaada taloutta vaikka arvio menisi väärin.
Ei kuitenkaan niin ilmiselvää, joten siirtohinnat, sen sähkön hyötysyhde tai siis maasta tai ilmasta imetyn lämmön hyötysuhde, tulisijan todellinen hyötysuhde ja millainen erä se sekapuu on. Eli voi tuolakkin hinnalla olla kallista. (*
Jos sähkö jollain vanhalla hinnalla ja puuta vanhalla hinnalla, niin ei kannata laskelmaa tehdä vanhan puun hinnalla, vaan sillä mitä uuden satsin hankkiminen maksaa.
Pakkanen riippuu vähän tuulensuunnasta. Jos tuulee idästä tai pohjoisesta, niin selkeästi JNS etelämpänäkin voi pakkanen olla pahempi, kuin -25 päivätolkulla.. Silloin rankasti klapia uuniin..
Pakkanen lisää lämmitystarvetta klapeillakkin, ja puun poltto voi oikeastaan lisätä lämmitystarvevetta.
Mutta ajatuksesi juju on siinä että sähkölämmityksen hyötysuhde romahtaa pakkasella. Ja vanha ohje maanlämpö, ILP ja varaava ja suora lämittäjille on että ainakin kovimmilla pakkasilla kannattaa käyttää puuta.
Mutta jos omaa lompakkoa miettii niin se kannattaa laskea. Lisäksi osalla voi jo ihan tavoite lämmön saavuttaminen vaatia sitä lisälämmitystä puulla. Ymärtääkseni tuoreet matalaenergia maalammitys talot pärjää varsin hyvin.
(*
Jos puulämpö maksaa 8 senttiä kwh, kolmen kertoimella vastaisi 24 sentin sähkön kustannusta. Ollaan siis hinta-alueella jossa edullisuus riippuu sähkösopimuksest, todellisesta hyötysuhteesta niin puu lämmityksessä kuin maa, ILP(sähkö). Eri voi olla iso ja kumminpäin vain.