Soittajan numeron tunnistukseen perustuvia avaus juttu ovat suosittuja kohteissa missä turvallisuusvaatimus riittää, avattava yksittäinen reitti, voidaan käyttää riittävää viivettä, ja ehkä myös halutaan sitä että avaaja voi olla jossain muualla. Yhtäaikaisia avaajia on vain yksi. Toimintaa riittää liittymä joka näyttää soittajan numeron vastaajalle ja se että käyttäjillä on riittävän "kiinteänumero". Ei suojata mitään arvokasta, vaan halutaan rajoittaa vapaata kulkua, ja osa käyttäjistä käyttäytyy paremmin jos ns jää jälki omasta numerosta, vs joku anonyymiavain.
Tyypillinen esimerkki on yksityiset parkkihallit, pihat, niiden portit, nosto-ovet jne. autosta sujuu avaaminen.
Kehittyneemmissä lukituksissa käytetään sitten vaativampia, puhelinpohjaisuus voi olla käytettävyydeltään laidasta laitaan, sinänsä se voisi olla paljon näppärämpi kuin joku soittosysteemi, samalla kun muita turvatekijöitä, esim se että voidaan edellyttää että avaaja on lähellä ovea, näkee sen. Tai jos jossain ovessa sallitaan vapaampi kulkeminen, niin ovi on auki kun käyttäjä sen aukaisee. kiinni, lukossa kun käyttäjiä ei ole lähellä.
Noilla voi myös tehdä skaalautuvia systeemeitä, ei tarvi hankkia kymmennien, satojen soittosarjojen tukea (siis numero jokaiselle erikseen avattavalle ovelle, ja tukea sille että kymmenet, sadat soittelee ovia yhtäaikaa auki).
Se että koululaisilla (keskiaste) pitää olla avaimet että pääsee kouluun, koulualueelle , sisälle normaaliin kouluaikaan on vähän hämmentävää ja kuvauksen perusteella ilmeisesti reittejä mistä pitää ns henkilökohtaisesti mennä omalla avaimella.
Oppilaitoksissa on laajat lukitukset on merkittävää kustannusäästöä että lukitus on sähköisesti hallittu, oletan vahvasti että tuolla on puhelinsovelluksen lisäksi jotain tagejä, tai muita käytössä, mutta säästetään jokunen euro ettei niitä jaeta oppilaille, ja toki tiedetään se että oppilaat pitää puhelimestaan parempaa huolta kuin jostain tägistä.