Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

[pulatunnus]

Luulis, että tolla periaatteella olisi myös mahdollista toteuttaa asuntokohtainen laskutuskin?

Ajatu tasolla lämpötilan mukaan maksuosuuden suuruden painottamisessa olisi etunsa, mutta se ei kerro paljon energiaa mennyt. Eli onko se mahdollista (yhtiöjärjestyksen, tai lainsäädännön mukaan ) jos menee vähän sinne päin.

Energian mukaan laskuttaminen taasen on yhtiönkannalta ja tasapuolisuuden kannalta myös vähän niin ja näin.

Taloyhtiöissä on erilaisia asuntoja, niiden energiakulutus on erilaista vaikka tavoiteltaisiin samaa asumismukavuutta. Jos pelkkää energiaa mitattaisiin niin asukas voi myös nuukailla yhtiön kannalta epäedullisesti.

Sinänsä kannatan että parinasteen vaihteluvälillä pientä etua viileämmin asuville. Jos säädöt pelaa niin ne maximit on kuitenkin hanskassa, toki yhtiössä voi olla asukas joka haluaisi enemmän ja olisi siitä jopa valmis maksamaan.

Osakkaiden kannalta myös kyse siitä kannattaako investoida yleensä energiatehokkuuteen, vai siihen että kohdennetaan menot oikein, vai molempiin.

On yhtiöitä joissa osakas/asukas maksaa osakkeen lämmityksen käytön mukaan, mutta silloin ostaessa on sen tiennyt voinut hinnoitella kämpän sen mukaan. Siinä sitten katto, pääty huoneiston omistaja voi olla kiinnostunut myös tiiveydestä/ eristyksen kunnosta enemmän kuin joku välikerroksen yhden ulkoseinän osakas. Jos tyytyy viileään, niin voi lämmitellä enemmän naapureiden laskuun

 

[Lucas]

Vuokrat yleensä sidottu sopivaan idexiin, joten se sitten tapauskohtaista kuinka hyvin yksittäisen kohteen kustannuskehitystä seuraa. Vuokria vastaavasti voi painaa alueellisen kysynnän kehitys ja vuokranmaksuhalukkuus. Eli jos lähtee irtisanoon sopparia ja laittamaan tarjolla uutta sopparia korkeammalla hinnalla voi jäädä vuokraisännälle tyhjä arpa käteen. Ja jos pitkäaikainen asukas, niin ritisanosmisajatkin niin pitkiä että talvimennään vanhoilla soppareilla.

Kyllä se monella vuokranantajalla jää tyhjä arpa käteen, jos vuokrattava huoneisto tai talo on sähkölämmitteinen. Elinkustannusindeksi voi nousta esimerkiksi 12 prosenttia vuodessa, jolloin 500 euron vuokra nousee 560 euroon kuussa. Sitten kun asunnossa on sähkölämmitys niin sen kustannukset voivat nousta vaikka 100 euron kk-tasolta 500 euroon kuussa.

Sitä sitten vuokralainen maksaisi aiemman 600 euron sijasta vuokrasta plus sähkölämmityksestä 1060 euroa kuussa. Ei kait siinä kun vuuokrasopimuksen irtisanomislappu vuokranantajalle ja uutta asuntoa vuokraamaan. Siinähän sitten etsii uudella hinnalla uuden vuokralaisen. Saattaa tovi jos toinekin vierähtää.

Sähkölämmitteisen asuntojen myyntkin voi osoittautua melkoiseksi haasteeksi. Sehän ei mahdoton kustannus ole jos omakotitalossa on vesikiertoinen lämmönjoko sähköllä ja tontille voi asentaa sen tilalle maalämmön Suuruusluokka hinnalle luokkaa 20 tuhatta euroa.

Sitten taas jos lämmitys on lattiavaluun upoteteilla sähkökaapellilla, niin hintaa voi tulla todella paljon jo se vaihdetaan vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Erityisesti jos on kivitalo tai betoninen alapohja. Kaikki talon lattiapinnat menee ainakin uusiksi ja betoniin pitää roilottaa eli urat sahata lattialämmitysputkille.

 

[jarhu]

Sähkölämmitteisen asuntojen myyntkin voi osoittautua melkoiseksi haasteeksi. Sehän ei mahdoton kustannus ole jos omakotitalossa on vesikiertoinen lämmönjoko sähköllä ja tontille voi asentaa sen tilalle maalämmön Suuruusluokka hinnalle luokkaa 20 tuhatta euroa.

Sitten taas jos lämmitys on lattiavaluun upoteteilla sähkökaapellilla, niin hintaa voi tulla todella paljon jo se vaihdetaan vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Erityisesti jos on kivitalo tai betoninen alapohja. Kaikki talon lattiapinnat menee ainakin uusiksi ja betoniin pitää roilottaa eli urat sahata lattialämmitysputkille.

Mä mietin tätä asiaa pienellä ajatusleikillä viime talvena. Jos lattiasähkölämmitystä lähtisi korvaamaan vesikiertoisella lämmityksellä, niin se tapahtuisi asentamalla vesipatterit seinille eikä lattialämmityksenä. En mitenkään näe järkevänä kaikkien lattioiden aukaisua, mikäli vaihtaa sähköstä vesikiertoiseen lämmitykseen. Joka tapauksessa ilman mitään kokemusta tai tietoa, hiharavistelin arvion johonkin 35k€ tienoille omaan taloon.

 

[Jan11]

Mä mietin tätä asiaa pienellä ajatusleikillä viime talvena. Jos lattiasähkölämmitystä lähtisi korvaamaan vesikiertoisella lämmityksellä, niin se tapahtuisi asentamalla vesipatterit seinille eikä lattialämmityksenä. En mitenkään näe järkevänä kaikkien lattioiden aukaisua, mikäli vaihtaa sähköstä vesikiertoiseen lämmitykseen. Joka tapauksessa ilman mitään kokemusta tai tietoa, hiharavistelin arvion johonkin 35k€ tienoille omaan taloon.

Itse suorasähkötalossa investoisin ennemmin ilmalämpöpumppuihin ja aurinkopaneeleihin. Huomattavasti pienempi investointi ja lyhyempi takaisinmaksuaika, lisäksi nopea asennus vrt. vesikiertoiseen siirtyminen.

 

[Janishell]

Itse suorasähkötalossa investoisin ennemmin ilmalämpöpumppuihin ja aurinkopaneeleihin. Huomattavasti pienempi investointi ja lyhyempi takaisinmaksuaika, lisäksi nopea asennus vrt. vesikiertoiseen siirtyminen.

Aurinkopaneeleissa menee melkeen 20vuotta maksaa takaisin Suomessa.
Aurinkopaneeleihin en kyllä sijoittaisi.
Aurinkopaneelit toimivat hyvin Suomen olosuhteissa vain puolivuotta vuodesta.

 

[Boulder]

No ei mene 20 vuotta. Kannattaa tehdä excelissä pientä laskuharjoitusta.

 

[Mikkos]

Aurinkopaneeleissa menee melkeen 20vuotta maksaa takaisin Suomessa.
Aurinkopaneeleihin en kyllä sijottaisi.

Näillä sähkön hinnoilla?

 

[Janishell]

Näillä sähkön hinnoilla?

Silloin kun sähkönhinta oli alle 10senttiä. Youtubessa noita laskelmia ja testejä löytyy.

 

[potero]

Itse asun kerrostalossa vuokralla ja en ole oikeastaan edes ihan varma että millä tämä lämpiää, mutta veikkaan kauklämpöä. Suorasähkö se ei ainakaan ole kun vesipatterit on.

Toivon että asunnon lämpötila mieluummin vaikka laskettaisiin johonkin 16 asteeseen ennen kuin vuokraa korotetaan. Tuon lämpötilan kanssa vielä pärjää ihan ongelmitta kun vähän pukee päälle. Sähkösopimus on oma.

 

[samsungaaja]

Itse asun kerrostalossa vuokralla ja en ole oikeastaan edes ihan varma että millä tämä lämpiää, mutta veikkaan kauklämpöä. Suorasähkö se ei ainakaan ole kun vesipatterit on.

Toivon että asunnon lämpötila mieluummin vaikka laskettaisiin johonkin 16 asteeseen ennen kuin vuokraa korotetaan. Tuon lämpötilan kanssa vielä pärjää ihan ongelmitta kun vähän pukee päälle. Sähkösopimus on oma.

Varmaan viiveellä tulee vuokrankorotukset eikä kustannusten nousun verran nyt varmaan voisi kerralla korottaakaan. Vuokranantajallekin parempi ottaa vähän vuokrassa takkiin kuin koko vuokran verran jos asunto tyhjillään ennen seuraavaa vuokralaista. Helsingissä ilmeisesti kaukolämmityskin kallistuu (hiilestä piperrykseen siirtyminen), paskempi juttu vanhassa talossa..

 

[Osku]

Silloin kun sähkönhinta oli alle 10senttiä. Youtubessa noita laskelmia ja testejä löytyy.

Kannattaa ehkä itse laskea? Kilpailutat paneelit, niin säästää jo kummasti. Siihen päälle kotitalousvähennys. Nykyään on tuntinetotus. Ylijäämästä saa pörssisähkön hinnan. Kannustaa entistä enemmän myös säästämään omassa kulutuksessa, kun sähkön hinta on korkealla. Ennen oli ohjeena mitoittaa sopivaksi, että saa kaiken hyödynnettyä itse. Nyt suositus taitaa olla, että niin isot setit, kuin lompakko kestää?

Oma veikkaus on, että paneeleja ei ensi kesäksi saa, jos päätöstä lykkää talvelle. Siinä vaiheessa, kun loputkin ihmiset herää.

 

[TheNotoriousT]

Aurinkopaneeleissa menee melkeen 20vuotta maksaa takaisin Suomessa.
Aurinkopaneeleihin en kyllä sijoittaisi.
Aurinkopaneelit toimivat hyvin Suomen olosuhteissa vain puolivuotta vuodesta.

Yhtiössä ostettiin paneeleita useammalla kympillä ja laskettiin vanhalla sähkön hinnalla (alle 5c/kWh), että 10v päästä maksanut takaisin. Tämän lisäksi paneelit tuottavat joka vuosi enemmän kuin lyhennykset ovat tuon 10v ajan.

Tällä hetkellähän niiden tuottavuus on jotain aivan muuta kuin tuo 10v/alle 5c.

 

[Boulder]

Silloin kun sähkönhinta oli alle 10senttiä. Youtubessa noita laskelmia ja testejä löytyy.

Olet siis vakaasti siinä uskossa, että sähkön hinta tulee palautumaan vakaalle 3-5 c/kWh -tasolle, kun Euroopasta poistuu vakaata perusvoimaa kuten ydinvoima ja hiili- tai kaasuvoimalat?

Itse tein laskelmat ostosähköstä 10 c/kWh mukaan (sähkön kokonaishinta minulle) ja myynnin keskihinnaksi 5 c/kWh ja päädyin noin 14 vuoden takaisinmaksuaikaan huonoimmassa tapauksessa.

 

[Boulder]

Varmaan viiveellä tulee vuokrankorotukset eikä kustannusten nousun verran nyt varmaan voisi kerralla korottaakaan. Vuokranantajallekin parempi ottaa vähän vuokrassa takkiin kuin koko vuokran verran jos asunto tyhjillään ennen seuraavaa vuokralaista. Helsingissä ilmeisesti kaukolämmityskin kallistuu (hiilestä piperrykseen siirtyminen), paskempi juttu vanhassa talossa..

Lahdessa nousi kaukolämmön hinta noin 7% heinäkuun alusta, ja päädyimme yhdessä taloyhtiössä nostamaan vastiketta lopulta 0,2 e/m2 kun todettiin, että on varmasti muitakin nousupaineita tiedossa. Tulot ja menot oli aika lähelle tasapainossa lähtötilanteessa. Ei tuo itse vastikekorotus vielä aiheuttanut itselläni tarvetta nostaa vuokraa kun Lahden markkinatilanne on mikä on.

 

[Jan11]

Silloin kun sähkönhinta oli alle 10senttiä. Youtubessa noita laskelmia ja testejä löytyy.

Mihin tää maailma on menossa, kun ihmiset uskoo sokeasti juutuubeihin, tiktokkeihin ja muuhun someen, joissa kuitenkin pyritään lähinnä saamaan itseä esille ja/tai mainostuloja.

Excelit tulille ja laskemaan, mitään yleispätevää peukalosääntöä ei ole olemassakaan.

Sehän on kiinni sijainnista, tontista ja varjostuksista, suuntauksesta, asennuskulmasta ja paneelien tuotannosta, sekä tietysti investoinnin (ja rahoituksen) hinnasta ja sähkön hintakehityksestä - sekä siitä minkä hintainen siirtoyhtiö sulla on (itse tuotetusta ja käytetystä ei mene siirtomaksua). Tuntinetotus, jos sitä jossain ei vielä ole, on pakollista 1.1.2023 alkaen. Se jo itsessään on parantanut takaisinmaksuaikaa reippaasti.
Takaisinmaksuaika 7-25 vuoden välillä kaikki on mahdollista, mutta eteläisessä Suomessa on nykyisin aika tavanomaista osua sinne n. 10-12 vuoteen.

 

[renee]

Itse asun kerrostalossa vuokralla ja en ole oikeastaan edes ihan varma että millä tämä lämpiää, mutta veikkaan kauklämpöä. Suorasähkö se ei ainakaan ole kun vesipatterit on.

Toivon että asunnon lämpötila mieluummin vaikka laskettaisiin johonkin 16 asteeseen ennen kuin vuokraa korotetaan. Tuon lämpötilan kanssa vielä pärjää ihan ongelmitta kun vähän pukee päälle. Sähkösopimus on oma.

Vuokra-asumisessa ei kustannuksilla ole niin suurta merkitystä kuin vuokramarkkinoiden kysynnällä ja tarjonnalla. Käytännössä niin, että yksityiset vuokranantajat eivät pysty siirtämään kustannuksia niin helposti vuokriin kuin isot vuokranantajat, sillä yksikin tyhjä kuukausi vie vuokrankorotuksen hyödyn välittömästi, mutta isot vuokranantajat sietävät tällaista hetkellistä tappiota paljon paremmin. Jos asunnolle ei löydy vuokralaista, niin vuokraa joko joutuu laskemaan tai pistämään asunnon myyntiin, vaikka vuokranantajan kustannukset nousisivat.

 

[renee]

Olet siis vakaasti siinä uskossa, että sähkön hinta tulee palautumaan vakaalle 3-5 c/kWh -tasolle, kun Euroopasta poistuu vakaata perusvoimaa kuten ydinvoima ja hiili- tai kaasuvoimalat?

Itse tein laskelmat ostosähköstä 10 c/kWh mukaan (sähkön kokonaishinta minulle) ja myynnin keskihinnaksi 5 c/kWh ja päädyin noin 14 vuoden takaisinmaksuaikaan huonoimmassa tapauksessa.

Sähkön hinta tulee palautumaan lähelle tuotantokustannuksia. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä tuotantokustannusten selvää nousua, joten itse sanoisin, että alle 10 c/kWh tulee olemaan normaali taso, nykykustannuksilla lähempänä 5 c/kWh. Toki jos joku pystyy perustelemaan, että tuotantokustannukset ovat nousussa, niin sitten sähkön hinta voikin nousta pitemmällä aikavälillä. Toki kuluttajan maksaman sähkön hintaan vaikuttaa muutkin asiat kuin pelkkä sähköenergian hinta, eli käytännössä verotus ja siirto.

Toi laskemasi 10 c/kWh on varmaan aika liki mitä ostosähkö kokonaisuudessaan voisi normaalitilanteessa maksaa, sisältäen siirron ja verot. Ehkä todellisuudessa vähän enemmän, tarjouspoiminnalla kokonaishinta tuota luokkaa.

 

[Boulder]

10 c/kWh oli se, mitä maksoin viime syksynä kun voimala asennettiin. 3,98 c/kWh energian hinta + kaikki muu - sanoisin, että tuon alle en tule enää pääsemään ihan jo sen takia, että en näe siirtohintojen laskevan vaikka mikä olisi (täällä on onneksi kuitenkin suurin osa siirtoyhtiön toimialueesta taajama-aluetta eikä mitään käymätöntä korpea). Nyt on sitten 5,89 c/kWh + muut hintana vajaat pari vuotta.

Ylituotannon myyntihinnan en usko asettuvan keskiarvona mihinkään 5 c/kWh paikkeille. Esimerkiksi tänään näkee tuulivoiman merkityksen. Hinnat on aivan pohjissa kun tuulivoimalat painaa sähköä tulemaan, mutta tuuleton päivä on jotain ihan muuta. Halvat hinnat on lähinnä öisin, jolloin tietysti aurinkovoimalakaan ei tuota mitään.

 

[renee]

10 c/kWh oli se, mitä maksoin viime syksynä kun voimala asennettiin. 3,98 c/kWh energian hinta + kaikki muu - sanoisin, että tuon alle en tule enää pääsemään ihan jo sen takia, että en näe siirtohintojen laskevan vaikka mikä olisi (täällä on onneksi kuitenkin suurin osa siirtoyhtiön toimialueesta taajama-aluetta eikä mitään käymätöntä korpea). Nyt on sitten 5,89 c/kWh + muut hintana vajaat pari vuotta.

Ylituotannon myyntihinnan en usko asettuvan keskiarvona mihinkään 5 c/kWh paikkeille. Esimerkiksi tänään näkee tuulivoiman merkityksen. Hinnat on aivan pohjissa kun tuulivoimalat painaa sähköä tulemaan, mutta tuuleton päivä on jotain ihan muuta. Halvat hinnat on lähinnä öisin, jolloin tietysti aurinkovoimalakaan ei tuota mitään.

Niin, oikeastaan hinnoittelumallia pitää varmasti muokata siihen suuntaan, että kuluttajille tulee intressi käyttää sähköä suuren tuotannon aikaan. Tällainen malli on pörssisähkö, mutta sen hinnoittelu ei ole kuluttajaystävällinen, eli sisältää aivan liikaa hintavaihtelua. Tai sitten pitää rakentaa paljon lisää ydinvoimaa, se kyllä kävisi Vesivoimaa ei voi ainakaan Pohjoismaissa paljon enää lisätä, muiden maiden tilanteesta en osaa sanoa.

 

[Boulder]

Niin, oikeastaan hinnoittelumallia pitää varmasti muokata siihen suuntaan, että kuluttajille tulee intressi käyttää sähköä suuren tuotannon aikaan. Tällainen malli on pörssisähkö, mutta sen hinnoittelu ei ole kuluttajaystävällinen, eli sisältää aivan liikaa hintavaihtelua. Tai sitten pitää rakentaa paljon lisää ydinvoimaa, se kyllä kävisi Vesivoimaa ei voi ainakaan Pohjoismaissa paljon enää lisätä, muiden maiden tilanteesta en osaa sanoa.

Akkuteknologian nopea kehitys ja ratkaisujen halventuminen olisi iso läpimurto. Ylituotannon ja halvan hinnan aikana tavaraa säästöön ja kulutuksen tasaus sitä kautta, vastaavasti tietysti paneeleista akkuun kamaa. Pienydinvoimalaitoksetkin olisi kova juttu. No, todistettavasti kriisitilanteet laittaa pyörät pyörimään eli eiköhän jotain edistystä tapahdu.

 

[jarhu]

Itse suorasähkötalossa investoisin ennemmin ilmalämpöpumppuihin ja aurinkopaneeleihin. Huomattavasti pienempi investointi ja lyhyempi takaisinmaksuaika, lisäksi nopea asennus vrt. vesikiertoiseen siirtyminen.

Olen samaa mieltä. Itsehän ostin ensimmäisen ilpin viime talvena ja toinen on harkinnassa eri kerrokseen. Paneelit on myös harkinnassa, mutta valitettavasti katon pinnoitus tulee tehdä ensin, joten paneelien hankintaa pitää lykätä myöhemmälle ajankohdalle.

 

[renee]

Akkuteknologian nopea kehitys ja ratkaisujen halventuminen olisi iso läpimurto. Ylituotannon ja halvan hinnan aikana tavaraa säästöön ja kulutuksen tasaus sitä kautta, vastaavasti tietysti paneeleista akkuun kamaa. Pienydinvoimalaitoksetkin olisi kova juttu. No, todistettavasti kriisitilanteet laittaa pyörät pyörimään eli eiköhän jotain edistystä tapahdu.

Ainakin siinä vaiheessa, kun liikenne sähköistyy, on tavallisilla kuluttajillakin paljon akkukapasiteettia, jota voisi ladata optimoimalla latausajankohdan hinnan perusteella.

 

[Lucas]

Sähkön hinta tulee palautumaan lähelle tuotantokustannuksia. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä tuotantokustannusten selvää nousua, joten itse sanoisin, että alle 10 c/kWh tulee olemaan normaali taso, nykykustannuksilla lähempänä 5 c/kWh. Toki jos joku pystyy perustelemaan, että tuotantokustannukset ovat nousussa, niin sitten sähkön hinta voikin nousta pitemmällä aikavälillä. Toki kuluttajan maksaman sähkön hintaan vaikuttaa muutkin asiat kuin pelkkä sähköenergian hinta, eli käytännössä verotus ja siirto.

Suomen hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Sinnne on aikaa alle 12,5 vuotta.

Nykyiset sähkön ja liikennepolttoaineiden hinnat ovat Suomessa naurettavan halpoja verrattuna siihen, että mitä ne maksavat ennen vuotta 2035, jos Suomesta oikeasti meinaavat tehdä "hiilineutraalia".

 

[Fact0ry]

Nykyiset sähkön ja liikennepolttoaineiden hinnat ovat Suomessa naurettavan halpoja verrattuna siihen, että mitä ne maksavat ennen vuotta 2035, jos Suomesta oikeasti meinaavat tehdä "hiilineutraalia".

Mihin perustuu väitteesi, että sähkön hinta on naurettavan halpaa verrattuna vuoteen 2035? Tiesithän, että jo nyt 80 % sähköstä tuotetaan päästöttömillä menetelmillä (ydin, vesi, aurinko, tuuli).
Liikennepolttoaineiden kohdalla näin varmaan onkin.

 

[Lucas]

Mihin perustuu väitteesi, että sähkön hinta on naurettavan halpaa verrattuna vuoteen 2035? Tiesithän, että jo nyt 80 % sähköstä tuotetaan päästöttömillä menetelmillä (ydin, vesi, aurinko, tuuli).
Liikennepolttoaineiden kohdalla näin varmaan onkin.

Esimerkiksi vesivoima ei ole kasvihuonekaasipäästötön päästölähde, kun Suomessa reheväpohjaisissa tekoaltaissa yhtä tuotettua kilowattituntia kohti aiheutuu enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin saman sähkömäärän tuottaminen kivihiiltä polttamalla. Esimerkikkin vaikka Lokan tekoallas. Eli niitä pitää alkaa purkamaan, jos niiden kasvihuonekaasupäästöt halutaan leikata pois.

Puulla tuotetaan myös paljon energiaa Suomessa. Hakkuumäärät on kuitenkin liian suuria ja liian aikaisin hakataan kasvava metsä, jonka vuoksi puun käyttöä pitää alkaa leikata.

Liikennepolttoaineiden hintaa pitää nostaa roimasta, jos bensa- ja diesel aiotaan korvata CO2 päästöttömällä tavaralla ja kerätä vähintään sama määrä valtiolle niistä verotuloja kuin nykyään.

Sähköautojen lataustakin pitää alkaa verottaa aika himskatisti per kWh sähköä, jos sähköautoilta aiotaan kerätä sama määrä valtiolle verotuloja miten bensasta ja dieselistä nykyään kerätään.

Väittäisin, että Suomen on mahdoton saavuttaa vuoteen 2035 mennessä hiilineutraalia Suomea ainakaan ilman että energian reaalihinnat täytyy vähintäänkin tuplata vielä nykytasolta. En usko että Suomessa äänestäjät ovat valmiita sen Suomen tavoitteen saavuttamiseksi siinä ajassa oman elintason roimaan laskuun.

 

[Osku]

Mihin perustuu väitteesi, että sähkön hinta on naurettavan halpaa verrattuna vuoteen 2035? Tiesithän, että jo nyt 80 % sähköstä tuotetaan päästöttömillä menetelmillä (ydin, vesi, aurinko, tuuli).
Liikennepolttoaineiden kohdalla näin varmaan onkin.

Paljonko tästä on tuulivoimaan maksimikapasiteettia joka ei toteudu ikinä? Vuoteen 2035 mennessä tarvitsee rakentaa yksi tai kaksi ydinvoimalaa lisää (OL3 ei lasketa tähän). Montako hanketta on menossa? Nolla.

 

[renee]

Esimerkiksi vesivoima ei ole kasvihuonekaasipäästötön päästölähde, kun Suomessa reheväpohjaisissa tekoaltaissa yhtä tuotettua kilowattituntia kohti aiheutuu enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin saman sähkömäärän tuottaminen kivihiiltä polttamalla. Esimerkikkin vailla Lokan tekoallas. Eli niitä pitää alkaa purkamaan jos niiden kasvihuonekaasupäästöt halutaan leikata pois.

Puulla tuotetaan myös paljon energiaa Suomessa. Hakkuumäärät on kuitenkin liian suuria ja liian aikaisin hakataan kasvava metsä, jonka vuoksi puun käyttöä pitää alkaa leikata.

Liikennepolttoaineiden hintaa pitää nostaa roimasta, jos bensa- ja diesel aiotaan korvata CO2 päästöttömällä tavaralla ja kerätä vähintään sama määrä valtiolle niistä verotuloja kuin nykyään.

Sähköautojen lataustakin pitää alkaa verottaa aika himskatisti per kWh sähköö, jos sähköautoilta aiotaan kerätä sama määrä valtiolle verotuloja miten bensasta ja dieselistä nykyään kerätään.

Väittäisin, että Suomen on mahdoton saavuttaa vuoteen 2035 mennessä hiilineutraalia Suomea ainakaan ilman että energian reaalihinnat täytyy vähintäänkin tuplata vielä nykytasolta. En usko että Suomessa äänestäjät ovat valmiita sen Suomen tavoitteen saavuttamiseksi siinä ajassa oman elintason roimaan laskuun.

Sä sekotat nyt kaksi asiaa, vesivoima on päästötöntä, koska niin on päätetty. Käytännössä ei ole päästöttömiä energianmuotoja, mutta paperilla mikä hyvänsä saadaan päästöttömäksi, onhan kai maakaasukin tyyliin vihreää energiaa EU:n mukaan ja ilman Venäjän sekoiluja sitä käytettäisiin edelleen kuin viimeistä päivää hyvällä omallatunnolla

Hyvä pointti tuo verotus, eli tosiaan energian hinta voi nousta rajustikin, jos verottaja iskee näppinsä mukaan.

 

[Lucas]

Paljonko tästä on tuulivoimaan maksimikapasiteettia joka ei toteudu ikinä? Vuoteen 2035 mennessä tarvitsee rakentaa yksi tai kaksi ydinvoimalaa lisää (OL3 ei lasketa tähän). Montako hanketta on menossa? Nolla.

TVO käynnisti Olkiluoto kolmosen hankkeen tarjouspyynnöillä 2002 vuonna. Nyt siitä on mennyt jo yli 20 vuotta eikä laitosta ole saatu rakennettua vielä valmiiksi kaupalliseen käyttöön.

Jos ydinvoimalan rakentamisajan rakentamispäätöksestä valmiiseen ydinvoimalaan saisi nipistettyä Suomessa 10 vuoteen, niin aika himskatin kiire alkaa olla, että 2035 vuoteen mennessä olisi valmistunut ensimmäistäkään uutta ydinvoimalaa Suomeen Olkiluoto kolmosen jälkeen.

Isompi ongelma taitaa olla, ettei mitään kaupallista toimijaa kiinnosta rakentaa Suomeen ydinvoimalaa ainakaan omilla rahoilla. Fortum olisi voinutkin rakentaa vaikka kaksi uutta ydinvoimalaa Suomeen valtio-omistajan käsiohjauksella, mutta sinne se 15 miljardia euroa meni Uniperin tappioihin eli suunnilleen se rahamäärä joka olisi riittänyt omarahoitusosuudeksi kahden uuden ydinvoimalan rakentamiseksi.

 

[Fact0ry]

Paljonko tästä on tuulivoimaan maksimikapasiteettia joka ei toteudu ikinä? Vuoteen 2035 mennessä tarvitsee rakentaa yksi tai kaksi ydinvoimalaa lisää (OL3 ei lasketa tähän). Montako hanketta on menossa? Nolla.

Puhuin tuotannosta, en kapasiteetista. Täältä voit tarkastaa, että vuonna 2021 hiilidioksidineutraalia tuotantoa oli 87 %: https://energia.fi/files/4428/Sahkovuosi_2021_netti.pdf

 

[Shajk]

Jos Sähkön hinta pysyy tällaisessa 30 sentissä:
A) Paneelien vuosituotto 10-30% investoinnista = erinomainen investointi.
B) Ilman paneelejä: joka vuosi maksat enemmän sähköstä kuin paneeliasennus olisi maksanut ennen energiakriisiä. Paneelit loppuunmyytyjä koko maailmassa ja törkeän kalliita.

Jos Sähkön hinta tippuu takaisin:
C) Paneeleista maksoit 5000€ ja takaisinmaksuaika 20 vuotta. Nautit halvasta sähköstä ja että kesällä puolet kulutuksesta tippuu pois.
D) Ilman paneelejä: Talous ennallaan, 5000€ enemmän pääomaa taskussa kun et ostanut paneelejä.

 

[Lucas]

Sä sekotat nyt kaksi asiaa, vesivoima on päästötöntä, koska niin on päätetty. Käytännössä ei ole päästöttömiä energianmuotoja, mutta paperilla mikä hyvänsä saadaan päästöttömäksi, onhan kai maakaasukin tyyliin vihreää energiaa EU:n mukaan ja ilman Venäjän sekoiluja sitä käytettäisiin edelleen kuin viimeistä päivää hyvällä omallatunnolla

Hyvä pointti tuo verotus, eli tosiaan energian hinta voi nousta rajustikin, jos verottaja iskee näppinsä mukaan.

Eihän se tosiaan ole kuin laskemistavasta kiinni, että kaikki energiantuotantotavat saa päästöttömiksi. Tarpeeksi pitkällä aikavälilllä tässä universumissa kaikki protonitkin hajoavat ja mustat aukot haihtuvat ja lopulta on olemassa pelkkää fotonien virtaa.

Onhan ne jo EU-tasolla päätteneet, että maakaasukin on ympäristöystävällinen kestävän kehityksen polttoaine. Sitä en tiedä miksei ne kivihiiltä, ruskohiiltä, öljyä sekä turvetta ole vielä lisänneet samalla listalle poliittisilla päätöksillä.

 

[renee]

Eihän se tosiaan ole kuin laskemistavasta kiinni, että kaikki energiantuotantotavat saa päästöttömiksi. Tarpeeksi pitkällä aikavälilllä tässä universumissa kaikki protonitkin hajoavat ja mustat aukot haihtuvat ja lopulta on olemassa pelkkää fotonien virtaa.

Onhan ne jo EU-tasolla päätteneet, että maakaasukin on ympäristöystävällinen kestävän kehityksen polttoaine. Sitä en tiedä miksei ne kivihiiltä, ruskohiiltä, öljyä sekä turvetta ole vielä lisänneet samalla listalle poliittisilla päätöksillä.

Politiikkaa.... Ei kaunista, mutta toki voi ajatella niin, että parempi polttaa maakaasua kuin kivihiiltä, toki joku roti harhaanjohtamisessakin pitäisi olla.

Mutta tosiaan nämä hiilineutraaliuslupaukset tehdään aina lopulta poliittisin perustein eikä oikeasti tarkastellen fysiikan lakeja, joten siinä mielessä vuosiluku 2035 on vain kiva lupaus ja varmaan siihen paperilla päästäänkin.

Ootteko muuten huomanneet, ettei maailmassa ole enää kuin vastuullisia yrityksiä? Eli maailma on jo nyt siltä osin täydellinen.

 

[JaniKari]

Politiikkaa.... Ei kaunista, mutta toki voi ajatella niin, että parempi polttaa maakaasua kuin kivihiiltä, toki joku roti harhaanjohtamisessakin pitäisi olla.

Mutta tosiaan nämä hiilineutraaliuslupaukset tehdään aina lopulta poliittisin perustein eikä oikeasti tarkastellen fysiikan lakeja, joten siinä mielessä vuosiluku 2035 on vain kiva lupaus ja varmaan siihen paperilla päästäänkin.

Ootteko muuten huomanneet, ettei maailmassa ole enää kuin vastuullisia yrityksiä? Eli maailma on jo nyt siltä osin täydellinen.

Yleensä kaasu on öljyn porauksen sivutuote joka poltetaan pois jos sitä ei saada myytyä. Siinämielessä kaasu on ekolooginen. Nuo kaasun poltot pitäisi huomioida kun arvioidaan öljyn co2 päästöjä.
Turvettahan Suomessa syntyy enemmän kuin sitä on poltettu joten siinä mielessä se on uusiutuva energialähde. Suomessa tosin päätettiin että tämä ei riitä "uusiutuvan" energian määritelmäksi.

 

[Jan11]

Yleensä kaasu on öljyn porauksen sivutuote joka poltetaan pois jos sitä ei saada myytyä. Siinämielessä kaasu on ekolooginen. Nuo kaasun poltot pitäisi huomioida kun arvioidaan öljyn co2 päästöjä.
Turvettahan Suomessa syntyy enemmän kuin sitä on poltettu joten siinä mielessä se on uusiutuva energialähde. Suomessa tosin päätettiin että tämä ei riitä "uusiutuvan" energian määritelmäksi.

Ei pelkästään Suomessa, vaan myös koko EU:ssa. Ruotsihan sai huomata, että heidän muista poikkeava päätöksensä oli merkityksetön: ihan samat päästökauppamaksut siellä turpeenpoltosta menee kuin kaikissa muissakin EU-maissa.

 

[VillePP]

Suomen hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Sinnne on aikaa alle 12,5 vuotta.

12,5 vuotta on todellisuudessa todella pitkä aika muutosnopeuden kannalta. Minkä ikäinen olet silloin? Entäs millaiselta maailma näytti 12,5v sitten?

 

[petepeluri]

Nostetaan energian hinnat pysyvästi tappiin> ei ole varaa kuluttaa energiaa= hiilineutraali suomi.

 

[VillePP]

Nostetaan energian hinnat pysyvästi tappiin> ei ole varaa kuluttaa energiaa= hiilineutraali suomi.

Oletko perehtynyt energiamarkkinoiden toimintamekanismiin? Jos epäilet tähän liittyvän jonkin sortin salaliittoa, suosittelen pohtimaan näkemystäsi uudestaan.

 

[petepeluri]

Oletko perehtynyt energiamarkkinoiden toimintamekanismiin? Jos epäilet tähän liittyvän jonkin sortin salaliittoa, suosittelen pohtimaan näkemystäsi uudestaan.

Hinnat eivät ole tapissa. Tuo on vain yksi tapa millä suomesta saadaan hiilineutraali.

 

[Lämpöpumppu]

Jos jotain positiivista, niin turha energiankulutus saadaan toivottavasti kitkettyä pois. Esimerkiksi suorasähkölämmitteisessä talossa asuvat pudottavat toivottavasti huonelämmöt sieltä tyypillisestä 22 asteesta reilusti alle 20 asteen. Suihkussa ei vietetä päivittäin varttia lämpimän veden alla. Sähkökiuastakaan ei tarvitse välttämättä lämmittää edes joka toinen ilta. Tai tälläkin foorumilla varmaan useampia käyttäjiä, joilla pöytäkoneen kilowatin virtalähde hohkaa punaisena useita tunteja päivässä pelisessioiden aikana. Ylimääräisiä valoja ei pidetä päällä ynnä muuta. Pieniäkin asioita monessa taloudessa, mutta miljoonien kotitalouksien summana puhutaan valtakunnallisesti isoista säästöistä.

 

[mattix]

Sähkön hinta tulee palautumaan lähelle tuotantokustannuksia. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä tuotantokustannusten selvää nousua, joten itse sanoisin, että alle 10 c/kWh tulee olemaan normaali taso, nykykustannuksilla lähempänä 5 c/kWh. Toki jos joku pystyy perustelemaan, että tuotantokustannukset ovat nousussa, niin sitten sähkön hinta voikin nousta pitemmällä aikavälillä. Toki kuluttajan maksaman sähkön hintaan vaikuttaa muutkin asiat kuin pelkkä sähköenergian hinta, eli käytännössä verotus ja siirto.

Toi laskemasi 10 c/kWh on varmaan aika liki mitä ostosähkö kokonaisuudessaan voisi normaalitilanteessa maksaa, sisältäen siirron ja verot. Ehkä todellisuudessa vähän enemmän, tarjouspoiminnalla kokonaishinta tuota luokkaa.

Tuo mainitsemasi 10c/kWh ei päde, koska siirto maksaa kasvukeskuksien ulkopuolella jo lähes tuon (perusmaksu huomioiden). Itse arvioin, että uusi normaali on jossain 7-9 c/kWh tasossa ja joustava pörssisähköasiakas pääsee alle 5 c/kWh tasoon.

Niin, oikeastaan hinnoittelumallia pitää varmasti muokata siihen suuntaan, että kuluttajille tulee intressi käyttää sähköä suuren tuotannon aikaan. Tällainen malli on pörssisähkö, mutta sen hinnoittelu ei ole kuluttajaystävällinen, eli sisältää aivan liikaa hintavaihtelua. Tai sitten pitää rakentaa paljon lisää ydinvoimaa, se kyllä kävisi Vesivoimaa ei voi ainakaan Pohjoismaissa paljon enää lisätä, muiden maiden tilanteesta en osaa sanoa.

Pörssisähkö voi olla kuluttajaystävällinen. Esim. sähköauton lataus, lämminvesivaraaja ja lämmitys ohjataan pörssisähkön hinnan perusteella, niin näkynee kukkarossa positiivisesti.

Suomen hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Sinnne on aikaa alle 12,5 vuotta.

Nykyiset sähkön ja liikennepolttoaineiden hinnat ovat Suomessa naurettavan halpoja verrattuna siihen, että mitä ne maksavat ennen vuotta 2035, jos Suomesta oikeasti meinaavat tehdä "hiilineutraalia".

Onko tuolloin liikennepolttoaineen hinnalla suurimmalle osalle yksityisautoilijoista merkitystä? Sähkön trendin taas ratkaisee mm. pohjoismainen yhteispeli, miten tuulienergia saadaan talteen. Esim. vesivoimaa ei tule juoksuttaa pakollista enempää kovalla tuulella. Sekin on "virtuaalinen" akku tuulivoimalle. Tuulivoiman tuotantokyky on tuolloin valtava, kun tuulee.

 

[renee]

Pörssisähkö voi olla kuluttajaystävällinen. Esim. sähköauton lataus, lämminvesivaraaja ja lämmitys ohjataan pörssisähkön hinnan perusteella, niin näkynee kukkarossa positiivisesti.

Pörssisähkö ei ole siinä mielessä kuluttajaystävällinen tuote, että se sisältää aivan liikaa taloudellista riskiä monille. Toisin sanoen siinä vaiheessa, kun sähkö uhkaa loppua (tai muu markkinäiriö...), niin pörssihinnoittelu yrittää vähentää kulutusta nousten siihen asti, että kulutus vähenee eikä sähkö lopu. Nyt kuitenkin kuluttaja-asiakas haluaa pitää talonsa lämpimänä talvella, joten kulutusta ei voi lopettaa, vaan pitää maksaa sen verran kuin pyydetään. Teollisuus voi alkaa ajaa prosesseja alas, jos hinta karkaa käsistä - lisäksi kaikkein eniten sähköä kuluttava teollisuus on varautunut markkinaheilahteluihin omalla tuotannolla. Eli joo, kuluttajan kannalta pörssisähkö voi olla turhan riskialtis.

 

[petepeluri]

Syöminen ja siitä seuraava ulostaminen tuottaa myös päästöjä. Ei hiilineutraaliksi pääse muuten kuin lopettamalla itsensä.

Tarkoitus ei ole tappaa ihmisiä vaan vähentää päästöjä.

 

[Norsu]

Jos jotain positiivista, niin turha energiankulutus saadaan toivottavasti kitkettyä pois. Esimerkiksi suorasähkölämmitteisessä talossa asuvat pudottavat toivottavasti huonelämmöt sieltä tyypillisestä 22 asteesta reilusti alle 20 asteen. Suihkussa ei vietetä päivittäin varttia lämpimän veden alla. Sähkökiuastakaan ei tarvitse välttämättä lämmittää edes joka toinen ilta. Tai tälläkin foorumilla varmaan useampia käyttäjiä, joilla pöytäkoneen kilowatin virtalähde hohkaa punaisena useita tunteja päivässä pelisessioiden aikana. Ylimääräisiä valoja ei pidetä päällä ynnä muuta. Pieniäkin asioita monessa taloudessa, mutta miljoonien kotitalouksien summana puhutaan valtakunnallisesti isoista säästöistä.

En jaksa uskoa että kulutukseen tulisi mitään kummoista muutosta (ellei sähköt rupea olemaan säännöllisesti poikki). Tai ehkä olen vaan liian kyyninen.

 

[Lämpöpumppu]

En jaksa uskoa että kulutukseen tulisi mitään kummoista muutosta (ellei sähköt rupea olemaan säännöllisesti poikki). Tai ehkä olen vaan liian kyyninen.

Tiedän todella paljon ihmisiä/pariskuntia/perheitä, joiden kulutustottumukset ovat edellä mainitsemiani. Saunotaan päivittäin, perheessä muksut leikkivät lämpimällä vedellä suihkussa yli puoli tuntia päivässä ja sisälämpötilat ovat lähempänä 25 astetta kuin 20 astetta. Omaa tyhmyyttä, jos edes noista ei lähde karsimaan, vaikka pelkää energiahintojen nousua. Monilla pystyisi helposti leikkaamaan 20-40% kulutuksesta, kun vähän miettisivät omia toimiaan jatkuvan valittamisen sijaan.

 

[Shajk]

En jaksa uskoa että kulutukseen tulisi mitään kummoista muutosta (ellei sähköt rupea olemaan säännöllisesti poikki). Tai ehkä olen vaan liian kyyninen.

Aika monella työpaikalla sähkön kipuraja on huomattavasti korkeampi kuin kuluttajien kipuraja. Omalla työpaikalla pomolle tuli yllätyksenä että diesel aggregaatteja tehdään megawatti kokoluokassakin. 300 litraa tunnissa kulutus ehkä, Dieselin hinta 2,5. Pyöreästi tonni tunnissa on halpa jos vertaa siihen että 50 työntekijää istuisi pimeässä.

 

[Norsu]

Aika monella työpaikalla sähkön kipuraja on huomattavasti korkeampi kuin kuluttajien kipuraja. Omalla työpaikalla pomolle tuli yllätyksenä että diesel aggregaatteja tehdään megawatti kokoluokassakin. 300 litraa tunnissa kulutus ehkä, Dieselin hinta 2,5. Pyöreästi tonni tunnissa on halpa jos vertaa siihen että 50 työntekijää istuisi pimeässä.

Eikö se ois firmoille halvempaa antaa työntekijöiden olla etätöissä (niillä työpaikoilla missä se on mahdollista), kuin että pidetään toimistossa lämmitys, koneet jne. päällä. Tokihan siinä tulis kuluja työntekijöille kun kotona on koko päivän, mutta säästäisi rahaa matkustuskuluissa ja päästöt mahdollisesti alentuis myös kun vähemmän jengiä liikenteessä?

 

[renee]

En jaksa uskoa että kulutukseen tulisi mitään kummoista muutosta (ellei sähköt rupea olemaan säännöllisesti poikki). Tai ehkä olen vaan liian kyyninen.

Energiankulutustilastoja katselemalla voisi sanoa, että ennen vuoden 2008 finanssikriisiä, eli 2000-luvun puolivälissä energiankulutus Suomessa oli korkeimmillaan ja siitä eteenpäin on hienoista laskua. Paljonko kulutus sitten laskee jatkossa, niin enpä tiedä. 90-luvun alun kulutustasoon pääsemiseksi pitäisi tehdä energiatalkoita roimasti, lama varmaan jelppaisi... Jos on rahaa, niin silloin yleensä kulutetaan kaikkea, myös energiaa.

 

[renee]

Aika monella työpaikalla sähkön kipuraja on huomattavasti korkeampi kuin kuluttajien kipuraja. Omalla työpaikalla pomolle tuli yllätyksenä että diesel aggregaatteja tehdään megawatti kokoluokassakin. 300 litraa tunnissa kulutus ehkä, Dieselin hinta 2,5. Pyöreästi tonni tunnissa on halpa jos vertaa siihen että 50 työntekijää istuisi pimeässä.

Aggregaattia kandee käyttää polttoöljyllä eikä dieselillä, polttoöljy maksaa tällä hetkellä 1000 l erissä 1,65 e/l.

 

[noreth]

Tiedän todella paljon ihmisiä/pariskuntia/perheitä, joiden kulutustottumukset ovat edellä mainitsemiani. Saunotaan päivittäin, perheessä muksut leikkivät lämpimällä vedellä suihkussa yli puoli tuntia päivässä ja sisälämpötilat ovat lähempänä 25 astetta kuin 20 astetta. Omaa tyhmyyttä, jos edes noista ei lähde karsimaan, vaikka pelkää energiahintojen nousua. Monilla pystyisi helposti leikkaamaan 20-40% kulutuksesta, kun vähän miettisivät omia toimiaan jatkuvan valittamisen sijaan.

Lisäisin tähän vielä, että on myös säästöjä saatavilla, jotka eivät vaadi juuri muutoksia elintapoihin. Minua kiinnostaa älytermostaatit, joita voi ajastaa kännykän apilla. Perheissä ollaan usein päivällä töissä/koulussa, viikonloppuna voidaan mökkeillä ja vielä öisin on hyvin varaa pudottaa jokunen aste lämpöä. Käsin säädettävät termarit vain tuntuvat olevan liian työläitä.

 

[Griffin]

Ainakin siinä vaiheessa, kun liikenne sähköistyy, on tavallisilla kuluttajillakin paljon akkukapasiteettia, jota voisi ladata optimoimalla latausajankohdan hinnan perusteella.

Akut ovat kalleita / kapasiteetti ja yleensä uusittava 5-10 vuoden välein.
Lisäksi akkujen kanssa toimiva paneelijärjestelmä on invertterin osalta selkeästi kalliimpi, kuin verkkoon syöttävä. Eli jotta muuttuisi kannattavaksi, niin pitää saada huomattavan suuri LISÄhyöty...