Eduskuntavaalit 2023

[Tuomi0]

Näissä cleantech jutuissa pelottaa eniten se, että ne ovat suunnitelmatalouden tuotoksia. Niiden asiakkaat tai myynti perustuu päästökauppaan, tai tuotekehitys on esim. 50% valtion kustantamaa ja loput veivataan jonkun himmelin läpi EU kustantamaksi. Siitä on melko paljon kokemusta, että suunnitelmatalous johtaa täydelliseen rappioon ja isännättömällä rahalla tutkiminen hyötysuhteen puuttumiseen.

Joku Teslan tehdas, vaikka omistaja runkkari onkin perustuu markkinatalouteen missä ihmiset ostaa tuotetta omasta tahdostaan hintaan X. Tosin siinäkin on nykyisin jotain veroporkkanoita aikasta paljon.

 

[JCSH]

Näissä cleantech jutuissa pelottaa eniten se, että ne ovat suunnitelmatalouden tuotoksia. Niiden asiakkaat tai myynti perustuu päästökauppaan, tai tuotekehitys on esim. 50% valtion kustantamaa ja loput veivataan jonkun himmelin läpi EU kustantamaksi. Siitä on melko paljon kokemusta, että suunnitelmatalous johtaa täydelliseen rappioon ja isännättömällä rahalla tutkiminen hyötysuhteen puuttumiseen.

Joku Teslan tehdas, vaikka omistaja runkkari onkin perustuu markkinatalouteen missä ihmiset ostaa tuotetta omasta tahdostaan hintaan X. Tosin siinäkin on nykyisin jotain veroporkkanoita aikasta paljon.

Ei se ole yhtään sen enempää suunnitelmatalouden tuotosta kuin vaikkapa lyijytön bensiini. Tai CFC:iden kieltäminen. Tai ne lukemattomat muut tavat, joilla puututaan siihen, että jotku liiketoiminnat paskovat tätä meidän yhteistä planeettaa.

 

[Tuomi0]

Ei se ole yhtään sen enempää suunnitelmatalouden tuotosta kuin vaikkapa lyijytön bensiini. Tai CFC:iden kieltäminen. Tai ne lukemattomat muut tavat, joilla puututaan siihen, että jotku liiketoiminnat paskovat tätä meidän yhteistä planeettaa.

Päästökauppa lienee monimutkaisin instrumentti mitä tältä planeetalta löytyy. Sen vaikutuksia ilmastonmuutokseen pystyy kukaan tuskin laskemaan tai todentamaan. Kunhan vain pyörii taustalla. Sen avulla jonnekin rakennetaan hilavitkutin X, kuten joku saastuttava vetypankki, jotta Unkarin tehtaan piippu saa työntää entiseen mallia hiiltä taivaalle. X on rakennettu hyödyntäen porsaanreikiä päästökaupassa, tai se on täysin kannattamatonta ja pyörii tukijärjestelmien varassa ym.

Joku lyijyn asteittainen kieltäminen toimii aivan toisella tavalla ja markkinatalouden säännöillä.

 

[Himmler]

Kauankohan persut kestävät kasassa? Mamuja tulee lisää eikä pakolaisillekaan tule stoppi, bensiini ei ilmeisesti halpene pumpuilla, sitten vielä leikkauksia päälle.

Orpolta järkähtämätön vastaus Kremlin uhitteluun – Aseita Ukrainalle ja maahantulon rajoituksia venäläisille

”Viestimme on Venäjän suuntaan aivan selvä: Ukrainan vahva tuki Suomen osalta jatkuu”, Petteri Orpo korostaa Iltalehdelle.

www.iltalehti.fi

 

[JCSH]

Päästökauppa lienee monimutkaisin instrumentti mitä tältä planeetalta löytyy. Sen vaikutuksia ilmastonmuutokseen pystyy kukaan tuskin laskemaan tai todentamaan. Kunhan vain pyörii taustalla. Sen avulla jonnekin rakennetaan hilavitkutin X, kuten joku saastuttava vetypankki, jotta Unkarin tehtaan piippu saa työntää entiseen mallia hiiltä taivaalle. X on rakennettu hyödyntäen porsaanreikiä päästökaupassa, tai se on täysin kannattamatonta ja pyörii tukijärjestelmien varassa ym.

Joku lyijyn asteittainen kieltäminen toimii aivan toisella tavalla ja markkinatalouden säännöillä.

Siis päästökaupan toimivuus perustuu juurikin siihen, että se sopii sinne markkinatalouden sääntöihin. Siinä laitetaan päästöille hinta, ja mitä enemmän sun toiminta tuottaa päästöjä, sitä kannattamattomaksi se sun toiminta käy. Ja koska niiden päästöoikeuksien määrää hiljalleen tiputetaan, ja oikeuksien hinnat määräytyy markkinaehtoisesti (eli missä kohtaa kysyntä ja tarjonta), niin tuo myös luo sen pehmeän siirtymisen pois niistä päästöistä, sitä mukaa kun niitä halvempia vaihtoehtoja tulee markkinoille.

 

[ATE]

Wittusen tehtaassa tuntui olevan useampi asia oudosti aina scifiteknologiasta lähtien ja hyvin pitkälle tuntuva kusetuksen haju jota hehkutettiin toimittajia ja vihreitä myöden isosti. Ehkä siitä nyt vähän syntynyt negatiivisuutta joka kantaa tähänkin.

 

[Tuomi0]

Siis päästökaupan toimivuus perustuu juurikin siihen, että se sopii sinne markkinatalouden sääntöihin. Siinä laitetaan päästöille hinta, ja mitä enemmän sun toiminta tuottaa päästöjä, sitä kannattamattomaksi se sun toiminta käy. Ja koska niiden päästöoikeuksien määrää hiljalleen tiputetaan, ja oikeuksien hinnat määräytyy markkinaehtoisesti (eli missä kohtaa kysyntä ja tarjonta), niin tuo myös luo sen pehmeän siirtymisen pois niistä päästöistä, sitä mukaa kun niitä halvempia vaihtoehtoja tulee markkinoille.

Päästöoikeuksien ongelma on se anekauppa, jossa voit ostaa päästöjä joltain joka niitä ei tuota. Tai sitten vielä monimutkaisempi jossa tuotat jotain mitä katsotaan juuri nyt kovin hyväksi asiaksi (tm), saaden päästöoikeuksia myytäväksi. Se on hyvin toisenlaista toimintaa ja käytännössä suunnitelmataloutta. Samalla tavalla sitä Neuvostoliitossa suunniteltiin montako patonkia ihminen tarvitsee, tai paljonko ostetaan Suomesta kaapelia 5 vuoden tarpeisiin.

Monella etenkin valtion tississä roikkuvalla työntekijällä on todella vaikea käsittää eroa tarpeen muodostaman markkinatalouden ja ylhäältä ohjatun välillä. Ne voivat tuntua samalta sillä hetkellä kun siirrät toiminnon momentilta toiselle kuin Kuuban vapautuksessa, mutta vaihtoehtotodellisuutta katsomalla nähdään vuosien saatossa syntyvän epäsuhdan kun todellista asiakas-tuottaja kytköstä ei enää ole. Olemme liian tyhmiä eläimiä suunnittelemaan asioiden tarpeellisuutta, emme ymmärrä omaa käytöstämme riittävän hyvin. Päästökauppa tulee palamaan niiden sotien aikana kun aletaan taistelemaan kenen syytä 6 asteen lämpötilan nousu on, kuka saa oikeuden elää. Linkolan tyyliin päästökauppaan voisi olla jopa tyytyväinen, se kiihdyttää korkean teknologian maiden konkurssia, ajaen keskimäärin maailman nopeammin täydelliseen sotatilaan.

ps. Minulla on suuri viisaus joka et pysty kumoamaan. Kaikki öljy mitä maan kuoressa on tullaan polttamaan taivaalle, sekä sen kylkiäisinä syntyvät oheistuotteet tullaan viskaamaan mereen. Mitä vähemmän me niitä poltamme Euro 6 moottoreissamme, sitä enemmän Intialainen voi polttaa niitä 2-tahti mopossaan. Mitä vähemmän käytämme muovia pilleissä, polttaen ne päästöttömästi voimalaitoksissa, sitä halvemmalla Turkkilainen saa omansa, jonka voi kipata muoviroskan mereen rannalta kätevästi. Mitä vähemmän lajittelemme roskia täällä, sitä enemmän niitä lajitellaan Kiinassa taivasalla, polttaen jalometallit talteen isossa nuotiossa.

 

[JLM]

Siis päästökaupan toimivuus perustuu juurikin siihen, että se sopii sinne markkinatalouden sääntöihin. Siinä laitetaan päästöille hinta, ja mitä enemmän sun toiminta tuottaa päästöjä, sitä kannattamattomaksi se sun toiminta käy. Ja koska niiden päästöoikeuksien määrää hiljalleen tiputetaan, ja oikeuksien hinnat määräytyy markkinaehtoisesti (eli missä kohtaa kysyntä ja tarjonta), niin tuo myös luo sen pehmeän siirtymisen pois niistä päästöistä, sitä mukaa kun niitä halvempia vaihtoehtoja tulee markkinoille.

Ei se kyllä markkinatalouden sääntöihin sovi että markkinoiden ulkopuolelta pakotetaan ostamaan aneita, mihin kukaan ei laittaisi pennin latia ellei sitä lainsäädännöllä pakotettaisi. Mitään "pehmeää" siirtymää ei ole tulossa, niin kuin on nähty - tämän kanssa mennään kriisistä kriisiin ja joka kerta ollaan ihmeissään kun ei osattukaan ennakoida ja hallita markkinaa. Sijoittajilla siinä palaa yleensä omat rahat, mutta nyt menee kyllä muidenkin.

 

[JCSH]

Ei se kyllä markkinatalouden sääntöihin sovi että markkinoiden ulkopuolelta pakotetaan ostamaan aneita, mihin kukaan ei laittaisi pennin latia ellei sitä lainsäädännöllä pakotettaisi. Mitään "pehmeää" siirtymää ei ole tulossa, niin kuin on nähty - tämän kanssa mennään kriisistä kriisiin ja joka kerta ollaan ihmeissään kun ei osattukaan ennakoida ja hallita markkinaa. Sijoittajilla siinä palaa yleensä omat rahat, mutta nyt menee kyllä muidenkin.

Hyvinhän se sinne sopii, nytkin päästökauppa ohjaa reippaasti sijoituksia sinne, missä päästöt ovat pieniä. Ja meidän suomalaisten pitäisi olla asiasta iloisia. Meillä on hiilivapaata sähköä, joka hyvin pitkälle päästökaupan takia on myös erittäin halpaa verrattuna niihin maihin, joissa sähkö on hiili-intensiivistä. Ja sen seurauksena ne paljon sähköä tarvitsevat investoinnit alkavat ohjautumaan Suomeen.

Joten päästökauppa on mainio tapa ohjata markkinatalous tekemään jotain, mitä ne eivät vapaaehtoisesti haluaisi tehdä. Tässä tapauksessa pitää parempaa huolta tästä meidän yhteisestä planeetasta.

 

[timppeli]

Aika ironista, että nyt se Teslan tehdas kelpaisi. Mutta jos Tesla olisi 5 vuotta sitten ilmoittanut, että niiden Euroopan eka gigafactory rakennetaan Suomeen, niin kaikki ne samat argumentit, joita nyt kylvetään tätä vetyinvestointia vastaan, olisivat päteneet myös Teslaan. Firma, joka on tehnyt vuosikausia tappiota yhä enemmän ja enemmän, ja firma jolla on historiassaan sijoittajien class action oikeusjuttuja ja jopa SEC:n sakkoja. Täällä sitten pohdittaisiin sitä, että lähteekö valtio osallistumaan rahallisesti noin tappiollisen firman toimintaan.

Mutta hei, jälkiviisaus on mainio juttu, kun voidaan kaikki olla oikeassa. Harmi vaan, että se ei toimi sijoitusmaailmassa. Jos toimisi, niin voitaisiin kaikki olla vähintään miljonäärejä.

Kuten sanottu, jos valtio ei ole osallistumassa rahallisesti (sijoittajana) tulevaan yritykseen, niin tervetuloa vaan. Oli kyseessä sitten Tesla tai tämä vetytalousfirma.

Lähinnä kommentoin tässä väitteitä siitä että tämä on automaattisesti aivan ällistyttävän hieno juttu Suomen kansantaloudelle, tulee tuhansia uusia työpaikkoja ja jee jee! Niin, sama toki päti vaikkapa Lidlin, KFC:n ja Taco Bellin Suomeen rantautumisiin, mutta tuskin kukaan esittää että niiden tulo Suomeen oli todellinen jackpot Suomen kansantaloudelle.

Ihan kiva että tulivat, mutta siinä kaikki. Ei niiden tulolla tai tulemattomuudella kovin suurta merkitystä Suomen kansantaloudelle ole, lähinnä koska eivät tuo Suomeen vientituloja. Turismin kautta saattavat ehkä hieman tuoda Suomeen lisää rahaa, jos niiden olemassaolo Suomessa on joillekin turisteille tärkeä juttu. Ja osaltaan lisäävät kilpailua pikaruokaketjujen välillä, minkä voi sinänsä katsoa positiiviseksi asiaksi.

Intoilisitko yhtä paljon jos joku ulkomainen yritys ilmoittaisi kymmenien uusien huoltoasemien ja autokorjaamojen perustamisesta ympäri Suomen? Jee jee, tuhansia tai no ainakin satoja tai no ainakin kymmeniä uusia työpaikkoja Suomeen, jee jee ja vielä kerran jee?

 

[Jan11]

Kuten sanottu, jos valtio ei ole osallistumassa rahallisesti (sijoittajana) tulevaan yritykseen, niin tervetuloa vaan. Oli kyseessä sitten Tesla tai tämä vetytalousfirma.

Lähinnä kommentoin tässä väitteitä siitä että tämä on automaattisesti aivan ällistyttävän hieno juttu Suomen kansantaloudelle, tulee tuhansia uusia työpaikkoja ja jee jee! Niin, sama toki päti vaikkapa Lidlin, KFC:n ja Taco Bellin Suomeen rantautumisiin, mutta tuskin kukaan esittää että niiden tulo Suomeen oli todellinen jackpot Suomen kansantaloudelle.

Ihan kiva että tulivat, mutta siinä kaikki. Ei niiden tulolla tai tulemattomuudella kovin suurta merkitystä Suomen kansantaloudelle ole, lähinnä koska eivät tuo Suomeen vientituloja. Turismin kautta saattavat ehkä hieman tuoda Suomeen lisää rahaa, jos niiden olemassaolo Suomessa on joillekin turisteille tärkeä juttu. Ja osaltaan lisäävät kilpailua pikaruokaketjujen välillä, minkä voi sinänsä katsoa positiiviseksi asiaksi.

Intoilisitko yhtä paljon jos joku ulkomainen yritys ilmoittaisi kymmenien uusien huoltoasemien ja autokorjaamojen perustamisesta ympäri Suomen? Jee jee, tuhansia tai no ainakin satoja tai no ainakin kymmeniä uusia työpaikkoja Suomeen, jee jee ja vielä kerran jee?

Lidlin kokonaisverovaikutus Suomeen on vajaa neljännesmiljardi, koska sehän on kuitenkin merkittävä työllistäjä (5600). Sellaisen väheksyminen on kyllä tosi tunkkaista ja tympeää.

 

[Timo 2]

Lidlin kokonaisverovaikutus Suomeen on vajaa neljännesmiljardi, koska sehän on kuitenkin merkittävä työllistäjä (5600). Sellaisen väheksyminen on kyllä tosi tunkkaista ja tympeää.

Eihän kukaan tässä ole lidliä väheksynyt. Lähinnä yritetty laittaa asioita oikeisiin mittasuhteisiin ja todettu ettei lidl ole uusi nokia, kuten jotkut on povanneet vetytaloussektorista.

 

[Jan11]

Eihän kukaan tässä ole lidliä väheksynyt. Lähinnä yritetty laittaa asioita oikeisiin mittasuhteisiin ja todettu ettei lidl ole uusi nokia, kuten jotkut on povanneet vetytaloussektorista.

Vetytalouden hieno puoli on, että suurin osa tuotteesta menee vientiin. Huono puoli on se, että eiköhän se ole sen verran pääomaintensiivinen ala, että omistukset tulee olemaan pääosin ulkomailta.

Eikä uutta loistoaikansa Nokiaa varmaankaan enää tulee, mutta kenties useita pikkunokioita.

Sitä en ymmärrä, miksi perussuomalaista päätyä haittaisi, jos ne ei olisikaan erityisen työllistäviä. Senhän pitäisi olla heille hyvä juttu, jos he kerran ei halua tänne ulkomaalaisia. Sillä jos se tarve olisi iso, ulkomailta se valtaosin olisi rekryttävä.

 

[JCSH]

Kuten sanottu, jos valtio ei ole osallistumassa rahallisesti (sijoittajana) tulevaan yritykseen, niin tervetuloa vaan. Oli kyseessä sitten Tesla tai tämä vetytalousfirma.

Lähinnä kommentoin tässä väitteitä siitä että tämä on automaattisesti aivan ällistyttävän hieno juttu Suomen kansantaloudelle, tulee tuhansia uusia työpaikkoja ja jee jee! Niin, sama toki päti vaikkapa Lidlin, KFC:n ja Taco Bellin Suomeen rantautumisiin, mutta tuskin kukaan esittää että niiden tulo Suomeen oli todellinen jackpot Suomen kansantaloudelle.

Ihan kiva että tulivat, mutta siinä kaikki. Ei niiden tulolla tai tulemattomuudella kovin suurta merkitystä Suomen kansantaloudelle ole, lähinnä koska eivät tuo Suomeen vientituloja. Turismin kautta saattavat ehkä hieman tuoda Suomeen lisää rahaa, jos niiden olemassaolo Suomessa on joillekin turisteille tärkeä juttu. Ja osaltaan lisäävät kilpailua pikaruokaketjujen välillä, minkä voi sinänsä katsoa positiiviseksi asiaksi.

Intoilisitko yhtä paljon jos joku ulkomainen yritys ilmoittaisi kymmenien uusien huoltoasemien ja autokorjaamojen perustamisesta ympäri Suomen? Jee jee, tuhansia tai no ainakin satoja tai no ainakin kymmeniä uusia työpaikkoja Suomeen, jee jee ja vielä kerran jee?

Ei ne vientitulot ainoa asia ole mikä merkkaa Suomen kansantalouden kannalta. Kyllä ne sisämarkkinatkin ovat erittäin tärkeät luomaan niitä työpaikkoja ja verotuloja. Oikeastaan sisämarkkinat ovat suurempi työllistäjä Suomessa kuin vientiteollisuus, noin 2,5 miljoonasta työntekijästä noin 1,1 miljoonaa työskentelee suoraan tai epäsuorasti vientiteollisuudessa. Eli enemmistö, 1,4 miljoonaa, työskentelee kotimarkkinoilla.

Ja jos joku ulkomainen yritys ilmoittaisi, että tulee investoimaan Suomen huoltoasemiin ja autokorjaamoihin sen 3-7 miljardia euroa, niin totta helvetissä pitäisin tuota isona juttuna. Toki tuo on epärealistista, kerta veikkaan, että siellä ei ole tilaa noin suurille investoinneille. Tuskin KFC:n tai Taco Bellinkään investoinnit tuossa kokoluokassa liikkuvat.

Mitä tulee varsinaiseen aiheeseen, eli tuohon vetyprojektiin, niin kuten täällä on jo todettu, mitä enemmän tuota vetyä käytetään kotimaassa, sitä parempi.
Monet teollisuuden alat aikovat nojata tulevaisuudessa yhä enemmän ja enemmän vetyyn osana niiden prosesseissa. Se, että Suomessa on paikallisesti tuotettua vetyä saatavilla reippaasti, on tuon kannalta erittäin hyvä asia. Niin sen osalta, että nykyinen teollisuus pysyy kilpailukykyisenä, kuin myös houkuttelemaan lisää investointeja niille teollisuuden aloille, jotka käyttävät tuota vetyä.
Sitten me tuodaan Suomeen joka vuosi aika helvetisti tuontienergiaa, maakaasua ja öljyä. Vetytalous mahdollistaa sen, että tuon tuontienergian sijaan me käytetään kotimaassa tuotettuja synteettisiä polttoaineita. Ja kun katsotaan, että mitkä maat maailmassa tekevät tiliä myymällä öljyä ja maakaasua, niin itse ainakin ilolla odotan sitä päivää, kun meidän ei enää tarvi pumpata Suomesta rahaa noille tahoille jotta yhteiskunnan pyörät kirjaimellisesti pyörivät.

 

[JLM]

Joten päästökauppa on mainio tapa ohjata markkinatalous tekemään jotain, mitä ne eivät vapaaehtoisesti haluaisi tehdä. Tässä tapauksessa pitää parempaa huolta tästä meidän yhteisestä planeetasta.

Maailmanhistoriassa ei taida olla kovinkan montaa tyrannia mikä ei olisi oikeuttanut tyranniaansa hyvillä tarkoituksilla. Anteeksi nyt vain mutta en usko altruismiin, varsinkaan maailmanpolitiikassa.

Päästökauppa markkinataloutta ohjaavana instrumenttina on juuri se osa mikä ei toimi markkinatalouden perusidean mukaan (myyjä haluaa myydä ja ostaja haluaa ostaa, tarjonta muokkautuu sen mukaan), vaan kyse on nimenomaan suunnitelmatalouden mekanismista (keinotekoisesti luotu hinnankorotusautomaatti). Ja noin pääsääntöisesti suunnitelmataloudessa puikoissa olevat ovat siinä määrin uuvatteja ettei siltä välttämättä kannata odottaa kovin paljoa hyvää.

 

[ATE]

Valtion virkamies näemmä myös osallistuu hallitusneuvotteluihin twitterissä.





"Kehitysyhteistyöala työllistää suomalaisia yrityksiä
Kun leikkaatte kehitysyhteistyöstä, leikkaatte monelta suomalaiselta yrittäjältä.

" LEIKKAAJAT huomio: kehitysyhteistyöala työllistää tukun suomalaisia pk-yrityksiä. Suomi, kuten muut demokraattiset oikeus- ja sivistysvaltiot, tekee kehitysyhteistyötä, koska siihen on meillä velvoite ja mahdollisuus. "


Suomalaiset kehitysapurahoja välistä vetävät konsulttifirmat kärsivät jos kehitysrahoja leikataan. Voi hitsi. Kyllä nyt kannattaa peruuttaa leikkauksista.

 

[JCSH]

Päästökauppa markkinataloutta ohjaavana instrumenttina on juuri se osa mikä ei toimi markkinatalouden perusidean mukaan (myyjä haluaa myydä ja ostaja haluaa ostaa, tarjonta muokkautuu sen mukaan), vaan kyse on nimenomaan suunnitelmatalouden mekanismista. Ja noin pääsääntöisesti suunnitelmataloudessa puikoissa olevat ovat siinä määrin uuvatteja ettei siltä välttämättä kannata odottaa kovin paljoa hyvää.

Maailmanhistoriassa ei taida olla kovinkan montaa tyrannia mikä ei olisi oikeuttanut tyranniaansa hyvillä tarkoituksilla. Anteeksi nyt vain mutta en usko altruismiin, varsinkaan maailmanpolitiikassa.

Ehkä tämä on sulle yllätys, mutta kaikki maailman taloudet ovat suunnitelmatalouksia. Koska kaikki maat ovat tajunneet, tai ainakin kaikki vähänkin kehittyneemmät maat, että markkinatalous on hyvä renki, mutta paska isäntä. Jonka takia sille markkinataloudelle asetetaan kaikensorttisia rajoitteita, oli kyse sitten siitä, että miten ne saavat kohdella työntekijöitä, tai siitä, että miten ne saavat kohdella luontoa.
Päästökauppa on vain yksi mekanismi tuonne muiden joukkoon, estämään se, että markkinatalous ei täysin pasko tätä meidän planeettaa.

 

[91danger91]

Kehitysyhteistyöala työllistää suomalaisia yrityksiä - Mielipide | HS.fi

Kehitysyhteistyöala työllistää suomalaisia yrityksiä
Kun leikkaatte kehitysyhteistyöstä, leikkaatte monelta suomalaiselta yrittäjältä.

" LEIKKAAJAT huomio: kehitysyhteistyöala työllistää tukun suomalaisia pk-yrityksiä. Suomi, kuten muut demokraattiset oikeus- ja sivistysvaltiot, tekee kehitysyhteistyötä, koska siihen on meillä velvoite ja mahdollisuus. "


Suomalaiset kehitysrahoja välistä vetävät konsulttifirmat kärsivät jos kehitysrahoja leikataan. Voi hitsi. Kyllä nyt kannattaa peruuttaa leikkauksista.

Täysvitsi nämä veronmaksajien tissistä imevät hyvesignalointikonsultit. Moottorisaha vaan käyntiin ja isosti leikkaamaan tältä toimialalta. Voi yrittäjätkin kohdistaa työpanoksensa johonkin kansantaloutta hyödyttävään. Kaupan kassakin on nettovaikutuksiltaan parempi kuin korruptiohankkeisiin osallistuminen.

Ei armoa verenimijöille!

 

[Jan11]

Kehitysyhteistyöala työllistää suomalaisia yrityksiä - Mielipide | HS.fi

Kehitysyhteistyöala työllistää suomalaisia yrityksiä
Kun leikkaatte kehitysyhteistyöstä, leikkaatte monelta suomalaiselta yrittäjältä.

" LEIKKAAJAT huomio: kehitysyhteistyöala työllistää tukun suomalaisia pk-yrityksiä. Suomi, kuten muut demokraattiset oikeus- ja sivistysvaltiot, tekee kehitysyhteistyötä, koska siihen on meillä velvoite ja mahdollisuus. "


Suomalaiset kehitysapurahoja välistä vetävät konsulttifirmat kärsivät jos kehitysrahoja leikataan. Voi hitsi. Kyllä nyt kannattaa peruuttaa leikkauksista.

Siis tuo asia on juuri noin. Paitsi ettei pelkästään pk-yrityksiä, vaan myös vaikkapa Afrya (ent. Pöyry) yms. isoja.

 

[JCSH]

Siis tuo asia on juuri noin. Paitsi ettei pelkästään pk-yrityksiä, vaan myös vaikkapa Afrya (ent. Pöyry) yms. isoja.

Varmasti, mutta jonkun asian olemassaolon puolustaminen sillä, että se työllistää konsultteja, on aikalailla paskimpia argumentteja kyseisen asian olemassaololle mitä tulee mieleen.

 

[Jan11]

Varmasti, mutta jonkun asian olemassaolon puolustaminen sillä, että se työllistää konsultteja, on aikalailla paskimpia argumentteja kyseisen asian olemassaololle mitä tulee mieleen.

On ja ei ole, kehitysavun tarkoitus on tietysti tuottaa hyvinvointia kohdemaihin.

Silti on hyvä tiedostaa, että kehitysapupanoksesta lopulta palautuu yllättävän paljon Suomeen, kun ottaa huomioon, että suurin osa on erilaisia lainoja, joita ajan myötä kyllä lyhennellään ja maksellaan kokonaankin ja suorat tuet työllistävät kotimaisia yrityksiä ja järjestöjä ohjauksessa ja konsultoinnissa, opettaen samalla malleja paikallisille (vaihtelevalla menestyksellä toki).

Näin toimii kaikki maat, se on yleinen malli.

 

[maninthemoon]

Tästä ketjusta on näköjään tullut joku yleinen höpinä ketju. Kaikki muut kotimaan politiikat, persu, demari, maahanmuutto, ilmastoketjut ja mitä kaikkea muuta näitä nyt olikaan, niin ne voi lukottaa ja kaikki voi oksentaa tänne samaan paikkaan.

 

[JCSH]

On ja ei ole, kehitysavun tarkoitus on tietysti tuottaa hyvinvointia kohdemaihin.

Silti on hyvä tiedostaa, että kehitysapupanoksesta lopulta palautuu yllättävän paljon Suomeen, kun ottaa huomioon, että suurin osa on erilaisia lainoja, joita ajan myötä kyllä lyhennellään ja maksellaan kokonaankin ja suorat tuet työllistävät kotimaisia yrityksiä ja järjestöjä ohjauksessa ja konsultoinnissa, opettaen samalla malleja paikallisille (vaihtelevalla menestyksellä toki).

Näin toimii kaikki maat, se on yleinen malli.

Toki sen voi tiedostaa, mutta sen käyttäminen mitenkään sen kehitysavun puolustamisessa, on lähtökohtaisesti typerää. Koska tuon pystyy aina täysin kumoamaan sillä, että vielä enemmän rahaa palautuu Suomeen, jos ne rahat vain yksinkertaisesti käytetään suomalaisten palveluihin.
Tuolla voidaan yrittää kaunistella niitä kehitysavun lukuja, mutta sitä varsinaista kehitysavun olemassaoloa tuolla ei voi mitenkään puolustaa.

Ne järkevät argumentit kehitysavun puolesta ovat muualla. Ensisijaisesti se, että kehitysavulla pyritään auttamaan ihmisiä, joilla menee elämässään helvetisti huonommin kuin meillä suomalaisilla. Ja henkilökohtaisesti tuo on se ainoa argumentti, jonka itse tarvin kehitysavun puolesta (siis olettaen, että se apu menee perille sitä tarvitseville). Sitten toissijaisia argumentteja voi hakea jostain Suomen julkisuuskuvasta jne.

 

[JCSH]

Tästä ketjusta on näköjään tullut joku yleinen höpinä ketju. Kaikki muut kotimaan politiikat, persu, demari, maahanmuutto, ilmastoketjut ja mitä kaikkea muuta näitä nyt olikaan, niin ne voi lukottaa ja kaikki voi oksentaa tänne samaan paikkaan.

No joo, tämä ja Kotimaan politiikka ovat nyt vähän kaksi rinnakkaista ketjua käytännössä samasta asiasta. Kerta vaalit on ohi, niin voisi melkein antaa lukkoa tälle ja siirtää keskustelu tuonne varsinaiseen Kotimaan politiikka-ketjuun.

 

[timppeli]

Lidlin kokonaisverovaikutus Suomeen on vajaa neljännesmiljardi, koska sehän on kuitenkin merkittävä työllistäjä (5600). Sellaisen väheksyminen on kyllä tosi tunkkaista ja tympeää.

Kyseessä on pitkälti nollasummapeli Suomen sisäisillä markkinoilla, vieläpä yrityksellä jonka pääkonttori on muualla kuin Suomessa. Eri asia jos Lidl valmistaisi Suomessa jotain jota myytäisiin ulkomaille, sitten kyseessä olisi aikas paljon hienompi hommeliini.

Kyseessä siis on sama kuin jos joku ulkomainen yritys keksisi perustaa Suomeen uuden bensahuoltoasemaketjun, vanhojen rinnalle. Hihkuisitko ihan tohkeissasi miten upea juttu se on kun työllistävät suomalaisia ja mitä vielä?

Lidlin suurin hyöty on että se tuo lisäkilpailua ja toimii uutena häiriötekijänä Suomen keskittyneillä päivittäistavarakauppamarkkinoilla, ja onhan se ihan kivaa myös että heillä näkee tuotteita joita muissa päivittäistavaratuotekaupoissa nähdään vähemmän. Ja joskus on ihan viihdyttävää katsella mitä kaikkea he ovat päättäneet myydä tavaralaareissaan, jos vaikka löytäisi halvat sinikeltaiset Lidl-lenkkarit.

Ostin Lidlistä yli vuosi sitten halvat talvikengät, olevinaan jonkinlaiset maastokengät. Ne olivat lopulta pettymys mutta ei kai halvalla sitten voi saada hyvää. Jo ekan talven jälkeen ne alkoivat menettää muotoaan ja rikkoutua. Niitä edeltäneet samanmoiset mutta kalliimmat kestivät varmaan 8 vuotta jokatalvista ankaraa käyttöä.

 

[timppeli]

Ei ne vientitulot ainoa asia ole mikä merkkaa Suomen kansantalouden kannalta. Kyllä ne sisämarkkinatkin ovat erittäin tärkeät luomaan niitä työpaikkoja ja verotuloja. Oikeastaan sisämarkkinat ovat suurempi työllistäjä Suomessa kuin vientiteollisuus, noin 2,5 miljoonasta työntekijästä noin 1,1 miljoonaa työskentelee suoraan tai epäsuorasti vientiteollisuudessa. Eli enemmistö, 1,4 miljoonaa, työskentelee kotimarkkinoilla.

Ja jos joku ulkomainen yritys ilmoittaisi, että tulee investoimaan Suomen huoltoasemiin ja autokorjaamoihin sen 3-7 miljardia euroa, niin totta helvetissä pitäisin tuota isona juttuna. Toki tuo on epärealistista, kerta veikkaan, että siellä ei ole tilaa noin suurille investoinneille. Tuskin KFC:n tai Taco Bellinkään investoinnit tuossa kokoluokassa liikkuvat.

Mitä tulee varsinaiseen aiheeseen, eli tuohon vetyprojektiin, niin kuten täällä on jo todettu, mitä enemmän tuota vetyä käytetään kotimaassa, sitä parempi.
Monet teollisuuden alat aikovat nojata tulevaisuudessa yhä enemmän ja enemmän vetyyn osana niiden prosesseissa. Se, että Suomessa on paikallisesti tuotettua vetyä saatavilla reippaasti, on tuon kannalta erittäin hyvä asia. Niin sen osalta, että nykyinen teollisuus pysyy kilpailukykyisenä, kuin myös houkuttelemaan lisää investointeja niille teollisuuden aloille, jotka käyttävät tuota vetyä.
Sitten me tuodaan Suomeen joka vuosi aika helvetisti tuontienergiaa, maakaasua ja öljyä. Vetytalous mahdollistaa sen, että tuon tuontienergian sijaan me käytetään kotimaassa tuotettuja synteettisiä polttoaineita. Ja kun katsotaan, että mitkä maat maailmassa tekevät tiliä myymällä öljyä ja maakaasua, niin itse ainakin ilolla odotan sitä päivää, kun meidän ei enää tarvi pumpata Suomesta rahaa noille tahoille jotta yhteiskunnan pyörät kirjaimellisesti pyörivät.

Niin ja julkinen sektori on Suomessa erityisen hieno työllistäjä. Kas kun kukaan ei ole vasemmistopuolueiden lisäksi keksinyt ehdottaa että paisutetaan julkinen sektori kymmenkertaiseksi jotta se lisäisi julmetisti työpaikkoja. Vai oliko Suomessa sittenkin kurkku suorana karjuva työvoimapula eli ei olekaan puute työpaikoista vaan työntekijöistä, en muista nyt varmaksi?

Suomi ei valitettavasti ole Kiina jolla on paljon väkeä ja on monilta osin omavarainen. Siellä sisämarkkinat voivat olla paljon tärkeämpi taloudelle kuin vientituloista kovasti riippuvainen Suomi.

Hyvä vertailukohta Suomelle on Norja. Miksi Norjalla menee niin kovaa ja Suomella ei, ja kotimarkkinoillakin on palkat päätähuimaavia ja kuulemma tavallinen sairaanhoitajakin ansaitsee siellä helposti 100.000€/vuodessa?

Kah kun heillä on väestöön suhteutettuna niin valtavat vientitulot, lähinnä kiitos öljyn, maakaasun ja myös esim. vesienergiaviennin. Sillä rahalla on helppo ylläpitää eloisaa kotimarkkinaakin Suomea moninkertaisesti paremmilla palkoilla, ja jakaa kaikenlaista avustusta kansalle.

Vientitulot siis ylläpitävät kotimarkkinoiden elinvoimaa Suomen (ja Norjan) kaltaisessa maassa, ei toisinpäin. Lidlin tai Mäkkärin työntekijätkin ansaitsevat Norjassa luultavasti paljon paljon enemmän kuin Suomessa.

 

[JCSH]

Niin ja julkinen sektori on Suomessa erityisen hieno työllistäjä. Kas kun kukaan ei ole vasemmistopuolueiden lisäksi keksinyt ehdottaa että paisutetaan julkinen sektori kymmenkertaiseksi jotta se lisäisi julmetisti työpaikkoja. Vai oliko Suomessa sittenkin kurkku suorana karjuva työvoimapula eli ei olekaan puute työpaikoista vaan työntekijöistä, en muista nyt varmaksi?

Suomi ei valitettavasti ole Kiina jolla on paljon väkeä ja on monilta osin omavarainen. Siellä sisämarkkinat voivat olla paljon tärkeämpi taloudelle kuin vientituloista kovasti riippuvainen Suomi.

Hyvä vertailukohta Suomelle on Norja. Miksi Norjalla menee niin kovaa ja Suomella ei, ja kotimarkkinoillakin on palkat päätähuimaavia ja kuulemma tavallinen sairaanhoitajakin ansaitsee siellä helposti 100.000€/vuodessa?

Kah kun heillä on väestöön suhteutettuna niin valtavat vientitulot, lähinnä kiitos öljyn, maakaasun ja myös esim. vesienergiaviennin. Sillä rahalla on helppo ylläpitää eloisaa kotimarkkinaakin Suomea moninkertaisesti paremmilla palkoilla, ja jakaa kaikenlaista avustusta kansalle.

Vientitulot siis ylläpitävät kotimarkkinoiden elinvoimaa Suomen (ja Norjan) kaltaisessa maassa, ei toisinpäin. Lidlin tai Mäkkärin työntekijätkin ansaitsevat Norjassa luultavasti paljon paljon enemmän kuin Suomessa.

Mutta ei tässä ole kyse julkisen sektorin työpaikoista, vaan ihan niistä yksityisen sektorin työpaikoista.

Ja joo, Suomen kohdalla vientiteollisuus on tärkeä. En yrittänyt sanoa, että se ei olisi tärkeä. Mutta sanoin, että myös ne kotimaan markkinat ovat tärkeät ja merkkaavat.

 

[brainsurgery]

Paras syy Suomessa tuotetun vedyn käyttämiseen kotimarkkinoilla on että se korvaa ulkomailta tuotuja fossiilisia. Pelkästään jo tämä kääntää kauppatasetta oikeaan suuntaan.

Jos nämä projektit toteutetaan vielä ilman veronmaksajien rahoja ja pidetään huoli, ettei aiheudu lieveilmiöitä niin ei tästä kyllä pitäisi kenelläkään olla mitään negatiivista sanottavaa.

 

[timppeli]

Paras syy Suomessa tuotetun vedyn käyttämiseen kotimarkkinoilla on että se korvaa ulkomailta tuotuja fossiilisia. Pelkästään jo tämä kääntää kauppatasetta oikeaan suuntaan.

Jos nämä projektit toteutetaan vielä ilman veronmaksajien rahoja ja pidetään huoli, ettei aiheudu lieveilmiöitä niin ei tästä kyllä pitäisi kenelläkään olla mitään negatiivista sanottavaa.

Eikä siitä taidettu varsinaisesti mitään negatiivista sanotakaan (nuo reunaehtosi huomioiden).

Kunhan vaan toppuuteltiin joidenkin rummutusta kuinka tämä vastaa vähintään kymmentä uutta nokiaa Suomen kansantaloudelle, ja oli mahdollista vain koska Suomi on lupautunut hiilineutraaliksi vuosikymmeniä muita EU-maita ennen. Molemmat väitteet ovat vähintään kyseenalaisia.

 

[Tuomi0]

Jos nämä projektit toteutetaan vielä ilman veronmaksajien rahoja ja pidetään huoli, ettei aiheudu lieveilmiöitä niin ei tästä kyllä pitäisi kenelläkään olla mitään negatiivista sanottavaa.

Se on kuule Cleantechiä eli siihen investoidaan, ei käytetä rahaa. On mahtavaa että meillä on monikansallisia yrityksiä ja tarjoavat näitä mahtavia investointitilaisuuksia ensisijassa valtiolle eikä yksityisille. Miten olemmekin näin onnekkaita?

 

[JCSH]

Se on kuule Cleantechiä eli siihen investoidaan, ei käytetä rahaa. On mahtavaa että meillä on monikansallisia yrityksiä ja tarjoavat näitä mahtavia investointitilaisuuksia ensisijassa valtiolle eikä yksityisille. Miten olemmekin näin onnekkaita?

Siis mitä nyt taas tarkoitetaan tällä ”ensisijassa valtiolle”?
Jälleen kerran, kyseinen yritys on sijoittamassa Suomeen. Ei kinuamassa rahaa Suomen valtiolta.

 

[brainsurgery]

Se on kuule Cleantechiä eli siihen investoidaan, ei käytetä rahaa. On mahtavaa että meillä on monikansallisia yrityksiä ja tarjoavat näitä mahtavia investointitilaisuuksia ensisijassa valtiolle eikä yksityisille. Miten olemmekin näin onnekkaita?

Onko tähän nyt vaadittu valtion rahoja että tulisi toteutumaan?

 

[Tuomi0]

Siis mitä nyt taas tarkoitetaan tällä ”ensisijassa valtiolle”?
Jälleen kerran, kyseinen yritys on sijoittamassa Suomeen. Ei kinuamassa rahaa Suomen valtiolta.

Katsotaan mitä tapahtuu, mutta pöhinä on sen luonteista ettei mediakaan välttämättä huomaa mistä taskusta rahaa "investoidaan". Heille voi olla jopa parempi että rahat tulee sieltä yhteisestä kassasta, niin tuototkin kilahtaa sinne!

Mutta kaikkiaan olen aina ollut sitä mieltä, että Suomessa pitäisi ehdottomasti olla suuri ylijäämäsähkön kapasiteetti, koska se on vähän kuin pitäisi moottoritietä priimakunnossa. Siihen olisi voinut tukirahoja vähän tipauttaakin, olisi säästynyt pitkä penni ainakin tänä talvena. Vedyn valmistus H2O:sta tarvitsee paljon energiaa ja siinä mielessä on umpisurkea energian säilytysmuoto, mutta voihan sitä siihenkin hukata kun muuta ei keksitä.

 

[draco76]

Se on kuule Cleantechiä eli siihen investoidaan, ei käytetä rahaa. On mahtavaa että meillä on monikansallisia yrityksiä ja tarjoavat näitä mahtavia investointitilaisuuksia ensisijassa valtiolle eikä yksityisille. Miten olemmekin näin onnekkaita?

Mitkä valtiot investoivat? Norja? USA?

 

[Griffin]

Vetyintoilusta kannattaa tosin muistaa, että ei ole tiedossa, saadaanko prosessi toimimaan kannattavasti vai saadaanko aikaan vain uusi riippakivi, joka nostaa sitten sähkönhintaa talvikuukausiana, varsinkin..

 

[JLM]

Ehkä tämä on sulle yllätys, mutta kaikki maailman taloudet ovat suunnitelmatalouksia.

Sekatalouksia. Suunnitelmatalous on eri järjestelmä.

Jonka takia sille markkinataloudelle asetetaan kaikensorttisia rajoitteita, oli kyse sitten siitä, että miten ne saavat kohdella työntekijöitä, tai siitä, että miten ne saavat kohdella luontoa.
Päästökauppa on vain yksi mekanismi tuonne muiden joukkoon, estämään se, että markkinatalous ei täysin pasko tätä meidän planeettaa.

Suunnitelmatalouksissa on pääsääntöisesti paskottu sekä talous että ympäristö. Siinä missä käytännössä kaikki ympäristön kannalta hyvät innovaatiot ovat syntyneet sekatalouksissa, mitkä on painotettu kohtuullisen vahvasti markkinatalouden suuntaan. Joka kerta kun joku politbyroo yrittää alkaa mikromanageeraamaan ihmisten kulutuskäyttäytymistä, tuotantosuunnitelmia, teknologiavalintoja jne lähtökohdista, missä on vielä aika paljon kaikenlaisia ideologisia intressejä, niin silloin puikoissa on tyypit jotka eivät oman poliittisen hiekkalaatikkonsa ulkopuolelta ymmärrä juuri mistään mitään. Ja sitten kun sellaiset tahot alkavat mikromanageeraamaan suunnitelmataloutta, teknologioita sun muuta sellaista niin siinä tuppaa tulemaan ikäviä ja kalliita yllätyksiä, mille sitten taas tarvitaan lisää maksajia.

 

[JCSH]

Katsotaan mitä tapahtuu, mutta pöhinä on sen luonteista ettei mediakaan välttämättä huomaa mistä taskusta rahaa "investoidaan". Heille voi olla jopa parempi että rahat tulee sieltä yhteisestä kassasta, niin tuototkin kilahtaa sinne!

Eli siis nämä sun ”ensisijaisesti valtiolle” puheet ovat täysin perusteettomia.

Mutta kaikkiaan olen aina ollut sitä mieltä, että Suomessa pitäisi ehdottomasti olla suuri ylijäämäsähkön kapasiteetti, koska se on vähän kuin pitäisi moottoritietä priimakunnossa. Siihen olisi voinut tukirahoja vähän tipauttaakin, olisi säästynyt pitkä penni ainakin tänä talvena. Vedyn valmistus H2O:sta tarvitsee paljon energiaa ja siinä mielessä on umpisurkea energian säilytysmuoto, mutta voihan sitä siihenkin hukata kun muuta ei keksitä.

Siis hiilivedythän ovat mainio tapa säilöä energiaa. Senhän takia me käytetään niitä fossiilisia hiilivetyjä niin paljon. Todella hyvä energiantiheys, jonka takia ne ovat erittäin käyttökelpoisia esim. raskaassa liikenteessä tien päällä, lentoliikenteessä ja laivoissa. Toistaiseksi akut ovat kuitenkin käytännöllisiä vain tarpeeksi kevyissä kulkuneuvoissa, kuten henkilöautoissa, ja sitten tyyliin jakeluliikenteessä.
Ja kun se vety niitä varten tuotetaan halvalla hiilineutraalilla sähkölllä, ne ovat mainio tapa korvata fossiiliset polttoaineet.

 

[JCSH]

Sekatalouksia. Suunnitelmatalous on eri järjestelmä.

No miksi sitten kutsut tuota päästökaupan lisäämistä markkinatalouteen suunnitelmataloudeksi?
Sekatalouttahan se on. Markkinataloudelle asetetaan rajoja sille, että kuinka paljon ne saavat paskoa luontoa.

 

[Jan11]

Kyseessä on pitkälti nollasummapeli Suomen sisäisillä markkinoilla, vieläpä yrityksellä jonka pääkonttori on muualla kuin Suomessa. Eri asia jos Lidl valmistaisi Suomessa jotain jota myytäisiin ulkomaille, sitten kyseessä olisi aikas paljon hienompi hommeliini.

Lidlin kautta taitaa nykyään mennä n. sadan suomalaisen tuottajan tuotteita ympäri maailmaa. Määrä on tuplaantunut vuodesta 2018, eli kehityssuuntana on hyvä.

Ostin Lidlistä yli vuosi sitten halvat talvikengät, olevinaan jonkinlaiset maastokengät. Ne olivat lopulta pettymys mutta ei kai halvalla sitten voi saada hyvää. Jo ekan talven jälkeen ne alkoivat menettää muotoaan ja rikkoutua. Niitä edeltäneet samanmoiset mutta kalliimmat kestivät varmaan 8 vuotta jokatalvista ankaraa käyttöä.

Kuitit talteen, Lidlillä on oman kokemuksen mukaan 3 vuoden takuu lähes kaikessa, kunhan vaan kehtaa palauttaa.
Toki moni ei kehtaa palauttaa tai ei ole tarpeeksi järjestelmällinen säilyttämään kuitteja.
Ja ei toki varmaan kannata olettaakin kymppikaupan kengiltä samaa kuin vaikkapa useamman satasen jalkineilta.

Mutta nyt alkaa olla sen verran kaukana aiheesta, että itse jätän liiterikeskustelun tähän. Minun tarkoitus oli vain muistuttaa työllistämisestä ja kokonaisverojalanjäljestä, jotka kyllä ovat mittavia.

 

[Tuomi0]

Eli siis nämä sun ”ensisijaisesti valtiolle” puheet ovat täysin perusteettomia.

Tuossa Diplomaticon viestissä ne olikin avattu, eli valtion kukkarolle. Suomessa on aivan erinomainen yhteiskunta yksityiselle investoinnille, ei siinä tarvita mitään valtion 2035 hiilineutraaliutta. Meillä on nimittäin yrittämisvapaus! Vaan tuo 2035 tavoite sitoituu olennaisesti siihen, kuinka hövelisti rahaa jaetaan verorahoista, olemme luvanneet olla Euroopan hövelein rahan jakaja.

 

[JCSH]

Suunnitelmatalouksissa on pääsääntöisesti paskottu sekä talous että ympäristö. Siinä missä käytännössä kaikki ympäristön kannalta hyvät innovaatiot ovat syntyneet sekatalouksissa, mitkä on painotettu kohtuullisen vahvasti markkinatalouden suuntaan. Joka kerta kun joku politbyroo yrittää alkaa mikromanageeraamaan ihmisten kulutuskäyttäytymistä, tuotantosuunnitelmia, teknologiavalintoja jne lähtökohdista, missä on vielä aika paljon kaikenlaisia ideologisia intressejä, niin silloin puikoissa on tyypit jotka eivät oman poliittisen hiekkalaatikkonsa ulkopuolelta ymmärrä juuri mistään mitään. Ja sitten kun sellaiset tahot alkavat mikromanageeraamaan suunnitelmataloutta, teknologioita sun muuta sellaista niin siinä tuppaa tulemaan ikäviä ja kalliita yllätyksiä, mille sitten taas tarvitaan lisää maksajia.

Päästökaupassa ei aletaan määräämään, että mitä teknologiaa yritysten pitää käyttää. Vaan juurikin päinvastoin, siinä jätetään ne teknologiavalinnat vapaaksi. Sen puitteissa yritykset saavat innovoida niin paljon kuin haluavat, siinä ei määrätä, että teidän täyttää käyttää teknologiaa X, Y tai Z.

Siinä vain sanotaan, että teidän pitää käyttää sellaisia teknologioita, jotka eivät pasko maapalloa.

 

[JCSH]

*edit* tupla

 

[Jan11]

Tuossa Diplomaticon viestissä ne olikin avattu, eli valtion kukkarolle. Suomessa on aivan erinomainen yhteiskunta yksityiselle investoinnille, ei siinä tarvita mitään valtion 2035 hiilineutraaliutta. Meillä on nimittäin yrittämisvapaus! Vaan tuo 2035 tavoite sitoituu olennaisesti siihen, kuinka hövelisti rahaa jaetaan verorahoista, olemme luvanneet olla Euroopan hövelein rahan jakaja.

Ei kun koko EU on nyt ihan samalla tapaa, kun mm. siellä vihreän siirtymän rahastossa on rahaa, jotka pitäisi saada kanavoituu kohteisiin tai ne jää jakamatta. Tämä koskee erityisesti meitä, kun meidän virkamieskunta tuppaa noudattamaan sääntöjä prikulleen, niin ei ole yksi tai kaksi rahastoa, josta vuosien mittaan ei olla saatu kaikkea hyötyä irti ihan sen takia.

 

[Tuomi0]

Ei kun koko EU on nyt ihan samalla tapaa, kun mm. siellä vihreän siirtymän rahastossa on rahaa, jotka pitäisi saada kanavoituu kohteisiin tai ne jää jakamatta. Tämä koskee erityisesti meitä, kun meidän virkamieskunta tuppaa noudattamaan sääntöjä prikulleen, niin ei ole yksi tai kaksi rahastoa, josta vuosien mittaan ei olla saatu kaikkea hyötyä irti ihan sen takia.

Onkohan minulla päässä vikaa, alan kuulemaan sirkusmusiikkia joka kerta kun näistä asioista joutuu kaivelemaan vähänkään pintaa syvemmälle?

 

[JCSH]

Tuossa Diplomaticon viestissä ne olikin avattu, eli valtion kukkarolle. Suomessa on aivan erinomainen yhteiskunta yksityiselle investoinnille, ei siinä tarvita mitään valtion 2035 hiilineutraaliutta. Meillä on nimittäin yrittämisvapaus! Vaan tuo 2035 tavoite sitoituu olennaisesti siihen, kuinka hövelisti rahaa jaetaan verorahoista, olemme luvanneet olla Euroopan hövelein rahan jakaja.

Mutta ne investoinnit tulee kyllä ensisijaisesti sieltä yksityiseltä sektorilta. Tässä tapauksessa se luokkaa 3-7 miljardia minkä kyseinen yritys meinaa investoida.

Toki Suomen valtio pyrkii luomaan hyvät olosuhteet noille investoinneille. Mutta tuota kaikki valtiot tekevät, investoinneista, oli se sitten tuota clean techiä tai mitä tahansa muuta, on aina kova kilpailu, ja valtiot luonnollisesti pyrkivät saamaan ne investoinnit omaan maahansa.

 

[JLM]

No miksi sitten kutsut tuota päästökaupan lisäämistä markkinatalouteen suunnitelmataloudeksi?
Sekatalouttahan se on. Markkinataloudelle asetetaan rajoja sille, että kuinka paljon ne saavat paskoa luontoa.

Siksi koska kokonaisuutena EU:n meno muistuttaa koko ajan enemmän ja enemmän suunnitelmataloutta. Päästökauppa on vain yksi osa sitä, missä on keksitty hintojenkorotusautomaatti (suunnitelmatalouden yksi piirre on myös poliitikkojen päättämät hintatasot irrallaan kaikesta ympärillä tapahtuvasta), millä ei periaatteessa ole olemassa minkäänlaista perälautaa. Sellainen on aina vaarallista. Ihan riippumatta minkä mukaviisaan iskulauseen heität siihen perään.

 

[91danger91]

Hallitusneuvottelut | Suuret leikkaukset kehitysyhteistyöstä voisivat vaatia tehtyjen sopimusten purkamista – vuonna 2015 niin tehtiin

Rkp:n Anna-Maja Henriksson on ollut huolissaan siitä, mitä kehitysyhteistyön sopimuksista irtautuminen tekisi Suomen maineelle.

www.hs.fi

Suomi tekee siis sopimuksia tai valtionavustuspäätöksiä rahoituksesta pidemmälle kuin vain yhden vuoden ajaksi kerrallaan. Esimerkiksi ensi vuoden kehitysyhteistyömenoista yli 440 miljoonaa euroa on jo sovittu.

Menettelytapa johtuu kehitysyhteistyön pitkäjänteisestä luonteesta, sanoo yksikönpäällikkö Ramses Malaty ulkoministeriöstä. Valtuuksia käytetään tehokkuuden vuoksi.

”Jotta kehitysyhteistyöllä saadaan tuloksia, siinä pitää olla jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä.”

”Rajut leikkaukset kehitysyhteistyöhön tarkoittaisivat myös sitä, että Suomi ei voisi pysyä niissä sopimuksissa, joissa olemme tällä hetkellä”, Henriksson sanoi.

Mitä TULOKSIA kehitysyhteistyöllä on saatu aikaan? Suomalaisten velkaantumista?

Mikä on kumulatiivinen €uromäärä, mitä kehitysyhteistyöhön on laitettu? Mitä jos se raha olisi täysimääräisesti käytetty yliopistojen perustutkimuksen rahoittamiseen, koulutuspaikkojen lisäämiseen korkeakouluissa tai luokkakokojen pienentämiseen peruskouluissa?

 

[JCSH]

Siksi koska kokonaisuutena EU:n meno muistuttaa koko ajan enemmän ja enemmän suunnitelmataloutta. Päästökauppa on vain yksi osa sitä, missä on keksitty hintojenkorotusautomaatti (suunnitelmatalouden yksi piirre on myös poliitikkojen päättämät hintatasot irrallaan kaikesta ympärillä tapahtuvasta), millä ei periaatteessa ole olemassa minkäänlaista perälautaa. Sellainen on aina vaarallista. Ihan riippumatta minkä mukaviisaan iskulauseen heität siihen perään.

Sä nyt tässä kylvät tuota suunnitelmataloutta juurikin sellaisena mukaviisaana iskulauseena, vaikkakin tuossa ei todellakaan ole kyse suunnitelmataloudesta.

Kuten tuolla aiemmin jo totesin, päästökauppa ei todellakaan ole mitään ylhäällä ohjattua suunnitelmataloutta. Siellä ei sanota, että yritysten pitää investoida niin ja niin paljon rahaa johonkin tiettyyn teknologiaan. Tai rakentaa tietyllä teknologialla jotain tuotantokapasiteettia.
Päästökauppa määrittää niille päästöille sen haittamaksun. Sen jälkeen yritykset saavat itse valita miten toimivat. He voivat maksaa sen maksun, tai sitten he voivat kehittää toimintaansa sellaiseen suuntaan, että niitä maksuja ei tarvitse maksaa. Esimerkiksi sähköntuontannossa se yritys voi investoida ydin-, tuuli-, aurinko-, bio-, vesi-, geo- tai vaikkapa aaltovoimaan. Valita sen teknologian, jonka näkee parhaimmaksi tavaksi tuottaa hiilivapaata sähköä, ja sitten investoida siihen. Hitto, se yritys voi vaikka sijoittaa siihen, että lisää niihin kivihiiltä polttaviin laitoksiinsa CCS-järjestelmät, ja välttää päästömaksut sillä. Päästökauppa ei mikromanageroi tuota, se ei ota kantaa siihen, että mitä teknologiaa käytetään, tai kuinka paljon mihinkäkin teknologiaan pitää investoida. Se vain ja ainoastaan määrää maksun sille, kun paskotaan sitä ympäristöä.
Hitto, se on sallivampi kuin valtaosa muista ympäristön suojeluun liittyvistä rajoituksista. Koska päästökaupassa sentään voi ostaa oikeuden saastuttaa. Toisin kuin monissa muissa ympäristön suojeluun liittyvissä lainsäädännöissä, joissa yksinkertaisesti kielletään rakentamasta sellaisia laitoksia, jotka aiheuttavat liikaa haittaa ympäristöön. Tai vaaditaan vanhoja laitoksia suljettavaksi, jos ne eivät täytä nykyaikaisia normeja.

 

[JLM]

Kuten tuolla aiemmin jo totesin, päästökauppa ei todellakaan ole mitään ylhäällä ohjattua suunnitelmataloutta. Siellä ei sanota, että yritysten pitää investoida niin ja niin paljon rahaa johonkin tiettyyn teknologiaan. Tai rakentaa tietyllä teknologialla jotain tuotantokapasiteettia.

Käytännössä siinä asetetaan rajoituksia täysin välittämättä teknologian ja talouden aiheuttamista rajoituksista sen osalta, mikä on mahdollista. Tähän asti se on tarkoittanut lähinnä sitä, että tuotanto liputetaan muualle - yhtenä vaihtoehtona on myös että toiminta yksinkertaisesti loppuu kokonaan. Toisissa asiayhteyksissä se on tarkoittanut kallistunutta ja epäluotettavampaa teknologiaa (autoissa). Ja se lopputulema on se mikä merkitsee - jos kaikki kallistuu niin paljon ettei ihmisillä ole enää varaa elää, se ei ole hyväksi kenellekään ja lopulta vie legitimiteetin siltä sääntelyltä. Siitä on nyt jo merkkejä kun EPP aikoo näillä näkymin kaataa ennallistamisasetuksen, koska komissio on härkäpäisesti ajaut eteenpäin omaa idealismiaan kuuntelematta sidosryhmiä, huomioimatta taloutta tai ylipäätään yhtään mitään. Mutta uskottele sinä vain itsellesi että kaikki menee upeasti, kaikki sääntely on onnistunutta eikä niillä kertakaikkiaan voi olla mitään negatiivisia vaikutuksia tai epäonnistumisen riskiä. Olisit todennäköisesti viihtynyt hyvin Allenden Chilessä...

 

[JCSH]

Käytännössä siinä asetetaan rajoituksia täysin välittämättä teknologian ja talouden aiheuttamista rajoituksista sen osalta, mikä on mahdollista. Tähän asti se on tarkoittanut lähinnä sitä, että tuotanto liputetaan muualle - yhtenä vaihtoehtona on myös että toiminta yksinkertaisesti loppuu kokonaan. Toisissa asiayhteyksissä se on tarkoittanut kallistunutta ja epäluotettavampaa teknologiaa (autoissa). Ja se lopputulema on se mikä merkitsee - jos kaikki kallistuu niin paljon ettei ihmisillä ole enää varaa elää, se ei ole hyväksi kenellekään ja lopulta vie legitimiteetin siltä sääntelyltä. Siitä on nyt jo merkkejä kun EPP aikoo näillä näkymin kaataa ennallistamisasetuksen, koska komissio on härkäpäisesti ajaut eteenpäin omaa idealismiaan kuuntelematta sidosryhmiä, huomioimatta taloutta tai ylipäätään yhtään mitään. Mutta uskottele sinä vain itsellesi että kaikki menee upeasti, kaikki sääntely on onnistunutta eikä niillä kertakaikkiaan voi olla mitään negatiivisia vaikutuksia tai epäonnistumisen riskiä. Olisit todennäköisesti viihtynyt hyvin Allenden Chilessä...

Ei vaan päästökaupassa, ainakin EU:n sisällä, on juurikin menty sen mukaan, että mikä on aina teknologisesti mahdollista. Sen takia sitä ei ole vielä laajenettu koskemaan kaikkia päästöjä, vaan sitä on tuotu hiljalleen eri aloille sitä mukaa kun teknologia sen sallii. Esimerkiksi sähkön- ja lämmöntuotantoon se on tuotu, kerta siellä löytyy jo ihan täysin kelpoja vaihtoehtoja, kuten bio-, ydin- ja tuulivoima.
Oikeastaan se, että puhut autoista kertoo, että et taida oikein tietää miten päästökauppa toimii EU:ssa. Koska liikenne on yksi niistä asioista, jotka eivät ole päästökaupan piirissä EU:ssa.

*edit*
Tosin jos haluat enemmänkin yleisesti valittaa EU:sta, niin siihen on parempia ketjuja.