Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

Mobiililaitteiden tietoturva on sen verran huono, että ne eivät nyt ainakaan millään tavalla ole ratkaisu näihin ongelmiin.
Väittäisin että kynässä on puhelinta huonompi tietoturva, ja se on todellisuudessa ainoa asia jonka tarvitset fyysiseen allekirjoitukseen.

Et voi myöskään soittaa Bicille että estävät dokumenttien allekirjoittamisen allekirjoituksellasi, toisin kuin pankin kanssa joilta voit pyytää verkkopankkitunnuksia lukittavaksi jos epäilet väärinkäytöstä.

Pankit voivat myös estää asioinnin suoraan havaitessaan epäilyttävän tai poikkeuksellisen kirjautumisyrityksen.
 
Sä valitsit käyttää siihen työaikaa, ja sitten tuot asian esiin negatiivisesti?
No mitähän aikaa olisin sitten käyttänyt jos työkkäri oli auki muistaakseni 9:00 - 15:30 tms ja sillä aikavälillä kun siellä piti käydä oli töitä koko ajan 8:00 - 16:00? Ei osa-aikainen tarkoita sitä että olisi töissä tunnin silloin, toisen tällöin. Itselläni oli tuolloin töitä yleensä aikalailla täysiä viikkoja mutta osa-aikainen soppari siksi kun välillä saattoi tulla viikkoja jolloin töitä ei ollut täysiä viikkotunteja. Aika huono käydä työkkärissä viikon sisällä sen aukioloaikana työajan ulkopuolella jos kyseisellä viikolla sattuu olemaan töitä koko viikolle.
 
Se näppäimistötön kortti on nimenomaan tietoturvariski, kun sen käyttämiseksi pitää PIN-koodin näppäillä sisään tuntemattomaan laitteeseen. Mikään ei estä sitä laitetta tallentamasta sitä PIN-koodia.

Mobiililaitteen PIN-koodia taas ei koskaan näpytellä tuntemattomaan laitteeseen, se näpytellään vaan siihen omaan luotettuun laitteeseen.
Nythän oli puhe vahvasta tunnistautumisesta digipalveluihin, joka tapahtuu lähtökohtaisesti omilla luotetuilla laitteilla. Omassa skenaariossa tuo henkilökortin käyttö tuo vain yhden askeleen lisää tunnistautumiseen. Kortinlukijalla varustetulla tietokoneellahan tuota voi jo nyt käyttää valtion palveluihin kirjautumiseen. Se, että kortilla olisi myös esim. NFC mahdollistaisi sen, että kun olet kirjautumassa silä omalla mobiililla, niin ensin tietysti avaaat sen mobiilin pin-koodilla (tai sormenjäljellä, tai...) ja sen jälkeen se kortti pitää tuoda mobiilin läheisyyteen ja naputtaa se pin koodi sitten siihen omaan luotettuun laitteeseen.

Sinulla oli ilmeisesti mielessä joku skenaario, missä pitää tunnistautua vahvasti jossain muualla. Tämäkin kyllä voitaisiin toteuttaa sitä omaa mobiilia käyttäen. Siinä kyllä olet oikeassa, että korttiin integroitu näppäimistö olisi plussaa, mutta kortin pitäminen nykyisen kokoisena ja paksuisena toisi tälle kyllä hieman haasteita.
 
Pankkitunnistautumisen ongelma on se, että valtiovalta on luovuttanut ihmisten vahvan tunnistautumisen pankeille, jotka eivät ole viranomaisia. Ja tästä taas aiheutuu eriasteisia ongelmia jos henkilö ei jostain syystä saa itselleen pankkitunnuksia.

Ratkaisuhan meillä jo on, mutta se ei vaan ole yhtä kätevä kuin pankkitunnistautuminen tai mobiilivarmenne. Nimittäin sähköinen henkilökortti. Tuota vain pitäisi parantaa siten, että henkilökortti tukisi kaikkia mahdollisia etälukuprotokollia, jotta se olisi helpompi käyttää esim. puhelimen kanssa. Sähköisen henkilökortin käytössä olisi se etu, että pelkän mobiililaitteen (ja pinkoodin) haltuun saaminen ei vielä riittäisi väärinkäytöksiin, pitäisi saada käsiinsä myös henkilökortti ja sen pin koodi.
Ratkaisu ostaa henkilökortti ja lukija tietokoneeseen liitettäväksi ja sitten se tunnistautuminen ei tosiaan onnistu kuin siinä koneella? Ei kuulosta mitenkään järkevältä ratkaisulta kun monella ei nykyään edes enää ole tietokonetta kun kännykällä hoituu kaikki.
 
Ratkaisu ostaa henkilökortti ja lukija tietokoneeseen liitettäväksi ja sitten se tunnistautuminen ei tosiaan onnistu kuin siinä koneella? Ei kuulosta mitenkään järkevältä ratkaisulta kun monella ei nykyään edes enää ole tietokonetta kun kännykällä hoituu kaikki.
Et sitten viitsinyt lukea viestiä johon vastasit.
 
Digitaalinen allekirjoitus perustuu matematiikkaan ja yksisuuntaisiin yhtälöihin, eli epäsymmetriseen salaukseen. Toki se salausavain voi päätyä vääriin käsiin ja ylipäätään se digitaalinen allekirjoitus on täysin turvallinen vain, jos sen käyttäjät ymmärtävät sen toiminnan. Monet nykyaikaiset epäsymmetriset salausalgoritmit ovat jo niin monimutkaisia, ettei niitä oikein millään lukiomatematiikalla enää ole mahdollista täysin ymmärtää.

Ja sä et edes ymmärtänyt tätä lausetta.

"Digitaalinen allekirjoitus pohjautuu johonkin tekniseen laitteeseen ja sen hallintaan."

Noilla sun algoritmeilla ei ole mitään merkitystä koska ne eivät ole heikoin lenkki.



Tuossahan tuli just mieleen yksi asia allekirjoituksesta. Ihmisen allekirjoitushan muuttuu. Olen tästä nähnyt priima esimerkin itse. Ja toisaalta oma allekirjoitukseni on kaunokirjoituskäsiala. Mä siis kirjoitan aika lähelle sitä käsialaa mitä koulussa on opetettu, ja täten on tuhansia ellei kymmensiä tuhansia joka osaa kirjoittaa mun allekirjoitukseni. Jos joku huolellisesti sellaisen väärentäisi niin enpä itsekään pystyisi sitä erottamaan omastani.
 
"Tuota vain pitäisi parantaa siten, että henkilökortti tukisi kaikkia mahdollisia etälukuprotokollia". Kuin myös.
Eli ratkaisua ei ole.
Tuossahan tuli just mieleen yksi asia allekirjoituksesta. Ihmisen allekirjoitushan muuttuu. Olen tästä nähnyt priima esimerkin itse. Ja toisaalta oma allekirjoitukseni on kaunokirjoituskäsiala. Mä siis kirjoitan aika lähelle sitä käsialaa mitä koulussa on opetettu, ja täten on tuhansia ellei kymmensiä tuhansia joka osaa kirjoittaa mun allekirjoitukseni. Jos joku huolellisesti sellaisen väärentäisi niin enpä itsekään pystyisi sitä erottamaan omastani.
Oma allekirjoitus taas on sellainen suttu että on varmaan joka kerta eri näköinen kun sen joutuu johonkin raapimaan. Kaikkea muuta kuin luotettava.
 
Esim. Normaali työnhaku lähetä työhakemus+CV. Digitaalisessa lomakkeessa taas CV:stä löytyvät asiat kysytään erikseen digitaalisella lomakkeella aivan täysin typerällä tarkkuudella "syötä työn alku ja loppu päivämäärä muodossa ppkkvvvv), työhakemuksessa kerrotut asiat kysytään erikseen jossain typerissä kysymyslaatikoissa jne. kuitenkin pyydetään erikseen vielä CV ja työhakemus. Jossain vaiheessa lopetin noiden täyttämisen ja kirjoitin vain että katso työhakemus, katso CV ja vastasin tyyliin yhteen laatikkoon kun ihan turhaa.

Tolla tiedolla ei työnantaja tee mitään, että oliko nyt 20 päivä vai 21 kun työsopimukseni 2 vuotta sitten paikassa X päättyi. Tai oliko valmistumispäivämääräni 20 vai 21 päivä.
Autenttiseen 2020-luvun kokemukseen kuuluu vielä, jos tähän päälle olisi alfanumeeristen merkkien tarkistus lomakkeeseen ja kovat vittuilut punaisin isoin kirjaimin ilman minkäänlaista vinkkiä missä 100 eri kentästä on vikaa. Mahdollisia ongelmiakohtia esim. väliviiva etunimessä tai sukunimessä ja ä-kirjaimet (kirjoita nimet täsmälleen kuten ne on passissa, herra Ari-Pekka Möttönen!). Puhelinnumerossakin on hyvä olla pituustarkistus ja vaatia maksimipituus, niin ne ketkä aikoinaan ostivat kalliilla lyhemmän eivät voi osallistua. Ehkä jopa kovakoodattu maakoodi, niin ei tule väärän väristen hakemuksia. Auton rekkarissakin hyvä olla samanlainen tarkistus 3+3 merkkiä jos hakee pizzakuskiksi.
 
Autenttiseen 2020-luvun kokemukseen kuuluu vielä, jos tähän päälle olisi alfanumeeristen merkkien tarkistus lomakkeeseen ja kovat vittuilut punaisin isoin kirjaimin ilman minkäänlaista vinkkiä missä 100 eri kentästä on vikaa. Mahdollisia ongelmiakohtia esim. väliviiva etunimessä tai sukunimessä ja ä-kirjaimet (kirjoita nimet täsmälleen kuten ne on passissa, herra Ari-Pekka Möttönen!). Puhelinnumerossakin on hyvä olla pituustarkistus ja vaatia maksimipituus, niin ne ketkä aikoinaan ostivat kalliilla lyhemmän eivät voi osallistua. Ehkä jopa kovakoodattu maakoodi, niin ei tule väärän väristen hakemuksia. Auton rekkarissakin hyvä olla samanlainen tarkistus 3+3 merkkiä jos hakee pizzakuskiksi.
Tämä kyllä kiteyttää vähän kärjistäen mistä on kyse. Vielä kun on ollut jopa niin että saman tiedon kun kirjoittaa täysin identtisesti uudelleen niin menee läpi...eli ei mitään hajua mikä oli vikana.
 
Ukrainan sodan alkamisen jälkeen alettiin valtionhallinnossa käymään keskustelua kahvipöydissä ja virallisemmilakin tasoilla siitä, että miten vähäinenkin tiedonhippu netissä tai digitaalisella alustalla mahdollistaa henkilötiedustelun ja kohteiden kartoittamisen. Vähemmänkin sensitiivistä materiaalia alettiin siirtää takaisin paperille.

Ehkä suurin virheolettama on, että koska joku valtiollinen taho (esim. Yhdysvallat tai Venäjä) kykenee tarvittaessa kaivamaan minkä vaan koskaan älylaitteelle tallennetun tiedon esille, niin digitaalinen salaaminen ei kannata.

On aivan käsittämätöntä miten 40 v. korkeakoulutetuille virkamiehille pitää selittää, että pienikin suojaamistoimenpide lisää selvitystyön määrää eksponentiaalisesti. Suurin osa tiedosta hyödyttää potentiaalista vihollista Venäjää enemmän tai vähemmän.

Maailman etsityin ihminen Osama Bin Laden saatiin kiinni ja tapettiin, vaikka hänen koko elämänsä pyöri piiloutumisen ympärillä ja digitaalinen jalanjälki oli 0. Toisaalta Suomen poliisi ei saa kiinni pyörävarasta vaikka sen nimi tiedetään ja pyörää kaupitellaan kyseisen henkilön some-profiilissa.

Tämän käänteisen esimerkin myötä osalle syttyy lamppu päähän. Eli kyse on resursoinnista myös siellä vastapuolella. Nostetaan hieman sitä kynnystä, niin Igorin työmäärä kasvaa rajusti. Tyypillisellä virkamiehellä ei ole käsissään mitään huippusalaista tietoa, mutta yllättävissä tilanteissa myös yllättävän vähäisellä tiedolla voi olla merkitystä.

Vuorokaudessa on 24 tuntia myös siellä GRU:n pojilla ja tytöillä. Tehokasta työaikaa on käytettävissä ehkä se 12 tuntia. Johonkin se aika käytetään. Mitä ne työn tulokset ovat, siihen voimme jokainen vaikuttaa.
 
Just, eli jos baarissa kavereiden kanssa olet alkanut täytellä joustoluottohakemusta käyttötarkoitukseen "Poikien riemuloma Pattayalla" - ja jättänyt ĺähettämättä, niin 6 kk kuluttua asuntolainaa hakiessa tällainen 'keskeytynyt joustoluottohakemus' voi pulpahtaa asiakaspalvelijan näytölle?
Näinkö minä sanoin?
 
Viimeksi muokattu:
Monissa asioissa asioinnin digitalisointi on kyllä helpottanut paljon omaa asiointia...

Hyvä esimerkki kehityksestä on vaikkapa työkkäri, aikanaan olin osa-aikaisena töissä ja työnhaku piti pitää voimassa, joten piti määrävälein käydä työkkärin konttorilla ihan fyysisesti, ja tottakai ne olivat auki todella huonosti töissä käyvän näkökulmasta. Sitten tuo muuttui siihen että tarvitsi enää soittaa johonkin numeroon olikohan puolen vuoden välein ja nykyään tuokin ilmeisesti hoituu jo täysin sähköisesti nettisivujen kautta. Tuo tuolla työkkärissä käynti tuntui todella idioottimaiselta kun työt alkoivat 8:00 ja työkkäri taisi avautua 9:00 ja tottakai siellä oli puolen kilometrin jono että pääsi sen 5min juttelemaan aspan kanssa. Tuossa meni vähintään 2-3h työaikaa hukkaan muutenkin ehkä vähän pienemmistä osa-aikaisen tunneista.
....

Työkkäri esimerkki missä digitaalisaation haittoina tuotu esille se että asiakkaat ei enään käy tiskillä. Siis ei kiistetä isoja etuja ja säästöjä, mutta siitä on syntynyt sitten tarve järjestää muilla tavoin niitä tapaamisia. Toki säästöjä hakiessa on vähennetty niitä paikanpäällä tapaamisten resursseja, vaikka usein alussa markkinoidaan että vapauttaa resursseja henkilökohtaiseen palveluun. Kriittisesti laajemminkin ajatellen, usein käy nimenomaan päinvastoin.

Pankkitunnistautumisen ongelma on se, että valtiovalta on luovuttanut ihmisten vahvan tunnistautumisen pankeille, jotka eivät ole viranomaisia. Ja tästä taas aiheutuu eriasteisia ongelmia jos henkilö ei jostain syystä saa itselleen pankkitunnuksia.

Ratkaisuhan meillä jo on, mutta se ei vaan ole yhtä kätevä kuin pankkitunnistautuminen tai mobiilivarmenne. Nimittäin sähköinen henkilökortti. Tuota vain pitäisi parantaa siten, että henkilökortti tukisi kaikkia mahdollisia etälukuprotokollia, jotta se olisi helpompi käyttää esim. puhelimen kanssa. Sähköisen henkilökortin käytössä olisi se etu, että pelkän mobiililaitteen (ja pinkoodin) haltuun saaminen ei vielä riittäisi väärinkäytöksiin, pitäisi saada käsiinsä myös henkilökortti ja sen pin koodi.

Pankkiemme aikainen digitalisaation lieve ilmiöitä oli tuo että kaappasivat nuo tunnistusmarkkinat, ja esim tuo sähköinenhenkilkortti ei koskaan saavuttannut suosiota, mobiilivarmennekkin kipuillut, siinä lisä jarrua siinä että osalla operaatoreita on käyttäjälle kk maksullinen. mikä nostaa kynnystä sitä edes hankkia.

Henkkari sinänsä tukee NFCtä, ja mobiili tukeakin taitaa löytyä, mutta lähinnä kai allekirjoittamiseen, ja käytettävyys kaukana sellaisesta että joku sitä olisi käyttänyt.

Tuen pitäisi olla sellainen, niin käytettävä että kortti NFClla luettavissa, PIN naputtelu, ja sillä selvä siellä missä pankkitunnuksetkin kelpaisi. Henkilökortti siinä vahvempi että se ei sinänsä tarvi mitään soppareita, ja käytettävissä vaikka offline.
 
Pankkiemme aikainen digitalisaation lieve ilmiöitä oli tuo että kaappasivat nuo tunnistusmarkkinat, ja esim tuo sähköinenhenkilkortti ei koskaan saavuttannut suosiota, mobiilivarmennekkin kipuillut, siinä lisä jarrua siinä että osalla operaatoreita on käyttäjälle kk maksullinen. mikä nostaa kynnystä sitä edes hankkia.

Henkkari sinänsä tukee NFCtä, ja mobiili tukeakin taitaa löytyä, mutta lähinnä kai allekirjoittamiseen, ja käytettävyys kaukana sellaisesta että joku sitä olisi käyttänyt.

Tuen pitäisi olla sellainen, niin käytettävä että kortti NFClla luettavissa, PIN naputtelu, ja sillä selvä siellä missä pankkitunnuksetkin kelpaisi. Henkilökortti siinä vahvempi että se ei sinänsä tarvi mitään soppareita, ja käytettävissä vaikka offline.
Ihan rahakin vaikuttaa. Henkilökortti maksaa samaa luokkaa kuin passi ja pitää uusia säännöllisesti. Se on myös vähemmän monipuolinen kuin passi. Miksei siis suunnilleen samalla rahalla hanki passia? Pankit ovat myös kustannustehokkaita. Monet pankit tarjoavat nuorille ilmaisia palveluita ja S-Pankki ei laskuta omistaja-asiakkaita verkkopankin ja tunnistautumisen käytöstä ainakaan toistaiseksi. Henkilökorttiin liittyy myös käyttöhaasteita mobiililaitteissa ja esim. Linuxilla ainakin aiemmin vaatinut harrastuneisuutta saada toimimaan.
 
Ihan rahakin vaikuttaa. Henkilökortti maksaa samaa luokkaa kuin passi ja pitää uusia säännöllisesti. Se on myös vähemmän monipuolinen kuin passi. Miksei siis suunnilleen samalla rahalla hanki passia?
Tämä hyvä huomio, henkilökortti on kallis, voimassaoloaika lyhyt, toki se on passiin verrattuna tavallaan monipuolisempi, näppärämpi, jo ihan mukana kannettavaksi, passia ymmärtääkseni aika harva rahtaa mukanaan. henkilökortti kelpaa myös matkustusasiakirjana yli 25 maahan.
Mutta sitä kyllä kyseenalaistan että henkkareista joutuu kansalainen maksamaan, ja samaan aikaan yhteiskunta vaatii henkilöllisyystodistusta siellä ja täällä. Mainitsit passin, ilmeisesti sitä sähköistä henkkaria ei ole niihin integroimisesta puhuttu, vaikka passi fyysisesti kelpaa henkkarina, passissa olisi lisäksi niitä biometrisiä tunnisteita, eli teknisesti apuja millä sähköisesti varmistaa että käyttäjä on juuri se kenenkä passi.

Edit, henkilökortissa nykyään myös biometrisiätunnisteita.

Pankit ovat myös kustannustehokkaita.
Käytäjälle, koska käyttäjä käytännössä tarvii jonkin pankin tilin, ja sitä käyttääkseen tarvii sinne sähköiset tunnistautumiset.

Sähköistä tunnistautumista vaativan palvelun tekijälle Suomessa käytännössä pakko tukea pankkien systeemiä, ja sen henkilökortin hyväksyminen on lähinnä lisävaiva, jos ei tule valitun tunnistuspalvelun mukana. Jos henkilökortti olisi markkinaosuudeltaan pankkitunnusten luokkaa, niin että se riittäisi jopa ainoana, niin se kortin tukemisen voisi tehdä pienelläkin rahalla, ilman sopapreita (oletus että asia ei ole muuttunut huonompaan)
 
Omassa kotikunnassa on kunnan kuntosalille sellainen järjestelmä, että kun ovessa lukevaan puhelinnumeroon soittaa, niin vastausrobotti lyö luurin korvaan ja ovi aukeaa. Ei tarvita mitään Android/iOS-eksklusiivista paskaäppiä, vaan riittää ihan mikä tahansa tavallinen puhelin, jolla voi soittaa. Useimmissa puhelimissa on pikavalintatoiminto, joten ovenavausnumeron voi tallentaa siihen ja oven saa silloin hyvin nopeasti auki, paljon nopeammin kuin jollain jumittavalla äpillä. Tuo kunnan kuntosalien ovisysteemi ei myöskään seuraa käyttäjänsä liikkumista yhtään sen enempää kuin toimiakseen on pakko. Miksiköhän ei samanlainen systeemi ole tuonne ammattikoululle kelvannut? Onko hankintavastaava mahdollisesti ottanut lahjuksia vastaan Googlelta, Applelta tai Microsoftilta?

Tarkistaako se puhelinavaaja että soittaja on oikeutettu käyttämään sitä kuntosalia?
 
Millähän tavalla tuo systeemi on "kätevä"? Väitätkö, että kenellekään vastaajista ei ole lainkaan tullut mieleen, mitä kaikkia ongelmia tuollaisessa Android/iOS-eksklusiivisessa ovenavausvakoiluohjelmassa tulee olemaan?

Itse en ainakaan uutisesta huomannut että olisi Android/iOS-eksklusiivinen ohjelma, onko linkkiä tähän tietoon? Ja onko tuota live-seurantaa pakko laittaa päälle, vai riittääkö pelkkä bluethoot yhteys? Eli "vakoileeko" muuta kuin ovien avausta
 
Tietysti tarkistaa. Sehän sen koko homman ideana on.
Soittajan numeron tunnistukseen perustuvia avaus juttu ovat suosittuja kohteissa missä turvallisuusvaatimus riittää, avattava yksittäinen reitti, voidaan käyttää riittävää viivettä, ja ehkä myös halutaan sitä että avaaja voi olla jossain muualla. Yhtäaikaisia avaajia on vain yksi. Toimintaa riittää liittymä joka näyttää soittajan numeron vastaajalle ja se että käyttäjillä on riittävän "kiinteänumero". Ei suojata mitään arvokasta, vaan halutaan rajoittaa vapaata kulkua, ja osa käyttäjistä käyttäytyy paremmin jos ns jää jälki omasta numerosta, vs joku anonyymiavain.

Tyypillinen esimerkki on yksityiset parkkihallit, pihat, niiden portit, nosto-ovet jne. autosta sujuu avaaminen.

Kehittyneemmissä lukituksissa käytetään sitten vaativampia, puhelinpohjaisuus voi olla käytettävyydeltään laidasta laitaan, sinänsä se voisi olla paljon näppärämpi kuin joku soittosysteemi, samalla kun muita turvatekijöitä, esim se että voidaan edellyttää että avaaja on lähellä ovea, näkee sen. Tai jos jossain ovessa sallitaan vapaampi kulkeminen, niin ovi on auki kun käyttäjä sen aukaisee. kiinni, lukossa kun käyttäjiä ei ole lähellä.

Noilla voi myös tehdä skaalautuvia systeemeitä, ei tarvi hankkia kymmennien, satojen soittosarjojen tukea (siis numero jokaiselle erikseen avattavalle ovelle, ja tukea sille että kymmenet, sadat soittelee ovia yhtäaikaa auki).

Se että koululaisilla (keskiaste) pitää olla avaimet että pääsee kouluun, koulualueelle , sisälle normaaliin kouluaikaan on vähän hämmentävää ja kuvauksen perusteella ilmeisesti reittejä mistä pitää ns henkilökohtaisesti mennä omalla avaimella.

Oppilaitoksissa on laajat lukitukset on merkittävää kustannusäästöä että lukitus on sähköisesti hallittu, oletan vahvasti että tuolla on puhelinsovelluksen lisäksi jotain tagejä, tai muita käytössä, mutta säästetään jokunen euro ettei niitä jaeta oppilaille, ja toki tiedetään se että oppilaat pitää puhelimestaan parempaa huolta kuin jostain tägistä.
 
Soittajan numeron tunnistukseen perustuvia avaus juttu ovat suosittuja kohteissa missä turvallisuusvaatimus riittää, avattava yksittäinen reitti, voidaan käyttää riittävää viivettä, ja ehkä myös halutaan sitä että avaaja voi olla jossain muualla. Yhtäaikaisia avaajia on vain yksi. Toimintaa riittää liittymä joka näyttää soittajan numeron vastaajalle ja se että käyttäjillä on riittävän "kiinteänumero". Ei suojata mitään arvokasta, vaan halutaan rajoittaa vapaata kulkua, ja osa käyttäjistä käyttäytyy paremmin jos ns jää jälki omasta numerosta, vs joku anonyymiavain.

Tyypillinen esimerkki on yksityiset parkkihallit, pihat, niiden portit, nosto-ovet jne. autosta sujuu avaaminen.

Kehittyneemmissä lukituksissa käytetään sitten vaativampia, puhelinpohjaisuus voi olla käytettävyydeltään laidasta laitaan, sinänsä se voisi olla paljon näppärämpi kuin joku soittosysteemi, samalla kun muita turvatekijöitä, esim se että voidaan edellyttää että avaaja on lähellä ovea, näkee sen. Tai jos jossain ovessa sallitaan vapaampi kulkeminen, niin ovi on auki kun käyttäjä sen aukaisee. kiinni, lukossa kun käyttäjiä ei ole lähellä.

Noilla voi myös tehdä skaalautuvia systeemeitä, ei tarvi hankkia kymmennien, satojen soittosarjojen tukea (siis numero jokaiselle erikseen avattavalle ovelle, ja tukea sille että kymmenet, sadat soittelee ovia yhtäaikaa auki).

Se että koululaisilla (keskiaste) pitää olla avaimet että pääsee kouluun, koulualueelle , sisälle normaaliin kouluaikaan on vähän hämmentävää ja kuvauksen perusteella ilmeisesti reittejä mistä pitää ns henkilökohtaisesti mennä omalla avaimella.

Oppilaitoksissa on laajat lukitukset on merkittävää kustannusäästöä että lukitus on sähköisesti hallittu, oletan vahvasti että tuolla on puhelinsovelluksen lisäksi jotain tagejä, tai muita käytössä, mutta säästetään jokunen euro ettei niitä jaeta oppilaille, ja toki tiedetään se että oppilaat pitää puhelimestaan parempaa huolta kuin jostain tägistä.
Itsellänikin on edelleen TAMK:n kulkutägi jossain laatikon pohjalla kun en talossa enää opinto-oikeuden loputtua käynyt. Eli jonkun on siellä täytynyt jotenkin tämäkin tägi huomata ja estää ja hankkia uusi tämän palautumattoman tilalle.
 
Tässä on vähän samaa henkeä kuin kuopatussa mobilepay'n bluetooth maksussa: halutaan tuoda ominaisuus yhtenevästi tarjolle Android+iOS ja sitten yritetään sorvata jotain, joka toimii molemmissa samalla tavalla. Nuo normi kulkutunnisteet taitavat olla NFC-pohjaisia. Tässä tuntuu, että BT on vähän väkisin tungettu mukaan.

Anyways, väitteet vakoiluohjelmasta on taas kirjoittajan omaa foliohattumissiota.
 
ehkä myös halutaan sitä että avaaja voi olla jossain muualla.
Ei noissa ole mitään erillistä avaajaa, paitsi päivystäjät jos vaikka systeemit hajoaa.

Siellä on kone, joka saatuaan soiton tietystä numerosta, avaa oven.

Ei siis tosiaan tarkista itse soittajaa millään tavalla.

Tarkoitin sitä että soittamalla avaaja voi olla missä vain, kunhan numero välittyy.

Eli pihan, parkkihallin oven voi aukaista vaikka ulkomailta, eli voi olla haluttu juttu. No kuntosalin tapauksessa voi olla ajatus että avaus on henkilökohtainen, eikä se että kaveri kanarielta availee kavereilleen No lätkään verrattuna vähentää vähän lainailua, kun pitää kuitenkin vaivata sitä kaveria jolla se numero.

Mitään kriittistä noilla ei suojata, kun vihamieliseen avaamisen riittää että tietää sellaisen numeron millä avaus tapahtuu.

Itkettiin sitä että tarvitaan tietynlainen puhelin, niin numerolla avaaminen vaatii sen liittymän mikä näyttää numeron ja sen että on sellainen numero jonka haluaa ja voi antaa. Tähän toki käy se edullisin liittymä ja edullisin puhelin, jos ihan sitä varten pitää hankkia.

Edit:
Lisään siis vielä sen että lukon "hallitsia" voi nimenomaan haluta että voi itsekkin availla etänä, tai esim taloyhtiö jutuissa talkkari voi avata työpuhelimella, vaikka olisi toimistolla muussa kohteessa, päivystämässä.

Toki samat toiminnallisuudet voi tehdä puhelinsovelluspohjaisilla, niillä voi rajata käyttäjäkohtaisesti, aika, vuoro, yms rajoituksia, sijainti rajoitus voi olla monipuolinen, voihan liittää kameraovipuhelimen. Oikeuksien jakamista, hallintaa jakaa. No toki puhelinvastaajan hallinnan voi laittaa etänä, ja voi toki sinne portinpieleen laittaa kamerankin ja sille oman sovelluksen puhelimeen.

Tagit voi olla tyhmiä, tai fiksumpia, voihan ne kuolla jos ei käytä, tagit voi myös kuljettaa dataa, niihin voi liittää lisätunnistuksia, tyypillien PIN koodi, sormenjälki lukijoitakin voi olla. kallis jos joka oveen, mutta tagin kanssa,
 
Viimeksi muokattu:
Itkettiin sitä että tarvitaan tietynlainen puhelin, niin numerolla avaaminen vaatii sen liittymän mikä näyttää numeron ja sen että on sellainen numero jonka haluaa ja voi antaa. Tähän toki käy se edullisin liittymä ja edullisin puhelin, jos ihan sitä varten pitää hankkia.

Ehkä Turun lukko on siltä jotenkin laitteensa suojannut, mutta soittajan numeron spoofaaminenhan on aivan arkipäiväistä nykyään. En kyllä spoofaustekniikoita tunne, enkä tiedä onko siinä rajoitteita väärälle numerolle tai muuta vastaavaa hidastetta.
 
Miksi ihmessä siinä koulussa ei ole jotain sähköistä avainta, kuten monessa työpaikassa ja näyttämällä elektronista avainta pääsee sisään? Lisäksi nämä voidaan säätää että opiskelian avaimella pääset paikkaan a b ja c, opettajan avaimella edellisten paikkojen lisäksi paikkoihin d e ja f, huoltomiehen avaimella vielä paikkoihin g h ja i?

Ei tarvita mitään älypuhelimia, yms ja avain voidaan kuolleettaa näppärästi.
 
Miksi ihmessä siinä koulussa ei ole jotain sähköistä avainta, kuten monessa työpaikassa ja näyttämällä elektronista avainta pääsee sisään? Lisäksi nämä voidaan säätää että opiskelian avaimella pääset paikkaan a b ja c, opettajan avaimella edellisten paikkojen lisäksi paikkoihin d e ja f, huoltomiehen avaimella vielä paikkoihin g h ja i?

Ei tarvita mitään älypuhelimia, yms ja avain voidaan kuolleettaa näppärästi.

Jutussa oli tähänkin yksi vastaus, eli kustannus.

Kysyntä on kasvussa monista syistä, sanoo Commercial Manager Juha Pieviläinen.

– Monelle on tärkeää koulutilojen iltakäyttö. Monelle on puhtaasti säästöä siitä, ettei tarvitse jakaa fyysisiä tunnisteita tai hallinnoida hävinneitä.

Toinen on varmaan mainittu, että nuorilla on "aina" kännykkä mukava, eikä unohdu niin helposti.
 
Kaiken lisäksi tuossa videolla vielä heti ensimmäisenä esitellään, miten sovellus seuraa reaaliajassa opiskelijan liikkumista kampusalueella. :facepalm:
Anyways, väitteet vakoiluohjelmasta on taas kirjoittajan omaa foliohattumissiota.
No kyllä reaaliaikaista seuraamista pitäisin jonkin sortin "vakoiluna" ja jos tuollaisen äpin käytöstä ei voi kieltäytyä niin melko arveluttavaa (kehitystä).
 
Ehkä Turun lukko on siltä jotenkin laitteensa suojannut, mutta soittajan numeron spoofaaminenhan on aivan arkipäiväistä nykyään. En kyllä spoofaustekniikoita tunne, enkä tiedä onko siinä rajoitteita väärälle numerolle tai muuta vastaavaa hidastetta.
Aiemmin se oli enemmän tai vähemmän helppoa, yksittäinen tavis sai sillä että otti jonkin VoIP palvelun ja sille rekkas numeron näkyyn, vakavat palvelut jollain tapaa varmista että kyse oli tilaajan hallitsemasta numerosta. esim soittamalla siihen jossa sai jonkin vahvistus koodiin.
Mutta kun nuo huojaussoitot yleisty räjähdysmäisesti niin viranomaiset alkoi kovisteleen operaattoreita etteivälitä kuin luetettujen toimijoiden soittajan numerot. En tiedä kuinka hyvin tänäpäivänä nuo tukittu.

Jotkin operaattori vähän sähläs numeron muotojen kanssa, eli jos joissain "lukoissa" saatto olla kevyempi tarkistus, tyyliin se että soittajan numero sisältää sen ilmoitetun numeron osan.


Jutussa oli tähänkin yksi vastaus, eli kustannus.
Tuhannen tägiä, ja niiden jako maksaa varmaan jonkin tonnin. No maksaa se sovellusten käyttöoikeuksienkin jako.

Tässä kai iso merkitys millaisesta järjestelmästä lähdetään liikkeelle, miten se skaalautuu, ja miten siihen saa tägit, puhelin sovellukset.

Toinen on varmaan mainittu, että nuorilla on "aina" kännykkä mukava, eikä unohdu niin helposti.
No varmaan sählää yhtäapaljon sen sovelluksen kanssa, tarkoitan saadaan se nollattua, puhelin vaihtuu, uudelleen aktivointia, jne. Mutta varmaan se että kun puhelin on aina mukana, niin sen avain ei niin herkästi joudu vieraisiin käsiin.

Mutta jälkimmäiseen se että tagi ei olisi voimassa pitkään sellalisenaan, eli vaatisi aamulla sen aktivoinnin, pin, sormenjälki, ja sama mahdollisesti ns koulupäivän jälkeen.

Sovelluksen vahvuus on se että niitä käyttöoikeuksia voi etäjakaa, ei tarvitse tavata henkilöä, ei tarvitse etana postitella jne.
 
No kyllä reaaliaikaista seuraamista pitäisin jonkin sortin "vakoiluna" ja jos tuollaisen äpin käytöstä ei voi kieltäytyä niin melko arveluttavaa (kehitystä).

Ei sille sovellukselle sun sijaintia anneta silloin kun et sovellusta käytä, ellet nimenomaan näin itse konfiguroi. iOS'n normaali GPS dialogi mahdollistaa määrittelyn että anna lupa sovellusta käytettäessä, ei taustalla ollessa. Muistaakseni Android sisältää vastaavan toiminnon. Edelleenkään en näe että tästä itsestään voisi vetää minkäänlaista johtopäätöstä vakoilusoftaan, paitsi joku salaliittoteoreetikko.
 
Näyttää kyllä hölmöltä sovellukselta jos pitää softasta valita ovi mitä ollaan avaamassa. Miks ihmeessä toi ei toimi NFC:llä? Jos luurissa ei ole ko. ominaisuutta, niin sitten fallback siihen bluetooth -ratkaisuun.

Ehkä Turun lukko on siltä jotenkin laitteensa suojannut, mutta soittajan numeron spoofaaminenhan on aivan arkipäiväistä nykyään. En kyllä spoofaustekniikoita tunne, enkä tiedä onko siinä rajoitteita väärälle numerolle tai muuta vastaavaa hidastetta.
Eikö noi numeroiden spooffaukset estetty aika tehokkaasti kotimaan verkoissa tässä 2023 lopussa, kun operaattorit velvoitettiin ottamaan teknisiä estoja käyttöön? En myös tunne eri tekniikoita spooffauksesta niin hyvin, että tietäisin estääkö nämä oikeasti kaikki.
 
Ihan hyvä, että kouluissa aletaan heräämään siihen, että kulkua seurataan ja ovia pidetään lukossa. Meillä nuorimmaisen koulussa ala-asteella pari viikkoa sitten tavattiin koulun tiloissa koulun ulkopuolinen henkilö airsoft aseen kanssa pyörimässä. Ehti poistua paikalta ennen poliisien saapumista.
 
Miksi ihmessä siinä koulussa ei ole jotain sähköistä avainta, kuten monessa työpaikassa ja näyttämällä elektronista avainta pääsee sisään? Lisäksi nämä voidaan säätää että opiskelian avaimella pääset paikkaan a b ja c, opettajan avaimella edellisten paikkojen lisäksi paikkoihin d e ja f, huoltomiehen avaimella vielä paikkoihin g h ja i?
Koska ne lisäävät kustannuksia ja työtä. Avainlätkät myös hukkuvat helposti, eikä niiden kohdalla ole mahdollisuutta millään tavalla varmistaa, että kuka sitä lätkää käyttää.

Näyttää kyllä hölmöltä sovellukselta jos pitää softasta valita ovi mitä ollaan avaamassa. Miks ihmeessä toi ei toimi NFC:llä? Jos luurissa ei ole ko. ominaisuutta, niin sitten fallback siihen bluetooth -ratkaisuun.
Jotta jokaisen organisaation ei tarvitse vaihtaa satoihin oviin sopivia laitteita ja vetää niihin verkkoa jne? Sähkölukot niissä ovissa on joka tapauksessa.

En tiedä tarkemmin miten tuo on noissa toteutettu, mutta jos siellä on joku bluetooth-viritys, niin se ei kuulosta erityisen hyvältä, kun tietää miten epävarmaa tekniikkaa se on eri laitteissa.

Ihan hyvä, että kouluissa aletaan heräämään siihen, että kulkua seurataan ja ovia pidetään lukossa. Meillä nuorimmaisen koulussa ala-asteella pari viikkoa sitten tavattiin koulun tiloissa koulun ulkopuolinen henkilö airsoft aseen kanssa pyörimässä. Ehti poistua paikalta ennen poliisien saapumista.
Joo, ei ikävä kyllä ole enää näiden trendikkäiden kouluampumisten ja muiden sekoilujen myötä nykypäivää roikottaa kouluissa ovia avoimena jatkuvasti ainakaan kaikilla alueilla. Monissa kouluissa sisään ei pääse kuin tiettyihin kellonaikoihin ja jos myöhästyy, niin sitten pitää vaan toivoa, että joku tulee avaamaan oven, kun painaa ovikelloa tai rynkyttää ovea. Tuo mainittu mobiilisovellus on tarkoitettu kaikenlaisen hätäviestinnän lisäksi juuri tuohon tarpeeseen. Sillä siis yritetään osaltaan helpottaa tilannetta.

Käytännössä kaikilla on mobiililaite joka tapauksessa, niin tuo(kin) ongelma on oikeasti lähinnä hakemalla haettu pieru saharassa.
 
Viimeksi muokattu:
Jotta jokaisen organisaation ei tarvitse vaihtaa satoihin oviin sopivia laitteita ja vetämään niihin verkkoa jne? Sähkölukot niissä ovissa on joka tapauksessa.

En tiedä tarkemmin miten tuo on noissa toteutettu, mutta jos siellä on joku bluetooth-viritys, niin se ei kuulosta erityisen hyvältä, kun tietää miten epävarmaa tekniikkaa se on eri laitteissa.
NFC tagit sinänsä halpoja ja helppoasentaa, tosin kohteissa missä ilkivalta kestävää, niin ihan halvimmat paperi liimatagit ei riitä, (Eli tagista sovellus herää ja pyytää avaamaan oikean lukon)

BT vaatii paristot ja niiden vaihdot, voi toki kestää vuosia. Mutta se olisi lähinnä paikannus ja jos ja kun ovia voi olla vierekkäin niin sillä voisi karsia ehdokkaita. BT sinänsä voi olla muutenkin jos toteutuksessa on sisäpaikannus käytössä, eli menisi samalla infralla.

Jos käyttäjällä ei ole NFCtä tai sen käyttö tahmaa, niin sitten valitsee käsin. (Puhelimien alustat tuota osaa söhlätä, ja virransäästöt, lähimaksut päälle)

Eli jos lukut on pilvestä ohjattavissa, niin sen takia ei tarvi vaihtaa itse lukitukseen rautaa. Jos halutaan avata paikallisesti NFC tagilla, niin sitten tarvitaan ne lukijat.

Sähkölukot niissä ovissa on joka tapauksessa.
Tämä yllättävää, en tiedä sen kampuksen lukitusta mistä juttu lähti, mutta noin yleistän etäohjattavia sähkölukkoja oppilaituksissa ei noin yleistäen ole kaikissa ovissa, osassa vain joissain ulko-ovissa, osassa ei niissäkkään. Joissain kohteissa voi olla elektornista lukitusta suurimmassa osassa lukkoja, mutta voi olla esim iLoq tyyppistä. Jälkimmäinen toki tarjoaa NFC lukitusta, missä ei tarvi kaapeloida lukkoja, ei tarvi paristoja, akkuja lukoissa. ja puhelin tukikin löytyy.


Vaikka tässä keskustellaan hyvistä ja huonoista puolista, niin alkaa menemään ohi ketjun rajauksen, joku voisi arpoa mikä ketju olisi parempi. Joku lukitusketju ?
 
Toisaalla oli musiikkialan ahdingosta juttua. Musiikkiala on tallentanut äänitteitä 90-luvulla kovalevyille. Nyt 30 vuotta myöhemmin ongelmat alkavat realisoitua. Laitteiden fyysinen kytkentä takaisinlukua varten on yksi haaste ja DAW-ohjelmien ongelmat tulevat siihen päälle. On mielenkiintoista, ettei ole nähty tarpeelliseksi ylläpitää arkistoja kolmeen vuosikymmeneen. Tästä oli muropaketissa suomenkielinen käännös, jossa oli aika vauhdikkaita toimittelijan tulkintoja kuten että IDE tai SCSI olisi isokin ongelma.
 
On mielenkiintoista, ettei ole nähty tarpeelliseksi ylläpitää arkistoja kolmeen vuosikymmeneen.

Tämä koskee ihan kaikkea varmuuskopiointia ja arkistointia, oli kyse sitten musiikista tai Verottajan tietokannasta tai mistä tahansa. Varmuuskopio/arkisto on hyödyllinen vain jos sieltä saadaan ja osataan data palauttaa. Ja tätä on harjoiteltava ja testattava. Ja varauduttava siihen, että vanha tallennustapa ei enää toimikaan helposti uuden tietokoneen kanssa. Liitännät muuttuneet, käyttiksestä puuttuu ajuri jne. Ihan todellisia ongelmia joihin pitäisi varautua jo silloin kun aloittaa varmuuskopioinnin.

Pilvipalvelut voivat tuoda helpotusta siinä, että tuo nysvääminen on ulkoistettu pilvipalvelun ylläpitäjälle. Data on pilvessä ja ylläpitäjä vastaa raudan päivittämisestä. S3 julkaistiin joskus 2006. Data säilyy käytettävänä ja AWS vaihtaa kovalevyjä, tietokoneita, liitäntöjä jne. ilman että käyttäjän tarvitsee tehdä mitään. Tämä kaikki toki maksaa ja ei pilvitallennus ole kaikkeen sopiva ratkaisu.

Monella on varmaan CD- tai DVD-levyille tehtyjä varmuuskopioita ties mistä, eikä enää lainkaan lukiijaa, jolla niistä saisi kaivettua datan ulos. Ulkoisia pyörittimiä sentään saa naurettavan halvalla.
 
Toisaalla oli musiikkialan ahdingosta juttua. Musiikkiala on tallentanut äänitteitä 90-luvulla kovalevyille. Nyt 30 vuotta myöhemmin ongelmat alkavat realisoitua. Laitteiden fyysinen kytkentä takaisinlukua varten on yksi haaste ja DAW-ohjelmien ongelmat tulevat siihen päälle. On mielenkiintoista, ettei ole nähty tarpeelliseksi ylläpitää arkistoja kolmeen vuosikymmeneen. Tästä oli muropaketissa suomenkielinen käännös, jossa oli aika vauhdikkaita toimittelijan tulkintoja kuten että IDE tai SCSI olisi isokin ongelma.

Kaikki tallenteet pitää jollain aikavälillä kopioida tiedon säilymisen takaamiseksi formaatista riippumatta, toiset vaan useammin kuin toiset. Riimukivi kestää vähän pidempään kuin lerppu, mutta sama lainalaisuus sitäkin lopulta koskee.
 
Kaikki tallenteet pitää jollain aikavälillä kopioida tiedon säilymisen takaamiseksi formaatista riippumatta, toiset vaan useammin kuin toiset. Riimukivi kestää vähän pidempään kuin lerppu, mutta sama lainalaisuus sitäkin lopulta koskee.

Heh, onhan noita samoja ongelmia tosiaan jo ajalta ennen digitalisaatiota, kun tutkijat koittaa dekryptata jotain kuolleella kielellä raapustettuja kivi- tai savitauluja jostain tuhansien vuosien takaa; fyysinen tallenne on säilynyt mutta interface on vähän päässyt vuosien varrella happanemaan :rofl:
 
Heh, onhan noita samoja ongelmia tosiaan jo ajalta ennen digitalisaatiota, kun tutkijat koittaa dekryptata jotain kuolleella kielellä raapustettuja kivi- tai savitauluja jostain tuhansien vuosien takaa; fyysinen tallenne on säilynyt mutta interface on vähän päässyt vuosien varrella happanemaan :rofl:
Paremmin nuo savitaulut ja muut sen datan säilyttää, kuin yksikään digitaalinen formaatti. Aika hiljaista tulee olemaan vaikka jonkun nykyisen netflix pätkän katselu parin tuhannen vuoden päästä.
 
Paremmin nuo savitaulut ja muut sen datan säilyttää, kuin yksikään digitaalinen formaatti.

Niin no, montakohan tuhoutunutta täysin toimimatonta savitaulua on joskus ollut olemassa jokaista ehjää yhä toimivaa kohden? Veikkaan, että ihan helvetillinen määrä. Mutta puolensa ja puolensa. Kaiverrettu metallilaatta kestää melkoista rääkkiä, mutta tiedon tallennustiheys on aika surkea. Vaikka digitaalinen tallenus on omalla tavalla ylivertaista, kyllä mäkin välillä tilaan ihan perinteisen valokuva-albumin Ifolorilta lahjaksi. Se toimii kuin junan vessa vuosikymmeniä täysin IT-ummikonkin käsissä.
 
Paremmin nuo savitaulut ja muut sen datan säilyttää, kuin yksikään digitaalinen formaatti. Aika hiljaista tulee olemaan vaikka jonkun nykyisen netflix pätkän katselu parin tuhannen vuoden päästä.

Oikeastaan ei. Savitaulut ovat todella huonoja säilyttämään dataa, koska käytössä ne ovat erittäin hauraita. Tuon takia ne yleensä pyörivät jatkuvassa uudelleenkäytössä.
Savitaulu pitää polttaa, jotta siitä tulee kestävä. Muistaakseni valtaosa kaikista savitauluista on säilynyt vain tulipalojen seurauksena.
Aikalailla kaikki digitaaliset formaatit ovat pitkäkestoisempia kuin savitaulut. Ainakin käytön osalta.
 
Vastaus siihen tiedon säilyttämiseen ei ole se, että valitsee oikean tallennnusformaatin vaan se, että tiedon säilyttämiseen on toimiva systeemi. Joskus se oli se että munkit kopioivat käsipelillä kirjoja, nyt se voi olla se että ottaa säännöllisesti varmuuskopioita...

Ongelmahan on usein se, ettei sitä tietoa tunnisteta arvokkaaksi ennenkuin se on kadonnut. Voi olla että joskus vuonna 960 ei pidetty hirveän arvokkaana tietoa "Björn Alfson lainasi kirveeni ja rikkoi sen, syö paskaa, Björn!", mutta kun sitä joskus vuonna 2024 yritetään tavata jostain riimukiven kappaleista, se vaikuttaa hyvinkin mielenkiintoiselta...
 
Kyllä, yrityksellä on täysi vapaus ja oikeus olla piittaamatta paperilomakkeesta fantasioivan idioottimaisista vaatimuksista tai vainoharhoista. Yhdelläkään yrityksellä ei onneksi ole mitään velvollisuutta tarjota mahdollisuutta paperiseen asiointiin.
Se vähän riippuu ja roikkuu siitä mitä on sovittu. Meillä on rikoslaissa pykälä "Pakottaminen", joka kieltää mm. oikeudettoman uhkauksella pakottamisen. Sen perusteluissa (HE 94/93) todetaan, että "...eikä uhkauksen merkitä henkilöön kohdistuvalla väkivallalla uhkaamista. Hyvin monet oikeudettomat painostuskeinot tulevat kysymykseen, myös taloudelliset. ... Olennaista on se, että painostuskeinolla voidaan vaikuttaa toisen tahtoon siten, että hän tekee tai sietää jotakin pakottajan tahtomaa tai tällaisen pakon vuoksi jättää tekemättä itse tahtomansa."

En väitä, että tämä soveltuisi yleispätevästi digitaalin pakottamiseen mutta en sulkisi sitä kategorisesti poiskaan. Esim. koulu, johon ei yhtäkkiä pääse ilman älypuhelinta ... kuinkahan on?

Tässä on sellainen fundamentaali bugi, että mikään ei takaa sitä, että käsin tehdyn allekirjoituksen tekijä olisi ko. henkilö itse. Käsin tehtyjä allekirjoituksia on väärennetty maailman sivu ja väärennetään jatkossakin kunnes koko idiotismi kielletään.
Käsinkirjoitettujen allekirjoitusten problematiikasta on monen vuosisadan kokemukset. Jos on kyse erityisen tärkeästä asiasta, voidaan luotettavuutta parantaa esim. vaatimalla todistajia tai peräti muodollisesta tilaisuutta, jossa on viranomainenkin paikalla (esim. kiinteistökauppa). Itsekin voi parantaa turvaa esim. käyttämällä systemaattisesti tiettyä allekirjoituskynää ja siinä tunnistettavaa mustetta.

Sähköinen allekirjoitus vähentää hyökkäyspintaa merkittävästi.
Hyökkäyspinta muuttuu hyvin erilaiseksi ja vaikeasti hahmotettavaksi. Hyökkäykset on vähemmän tiettyyn yksilöön kohdistuvia ja pikemminkin helposti monistettavien menetelmien kehittämistä. Toimivalla menetelmällä korkataan tuhansia ja pahimmillaan miljoonia sähköisiä allekirjoituksia ja se tehdään nopeasti.

Sähköiseen toisen nimissä asiointiin tarvitaan fyysinen pääsy toisen laitteelle ja salassa pidettävä salasana.
Jos laite on verkossa kiinni niin fyysinen pääsy voi olla myös etäyhteys.

Siksi se onkin niin paljon turvallisempi kuin se sun fantasioima kynä ja paperi. Tarvitaan 2 faktoria, ei pelkästään mikä tahansa kynä jonka saa kaupasta.
Aitoon allekirjoitukseen tarvitaan se allekirjoittava käsi. Ei riitä pelkkä sormi tai sormenjälkikopio kuten monen sormenjälkilukituksen avaamiseen.

Kyllähän digitaalinen allekirjoitus on paljon hankalampi väärentää ihan jo matemaattisista tosiasioista johtuen. Eri asia sitten on, että miten monessa paikassa oikeasti tarvitaan niin vahvaa allekirjoitusta.
Näennäisellä vahvuudella luodaankin illuusio turvallisuudesta. Monessa tietoturva-asiassa on ilmeistä, että heikoin lenkki käyttäjä. Vahvinkin salasana on helpointa murtaa kysymällä.

En näe, miten postin sekoilu liittyy digitalisaatioon.
Digitalisaatio on romahduttanut kirjepostin määrän, joten hyvää postipalvelua ei enää mitenkään voi tuottaa kannattavasti.

Näinkö minä sanoin?
Sanoit mm. "Tällöin palvelinpää saa kyllä sitä tilatietoa". Jos lomake ja palvelin juttelevat keskenään, niin oletettavasti dataakin voi siirtyä palvelimelle. Ainakin lomakkeen täyttäjän on vaikeaa varmistua siitä, että tietoja ei lähetettäisi eteenpäin osin/kokonaan livenä.
 
En väitä, että tämä soveltuisi yleispätevästi digitaalin pakottamiseen mutta en sulkisi sitä kategorisesti poiskaan. Esim. koulu, johon ei yhtäkkiä pääse ilman älypuhelinta ... kuinkahan on?

Puhuin yrityksistä. Julkinen puoli on lainsäädännön takia eri asemassa ainakin toistaiseksi. Mutta firman ei tarvitse tarjota paperisia lomakkeita yhtään mihinkään vaikka se kuinka asiakasta kiukuttaisi.

Jos laite on verkossa kiinni niin fyysinen pääsy voi olla myös etäyhteys.

Taas kerran, paljon vaikeampi toteuttaa ja vaatii yleensä haittaohjelman ja tietoturvaongelman toimiakseen. Käsin väärentäessä ei tarvita salasanaa, ei etäyhteyttä + tietoturvaongelmaa, ei pääsyä laitteelle. Vain kynä.

Aitoon allekirjoitukseen tarvitaan se allekirjoittava käsi. Ei riitä pelkkä sormi tai sormenjälkikopio kuten monen sormenjälkilukituksen avaamiseen.

Tuo ei liity vahvaan tunnistautumiseen ja sähköiseen allekirjoitukseen. Ne eivät onnistu pelkällä sormenjäljellä, aina vaaditaan 2 vaihetta. Ja fyysiseen allekirjoitukseen riittää ihan mikä tahansa käsi. Isossa osassa tapauksista allekirjoituksen oikeellisuutta ei tarkisteta eikä edes voida tarkistaa allekirjoitushetkellä. Allekirjoitusta ei verrata varmasti autenttiseen millään tavalla. Täysin metsään piirretty allekirjoitus hyväksytään isossa osassa tapauksia ja väärennökset huomataan vasta kun vahinko on tapahtunut ja huijattu henkilö saa tästä muuta kautta tiedon - jos saa. Sähköisesti ei hyväksytä mitään muuta kuin aito oikean henkilön allekirjoitus. Sen väärentäminen on käytännössä nykyteknologialla täysin mahdotonta, joten ainoa vaihtoehto on, että joku pääsee käsiksi toisen vahvaa tunnistautumiseen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 299
Viestejä
4 741 884
Jäsenet
77 314
Uusin jäsen
Lukrula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom