Monissa asioissa asioinnin digitalisointi on kyllä helpottanut paljon omaa asiointia mutta vastaavasti esimerkiksi faijan kohdalla hankaloittanut, hänellä kun ei ole tietokonetta eikä edes älypuhelinta. Itsekin toivoisin tiettyihin asioihin pidempää siirtymäaikaa nimenomaan noiden "tietotekniikkarajoitteisten" eli vanhusten ja vastaavien takia mutta toivoisin silti että digipuoltakin samalla kehitettäisiin.
Minustakin digipalveluiden kehittäminen on hyvä asia, kunhan se tapahtuu vapaaehtoispohjalta. Jos ne on niin hyviä kuin väitetään, niin kaikkihan siirtyy niitä käyttämään vapaaehtoisesti. Jotain on pahasti vialla, jos palveluita on jotenkin pakotettava tai edes painostettava.
Pitäisikin luopua ajatuksesta, että olisi jokin siirtymäaika ja olla tyytyväinen siihen, että digiasioijat keventävät asiakaspalvelun työtaakkaa. Ei pitäisi edes tavoitella täydellisyyttä.
Esimerkiksi lukuisat tietosuoja- ja yksityisyydensuojakysymykset on valideja perusteita suhtautua
nuivasti digipalveluiden pakottamiseen.
Monet palvelut toimivat loistavasti digitaalisena, esimerkiksi työterveys. Ennen piti soittaa aika ja mennä paikanpäälle käymään saadakseen saikkulapun, nykyään voi netissä varata sen ajan tai jopa tapauksesta riippuen jopa chatissa tai videovastaanotolla hoitaa asian kotoa käsin eikä tarvitse enää lähteä puolikuolleena kitumaan vastaanotolle.
Tämä on vähän asia, jossa einaria sattuu huonolla tuurilla käkättimeen. On sillä oma merkityksensä, että lääkäri tapaa potilaan fyysisesti ja voi tarkkailla myös harvinaisten tilojen oireita. Yksi kollega kävi vastaanotolla hakemassa flunssalappua mutta lääkäri lähettikin kaverin sairaalaan per-heti akuutin sydäntulehduksen vuoksi.
Sitä se on ja hyvä niin. Käsittämätöntä että joku vuonna 2024 haikailee paperilomakkeiden ja manuaalityön aikaan.
Onhan se mukavaa kirjoittaa huonolla käsialalla paperihakemukseen kaikki tiedot nimestä osoitteen kautta muihin tietoihin kuin se että tunnistautuu ja järjestelmät tuovat kaiken esitiedon valmiiksi asiakasjärjestelmästä.
Tunnistautumispakko on yksi punainen vaate. Pankkitunnukset on pankkiasiointia varten eikä niiden käyttöä muuhun pitäisi edellyttää. Siihen liittyy aivan liian suuret väärinkäytösriskit. Tunnistautumisesta jää aina myös "pysyvä" (5 vuotta) jälki.
Miksi paperilomakkeellakaan pitäisi kysellä sellaista, jonka firma tietää jo muutenkin? Paperilomakkeen laajuudella on rajansa mutta onko digilomakkeen? Jos paperilomake ei sovi yhdelle A4:lle, niin ruvetaan äkkiä kyselemään lomakkeen yksinkertaistamisen perään. Jos digilomakkeesta tulee monisivuinen, sivuja on helppo lisätä loputtomiin.
Yksi digitalisaation varjopuoli onkin siinä, että vähämerkityksellistä informaatiota voidaan kerätä ja hilloa loputtomasti. Jos kaiken pitää sopia paperiarkistoon, ruvetaan äkkiä fokusoitumaan olennaiseen. Miljoona A4:a on 100 hyllymetriä, 2 miljoonaa vie 200 metriä, mutta kynnenkokoiselle 1 TB microSD-kortille sopii 500 miljoonaa A4:a (2k per sivu).
Ja niin kauan kun niitä paperilomakkeita on tarjolla, ne jäärät niitä myös täyttelevät ...
Näyttää tuo "paperilomake" olevan samanlainen kirosana kuin "legacy-järjestelmä". Melkoista pikkuhitlerismiä leimata kaikki paperilomakkeiden käyttö jääryydeksi. On niillä asiakkaalle etunsa ja paikkansa vaikka pystyisi digiäkin käyttämään.
Paperilomakkeella näkyy esim. täyttäjän käsiala. Se menetetään digissä kokonaan. Paperilomake on helppo täyttää missä vain ja täyttämisen jälkeenkin voi miettiä yön yli tai ensi viikkoon pistääkö lapun eteenpäin - ilman että tästä jää mihinkään merkintää keskeytyneestä lomakkeesta. Paperilomakkeen allekirjoituskin on vain alkuperäisellä lomakkeella eikä ties-missä rekisterissä.