Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[Paapaa]

Niille, jotka eivät jaksa miettiä, tarkastajan ilmestyessä näköpiiriin näytät aika tyhmältä, kun laskuri raksuttaa sekunteja samalla kun sulle kirjoitetaan tarkastusmaksua. Oon aika monta kännykän paniikkiräpläystä todistanut stadin metrossa. Ja sitten vertaillaan aikaleimoja ja kuunnellaan turhia selityksiä.

Yhä edelleen: mikä tuon laskurin pointti on? Jos ajatus on se, että lippu ei ole voimassa ennen kuin laskuri on laskenut loppuun, niin se samalla tarkoittaa että pariin minuuttiin oston ja aktivoinnin jälkeen lippu ei yhä edelleen ole validi. Ei siis kuulosta kovin hyvältä systeemiltä. Ostat lipun, aktivoit lipun, odottelet N minuuttia pysäkillä ja missaat vuorosi, astut seuraavaan.

Mun käsittääkseni Suomessa ei kenenkään tarvitse manuaalisesti aikaleimoja vertailla. Itse nousin päätepysäkiltä junaan, joten tarkastajan laite näkee suoraan oliko lippu ostttu kun juna nytkähti liikkeelle. Ei ollut -> tarkastusmaksu. En tiedä, miten tuo toimii esim. bussissa ja raitiovaunuissa, mutta nykyään on joka välineessä GPS-seuranta, joten silläkin saadaan aika tarkka aika pysäkiltä lähdölle.

Aukoton systeemi olisi sellainen, että kulkuneuvoon ei edes voisi mennä sisälle ilman voimassa olevaa lippua. Mutta se hidastaa matkantekoa.

 

[Paapaa]

@Sompi, voisitko siirtää tuon sinun laite- ja softaongelmakeskustelun esim. tänne:

Ongelmat

Ongelmia laitteiden tai ohjelmistojen kanssa? Kysy täällä

bbs.io-tech.fi

Nuo ongelmasi eivät liity mitenkään digitalisaatioon. Kaikilla muilla nuo sivut toimivat ihan nätisti, joten kyse on vain sinun omista laitteista tai softista tai niiden säädöistä. Eikä tuolla keskustelulla ole mitään tekemistä digitalisaation kanssa. Ongelmat-alueelle voi perustaa ketjuja, joissa selvitellään tuollaisia asioita. Ehkä joku osaa auttaa solmujesi kanssa.

Kelan sivut toimivat täysin ongelmitta Firefox ESR-versiolla kun testasin macOS:llä.

 

[Tonnin Seteli]

Niille, jotka eivät jaksa miettiä, tarkastajan ilmestyessä näköpiiriin näytät aika tyhmältä, kun laskuri raksuttaa sekunteja samalla kun sulle kirjoitetaan tarkastusmaksua. Oon aika monta kännykän paniikkiräpläystä todistanut stadin metrossa. Ja sitten vertaillaan aikaleimoja ja kuunnellaan turhia selityksiä.

Minusta kuulostaa aika tyhmältä pakollinen kahden minuutin odotus lipun ostamisen ja junaan nousun välillä.

 

[Paapaa]

Kylläpä junalla matkustamisesta on tosiaan tehty vastenmielistä ja hankalaa. En tiennytkään, että paikallisliikenteen käytännöt ovat vielä sadistisempia kuin kaukoliikenteessä

Junalla matkustaminen ei ole yhtään vastenmielistä, eikä yhtään hankalaa. Eikä yhtään sadistisia. Siihen pystyvät lapset, vanhukset, kehitysvammaiset, varmasti myös sinäkin. Ostat lipun kännykällä, hyppäät junaan, näytät lipun kännykän ruudulta jos tarkastaja tulee kohdalle. Sovellus kertoo, mikä lippu pitää millekin matkalle ostaa, maksutapoja on monia.

Matkanteko on nykyään nopeampaa kun hitaat lippujenostajat eivät hidasta matkantekoa ostelemalla kuskilta lippuja. Kolikoita kaivavat mammat eivät enää aiheuta joka välissä 1-2 minuutin lisäodottelua. Nykyään lipun voi ostaa koska vain missä vain, toisin kuin aikaisemmin.

 

[love_doctor]

Tällainen autouutinen tuli taas vastaan, jossa digitalisaatio lisää mahdollisesti kustannuksia merkittävästi:

"Tuulilasiin liitetyn teknologian, kameroiden ja muiden sähköisten silmien yleistyminen tarkoittaa myös sitä, että jatkossa yksikin kiveniskemä voi riittää lasin vaihtoon."

"Asiantuntija uskoo muutoksen vaikuttavan merkittävästi tuulilasien asentamiseen ja korjaamiseen, sillä kameroiden ja auton turvallisuusjärjestelmien kalibroinneista tulee entistäkin elintärkeämpi vaihe huoltoa."

"Kameroissa ja tunnistimissa pienikin heitto voi johtaa siihen, että auton järjestelmät saavat virheellistä tietoa. Se voi ilmetä monin tavoin, lievemmillään siten, että esimerkiksi valoavustin tai sadetunnistin ei toimi totutulla tavalla. Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että auto ei tunnista normaaliin tapaan esteitä, muita autoja tai jalankulkijoita eikä osaa hätäjarruttaa. Tai se voi vaikka ohjata itsensä kaistalta ulos"

Eli tulevaisuudessa voi tulla ilman kaskoa ja lasivakuutusta ajaminen aika kalliiksi. Jos vertaa vanhaan autoon esim. vuodelta 2005, johon riittää vaihtaa lasi kerran 10 vuodessa (hinta 150 eur) ja pienet iskemät voi paikata ebaysta saatavalla euron tuubilla. Naarmut voi myös myllyttää pois. Tulevaisuudessa lasin voi joutua vaihtamaan vuosittain ja lämmitetty, häikäisy/uv-suojattu ja kameroilla + projektionäytöillä varustettu lasi voi maksaa vaihtoineen vaikkapa tonnin. Aika hurjalta kuulostaa kyllä, jos kiveniskemä voi pakottaa auton tietokoneen ohjaamaan ulos tieltä ja johtaa esim. kuskin kuolemaan. Mutta kuten aiemmin tuli esille, digitalisaatio on pelkkää voittoa keskimäärin.

 

[Sonic Empire]

Sanottiinko tuossa jossain, että kiveniskemä voi pakottaa auton tietokoneen ohjaamaan ulos tieltä jne.? Vai oliko taas omaa lapinlisää näihin juttuihin ja "uhkakuviin"?

 

[Paapaa]

digitalisaatio lisää mahdollisesti kustannuksia merkittävästi

No, suurin osa siitä tuulilasista ei ole minkään anturin tai kameran edessä. Eli jos siitä tuulilasin pinta-alasta 3% on antureiden edessä, niin karkeasti 3%:ssa kiveniskemistä edessä voi olla isompi remontti. 97%:ssa tapauksista lasia ei tarvitse vaihtaa.

Eli ehkei nyt panikoida taas tätäkin asiaa.

 

[Vaateri]

Eli tulevaisuudessa voi tulla ilman kaskoa ja lasivakuutusta ajaminen aika kalliiksi. Jos vertaa vanhaan autoon esim. vuodelta 2005, johon riittää vaihtaa lasi kerran 10 vuodessa (hinta 150 eur) ja pienet iskemät voi paikata ebaysta saatavalla euron tuubilla. Naarmut voi myös myllyttää pois. Tulevaisuudessa lasin voi joutua vaihtamaan vuosittain ja lämmitetty, häikäisy/uv-suojattu ja kameroilla + projektionäytöillä varustettu lasi voi maksaa vaihtoineen vaikkapa tonnin. Aika hurjalta kuulostaa kyllä, jos kiveniskemä voi pakottaa auton tietokoneen ohjaamaan ulos tieltä ja johtaa esim. kuskin kuolemaan. Mutta kuten aiemmin tuli esille, digitalisaatio on pelkkää voittoa keskimäärin.

En nyt aivan pysynyt perässä, että miksi lasi vanhaan autoon vaihdetaan kerran 10 vuodessa ja uuteen autoon vuosittain? Tuleeko vaihtoa vaativia osumia siis niin paljon lisää? Vai aiheuttavatko ne pienetkin, joita voi ebay-tuubilla korjata, vaihdon tulevaisuudessa?

T. Kerran kiveniskemän (luulen että oli itse asiassa nasta) tuulilasiin 20 vuoden aikana saanut.

 

[love_doctor]

No, suurin osa siitä tuulilasista ei ole minkään anturin tai kameran edessä. Eli jos siitä tuulilasin pinta-alasta 3% on antureiden edessä, niin karkeasti 3%:ssa kiveniskemistä edessä voi olla isompi remontti. 97%:ssa tapauksista lasia ei tarvitse vaihtaa.

Eli ehkei nyt panikoida taas tätäkin asiaa.

Eroa on kuitenkin vanhaan. Olen lukenut, että esim. lämmitetty tuulilasi halkeaa herkemmin iskemistä kuin vanhanaikainen. Eli iskemän vaikutus ei välttämättä jää paikalliseksi.

 

[love_doctor]

Sanottiinko tuossa jossain, että kiveniskemä voi pakottaa auton tietokoneen ohjaamaan ulos tieltä jne.? Vai oliko taas omaa lapinlisää näihin juttuihin ja "uhkakuviin"?

Otin suoria lainauksia jutusta ja korostin tekstin. Oletko sokea?

 

[Zener]

No mieti hetki, ehkä se avautuu.

Niille, jotka eivät jaksa miettiä, tarkastajan ilmestyessä näköpiiriin näytät aika tyhmältä, kun laskuri raksuttaa sekunteja samalla kun sulle kirjoitetaan tarkastusmaksua. Oon aika monta kännykän paniikkiräpläystä todistanut stadin metrossa. Ja sitten vertaillaan aikaleimoja ja kuunnellaan turhia selityksiä.

Muuten olen sitä mieltä, että Lontoon malli on paras. Kortilla pyöröportista sisään ja ulos.

Tuossa on kyllä riskinä, että joku kompuroi siinä junan rappusilla sen sekuntilaskurin verran, että se juoksee nollaan.

Kaveriporukka tai jengi saattaa tahallisesti hidastella junan rappusilla myös, että viimeisen kaverin laskuri on nollassa. Filmaa, että kaatui ja jalkaan koskee.

Kaikki joutuu sitten tätä odottelemaan.

 

[Paapaa]

Eroa on kuitenkin vanhaan.

Kun keksimällä keksii ja oikein yrittää, niin kaikessa voi nähdä kamalia peikkoja. Hyvin epätodennäköinen osuma juuri arkaan kohtaan tuulilasia ei nyt ole kovin iso ongelma kun mietitään mitä hyötyjä ne anturit ajamiselle ja turvallisuudelle voivat tuoda. Tai se lasin lämmittäminen näin pohjolassa.

 

[love_doctor]

Kun keksimällä keksii ja oikein yrittää, niin kaikessa voi nähdä kamalia peikkoja. Hyvin epätodennäköinen osuma juuri arkaan kohtaan tuulilasia ei nyt ole kovin iso ongelma kun mietitään mitä hyötyjä ne anturit ajamiselle ja turvallisuudelle voivat tuoda. Tai se lasin lämmittäminen näin pohjolassa.

Turvallisuus voi parantua, mutta käyttökustannukset nousta. On tämä esimerkiksi vanhoilla edullisilla autoilla ajaville huomattava kustannusten nousu.

 

[JCSH]

Ihmettelen kyllä, miten tyhmä on se ihminen, jolle on tullut ensimmäisenä mieleen, että tuollaiset aktiivisesti auton hallintaan puuttuvat teknologiat olisivat jotenkin hyvä idea. Ja nyt niitä vielä pakotetaan liittovaltion tasolla kaikkiin uusiin autoihin, vaikka ne ovat selvästikin todella huono idea.

Kuten täällä jo useaan otteeseen todettiin, noiden positiivisesta vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen on vaikka kuinka paljon näyttöjä. ESC:n kohdalla puhutaan jostain 30-50% pienemmästä riskistä joutua onnettomuuteen, olosuhteista ja onnettomuuden tyypistä riippuen. Vastaavasti AEB vähentää peräänajoja 20-50%.

Eli sä voit toistella sun perstuntumaa siitä, että nuo olisivat huonoja niin paljon kuin sua huvittaa. Mutta faktat ovat toisenlaiset ja noi järjestelmät tekevät liikenteestä merkittävästi turvallisemman.

 

[Paapaa]

On tämä esimerkiksi vanhoilla edullisilla autoilla ajaville huomattava kustannusten nousu.

Turvallisuuden parantuminen laskee myös niiden kustannuksia, jotka välillä joutuvatkin maksamaan uuden tuulilasin. Turvallisuuden parantuminen laskee vakuutusmaksuja ja kerättyjä veroja kun harvempi auto joutuu onnettomuuteen ja harvempi kuski tai matkustaja kuolee tai loukkaantuu. Näistä ei tule suoraan laskua kuten tuulilasista, mutta lasku silti. Tuon jutun perusteella tuo tuulilasin vaihtaminen ei vaikuta kovin isolta ongelmalta. Oman auton noin 10 viimeisestä kiveniskemästä yksikään ei ole osunut kameran alueelle. Joku voi laskea tarkan prosentin tuon todennäköisyydelle. Veikkaan joitain prosentteja. Lisäksi kamera on tuulilasin yläosassa, jossa kulma on vielä loivempi kuin tuulilasin alaosassa.

 

[Frankie]

Tuossa on kyllä riskinä, että joku kompuroi siinä junan rappusilla sen sekuntilaskurin verran, että se juoksee nollaan.

Kaveriporukka tai jengi saattaa tahallisesti hidastella junan rappusilla myös, että viimeisen kaverin laskuri on nollassa. Filmaa, että kaatui ja jalkaan koskee.

Kaikki joutuu sitten tätä odottelemaan.

En kyllä ymmärrä, mitä tässä ajetaan takaa. Käytäntö on siis se, että aktivoit lipun vaikka viis minsaa ennen spåran, dösän tai metron saapumista. Marssit sisään aktiivisella lipulla, kuten tapoihin kuuluu. Turisti ostaa kolmen päivän lipun ja aktivoi sen heti ostettuaan. Tuollahan ei siis ole mitään muuta merkitystä kuin se, että tarkastajan nähdessään ostaminen on myöhäistä. Pummeille ihan oikein.

 

[Copper]

En kyllä ymmärrä, mitä tässä ajetaan takaa. Käytäntö on siis se, että aktivoit lipun vaikka viis minsaa ennen spåran, dösän tai metron saapumista. Marssit sisään aktiivisella lipulla, kuten tapoihin kuuluu. Turisti ostaa kolmen päivän lipun ja aktivoi sen heti ostettuaan. Tuollahan ei siis ole mitään muuta merkitystä kuin se, että tarkastajan nähdessään ostaminen on myöhäistä. Pummeille ihan oikein.

Entäs jos se spåra, dösä, tai metro tuleekin neljä minsaa etuajassa? Otat sitten seuraavan, kun se saatanan laskuri vasta raksuttaa. Samalla vaivalla kun laittaa sen laskurin juoksemaan, ostaisi sen lipunkin. HSL:n sovelluksessa saa kyllä valittua lipun alkamisajankohdan. Ei tosin sekään auta, jos kyyti tulee etuajassa (niinkin sattuu yllättävän usein, ainakin bussiliikenteessä).

 

[PCB]

En kyllä ymmärrä, mitä tässä ajetaan takaa. Käytäntö on siis se, että aktivoit lipun vaikka viis minsaa ennen spåran, dösän tai metron saapumista. Marssit sisään aktiivisella lipulla, kuten tapoihin kuuluu. Turisti ostaa kolmen päivän lipun ja aktivoi sen heti ostettuaan. Tuollahan ei siis ole mitään muuta merkitystä kuin se, että tarkastajan nähdessään ostaminen on myöhäistä. Pummeille ihan oikein.

En ole koskaan kuullu mistään yhtä älyvapaasta systeemistä. Näppärä asiakas ostaisi lipun 10 sekunnissa aktiiviseksi, mutta koska typerä systeemisuunnittelija on saanut älynväläyksen, kaikki kärsivät jostakin 2 minuutin keinotekoisesta viiveestä, joka tuhoaa koko systeemin nopeuden. Ilmeisesti tavoitteena on kyykyttää asiakasta ja saada aikaan epäoikeudenmukaisia tarkastusmaksuja.

 

[Frankie]

Mikä helvetti tossa on vaikeeta tai muuten erilaista Suomen älyvapaisiin systeemeihin verrattuna? Et astu kulkuvälineeseen tai edes laiturille ilman aktiivista lippua. Jos aktivointi on kesken, kun on sekuntiaikataulu, niin sitten odotat tai otat tietoisen riskin. Mutta itku ei auta, jos nalli napsahtaa.

 

[Frankie]

En ole koskaan kuullu mistään yhtä älyvapaasta systeemistä. Näppärä asiakas ostaisi lipun 10 sekunnissa aktiiviseksi, mutta koska typerä systeemisuunnittelija on saanut älynväläyksen, kaikki kärsivät jostakin 2 minuutin keinotekoisesta viiveestä, joka tuhoaa koko systeemin nopeuden. Ilmeisesti tavoitteena on kyykyttää asiakasta ja saada aikaan epäoikeudenmukaisia tarkastusmaksuja.

Et sä metrossakaan osta 10 s lippua, kun näet tarkastajan. Tai voit ostaa, mutta saat tarkastusmaksun, kun sitä aikaleimaa syynätään joka tapauksessa. Noita tilanteita varten eri toimijoilla on omat systeeminsä. Mun mielestä Prahan systeemi on selkeämpi kuin Helsingin. Menee niin väsyneeksi väännöksi, etten jaksa enempää.

 

[Yare]

Entäs jos se spåra, dösä, tai metro tuleekin neljä minsaa etuajassa? Otat sitten seuraavan, kun se saatanan laskuri vasta raksuttaa. Samalla vaivalla kun laittaa sen laskurin juoksemaan, ostaisi sen lipunkin. HSL:n sovelluksessa saa kyllä valittua lipun alkamisajankohdan. Ei tosin sekään auta, jos kyyti tulee etuajassa (niinkin sattuu yllättävän usein, ainakin bussiliikenteessä).

Mutta eikös lippujen voimassaoloaika ole sen verran pitkä, että lipun voi ihan huoletta ostaa reilusti etukäteen? HSL:n AB-lipun kesto 80 min. En tiedä mikä on ajallisesti pisin matka jonka tuolla voi matkustaa, mutta tuskin on lähelläkään 80 minuuttia. Toisin sanoen 15 minuutin ratikkamatkan voi vielä tehdä tunninkin päästä.

 

[PCB]

Et sä metrossakaan osta 10 s lippua, kun näet tarkastajan. Tai voit ostaa, mutta saat tarkastusmaksun, kun sitä aikaleimaa syynätään joka tapauksessa. Noita tilanteita varten eri toimijoilla on omat systeeminsä. Mun mielestä Prahan systeemi on selkeämpi kuin Helsingin. Menee niin väsyneeksi väännöksi, etten jaksa enempää.

Suomessa ostan lipun, ja astun 1 sekunnin päästä laillisella lipulla liikennevälineeseen, enkä kärsi 2 minuutin viiveestä ja jää tukkimaan laituria. Yksinkertaista. Metrossa lipun ostamista en ajatellut, minusta olennaista on että systeemi toimii maksavalla asiakkaalle hyvin. Asiakas on tärkein, tarkastaja sivujuonne.

 

[Frankie]

Suomessa ostan lipun, ja astun 1 sekunnin päästä laillisella lipulla liikennevälineeseen, enkä kärsi 2 minuutin viiveestä ja jää tukkimaan laituria. Yksinkertaista.

Et metroon. Ostat sen ennen leimausportteja.

 

[PCB]

Et metroon. Ostat sen ennen leimausportteja.

Ja tämä muuttaa käsiteltävää asiaa miten? Edelleenkään ei ole selvinnyt, mikä tuossa laskurissa on sitä positiivista, mihin se auttaa?

 

[Frankie]

Ja tämä muuttaa käsiteltävää asiaa miten? Edelleenkään ei ole selvinnyt, mikä tuossa laskurissa on sitä positiivista, mihin se auttaa?

Otetaan nyt vielä rautalangasta. Iso osa julkisia käyttävistä käyttävät kausilippuja. Ja varmaan noista suurin osa ostaa kausilippunsa jo kotona. Otetaan hyvin tavallinen ihminen esimerkiksi, eli minä itse. Tajuan matkalla metrolle, että mullahan lippu vanheni jo eilen. Ostan kävelyn aikana uuden, lippu voimassa jo ennen asemaa. Kaikki ok. Tai jos tiedän, että kausilippua ei tule käytettyä, ostan sarjalipun. Siitä pitää muistaa aktivoida lippu ENNEN LAITURILLE menoa (se lukee isolla monessa paikassa asemilla). Leimauslaitteiden kohdalla on vielä aikaa aktivoida. Lippu voimassa, sääntöjä noudatettu.

Mutta jos tajuankin rappusten alapäässä, että jumalauta, smurffiarmeija vastassa laiturilla vartijoiden kera. Mulla ei ole voimassa olevaa lippua. Voin yrittää aktivoida sarjalipusta lipun, tai jos ei ole sarjalippua aktiivisena, kertalippuakin voi yrittää. Pelkkää lippua tarkistellen näyttäisi siltä, että mulla on mukamas voimassa oleva lippu. Mutta nuo paskiaiset, ei kun anteeksi vain työtään tekevät tarkastajat on ohjeistettu pummin perkeleitä vastaan tarkistamaan sen aikaleiman. Ja saan tarkastusmaksun, koska mulla ei selvästikään ollut aikomustakaan ostaa/aktivoida lippua, ennen kuin huomasin pienet siniset otukset.

Miten tämä sitten erottautuu tuosta laskurisysteemistä? No siten, että siitä näkee heti, että too late, laskuri vielä raksuttamassa. Suomessa se laskuri on ulkoistettu tarkastajille ja liputtomia selittäjiä riittää vielä tuossa vaiheessa, koska älyvapaa systeemi kannustaa siihen. Miksi pitää olla epäselvä systeemi, kun voi tehdä selvänkin systeemin? Tätä selkeämmin en osaa asiaa esittää.

En edelleenkään ymmärrä, miksi se lippu pitää pystyä ostamaan sillä samalla sekunnilla kun astutaan vekottimaan. Matka on ollut tiedossa jo vaikka kuinka pitkään ja aikaa lipun ostamiseen on ihan älyttömästi. Ethän se lentokoneeseenkaan osta lippua koneen ovella. Sulla on oltava lippu jo ennen turvatarkastusta.

 

[Copper]

Mutta eikös lippujen voimassaoloaika ole sen verran pitkä, että lipun voi ihan huoletta ostaa reilusti etukäteen? HSL:n AB-lipun kesto 80 min. En tiedä mikä on ajallisesti pisin matka jonka tuolla voi matkustaa, mutta tuskin on lähelläkään 80 minuuttia. Toisin sanoen 15 minuutin ratikkamatkan voi vielä tehdä tunninkin päästä.

Pihinä yrittää ehtiä vielä tekemään samalla lipulla paluumatkan, jos joutuu jossain pikaiseen käymään. D-vyöhykkeeltä alkaa minuutitkin välillä vaikuttamaan. Yleensä bussilipun joutuu ostamaan uusiksi, tai sitten kävellä asemalta kotia.

 

[JCSH]

Sitä henkilöä, jota sinä kutsut "tarkastajaksi", normaalit rehelliset ihmiset kutsuvat konduktööriksi ja olettavat, että sen lipun voi häneltä ostaa.

Siis jos kyse on paikallisliikenteestä, kerta puhe oli metrosta, niin eihän siellä mitään konduktöörejä ole koskaan(?) ollut. Vaan juurikin niitä tarkastajia.

 

[The Grenadier]

Siis jos kyse on paikallisliikenteestä, kerta puhe oli metrosta, niin eihän siellä mitään konduktöörejä ole koskaan(?) ollut. Vaan juurikin niitä tarkastajia.

Ja junassa ei pysty konduktöörilta ostamaan lippua. Ja metrossahan noita ei olekaan. Kyllä muuten kuulostaa älyvapaalta tuo Prahan lippu-systeemi. Jos julkisia käyttää, tulee usein tilanteita että se lippu ostetaan sekunneissa kun värkki on tulossa, eli joku kahden minuutin viive kyllä palvele ketään. Missään metron portaissa ei tule tilannetta että näet ylälaiturilta alhaalla odottavat smurffit ja kerkeät tilaamaan lipun pelastuen sakoilta. Tai sitten tässä on joku hyvä perustelu taustalla mikä ei ole tullut ilmi.

 

[Frankie]

No justhan tossa @Paapaa n. 500 viestiä sitten kertoi saaneensa lähijunassa tarkastusmaksun, kun osti kiireessä sen lipun lähijunaan ~ovien mennessä kiinni. Tutustukaa niihin käyttöehtoihin älkääkä mutisko.

 

[Paapaa]

Siis jos kyse on paikallisliikenteestä, kerta puhe oli metrosta, niin eihän siellä mitään konduktöörejä ole koskaan(?) ollut. Vaan juurikin niitä tarkastajia.

Oli niissäkin konduktööri (tai joku muu nimike), jolta sai ostaa lippuja vaunuissa, jotka oli merkattu lipunmyyntivaunuiksi. Tarkastajat oli erikseen. Nykyään on sitten vain tarkastajia.

 

[Paapaa]

No justhan tossa @Paapaa n. 500 viestiä sitten kertoi saaneensa lähijunassa tarkastusmaksun, kun osti kiireessä sen lipun lähijunaan ~ovien mennessä kiinni. Tutustukaa niihin käyttöehtoihin älkääkä mutisko.

Juuri näin. Ja sain siis tarkastusmaksun vaikka ei ollut mitään minuuttien laskureita, sillä tarkastaja näkee suoraan laitteeltaan milloin ostin lipun ja milloin juna lähti.

En myöskään minä kannata mitään minuuttien jäähyä, jonka aikana lippu ei ole voimassa vaikka sen on jo maksanut. Käytettävyyden oltava ykkönen ja teknologia kyllä ratkaisee ajan kanssa pummilla matkustamiset jos se on liian suuri ongelma.

 

[Frankie]

En myöskään minä kannata mitään minuuttien jäähyä, jonka aikana lippu ei ole voimassa vaikka sen on jo maksanut. Käytettävyyden oltava ykkönen ja teknologia kyllä ratkaisee ajan kanssa pummilla matkustamiset jos se on liian suuri ongelma.

En mäkään niitä kannata, toki kannatan selkeyttä. Ja kuten sanoin, kaikkein eniten kannatan sitä, että ei pääse edes portista läpi vilauttamatta maksuvälinettä/voimassa olevaa lippua. Se metrojen automaattiovien kokeilu muutama vuosi sitten oli todella kallis ja idioottimainen kokeilu. Tosin sillä ei yritetty suitsia liputta matkustamista vaan edesauttaa automaattimetroja. Olisivat satsanneet ne porttirahat niihin pyöröportteihin asemien yläpäähän. Siinä olisi ollut hyödyllistä digitalisaatiota.

 

[Sonic Empire]

Sitä henkilöä, jota sinä kutsut "tarkastajaksi", normaalit rehelliset ihmiset kutsuvat konduktööriksi ja olettavat, että sen lipun voi häneltä ostaa.

Konduktööri ja lipuntarkastaja ovat kaksi eri henkilöä. Toinen on junailija joka huolehtii että matkustajilla on kaikki kunnossa ja toinen tarkistaa lippuja.

 

[Frankie]

Sillä on merkitystä, kuka tilaston on laatinut. Jos tilaston laatija on poliittisesti ohjattu valtiollinen taho, kuten esimerkiksi Trafi, niin jostain ministeriöstä on voinut ihan konkreettisesti tullut käsky laatia tietyllä tavalla valheellinen tilasto.

Salaliitto siellä, salaliitto täällä. Jos mun pitää valita, luotanko vakuutusyhtiöön vai valtion virastoon, sata kertaa sadasta virasto. Vakuutusyhtiöt ovat yrityksiä, jotka tähtäävät taloudelliseen voittoon. Sun epäily poliittisesta ohjailusta perustuu pelkästään omaan hämärään ajatusjuoksuusi.

 

[root]

Takavetoinen Lada yhtenä esimerkkinä loistaa tilastossa hyvin turvallisena autona, minkä huomaa sivulla 84 olevasta taulukosta. Sivulla 60 olevassa taulukossa näkyy, että uudemmilla autoilla kolaroidaan enemmän. Erityisesti tilaston kokoamishetkellä vuoden vanhoilla vuoden 2011 autoilla on kolaroitu paljon.

Sivu 60: viittaat vahinkojen määrään taulukossa, missä ei oteta huomioon kuinka monta vakuutettua ajoneuvoa on missäkin ikäryhmässä?
Sivu 84: Ok, tässä taulukossa on vahinkojen määrä suhteutettuna ajoneuvojen määrään. Mutta ei huomioida ajokilometrejä, kuljettajan ikää, kuljettajan sukupuolta eikä sitä missäpäin autoilla liikutaan.

Äkkiseltään katsottuna hassua, että noilla tilastoilla yrittää perustella autojen välisiä eroja ja paremmuuksia.

 

[Frankie]

Äkkiseltään katsottuna hassua, että noilla tilastoilla yrittää perustella autojen välisiä eroja ja paremmuuksia.

Mä räjähdin nauruun jo takavetoisen Ladan kohdalla. Mulla on aika monesta yksilöstä ajokilsoja takana. Ja itse asiassa ainoan kolarini olen moisella ajanut. Toisen kerran pyörähdin tieltä, kun takarenkaista lähti pito alamäessä. Joojoo, turvallinen on, jos vakuutusyhtiö niin kerran sanoo.

 

[JCSH]

En tiedä, mihin tilastoihin viittaat, mutta ainakin vakuutusyhtiöiden kokoamien tilastojen perusteella vaikuttaisi siltä, että yksinkertaisemmat autot ovat turvallisempia. Takavetoinen Lada yhtenä esimerkkinä loistaa tilastossa hyvin turvallisena autona, minkä huomaa sivulla 84 olevasta taulukosta. Sivulla 60 olevassa taulukossa näkyy, että uudemmilla autoilla kolaroidaan enemmän. Erityisesti tilaston kokoamishetkellä vuoden vanhoilla vuoden 2011 autoilla on kolaroitu paljon.

http://sininenankka.dy.fi/~sami/Liikennevahinkotilasto%202012.pdf

Sillä on merkitystä, kuka tilaston on laatinut. Jos tilaston laatija on poliittisesti ohjattu valtiollinen taho, kuten esimerkiksi Trafi, niin jostain ministeriöstä on voinut ihan konkreettisesti tullut käsky laatia tietyllä tavalla valheellinen tilasto. Vakuutusyhtiöiden kokoamaa tilastoa pidän luotettavana, koska koko vakuutusmatematiikka ja liikennevakuutusten hinnat perustuvat siihen tilastoon. Jos tilasto näyttää väärin, niin vakuutusyhtiöiden toiminta voi silloin sen seurauksena muuttua tappiolliseksi. Vakuutusyhtiöillä on siis ihan konkreettinen intressi luoda mahdollisimman rehellinen tilasto.

Kaikenlaisiin (optisiin) antureihin perustuvat tekniikat menevät sekaisin jo siitä, että lasissa on lunta, jäätä tai muuta likaa. Ei siihen edes mitään säröjä ja kiveniskemiä tarvita. Kunnossa ollessaankin ne toimivat arvaamattomasti ja saattavat yllättäen ajaa auton päin puuta, vastaantulijaa tai kevyttä liikennettä.

Siis vaikka pidänkin tuota turvallisuudella argumentointia ja sen perusteella vapauden rajoittamista sekä lisäkustannusten luomista vastenmielisenä, niin tässä tapauksessa on sen lisäksi vieläpä todettava, että tuo turvallisuudella argumentointi näyttäisi olevan helposti debunkattavissa.

Et sä nyt oikeasti voi olla tosissasi. Kuinkahan paljon niitä takavetoisia Ladoja oli vielä liikenteessä vuonna 2012? Nuo luvut ovat täysin merkityksettömiä ilman tietoa siitä, että kuinka paljon kyseisiä autoja on ylipäätänsä liikenteessä ja kuinka paljon niillä ajetaan vuodessa.

Esimerkiksi ESC:n tuomasta lisäturvallisuudesta, kaikki otteita Wikipediasta:

Numerous studies around the world have confirmed that ESC is highly effective in helping the driver maintain control of the car, thereby saving lives and reducing the probability of occurrence and severity of crashes.[36] In the fall of 2004, the American National Highway and Traffic Safety Administration (NHTSA) confirmed international studies, releasing results of a field study of ESC effectiveness in the USA. The NHTSA concluded that ESC reduces crashes by 35%. Additionally, SUVs with stability control are involved in 67% fewer accidents than SUVs without the system. The United States Insurance Institute for Highway Safety (IIHS) issued its own study in June 2006 showing that up to 10,000 fatal US crashes could be avoided annually if all vehicles were equipped with ESC.[37] The IIHS study concluded that ESC reduces the likelihood of all fatal crashes by 43%, fatal single-vehicle crashes by 56%, and fatal single-vehicle rollovers by 77–80%.

AEB:n osalta taaskin:

A 2015 study based on European and Australasian data suggests the AEB can decrease rear-end collisions by 38%.

In April 2019, IIHS/HLDI considered real-world benefits of crash avoidance technologies, based on rates of police-reported crashes and insurance claims. Forward collision warning plus autobrake is associated with a 50% decrease in front to rear crashes and a 56% decrease in front to rear crashes with injuries, while forward collision warning alone is associated with only a 27% decrease in front to rear crashes and an only 20% decrease in front to rear crashes with injuries. The rear automatic braking is considered to have generated a 78% decrease in backing crashes (when combined with the rearview camera and parking sensor).
A 2020 Italian study suggests AEB reduces rear-end collision by 45% based on data from event data recorders in a sample of 1.5 million vehicles in 2017 and 1.8 million in 2018, for recent vehicles.

Että joo, sun mutuilut ovat kyllä juurikin sitä mutuilua.

Itse olen nyt ajellut AEB:lla varustetuilla autoilla kohta 10 vuotta, kolmella eri autolla. Ovat toimineet erittäin hyvin ja luotettavasti, oikeastaan pelkästään sellainen loskapaska keli on aiheuttanut sen, että tutka blokkaantuu täysin. Kun tuo tapahtuu, niin auto ilmoittaa, että AEB on poissa käytöstä, ole hyvä ja putsaa sensori.
Eikä se aja mitään päin, kerta sen tehtävänä on vain tehdä hätäjarrutus, jos huomaa edessä jotain. Että sä nyt kyllä kiskot näitä sun kauhuskenaarioita aikalailla täysin hatusta.

 

[Sonic Empire]

Takavetoiset kanttiladat turvallisempia kuin nykyautot ja muut Aku Ankan parhaat.

 

[Tonnin Seteli]

En nyt aivan pysynyt perässä, että miksi lasi vanhaan autoon vaihdetaan kerran 10 vuodessa ja uuteen autoon vuosittain? Tuleeko vaihtoa vaativia osumia siis niin paljon lisää? Vai aiheuttavatko ne pienetkin, joita voi ebay-tuubilla korjata, vaihdon tulevaisuudessa?

T. Kerran kiveniskemän (luulen että oli itse asiassa nasta) tuulilasiin 20 vuoden aikana saanut.

Se 10 vuotta taisi olla arvio tuulilasin elinkaaresta jos se ei vaurioidu. Olisi ihan hyvä vaihtaa kerran ajoneuvon elinkaaren puolivälissä, ettei ihan hiekkapuhalletulla ajella.

Joo, en myöskään ihan käsittänyt tätä laskelmaan.

 

[Frankie]

Eihän Ladassa kehtaa olla kukaan muu kuin se kuski. Mikään ihme, jos ei tuu henkilövahinkoja.

 

[Kingofflies]

Eikö verkon tietoturvan selvittäminen ole jo riittävän hyvä syy? Itse en ainakaan mitään iPhonea (joita siellä verkossa näytti olevan aika paljonkin) tai vastaavaa laitetta yhdistäisi verkkoon, johon kuka tahansa voi perustaa vaikka oman DHCP-palvelimen ja mainostaa siinä omaa DNS-palvelinta, johon nuo puhelimet ja muut tietoturvaltaan puutteelliset laitteet sitten automaattisesti luottavat. iPhonet taitavat vieläpä automaattisesti yhdistää salasanattomaan WLANiin aina kun sellainen on saatavilla.

Lyhyesti: Ei ole.
Et saa toisten verkkoja skannata ilman toimeksiantoa/lupaa. Ja yleensä noissakin on tarkat rajoitukset, mitä tietoturva-auditissa saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Yritykset tilaa tietoturva-auditteja tietoturvayrityksiltä, kuten esim. Nixu ja muut vastaavat. Ei niitä itse-oppineet protokollapinon/käyttiksen/telnetin koodaajat ex-tempore saa tehdä. Kuten olen monta kertaa koittanut sulle kertoa.

 

[Frankie]

Siis pitää vain luottaa, että tietoturva on kunnossa? Asiasta itse selvän ottaminen on rikos?

Multa meni nyt ohi, mihin verkkoon ja millä päätelaitteella olet liittymässä, jos tietoturva huolestuttaa?

 

[teppo mörkö]

En tiedä, mihin tilastoihin viittaat, mutta ainakin vakuutusyhtiöiden kokoamien tilastojen perusteella vaikuttaisi siltä, että yksinkertaisemmat autot ovat turvallisempia. Takavetoinen Lada yhtenä esimerkkinä loistaa tilastossa hyvin turvallisena autona, minkä huomaa sivulla 84 olevasta taulukosta. Sivulla 60 olevassa taulukossa näkyy, että uudemmilla autoilla kolaroidaan enemmän. Erityisesti tilaston kokoamishetkellä vuoden vanhoilla vuoden 2011 autoilla on kolaroitu paljon.

yritätkö tarkoituksella harhaanjohtaa? taulukossa nimenomaan todetaan, että vanhemmilla autoilla kolaroidessa on 50% suurempi todennäköisyys kuolla

 

[Kingofflies]

Siis pitää vain luottaa, että tietoturva on kunnossa? Asiasta itse selvän ottaminen on rikos?

Lyhyesti: On, KKO on niin todennut.
Millä tavalla ymmärrät tietoturvaa paremmin, jos porttiskannaat esim. VR junaverkon? Millaisia tietoturvauhkia siitä käy ilmi? Jos olet riittävän kyvykäs käyttämään porttiskannausta, sinulla pitäisi olla ymmärrys tietää, saako niin tehdä.
Ja vaikka tuo KKO päätös sinusta järjetön on, se on voi-voi ja nyyh. Kko päätöksissä on vielä se, että niitä usein pidetään ennakkopäätöksinä. Joten turha sun on täällä valittaa ja selitellä moraalisia motiivejasi. Laittomaksi tuo on todettu. Se nyt on lähinnä kiinni, onko poliisilla resursseja ja riittäviä lähtötietoja alkaa asiaa tutkia.

 

[JCSH]

Siellä on sarakkeet "H-vah lkm / 100 vah", joka tarkoittaa "henkilövahinkojen lukumäärä suhteutettuna automallin kaikkien vahinkojen lukumäärään (100 vahinkoa)", ja "Yks h-vah / 100 vah", joka tarkoittaa "henkilövahinkoon johtaneiden yksittäisvahinkojen lukumäärä suhteutettuna automallin kaikkien vahinkojen lukumäärään (100 vahinkoa)". Luvut ovat suhteellisia, eikä niihin vaikuta se, montako kappaletta kyseistä ajoneuvomallia on liikenteessä. Eiväthän Ladat kyllä mitään harvinaisia ole.

Nuo kertovat ainakin jotain siitä, miten turvallinen auto on silloin, kun vahinko sattuu.

Vahinkojen määrää suhteessa ajokilometreihin ei tilastoida, koska ajettuja ajokilometrejä ei tilastoida. Automallien kolarointiherkkyydestä voidaan siis esittää vain arvauksia. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että joko vanhoja yksinkertaisempia autoja ei vain keskimäärin kolaroida niin pahasti kuin enemmän turvavarusteita sisältäviä autoja (kuljettaja saattaa esim. saada hidastettua vauhtia ennen törmäystä, kun taas aktiivisia ajoavustimia sisältävä auto saattaa yllättäen itse ohjata itsensä päin estettä ilman että kuski ehtii tehdä mitään), tai sitten turvavarusteet itsessään huonontavatkin turvallisuutta vaikkapa niin, että turvatyyny aiheuttaa lauetessaan hengenvaaralliset vammat. Mutta koska ajokilometrien määrää ei tosiaan tilastoida, niin asiasta voidaan esittää vain arvioita.

Vuonna 2012 jotain vanhoja Ladoja oli kyllä niin vähän liikenteessä, ettei niiden lukemat ole mitenkään tilastollisesti merkittäviä.

Lisäksi, meillä ei ole mitään tarvetta yrittää arpoa jotain epämääräistä tietoa noista luvuista, kerta meillä on noita mun lainaamia tutkimuksia useilta eri tahoilta. Noiden tutkimusten viesti on selvä, nuo uudet digitaaliset avustimet vähentävät onnettomuuksia merkittävästi.

 

[Kingofflies]

Multa meni nyt ohi, mihin verkkoon ja millä päätelaitteella olet liittymässä, jos tietoturva huolestuttaa?

Muistetaan, että tämä tietoturvasta huolissaan oleva ja sitä Nmapilla tutkiva henkilö on sama, joka ei näe ongelmaa telnet-protokollassa...

 

[Sonic Empire]

Vuonna 2012 jotain vanhoja Ladoja oli kyllä niin vähän liikenteessä, ettei niiden lukemat ole mitenkään tilastollisesti merkittäviä.

Lisäksi, meillä ei ole mitään tarvetta yrittää arpoa jotain epämääräistä tietoa noista luvuista, kerta meillä on noita mun lainaamia tutkimuksia useilta eri tahoilta. Noiden tutkimusten viesti on selvä, nuo uudet digitaaliset avustimet vähentävät onnettomuuksia merkittävästi.

Siinä kanttiladan törmäystesti. Siinäpä turvallinen auto.

 

[leffo]

Mutta eikös lippujen voimassaoloaika ole sen verran pitkä, että lipun voi ihan huoletta ostaa reilusti etukäteen? HSL:n AB-lipun kesto 80 min.

Kuvaavampi nimitys olisi vaihtoaika, ei voimassaoloaika. Ihmiset monesti matkustaa edestakaisin. Juuri kukaan ei osta lippua reilusti etukäteen koska se syö sitä vaihtoaikaa. Lipun vaihtoaika saa rauhassa vanhentua matkaan lähdettyä.

Vähän hölmöä ettei tuolla HSL sovelluksella voi ostaa juuri kulkuneuvoon noustua lippua sääntöjen mukaisesti, ja hieman riskeeraa tarkistusmaksun saamista jos näin tekee, koska joskus voi olla kiire ja ehtiä juuri kulkuneuvoon, ilman mahdollisuutta ostaa lippua etukäteen. Mutta se on sen sovelluksen rajoite.

En ihan ymmärtänyt. Suomessa lippu pitää ostaa ennen kulkuneuvoon astumista, mitään aktivointeja ei tarvita ja minuutteja ei tarvitse laskea, eikä selitykset auta.

Et oikein tiedäkään. Tietyissä tilanteissa Suomessa joutuu ostamaan lipun ennen kulkuneuvoon astumista. Ainoastaan metrossa se on kaikissa tilanteissa välttämätöntä.

Pääsääntöisesti Suomessa ostetaan kertalippu kulkuneuvosta, minkä edellytyksenä on siihen kulkuneuvoon nouseminen. (puhun tilanteesta jossa aktiivisella matkaajalla ei ole etukäteen ostettua kuukausilippua tai vastaavaa)

Myös HSL:n alueella voi vallan hyvin ostaa matkakortilla kertalipun siinä kulkuneuvossa. Tulevaisuudessa ehkä maksukortilla mikäli matkakorteista kokonaan luovutaan, kuten ehkä HSL näyttää haluavan. Matkakorttien suhteen on olemassa myös Waltti kortti, jonka idea olisi toimia kattavampana korttina kuin aluekohtaiset matkakortit taikka sovellukset. Isot kaupungit ovat omistajina mukana tuossa Waltissa, mutta jostain älyttömästä syystä eivät ole ottaneet sitä käyttöön omalla alueellaan, sitä käytetään lähinnä keskisuurissa kaupungeissa ja joissain pienemmissä.

Isommassa kuvissa idioottimainen ajatus että jokaisella alueella olisi oma sovelluksensa jonka kanssa leikkiä. Kun voisi olla yhtenainen matkakortti tai vielä parempaa, universaali maksukortti. Joistain syystä, ehkä tulevan kilpailun vapautumisen takia, nää yrittää viimeiseen asti pitää kiinni omista viritelmistään.

Muistetaan, että tämä tietoturvasta huolissaan oleva ja sitä Nmapilla tutkiva henkilö on sama, joka ei näe ongelmaa telnet-protokollassa...

Lähde? Sun mielikuvituksesi kuten porttiskannauksen kriminalisointikin?

 

[JCSH]

Edelleenkin nuo lukemat ovat suhteellisia, joten liikenteessä olevien autojen määrä ei edes vaikuta. Eikä se takavetolada mikään harvinainen auto ollut myöskään vuonna 2012.

Suhteelliset lukemat eivät merkkaa paskaakaan, jos otos on liian pieni. Kyllä ne takavetoladat olivat erittäin harvinaisia jo 2012.

Mutta kuitenkin, tuosta Ladasta jauhaminen on täysin turhaa. Laitoin jo nuo esimerkit siitä, miten nuo modernit turvallisuusavustimet vähentävät radikaalisti onnettomuuksia. Sä vain skippaat nuo tutkimukset ja jatkat jauhamista jostain epämääräisestä yli 10 vuotta vanhasta tilastosta.

 

[leffo]

Oli niissäkin konduktööri (tai joku muu nimike), jolta sai ostaa lippuja vaunuissa, jotka oli merkattu lipunmyyntivaunuiksi. Tarkastajat oli erikseen. Nykyään on sitten vain tarkastajia.

Lähijunissa edelleen liikkuu konduktöörejä. Lippuja lähijunissa ei ole 6 vuoteen myyty.

Vahinkojen määrää suhteessa ajokilometreihin ei tilastoida, koska ajettuja ajokilometrejä ei tilastoida.

Tietysti tilastoidaan.

Suhteelliset lukemat eivät merkkaa paskaakaan, jos otos on liian pieni. Kyllä ne takavetoladat olivat erittäin harvinaisia jo 2012.

Mutta kuitenkin, tuosta Ladasta jauhaminen on täysin turhaa.

Olisin erittäin samaa mieltä, ellei sitten useampi olisi innostunut juurikin tuosta. Aiemminhan Sompi oli maininnut kuinka edistyksellisessä Ladassa oli turvakori jo vuonna pieru. Pidin tätä melko raflaavana ja googletin asiaa, ja joskus tosiaan kauan sitten on ollut konsepti nimeltä " turvakori ". Löysin mm. että 70-luvun Audeissa vai oliko se Vw Passatissa olisi ollut turvakori. Tai mahdollisesti jossain Suomessa harvinaiseksi jääneessä K70 mallissa. On niitä siis ollut joten hyvin on voinut Ladankin kori olla...turvakori.

En ihan tarkkaan keksinyt ainakaan suomeksi, että mikä tämä varsinainen turvakori on. Mitä se varsinaisesti tarkoittaa, mikä tekee korista turvakorin. Selväähän se jokaiselle on ettei sellaisella ole mitään virkaa enää. Autoihin on tullut paljon merkittävimpiä uudistuksia kuten nämä turvavyöhykkeet tms. mikä crumple zone nyt onkaan. Millaisia lähinnä vasta 90-luvulla alkoi tulla, ja kunnolla yleistyä vasta 2000 luvulta lähtien. Tuosta turvakorista ei syntynyt sen enempää keskustelua.

Takavetoladojen vähäinen ja edustava osuus vakuutustilastoista tuskinpa selittyy niiden vähäsellä määrällä 2012. Ainakaan kaikkein eniten. Enemmän ne ovat jo tuolloin olleen harrasteautoja joilla ajetaan vähän ja enemmin hyvällä säällä, ja joiden kuljettajatkaan eivät ole kovin edustava otos koko väestöstä. Jos kyseisessä tilastossa olisi vielä (ollut) Wartburgeja, näyttäytyisivät nekin hyviltä vakuutustilastoissa, puhtaasti niiden harrastuksellisesta luonteesta.

Autoinahan ne ovat poikkeuksellisen vaarallisia huonon painojakauman ja heikon korin takia, pahempia kuin takaveto Ladat. En ole kyllä varma puhunko Wartburgeista vai kenties vanhoista Skodista ennen niiden siirtymistä etuvetoon. Muistan vaan jonkun autolehden jutun 2000-luvun alussa jossa asia mainittiin, muistaakseni syy tälle oli auton takamoottori.