Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[love_doctor]

Graafista softaa kun etäajaa palvelimelta verkon yli niin siinä loppuu 10 millibittiä aika nopeasti kesken.

Toiset oikeasti käyttää sitä nettiä työntekoon joka on muutakin kuin sähköpostien lähettelyä.

Aika monella tutulla on se kamelin selkä katkennut siinä, kun pitää up-ladata isoja tietomääriä. Oli se sitten varmuuskopiointi, videot, valokuvat tai virtuaalikoneiden imaget. Monissa liittymissä up-kaistaa on vain murto-osa ja isoja tietomääriä tarvii ladata tunteja. Jos sitä tekisi työkseen, niin koko netti olisi tukossa ison osan päivää.

Sähköpostissakin base64-koodaus paisuttaa ikävästi viestejä.

"Kortteli ja taloyhtiö kuidussa" DSL vielä hengittää, mutta ahtaammaksi käy. jos mennään niiden ilmajohtojen päähän, niin ne parimegaset ja kymppi megaset ADSL sanottu asiakkaan puolelta irti aikapäiviä sitten, jäljelle jääneet lähinnä ne joilla ei ole ollut vaihtoehtoa ja ollut maksuhalukkuutta, joukossa myös heitä joilla se nyt vaan on unohtunut.

No ei siitä niin kauaa ole aikaa. Yhdellä tutulla oli ADSL vielä DNA:lta muistaakseni alkuvuonna. Pakkoirtisanoivat operaattorin puolelta, kun päättivät lopettaa tarjonnan alueella. Hänelläkin mobiili oli jo nopeampi, mutta "sähköallergisena" koki ongelmaksi langattomat yhteydet. No, nyt kun liittymä suljettiin, niin jotenkin tuo mobiili on sitten käynytkin.

 

[samsungaaja]

No niin aina löytyy jotain töitä varmasti jotka tarvitsevat jotain 100 megan/gigan liittymää, itse teen etätöitä 10 megabitin liittymällä ja ok pelittää - jos työohjelma vain toimii..

 

[Antw]

No niin aina löytyy jotain töitä varmasti jotka tarvitsevat jotain 100 megan/gigan liittymää, itse teen etätöitä 10 megabitin liittymällä ja ok pelittää - jos työohjelma vain toimii..

10Mbit tänö päivänä on kyllä kaikenlaisessa käytössä todella vähän, suurin osa mobiiliyhteyksistäkin piekseen tuon vähintään 5-20 -kertaisesti. Joko tarpeesi on pelkästään todella kevyttä nettisurffailua, tai sitten olet vain tottunut siihen, että kaikessa kestää, videot ei aina oikeen meinaa pyöriä jne.

 

[love_doctor]

10Mbit tänö päivänä on kyllä kaikenlaisessa käytössä todella vähän, suurin osa mobiiliyhteyksistäkin piekseen tuon vähintään 5-20 -kertaisesti. Joko tarpeesi on pelkästään todella kevyttä nettisurffailua, tai sitten olet vain tottunut siihen, että kaikessa kestää, videot ei aina oikeen meinaa pyöriä jne.

Itse asiassa kuluttajilla alle 100M nettiliittymiä on kyllä ollut 32% H1/2023. Lisäksi datarajoitettuja on saman tilaston mukaan kotitalouksien liittymistä reilu 11%. Koska DNA:n, Telian ja Elisan liittymistä lähes kaikki taitavat olla rajoittamattomia, nuo lienevät Moin Rento/Potti-asiakkaita. Nuo liittymät ovat taas väh. 100 Mbps, joten eri tavoin rajoitettuja liittymiä taitaa käyttää näinollen noin 40%.

 

[pulatunnus]

10Mbit tänö päivänä on kyllä kaikenlaisessa käytössä todella vähän, suurin osa mobiiliyhteyksistäkin piekseen tuon vähintään 5-20 -kertaisesti. Joko tarpeesi on pelkästään todella kevyttä nettisurffailua, tai sitten olet vain tottunut siihen, että kaikessa kestää, videot ei aina oikeen meinaa pyöriä jne.

Ihan ilman tilastofaktaa kuvittelen että "kymppimegasia" löytyy vahvasti taloyhtiösoppareista perusnopeutena.
Muutama euro vastikkeessa, tai kaupanpäälle vuokrassa, lisänopeudesta ei haluta maksaa,. joko tuolla pelaa se stream ja peruasiat, jos päätelaite lähinnä mobiili niin sisäkuuluvuudesta riippuen vedetään ihan mobiililla. Jos sisä kuuluvuus huono, niin kymppimeganen laatu yhteys voi olla ihan riittävä, isommat lataukset tekee sitten ikkuna-auki.

Yksittäisissä kiinteissä liittymäsopimuksissa, jos tekniikka sallii, niin operaattori tarvii sen minimiliikevaihdon, jolloin hitaita ei kannatta hinnoitella ja tarjota.

Mobiilissa on kysyntää myös hitailla liittymille, euron, parin liittymät kadonneet sielläkin hinnastoissa, eli operaattori tarvii jonkin verran asiakasliikevaihtoa, niin ihan halvimmat pyritään paketoimaan isompiin kokonaisuksiin. Eikä noilla alle vitosen liittymillä mitään tyypillistä kodin viihdeverkkoa ruokita.

 

[Griffin]

Hitaammilla liittymillä kannattaa muuten jo nopeussyistä blokata mainokset täysin pois. Nopeuttaa sivujen avautumista selkeästi..

 

[Griffin]

Videostriimien resoluutioista sen verran, että suurimmalla osalla tuskin on edelleenkään isompaan kuin 1080p-resoluutioon pystyvää näyttöä. Olen kyllä huomannut, että ainakin Youtube pakkaa aggressiivisemmin noita "pienempien" resoluutioiden videoita ja sen takia kaikki alle 720p:n olevat resoluutiot ovat jo pitkään olleet käytännössä katsomiskelvottomia. Nykyään jo myös 720p on suttua sellaisissa videon kohdissa, joissa on paljon liikettä. En tiedä, onko tuossa tarkoituksena lietsoa jotain 4K-pöhinää. Tuntuu hölmöltä katsoa videota resoluutiolla, joka on suurempi kuin näytön resoluutio, mutta niin joutuu nykyään usein Youtubea katsoessa tekemään.

Nykyaikaisilla pakkausalgoritmeilla joku 1080p-video ei kyllä edes kovin paljoa vaadi enää kaistaa.

Epäilisin, että se 720p on jätetty puhelinten ja muiden paskalaitteiden resoksi ja bittivirta on optimoitu onnettomille liittymille, jotta voidaan hypätä siihen, kun paska kännykkäverkko toimii mitensattuu, kun siinä on useampia käyttäjiä..

Olisi tosiaankin asiallista, että olisi tarjolla myös tyo 720p nykyaikaisella pakkauksella ja kunnollisella bittivirralla (joka on silti tosi pieni), jolloin kuva kyllä välttää esim johonkin 32 tuumaiseen näyttöön paremmin, kun hyvin. 50 tuumaisessa Fhd on jo hyvä olla ja jossa in 100 tuumaisessa se 4K resokin on ihan kannatettava juttu.. Mutta jossain 40 tuumaisessa ja alle ei tasan mitään hyötyä, jossain elokuvassa jne..

Ennustan, että AI tekniikat tulevat pienentämään bittivirtaa nykyisestä ihan jonkinverran.

Tämän vuosikymmenen pettymys on kyllä ehdottomasti ollut tuo 5G. Aikoinaan 3G,4G aikaan katselin linja-autossa sarjoja läppäriltä, puhelin hotspottina (toimi pätkimättä). Nykysin ei viitsisi edes yrittää, kun ei puhelutkaan toimi katkomatta, niin on selvää, jotta homaa kusisi 10-0. Nykyisin jos katsoo jotain, niin ensin kotona waretus läppärille ja sitten katsoo sieltä..

 

[Griffin]

Enpä kyllä itse ainakaan kovin mielelläni katso videota, jonka sisältö on tekoälyn arvailemaa. Siinähän voi olla vaikka miten paljon vääriä arvauksia.

Hyvin pienellä bittimäärällä voidaan pikkaisen jelpata, jolloin arvaus menee oikein.. Ne on autistisen fiksuja ja nopeita, pieksää nykyiset jäykät pakkausysteemit helposti. Peleihin verrattuna arvailu on helppoa, koska voidaan käyttää arvaamiseen myös tulossa olevia (Key) frameja (voidaan pakata ajallisesti molempaan suuntaan). Peleissähän tulevaisuus on mysteeri ja silti nuo huorivat hyvinkin erinomaista jälkeä.. Korjaakos muuten mikään nykyinen algo siten, että seuraavasta keyframesta otetaan dataa niihin edellisiin frameihin, eikä vain seuraaviin?

 

[samsungaaja]

10Mbit tänö päivänä on kyllä kaikenlaisessa käytössä todella vähän, suurin osa mobiiliyhteyksistäkin piekseen tuon vähintään 5-20 -kertaisesti. Joko tarpeesi on pelkästään todella kevyttä nettisurffailua, tai sitten olet vain tottunut siihen, että kaikessa kestää, videot ei aina oikeen meinaa pyöriä jne.

Tuo työssä käyttämäni ohjelma ei sen nopeammin pelaa vaikka olisi gigan yhteys, siinä lienee välillä jotain pakettien siirtymisen viivästymisen aiheuttamaa hidastumista tms. Muu käyttö on tosiaan nettisurffausta, laskujen maksamista, youtubea ja vastaavia en juuri käytä. Kyseessä taloyhtiön laajakaistan perusnopeus hintaa jotain 3,40 e/kk jos oikein muistan

 

[pulatunnus]

Tuo graafisen softan etäajo verkon yli nimenomaan on asia, joka ei näillä nykyisillä mobiililiittymillä pitkän ja vaihtelevan latenssin takia onnistu ollenkaan. ADSL:n kautta se sentään jotenkin onnistui, vaikka toki resoluutiota saattoi joutua rajoittamaan, jos kaistanleveys ei riittänyt. VDSL2:n kanssa ei ollut ongelmaa.

Näiden mobiililiittymien kanssa jo tekstitilan ohjelmienkin etäkäyttö on tuskaa.

No kyllä onnistuu tämänpäivän mobiililla, jopa suoratoistopelaaminen.

Mutta mitä vaativampi, niin toki sitä laadukkaampi sen mobiiliyhteydenkin pitää olla.

 

[JCSH]

Muokkausformaateiksi tarkoitetuissa formaateissa kuten .DOCissa, .DOCX:ssä ja myös .ODT:ssä on tosiaan myös se ongelma, että ne näkyvät väärin, jos ne avataan koneella, johon ei ole oikeita fontteja asennettuna. Käytännössä siis, jos dokumentti on tehty Windows-koneella, joissa tyypillisesti kaikki fontit ovat jotain proprietary-fontteja, niin ne eivät sitten näy oikein kenelläkään muulla kuin Windows-käyttäjillä.

Sitten asennetaan ne fontit?

Nimimerkki JCSH tuskin on koskaan itse rakentanut mistään asiasta minkäänlaista toteutusta speksin perusteella, jos tosiaan väittää mielummin katsovansa sen speksin jostain zipatusta MS Word-dokumentista kuin ASCII-tekstitiedostosta. Tekstitiedostosta löytää tekstihaulla kaiken oleellisen ja tärkeimmät asiat voi kopioida toiseen tekstieditori-ikkunaan. Noissa Word-dokumenteissa taas tuppaa kaiken lisäksi moni tärkeä asia olemaan tehty kuvana ja niitä ei sitten löydä tekstihaulla ollenkaan.

Niin mitä nyt vain useita kertoja tässä 15 vuotisella urallani. Yhtälailla siinä Word-dokkarissa toimii se hakutoiminto ja yhtälailla sieltä voi copypastettaa juttuja. Speksit kirjoitetaan tavalla, missä ne kuvat täydentävät sitä tekstiä. En muista, että koskaan olisi ollut sellainen ongelma, että jotain asiaa ei löydy koska se on kuvassa ja tekstihaku ei löydä sinne.
Sitten Word-dokkariin saa toimivan sisällysluettelon, sitä on helppo annotoida, se toimii hyvin Microsoftin kollaboraatiotyökalun kanssa, jne. Sitten jos tarvii siitä jonkun read-only distribuutio version, niin PDF:ksi exporttaus onnistuu käden käänteessä.
Eli vaikka se Word-dokkari ei ole täydellinen, niin on se nyt helvetisti parempi kuin joku raaka ASCII-tiedosto.

 

[Erkki_erikeepperi]

Enpä kyllä itse ainakaan kovin mielelläni katso videota, jonka sisältö on tekoälyn arvailemaa. Siinähän voi olla vaikka miten paljon vääriä arvauksia.

Häviöllinen pakkaus on hävittänyt videosta (ja kuvista) sinne kuuluvaa tietoa ja tuonut tilalle blokkimössöä jo 30 vuotta, joten eipä tämä sinänsä ole mitään uutta ja ihmeellistä. AI voisi ehkä auttaa asiaa sikäli, että palauttaisi kuvaan esim. taustatekstuuria, joka kyllä parantaa katselukokemusta suhteessa blokkimössöön, vaikka ei nyt ihan täsmälleen vastaisikaan alkuperäistä tekstuuria. (Sitä paitsi voihan AI käyttää alkuperäisen tekstuurin näytettä pohjana luodessaan lisätekstuuria?)

Ihan näin vaan äkkiseltään tuli mieleen. Vaikka en aiheesta sinänsä mitään tiedä.

Kokonaan eri asia on sitten se, että mistä ne tehot löytyy sen AI:n pyörittämiseen...

 

[JCSH]

Ei se sitten ole enää avoin standardi, jos sen näkemiseen tarvitsee omisteisia fontteja.

“Avoimelle standardille” on toki lukemattomia eri määritelmiä, vissiin sun omassa määritelmässä merkkaa fontitkin.

Mutta esim. EU:n määritelmässä ei merkkaa jotku fontit. Tosin 5G ei taida olla EU:n määritelmällä avoin standardi, koska se sisältää sitä ei-royalty-vapaata IPR:ää.
Joten kuvaavampi nimi 5G:lle lienee julkinen standardi.

 

[love_doctor]

“Avoimelle standardille” on toki lukemattomia eri määritelmiä, vissiin sun omassa määritelmässä merkkaa fontitkin.

Mutta esim. EU:n määritelmässä ei merkkaa jotku fontit. Tosin 5G ei taida olla EU:n määritelmällä avoin standardi, koska se sisältää sitä ei-royalty-vapaata IPR:ää.
Joten kuvaavampi nimi 5G:lle lienee julkinen standardi.

Sompi on siinä mielessä oikeassa, että pitkäaikaiseen arkistointiin ja tiedon täsmälliseen välittämiseen tuollaiset formaatit ovat ihan paskoja. Varsinkin jotkut ISO/ANSI-standardit ovat sellaisia, että niiden on oltava juuri oikein. Joku webin de facto -"standardi", jota päivitetään jollain webbisivulla lennossa ilman versionhallintaa ja backuppeja on sitten vähän eri juttu. Esim. yliopistoissa Suomessa on nykyään pakko (tai saa ilmiantaa jos jossain ei ole) julkaista PDF/A-muodossa opinnäytteet juuri siitä syystä, että vastaanottajalla ei ole kaikkia fontteja. PDF/A upottaa mukaan ne fontin osat, joita tarvitaan, joten kyllä, se aukeaa juuri samanlaisena vuodesta toiseen. Wordissa on se ongelma, että printteriajureista riippuen marginaalit voivat vaihdella ja fontitkin renderöityä erikokoisena. Onhan se vähän surullista, jos joku runkku ei jaksa yhteiskunnan tärkeimmistä standardeista tehdä arkistointikelpoista lopputulosta kun vähäpätöisistä opinnäytetöistäkin tehdään. LibreOfficessa pdf:ksi generointi on kaksi klikkausta.

Eli, jos joku on viitannut tekstissä sivunumeroon, pahimmillaan asia tulee väärin ymmärretyksi. Joku ääriesimerkki voisi olla, jos kirjoittaa allekkain riveille henkilöiden nimiä ja sivun 5 ihmiset saavat kaikki miljoonan lottovoiton ja sivun 6 ihmiset tullaan tuomitsemaan kuolemaan. Jos dokumentin renderöinti kusee yhdenkään rivin, niin viaton ihminen voidaan tappaa.

Linuxissakin on fontconfig, joka selvittää mitä tehdään jos Times New Roman tai Arial puuttuu, mutta olen nähnyt esim. Mac-käyttäjiltä tulleita dokumentteja, joissa jonkun helvetin nokkelan optimoinnin takia fonttien nimet on kompressoitu yhden tai kahden merkin mittaiseksi, joten fontconfig hämääntyy ja dokumentin fontiksi valikoituu joku todella iso fontti niin että paksuus on vain puolikas siihen nähden miten se korvaava näytetään normaalisti. Lopputulos näyttää todella kusiselta. Lisäksi yhdessä vielä renderöinti kesti jonkun formaatin ongelman takia pari sekuntia per sivu. Senkin sai korjattua renderöimällä uudestaan ghostscriptin läpi, mutta esim. jonkun teknisen dokumentin selaaminen edestakaisin on yhtä tuskaa jos joka sivua generoidaan uudestaan ja uudestaan 2 sekuntia. Ilmeisesti ohjelma ei cachettanut näitä. Tavallaan typerää, mutta aika harva pdf-ohjelma cachettaa joka sivun (Linuxilla nyt on siihenkin ohjelmat kuten pdfpc), kun ne vievät monisatasivuisilla dokumenteilla jo vaikka kuinka muistia.

Tämä on sikäli huvittavaa, että Maciahan ylistetään taittoalalla. Valitettavasti todellisuus alkaa olla sitä, jos haluaa tehdä asiat oikein, niin Linux on pian joka suhteessa parempi. Toinen vastaava esimerkki voisi olla musiikkipuolelta, kun ihan perus-Linux on jo hyvä DAW-käytössä ja normaali Mac-käyttäjä on ihan hukassa jos kone pitäisi kytkeä ulkoisiin laitteisiin tai hallita kuvaa ja ääntä ohjelmakohtaisesti.

 

[JCSH]

Sompi on siinä mielessä oikeassa, että pitkäaikaiseen arkistointiin ja tiedon täsmälliseen välittämiseen tuollaiset formaatit ovat ihan paskoja.

Niin ja sitä pitkäaikaista arkistointia varten niistä Word-dokkareista voi pyöräyttää ne PDF:t. Kuten myös yleensä tehdäänkin, esimerkiksi ETSI:n arkistosta löytyy standardit PDF:inä.

 

[pulatunnus]

Häviöllinen pakkaus on hävittänyt videosta (ja kuvista) sinne kuuluvaa tietoa ja tuonut tilalle blokkimössöä jo 30 vuotta, joten eipä tämä sinänsä ole mitään uutta ja ihmeellistä. AI voisi ehkä auttaa asiaa sikäli, että palauttaisi kuvaan esim. taustatekstuuria, joka kyllä parantaa katselukokemusta suhteessa blokkimössöön, vaikka ei nyt ihan täsmälleen vastaisikaan alkuperäistä tekstuuria. (Sitä paitsi voihan AI käyttää alkuperäisen tekstuurin näytettä pohjana luodessaan lisätekstuuria?)

Ihan näin vaan äkkiseltään tuli mieleen. Vaikka en aiheesta sinänsä mitään tiedä.

Kokonaan eri asia on sitten se, että mistä ne tehot löytyy sen AI:n pyörittämiseen...

Mitä nyt AIllä tarkoitetaan, mutta jos pakkaus perustuu sisältöön, ja kyse jostain elokuvasta, jossa tarinan juoni ei pohjaa kahden framen erikoisuuteen jossa lentävä pallo onkoin ihan jossain muualla, niin kyllä "älykkäällä" laskennalla voidaan parantaa paljon. Voi toki ajatella jos alkuperäisessä on pallolla reitti outouksia niin niistä tieto viedään läpi siirron.

Jos kyse jostain pikselitaide elokuvasta, niin ehkä niissä ei ihan ideaa että pyörät on pyöreitä, mutta eikö AI ajatus olekkin se että se tunnistaa pikselitaiteen.

Videosisällössä, elokuvissa on niin paljon turhaa sisältöä, virheitäkin. jos kuvakehys pikselitasolla kaikki siirettäisiin häviöttä. Eikö se oli sitä resrussien,energian tuhlausta missä jossain huudettiin nettisivujen osalta.

 

[Griffin]

Mitä nyt AIllä tarkoitetaan, mutta jos pakkaus perustuu sisältöön, ja kyse jostain elokuvasta, jossa tarinan juoni ei pohjaa kahden framen erikoisuuteen jossa lentävä pallo onkoin ihan jossain muualla, niin kyllä "älykkäällä" laskennalla voidaan parantaa paljon. Voi toki ajatella jos alkuperäisessä on pallolla reitti outouksia niin niistä tieto viedään läpi siirron.

Jos kyse jostain pikselitaide elokuvasta, niin ehkä niissä ei ihan ideaa että pyörät on pyöreitä, mutta eikö AI ajatus olekkin se että se tunnistaa pikselitaiteen.

Videosisällössä, elokuvissa on niin paljon turhaa sisältöä, virheitäkin. jos kuvakehys pikselitasolla kaikki siirettäisiin häviöttä. Eikö se oli sitä resrussien,energian tuhlausta missä jossain huudettiin nettisivujen osalta.

Epäilisin, että pakkauksessa voidaan esim luma tuoda pienellä bittimäärällä tarkkana ja AI voi korjata chroma siihen päälle edellisistä ja seuraavista freimeistä. Samoin kuva voidaan jakaa esim 8x8 alueeseen ja sen mukaan, millä alueella lopputulos käy eroamaan pakatessa liikaa (haluttu laatu määrää), niin laitetaan sille alueella luma tai luma+chroma keyframe. Siitä sitten saadaan korjausdataa sekä eteen, että taaksepäin, monien framejen ajan..

 

[love_doctor]

Tässä oli mielenkiintoinen uutisjuttu parin viikon takaa. Autossa oli radio-ongelma. Koska nykyään radio on osa monoliittista auton digisysteemiä, jota ei voi eikä kuulu itse huoltaa, radioihin ei ole enää standardia asennuspaikkaa ja -liittimiä. Radion vaihtaminen ilman asianmukaista osaamista voi aiheuttaa hylyn katsastuksesta, sillä airbagit, keskuslukitus, ilmastointi, lämmitys, penkinlämmittimet, penkin säädöt, sähköikkunoiden moottorit yms. voivat lakata toimimasta ja sytyttää vikavaloja.

Digitalisaation pakotuksen takia edes yli tuhannen euron remontti ei välttämättä korjaa mahdollista radiovikaa. Olen harrastajafoorumeilta lukenut, että autoissa on esim. äänenlaadun parantamiseksi jouduttu kätkemään alkuperäisradio esim. penkin alle tai taakse ja tekemään jatkojohtoja myös valokaapelille, jotta auto edelleen luulisi, että radio on autossa. Tarvikeradio asennetaan sitten sovitepalalla paikalleen ja johdotetaan uudelleen erillissarjan laadukkaisiin kaiuttimiin.

edit: tämä ei ole edes kovin uusi juttu. Allekirjoittaneellakin on 19 vuotta vanha auto. Autossa on tehdasasennettuna erikseen radioyksikkö ja vahvistinyksikkö. Vahvistinyksikkö tukee vain 8 ohmin tai isomman impedanssin kaiuttimia. Mikäli autoon haluaisi vaihtaa erillissarjan, joista iso osa on 4 ohmin nimellisimpedanssilla, autoon pitäisi siis vaihtaa kaiuttimet, kaiutinten sovitepalat, kaiutinten johdotus vahvistinyksikkö (tai vahvistin- ja radioyksikkö, mikäli ei halua askarrella itse sopivaa välikaapelia radiosta erilliseen tarvikevahvistimeen ja/tai haluaisi bt/aux-liitännän). Lisäksi radion rattiohjaukseen tarvitaan sovitejohtosarja. Koska radioon on myös kytketty pysäköintitutka, alkuperäinen tutka lakkaisi toimimasta ja pitäisi vaihtaa esim. uuteen pysäköintikameraan. Tämä tosiaan on vielä kohtalaisen helppokäyttöinen auto, johon voi vaihtaa radioyksikön kahden DIN-paikan malliin ilman korjaamokäyntiä. Kaikissa se ei onnistu.

 

[Vaateri]

FTP-tuki on hävinnyt pois, koska kenenkään ei tulisi sitä enää ylipäätään käyttää.

 

[Paapaa]

käytettäessä jotain "harvinaisempaa" TCP/IP-pinoa

Mikä on tämä "harvinaisempi TCP/IP-pino" jota pitäisi tukea?

 

[Kautium]

Minua ihan vilpittömästi vähän hävettää, että IT-foorumilla on tällainen ketju, jossa surkutellaan, kun kehitys kehittyy ja laitteista/ohjelmistoista poistetaan vanhanaikaisia tai eri tavoin turvattomia ominaisuuksia.

Digitalisaatio ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että kaikki muuttuu paremmaksi, mutta usein niin kuitenkin tapahtuu. Sitä se ei ainakaan tarkoita, että kaikki muuttuu automaattisesti huonommaksi, kuten ketjun aloittaja tuntuu jääräpäisesti koko ajan yrittävän esittää kaikenlaisia todella kaukaa haettuja, mielikuvituksellisia skenaarioita tuputtaen (harvinaisempi TCP/IP-pino jne).

On eri asia haikailla vanhan tekniikan perään, kuin väittää kaikkea uutta toimimattomaksi.

 

[Hyrava]

Juu, kyllä kaikki TCP/IP-pinot pitäisi olla yhteensopivia jos ovat tehty kunnolla eli standardinmukaisesti. Toki tiedän että esim joissakin sulautetuissa on noita toteutettu vähän miten sattuu ja välillä on ollut jotain pientä ongelmaa saada asioita toimimaan mutta ei se sitä sano että jonkun reitittimen pitäisi selvitytä jos joku väärin toteutettu pino sille juttelee. Yleensä noissa reitittimissä tuo pino on kunnossa eli se on kyllä jonkun "kiinalaisen" sulautetun oma vika jos ei toimi.

Vähän joo kaivetaan väkisin mielikuvitus-skenaarioita...

 

[love_doctor]

Digitalisaatio ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että kaikki muuttuu paremmaksi, mutta usein niin kuitenkin tapahtuu. Sitä se ei ainakaan tarkoita, että kaikki muuttuu automaattisesti huonommaksi, kuten ketjun aloittaja tuntuu jääräpäisesti koko ajan yrittävän esittää kaikenlaisia todella kaukaa haettuja, mielikuvituksellisia skenaarioita tuputtaen (harvinaisempi TCP/IP-pino jne).

Kieltämättä FTP:n haikailu on vähän outoa, kun webbikamerat tosiaan tuottavat jatkuvaa striimiä ja jos tietoturva huolettaa, niin sitähän ei FTP:ssä edes ole. Ostin BF:nä halvan TP-Linkin kameran. Hinta vaan yksinkertaisesti oli varsin hyvä, kun miettii mitä maksaisi vastaavan kamerastriimin rakentaminen Raspberry Pi:llä ja ostamalla siihen muistikortit, kameramoduulit, ir-ledit ja niihin mosfetit ja regulaattorit, johdot, virtalähteet ja säänkestävät kotelot (noin 35 vs 160-200 euroa). Kameran kanssa kyllä huolettaa kovasti se, että siitä loppuu softatuki ennen kuin laite hajoaa.

Periaatteessa kotiin voisi riittää, jos kamera vaan kuuntelisi salaamattomia yhteyksiä ja striimaisi h264-videota. Tietoturvan voisi rakentaa tunneloimalla ja proxyttämällä sopivasti verkkoyhteydet. Olen aika varma, että tämänkin kanssa käy niin, että Android-appsin kehitys loppuu, appsi ei asennu jossain vaiheessa uusiin puhelimiin, appsi poistuu play-kaupasta ja sen jälkeen laitetta ei vaan saa enää yhdistämään verkkoon. Jonkin aikaa voi saada 3. osapuolen apk-arkistosta hallintasoftan, mutta tuskin sekään auttaa, jos appsin pilvipalvelu ajetaan alas. Tämähän on ihan tietoinen kuvio. Ei jonkin kolmen kympin kameran hinnalla kauaa pilveä pidetä yllä, vaikka ostajia olisi miljoona.

FTP-tuki on hävinnyt pois, koska kenenkään ei tulisi sitä enää ylipäätään käyttää.

Ei FTP ollut alunperinkään *videolle* mikään ratkaisu vaan korkeintaan snapshot-arkistolle.

 

[TeknoR]

Siis ainoastaan yksi kameroista oli käytettävissä web-pohjaisen hallinnan kautta, johon pääsi millä tahansa käyttöjärjestelmällä. Valitettavasti se kamera oli sekä vertailun kallein että muilta ominaisuuksilta selvästi huonoin, ainoana virtalähteenä siinä oli paristot ja kuvien tallennus oli mahdollista ainoastaan johonkin proprietary-protokollaa käyttävään pilvipalveluun.

Monessa muussakin vertailun kamerassa kyllä taisi tallennus olla mahdollista vain johonkin proprietary-pilvipalveluihin. Suurin osa riistakameroistahan on tuollaisia nykyään myös ja usein ne pilvipalvelut ovat vieläpä kuukausimaksullisia. FTP-tuki, joka ennen oli kaikissa, on nykyään hävinnyt pois.

En tiedä mitä kameroita siinä on testattu mutta Reolink valvontakameroissa on

- web-pohjainen hallinta
- verkkovirta- 12v akku tai POE sähkönsyöttö riippuen mallista
- FTP tallennus videoille
- kuukausimaksuttomuus

Ja nämä kaikki jo ihan perus 100€ malleissa. Mikrobittiä ei kovin vakavasti otettuna lehtenä voi pitää jos ei noin yleistä kameramerkkiä ota testiin...

 

[Vaateri]

En tiedä mitä kameroita siinä on testattu mutta Reolink valvontakameroissa on

- web-pohjainen hallinta
- verkkovirta- 12v akku tai POE sähkönsyöttö riippuen mallista
- FTP tallennus videoille
- kuukausimaksuttomuus

Ja nämä kaikki jo ihan perus 100€ malleissa. Mikrobittiä ei kovin vakavasti otettuna lehtenä voi pitää jos ei noin yleistä kameramerkkiä ota testiin...

Mikrobitin tuorein valvontakameravertailu on numerossa 6/2021 ja siinä oli mukana

• Arlo Essential Spotlight
• Reolink RLC-810A PoE
• Reolink RLC-820A PoE
• TP-Link Tapo C310
• TP-Link Tapo C200

 

[TeknoR]

Mikrobitin tuorein valvontakameravertailu on numerossa 6/2021 ja siinä oli mukana

• Arlo Essential Spotlight
• Reolink RLC-810A PoE
• Reolink RLC-820A PoE
• TP-Link Tapo C310
• TP-Link Tapo C200

Eli sitten joko lehti tai Sompi ei tiedä mitä kirjoittelee.

 

[Paapaa]

Windowsia harvinaisempi TCP/IP-pino ei tosiaankaan ole mikään kaukaa haettu skenaario

Annatko esimerkin, mitä tällä tarkoitat. Mikä pino ei toiminut ja millä laitteella?

 

[Vaateri]

Miksi ei pitäisi? FTP on juuri hyvä protokolla tuollaiseen, että jotain yksittäisiä kuvia ja videoita ladataan palvelimelle. Joku HTTP:n PUT-metodi voisi toimia hyvin myös.

Nuo pöhinäpuheet FTP:n "tietoturvattomuudesta" voi jättää ihan omaan arvoonsa. FTP on aivan tavallinen laajasti käytetty tiedostonsiirtoprotokolla ja salattuna turvallinen.

FTP on kielletty jo jokaisessa vähänkin järkevässä paikassa. Se on korvattu pääosin SFTP:llä tai joissakin tapauksissa HTTP:llä. Sinä kuitenkin kaipailit nimenomaan FTP:n perään.

 

[Vaateri]

Miksi FTP on kielletty?

Siellä ei ole osattu jättää pöhinäpuheita omaan arvoonsa.

 

[Paapaa]

Omaa TCP/IP-pinoa kirjoittaessa huomasin

No jaahas... Palataas taas tähän maailmaan.

 

[Paapaa]

Arvasin, että mielestäsi omaa TCP/IP-pinoa ei saa kirjoittaa, vaan pitää kiltisti käyttää olemassa olevia toteutuksia.

Ei, vaan uskon, että se syy siihen toimimattomuuteen on jossain muualla kuin reitittimessä. Ja melkoinen parodiahorisontti ohitetaan kun täällä valitetaan digitalisaation ongelmista ja esimerkkinä on oman TCP/IP-pinon koodaus ja toimimaton reititin. Oikeasti

 

[Paapaa]

Kuvasin tuossa viestissäni yhden reititinbugin ja se meni näköjään tunteisiin.

Ei, vaan mielestäni tuolla ei ole mitään tekemistä digitalisaation kanssa. Kirjoitit:

Reitittimistä taas ei ollut ollenkaan testattu, että reititys ylipäätään toimisi kunnolla eikä mitään älyttömiä bugeja ilmenisi

Ja nyt sitten selviää, että olisi pitänyt testata SINUN oletettavasti bugisen toteutuksen kanssa niitä laitteita ja vielä ihmettelet kun ei testattu Tuolla ei ole mitään relevanssia minkään kanssa yhdellekään lehden lukijalle.

Mutta, tämä tuli käsiteltyä. Ei reitittimien tarvitse toimia tippaakaan sinun TCP/IP-pinosi kanssa. Jatkossa voisit tuon kertoa heti kärkeen niin ei tarvitse muiden käyttää aikaa täydellisiin epäoleellisuuksiin.

 

[Paapaa]

Tuo minun kuvaama bugi ei liity minun TCP/IP-toteutukseen mitenkään. Se täytetavu tulee sinne kaikilla TCP/IP-pinoilla. Vähemmän yllättäen et edes lukenut viestiäni kokonaan, kun oli niin kiire öyhöttämään.

No vähän vaikea pysyä perässä kun puhut yhtä aikaa eri asioista. Eli sun TCP/IP-toteutus ei liity mihinkään tähän ongelmaan. Ja sitten puhuit MB:n reititintestistä, mutta tämä ongelmasi liittyikin johonkin tiettyyn yhteen Huawein laitteeseen. Ja ensin puhuit että liittyy TCP/IP-toteutukseen ja nyt yllä kirjoitat että se tuleekin "kaikilla TCP/IP-pinoilla" eli ilmiesesti myös Windowsin toteutuksella?

Mutta, ei tarvitse vastata. Tämä ei liity digitalisaatioon mitenkään. Huawein bugien metsästykseen on varmaan parempiakin ketjuja. Samoin omien TCP/IP-pinojen debuggaamiseen.

 

[dataaja95]

Toivottavasti noista yllämainituista kameroista löytyy sftp niin noilla on jotain oikeaa käyttöä verkonpainon siaan. Jotenkin vain epäilen, että tuo on piilotettu sen verran hyvin, että perustestissä tuota ei löydetä tai ei olla kiinnostuttu edes etsimään. pilvi ja Appiriippuvaista paskaahan noista suurinosa taitaa valitettavasti olla.

 

[pulatunnus]

Muun muassa VAG-konsernin autoissa on väylän masterina mittaristo, ja moottoriohjain on sitten erikseen.

En tunne VAG toteuksia, mutta moottoriohjain erikseen taitaa olla ihan perusjuttuja. Mittaristo ei kriittisen "käyttöliittymän" masterina ei kai ongelma.

Tätä kehitystä ei voi perustella kustannussyillä, koska nykyaikaisessa CAN-väylällisessä autossa on paljon enemmän johtoja ja kallista sekä monimutkaista elektroniikkaa kuin vanhanaikaisesti tehdyssä autossa, jossa mittaristolle tulee vain johdot tarvittavilta antureilta (polttoaineen määrän anturi, moottorin lämpötila-anturi, öljykello, nopeusmittarin vaijeri yms) ja moottorinohjain (jos polttoaineensyöttö ei ole mekaaninen) on kokonaan oma järjestelmänsä.

Vertaus ei tuo ihan oikeaa mielikuvaa. vertaat paria anturia jotka lähinnä kuljettajaa varten, nykyaikaiseen autoon joissa antureita moninkertanen määrä, ja niitä käyttää eri järjestelmän osasaset. Jos jokaiselle olisi oma anturi ja oma kaapelointi,sama nappin , kytkimien ja releiden osalta, niin se olisi mm kunnossapidon kannalta epätoivoista.

Eli väylät on ihan kuningasidea.

Nykyaikaisessa autossa vianetsintä on hankalaa.

Vai olisko myös helpompaa, vs että jokainen olisi johdotettu erikseen.
Anturin, kytkimen, moottorin, releen mitä väylässä on, niin kärjistäen ei tarvi purkaa mitään selvittääkseen mikä on tiltannut. Viallista vaihtaessa ei tarvi kaapeloida uudestaan kokopätkää. Jos väylä on alhaalla kaapelivaurion takia, niin jos vertaa siihen että kokokaapelinippu olisi vaurioutunut, niin helppo sekin.

Mutta tätä ei pidä tulkita autovalmistajien käytännöntoteutusten ylistämiseksi, jotta olisi harrastajalle hyvä, niin vaatisi avoimuutta.


Edi:
Jos jotain merkkikohtaista haastetta, niin katse merkki tai konserniketjuun.

 

[pulatunnus]

FTP-tuki on hävinnyt pois, koska kenenkään ei tulisi sitä enää ylipäätään käyttää.

Asiayhteydestä irroitettuna kyllä sitä voi käyttää ja ei voi käyttää. Vähän riippuu missä ympäristössä ja mihin tarkoitukseen.

 

[hkultala]

Miksi FTP on kielletty?

Koska
1) salasanat kulkee FTPllä selväkielisinä, liian helppo salakuunnella
2) aktiivimoodissa FTP availee yhteyksiä "väärään suuntaan" mikä on ongelmallista palomuureille.

 

[chrisekh]

Mitenkäs muutenkaan ne salasanat pitäisi kuljettaa kuin selväkielisinä?

TLS putkessa jolloinka ne eivat ole selvakielisia 3 osapuolen kannalta

 

[gulassi]

Nykyautoissa moottorinohjain on CAN-väylässä kiinni ja kaikkien muiden väylällä olevien laitteiden toiminta vaikuttaa myös moottorinohjaimeen.

Jokaiselle anturille pitää olla oma johtonsa riippumatta siitä, onko autossa CAN-väylä vai ei. Sama pätee kojetaulun kytkimiin.

Kyllä vianetsintä nykyautoissa on paljon vaikeampaa kuin vanhoissa täysmekaanisissa autoissa, eikä väylä sitä varsinkaan tee yhtään helpommaksi.

Väyliä on useampia, vähintään highspeed väylä kriittiselle tavaralle kuten moottorin- ja vaihteistonohjaus ja lowspeed väylä mukavuusvarusteille kuten radio, lämmitys ja sähköpenkit. Nämä sitten keskustelee keskenään CAN gatewayn kautta. Eli radion tai muun ei kriittisen komponentin ei kyllä pitäisi vaikuttaa moottorinohjaimeen.

Kyllä tuo väyläpohjaisuus merkittävästi vähentää johdon määrää nykyautoissa, vaikka niissä sitä kilometrikaupalla onkin. Hyvä esimerkki CAN väylän hyödystä on sähköikkunat. Yleensä kuskin ovesta voi ohjata kaikkia ikkunoita. Tämähän tarkoittaisi ilman CAN väylää huomattavaa määrää johtoja kuskin ovelta jokaiselle muulle ovelle niiden ikkunan sähkömoottorille. CAN väylän tapauksessa ei tarvita yhtään lisää johtoja, vain pätkä koodia kunkin oven ovimoduulin että kuskin oven paneeli saa ohjata myös niitä.

Kieltämättä CAN väylä tuo oman lisänsä vianselvitykseen, mutta haluaisinpa nähdä kun joku rakentaa nykyaikaisen auton ilman väylää, minkälainen johtohelvetti siitä tulisi ja olisiko sen tutkiminen yhtään helpompaa. Veikkaan että olisi vaikeampaa kuin väyläohjatun. Tuollaista täysmekaanista autoa taas ei nykypäivänä juuri kukaan halua paitsi esim. museoautona mukavalla kesäkelillä torikahvilla käyntiin.

 

[love_doctor]

Kyllä tuo väyläpohjaisuus merkittävästi vähentää johdon määrää nykyautoissa, vaikka niissä sitä kilometrikaupalla onkin. Hyvä esimerkki CAN väylän hyödystä on sähköikkunat. Yleensä kuskin ovesta voi ohjata kaikkia ikkunoita. Tämähän tarkoittaisi ilman CAN väylää huomattavaa määrää johtoja kuskin ovelta jokaiselle muulle ovelle niiden ikkunan sähkömoottorille. CAN väylän tapauksessa ei tarvita yhtään lisää johtoja, vain pätkä koodia kunkin oven ovimoduulin että kuskin oven paneeli saa ohjata myös niitä.

Esim. halvemman hintaluokan autoissa on vaan edessä sähköikkunat. "Tyhmä" johdotus tarkoittaisi että akulta tulisi sulakkeen läpi 12V kaksiosaiselle kytkimelle, josta lähtisi kaksi johtoa oikealle ja vasemmalle moottorille. Apukuskin paikalla yleensä on vain oman ikkunan säätöön kytkin. Tämä olisi vastaava, mutta yksinkertainen kytkin. Maa olisi laitteille yhteinen. Ei kovin isosta johtohässäkästä ole kyse. Mahdolliset hienosäädöt esim. lukkiutuman hoitoon ja ikkunan liikeratojen hallintaan mahtuisi moottoriyksikköön mekaanisesti.

 

[gulassi]

Esim. halvemman hintaluokan autoissa on vaan edessä sähköikkunat. "Tyhmä" johdotus tarkoittaisi että akulta tulisi sulakkeen läpi 12V kaksiosaiselle kytkimelle, josta lähtisi kaksi johtoa oikealle ja vasemmalle moottorille. Apukuskin paikalla yleensä on vain oman ikkunan säätöön kytkin. Tämä olisi vastaava, mutta yksinkertainen kytkin. Maa olisi laitteille yhteinen. Ei kovin isosta johtohässäkästä ole kyse. Mahdolliset hienosäädöt esim. lukkiutuman hoitoon ja ikkunan liikeratojen hallintaan mahtuisi moottoriyksikköön mekaanisesti.

Tuo olikin yksi yksintkertainen esimerkki, tällaisia toimintoja on autoissa monia ja jotkut yksinkertaiset mukavuusominaisuudet tuohonkin liittyen, kuten ikkunoiden avaus keskuslukon kaukosäätimestä olisi paljon hankalampia toteuttaa ilman jonkinlaista väylää.

Monet nykyaikaiset turvallisuusominaisuudet kuten jalankulkijan tunnistus ja tästä automaattinen jarrutus olisi todella hankala toteuttaa ilman keskenään kommunikoivia ohjainmoduuleita. Vaikka nämä kieltämättä onkin monesti kalliimpien autojen varusteita vielä nykyään, niin näkisin kyllä liikenneturvallisuuden kehityksen kannalta hyväksi että tulisivat pakollisiksi kaikkiin ajoneuvoihin jollain aikavälillä.

 

[pulatunnus]

Nykyautoissa moottorinohjain on CAN-väylässä kiinni ja kaikkien muiden väylällä olevien laitteiden toiminta vaikuttaa myös moottorinohjaimeen..

Vähän epäselvä kuvaus. mitä tarkoitat.
Autossa on useita väyliä ja jokin ikkunannostin väylä ei ole sama väylä kuin voimalinjan ohjauksen väylät. Se ei tarkoita etteikö autonliikkuttamiseen liittyvät järjestelmät saisi tietoa onko ovet kiinni jne.

Jokaiselle anturille pitää olla oma johtonsa riippumatta siitä, onko autossa CAN-väylä vai ei. Sama pätee kojetaulun kytkimiin.

Ero onkin siinä ettei niitä antureita, tarvitse erikseen kaapeloida suoraan jonnekkin keskuspurkkiin, vaan jos ne on väylässä, niin ei tarvi erikseen vetää jokaiselle. Jos on jotain yhtä kärkitietoa monipuolisempi, niin jokatapauksesa tarvitaan powerointi ja viesti.

Kojelaudan kytkinpaneli/muu UI, niin se hyvä esimerkki, väylä ja powerointi, vs jokaiselle kytkimeltä kärkitiedot ohjain boxiin, ja merkkivaloille, valaistukselle boxista karvat. Jos tuonne 60 luvulla , niin se boxi on joku releboxi, tai ei välttämättä sitäkään, joten karvat vedettiin sitten kohteelle asti.

Voit kuvitella auton rattia, äänimerkki, vakkari (, plus / miinus, pois, päälle, palaa), radio/audio (vol + /-, seuraava edellinen, mute), HF (soita, hylkää, vol +/-, uudelleen). nappien valaistus jne.

Auton ovi, (keskus)lukitus (auki, kiinni, asento, murto jne), lasin nostimet (asento, ylös alas, ym), Peili (ylös, alas, ulos, sisään, lämitus, varoitus) , Käyttöpaneli, molempien peilien ohjaus, lasinnostimien ohjaus, lukitus, osa lukitus (lapsilukko, niin ikkunat, kun ovet), nappien valaistus. Siis ihan sellaisena 2000 luvun perusvarustuksella.

Kyllä vianetsintä nykyautoissa on paljon vaikeampaa kuin vanhoissa täysmekaanisissa autoissa, eikä väylä sitä varsinkaan tee yhtään helpommaksi.

Se on totta että autot ovat toki huimasti kehittyneet jo monimutkaistuneet jostain kuuskytluvulta. Digitalisaatio on myös helpottanut vianetsintää, ja myös suojalee laitetta vioilta.

Suunnittelu, valmistaminen tehokkaampaa, ja periaatteessa vianetsintä ja korjaaminenekin, tsekataan missä vika ja vaihdetaan komponentti. voi toki olla johtosarjassakkin, mutta siltikin pääsee vähän lähemmäksi ja on huomattavasti helpomi korjata joku väylä, kuin joku kärsinyt 30x4 nippu.

Salaamattomassa FTP:ssä (kuten missä tahansa muussakin salaamattomassa protokollassa) on sellainen ongelma, että kameran yhteyden salakuuntelija voi saada tunnukset selville ja salakuuntelija sitten sekä näkee lähetettävän datan (joka ulkokäytössä olevan valvontakameran suhteen ei yleensä ole suurikaan ongelma) että salasanan tietämällä voi poistaa kameran tallentamat kuvat palvelimelta (mistä voi olla kameran kuviin tallentuneille rikollisille paljonkin hyötyä).

Jos ollaan digitalisaatioketjussa, niin joku salaamaton FTP protokolla vs analoginen kuva, niin ei se FTP siinä ole ole ongelma, vaan se että väylään on pahiksella pääsy. Digitalisaatio mahdollistaa salauksen, jolloin sisältö voi olla salattuna päästäpäähän, jolloin väliin päässyt pahis ei voi vakoilla. (no salaukseenkaan ei pidä liikaa luottaa)

Tarviiko kamera oikeuksia poistaa tallenteita, tarviiko kamera oikeuksia lukea, jos ei tarvi, niin parempi olla antamatta ylimääräisiä, vaikka liikenne olisikin vain ns kameraverkossa. Jos FTP käytetään vain siihen että kamera talentaa jotain tiedostoja palvelimelle, niin siihen yleensä riittää oikeudet "pudotuslaatikkoon" ja palvelinpäässä sitten jotain kontrollia siltä varalta että kamerasekoilee, tai verkkoon päässyt joku vihamielinen.

Julkisessa netissä FTP on suositeltujen listalla ihan syystä, ja laitteet jotka eivät tuo korvaavia, niin kannattaa harkita voiko sellaista laitetta nettiin kytkeä.

 

[love_doctor]

Tuo olikin yksi yksintkertainen esimerkki, tällaisia toimintoja on autoissa monia ja jotkut yksinkertaiset mukavuusominaisuudet tuohonkin liittyen, kuten ikkunoiden avaus keskuslukon kaukosäätimestä olisi paljon hankalampia toteuttaa ilman jonkinlaista väylää.

Monet nykyaikaiset turvallisuusominaisuudet kuten jalankulkijan tunnistus ja tästä automaattinen jarrutus olisi todella hankala toteuttaa ilman keskenään kommunikoivia ohjainmoduuleita. Vaikka nämä kieltämättä onkin monesti kalliimpien autojen varusteita vielä nykyään, niin näkisin kyllä liikenneturvallisuuden kehityksen kannalta hyväksi että tulisivat pakollisiksi kaikkiin ajoneuvoihin jollain aikavälillä.

Kyllähän näitä ominaisuuksia autoihin kertyy koko ajan. Autoissa digitalisaatio menee siinä hiukan pieleen, että samalla kun uutta toiminnallisuutta lisätään, valmistajat tekevät kaikkensa, jotta osat ovat sekä fyysisesti että sähköisesti lukittuja mahdollisimman tiukasti. Eli, väylässä ei välttämättä ole ihmeellistä tietoturvaa. OBD-porttiin voi mahdollisesti kytkeä raspin ja ohjata ilman mitään admin-oikeuksia mitä vaan laitteita autossa. Silti et saa korvata valmistajan vikaherkkää kytkintä jonkun toiminnon säätöön tarvikeosalla vaan ainoastaan alkuperäinen osa merkkihuollossa kuitattuna käy, mikä tietenkin nostaa hintaa merkittävästi kun 50 eurosentin kytkimen sijaan pitääkin maksaa 500 euroa käynnistä ja joka osan purkuun pitää avata 20% auton muoviseinistä. Tiukka kontrolli käy ihan järkeen, jos kyse on turvallisuusominaisuudesta, mutta jokin kuppitelineen luukun avaus tai penkin ilmastoinnin säätö ei välttämättä ole sitä.

Autoissa olen miettinyt, voisiko langallisen väylän sijaan mukavuusominaisuuksiin olla vaan langaton sisäverkko. Näiden osien toimimattomuus radiohäiriöiden takia ei olisi kriittistä. Kuitenkin autoissa vikaantuvat sähköosat ennen pitkää. Esim. briteissähän villieläimet ovat syöneet biohajoavia johtoja autoista ja tosiaan ne biohajoavat hajoavat myös käytössä Suomessa kun autoja käytetään 10 vuoden sijaan 20-30 vuottakin. Jos autojen johdotusta haluaisi yksinkertaistaa, rungon kautta GND ja laitteet voisivat toimia 24-48 voltilla. Säästyisi kuparia paljon. Typerien poro-liittimien sijaan vaan virta sisään ja langattomasti ohjaus. Nykyisin pystytään tekemään todella matalakulutteisia mikropiirejä ja jännitteen säätimiä. Langattomuus mahdollistaisi osien säänkestävyydenkin parantamisen kuten kännyköissä.

 

[love_doctor]

Tarviiko kamera oikeuksia poistaa tallenteita, tarviiko kamera oikeuksia lukea, jos ei tarvi, niin parempi olla antamatta ylimääräisiä, vaikka liikenne olisikin vain ns kameraverkossa. Jos FTP käytetään vain siihen että kamera talentaa jotain tiedostoja palvelimelle, niin siihen yleensä riittää oikeudet "pudotuslaatikkoon" ja palvelinpäässä sitten jotain kontrollia siltä varalta että kamerasekoilee, tai verkkoon päässyt joku vihamielinen.

Jos tietoturvaa miettii, en näe hyviä puolia siinä, että kameralla on yhtään enempää logiikkaa kuin on pakko olla. En näe mitään etua siinä, että kamerassa itsessään on joku 512 gigan sd-kortti ja sitä voi selata ftp:llä tai kortin fyysisesti pöllimällä. Sinnehän mahtuu niin paljon sisältöä, että kortilta saa auki edellisen vuoden tallenteet ja henkilötiedot. Kun ei ole paikallista tallennusta, kameran voi tuhota tai varastaa ihan vapaasti.

Valvontakameroissa on nykyään yli teräväpiirron resoluutio. Tuon Mikrobitin testin TP-Linkin Tapossakin on yli fullhd reso (C310:ssa 2304 × 1296) vaikka hintaa vain reilu 30 €. Ei siis välttämättä tarvi mitään still-kuvien arkistoa ftp:n päähän vaan suoraan natiiviresolla h264/h265-striimi hallintakoneelle. Ftp ei sovellu striimeihin.

Salattu yhteys ja autentikointi ohjaukselle ja striimille. Tallennus muualle. Kahdennettu yhteys langalla ja langattomana. Tietoturvan kannalta nimenomaan niin päin, että hallintakoneella on pääsy kameraan ja kamerasta ei ole pääsyä hallintakoneelle.

 

[pulatunnus]

. OBD-porttiin voi mahdollisesti kytkeä raspin ja ohjata ilman mitään admin-oikeuksia mitä vaan laitteita autossa.

Tämä ehkä enemmänkin harrastien toive, kuin käytäntö.

Autoissa olen miettinyt, voisiko langallisen väylän sijaan mukavuusominaisuuksiin olla vaan langaton sisäverkko.

Kyllä, mutta siinä on jonkinmoinen riski. Jos turvallinen toteutus saadaan aikaan, mutta siitä paljastuu myöhemmin paha-aukko, joka käytännössä tekee siitä täysin turvattoman. Jos korjaaminen vaatii rautapäivityksen, niin että jokainen pitäisi vaihtaa, niin riski ehkä liianiso. Ja ei siis kiinnostaisi ajella autolla missä viereisen auton jonnet renaa valoja, ikkunoita, peilejä penkkäjä, ovia, lämpöjä, audiota, jne.

Uskon toki suht luotettavaan, joka riittävä, jolloin se olisi hintakysymys , ja toki se naittaisi sitten palikat tiukemmin marmoriin. Ehkä tuo toimii siellä mihin sen sähkönvetämine kallista, ja voidaan energia saadaa muualta. esim ne avaimet, renkaat anturointi, paine, lämpi mittaus.

 

[pulatunnus]

Valvontakameroissa on nykyään yli teräväpiirron resoluutio. Tuon Mikrobitin testin TP-Linkin Tapossakin on yli fullhd reso (C310:ssa 2304 × 1296) vaikka hintaa vain reilu 30 €. Ei siis välttämättä tarvi mitään still-kuvien arkistoa ftp:n päähän vaan suoraan natiiviresolla h264/h265-striimi hallintakoneelle. Ftp ei sovellu striimeihin.

Ehkä kameramalli keskustelut sopisi johonkin kameraketjuun , tai tieturvaketjuun, kumpi nyt kohtaa paremmin.
Jos jatkat, niin perustele vähän sitä miksi on ongelma jos kamera tuuppaa sitä sisältö palvelimeen, kamerasta voisi samuttaa palveluita, jos siihen ei tarvi yhteyksiä. Sitll kuvat ja pienet videopätkät ovat edelleen tätäpäivää.

 

[love_doctor]

Ehkä kameramalli keskustelut sopisi johonkin kameraketjuun , tai tieturvaketjuun, kumpi nyt kohtaa paremmin.
Jos jatkat, niin perustele vähän sitä miksi on ongelma jos kamera tuuppaa sitä sisältö palvelimeen, kamerasta voisi samuttaa palveluita, jos siihen ei tarvi yhteyksiä. Sitll kuvat ja pienet videopätkät ovat edelleen tätäpäivää.

Vähän off-topic tässä, mutta jos kamerassa on vain yksi kenno ja resoluutio riittävä, voi olla yksinkertaisempi poimia yksittäisiä still-frameja striimistä kuin erikseen still-kuvia ftp:ltä ja seurantaan striimi. Esim. jos 30 euron kameraan saa 3K-resoluution, korkean turvallisuuden kohteessa voi olla moninkerroin parempia kameroita. Kyllä still-kuviin saa paremman valotuksen ja enemmän resoluutiota, mutta se voi monimutkaistaa järjestelmää merkittävästi. Toki jos järjestelmä kuvaa sekä videota että still-kuvaa, on sekin vaihtoehto.

Tietoturvamielessä jos kamera esimerkiksi varastetaan, sen ohjelmisto takaisinmallintamalla voidaan tunnistaa keino kirjautua palvelimelle ja haavoittuvuuksia käyttäen päästä sisään. Ylipäänsä palvelin voidaan palomuurata estämään yhteydet ulkoapäin. Toisin päin riskinä toki on, että yksittäisen kameran järjestelmiin voidaan hakkeroitua, mutta vahinko on lokaalimpi. Kameran ohjelmisto voidaan toki tehdä niin ettei se salli samanaikaisia hallintayhteyksiä.

 

[pulatunnus]

Tämä ei kai alkuunkaan digitalisaation ongelma, päinvastoin, arvoin kotikameraketjun jatkoksi.

Vähän off-topic tässä, mutta jos kamerassa on vain yksi kenno ja resoluutio riittävä, voi olla yksinkertaisempi poimia yksittäisiä still-frameja striimistä kuin erikseen still-kuvia ftp:ltä ja seurantaan striimi. Esim. jos 30 euron kameraan saa 3K-resoluution, korkean turvallisuuden kohteessa voi olla moninkerroin parempia kameroita. Kyllä still-kuviin saa paremman valotuksen ja enemmän resoluutiota, mutta se voi monimutkaistaa järjestelmää merkittävästi. Toki jos järjestelmä kuvaa sekä videota että still-kuvaa, on sekin vaihtoehto.

Tietoturvamielessä jos kamera esimerkiksi varastetaan, sen ohjelmisto takaisinmallintamalla voidaan tunnistaa keino kirjautua palvelimelle ja haavoittuvuuksia käyttäen päästä sisään. Ylipäänsä palvelin voidaan palomuurata estämään yhteydet ulkoapäin. Toisin päin riskinä toki on, että yksittäisen kameran järjestelmiin voidaan hakkeroitua, mutta vahinko on lokaalimpi. Kameran ohjelmisto voidaan toki tehdä niin ettei se salli samanaikaisia hallintayhteyksiä.

FTP on toki historia tukea, mutta sitä on käytetty kameroissa, still kuvien talentamiseen ja pienten videopätkien tallentamiseen FTP palvelimelle.

Toki se ei ole turvallinen, jos verkkoon pääsee vihamielisiä, mutta ei ne analogisetkaan olleet turvallisia. Ja jos verkkossa on kytkimet eikä erikseen asettannut että liikenne peilataan kokoverkkoon, niin menee aika samaan kuin 5o ohminen koaksi tai parikaapeli.

Jos kamerasta voi sammuttaa palveluita, niin eikä sen turvallisuus parane ? jos kameratuuppaa sisällön palvelimelle, niin mikä siinä on erityisen vaarallista, jos palvelimessa on haavoittuvuuksia, niin ne on siitä riippumatta.

Olit huolissasi siitä että kameran muistiin tallennetaan, se on toki huomioita riski, uset toki tekee niin että kamera talentaa sisäiseen SD korttiin, ja kamera vain niitä tapahtumapätkiä tuuppaa eteenpäin. Jos kamerantallenne ei ole salattu, niin ehdottomasti huomioitava varkausriski. Mutta myös se verkonkautta tulevariski, jos sitä varten joudutaan jättämään niitä palveluita auki.

Tietoturvamielessä jos kamera esimerkiksi varastetaan, sen ohjelmisto takaisinmallintamalla voidaan tunnistaa keino kirjautua palvelimelle ja haavoittuvuuksia käyttäen päästä sisään. ...

Siis kameraan, vai sinne palvelimelle mihin tallennetaan ?
Jos tallentemisessa on aukkoja, niin siinä on ei se kamerasta kiinni ole.
Oleellista toki se että kameraan ei tallenna tunnuksia joiden vuotaminen olisi vaaraksi, oli sen kameran hinta 30€ tai 500€

Jos tässä maalataan kuviota missä joku varastaan kameran sieltä portinpielestä, mallintaa sen ohjelmiston, ja saa kaivettua tunnukset millä voi lähettää palvelimelle vihamielistä väärennettyä kuvadataa, joo sitten tulee sontaa. koti ympäristössä mitä voi tapahtua, se palvelin täyttyy, tai kaatuu. Ehä sitten kananttaa hankkia ihan pienyritys kamat, jossa tulee häly jos kameraan yhteys menetetään, niin voi sitten disbaloida ko kameralta kirjoitusoikeudet., ehkä talennin jossa QoS sen verran että yksi pääse tekemään palvelunestohyökkäystä. ja niihin koteloihin hälyt, jos joskus menee ronaan sitä kameran kytkentäboxia.

 

[takomo]

Minua ihan vilpittömästi vähän hävettää, että IT-foorumilla on tällainen ketju, jossa surkutellaan, kun kehitys kehittyy ja laitteista/ohjelmistoista poistetaan vanhanaikaisia tai eri tavoin turvattomia ominaisuuksia.

Kaikenlainen pakottaminen on lähtökohtaisesti vastenmielistä. Kehittyvän teknologian pitäisi löytää markkinansa olemalla vanhaa parempaa eikä niin, että vanhoja, toimivia järjestelmiä rikotaan tahallaan. Ei ketään pakotettu ostamaan mikroaaltouunia mutta vähitellen ne vain ilmaantuivat vähän joka keittiöön. Ei ketään pakotettu ostamaan matkapuhelinta vaan ne yleistyivät olemalla jäätävän käteviä. Sen sijaan ihmiset on laajalti pakotettu luopumaan lankapuhelimista vaikka eivät olisi halunneetkaan.

Yksi digitaalisen maailman ongelmista on teknologian nopea vanhentuminen. Toimivia järjestelmiä joudutaan uusimaan jonkin pikkujutun vuoksi kun osia ei saa mistään vaikka joku tekniikan päälle ymmärtävä sattuisikin löytymään.

Oma lukunsa on tietoturvatyrannit, jotka katsovat oikeudekseen rikkoa toimivaa poistamalla "vanhanaikaisia" ominaisuuksia kuten FTP. Tätä voisi verrata siihen, että joku bandiitti kiertäisi okt-alueella särkemässä 2-lasiset ikkunat, "koska ne eivät ole enää tätä päivää". Joku toinen näyttäisi sorkkarautaa Abloy Classic-lukoille, "koska ne eivät ole enää turvallisia". Aina kun poistetaan jotain, jonkun hankkima, toimiva järjestelmä menee rikki. Sillä aiheutetaan todellista vahinkoa jollekin toiselle.

Digitalisaatio ei tietenkään automaattisesti tarkoita, että kaikki muuttuu paremmaksi, mutta usein niin kuitenkin tapahtuu.

Aivan sama. Ketään ei saa pakottaa.

 

[takomo]

FTP on edelleen ihan hyvä ja toimiva protokolla kuvien ja videoiden tallentamiseen palvelimelle, mutta jatkuvaan striimaukseen se ei sovi. FTP:n voi salata. Tosiaan joltain tietyltä FTP-käyttäjätunnukselta voi estää tiedostojen poistamisen ja muokkauksen niin että ainoastaan uusien tiedostojen luonti ja tallennus on mahdollista, mutta se vaatii jo hieman ylimääräistä säätämistä FTP-palvelinohjelman asetuksista, koska pelkästään UNIX-tyylisen tiedostojärjestelmän tiedosto-oikeuksia säätämällä se ei onnistu. Siksi se jää yleensä tekemättä.

Käsittääkseni (anonyymi) FTP on toiminut "aina" Unix-ympäristössä jonkinlaisessa hiekkalaatikossa, josta ei ole ollut pääsyä kuin omaan hakemistopuuhun. Sielläkään ei ole päässyt kirjoittamaan kuin valikoituihin paikkoihin tai ei ollenkaan. Siitä ei ole kokemusta miten paljon tämä on vaatinut konffaamista vai toimiiko tämä näin out-of-box.

Salaamattoman FTP:n kanssa on toki omat riskinsä mutta ei kai ne mahdottomia hallittavia ole? Esim. palomuurilla voi päästää vain nimetyt IP:t FTP-portteihin kiinni, kirjoitushakemiston voi konffata write-only:ksi, ja jos huoli on kova, voi laittaa croniin skriptin puhdistamaan kirjoitushakemiston väärästä sisällöstä. ->Aika monessa paikassa Abloy Classic ajaa asiansa.