Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

Voi tuplapolkea myös isommalle mutta kyllä se on 99% pienemmälle pudottamiseen käytetty juttu ja myös tämän tarinan tapauksessa. Ehkä joku tosi järeä laitos haluaa tuplapoljennan isommalle mutta normiautoissa on vaihteiston massat on senverran pienemmät että väliakselin kierrokset laskee luonnostaan varsin nopeasti ja synkronirenkaat on hyvin vähällä rasituksella isommalle vaihdettaessa.

Välikaasu on taas ihan eri juttu joka ei liity sykronirenkaitten säästämiseen josta tässä puhuttiin vaan kytkimen nostohetkellä uudella vaihteella tiehen välittyvän nykäyksen eliminointiin tasaamalla moottorin kierrokset uutta vaihdetta vastaavaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Voi tuplapolkea myös isommalle mutta kyllä se on 99% pienemmälle pudottamiseen käytetty juttu ja myös tämän tarinan tapauksessa.
Voihan tuplapoljentaa käyttää pienemmälle vaihtaessakin, mutta ilman välikaasua se on synkronoimattomalla laatikolla ihan turhaa.
 
Voi tuplapolkea myös isommalle mutta kyllä se on 99% pienemmälle pudottamiseen käytetty juttu ja myös tämän tarinan tapauksessa. Ehkä joku tosi järeä laitos haluaa tuplapoljennan isommalle mutta normiautoissa on vaihteiston massat on senverran pienemmät että väliakselin kierrokset laskee luonnostaan varsin nopeasti.
Pienemmälle kun vaihdetaan niin tuplapoljenta JA välikaasu. Kierrosluku tasataan sen mukaan, kuinka monta pykälää pienemmälle vaihdetaan. Muutenhan siitä ei ole mitään hyötyä.
 
Ehkä ollaan ymmärretty välikaasu sanan merkitystä eri tavalla. Minun ymmärrykseni mukaan tuplapoljentaan pienemmälle vaihtaessa kuuluu automaattisesti kaasupolkimen painallus mutta tätä ei tarvitse kutsua erikseen millään sanalla kun se kuuluu mukaan.

Välikaasua sensijaan monet käyttää pienemmälle vaihtaessa ilman tuplapoljentaa jossa normaalin kytkimen käytön yhteydessä nostetaan moottorin kierroksia kytkimen ollessa alhaalla irrotettuna jotta konen kierrokset on sopivat uudelle vaihteelle kun se kytkin nostetaan siltä yhdeltä ainoalta painamiskerralta (englanniksi rev matching)
 
Ehkä ollaan ymmärretty välikaasu sanan merkitystä eri tavalla. Minun ymmärrykseni mukaan tuplapoljentaan pienemmälle vaihtaessa kuuluu automaattisesti kaasupolkimen painallus mutta tätä ei tarvitse kutsua erikseen millään sanalla kun se kuuluu mukaan.
Ei tuota voi ymmärtää väärin, kun kyseessä on kaksi eri asiaa. Tuplapoljennassa ei käytetä kaasua. Jos polkaisujen välissä annetaan kierroksia, silloin puhutaan välikaasusta eikä tuplapoljennasta. Sikäli toki liittyvät toisiinsa, kun molemmissa on se tuplapoljenta mukana. En kyllä tiedä, kuinka hyvin sujuisi pienemmälle vaihto vielä tuolla S-sarjan Sisulla. Neljäänkymmeneen vuoteen kun ei ole tarvinnut noita antiikkisia toimintoja käyttää. Eikä se autokoulussakaan aina kovin luontevasti onnistunut.
 
Mikä on sinun käyttämä sana tuolle että kaasua painetaan kytkimen ollessa alhaalla ja kytkintä painetaan vain yhden kerran?

Ehkä ne jotka käyttää näitä antiikkisia juttuja saavat olla ne ketkä määrittelee niitten nimet eikä he ketkä näitä eivät ole 40 vuoteen käyttäneet ja ovat vain lukeneet näistä?
 
Tähän käyttöliittymäkeskusteluun on pakko näin nörttinä ottaa osaa. EN itse toteuttaisi käyttöliittymää telnetillä, kun vaihtoehtoina olisivat esim mqtt, jos siis nyt puhutaan kotiautomaation hallinnasta. Käännetään kysymys toisinpäin, mitä pahaa siinä olisi, että jokin nörtti voisi koodata robotti-imurilleen oman käyttöliittymän ja hallita sitä vaikkapa komentorivillä. Onko pakko kaikille tunkea aina sama paska ja todeta, että sinä käytät tätä järjestelmää näin tai itket ja käytät. Eiköhän sompi halua samaa kuin me kaikki muutkin opensourcenörtit, eli vapaat ja avoimet standardit ja sen, että kaikki voivat käyttää järjestelmiä parhaalla mahdollisella tavalla, jos yksi tapa ei ole optimaalinen niin kehitä itsellesi parhaiten toimiva järjestelmä, protokolla sen kehittämiseen olisi jo olemassa. Suurinosa älykotihimmeleistä on suljettua proprietarypaskaa, tai ainakaan itselleni ei ole tullut vastaan esim juuri robotti-imuria, jota voisi suoraan hallita komentorivillä ilman customfirmiksen asentamista. Muuttaisikohan tämä tuleva älykotistandardi matter asian.
 
Eiköhän sompi halua samaa kuin me kaikki muutkin opensourcenörtit, eli vapaat ja avoimet standardit ja sen, että kaikki voivat käyttää järjestelmiä parhaalla mahdollisella tavalla, jos yksi tapa ei ole optimaalinen niin kehitä itsellesi parhaiten toimiva järjestelmä, protokolla sen kehittämiseen olisi jo olemassa.

Tätä varmasti opensourcenörtit haluaa, mutta onko heitä se 1% vai alle? Iso pointti ollut että mitä järkeä yhtiön on kohdentaa järjestelmä todella pienelle osalle mahdollisista asiakkaista? Suurin osa kuitenkin haluaa plug and play tyylisiä laitteita/koneita.

Eri asia pystyisikö järkevästi ja turvallisesti olemaan molemmat päällekkäin, helppous ja yksinkertaisuus (mitä suurin osa haluaa) ja avoin koodi ja muokattavuus (sille 1%)?

Toki täydellisessä maailmassa kaikkien eri valmistajien laitteen ja sovellukset keskustelisi keskenään täydellisesti, ei väliä olisiko android, ios, windows, aeg, linux samsung, miele tai mikä. Eikä tarvitsisi tietoturvasta tai muustakaan vastaavasta. Ja kaikki saisi muokata toiminnot haluamakseen täysin vapaasti, jos haluaa. Mutta samalla kaikki toimisi plug and play tyyppisesti myös. Emme vain elä sellaisessa maailmassa.
 
Tätä varmasti opensourcenörtit haluaa, mutta onko heitä se 1% vai alle? Iso pointti ollut että mitä järkeä yhtiön on kohdentaa järjestelmä todella pienelle osalle mahdollisista asiakkaista? Suurin osa kuitenkin haluaa plug and play tyylisiä laitteita/koneita.

Eri asia pystyisikö järkevästi ja turvallisesti olemaan molemmat päällekkäin, helppous ja yksinkertaisuus (mitä suurin osa haluaa) ja avoin koodi ja muokattavuus (sille 1%)?
Aika usein open sourcen kanssa ongelma on, että valmistaja ei suostu antamaan mitään dokumentaatiota. Protokolla voi olla vielä obfuskoitu ja arkkitehtuuri rakennettu niin, että siihen on vaikea päästä mitenkään kiinni asiakkaan taholta. Hyvä esimerkki on kun ostin HDMI-portillisen KVM-kytkimen ja siinä on lähdön vaihto komentokielen kautta. Komentoja voi antaa ethernet-portin, infrapunan tai sarjaportin yli. Mitään näistä ei oltu dokumentoitu. Huomasin vasta kun laite saapui, että siinä on pieni kaukosäädinkin. En muista että olisi tuotesivulla lukenut. No ei siinä, IR-protokollan voi takaisinmallintaa, samoin IP-viestinnän wiresharkilla ja sarjalinkkiä on helppo debugata, jos tietää esim. yhteysasetukset. No ei niitäkään lukenut ohjeessa eikä laitteen kotisivulla. Luki vaan, että valmistajalle voi lähettää kirjeen, jos haluaa kuulla jotain näistä.

Pointti vaan sanoa, että argumenttisi on joskus tai usein väärä dilemma -nimellä tunnettu argumentaatiovirhe. En oikein näe, että esim. tuon laitteen etähallinnan dokumenttien julkaisu jollain logiikalla heikentäisi esimerkiksi laitteen muuta normaalia käyttöä. Siinä nyt on yksi vai kaksi nappia edessä lähdön valitsemiseen ja lisäksi laitteen virtanappi.

Mitä esim. robotti-imureihin tulee, minulla ei Googlen homeen siirry muuta kuin online-status ja toimintoja välittyy siivouksen aloitus. Onhan tämä helppoa ja yksinkertaista, mutta moni käyttäjä voi kaivata vähän lisääkin jos vaikka ostaa tuollaisen 2000 euron laitteen.

Toki täydellisessä maailmassa kaikkien eri valmistajien laitteen ja sovellukset keskustelisi keskenään täydellisesti, ei väliä olisiko android, ios, windows, aeg, linux samsung, miele tai mikä. Eikä tarvitsisi tietoturvasta tai muustakaan vastaavasta. Ja kaikki saisi muokata toiminnot haluamakseen täysin vapaasti, jos haluaa. Mutta samalla kaikki toimisi plug and play tyyppisesti myös. Emme vain elä sellaisessa maailmassa.
Täydellisessä maailmassa ja ihan jo nytkin on pyritty siihen, että välissä on hubi. Jos sulla on vaikka 50 älylaitetta kotona, jos joka laitteella pitäisi olla linkki jokaiseen toiseen, tästä tulee helposti 2500 eri toteutettavaa yhteyttä. Ongelma räjähtää käsiin kun eri laitteita on erityyppisiä vaikka kuinka. Hubin kautta riittää vaan tukea paria yleisintä hubityyppiä eli valmistajalle riittää kymmenien, satojen tai tuhansien protokollien sijaan ne pari hubityyppiä.
 
VR:n junissa ei pysty enää ostamaan matkalippua käteisellä. Ainoastaan korttimaksu käy. Kysyin konduktööriltä, mitä tapahtuu, jos tulee junaan ilman lippua ja maksuyhteydet eivät toimi esimerkiksi matkapuhelinverkon häviämisen takia. Vastaus oli, että silloin junat eivät liiku ollenkaan, koska koko junien kulunohjausjärjestelmä on riippuvainen matkapuhelinverkosta.

Ravintolavaunussa oli maksuliikenne jumissa ja ainoastaan käteisellä maksaminen onnistui. Ravintolavaunussa siis jostain syystä käteinen käy, mutta itse matkaa sillä ei voi ostaa. Junan WLAN-verkosta ei mikään paketti reitittynyt ulkoverkkoon, joten ravintolavaunun maksuliikenne todennäköisesti menee myös sitä kautta. Matkalippujen ostamisen maksuliikenne menee eri kautta.

Junan julkiseen WLAN-verkkoon liityttyäni porttiskannasin kaikki samassa verkossa olevat laitteet. Verkossa ei ilmeisesti ole mitään suojauksia ja kaikkien matkustajien kaikki WLAN-verkkoon yhteydessä olevat laitteet verkkojakoineen ym. näkyivät siellä. Vihamielinen toimija saisi helposti paljon vahinkoa aikaan.

Juna-asemilla ei enää ole aikatauluja, vaan aikataulun aiemmin sisältäneet ilmoitustaulut on korvattu VR:n Android-puhelinohjelman mainoksella. Asemalaitureilla on näytöt, joista pitäisi näkyä lähtevät junat, mutta omaa junaa ei jostain syystä siinä näkynyt. Juna tuli kuitenkin asemalle kymmenen minuuttia myöhässä. Junien myöhässä olemisista ei tule enää kuulutuksia, eli mistään ei voi tietää, onko juna edes tulossa.

Koska matkalipun ostaminen junasta käteisellä ei enää onnistu, niin junalla ei voi enää matkustaa nousemalla junan kyytiin ja ostamalla matkan konduktööriltä, vaan matka pitää suunnitella etukäteen.

Ei varsinaisesti liity digitalisaatioon, mutta uudet junatyypit ovat kaikilta spekseiltään selkeä huononnus sinisten vaunujen pikajuniin verrattuna. Intercityissä ja pendolinoissa on sisällä kuuma, ikkunoita ei saa auki, penkit ovat ahtaat (olen 174/63 ja liian leveä niihin penkkeihin) ja jaloille ei ole tilaa juuri ollenkaan. Matkatavarat eivät mahdu mihinkään. Penkit ovat myös kovat ja senkin takia epämukavat. Ilmanvaihto on tehty koneellisesti ja se pitää kovaa ääntä.

Polkupyörille on vain kolme paikkaa per juna, kun pikajunissa oli kokonainen vaunu omistettu matkatavaroille ja polkupyörä mahtui aina sinne. Uusissa junatyypeissä polkupyöräparkit ovat aina tyhjinä, koska kukaan ei ota pyörää asemalle mukaan, koska siinä on aina se riski, ettei sitä saakaan junaan mukaan, jos pyöräpaikat ovatkin jo kaikki käytössä.
Jos tulee v -24 kynnyksellä yllätyksenä, ettei lippuja myydä enää junissa, on onnistunut elämään eräänlaisessa tynnyrissä. Näin on kuitenkin ollut jo yli 4 vuotta, ja asiasta on tuutattu kyllä kaikkiin mahdollisiin tiedotuskanaviin tätä ennen ja sen jälkeen kyllä vähintään riittävästi.

En tiedä millaista istuma-asentoa haet, jottet kokisi oloasi "ahtaaksi" IC-junassa, mutta noilla mitoilla ei pitäisi olla kyllä minkäänlaisia ongelmia normitilanteissa mahtumisen osalta. Ja selälle kovempi/jämäkämpi istuin on aina parempi kuin pehmeä lussu. Sama koskee sänkyjä.

Wifiverkko on joo avoin, mutta monella tapaa rajoitettu. Ihan vasta oli TM:ssä artikkeli aiheesta.

Ravintolavaunussa voi toki joskus olla tilanne ettei kortit toimi, mutta tämä johtuu yleensä mobiiliverkkojen katveista, ja juuri tästä syystä se käteismahdollisuus toimii backupina. Tällä ei ole tuohon lipunmyyntiasiaan mitään kytköstä.
 
Jos tulee v -24 kynnyksellä yllätyksenä, ettei lippuja myydä enää junissa, on onnistunut elämään eräänlaisessa tynnyrissä. Näin on kuitenkin ollut jo yli 4 vuotta, ja asiasta on tuutattu kyllä kaikkiin mahdollisiin tiedotuskanaviin tätä ennen ja sen jälkeen kyllä vähintään riittävästi.
Aiempaan käytäntöön verrattuna muutos on sen verran äärimmäinen, ettei sitä nyt minään ihmeenä voi pitää etteivät kaikki tiedä. Todennäköisesti enemmistö suomalaisista ei käytä jotain helvetin matkustajajunia kuin hyvin satunnaisesti. Itse toki tiedän koska olen sivistynyt ihminen, mutta en oleta samaa muilta. Saatan itse olla useamman vuoden matkustamatta VR:n junilla enkä ole ihan ainoa. VR:n kaukojunissa tapahtuvasta lipunmyynnistä on ollut ennen muutosta kaikenlaista epäselvyyttä muutenkin, ja kaikki ihmiset eivät ahkerasti lue keltaisten lehtien pörinää.

Monen muun asian tiimoilta voi syyttää ämpärissä ja tynnyrissä elämisestä, mutta tuo nyt ei ole vastaava asia. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu yhä edelleen hyvin selkeästi äidinmaidosta alkaen selkärankaan upotettuna se tieto, että junaan voi mennä ilman lippua kunhan on rahaa. Muutos on aivan mielisairas.
 
Todennäköisesti enemmistö suomalaisista ei käytä jotain helvetin matkustajajunia kuin hyvin satunnaisesti. Itse toki tiedän koska olen sivistynyt ihminen, mutta en oleta samaa muilta. Saatan itse olla useamman vuoden matkustamatta VR:n junilla enkä ole ihan ainoa.
Vetäiset nyt ilmeisesti tällaisia johtopäätöksiä matkustajamääristä vain omiin kokemuksiisi/mielikuvaasi nojaten? Kyllä junilla matkustetaan vaan aika pirun paljon: Rautateiden henkilö- ja tavaraliikenne - Väylävirasto
Ja miksei matkustettaisi, onhan se kaukoliikenteessä bussimatkustamiseen verrattuna huomattavan miellyttävää.

Tuo, ettei junissa (mukaan lukien lähijunat) myydä enää lippuja tuntuu tietysti erikoiselta. En enää muista millä tätä perusteltiin. Itseäni tämä ei haittaa, tulee aika harvoin (alle 20 junamatkaa vuodessa) junalla matkustettua, kun olen muutenkin orientoitunut siihen, että liput muihinkin asioihin ostetaan/varataan pääasiassa ennakkoon (lentoliput, majoitukset, konserttiliput, pöytävaraukset..) ja mobiilisovelluksen käyttäminen lippujen ostamiseen tuntuu luontevalta.

Enemmän itseä risoo ettei nykyään voi hypätä raitiovaunuun tai bussiin "lennosta" Helsingissä, ellei ole etukäteen maksettua lippua. Tämä erityisesti näin ulkopaikkakuntalaisen satunnaiskäyttäjän silmin katsottuna.
 
Tuo, ettei junissa (mukaan lukien lähijunat) myydä enää lippuja tuntuu tietysti erikoiselta. En enää muista millä tätä perusteltiin. Itseäni tämä ei haittaa, tulee aika harvoin (alle 20 junamatkaa vuodessa) junalla matkustettua, kun olen muutenkin orientoitunut siihen, että liput muihinkin asioihin ostetaan/varataan pääasiassa ennakkoon (lentoliput, majoitukset, konserttiliput, pöytävaraukset..) ja mobiilisovelluksen käyttäminen lippujen ostamiseen tuntuu luontevalta.

Enemmän itseä risoo ettei nykyään voi hypätä raitiovaunuun tai bussiin "lennosta" Helsingissä, ellei ole etukäteen maksettua lippua. Tämä erityisesti näin ulkopaikkakuntalaisen satunnaiskäyttäjän silmin katsottuna.

Käteisen käsittely on kuluerä ja myös mahdollistaa väärinkäytöksiä tai varkauksia. Eli jos se maksuliikenne saadaan hoidettua ilman käteisen kanssa näpräämistä, niin säästetään rahaa ja vaivaa ja parannetaan turvallisuutta kun varastettavaa ei ole. Eipä siinä sen kummempaa syytä tarvita.

Käteinen ei myöskään käy aina ravintolavaunussa, jos yrittää maksaa liian suurella setelillä ja vaihtokassa on loppu. Tästä on uutisoitukin.

HSL:n matkustajista aivan valtava enemmistö on säännölliset käyttäjät, joilla on HSL-sovellus ja joille käteisestä ei ole mitään iloa, vain kuluerä. Se yksinään riittää perusteeksi ettei sitä käteistä enää hyväksytä. Yhä useampi ja useampi käyttäjä myös osaa varautua ennakkoon ja ottaa selvää miten maksu hoidetaan. Alussa on vaikeaa, mutta kun muutaman kerran jää ostokset tekemättä kun luuli että käteisellä voi maksaa, niin menee oppi perille.

Pienen marginaalin takia ei tässäkään kannata ylläpitää kallista käteismaksujärjestelmää. En jää kaipaamaan.
 
Junan julkiseen WLAN-verkkoon liityttyäni porttiskannasin kaikki samassa verkossa olevat laitteet. Verkossa ei ilmeisesti ole mitään suojauksia ja kaikkien matkustajien kaikki WLAN-verkkoon yhteydessä olevat laitteet verkkojakoineen ym. näkyivät siellä. Vihamielinen toimija saisi helposti paljon vahinkoa aikaan.

Rikoslaki 38 luku momentti 8: Rikoslaki 39/1889 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
KKO ennakkopäätös: Tietomurtoon syyllistyminen - KKO:2003:36 - Minilex
e: "Yritys on rangaistava.". Et siis saa tehdä edes valkohattuna porttiskannausta toisten verkoissa ilman lupaa/toimeksiantoa.
 
Viimeksi muokattu:
Käteisen käsittely on kuluerä ja myös mahdollistaa väärinkäytöksiä tai varkauksia. Eli jos se maksuliikenne saadaan hoidettua ilman käteisen kanssa näpräämistä, niin säästetään rahaa ja vaivaa ja parannetaan turvallisuutta kun varastettavaa ei ole. Eipä siinä sen kummempaa syytä tarvita.

Käteinen ei myöskään käy aina ravintolavaunussa, jos yrittää maksaa liian suurella setelillä ja vaihtokassa on loppu. Tästä on uutisoitukin.

HSL:n matkustajista aivan valtava enemmistö on säännölliset käyttäjät, joilla on HSL-sovellus ja joille käteisestä ei ole mitään iloa, vain kuluerä. Se yksinään riittää perusteeksi ettei sitä käteistä enää hyväksytä. Yhä useampi ja useampi käyttäjä myös osaa varautua ennakkoon ja ottaa selvää miten maksu hoidetaan. Alussa on vaikeaa, mutta kun muutaman kerran jää ostokset tekemättä kun luuli että käteisellä voi maksaa, niin menee oppi perille.

Pienen marginaalin takia ei tässäkään kannata ylläpitää kallista käteismaksujärjestelmää. En jää kaipaamaan.
En ole käteisestä puhunut, vaan lippujen ostamisesta junissa ja muissa HSL liikennöintivälineissä. Eli ei voi kortillakaan maksaa.
 
Windows-koneet skannaavat saman aliverkkopeitteen alla olevat koneet automaattisesti, kun avaat sen "Verkkoympäristö"-ikkunan. Windows on siis laiton käyttöjärjestelmä ja kaikki Windowsin käyttäjät ovat rikollisia.

Lopeta jo tämä paskanpuhuminen. Windows ei tee mitään oikeaa porttiskannausta, vaan yrittää ottaa yhteyttä tasan yhteen porttiin jonka kautta windowsin verkonjako toimii
 
Vetäiset nyt ilmeisesti tällaisia johtopäätöksiä matkustajamääristä vain omiin kokemuksiisi/mielikuvaasi nojaten? Kyllä junilla matkustetaan vaan aika pirun paljon: Rautateiden henkilö- ja tavaraliikenne - Väylävirasto
Ja miksei matkustettaisi, onhan se kaukoliikenteessä bussimatkustamiseen verrattuna huomattavan miellyttävää.
En kommentoinut matkustajamääriä millään tavalla, vaan teit tässä itse johtopäätöksen.

Totta kai junalippuja myydään pirusti. En nopeasti löydä tuolta tilastoja siitä, mikä osuus suomalaisista käyttää VR-palveluja esimerkiksi vuosittain. Nautin itsekin junamatkustamisesta, mutta on joskus käynyt niin että sellaiseen ei ole ollut mitään tarvetta vuosiin. Tämä käsitykseni perustuu toki kokemuksiini ja mielikuviin, siis kokemuksiin siitä millainen Suomi on maantieteellisesti. Hyvin liikkuvakin ihminen voi olla raideliikenteen osalta katveessa ellei asu sopivasti radan varressa.
Käteisen käsittely on kuluerä ja myös mahdollistaa väärinkäytöksiä tai varkauksia. Eli jos se maksuliikenne saadaan hoidettua ilman käteisen kanssa näpräämistä, niin säästetään rahaa ja vaivaa ja parannetaan turvallisuutta kun varastettavaa ei ole. Eipä siinä sen kummempaa syytä tarvita.
Tuohan on eri asia. Ei mahdollisuus lipun ostoon junassa vaatisi käteisen käsittelyä.
 
Kuinka monta porttia pitää skannata, jotta siitä tulee laitonta?
Ei sun meiltä sitä tarvi kysyä, kyllä poliisi ja tuomioistuin tekee tulkinnan. Laítonta porttiskannaus joka tapauksessa on. Asiaan perehtyneisyys madaltaa tuomitsemiskynnystä tai voi muuttaa teon törkeäksi. Mutta ei porttiskannaus pelkästään tee törkeää, eli varmaan normaalimuotoisena tällaiset keissit käsitellään.
"sellaisen laitteen tai tietokoneohjelman taikka ohjelmakäskyjen sarjan, joka on suunniteltu tai muunnettu vaarantamaan tai vahingoittamaan tietojenkäsittelyä tai tieto- tai viestintäjärjestelmän toimintaa taikka murtamaan tai purkamaan sähköisen viestinnän teknisen suojauksen tai tietojärjestelmän suojauksen "

e: Siis kaltaisesi tietotekniikkaan perehtyneen omia protokollapinoja ja käyttöjärjestelmiä koodaava katsotaan ilman muuta asiaan perehtyneeksi. Tai siis,case-by-case se aina tulkitaan, mutta näin sivusta katsoen näyttäisi hyvin perehtyneeltä. Porttiskannaus on aina laitonta, turha sun on meiltä kysellä tulkintoja ja porttimääriä. Tottakai käyttis ja sen palvelut pollailee tiettyjä portteja, niin se ATK toimii. Mutta henkilöllö Sompi ei ole mitään syytä tehdä kattavaa porttiskannausta koko näkyvään lähiverkkoon ja tehdä vieläpä analyysia millaisia palveluja on auki.
Kuten sanottua: Älä meiltä kysy tai selittele, kyllä poliisi ja tuomioistuin tekee sen tulkinnan. ;)

e2: Tai siis, porttiskannaus voi olla laillista erikoistapauksissa: Omassa hallinnassa olevassa verkossa tai jos asiasta on tahon kanssa tehty sopimus ja toimeksianto. Sun tapauksessa taisi olla kyse ihan jostain muusta?
 
Viimeksi muokattu:
VR:n ehdot mukaan kaukoliikenteessä voi ostaa lipun, lähiliikenteessä ei. Oliko tuo nyt joku koronahomma että ei pystynyt? Enemmän satunnaista kulkijaa haittaa teoriassa tuo mm. Hsl-lähiliikenteen sovellusvaatimus. Rahastuksen poistuminen toisaalta lisää myös kulkuneuvon vauhtia ja aikataulujen luotettavuutta.

Ravinto-la-vaunua (voi luoja) ei hoida VR, joten sen maksuvälinevaihtoehdot ei sinänsä liity lipunostoon. Ulkoistustakin voi tietysti pitää digitalisaatioon jotenkin liittyvänä huononnuksena, mutta käytännössä hintalaatu/palvelu on ihan ok, vrt. esim tanskassa ravintolavaunut on digitalisoitu käveleväksi 7-11-myyjäksi, joka liikkuu ilmeisesti random-aikataululla junissa.
 
Kyllä junassa voi ostaa lipun. Ostat sillä puhelimen appilla tai nettisivuilta. Ei niitä kiinnosta oletko junassa, asemalla, tai kesämökin laiturilla.
Itseasiassa jos pilkkua viilataan niin lippu pitää olla HSL-sovelluksessa ostettuna ennen kulkuvälineeseen nousemista. Toki voi seuraavan matkan lupun ostaa mutta ei meneillään olevan matkan lippua.
 
Itseasiassa jos pilkkua viilataan niin lippu pitää olla HSL-sovelluksessa ostettuna ennen kulkuvälineeseen nousemista. Toki voi seuraavan matkan lupun ostaa mutta ei meneillään olevan matkan lippua.

Lähijunissa tämä ei ainakaan ole ongelma, kun ostetaan vaan geneerisiä lippuja riippumatta matkasta.
 
Rikoslaki 38 luku momentti 8: Rikoslaki 39/1889 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
KKO ennakkopäätös: Tietomurtoon syyllistyminen - KKO:2003:36 - Minilex
e: "Yritys on rangaistava.". Et siis saa tehdä edes valkohattuna porttiskannausta toisten verkoissa ilman lupaa/toimeksiantoa.

Millä perusteella porttiskannaus on automaattisesti tietomurron yrittämistä?

Ei sun meiltä sitä tarvi kysyä, kyllä poliisi ja tuomioistuin tekee tulkinnan.

Sä esitit raflaavan väitteen niin sulta sitä kysytään.
 
Kelan sivut toimivat juuri pari minuuttia sitten vähän aikaa ja pääsin hoitamaan asiani asiointipalvelussa. Nyt ne eivät taaskaan enää toimi. TCP SYN-paketteihin ei tule vastausta ollenkaan.
Kokeilin niin ainakin täällä toimii ihan hyvin. Oletko ihan oikeasti ja vakavasti ajatellut että voisiko ehkä kuitenkin noissa sun laitteistoissa/ohjelmistoissa olla vika? Ei se nyt vaan ole normaalia että sulla on aina ongelmaa minkä lie sivuston kanssa mutta samaan aikaan muilla toimii normaalisti.
 
Millä perusteella porttiskannaus on automaattisesti tietomurron yrittämistä?
Onko olemassa mitään legitiimiä syytä tehdä porttiskannausta verkossa joka ei ole sinun hallinnassa, tai jonka tietoturvaa sinua ei ole pyydetty arvioimaan? En siis itse tiedä, mutta kuvittelisin että jos toiminnalla ei ole mitään hyväksyttävää tarvetta, voi tuomioistuin olla sitä mieltä että se on oletusarvoisesti tietomurron alkusoittoa.
 
Enemmän satunnaista kulkijaa haittaa teoriassa tuo mm. Hsl-lähiliikenteen sovellusvaatimus.

Tälläistä vaatimusta ei HSL alueella ole. Kertalippuja voi ostaa, ja matkakorttiakin käyttää.

"Oliko tuo nyt joku koronahomma että ei pystynyt? "

Muistaakseni lipunmyynnistä junassa luovuttiin hieman aikaisemmin. Tarkistin, 2017.
 
Millä perusteella porttiskannaus on automaattisesti tietomurron yrittämistä?



Sä esitit raflaavan väitteen niin sulta sitä kysytään.
Lue nuo linkit rikoslakiin ja kko ennakkopäätös. Kuten joku jo mainitsi, on varsin vaikea keksiä pätevää syytä tehdä porttiskannaus muiden verkkoon. Siksi se on kriminalisoitu. Edelleen, lue ne linkkaamani lakiviitteet ajatuksella. Tässä vielä:

Porttiskannaus on lähes aina se ensimmäinen vaihe (ammattimaiseen) tietomurtoon: Skannataan avoimet portit ja samalla saadaan lisätietoa käytetyistä palveluista ja niiden versioista. Mistä skannauksen kohde tai viranomainen voisi tietää, että "Ai siellä nyt joku huvikseen ja uteliaisuuttaan skannailee portteja, ei se valmistele haavoittuvuuksien hyväksikäyttöä". Kyllä ei-toivotut porttiskannaukset tutkitaan lähtökohtaisesti jos niistä tutkintapyyntö tehdään.

" A on vedonnut puuttuvaan motiiviin, mutta tietojärjestelmään tunkeutumiselle ei edellytetä mitään erityistä tarkoitusta. A:n suorittama porttiskannaus soveltuu Korkeimman oikeuden esityksen mukaan tietojärjestelmän murtamiseen. Lyhykäisyydessään Korkein oikeus toteaa A:n syyllistyneen osuuskunnan tietojärjestelmään kohdistuneeseen tietomurron yritykseen. Juuri skannausohjelman ominaisuuksien vuoksi ei ole uskottavaa, että ohjelmaa olisi käytetty johonkin muuhun tarkoitukseen. "
@leffo, riittäks tää kko mielipide, vai tarviiko vahvempaa mutua?


Ja kuten sanoin, ei se olekaan minun tai meidän tehtävämme tulkita lakia, kyllä siihen on olemassa omat tahot.
 
Case closed? Poliisi päättäköön tästä eteenpäin tarvitseeko asia lisähuomiota?
Ja voitais tietty tässä ketjussa keskittyä muuhunkin kuin yhden henkilön potentiaalisten laittomuuksien tunnustuksiin ja ainutkertaisiin atk-ongelmiin joita muilla ei ole. Vai?
 
iPhonet taitavat vieläpä automaattisesti yhdistää salasanattomaan WLANiin aina kun sellainen on saatavilla.
En olisi kyllä tuosta ihan varma. Mun mielestä ne liittyvät automaattisesti vain niihin WLANeihin, mihin ne on joskus liitetty. Ja jos niille sanoo "unohda tämä verkko", niin eivät ne sen jälkeen enää automaattisesti noihinkaan liity.
 
Tälläistä vaatimusta ei HSL alueella ole. Kertalippuja voi ostaa, ja matkakorttiakin käyttää.
Ok, painotus tässä satunnaista ja miten homma toimii käytännössä: Kioskeja nykyään niin vähän ja automaatteja vain isommissa solmukohdissa. Sitten matkakorttia satunnaisella matkailijalla ei välttis ole. Tai järkeä hankkia. Mutta en väitä että todellinen ongelma, vaatii silti suunnittelua perinteiseen tyyliin verrattuna.

Junien lipun myynnissä kyse kaukojunista, ne oli kai katkolla jonkun aikaa.
 
Kelan sivut toimivat juuri pari minuuttia sitten vähän aikaa ja pääsin hoitamaan asiani asiointipalvelussa. Nyt ne eivät taaskaan enää toimi. TCP SYN-paketteihin ei tule vastausta ollenkaan.

Kelan sivut toimivat niin Windowsin selaimilla, macOS:n selaimilla ja Androidin selaimella. Kuten aina ennenkin, se ongelma on sinun laitteistossasi ja/tai ohjelmistossasi. Muilla kaikki toimii.
 
En olisi kyllä tuosta ihan varma. Mun mielestä ne liittyvät automaattisesti vain niihin WLANeihin, mihin ne on joskus liitetty. Ja jos niille sanoo "unohda tämä verkko", niin eivät ne sen jälkeen enää automaattisesti noihinkaan liity.
iPhonet liittyy automaattisesti vain niihin verkkoihin, joihin on liitytty aiemmin ja täpätty "Liity automaattisesti", Sompi taas heittelee vaan löylyä trolli-kiukaalle.
 
Koska matkalipun ostaminen junasta käteisellä ei enää onnistu, niin junalla ei voi enää matkustaa nousemalla junan kyytiin ja ostamalla matkan konduktööriltä, vaan matka pitää suunnitella etukäteen. Anonyymisti matkustamisesta on tehty mahdotonta.

Entäs jos ostaa lipun R-kioskilta ja maksaa käteisellä? On aika monta vuotta siitä, kun viimeksi ostin lipun ärrältä. Silloin ei tarvinnut sovelluksia, eikä kyselty nimiä. Kai tällainen vaihtoehto vielä on?
 
Muistelisin niiden joskus saaneen kritiikkiä juurikin siitä, että liittyvät automaattisesti salasanattomiin WLAN-verkkoihin hakeakseen päivityksiä.
Muistele vaan. Mitäs mieltä olet muuten tuosta, vaihda "A" tilalle ajatuksissasi "Sompi" ja "osuuskunnan" tilalle "VR"

"A on vedonnut puuttuvaan motiiviin, mutta tietojärjestelmään tunkeutumiselle ei edellytetä mitään erityistä tarkoitusta. A:n suorittama porttiskannaus soveltuu Korkeimman oikeuden esityksen mukaan tietojärjestelmän murtamiseen. Lyhykäisyydessään Korkein oikeus toteaa A:n syyllistyneen osuuskunnan tietojärjestelmään kohdistuneeseen tietomurron yritykseen. Juuri skannausohjelman ominaisuuksien vuoksi ei ole uskottavaa, että ohjelmaa olisi käytetty johonkin muuhun tarkoitukseen."
 
Minä en ole tunkeutunut mihinkään eikä tuossa Korkeimman Oikeuden päätöksessä ole mitään järkeä. Tuon perusteella jokainen Windows-käyttäjä muuttuu rikolliseksi avatessaan Verkkoympäristö-ikkunan. Lisäksi rikoksesta tuomitsemiseen ei ole tarvittu edes todistaa rikoksen tapahtuneen, vaan tuomion perusteeksi on riittänyt, että syytetyllä on ollut koneellaan porttiskannaukseen soveltuva tietokoneohjelma.
"Korkeimman Oikeuden päätöksessä ole mitään järkeä" :D :D
Voit toki väitellä kko valtuuksia ja järkeä vastaan. Mutta se nyt on korkein oikeusaste, josta paha valittaa.
Ja tuo "Windows verkkoympäristö" -porttiskanni bustattiin jo, se ei todellakaan tee täyttä porttiskannia. Palvelun käyttämien palvelujen discovery on _vähän_ eri asia kuin sun VR avoimessa verkossa tehty porttiskanni. Välillä esität ymmärtäväsi jotain, välillä lauot näin hölmöjä. En Windowsia itse juuri käytä, mutta se levyjako taitaa käyttää porttia 445? Tai jotain muuta yksittäistä porttia.

Se on _vähän_ eri asia kuin tehdä täysi porttiskanni huvin vuoksi (tai ehkä hyökkäykseen sinun tapauksessasi, mistä muut kuin sinä itse voisi tietää). No, ei sun mulle tarvi selitellä. Ehkä joku muu kyselee vielä tästä vielä, tai sitten ei.
 
Kelan sivut toimivat niin Windowsin selaimilla, macOS:n selaimilla ja Androidin selaimella. Kuten aina ennenkin, se ongelma on sinun laitteistossasi ja/tai ohjelmistossasi. Muilla kaikki toimii.
Joo ainoastaan javascript-konsoliin tulee Firefoxilla: "TypeError: navigator.sendBeacon is not a function". Mutta ei vaikuta estävän käyttöä.
 
Kyllä junassa voi ostaa lipun. Ostat sillä puhelimen appilla tai nettisivuilta. Ei niitä kiinnosta oletko junassa, asemalla, tai kesämökin laiturilla.
En tiedä tänään, mutta ainakin jossain vaiheessa ei voinut ostaa lippua sille vuorolla jonka kyydissä jo oli.
Jos nykyään on mahdollista, niin toki plussaa.

Eikö verkon tietoturvan selvittäminen ole jo riittävän hyvä syy?
Jos skannailet netissä portteje, niin ei kuullosta (internet) verkon tietoturva selvittämiseltä, vaan verkossa olevien laittein skannailulta.
 
Jos R-juna lähtee Tikkurilasta klo 10.00. Ostat lipun 10.01. Tarkastaja tulee 10.02. Niin tarkastusmaksu tulee (teoriassa).

Ja ihan käytännössäkin :D Matkustin kerran ytimestä pasilaan lähijunalla. Juoksin sisään junaan, juna nytkähti liikkeelle, ostin applikaatiolla lipun, sain parin minuutin päästä tarkastusmaksun. Eli kyllä siellä syynätään kellonajat tarkkaan (ja digitaalisuus mahdollistaa senkin, kun kaikki voidaan verrata samaa aikatietoa käyttäen). Eli lippu todella kannattaa ostaa ennen kulkuneuvoon astumista.
 
Joo ainoastaan javascript-konsoliin tulee Firefoxilla: "TypeError: navigator.sendBeacon is not a function". Mutta ei vaikuta estävän käyttöä.

Tuota Beaconia käytetään kun halutaan lähettää analytiikkaeventti silloin kun käyttäjä on navigoimassa esim. kirjautumissivulle pääsivulta. Ilman tuota se lähetys on hankala toteuttaa kun SPA-appis katoaa alta pois. Beacon mahdollistaa sen lähetyksen vaikka käyttäjä on poistunut alkup. sivulta kokonaan.

Tässä tapauksessa villi veikkaus on, että joku ad blocker tai joku muu poistaa tuon funktion navigatorista ja näin estää sen toiminnan. Tms. Sinänsä tuki tuolle Beacon API:lle on ollut selaimissa jo aika pitkään.
 
Jos R-juna lähtee Tikkurilasta klo 10.00. Ostat lipun 10.01. Tarkastaja tulee 10.02. Niin tarkastusmaksu tulee (teoriassa). Koska olet silloin liputta matkustanut.
Prahan paikallisliikenteen appissa lippu pitää ensin ostaa ja sitten aktivoida. Aktivoinnissa käynnistyy parin minuutin laskuri. Nerokkaan yksinkertaista. Ei tarvetta laskeskella mitään minuutteja, eikä selitykset auta.
 
Prahan paikallisliikenteen appissa lippu pitää ensin ostaa ja sitten aktivoida. Aktivoinnissa käynnistyy parin minuutin laskuri. Nerokkaan yksinkertaista. Ei tarvetta laskeskella mitään minuutteja, eikä selitykset auta.

En ihan ymmärtänyt. Suomessa lippu pitää ostaa ennen kulkuneuvoon astumista, mitään aktivointeja ei tarvita ja minuutteja ei tarvitse laskea, eikä selitykset auta. Mutta ehkä en ymmärtänyt jotain. Mitä nerokasta tuossa aktivoinnissa on ja mikä tuon laskurin virka on?
 
En ihan ymmärtänyt. Suomessa lippu pitää ostaa ennen kulkuneuvoon astumista, mitään aktivointeja ei tarvita ja minuutteja ei tarvitse laskea, eikä selitykset auta. Mutta ehkä en ymmärtänyt jotain. Mitä nerokasta tuossa aktivoinnissa on ja mikä tuon laskurin virka on?
No mieti hetki, ehkä se avautuu.

Niille, jotka eivät jaksa miettiä, tarkastajan ilmestyessä näköpiiriin näytät aika tyhmältä, kun laskuri raksuttaa sekunteja samalla kun sulle kirjoitetaan tarkastusmaksua. Oon aika monta kännykän paniikkiräpläystä todistanut stadin metrossa. Ja sitten vertaillaan aikaleimoja ja kuunnellaan turhia selityksiä.

Muuten olen sitä mieltä, että Lontoon malli on paras. Kortilla pyöröportista sisään ja ulos.
 
En ihan ymmärtänyt. Suomessa lippu pitää ostaa ennen kulkuneuvoon astumista, mitään aktivointeja ei tarvita ja minuutteja ei tarvitse laskea, eikä selitykset auta. Mutta ehkä en ymmärtänyt jotain. Mitä nerokasta tuossa aktivoinnissa on ja mikä tuon laskurin virka on?
Tuo "nerokas" kuullosti hankalalta, sellaiselta missä tulee niitä asiakasmokia. tai sitten ymmärsin kuvauksen väärin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 494
Viestejä
4 743 885
Jäsenet
77 339
Uusin jäsen
eltsu37

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom