Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[Sonic Empire]

Ei jumalauta. Jos teille muille ei nyt tässä ihan tosiaan oikeasti käynyt jo keskustelun asiayhteyksistä ilmi, että kyse on hieman erilaisesta virtakiskosta, niin ehkäpä tätä keskustelua ei kannata jatkaa.

No kerro sitten viisaampana että minkälaisesta virtakiskosta olisi kyse? Laita vaikka ihan linkkinä suoraan tuotteeseen.

Olet kyllä hulvaton veikkonen.

 

[Kingofflies]

No kerro sitten viisaampana että minkälaisesta virtakiskosta olisi kyse? Laita vaikka ihan linkkinä suoraan tuotteeseen.

Olet kyllä hulvaton veikkonen.

Ei hupiukolla ole tapana perustella hatusta tempaistuja väitteitään. Se on sellainen 3-napainen virtakisko, joka ei todellakaan maksa 10 euroa/metri! Muutama pikku yksityiskohta on auki: millaista protokollaa se maaginen virtakisko käyttää, miten/millaisella impedanssilla ne näytöt siihen virtakiskoon liittyy, miten estetään häiriöt siinä maagisessa virtakiskossa, mitä tapahtuu, kun se virtakisko fyysisesti vikaantuu vaikka puolivälistä ja puolet hintanäytöistä vikaantuu, jnejnejne.

Nämä kaikki on ratkaistu BLE-ratkaisussa.

Ei vaan: Ehdotan, että otetaan käyttöön ”virtakisko” ja siihen päälle jonkun huippuosaajan koodaama protokollapino, ja sovelluskerros tehtäisiin telnetillä. Tää ei ole kuin toteuttamista vailla.

 

[Kingofflies]

No mistä sitä rahaa nyt yleensä saa? Se ei kuulu valtiolle, sinulle eikä joukkoliikennepalveluja tarjoavalle yritykselle minkään vertaa.

En tiedä mistä sinä saat. Itse käyn töissä ja saan työnantajaltani palkkaa. Kyllä se, mistä rahat alunperin tilillesi saat, kuuluu valtiolle (verottajalle) rahanpesusäännösten mukaan.

Oman rahan nostaminen omalta tililtä nostoautomaatilla tai niiden käyttö ei kuulu kellekään.
e: tai saattaa kuulua sekin, jos samalle henkilölle liikaa lahjoittelet niitä käteisiä (yli 5000€/3 vuotta) rahana

 

[Kingofflies]

Ei jumalauta. Jos teille muille ei nyt tässä ihan tosiaan oikeasti käynyt jo keskustelun asiayhteyksistä ilmi, että kyse on hieman erilaisesta virtakiskosta, niin ehkäpä tätä keskustelua ei kannata jatkaa.

Ei jumalauta. Kerro nyt jo toki, mikä se erilainen virtakisko on. Vain sinä tässä maailmassa tiedät sen toiminnan, ylivertaisuuden, hinnan ja muut speksit. Paljasta nyt ihmeessä meille muille vähemmän ymmärtäville. Ja koska se on niin ylivertainen teknisesti ja taloudellisesti, tuotteista se.

 

[Sompi]

Sinulla on tietotaitoa sanoa, ettei toimi? Meillä tosiaan oli kerrostalossa vieri vieressä asuntoja, jotka jokainen jakoivat 1Gb/s verkkoa Wifin yli. Siihen mikroaaltouunit, ihmisten kännyköiden Bluetoothit jne. Ihan hyvin toimi, aina tuli 800Mb/s Wifin yli.

Itse olen toiminut tietoliikennetekniikan parissa 25 vuotta. Jos tietoliikennetekniikka on ymmärtämättömälle vieras termi, se tarkoittaa langallista/langatonta tiedonsiirtoa, signaalinkäsittelytekniikoita ja muita pikku juttuja.



Sinulla ei ole edes perustason ymmärrystä tai halua uskoa asiaa ymmärtäviä. Puhuin 2,4GHz verkoista, en Wlanista.

2,4 gigahertsin wifissä yhden kanavan kaistanleveys näyttäisi olevan noin 150 megabittiä sekunnissa. Kanavia on yhteensä 14, joista kaikki eivät ole käytössä. Useampi kuin yksi käyttäjä ei siis voi kerrallaan siirtää kantavuusalueen sisällä gigabittiä sekunnissa. Oikeastaan se kanavien määrä per laite näyttäisi muutenkin olevan jaettu kolmeen, jos speksiä noudatetaan kunnolla, joten se gigabitin sekunnissa siirtäminen ei yhdeltäkään käyttäjältä onnistu sääntöjä rikkomatta.

Wlanin (ja BT/eityisesti BLE) ja matkapuhelinverkon kaistan-, taajuuden ja virheiden hallinta, uudelleenlähetykset jnejne on toteutettu ihan eri tavalla, ei niitä voi verrata. Yhteistä niille on lähinnä se, että ovat sähkömagneettista säteilyä.
Ja tosiaan, tässä kyseisessä tapauksessa puhuttiin vieläpä BLE:stä. Sen kantavuus luokkaa 10 metriä, bittimäärä maksimi 3Mb/s, tiukkoja vaatimuksia viestien perillemenolle ei ole jne.

Miksi? Jos ne mun kerrostaloesimerkin kymmenet Wifiä ja puhelimia/BT käyttäneet naapurit ei häirinneet toisiaan. Sitten kivijalkaan tulevan kaupan BLE, joka sekoittaa pakan? Ei todellakaan.

Samalla tavalla ne taajuuskanavat loppuvat kesken kaikilla langattomilla tiedonsiirtotavoilla. Eroa on vain siinä, miten mikäkin protokolla käsittelee sellaiset tilanteet. Päätelaitteet joutuvat jakamaan vuoroja keskenään taajuuskanavan käytölle, koska kaksi laitetta ei voi yhtä aikaa lähettää dataa samalla kanavalla.

 

[Kingofflies]

2,4 gigahertsin wifissä yhden kanavan kaistanleveys näyttäisi olevan noin 150 megabittiä sekunnissa. Kanavia on yhteensä 14, joista kaikki eivät ole käytössä. Useampi kuin yksi käyttäjä ei siis voi kerrallaan siirtää kantavuusalueen sisällä gigabittiä sekunnissa. Oikeastaan se kanavien määrä per laite näyttäisi muutenkin olevan jaettu kolmeen, jos speksiä noudatetaan kunnolla, joten se gigabitin sekunnissa siirtäminen ei yhdeltäkään käyttäjältä onnistu sääntöjä rikkomatta.

Ei ja ei, et näemmä ymmärrä tästäkään asiasta taas mitään. Googletat siellä kovasti, mutta metsään menee koko ajan. Nyt edelleen puhuttiin 2,4GHz taajuudesta, eikä Wifistä. Jos puhutaan wifistä, Kanavia on 14.
Mutta ei ole joko-tai. Kaksi käyttäjää (käyttäjä1-tukiasema1 ja käyttäjä2-tukiasema2) voi käyttää samaa kanavaa samaan aikaan, kunhan niissä on riittäävä signaali-kohina-ero. Asiaa ymmärtämättömälle signaali-kohina -ero toki varmaan vaikea käsite. EI siis tarvi olla tilanne, että ne ei kuule toisiaan ollenkaan.

2,4Hz käyttää Wifi, BT, BLE. Siellä on ollut nerokkaita suunnittelijoita, jotka miettineet, miten 2,4GHz kaista jaetaan eri tekniikoiden kesken ilman ongelmia. Kuten myös, miten tekniikan sisällä (wifi,BT, BLE) kaista jaetaan. Ja hyvin ne toimii, hintanäytöt päivittyvät ja BLE-kuulokkeet toimivat moitteetta. Mikä ongelma? ”Se on hyvä säästää ne kallisarvoiset taajuudet” ei kelpaa vastaukseksi.

Siellä on Sompi vähän eri tason tekijät tekemässä kuin itseoppinut telnet tcp/ip-pinon koodaaja.

Mikä olikaan se ongelma näiden langattomien ESL-näyttöjen suhteen? Se, että ne välkkyy 5-30 sekunnin välein? Pystyikö kukaan muu sun lisäksi todentamaan moista ongelmaa? Sulla kaikki näytöt kaikissa kaupoissa välkkyi 5-30 sekunnin välein. Kellään muulla ei juurikaan ikinä, tai ”kerran satuin näkeen et hinta muuttui”.

Edelleen, oletko trolli vai tyhmä? Oma arvaus on, että molempia.

Samalla tavalla ne taajuuskanavat loppuvat kesken kaikilla langattomilla tiedonsiirtotavoilla. Eroa on vain siinä, miten mikäkin protokolla käsittelee sellaiset tilanteet. Päätelaitteet joutuvat jakamaan vuoroja keskenään taajuuskanavan käytölle, koska kaksi laitetta ei voi yhtä aikaa lähettää dataa samalla kanavalla.

 

[Kingofflies]

2,4 gigahertsin wifissä yhden kanavan kaistanleveys näyttäisi olevan noin 150 megabittiä sekunnissa.

Asiaa ymmärtämättömälle amatöörille puhekielessä kaistanleveys voi tarkoittaa ”sitä datamäärää, joka voidaan tiettyä yhteyttä käyttäen siirtää tietyssä ajassa”.
Meille ammattilaisille kuitenkin linkkini 1) tai 2). Ymmärrän toki, jos asioita ei ihan täysin ymmärrä, että asiat menee sekaisin. Toki siinä vaiheessa ei pitäisi vängätä ja mutuilla

Kaistanleveys – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

 

[Kingofflies]

Samalla tavalla ne taajuuskanavat loppuvat kesken kaikilla langattomilla tiedonsiirtotavoilla. Eroa on vain siinä, miten mikäkin protokolla käsittelee sellaiset tilanteet. Päätelaitteet joutuvat jakamaan vuoroja keskenään taajuuskanavan käytölle, koska kaksi laitetta ei voi yhtä aikaa lähettää dataa samalla kanavalla.

Edelleen, eivät lopu samalla tavalla. Se on aivan eri asia, jos sinulla on BLE-kuulokkeet, joiden kantama on 10 metriä ja jotka eivät ole yhteydelliset ja jotka ei ole niin tarkkoja pakettihäviöiden, jitterin tai viiveen suhteen.
Versus kännykkäyhteys.
Pistäpä Sompi google laulamaan, mikä on yhteydellinem/yhteydetön yhteys, pakettihäviöt, jitter ja viiveet. Tuu sit taas tänne änkyttämään, että ne on sama asia.

Sä oot oikeasti trolli ja nautit tästä väittelystä, jossa heittelet päättömiä väitteitä ilman ymmärrystä tai perustelua. En jaksa uskoa, että kukaan on noin tyhmä.

 

[Kingofflies]

2,4 gigahertsin wifissä yhden kanavan kaistanleveys näyttäisi olevan noin 150 megabittiä sekunnissa. Kanavia on yhteensä 14, joista kaikki eivät ole käytössä. Useampi kuin yksi käyttäjä ei siis voi kerrallaan siirtää kantavuusalueen sisällä gigabittiä sekunnissa. Oikeastaan se kanavien määrä per laite näyttäisi muutenkin olevan jaettu kolmeen, jos speksiä noudatetaan kunnolla, joten se gigabitin sekunnissa siirtäminen ei yhdeltäkään käyttäjältä onnistu sääntöjä rikkomatta.


Samalla tavalla ne taajuuskanavat loppuvat kesken kaikilla langattomilla tiedonsiirtotavoilla. Eroa on vain siinä, miten mikäkin protokolla käsittelee sellaiset tilanteet. Päätelaitteet joutuvat jakamaan vuoroja keskenään taajuuskanavan käytölle, koska kaksi laitetta ei voi yhtä aikaa lähettää dataa samalla kanavalla.

Sen verran annan periksi: Mun päätelaitteet tukeneet aina usemapaa taajuutta yhtä aikaa mutta ei tarjoa riittävän tarkkaa tilastotietoa, en tiedä paljonko dataa on mennyt 2,4GHz ja mikä 5GHz taajuudella.

Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että nuo kaksi taajuuskaistaa yhteensä vetää 1Gb/s kerrostalossa jokaiselle käyttäjälle, vierekkäisille asunnoille. Ja jos se liikenne meni 5GHz, sitä oli enemmän vapaama 2,4GHz.
Niin tai näin 2,4GHz ei ole kaistasta pulaa

 

[Frankie]

En tiedä mistä sinä saat. Itse käyn töissä ja saan työnantajaltani palkkaa. Kyllä se, mistä rahat alunperin tilillesi saat, kuuluu valtiolle (verottajalle) rahanpesusäännösten mukaan.

Oman rahan nostaminen omalta tililtä nostoautomaatilla tai niiden käyttö ei kuulu kellekään.
e: tai saattaa kuulua sekin, jos samalle henkilölle liikaa lahjoittelet niitä käteisiä (yli 5000€/3 vuotta) rahana

No jos se käteinen on se maksuväline ja pankkisopimukset ovat sitä kamalaa digitalisaatiota, ihan se fyysinen nostotapahtuma vaatii mitä suurimmalla todennäköisyydellä fyysisen välineen, joka kulkee nimellä pankkikortti. Pankkikortilla voi vihdoinkin maksaa HSL:n alueella lähimaksulla lippuvekottimelle. Voittaako käteisen ja miksi juuri 100-0?

Omaa työmatkailua HSL:n app on helpottanut ihan älyttömästi. Ei tarvitse enää a) kantaa b) latailla sitä sinistä korttia. Kausilipun voimassaolon tarkistaminen onnistuu ihan koska ja missä vaan, kauden ostaminen MobilePayllä tai ePassilla on huomattavasti helpompaa kuin pankkisoftassa ährääminen. Ja se ährääminenkin oli sata kertaa kivampaa kuin lippuautomaatin kanssa taistelu sen sinisen kortin kanssa.

Sen verran old schoolia silti olen, etten ole jättänyt pankkikorttia pois korttikotelosta. En vain tykkää siirtää ihan kaikkea puhelimen tai kellon vastuulle.

E. Hups, piti lainata @Sompi viestiä eikä sun. No, olkoot nyt näin.

No mistä sitä rahaa nyt yleensä saa? Se ei kuulu valtiolle, sinulle eikä joukkoliikennepalveluja tarjoavalle yritykselle minkään vertaa.

 

[pulatunnus]

2,4 gigahertsin wifissä yhden kanavan kaistanleveys näyttäisi olevan noin 150 megabittiä sekunnissa. Kanavia on yhteensä 14, joista kaikki eivät ole käytössä. Useampi kuin yksi käyttäjä ei siis voi kerrallaan siirtää kantavuusalueen sisällä gigabittiä sekunnissa. Oikeastaan se kanavien määrä per laite näyttäisi muutenkin olevan jaettu kolmeen, jos speksiä noudatetaan kunnolla, joten se gigabitin sekunnissa siirtäminen ei yhdeltäkään käyttäjältä onnistu sääntöjä rikkomatta.


Samalla tavalla ne taajuuskanavat loppuvat kesken kaikilla langattomilla tiedonsiirtotavoilla. Eroa on vain siinä, miten mikäkin protokolla käsittelee sellaiset tilanteet. Päätelaitteet joutuvat jakamaan vuoroja keskenään taajuuskanavan käytölle, koska kaksi laitetta ei voi yhtä aikaa lähettää dataa samalla kanavalla.

Jos kaupassa on 30 000 nimikettä, ynnätään sillä jotain, yhdellä tukarilla muutamasta kymmenestä tuhanteen asiakasta (hintalappua), jos yhden lapun piikki liikenne vuorokaudessa kilotavu. eli magatavau vuorokaudessa. per tukari, jos sattuisi se tuhat oleen ja vuorokauteen kaikkiin niihin isompi päivitys.

No koko 30 000 satsiin kilotavu per lappu, niin 30 megatavua vuorokaudessa.

Kustannusjuttuhan se on, vaikka sähkösyötettäisiin johdoilla, niin tietoliikenne voisi silti olla langaton , ja isolla osalla tarve paristovarmennukseen (paristo, konkka, akku jne), ja osalla kokonaan paristotoimisuuteen. Siinä miettiä mikä on kustannus ero sillä että laitteeseen integroidaan poweri virransyöttää varten ja sitä mahdollisista piuhatietoliikennettä varten.

Noihin on muitakin toiminnallisuuksia kuin vain se näyttö ja se mitä niissä näytetään, yksi tärkeä on se päivitys, siellä hyllyllä, toinen mitä markkinoidaan on sen näytön paikannus. Jos tehdään hylly metri missä itse hyllyssä on kyseisiä ominaisuuksia, ajatus tasolla voi laittaa rautaa rajustikkin, ja voi tehdä koukut missä sähköt jne. Jos kaikki "piuhalla" niin sitä varten tarvitaan hyvin laaja tuotevalikoima niin hylly tarvikkeita, koukkujamyöten. ja silti no patterivehkeet.

Hintalapussa on myös oma elinkaarensa, teknisesti virtalähde voisi olla 10v, pidempikin, mutta aletaan olla sitten siinä mikä on sen laiitteen elinkaari, kannattaako virtalähde mititoittaa yli sen.

Samalla tavalla ne taajuuskanavat loppuvat kesken kaikilla langattomilla tiedonsiirtotavoilla. Eroa on vain siinä, miten mikäkin protokolla käsittelee sellaiset tilanteet. Päätelaitteet joutuvat jakamaan vuoroja keskenään taajuuskanavan käytölle, koska kaksi laitetta ei voi yhtä aikaa lähettää dataa samalla kanavalla.

Niin no, taitaa olla enemmän kaistaa kuin niillä vanhoilla kupareilla.
Yhteen halliin voidaan tuupata vähän isomman kunnan asukasmäärän verran ihmisiä , tarjota niille suorituskykyiset mobiilipalvelut + itse tapahtuma organisaatiolla/järjestäjille.

No jos se käteinen on se maksuväline ja pankkisopimukset ovat sitä kamalaa digitalisaatiota, ihan se fyysinen nostotapahtuma vaatii mitä suurimmalla todennäköisyydellä fyysisen välineen, joka kulkee nimellä pankkikortti. Pankkikortilla voi vihdoinkin maksaa HSL:n alueella lähimaksulla lippuvekottimelle. Voittaako käteisen ja miksi juuri 100-0?
----

Yksi tärkeä asia kannattaa muistaa, se yksityisyys, julkisen liikenteen pitää osan mielestä olla anonyymiä matkustamista, ei sellaista että ne matka rekisteröidään. (se ei ihan toteudu sillä että se anonyymivaihtoehto on tehty kalliimmaksi ja vaikeammaksi ettei se oli enään pelkkä valinta kysymys)

Toinen on käytettävyys, ilman muuta hankilimpia oli ne missä pitää lippu ostaa etukäteen, jos myynti pisteestä, PK seudun liikkenne turistille ollut ihan syvältä, kun käteis myynnit supistu, eikä ollut edes lähimaksua.

Eli maksukortti matkan maksu on ihan tämän päivän minimi, lähimaksu kulkuvälineessä/portilla.

Se on ihan syvältä oleva ajatus että pitäisi höylätä itsensä ulos . Se myös haaste että ainakin osassa matkan lähimaksu toteutuksissa samalla kortilla ei voi maksaa kuin yhden. (en nyt muista missä näin oli)

Yleensä raskaassa teollisuudessa ollaan melko vaativia siitä, että ratkaisujen toimintavarmuuden ja uptimen on oltava mahdollisimman hyvä. Ilmeisesti tuollaista laakerianturia ei sitten pidetä laitoksen toiminnan kannalta kovin kriittisenä järjestelmänä, kun se voidaan toteuttaa jollain langattomalla IoT-lelulla.

Vähän epävarma mitä yrität sanoa, mutta teollisuudessa siirrytään langattomuuteen, jos komponentille ei tarvitse syöttää johtoja pitkin virtaa, niin siinä nähdään isoja etuja jos ei tarvitse johtoja. Vaikka sähkönsyöttö olisi, niin se liikenne voi tapahtua langattomasti.

 

[Frankie]

Toinen on käytettävyys, ilman muuta hankilimpia oli ne missä pitää lippu ostaa etukäteen, jos myynti pisteestä, PK seudun liikkenne turistille ollut ihan syvältä, kun käteis myynnit supistu, eikä ollut edes lähimaksua.

Eli maksukortti matkan maksu on ihan tämän päivän minimi, lähimaksu kulkuvälineessä/portilla.

Se on ihan syvältä oleva ajatus että pitäisi höylätä itsensä ulos . Se myös haaste että ainakin osassa matkan lähimaksu toteutuksissa samalla kortilla ei voi maksaa kuin yhden. (en nyt muista missä näin oli)

Mä paljon matkustavana osaan ottaa etukäteen selvää (älypuhelimella tottakai), miten kohteessa toimii julkinen liikenne, jos sellaista pitää käyttää. Useammin kuin kerran on tullut käytyä mm. Prahassa, Lontoossa ja Riikassa. Prahassa mulle ei ollut mikään kynnys ladata paikallista "HSL-appia", muistaakseni Pidlicka jollain erikoismerkillä höystettynä. Lipun ostaminen ja aktivointi sujui tällaiselta kuusikymppiseltä ihan mutkattomasti. Lontoossa aiemmin käyttämämme paikallinen "HSL:n sininen kortti" oli ihan ok, mutta sielläkin siirryttiin jo vuosia sitten nykyaikaan. Silloiselle n. viisikymppiselle se höylääminen mennen tullen ei ollut kovinkaan mutkikas toimenpide. Tsadin metroon verrattuna tykkään ihan pirusti siitä, että et pääse mennessä edes liukuportaisiin, ellet höylää sähköisesti sitä korttia. Ja jos unohdit lähtiessä höylätä, maksoit vain täyden hinnan omaa tyhmyyttäsi. Siperia opettaa aika nopeasti paikallisille tavoille.

Kaikkein kankein systeemi on tuo Riikan lentokentän lippuautomaatti. Mutta siitä kolmen päivän paperilippu, pitkät viikonloput sujuvat kentälle ja takaisin aika vaivattomasti sen ostamisen jälkeen. En ihan joka vuosi tuolla ravaa, mutta kesällä on seuraava matka tulossa ja pitää hiukan googlailla, saiskos senkin jo älypuhelimeen elämää helpottamaan.

 

[hkultala]

Samalla tavalla ne taajuuskanavat loppuvat kesken kaikilla langattomilla tiedonsiirtotavoilla. Eroa on vain siinä, miten mikäkin protokolla käsittelee sellaiset tilanteet. Päätelaitteet joutuvat jakamaan vuoroja keskenään taajuuskanavan käytölle, koska kaksi laitetta ei voi yhtä aikaa lähettää dataa samalla kanavalla.

Mietippäs seuraavaa asiaa:

Kuinka monta kertaa sekunnissa hintalappujen hintoja keskimäärin tarvii muuttaa?

Kuinka paljon tämä vuorotteleminen käytännössä hidastaa hintalappujen päivitystä?


Toki, jos halutaan käyttää tuhansia hintalappuja yhdessä näyttöinä vaikka quakelle joka pyörii jossa in serverillä 1000fps ja joka framen välissä päivittää kaikille näytöille uudet hintatietot, kaista voi ehkä alkaa melkein loppua kesken...

 

[pulatunnus]

Mä paljon matkustavana osaan ottaa etukäteen selvää (älypuhelimella tottakai), miten kohteessa toimii julkinen liikenne, jos sellaista pitää käyttää. Useammin kuin kerran on tullut käytyä mm. Prahassa, Lontoossa ja Riikassa. Prahassa mulle ei ollut mikään kynnys ladata paikallista "HSL-appia", muistaakseni Pidlicka jollain erikoismerkillä höystettynä. Lipun ostaminen ja aktivointi sujui tällaiselta kuusikymppiseltä ihan mutkattomasti. Lontoossa aiemmin käyttämämme paikallinen "HSL:n sininen kortti" oli ihan ok, mutta sielläkin siirryttiin jo vuosia sitten nykyaikaan. Silloiselle n. viisikymppiselle se höylä...

Ketjuun ehkä sopii, jos tarinoiden mukaan joskun on ollut ihan lipunmyyjät, kumipyörillä sen poistuttua kuskilta voinut ostaa. Nyt voi toki näppärästi selvitellä edellisenä iltana huomisen juttuja jos vaikka sattuisi tarvitsemaan julkista. Ei se tieto ehkä ole ihan aina niin hyvin saatavilla kuin toivoisi.

Se on toki hyvä että maakunnissa on tullut lähimaksutukea.

Jos käteinen kelpasi vuosikymmenniä, no muutamat rahapäivitykset sotien jälkeen.

Maakunnissa jos joskus jumpannut sen appi läpi , niin seuraavalla kerralla joko appi kuollut ja tai uusi reksiteröinti ja tai uudet maksuvalineet, ei tavatonta jos ei toimi, niin useampi noista kosahtaa, ja sitten vielä jollain tavalla rikki.

Tyyliin, kirjautuminen, salasana vääriin, oletko unohtanut, ok -> käyttäjätunnus tuntemtaon, ok, rekataan, käyttäjätunnus jo olemassa , no sitten kokonaan uutta, jne. sitten maksukortin lisäämineen ei onnistu, kun jotain rikki. Sitten kun kaikki ok, niin ei voi ostaa lippua enään tähän kyytiin....

Voit ostaa koko seurueelle liput, mutta onnistuu vain jollain tietyllä tavalla.

Siis ihan yhteismarkkina-alueella vaikka mitä, no se vielä menee, mutta meillä ihan kansallisesti kovasti sekavaa. Lisä jumppaa tulee tosiaan siitä että jossain pitää olla lippu ostettu ennen kulkuneuvoon menemistä, eikä voi siellä edes ostaa siellä tai sen hinta on sitten jotain muuta.




(Metro ja lentokoneet ei nyt mielessä)

Edit:

 

[Frankie]

@pulatunnus Mä en vaihteeksi tajunnut mitään, mitä yrität kertoa. Onko noi hyviä vai huonoja juttuja?

 

[pulatunnus]

@pulatunnus Mä en vaihteeksi tajunnut mitään, mitä yrität kertoa. Onko noi hyviä vai huonoja juttuja?

Huonoja. vs lipun(t) pysty ostaan myyjältä/kuskilta/ kulkuneovosta tai portilta.

 

[Sonic Empire]

Ketjuun ehkä sopii, jos tarinoiden mukaan joskun on ollut ihan lipunmyyjät, kumipyörillä sen poistuttua kuskilta voinut ostaa. Nyt voi toki näppärästi selvitellä edellisenä iltana huomisen juttuja jos vaikka sattuisi tarvitsemaan julkista. Ei se tieto ehkä ole ihan aina niin hyvin saatavilla kuin toivoisi.

Se on toki hyvä että maakunnissa on tullut lähimaksutukea.

Jos käteinen kelpasi vuosikymmenniä, no muutamat rahapäivitykset sotien jälkeen.

Maakunnissa jos joskus jumpannut sen appi läpi , niin seuraavalla kerralla joko appi kuollut ja tai uusi reksiteröinti ja tai uudet maksuvalineet, ei tavatonta jos ei toimi, niin useampi noista kosahtaa, ja sitten vielä jollain tavalla rikki.

Tyyliin, kirjautuminen, salasana vääriin, oletko unohtanut, ok -> käyttäjätunnus tuntemtaon, ok, rekataan, käyttäjätunnus jo olemassa , no sitten kokonaan uutta, jne. sitten maksukortin lisäämineen ei onnistu, kun jotain rikki. Sitten kun kaikki ok, niin ei voi ostaa lippua enään tähän kyytiin....

Voit ostaa koko seurueelle liput, mutta onnistuu vain jollain tietyllä tavalla.

Siis ihan yhteismarkkina-alueella vaikka mitä, no se vielä menee, mutta meillä ihan kansallisesti kovasti sekavaa. Lisä jumppaa tulee tosiaan siitä että jossain pitää olla lippu ostettu ennen kulkuneuvoon menemistä, eikä voi siellä edes ostaa siellä tai sen hinta on sitten jotain muuta.




(Metro ja lentokoneet ei nyt mielessä)

Edit:

Olisiko mahdollista jatkossa hieman oikolukea kirjoitusta ennenkuin painaa lähetä -nappia?

En ymmärrä, mistä yhtäkkiä vedät keskusteluun mukaan sotien (?) jälkeiset rahapäivitykset tai vuosikymmenien takaisen toiminnan tai sitten en tajua koko viestistäsi mitään, koska se on lähinnä tajunnanvirtaa.

Edellissyksynä käytiin Rotterdamissa ja Amsterdamissa. Rotterdamissa luulin, että piti käyttää paikallista appia vaikka ilmeisesti lähimaksullakin olisi voinut maksaa lipun. Apin käyttö oli helppoa ja vaivatonta, koska sain ostettua lapsille samalla apilla liput ja jaettuna sitten ne whatsapilla. Lippu piti aktivoida ennen kulkuneuvoon astumista.

Amsterdamissa olisi myös voinut käyttää lähimaksua, mutta päädyttiin ostamaan 2 päivän matkakortit koska kuljettiin pääosin metrolla. Sielläkin laiturille päästäkseen tulee vilauttaa korttia jotta portit aukeavat. Ei siellä kukaan käyttänyt myyntiautomaatteja ja olivat myös sen näköisiä.

 

[pulatunnus]

En ymmärrä, mistä yhtäkkiä vedät keskusteluun mukaan sotien (?) jälkeiset rahapäivitykset tai vuosikymmenien takaisen toiminnan tai sitten en tajua koko viestistäsi mitään, koska se on lähinnä tajunnanvirtaa.

yritin kuvailla pitkäikäisyyttä. vuosikymmeniin muutokset lähinnä rahapäivitykset. (nekin valtakunnallisia ja siirtymäajoilla)

Digitalisaation myötä , varsinkin joukkoliikenteen julkisilla puolella, päivityksiä tullut tiheään, missä se vanha ei enään toimi ja alueilla omat systeemit.

 

[Frankie]

Huonoja. vs lipun(t) pysty ostaan myyjältä/kuskilta/ kulkuneovosta tai portilta.

Lipun ostaminen kuskilta on ok, jos se on ainoa vaihtoehto. Mitään varsinaisia etuja siihen ei sisälly. Se on hidasta, kuski ei voi lähteä liikkeelle ennen kuin matkustajat on hoideltu. Vaihtorahojen kanssa turaaminen on kaikille osapuolille turhauttavaa. Firmat joutuvat jotenkin fyysisesti siirtämään käteisrahat jonnekin ja siitä tulee yleensä kaikenlaisia kuluja. Yleensä ne ihmistyöstä aiheutuvat kulut ovat suurempia kuin järjestelmäkulut. Ihmistyön osuus kasvattaa siis lipun hintaa. Ainoa ihmiseltä ostamisen pienehkö etu on se, että yleensä sellaisen lipun ostaja on täysin vihjeetön digitumpelo. Yleensä he ovat vielä niitä äänekkäimpiä asiakkaita, joten mulla ei ole mitään sitä vastaan, että oppisivat olemaan. Noistakin suurin osa on sellaisia, jotka osaavat mennä lataamaan johonkin palvelupisteeseen sitä matkakorttiaan. Mutta kai niitä pahimpia turaajiakin jonkun pitää opastaa, että pääsevät perille.

 

[Sonic Empire]

yritin kuvailla pitkäikäisyyttä. vuosikymmeniin muutokset lähinnä rahapäivitykset. (nekin valtakunnallisia ja siirtymäajoilla)

Digitalisaation myötä , varsinkin joukkoliikenteen julkisilla puolella, päivityksiä tullut tiheään, missä se vanha ei enään toimi ja alueilla omat systeemit.

Joukkoliikenteen osalta päivityksiä tullut tiheään? HSL-sovellus tuli käyttöön kesällä 2018 eli noin 7 vuotta sitten. Toki sovellusta on päivitetty ajan kanssa monipuolisemmaksi ja toimivammaksi. Tampereella ilmeisesti vuonna 2019 ja Turussa ilmeisesti ollaan oltu edelläkävijöitä asian suhteen.

Jokaisella alueella luonnollisesti on omat systeemit ja se on palvelun käyttäjän vastuulla tarkistaa, että mikä systeemi on missäkin käytössä ja että miten lippu siinä alueella ostetaan. Paras järjestelmä olisi, jos joka paikassa voisi leimata matkan lähimaksulla suoraan astuessa kulkuneuvoon ja ulosleimata kun astuu kulkuneuvosta ulos. Vaihtoehtoisesti voisi käyttää jotain paikallista appia.

Sehän olisikin upea systeemi, että olisi valtakunnallinen joukkoliikenne yhden firman hallussa. Ehkä jossa kommunistivaltiossa se voisi toimia, että valtio hoitaa joukkoliikenteen.

 

[Vaateri]

Digitalisaation myötä , varsinkin joukkoliikenteen julkisilla puolella, päivityksiä tullut tiheään, missä se vanha ei enään toimi ja alueilla omat systeemit.

Ja tämähän on aivan ymmärrettävääkin. Esimerkiksi Helsingin joukkoliikenteen tarpeilla on paljon enemmän yhteistä Rotterdamin, Prahan tai jopa Lontoon vastaavien kanssa kuin maakuntien joukkoliikenteiden. Siirtymävaiheessa etsitään sopivaa muotoa kunnes se vakiintuu. Se on toki sitten ongelma, mikäli maakunnissa lähdetään kopioimaan ratkaisuja ilman niitä tarpeita joita ratkaisuilla täytetään.

Nyt ollaan jonkin aikaa vaiheessa, jossa jokainen joukkoliikennealue toteuttaa oman näkemyksensä mukaisen ratkaisun, mutta eiköhän niihinkin ala vähitellen syntyä standardiratkaisuja.

 

[David ":DA" Imodium]

Joukkoliikenteen osalta päivityksiä tullut tiheään? HSL-sovellus tuli käyttöön kesällä 2018 eli noin 7 vuotta sitten. Toki sovellusta on päivitetty ajan kanssa monipuolisemmaksi ja toimivammaksi. Tampereella ilmeisesti vuonna 2019 ja Turussa ilmeisesti ollaan oltu edelläkävijöitä asian suhteen.

Jokaisella alueella luonnollisesti on omat systeemit ja se on palvelun käyttäjän vastuulla tarkistaa, että mikä systeemi on missäkin käytössä ja että miten lippu siinä alueella ostetaan. Paras järjestelmä olisi, jos joka paikassa voisi leimata matkan lähimaksulla suoraan astuessa kulkuneuvoon ja ulosleimata kun astuu kulkuneuvosta ulos. Vaihtoehtoisesti voisi käyttää jotain paikallista appia.

Sehän olisikin upea systeemi, että olisi valtakunnallinen joukkoliikenne yhden firman hallussa. Ehkä jossa kommunistivaltiossa se voisi toimia, että valtio hoitaa joukkoliikenteen.

Seitsemän vuotta julkisissa järjestelmissä on todellakin muutostahtina nopeaa ja vielä nopeampaa on ollut muutokset siinä minkä kaltaisia lippuja mistäkin saa ostettua. Ostotavat vaihtelevat melkein vuosittain, ja vaikka on totta, että äpillä on lippuja saanut ostettua jo pitkään, niin niissäkin on tapahtunut muitakin kuin hintamuutoksia. Vyöhykemuutos viimeisimpänä isona muutoksena.

 

[pulatunnus]

Joukkoliikenteen osalta päivityksiä tullut tiheään? HSL-sovellus tuli käyttöön kesällä 2018 eli noin 7 vuotta sitten. Toki sovellusta on päivitetty ajan kanssa monipuolisemmaksi ja toimivammaksi. Tampereella ilmeisesti vuonna 2019 ja Turussa ilmeisesti ollaan oltu edelläkävijöitä asian suhteen.

Onko se HSL sovellus toiminut tuotakaan aikaa sellaisenaan ? Tai siis kuinka monta isomaa muutosta, missä vanha sovellus rampautunut ja tai vaatinut rekisteröinti jumppaa. Maksuvälinen jumppa aina syvältä.


Korona aika vauhditti käteisestä luopumista, osa alueista ei sen jälkeen siihen palannut, osa palasi.

HSL taasen junnas sen kortilla maksamisen kanssa. En nyt katsonut tilannetta miten voi maksaa anonyymista matkan isoimilla alueilla.

Sehän olisikin upea systeemi, että olisi valtakunnallinen joukkoliikenne yhden firman hallussa. Ehkä jossa kommunistivaltiossa se voisi toimia, että valtio hoitaa joukkoliikenteen.

Ei, vaan päinvastoin. Monopolien purkamista on se että yksi toimija ei tee suljettua. Ainakin osalla voi se matkan hankkia (maksaa) ihan keneltä yleiseltä tarjoajalta haluaa. Mutta tässä nyt otsikkoon liittyen kritisoin digatlisaation haittoja, sitä että paikallis bussiin jos nousee kyytiin, niin etä voi ostaa sitä lippua kuten vielä ennen koronaan laajasti onnistu. Näissä julkisenpuolen järjestämissä kesti pitkään että pysty maksamaan maksukortilla, vasta jokunen vuosi sitten alkoi tulemaan lähimaksu tukea. HSL tässä viivytteli todella pitkään. Eihän se ole kuin se organisaatio missä varmaan eniten ulkopaikkakuntalaisia matkustaa.


Oli digitaalista tai ei , niin toinen mitä kritisoin oli se että anonyymistä matkustaminen ei ole enään valinta, vaan se on tehty hankalaksi.

Lippujen anonyymit myyntipisteet ei ole yhtä helposti saavutettavissa.

 

[Frankie]

En nyt katsonut tilannetta miten voi maksaa anonyymista matkan isoimilla alueilla.

Mikä tuon anonymiteetin pointti on? Meitä vaklataan joka puolella niin paljon, että joku maksukortin heilautus on vain pisara meressä. En hämmästyisi yhtään, vaikka agenttisarjoista tuttu kameratunnistus olisi arkipäivää muuallakin kuin Moskovan kaduilla.

 

[pulatunnus]

Mikä tuon anonymiteetin pointti on?

Näinä aikoina se että julkisenpuolen järjestämän julkisen liikenteen palvelu toivoisi olevan noin lähtökohtaisesti anonyymiä. Eikä päinvastoin, pakottaa käyttäjä tunnistautumaan, ja maksamaan järjestelmillä missä maksu rekisteröidään enemmän tai vähemmän tarkasti.

Meitä vaklataan joka puolella niin paljon, että joku maksukortin heilautus on vain pisara meressä. En hämmästyisi yhtään, vaikka agenttisarjoista tuttu kameratunnistus olisi arkipäivää muuallakin kuin Moskovan kaduilla.

Kameratunnistus on toki arkipäivää, kamerat on niissä kulkuvälineissä, ainakin osassa sentäs niin että niihin mennään vasta jos syytä ja ilman faktaa kuvittelen että tallennusajat ovat suht lyhyet.


Anonyymi jutuissa on useampi riskitasoja, eilen ei juuri väliä keskiverto kansalaiselle, pientä harmitonta profilointia. Mutta yksittäiselle kansalaiselle se mahdollisuus matkustaa helposti ilman jälkeä voi olla todella isojuttu.

 

[Frankie]

Mutta yksittäiselle kansalaiselle se mahdollisuus matkustaa helposti ilman jälkeä voi olla todella isojuttu.

No jos tykkää pitää foliohattua, mutta muuten merkitys lähenee asymptoottisesti kohti nollaa.

 

[pulatunnus]

No jos tykkää pitää foliohattua, mutta muuten merkitys lähenee asymptoottisesti kohti nollaa.

Totta vaihe, kerrallaan, ensin matkakortit, vapaaehtoisia, eikä tietoja kerätty, matkakortin saamiseen alettiin keräämään tietoja, ei pakollinen, mutta edelleytys että sai hintaedun, mutta ei kerätty tietoja, eikun.. käteisellä maksaminen vaikeutuu, tilalle vielä enemmän kerääviä systeemeitä, sovellus joka haluaa sijainin käyttö ei pakollinen, mutta kerjää enemmän tai vähemmän aktiivisesti. no.

Voi toki luovuttaa, tai voi edes muistuttaa. Näinä aikoina voisi ehkä jo vaatia.

 

[Frankie]

Totta vaihe, kerrallaan, ensin matkakortit, vapaaehtoisia, eikä tietoja kerätty, matkakortin saamiseen alettiin keräämään tietoja, ei pakollinen, mutta edelleytys että sai hintaedun, mutta ei kerätty tietoja, eikun.. käteisellä maksaminen vaikeutuu, tilalle vielä enemmän kerääviä systeemeitä, sovellus joka haluaa sijainin käyttö ei pakollinen, mutta kerjää enemmän tai vähemmän aktiivisesti. no.

Voi toki luovuttaa, tai voi edes muistuttaa. Näinä aikoina voisi ehkä jo vaatia.

HSL:ää tuskin edes kiinnostaa meikäläisen sijainti hetkellä X, enkä anna puhelimen sitä kertoa. Sovellus on käytännössä koko ajan passiivinen. Poikkeuksena kausilipun maksutapahtuma ja satunnaiset smurffirynnäköt. Tänä vuonna en ole joutunut lippua näyttämään. Eli mitä tietoa ne musta keräävät ja ennen kaikkea, mihin helvettiin ne sitä muka käyttää? Ne eivät nyt tälläkään hetkellä tiedä, missä olen, eivätkä tiedä silloinkaan, kun olen metrossa tai lähijunassa. Nyt haluan sulta vähän muutakin kuin foliohattuilua. Faktaa pöytään noin kauniisti sanottuna.

 

[ojisama]

mihin helvettiin ne sitä muka käyttää

Digitalisaation hyötynä, etenkin jos alku ja loppu leimattaisiin, reittien suunnittelun optimointi mahdollisimman suurelle osalle käyttäjistä olisi helpompaa. Ainakin yllättyisin, jos tästä ei ole ollut esim. Lontoossa hyötyä.

 

[Frankie]

Digitalisaation hyötynä, etenkin jos alku ja loppu leimattaisiin, reittien suunnittelun optimointi mahdollisimman suurelle osalle käyttäjistä olisi helpompaa. Ainakin yllättyisin, jos tästä ei ole ollut esim. Lontoossa hyötyä.

Ja sen takia eräs kirjoittaja haluaa, että anonyymi maksaminen olisi helppoa tai edes mahdollista? Vaikka täällä meillä ei edes leimata ulos noista kuljettimista. Sen sijaan olen kyllä vastannut HSL:n kyselyyn, mistä minne ja kuinka usein käytän julkisia. Palveleehan se reittisuunnittelu minuakin.

 

[ojisama]

Ja sen takia eräs kirjoittaja haluaa, että anonyymi maksaminen olisi helppoa tai edes mahdollista?

Tuskinpa, kunhan kommentoin mahdollisuuksia.

 

[samsungaaja]

Mikä tuon anonymiteetin pointti on? Meitä vaklataan joka puolella niin paljon, että joku maksukortin heilautus on vain pisara meressä.

Mitä väliä vapaudella on, paljon turvallisempaa kun valvotaan ja rosmotkin jäävät kiinni sekä rehellisellä ei ole salattavaa.

 

[samsungaaja]

Omaa työmatkailua HSL:n app on helpottanut ihan älyttömästi. Ei tarvitse enää a) kantaa b) latailla sitä sinistä korttia.

Kerran olen kännykän pudottanut kun pitänyt avata äppiä kiireessä bussin jo tullessa pysäkille. Välillä se äppi ei toimi yhteysongelmien vuoksi tms. ja sitten ihmetellään pääseekö matkaan vain ei. Kortti ei taskussa paljoa paina ja mitään ongelmia käytössä ei tähän mennessä ole ollut. Korttia laitteelle näyttäessä näkyy paljonko arvoa ja/tai kautta on jäljellä. Kortin lataaminen nyt hetkellisesti hankaloitui kun ei ilmeisesti onnistu netissä.

 

[Bigfoot007]

Koska tässä ketjussa ei saa keskustella eräästä poliittisesta aiheesta, nostan pöydälle toisen näkökulman. Entä jos nettiyhteydet katkeavat paikallisesti tai valtakunnallisesti, joko verkon ylikuormittumisen, odottamattoman vikatilanteen tai sabotaasin seurauksena? Miten siinä tilanteessa pystyy tekemään ostokset, matkustamaan julkisella liikenteellä tai ylipäätään olemaan kontaktissa ihmisiin? Käteistä rahaa alkaa tulla ikävä siinä tilanteessa tai edes perinteistä pankkiasiointia tai "tyhmää" puhelinta ja matkakorttia. Minä näkisin suomalaisten, erityisesti nuoremman väestön elävän suuressa digikuplassa, jonka puhjetessa ei ole välttämättä Bee-suunnitelmaa. Kuinka monelle ihmiselle tulee vieroitusoireita sosiaalisen median tai Tiktok videoiden puuttuessa, ja kuinka nopeasti? Älylaitteille ei tahdo saada nykyaikana edes videopelejä, jotka toimisivat totaalisesti ilman nettiyhteyttä. Kaikenlainen lukeminen ja musiikki alkaa olemaan myös pääosin tietoverkkojen puolella. Entäpä urheilu, jossa treenit ja jopa valmennus voivat olla ainoastaan etäyhteyden päässä saavutettavissa? Työelämämän haasteita en lähde edes kirjoittamaan pykälää pidemmälle, todettakoon vain, että totaalinen katastrofi on odotettavissa.
Toistaiseksi täysin tietoliikenneyhteyksiä lamaannuttavaa tilannetta ei ole ilmennyt, toisaalta tietoverkkojen häirintä on nykypäivänä entistä helpompaa, otetaan esimerkkinä vaikkapa palvelunestohyökkäykset pankkeihin ja valtiollisiin virastoihin viimeisten vuosien aikana.

EDIT: Aiheeseen liittyen, artikkeli on vuodelta 2017 mutta tänä päivänä entistä ajankohtaisempi
Jopa fyysistä kipua ja yksinäisyyden tunnetta – yli puolet kärsii ilman puhelinta jäämisen pelosta
Ilman puhelinta nomofoobiikosta tuntuu henkisesti rikkinäiseltä, minkä lisäksi erolla saattaa olla fyysisiä vaikutuksia. Tutkijat nimittäin huomasivat, että joissain tapauksissa puhelimestaan erotettujen henkilöiden syke ja verenpaine nousivat. Kun tutkijat pyysivät käyttäjiä kuvailemaan epämiellyttäviä kokemuksia, koehenkilöt kertoivat kivusta varsinkin niskan alueella sekä yksinäisyyden tunteista. Tutkimuksen mukaan naisista 70 prosenttia ja miehistä 61 prosenttia on vakavasti riippuvaisia puhelimestaan.

 

[Tonnin Seteli]

Entä jos nettiyhteydet katkeavat paikallisesti tai valtakunnallisesti, joko verkon ylikuormittumisen, odottamattoman vikatilanteen tai sabotaasin seurauksena? Miten siinä tilanteessa pystyy tekemään ostokset, matkustamaan julkisella liikenteellä tai ylipäätään olemaan kontaktissa ihmisiin?

Ei silloin tehdä mitään vaan ollaan kusessa. Kulloisenkin häiriön vakavuudesta riippuen siis joko kärsitään tai kuollaan.

Tuollainen häiriöihin varautuminen on ilmeisesti kamalan vanhanaikaista. "On mulla kotivara, se on tuolla alakerran Alepassa." Kaikenlaiset varasuunnitelmat ja varajärjestelmät halpuutetaan ensimmäisenä pois, koska tärkeintä on pöhinä. Korkeintaan vikasietoisuuteen ja vikatilanteen palautukseen panostetaan, jos on hyvä tuuri. Täystuhoon ei varauduta.

Tietysti se varajärjestelmän ylläpito hienolle digitaaliselle systeemille vaikkapa maksamisessa vaatii muutakin kuin ihmisille järkeä päähän eli setelirahaa lompakkoon. Yksinkertaisimmillaan ongelmana on, ettei kauppa pysty ottamaan käteismaksuja vastaan, koska on joko päättänyt kusipäisyyttään ettei ylipäänsä ota niitä vastaan, tai häiriötilanne estää senkin.

 

[penttip]

Tulipa kaupassa katseltua hintalappuja uusin silmin ja mielessäni hykerreltyä keskustelulle. En minä sitä sano etteikö virtakiskoja voisi hyllyihin rakentaa, mutta käytännössä hyllyt menisi kyllä uusiksi. Esim kenkäosastolla hyllyt on perinteisesti modulaarisia, joissa kenkiä kannattelevia tappeja voidaan siirtää eri kohtiin ja hintalappu on tapin päässä. Ihan jo mekaanisesti tuollaisen hyllyrakenteen suunnittelu olisi aika iso projekti jos pitäisi saada data ja virta jokaisen tapin päähän.

Jäin myös miettimään onko noissa hintalapussa mitään muita kuluvia osia kun patteri? Onko e-ink tekniikka "ikuista"? Lähinnä sillä mietin että jos paristokesto on tyypillisessä käytössä lähes 10 vuotta, näinköhän noihin paristoja edes vaihdetaan, vai meneekö roskiin.. yksikökustannus tuskin on montaa euroa.

Ja ruokakauppoihin liittyen, kerää ja skannaa palvelu on yksi parhaista innovaatioista kaupoissa. Itse teen nykyään kauppavalintani täysin sen perusteella onko palvelu saatavilla vai ei. Ihme ettei kesko ole tuota vielä ottanut käyttöön.

 

[LaDeX]

Koska tässä ketjussa ei saa keskustella eräästä poliittisesta aiheesta, nostan pöydälle toisen näkökulman. Entä jos nettiyhteydet katkeavat paikallisesti tai valtakunnallisesti, joko verkon ylikuormittumisen, odottamattoman vikatilanteen tai sabotaasin seurauksena? Miten siinä tilanteessa pystyy tekemään ostokset, matkustamaan julkisella liikenteellä tai ylipäätään olemaan kontaktissa ihmisiin? Käteistä rahaa alkaa tulla ikävä siinä tilanteessa tai edes perinteistä pankkiasiointia tai "tyhmää" puhelinta ja matkakorttia. Minä näkisin suomalaisten, erityisesti nuoremman väestön elävän suuressa digikuplassa, jonka puhjetessa ei ole välttämättä Bee-suunnitelmaa. Kuinka monelle ihmiselle tulee vieroitusoireita sosiaalisen median tai Tiktok videoiden puuttuessa, ja kuinka nopeasti? Älylaitteille ei tahdo saada nykyaikana edes videopelejä, jotka toimisivat totaalisesti ilman nettiyhteyttä. Kaikenlainen lukeminen ja musiikki alkaa olemaan myös pääosin tietoverkkojen puolella. Entäpä urheilu, jossa treenit ja jopa valmennus voivat olla ainoastaan etäyhteyden päässä saavutettavissa? Työelämämän haasteita en lähde edes kirjoittamaan pykälää pidemmälle, todettakoon vain, että totaalinen katastrofi on odotettavissa.
Toistaiseksi täysin tietoliikenneyhteyksiä lamaannuttavaa tilannetta ei ole ilmennyt, toisaalta tietoverkkojen häirintä on nykypäivänä entistä helpompaa, otetaan esimerkkinä vaikkapa palvelunestohyökkäykset pankkeihin ja valtiollisiin virastoihin viimeisten vuosien aikana.

EDIT: Aiheeseen liittyen, artikkeli on vuodelta 2017 mutta tänä päivänä entistä ajankohtaisempi
Jopa fyysistä kipua ja yksinäisyyden tunnetta – yli puolet kärsii ilman puhelinta jäämisen pelosta
Ilman puhelinta nomofoobiikosta tuntuu henkisesti rikkinäiseltä, minkä lisäksi erolla saattaa olla fyysisiä vaikutuksia. Tutkijat nimittäin huomasivat, että joissain tapauksissa puhelimestaan erotettujen henkilöiden syke ja verenpaine nousivat. Kun tutkijat pyysivät käyttäjiä kuvailemaan epämiellyttäviä kokemuksia, koehenkilöt kertoivat kivusta varsinkin niskan alueella sekä yksinäisyyden tunteista. Tutkimuksen mukaan naisista 70 prosenttia ja miehistä 61 prosenttia on vakavasti riippuvaisia puhelimestaan.

Et sä sieltä kaupasta mitään käteiselläkään saa ulos jos tilanne on tuollainen. Ei meinaan kassajärjestelmäkään toimi tuossa tilanteessa.

 

[Bigfoot007]

Tulee mieleen kaunis syyspäivä 2000 luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä, jolloin työnantajan ATK-järjestelmä kaatui totaalisesti, ja korjaus kesti lähes toista viikkoa. Käytännössä myös työasemat muuttuivat tyhmiksi, koska kaikki ohjelmistot olivat nettiyhteyksien takana. Alkujärkytyksen jälkeen siirryimme perinteiseen lankapuhelin + kynä + paperi järjestelmään, ja kirjasimme asiakkaiden tilaukset ylös näiden myöhempää digitalisointia varten. Toimitusketjut hoidettiin lankapuhelimen voimin partnerien suuntaan, ja laskutoimitukset hoidettiin pöytä-Casioilla. Jos vika olisi kestänyt vielä yhden viikon lisää, sitten olisi alkanut firman niska taipua. Nykypäivänä vastaava blackout-tilanne alkaisi siirtyä katastrofi-vaihteelle jo muutaman tunnin sisällä.

 

[leffo]

Nuo S-kauppojen digitaaliset hintalaput/hintanäytöt vaikuttavat kyllä melkoiselta digitalisaation kukkaselta. Perustoiminta noilla näyttää menevän jotakuinkin niin, että hinnan päivitys kestää noin kymmenen sekuntia, jonka aikana laitteen ruutu menee mustaksi. Sen jälkeen hintatieto näkyy näytöllä noin 5 - 30 sekunnin ajan, jonka jälkeen päivityssykli alkaa alusta. Tuskin tuolle noin surkealle toiminnalle on edes mitään muuta teknistä syytä kuin se, ettei niiden laiteohjelmistoa ole osattu koodata kunnolla.

Hintanäytöt toimivat kokonaan langattomasti, eli niissä on siis oltava akku. Käyttöikä tuollaisilla laitteilla tuskin on kovin pitkä, ja käyttöiän päätyttyä ne muuttuvat SER- ja akkujätteeksi. Tiedonsiirto tapahtuu radioaalloilla, eli niistä tulee myös turhaa säteilysaastetta. Ja kyse on kuitenkin paikoillaan olevista laitteista, jotka voisivat aivan yhtä hyvin olla johdon päässä ja saada sekä virtansa että hintatietonsa kaapelilla. Varmasti myös kestäisivät langallisina paljon kauemmin, eikä niitä tarvitsisi aina välillä siirtää takahuoneeseen ladattavaksi.

Oletko sä paljonkin näitä havainnut, vai onko nämä havainnot vielä tuoreista laitteista? Omalla alueella noita on ollut kai vuoden monissa kaupoissa. Muistaakseni ekana tuli toiseen keskustan s-markettiin, hassusti toisessa s-marketissa on vielä perinteiset laput, kuten useimmissa/kaikissa saleissa. Lidlissä taitaa pitkälti olla modernit.


Mä olen törmännyt niin näissä ruokakauppojen hintalapuissa kuin Verkkokaupan omissa, että niiden hinnat eivät aina päivity. Verkkokaupan tapauksessa mulle syntyi mielikuva että ne laitteet saisivat push tyyppisesti viestin hinnanmuutoksista ja että ne välittäisivät ne sitten toisilleen. Verkkokaupassa on noita ollut todella pitkään, mutta ehkä ne vanhat olivat erikseen ja paremmin tehtyjä, ja uudemmat halvempia massamalleja. Verkkokaupassa oli hintalappu joka oli missannut ainakin kaksi hinnanmuutosta. Joista tuorein oli tapahtunut päiviä/muutama viikko sitten, ja vanhempi luultavasti kuukausia. Ja niitä on voinut olla paljon enemmänkin koska tuotteen hinta näytti olevan puolet pielessä, ja tuorein hinnanmuutos oli noin kympin.

Näitä ruokakauppojen malleja jopa mainostettiin että ne eliminoi hintavirheet, jossa hyllyssä oleva hinta olisi eri kuin kaupan kassajärjestelmässä. Mutta tosiaan se ei ole totta ja jännä ettei kukaan muu ole tuota maininnut.

Ruokakaupassa olen törmännyt kahden tuotteen kohdalla asiaan. En ainakaan muista enempää. Toisen kohdalla vielä huomasin että sitä ei ollut moneet päivää päivitetty. Se vähän tympi koska kuitenkin olin kassalle siitä huomauttanut. Vastaavasti juurikin kyseissä kaupassa, olin useimmin juuri viimeisen 2 vuoden sisään törmännyt vääriin hintoihin paperisissa hintalapuissa. Koska ne niin aktiivisesti tykkäsivät nostaa hintoja.


Kaupalle noi sähköiset hintalaput kai on hirvittävän käteviä. Asiakkaana en näe suurta eroa, ei hyötyä, ei haittaa. Kummillakin tuntuu olevan virheitä ja enimmäkseen asiakkaan haitaksi.


Toinen asia, kun noita on noin vuoden ollut, niin osa niistä tuntuu pätkivän tai välkkyvän. Se näyttää selvästi joltain vialta. On ehkä mahdollista kyllä että se vain "päivittyi", jos laite päivityksen jälkeen vaatii silti ylimääräistä aikaa että se teksti näkyy kunnolla. (kuten tuossa oli vähän kuvailtu miten ne e-ink näytöt saattavat toimia) Kuitenkin vasta hiljattain olen noita nähnyt tuolla tavalla näkyvän huonosti, yhdessä Prismassa.

Ihan oikeasti: Miksi edes vänkäät asiasta? Tiedät varmasti itsekin, että radiotaajuuksille tulee ruuhkaa, ja se haittaa ja hidastaa tiedonsiirtoa. Se on hyvin havaittavissa kaupunkialueilla, joista on lankapuhelinverkko purettu pois ja asukkaiden internet-yhteydet ovat mobiiliverkon varassa.

"Radiotaajuuksien" ruuhka johtuu siitä että ihmisillä on älykännykät joita he käyttävät paljon. Asia ei ole miltään osin kytköksissä lankapuhelinverkkoihin ja kiinteisiin nettiyhteyksiin. Ei niillä tehdä juuri mitään sellaista mitä kännyköillä tehdään.

Isoilla kaupunkialueilla nämä "ruuhkat" ovat alkaneet joskus vuosikymmen aikaisemmin, ja kiinteät yhteydet siellä ovat edelleen olemassa, ja ovat vain nopeutuneet. Mä olen omista kokemuksista lyhyesti kertonut ADSL vai ISDN

Mä olin ensin melko tyytyväinen muistaakseni 10 megaiseen puhelinliittymän nettiin mokkulassa, tämä 2012 ja siitä ehkä pari vuotta. Sitten mä olin hetken hyvin tyytyväinen täysnopeuksiseen 3G:hen. Aika nopeasti myöhemmin päivitin sen vielä nopeampaan 50 megaiseen 4G:hen, kun löysin netistä edullisia 4G mokkuloita. Itse liittymän hinta 3G ja 4G oli miltei sama, koska käyttämälläni operaattorilla oli sellainen hassu 50% alennus kummastakin, jos omasi samalta myös puhelinliittymän. Noi olivat hyvin toimivia, ja maksoivat jotain 5-10 euroa kuukaudessa. Myöhemmin kun sen liittymän nopeus nousu 100 megaan, sen todellinen nopeus ei kuitenkaan niin paljon noussut, ja vuosi vuodelta se laski. Pari viimeisintä vuotta, noin 2016-2018 olin aika tyytymätön sen toimintaan, koska verkko oli muuttunut niin totaalisen ruuhkaiseksi, ja oletettavasti mulla oli vielä huono yhteys siihen tukiasemaan mihin se sattui yhdistämään. Asuin aurajoen vieressä niin että ikkunat olivat sen suuntaan, joten on mahdollista että mokkula yhdisti jonnekin monen sadan metrin päähän. Tai vaihtoehtoisesti yhteys joutui kiertämään monen mutkan kautta lähempää. Tukiasemien sijainnit on jokin outo julkinen salaisuus. Useimmat niistä on hyvin näkyvillä talojen katoilla ihan kadulta katsoen, ja satelliittikuvissa, mutta ne pitäisi itse kartoittaa ja sitten keksiä mihin oma paikallaan pysyvä yhteys ottaa yhteyden, ja katsoa saako siihen suuntaan viritettyä jonkun suuntaavan antennin. Hommasin älypuhelimet vasta 2020 joten en voinut niitä tutkia silloin kun asialla olisi ollut merkitystä.

4G kännykät olivat yleistynyt yleistymistään kuten myös lte 6 laitteet jotka varasivat kaksi kanavaa lte 4 laitteisiin verrattuna.(en ole varma onko tämä terminologia oikein, lte 4 laitteella tarkoitan näitä max. 150 mbit, ja lte 6 ovat näitä max. 300/600 mbit jotka käyttivät kahta kanavaa/taajuutta ja siten rohmusivat kaistaa vanhemmilta laitteilta. Lte advanced on ainakin noiden jälkimmäisten oikea termi)

Niitä kiinteitä nettiyhteyksiä ei saa ihmisten mukaan, joten ne eivät toteuta sitä käyttätarkoitusta mitä kännyköiden tukemat langattomat yhteydet tukevat. Ehkä tilanne olisi parempi jos Suomessa olisi haluttu kehittää wlan verkkoja enemmän. Mulla on käsitys että wlan skaalautuu paljon paremmin suuremmille datamäärille, Ruotsissa tietääkseni on monin paikoin tälläisiä wlan yhteyksiä. Kai 5G kehittyminen hetkellisesti taas helpottaa tilannetta, kunnes lopulta ihmiset täyttävät senkin.


Toki hetkellisesti, kun jossain taka-hikiälla siirrytään 4g verkkoihin, niin hetkellisesti se voi aiheuttaa suurempaa ruuhkaisuutta. Ajan myötä kun mobiiliyhteydet kehittyvät, ja ihmiset takahikiällä aktiivisemmin siirtyvät käyttämään näitä, se verkon ruuhkaisuus joka tapauksessa vain kasvaa. Se kasvaa lähes itsestään. Ei mitenkään auta vaikka siellä takahikiällä olisi valokuitu jokaiseen taloon, koska sielläkin on lopulta tarpeeksi ihmisiä 4g kännyköillä kuormittamassa verkkoa.

En itseasiassa tiedä mikä tuolla korvessa on neljä-viis-gee tilanne. Telian kuuluvuuskartassa 4G ja 5G kuuluvuudet ovat lähes samat koko maassa, lähinnä läntisessä Suomessa Vaasan alueella on mitään eroa? Käsiittääkseni kuitenkin 5G pitäisi vielä olla vasta isompien kaupunkien ja pienempien kaupunkien ja muiden kohteiden ydinalueiden juttu.

Spoileri

Okei, Elisan kuuluvuuskartta kertoo mistä on kyse. Kyse on tuosta vaaleamman vihreästä 5G:stä. Nopeuden vaihteluväli 10-300 mbit. Eli tuo on oikesti vain lte advanced, eli käsittääkseni oikeasti 4G.

Spoileri

Valitus digitaalisten hintanäyttöjen tekniikasta ei ole missään yhteydessä asiaan koska ne eivät käytä sen puoleen 4G yhteyksiä, kuin myöskään käyttäisi mitään merkityksellistä määrää sellaisia yhteyksiä jos vaikka käyttäisivätkin. Siellä taka-hikiällä ei ehkä tosiaan tule mieleen että lähes jokainen ihminen on samalla 4G säteilylähde.

Iloisesti vellova juhlakansa todisti Mantan lakitusta, paikalla tuplasti enemmän väkeä kuin viime vuonna – katso parhaat palat

Suihkulähdealtaan vaahto vilvoitti ankarimpia vapun juhlijoita kauniissa kevätauringossa.

yle.fi

 

[Vaateri]

Koska tässä ketjussa ei saa keskustella eräästä poliittisesta aiheesta, nostan pöydälle toisen näkökulman. Entä jos nettiyhteydet katkeavat paikallisesti tai valtakunnallisesti, joko verkon ylikuormittumisen, odottamattoman vikatilanteen tai sabotaasin seurauksena?

Mihin kaikkeen tuollaisessa tilanteessa tulisi yhteiskunnan tarjota varasuunnitelma? Entä mihin kaikkeen meidän tulisi henkilökohtaisesti varautua? Käteisellä ei tee sen enempää mitään kuin toimimattomalla Apple Payllakaan, jos sille ei saa vastineeksi mitään.