• Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina noin klo 16:00 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

Microsoftilla kukaan ei oikein tiedä, miksi suurella osalla ainakin Firefoxin ja Linuxin käyttäjistä ei Sharepoint-kirjautuminen toimi kunnolla. Vika on ollut olemassa jo vuosia ja mitään sille ei ole tehty.
Tämä on ihan höpöhöpöä. Kuten sanoin, käytän työn puolesta mm. juuri noita MS:n pilvipalveluita päivittäin useilla eri alustoilla ja eri selaimilla. Kaikissa toimii mukisematta. Ja samaa ehti välissä sanomaan pari muutakin.
 
Vai että läheskään kaikilla. Tai olisiko sittenkin murto-osalla käyttäjistä se ei toimi. Sanoisin nimittäin, että lähes kaikilla se toimii.
 
Jostain syystä asiasta kuitenkin löytyy internetistä paljon keskustelua. Läheskään kaikilla se ei vain jostain syystä toimi, ja kukaan ei oikein tiedä miksi.

Ota mikä tahansa selain/käyttis/palvelu yhdistelmä, ja löydät valitusta internetistä miten se ei toimi. Koska aina löytyy niitä, joilla jostain mystisestä syystä se ei toimi. Yleensä kyse on jonkinsorttisesta user-errorista, tai jostain muusta eksoottisesta konffausyhdistelmästä. Joskus on kyse siitä, että siellä on oikeasti bugi, mutta nuo yleensä korjataan erittäin nopeasti palveluntarjoajan kannalta. Koska pilvipalveluiden tarjoajat luonnollisesti haluavat, että kaikki voivat käyttää heidän palveluja.
 
Onko siis täällä porukan mielestä ihan ok, että järjestelmä toimii näin?
On. IT-maailma on muuttunut pysyvästi, eikä enää eletä lintukodossa, jossa toimitaan vain reaktiivisesti jälkikäteen. Nykyään on pakko toimia proaktiivisesti ja analysoida eri riskitekijöitä jo etukäteen. Jos miljoonasta käyttäjästä kourallinen kärsii tästä, niin se on sitten turvallisuuden hinta ja sillä siisti.

Miten ihmeessä saatte siitä käyttäjäpään virheen, että palvelin pitää sitä tietoturvauhkana, jos asiakaspuolella on jotain niinkin eksoottisia "omia kikkailuja" kuten vaikkapa käyttöjärjestelmänä jotain muuta kuin Microsoft Windows tai selaimena jotain muuta kuin Microsoft Edge?
Keksit taas omiasi.

Ei eri käyttöjärjestelmän tai eri selaimen käyttäminen ole yksittäisenä välttämättä yhtään mikään tietoturvauhka, mutta jos Microsoftin globaalin analytiikan (joka on aikalailla parasta ja kattavinta mitä tällä hetkellä on olemassa) mukaan voidaan todeta, että joku tietty kombinaatio (esim. tor-verkko tai yhteys muuten jotain epämääräistä reittiä + käyttöjärjestelmä + selain/selaimen välittämät tiedot versioineen + tunnuksen aiemmasta poikkeava käyttäytyminen) nostaa tunnistettavaa riskitasoa, niin sitten organisaation ylläpito voi esimerkiksi tehdä säännön, jossa sanotaan, että tietyn riskitason ylittävää käyttäjää tai päätelaitetta ei päästetä johonkin palveluun ennen kuin joku toinen ehto täyttyy tms. Ei tämä liity välttämättä tähän sinun tilanteeseen ja siitä tulee yleensä myös käyttäjälle jokin semi-selkeä ilmoitus että "ei tänään", mutta en toisaalta ihmettelisi jos kyse olisi jostakin sellaisesta.

Mikäli kyse on tällaisesta, niin oppilaitoksesi ylläpito pääsee näkemään logeista tapahtuman ja luokittelun syyn. Tuskin tekevät mitään asialle, mutta jos se mietityttää, niin voithan kysyä.
 
Viimeksi muokattu:
Onko siis täällä porukan mielestä ihan ok, että järjestelmä toimii näin?

Miten ihmeessä saatte siitä käyttäjäpään virheen, että palvelin pitää sitä tietoturvauhkana, jos asiakaspuolella on jotain niinkin eksoottisia "omia kikkailuja" kuten vaikkapa käyttöjärjestelmänä jotain muuta kuin Microsoft Windows tai selaimena jotain muuta kuin Microsoft Edge?

Aktiivisesti kehityksessä olevia distroja on yli tuhat ja kaikkien näiden jakama kakku netin päässä olevista kuluttajakoneista on alle 3%. Miten voit olettaa, että just sen sun version pitää olla tuettu?
 
Ei mitään tarvitse erikseen "tukea", kun tekee sen web-palvelun standardien mukaan ja muutenkin järkevästi.
Niinhän ne onkin tehty, eikä mikään viittaa tässäkään siihen ettei näin olisi. Se webbisivun sisäinen toiminta ei kuitenkaan ole kuin yksi pieni kerros kokonaisuudessa. Tietoturvan vuoksi pitää varmistaa myös, että käyttäjä ja tämän päätelaite on ylipäätään turvallista päästää palveluun.

Haluat kovasti tuputtaa ajatusta, että kokemasi ongelma johtuisi jostakin muusta kuin itse tekemisistäsi valinnoista ja että tilanne on laaja ja merkittävä, mutta nämä uskomukset eivät kuitenkaan muutu todeksi pelkästään sanomalla niin.

En tunne Savonian palvelutarjontaa, mutta yleensä korkeakouluissa on kaikenlaisia teknologiarajoittuneita varten tarjolla yleiskäyttöisiä koneita kampuksilla. Jos et saa omaa konettasi toimimaan, niin mene sinne?
 
Minä en usko tuohon enää. Nykyään näyttää riittävän, jos palvelu toimii tietyllä kriittisellä massalla käyttäjiä edes sen verran hyvin, että se tuo palvelun ylläpitäjälle tuloja. Kunnolla sen ei tarvitse toimia kenelläkään.

No ne tähtää siihen, että se toimii mahdollisimman monilla. Toki jos sulla on joku eksoottinen kombo, joka löytyy 0,001% potentiaalisista käyttäjistä, niin ne eivät lähde korjaamaan jokaista tuollaista viritystä. Etenkin kun tuollaisen korjaaminen voi olla erittäin vaikeaa, jos ei tiedä tasan tarkkaan mikä sekametelisoppa sieltä käyttäjältä löytyy.
 
Jos olisit viitsinyt edes lukea edelliset viestit tässä ketjussa, niin tietäisit, että niin ei ole.

Sinunlaistesi takia nämä keskustelut jäävät kiertämään kehää.
Niin, virtuaalikoneko ei ole lopulta sen saman distron päällä pyörimässä saman palomuurin takana?

Et ole koko aikana avannut järjestelmästäsi mitään muuta kuin, että linuxpohja ja firefox. Mikä distro? Onko siellä rautapalomuuri vaiko softamuuri? VPN vai foliokerroksia niin paljon, että mennään TOR-verkon yli? Miten tiukalle selaimen turvapuoli on kiristetty?
 
Viimeksi muokattu:
Niinhän ne onkin tehty, eikä mikään viittaa tässäkään siihen ettei näin olisi. Se webbisivun sisäinen toiminta ei kuitenkaan ole kuin yksi pieni kerros kokonaisuudessa. Tietoturvan vuoksi pitää varmistaa myös, että käyttäjä ja tämän päätelaite on ylipäätään turvallista päästää palveluun.

Sharepointissa toki on paljon raskautta ja js-paskaa renderöimässä sitä klienttipuolen sivua. Nyt ei ole tässä käsillä mitään työkaluja, millä mittaa sivun standardinmukaisuutta tai mitään, mutta viimeksi kun jotain selvittelin, huomasin että joka ikisellä sivulla ajax-ladattiin se varsinainen sisältö näkyviin. Näissä virityksissä riski siihen että homma ei toimi jollain softakombolla kasvaa kyllä. Erilaisia CMS-alustoja ja staattisesti generoituja sivuja kun vertailee niin kyllä Sharepoint on ehdottomasti sieltä raskaimmasta päästä. Jos siis miettii, miten voi varmistaa maksimaalisen toimivuuden, standardien lisäksi erilainen dynaamisten ominaisuuksien minimointi voi auttaa tässä.

edit: testasinpa ja pagespeed insights / lighthouse nyt esimerkiksi antoi tehokkuudesta aika heikot pisteet (luokkaa 60/100), mikä tuntuu olevan linjassa koetun raskauden kanssa.
 
Sharepointissa toki on paljon raskautta ja js-paskaa renderöimässä sitä klienttipuolen sivua. Nyt ei ole tässä käsillä mitään työkaluja, millä mittaa sivun standardinmukaisuutta tai mitään, mutta viimeksi kun jotain selvittelin, huomasin että joka ikisellä sivulla ajax-ladattiin se varsinainen sisältö näkyviin. Näissä virityksissä riski siihen että homma ei toimi jollain softakombolla kasvaa kyllä. Erilaisia CMS-alustoja ja staattisesti generoituja sivuja kun vertailee niin kyllä Sharepoint on ehdottomasti sieltä raskaimmasta päästä. Jos siis miettii, miten voi varmistaa maksimaalisen toimivuuden, standardien lisäksi erilainen dynaamisten ominaisuuksien minimointi voi auttaa tässä.

edit: testasinpa ja pagespeed insights / lighthouse nyt esimerkiksi antoi tehokkuudesta aika heikot pisteet (luokkaa 60/100), mikä tuntuu olevan linjassa koetun raskauden kanssa.
No joo, jos tuolla tasolla miettii sitä sivuston toimintaa, niin joo, varmasti sieltä löytyy kaikenlaista sanottavaa, mutta nykyaikaisilla selaimilla sivustot kuitenkin toimivat vaikka pinnan alla jotain pientä olisikin. Tuo nykyinen M365:n Sharepoint moderneilla sivustoilla on silti tässäkin mielessä monta kertaluokkaa parempi kokonaisuus kuin ne ikivanhat on-premise-sharepointit, joiden kanssa monet yritykset edelleen tuskailevat.
 
erään pienemmän suomalaisen sähköpostipalveluntarjoajan
Suomessa toimivana yksityishenkilönä sille ei oikein mahda mitään
Google on siis nyt lähtenyt sille linjalle, että pelottelee "tietoturvariskillä", jos kaikki eivät käytä Googlen (ja mahdollisesti Microsoftin) sähköpostipalveluita.
Lisätietoa!

Tässä jäi nyt varsin epäselväksi mitä käytetyllä termillä tarkoitetaan. Jos oikeasti on olemassa niinkin vakava ongelma kuin implikoidaan, niin sehän on aika raju juttu. Voipi kuitenkin olla ettei nyt kuitenkaan ollutkaan. Onko tämä eräs pienempi suomalainen toimija vaatehuoneessasi?
 
Savonia, Microsoft tai joku muu asiaan liittyvä taho oli korjannut Savonian Reppu-palvelun Sharepoint-kirjautumisen, ja nyt pääsen palveluun sisään. Ilmoittautuminen kesäopintoihin on kuitenkin ehtinyt jo mennä ohi.

Työasioissa piti lähettää sähköpostia asiakkaalle, joka käyttää Gmailin sähköpostia, mutta näköjään Gmailiin ei enää pysty lähettämään sähköpostia erään pienemmän suomalaisen sähköpostipalveluntarjoajan sähköpostista. Tulee vastauksena virheviesti, jossa sanotaan (vapaasti suomennettuna), että "lähettäjän sähköposti on autentikoimaton, mikä on tietoturvariski lähettäjälle ja Gmailin käyttäjille, ja siksi viestiä ei lähetetty vastaanottajalle".

Ilmeisesti ongelmana on, että viestiä lähettävän palvelimen IP-osoite on eri kuin mihin viestin vastausosoitteen DNS-nimi selvittyy. Suomessa toimivana yksityishenkilönä sille ei oikein mahda mitään, koska Traficomin määräyksestä suomalaiset internet-operaattorit estävät lähtevän SMTP-liikenteen muualle kuin omille SMTP-palvelimilleen, ja kaikki sähköposti on lähetettävä sitä kautta - omaa tai sähköpostipalveluntarjoajan SMTP-palvelinta ei voi käyttää. Sähköpostin vastausosoitteen DNS taas tietysti selvittyy sähköpostipalveluntarjoajan IP-osoitteeseen. Niin se on aina toiminut ja ei se ennen ole ongelma ollut, mutta nyt siitäkin on näköjään tehty ongelma.

Google on siis nyt lähtenyt sille linjalle, että pelottelee "tietoturvariskillä", jos kaikki eivät käytä Googlen (ja mahdollisesti Microsoftin) sähköpostipalveluita. Sen sijaan, että mikään kilpailuviranomainen puuttuisi tuohon perseilyyn mitenkään, niin Suomen Traficom vielä määrää kilpailun haittaamista entisestään edistäviä liikennerajoituksia.

Google blokkaa sellaiset mailit, joissa osoite ja SMTP-palvelin eivät matchaa, koska he eivät halua, että väki lähettää spoofattuja maileja. Täysin järkevä ja perusteltu toimi Googlelta, ja voin taata, että ei ole ainoa palvelu joka nykyään toimii noin. Ja jos on jotain sähköpostipalveluita, jotka eivät konffaa järjestelmiään toimiakseen riittävän hyvin tuon kanssa, niin sitten se on kyllä heidän oma syy, eikä mikään Googlen halu rajoittaa kilpailua.

Traficom ja suomalaiset ISP:t taaskin blokkaavat vain sen enkryptaamattoman SMTP-liikenteen. Koska haluavat rajoittaa sitä jo muutenkin massiivista sähköposti spammin määrää. Jos käyttää enkryptattua SMTP:tä, niin sen kyllä pitäisi mennä läpi. Jos ei mene läpi, niin suosittelen ottamaan yhteyttä sun ISP:hen.
 
Google blokkaa sellaiset mailit, joissa osoite ja SMTP-palvelin eivät matchaa, koska he eivät halua, että väki lähettää spoofattuja maileja.

kuitenkin jos viestin lähettää gmailista spooffatulla osoitteella, niin se ei ole ongelma... menee ihan hyvin perille. Gmail itse antaa tuollaisen vaihtoehdon, käyttää eri osoitetta lähettäjänä.
 
Viestissä neuvotaan, että alkuperäisen laskun saa ladattua Älyenergia-sovelluksella, joka tarvitsee Android- tai iOS-puhelimen. Ilmeisesti sitä alkuperäistä laskua ei enää muulla tavalla saa. Minä en tuota puhelinohjelmaa pysty asentamaan enkä muutenkaan potentiaalista vakoiluohjelmaa ATK-laitteelleni asenna. Vihreän Älyenergian internet-sivut myös ilmoittavat käyttävänsä evästeitä personoitujen mainosten ja sisällön tarjoamiseksi sekä liikenteen analysoimiseksi, eli toisin sanoen jo pelkkä heidän nettisivujensa lataaminen selaimeen triggeröi massiivisen määrän tiedonkeruuta.

Kotisivujen kautta kirjautuminen onnistuu myös, kai lasku on sieltä saatavilla? Evästeiden osalta jätät vaan hyväksymättä kaikkien muut paitsi pakolliset evästeet, jotka eivät ilmeisesti tallenna henkilökohtaisia tietoja.
 
Tuossa ei ole kyse mistään mailin "spoofaamisesta", vaan ihan tavallisesta käytännöstä lähettää sähköposti eri palvelimelta kuin mihin vastaus on tarkoitus vastaanottaa. Sähköpostiohjelmaa käyttävistä suurin osa tekee niin.

Voi olla, että tarkoitus ei ole spoofata mailia. Mutta paskasti konffattu sähköpostiohjelma voi aiheuttaa sellaisen lopputuloksen, että se näyttää spooffaus yritykseltä. Jolloin kaikki vähänkin vastuullisemmat sähköpostiserverit blokkaavat nuo mailit.
Tuo on oikeasti ollut ihan peruskauraa jo vuosikausia, joten täysin turha syyttää siitä Googlea. Sulla on itsellä huonosti konffattu mailisofta, tai sitten joku palvelutarjoaja joka ei ole päivittänyt järjestelmiään sitten 90-luvun.

Miksi salattua SMTP:tä sitten ei ole estetty, jos kerran kuitenkin tarkoituksena on rajoittaa roskapostin määrää? Nythän roskapostittajat voivat sitten lähettää rajattomasti viestejä käyttäen salattua yhteyttä.

Koska se salattu SMTP tarvitaan siihen, että ihmiset voivat ylipäätänsä lähettää niitä sähköposteja.
 
kuitenkin jos viestin lähettää gmailista spooffatulla osoitteella, niin se ei ole ongelma... menee ihan hyvin perille. Gmail itse antaa tuollaisen vaihtoehdon, käyttää eri osoitetta lähettäjänä.

Gmail tarjoaa mahdollisuuden lisätä toinen sähköpostitili Gmailiin. Tuo ei ole spoofausta, vaan sitä, että sä käytät sitä sun omaa toista sähköpostitilia Gmailin kautta.
Spoofaus tarkoittaa sitä, että mä lähettäisin sähköpostin siten, että lähettäjänä näkyisi vaikkapa samppa.kurri io-tekki.fi
 
Salaamaton SMTP toimisi aivan hyvin. Sähköposti on muutenkin tyyppiesimerkki viestintätavasta, jossa se palvelimen ja asiakkaan välinen salaus ei paranna tietoturvaa mitenkään, koska se palvelin ei kuitenkaan ole luotettu. Itse viesti pitäisi salata lähettäjän ja vastaanottajan välillä.

Eikä siinä SMTP-protokollassa ole mitään vikaa. Avoin ja yksinkertainen protokolla, joka noudattaa melko lailla samaa suunnittelufilosofiaa kuin muutkin Internetin alkuajan protokollat.

Siitä salaamattomasta SMTP:stä puuttuu authentikaatio. Joka tekee siitä aivan naurettavan helposti spoofattavan. Eli se salaamaton SMTP ei todellakaan toimi aivan hyvin, jonka takia siitä on pyritty pääsemään eroon.

Lisäksi on aika hauskaa, että onnistut samassa viestissä nostamaan esille yhden SMTP:n suuren heikkouden ja silti väittämään, että SMTP-protokollassa ei olisi mitään vikaa.
 
SMTP-protokollassa ei tietenkään ole mitään autentikaatiota, koska sitä käytetään sähköpostiviestien lähettämiseen vastaanottavalle palvelimelle ja niitä viestejä on tarkoituskin pystyä vastaanottamaan keneltä tahansa. Spooffaukseen tai sen helppouteen autentikaation puutos ei liity mitenkään. Spooffauksen voi estää liittämällä itse viestiin digitaalisen allekirjoituksen ja/tai käyttämällä itse viestissä päästä päähän salausta, kuten tuossa edellisessä viestissäni jo kirjoitin. Protokollan tasolla se spooffauksen estäminen ei ole mitenkään mahdollista, koska lähtökohtaisesti sen kummemmin palvelin kuin viestin lähettäjäkään ei ole luotettu.

SMTP-protokollaan on lisätty authentikaatio, ja se on aikalailla ainoa tapa miten SMTP:tä enää käytetään. Ainakin jos puhutaan mistään rehellisistä toimijoita, eikä mistään spammereista. Spooffauksen esto on erittäin olennainen syy käyttää tuota authentikaatiota.

Sun osoite on sompi at jotain.com. Yrität lähettää mailia mulle osoitteessa jcsh at god.com
Sun mailiclientti lähettää mailin jotain.com:n SMTP-servereille, tuo serveri sitten forwardaa sen god.com:n SMTP-serverille. God.com:n SMTP-serveri sitten katsoo, että miltä serveriltä tuo maili tuli, ja varmistaa, että se tuli samalta serveriltä kuin mille lähettäjän mailiosoite kuuluu.

Jos jotain.com:n serveri ei käytä authentikaatiota, niin kuka tahansa voi esittää olevansa sinä, ja jotain.com:n SMTP-serveri sitten iloisesti forwaa ne viestit ilman mitään kontrollia god.com:n serverille. Joka tekee tuosta god.com:n serverin tekemästä alkuperächeckistä arvottoman.
Jos jotain.com:n serveri käyttää authentikaatiota, niin sitten se voi varmistaa, että se viestin alunperin lähettänyt mailiclientti saa oikeasti käyttää osoitetta sompi at jotain.com. Jolloin se laittaa eteenpäin god.com:n serverille vain ne viestit, jotka ovat oikeasti sun lähettämiä. God.com:n serverin alkuperächeckki sitten yhdistettynä tuohon authentikaatioon tarkoittaa, että sun identiteetin spooffaus on huomattavasti vaikeampaa.

Tuo ei ole täydellinen mekanismi, mutta se on parempi kuin ei mitään. Parempia mekanismeja on, juurikin nuo mitkä listasit, mutta ne eivät ole osa sitä SMTP:n standardia. Jonka takia se SMTP on oikeasti huono protokolla nykypäivänä, jos se olisi hyvä, niin nuo olisi siihen sisäänrakennettuja ja siten käytössä kaikkialla.
 
SMTP-protokollaan on lisätty authentikaatio, ja se on aikalailla ainoa tapa miten SMTP:tä enää käytetään. Ainakin jos puhutaan mistään rehellisistä toimijoita, eikä mistään spammereista. Spooffauksen esto on erittäin olennainen syy käyttää tuota authentikaatiota.

Sun osoite on sompi at jotain.com. Yrität lähettää mailia mulle osoitteessa jcsh at god.com
Sun mailiclientti lähettää mailin jotain.com:n SMTP-servereille, tuo serveri sitten forwardaa sen god.com:n SMTP-serverille. God.com:n SMTP-serveri sitten katsoo, että miltä serveriltä tuo maili tuli, ja varmistaa, että se tuli samalta serveriltä kuin mille lähettäjän mailiosoite kuuluu.

Jos jotain.com:n serveri ei käytä authentikaatiota, niin kuka tahansa voi esittää olevansa sinä, ja jotain.com:n SMTP-serveri sitten iloisesti forwaa ne viestit ilman mitään kontrollia god.com:n serverille. Joka tekee tuosta god.com:n serverin tekemästä alkuperächeckistä arvottoman.
Jos jotain.com:n serveri käyttää authentikaatiota, niin sitten se voi varmistaa, että se viestin alunperin lähettänyt mailiclientti saa oikeasti käyttää osoitetta sompi at jotain.com. Jolloin se laittaa eteenpäin god.com:n serverille vain ne viestit, jotka ovat oikeasti sun lähettämiä. God.com:n serverin alkuperächeckki sitten yhdistettynä tuohon authentikaatioon tarkoittaa, että sun identiteetin spooffaus on huomattavasti vaikeampaa.

Tuo ei ole täydellinen mekanismi, mutta se on parempi kuin ei mitään. Parempia mekanismeja on, juurikin nuo mitkä listasit, mutta ne eivät ole osa sitä SMTP:n standardia. Jonka takia se SMTP on oikeasti huono protokolla nykypäivänä, jos se olisi hyvä, niin nuo olisi siihen sisäänrakennettuja ja siten käytössä kaikkialla.
Muuten kyllä, mutta SMTP Auth ei suoraan liity siihen saako joku palvelin lähettää viestejä jonkin toisen domainin nimissä. Kirjautumista käytetään palvelimen ja clientin välillä, jotta kuka tahansa ei voisi lähettää viestejä minkä tahansa SMTP-palvelimen kautta (ns. open relay). Lisäksi viestin lähetys tietyn palvelimen kautta on yleensä rajattu myös IP-osoitteiden perusteella.

Lähettävän palvelimen varmentamisessa käytetään sen sijaan mm. SPF-tarkistusta (ja mahdollisesti myös DKIM-allekirjoituksia), eli lähettävän postijärjestelmän omistajan nimipalvelussa on tietue, jossa on listattuna ne IP-osoitteet, joista sen domainin nimissä saa lähettää viestejä.

Sitten on vielä erikseen palvelinten välisen SMTP-liikenteen välinen salaus, joka on nykyään monissa järjestelmissä pakollinen.

Kaikki nämä ovat toisistaan erillisiä menetelmiä, joilla jokaisella vaikeutetaan spoofereiden/spammereiden toimintaa ja koska niitä on niin paljon ja koska käyttäjät ovat pääosin valveutumattomia ummikoita, on näiden menetelmien käyttämiseen pakotettava. Google, Microsoft ja muut isot toimijat ovat avainasemassa siinä.
 
Sähköposti on periaatteeltaan kuin kirjeposti.
Muuten kyllä, mutta siihen on lisätty vuosien varrella monenlaista lisätoiminnallisuutta.

Sähköposti on vanha, mutta silti pääsääntöisesti toimiva ja kokonaisuutena niin laajasti käytetty protokolla, ettei mullistusta sen korvaamiseksi ole edelleenkään näkyvissä. Rinnalla on monia muita menetelmiä, mutta kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa ja se "one new messaging system to replace them all" puuttuu.

Luottamuksen lisääminen palvelinten välillä hankaloittaa pienten sähköpostipalveluntarjoajien toimintaa ja on pääsyy siihen, että sähköpostista on tullut niin epäluotettava viestintätapa kuin se nykyään on. Nykyäänhän on yleistä, että sähköpostiviestit eivät vain mene perille. Ei sellainen ollut tavallista vielä 15 vuotta sitten.
Ei, se ei ole yleistä kuin niiden virheellisesti konfiguroitujen ja/tai muuten vain huonosti ylläpidettyjen palvelinten kohdalla ja sellaiset onkin syytä kitkeä pois verkosta samalla tavalla kuin muutkin haittaa aiheuttavat rikkaruohot.
 
Viimepäivinä tullut useampia viestejä ns. facebookilta jotka pyytävät tarkistamaan kirjoutumiskoodin tjsp.

Pari ensimmäistä meni filtterin läpi, kunnes leimasin ne roskapostiksi. Näitä satelee vieläkin päivätahdilla.
 
Miksi toimiva pitäisi vaihtaa?
Ei toimivaa pidä vaihtaa. SMTP vaan ei ole enää toimiva nykypäivän vaatimuksia ajatellen ja siksi sitä on paranneltu vuosien varrella kaikenlaisilla päälleliimatuilla vippaskonsteilla, jotka eivät kuitenkaan korjaa kokonaisuutta. Tuo kysymyksesi on vähän sama juttu kuin ihmettelisi, että miksi SMS ei riitä kaikkeen. SMTP:lle ei vaan ole vielä sitä kaiken korjaavaa vaihtoehtoa.

Ei kyse ole mistään huonosti ylläpitämisestä tai vääristä asetuksista. Google ja Microsoft yrittävät monopolisoida koko sähköpostiprotokollan itselleen ja järjestelmällisesti hankaloittavat pienemmistä sähköpostipalveluista lähetettyjen viestien vastaanottamista ja niihin viestien lähettämistä omista palveluistaan. Pienempiä palveluntarjoajia lisäillään mustille listoille älyttömistä syistä. Sähköpostin koko perusidea on alusta asti ollut, että kuka tahansa voi perustaa oman sähköpostipalvelimen ja käyttää sitä sähköpostin lähettämiseen ja vastaanottamiseen, eikä sähköposti voi toimia niin, että "mukaan päästäkseen" pitää jo valmiiksi olla jossain luotettujen toimijoiden listalla. Ja oikeastaan sama filosofia pätee koko internettiin.
Tämä oli ihan omaa höpöhöpöäsi. Ei kyse ole mistään Microsoftin tai Googlen salaliitosta. Ne nyt vaan ovat niin merkittäviä toimijoita, että niiden tekemisillä on oikeasti merkitystä ja siksi niitä pyydetään myös ottamaan kantaa tähän(kin) asiaan laajemmin, jotta kaikilla olisi Internetissä parempi olla. Ja on niitä muitakin isoja toimijoita.

Voit jatkossakin pystyttää Internetiin oman palvelimesi vapaasti, mutta et kuitenkaan voi vaatia, että kaikki muut kärsivät sen sinun haluamasi rajoittamattoman vapauden aiheuttamista ongelmista. Omassa privaattiverkossasi sen sijaan voit toimia täysin vapaasti ilman mitään rajoituksia.

Btw. Myös tuo kommenttisi siitä, että pitäisi olla jossakin mystisellä "valmiiksi luotettujen toimijoiden listalla" oli kakkelia. Ei sellaista ole olemassakaan. Riittää että toimii yleisten normien mukaan.
 
Olen kyllä ihan samalla linjalla Kautiumin kanssa, että ei tähän sähköpostiin kyllä mitään salaliittoa liity. Oman sähköpostipalvelimen voi edelleen pystyttää ja postit saa menemään ihan hyvin perille myös isojen toimijoiden osoitteisiin. Luotettavana pidetyn sähköpostipalvelimen pystytys ei vaan ole nykyään mikään ihan helppo homma. Tai no, vaatii vaan aika paljon perehtymistä asioihin, sinällää tuo konfigurointi ei ole mitää rakettitiedettä, pitää vain tietää mitä tekee. Jos pystyttäsin oman palvelimen, niin en itsekkään vastaanottaisi mitään postia epäluotettavista lähteistä. Spämmiä ja kaikenlaista huijaspostia liikkuu ihan jäätävät määrät edellee, vaikka palvelimien konfiguraatioita on kovennettu huomattavasti vuosien varrella.
 
Tuo protokollan automaattinen lisääminen ja muu toiminta vajavaisen osoitteen tapauksessa ylipäätään riippuu aivan selaimesta. Ei pitäisi tehdä oletuksia. Kyllä se protokolla on hyvä olla osana osoitetta ihan jo siksi, että sen ylipäätään tunnistaa linkiksi, vaikka kontekstin perusteella olisikin selvää, että protokolla on HTTP.

Millä vuosituhannella oikein elät?

Tällä vuosituhannella se protokolla on yleensä HTTPS, ei HTTP.
 
Koulun järjestelmät eivät edelleenkään toimi. Lukujärjestyskoneessa näkyy varmaan jonkun kuopiolaisen ykkösvuoden opiskelijan lukujärjestys. Ainakaan ei näy niitä kursseja, joiden pitäisi näkyä. Pitäisi näkyä oman ryhmän kurssit.
---
Moodlessa en näe olevani kursseilla, joille opettajat ovat minut käsittääkseni lisänneet. Se kurssin osallisuustilanne ei vain jotenkin näytä synkronoituvan minun käyttäjätilille.
Tuskin tällaiset tänne valittamalla korjaantuvat. Ota yhteyttä sinne koulun tukeen.

Koulun sähköpostiin tulee opettajien lähettämät luentokutsut vuorokauden viiveellä, vaikka ne on käsittääkseni lähetetty samalta sähköpostipalvelimelta, eli koulun omalta MS Exchange -palvelimelta. Tuo Exchangen webbikäli tosin ei anna katsoa viestin otsakkeita, joten en voi viestin kulkemasta reitistä varmistua.
Veikkaan että vika ei ole postipalvelimessa, vaan jossakin muualla. Ensimmäisenä tulee mieleen, että voisiko tuo toimia niin, että opettaja lisää oppilaan kurssille/luennolle ja systeemi lähettää kaikista tapahtumista automaattisesti viestin seuraavana yönä tms? Tässäkin kannattaa olla yhteydessä sinne koulun tukeen.

Viestin headerit näkee joka tapauksessa Outlookin webbiversiossa viestin lisäasetuksista.


Se palvelimen IMAP-portti on edelleen tukittu palomuurista "tietoturvasyistä", perustelulla että kyseessä on niin vanha protokolla, joten pakko olla turvaton.
IMAP ei tue kaksivaiheista autentikointia. Jos ja kun organisaatio vaatii sen käyttämistä, kuten nykypäivänä pitääkin, niin ei ole järkevää jättää porsaanreiäksi tällaisia legacy-protokollia.
 
Ei tuo koulun Exchangen käyttöliittymä ole ollenkaan tuon näköinen.
Eri versioissa se näkymä luonnollisesti vaihtelee, mutta kyllä ne headerit on kaikissa OWA-versioissa päässyt jotain kautta näkemään. En osaa tarkemmin ottaa kantaa siihen mikä versio siellä Savoniassa on käytössä ja miltä se näyttää.

Mutta ota tosiaan yhteyttä sinne koulun tukeen, eiköhän se sitä kautta selviä mistä on kyse.

Ei Savonia käytä kaksivaiheista autentikointia. Ja kyllä sen saa IMAPiinkin esim. kertakäyttöisten salasanojen kautta, jos välttämättä haluaa. Mutta ihan käyttäjänimellä ja salasanalla tuolla mennään.
OK, omituista jos eivät käytä kaksivaiheista tunnistusta, varsinkin kun vastahan sinne 1,5v sitten murtauduttiin.

En ota sen kummemmin kantaa Savonian käytäntöihin, mutta monissa muissakin organisaatioissa nämä yleisesti "legacy protokollina" pidetyt pop3 ja imap on otettu pois käytöstä, kun ne eivät tosiaan tue kuin basic autentikointia. MFA ei ole sen kautta mahdollista, eikä siinä auta mikään kertakäyttösalasanaviritys.

Suosittelen siirtymään askel kerrallaan kohti nykyaikaa.
 
Kertakäyttöinen salasanalista on aivan hyvä ja toimiva kaksivaiheisen tunnistuksen muoto, vaikka se ei sinunlaisille kelpaakaan, kun pitäisi ilmeisesti olla joku helvetin kännykkä-äppi.
Niin, ja sinulle sopii ne kertakäyttösalasanalistat, huolimatta siitä, että ne ovat kömpelöitä ja vanhanaikaisia, eikä sellaisia käytännössä mikään nykyaikainen järjestelmä taustalla enää tue ja vaikka tukisikin, niin sellaisilla virityksillä menee helposti rikki monta muuta toiminnallisuutta, kun eri järjestelmät käyttävät taustalla yhtä ja samaa identiteettipalvelua.

Bonuksena mm. juuri aiemminkin mainittu imapin basic autentikointi, joka on todettu puutteelliseksi ja turvattomaksi jo aikoja sitten ja jonka Microsoft on siksi poistanut keskitetysti käytöstä kaikista M365-tenanteista.

For many years, applications have used Basic authentication to connect to servers, services, and API endpoints. Basic authentication simply means the application sends a username and password with every request, and those credentials are also often stored or saved on the device. Traditionally, Basic authentication is enabled by default on most servers or services, and is simple to set up.

Simplicity isn't at all bad, but Basic authentication makes it easier for attackers to capture user credentials (particularly if the credentials are not protected by TLS), which increases the risk of those stolen credentials being reused against other endpoints or services. Furthermore, the enforcement of multifactor authentication (MFA) is not simple or in some cases, possible when Basic authentication remains enabled.

Basic authentication is an outdated industry standard. Threats posed by it have only increased since we originally announced that we were going to turn it off (see Improving Security - Together) There are better and more effective user authentication alternatives.

Savonian tietomurto liittyy juuri näihin asioihin, joita olen täällä ketjussa kertonut. Kaikki tehdään päin helvettiä ja digitalisoidaan perustellen sitä sillä, että "se on nykyaikaa".
Tämä on sinun mielipiteesi, ei faktaa. Ja kun ottaa huomioon vastahakoisen suhtautumisesi tässä ja muissa ketjuissa kaikkeen uuteen teknologiaan, tai ylipäätään siihen mikä ei miellytä nimenomaan sinua konservatiivisten tottumustesi kautta, niin se asettaa kyseenalaiseen valoon nämä muutkin väitteesi.

Kaikki ratkaisut ostetaan ulkopuolelta (tietysti käyttäen valtava määrä verorahoja) ja joko integroidaan toisiinsa purkkavirityksillä tai ei integroida ollenkaan, vaan tietoja siirrellään alustasta toiseen manuaalisesti.
Se vasta olisikin verovarojen tuhlausta, jos oppilaitoksen kaikki tietojärjestelmät rakennettaisiin ja ylläpidettäisiin alusta saakka itse. Se että kaikki ei ole kertalaakista valmista, on pieru saharassa.

Samalla pakotetaan opettajat ja opiskelijat asentamaan tietotekniset laitteensa täyteen epämääräisiä kaikki mahdolliset oikeudet vaativia suljetun koodin ohjelmia.
Sieltähän se taas tuli. Eli ongelma on siinä, että pitäisi olla päätelaite, johon pitää asentaa joku sovellus. Eiköhän tuo vaatimus ole ilmaistu jo siinä vaiheessa, kun olet sinne kouluun hakenut opiskelemaan. Miten tämä alkaa vaikuttamaan siltä, että olet opiskelemassa vain jotta saat uuden syyn valittaa jostakin?

Ja siis mistä sovelluksesta nyt edes puhut, eli mitä epämääräisiä sovelluksia sinun pitää asentaa ja mikä niissä on todellisena ongelmana? Authenticator, Zoom, vai mikä?

Oikeista tiedossa olevista tietoturva-aukoista (kuten siitä, että Zoomin asiakasohjelma ei autentikoi päivityspakettia mitenkään automaattista päivitystä tehdessään) ei välitetä
Zoomissa on oma sisäinen päivitysmekanisminsa. Jos olet kirjautunut sovellukseen, se osaa tilanteesta riippuen pitää aiemmin avatun session voimassa päivityksen aikana. Ei tässä ole mitään erityisen poikkeavaa.

Mikä tuossa on se oikea tietoturva-aukko ja miten Savonian pitäisi ottaa siihen kantaa, kun koko järjestelmä on kolmannen osapuolen organisaation tuottama?

Ostetaan tietoturva-auditointi joltain kolmannen osapuolen yritykseltä, joka näkee kaikki ongelmakohdat ja antaa silti täydet pisteet, ja muutaman viikon päästä huomataan, että on tapahtunut tietomurto.
Tottakai se ostetaan kolmannelta osapuolelta. Sehän sen auditoinnin idea juuri on, ettei sitä tehdä itse, vaan sen tekee joku asiaan tarkemmin vihkiytynyt kolmas osapuoli. Raporttia en ole nähnyt, enkä osaa ottaa siihen kantaa, mutta sinä ilmeisesti olet nähnyt sen ja siinä olevat "täydet pisteet", vai kuinka? Oliko siinä raportissa jotain todellista kritisoitavaa ja jos oli, niin mitä?

Entä mikä tämä auditoinnin jälkeen tapahtunut tietomurto oli?

TLDR: Kaikki tietoturva-asiat ovat päin helvettiä ja pahemmaksi menee koko ajan, eikä niitä näytä olevan aikomustakaan korjata.
Varmaan helvetin raskasta, kun kaikki on niin selvää itselle ja kaikki muut tekevät ja ajattelevat kaiken koko ajan väärin? Peilin paikka?
 
Se palvelimen IMAP-portti on edelleen tukittu palomuurista "tietoturvasyistä", perustelulla että kyseessä on niin vanha protokolla, joten pakko olla turvaton.

IMAPissa(portti 143) salasanat liikkuu salaamattomana, että todellakin kyseessä on turvaton protokolla.

IMAPS jossa ne kulkee salattuna käyttää sitten eri porttia(993). Sitä varmaan ei ole blokattu, mutta kun käyttäjä ei vaan osaa.
 
IMAPissa(portti 143) salasanat liikkuu salaamattomana, että todellakin kyseessä on turvaton protokolla.

IMAPS jossa ne kulkee salattuna käyttää sitten eri porttia(993). Sitä varmaan ei ole blokattu, mutta kun käyttäjä ei vaan osaa.
Tietty tarkkuus on paikallaan, mutta googlasin esimerkiksi muutamia sivuja, joissa oli IMAP-asetuksista ohjeita ja minusta IMAPS ei ole kovin vakiintunut käsitteenä, vaikka onkin ollut käytössä. Kun puhutaan IMAP-asetuksissa, ohjeissa kuitenkin oli oletuksena SSL tai TLS käytössä ja portti 993. Tämä speksihän on ikivanha, joten olen aika yllättynyt, jos viimeisen 20 vuoden aikana joku on käyttänyt salaamatonta IMAPia.
 
Asiaan liittyen Hesarilla oli artikkeli toimittajasta, joka ei käytä älypuhelinta. Aiheuttaa jutun mukaan triggeröitymistä joissain ihmisissä.

Elämä | Juho Kankaanpäällä, 27, ei ole älypuhelinta, ja se johtaa kummallisiin tilanteisiin: ”Pankissa virkailija piti saarnan”
Digitalisaation vastenmielisimpiä piirteitä on se, että ihmiset de-facto pakotetaan käyttämään jotain härpätintä tai teknologiaa vastoin tahtoaan. Ei kännyköitä ollut koskaan tarpeen pakottaa ihmisille, vaan niitä hankittiin, koska ne koettiin äärettömän käteviksi ja hyödyllisiksi. Nykyään on pitkälti menty siihen, että eläminen ilman älypuhelinta ja/tai sirukorttia on jotakuinkin haasteellista.

Pitäisi olla ihmisen oma valinta, mitä maksaa käteisellä, mitä kortilla ja milloin käyttää jotain puhelinsovellusta mutta yhä useammin pakotetaan johonkin tiettyyn. Esimerkiksi joukkoliikenteen käyttäminen käteisellä alkaa olla melkoinen temppurata. Miten nykyään edes ostetaan junalippu rahalla?

Teknologian pakottamisesta seuraa, että ihmiset joutuvat käyttämään järjestelmiä, joiden riskiprofiilia ei ymmärretä. Yleensä neuvontakin loppuu siihen, miten jotain käytetään ja riskeistä on paljon vähemmän puhetta. Käteisen riskit on aika helppo hallita mutta entä sitten, kun vaikka pankki on kännykässä? Tämä johtaa esim. tällaisiin tragedioihin:
On väärin, että pienen tekniikkahölmöilyn seurauksena menettää kymppitonneja mutta on myös väärin, että pankki on joutumassa maksumieheksi.

Olen itse sitä mieltä, että teknologiaa on voitava käyttää huolettomasti eikä siihen saa silti liittyä esim. talouteen tai henkilöllisyyteen liittyviä olennaisia riskejä. Hivenen kuitenkin epäilen, että järjestelmissä on ihan tarpeeksi haasteita saada ne ylipäänsä toimimaan. Silloin turvallisuus voi käytännössä jäädä 2nd tier ominaisuudeksi, ja sitä todennäköisemmin mitä pienemmästä toimijasta on kyse.
 
Digitalisaation vastenmielisimpiä piirteitä on se, että ihmiset de-facto pakotetaan käyttämään jotain härpätintä tai teknologiaa vastoin tahtoaan. Ei kännyköitä ollut koskaan tarpeen pakottaa ihmisille, vaan niitä hankittiin, koska ne koettiin äärettömän käteviksi ja hyödyllisiksi. Nykyään on pitkälti menty siihen, että eläminen ilman älypuhelinta ja/tai sirukorttia on jotakuinkin haasteellista.

Pitäisi olla ihmisen oma valinta, mitä maksaa käteisellä, mitä kortilla ja milloin käyttää jotain puhelinsovellusta mutta yhä useammin pakotetaan johonkin tiettyyn. Esimerkiksi joukkoliikenteen käyttäminen käteisellä alkaa olla melkoinen temppurata. Miten nykyään edes ostetaan junalippu rahalla?

Teknologian pakottamisesta seuraa, että ihmiset joutuvat käyttämään järjestelmiä, joiden riskiprofiilia ei ymmärretä. Yleensä neuvontakin loppuu siihen, miten jotain käytetään ja riskeistä on paljon vähemmän puhetta. Käteisen riskit on aika helppo hallita mutta entä sitten, kun vaikka pankki on kännykässä? Tämä johtaa esim. tällaisiin tragedioihin:
On väärin, että pienen tekniikkahölmöilyn seurauksena menettää kymppitonneja mutta on myös väärin, että pankki on joutumassa maksumieheksi.

Olen itse sitä mieltä, että teknologiaa on voitava käyttää huolettomasti eikä siihen saa silti liittyä esim. talouteen tai henkilöllisyyteen liittyviä olennaisia riskejä. Hivenen kuitenkin epäilen, että järjestelmissä on ihan tarpeeksi haasteita saada ne ylipäänsä toimimaan. Silloin turvallisuus voi käytännössä jäädä 2nd tier ominaisuudeksi, ja sitä todennäköisemmin mitä pienemmästä toimijasta on kyse.

Voidaanko sitten myös hinnoitella nuo palvelut siten, että ne vastaavat sitä käytettyä teknologiaa?
Eli esim. niin, että sillä kännykällä maksettuna se lippu maksaa sen mitä maksaa, mutta sitten niille, jotka maksavat käteisellä, otetaan kaikki ne käteismaksamisen aiheuttamat lisäkulut, ja jyvitetään se käteisellä ostettujen lippujen hintaan?
Koska sehän on erittäin perseestä, että kaikkien hinnat nousevat, vain koska siellä on se muutama vastarinnan kiiski.
 
Voidaanko sitten myös hinnoitella nuo palvelut siten, että ne vastaavat sitä käytettyä teknologiaa?
Eli esim. niin, että sillä kännykällä maksettuna se lippu maksaa sen mitä maksaa, mutta sitten niille, jotka maksavat käteisellä, otetaan kaikki ne käteismaksamisen aiheuttamat lisäkulut, ja jyvitetään se käteisellä ostettujen lippujen hintaan?
Koska sehän on erittäin perseestä, että kaikkien hinnat nousevat, vain koska siellä on se muutama vastarinnan kiiski.
No kaikkien hinnat nousevat koko ajan muutenkin jos et ole huomannut.. Jotain se teknologian kehittäminen ja käyttöönottokin on maksanut. Miksi käteisellä maksavat joutuvat maksamaan teknologian pakotuksesta?
 
No kaikkien hinnat nousevat koko ajan muutenkin jos et ole huomannut.. Jotain se teknologian kehittäminen ja käyttöönottokin on maksanut. Miksi käteisellä maksavat joutuvat maksamaan teknologian pakotuksesta?

Niin ja se teknologian käyttöönotto maksetaan kyllä niillä lipputuloilla. Mutta yleensä ne otetaan käyttöön siksi, että niillä voidaan säästää rahaa pitkällä juoksulla.
Noiden aataminaikaisten vaihtoehtojen ylläpitäminen taaskin käy erittäin kalliiksi, joten siinä on erittäin hyvä syy miksi niistä halutaan päästä eroon. Etenkin siinä vaiheessa, kun niitä käyttää enää vain muutamat asiakkaat. Jolloin noiden asiakkaiden aiheuttamat kustannukset siirtyvät kaikkien muiden maksettavaksi.
 
Niin ja se teknologian käyttöönotto maksetaan kyllä niillä lipputuloilla. Mutta yleensä ne otetaan käyttöön siksi, että niillä voidaan säästää rahaa pitkällä juoksulla.
Noiden aataminaikaisten vaihtoehtojen ylläpitäminen taaskin käy erittäin kalliiksi, joten siinä on erittäin hyvä syy miksi niistä halutaan päästä eroon. Etenkin siinä vaiheessa, kun niitä käyttää enää vain muutamat asiakkaat. Jolloin noiden asiakkaiden aiheuttamat kustannukset siirtyvät kaikkien muiden maksettavaksi.
Teknisissä systeemeissä on erittäin pahoja ja kalleitakin puolia.
1. Laitteisto ja käyttikset happanevat alta, pikavauhtia ja pitää tehdä kohta uudestaan. Jatkuva käyttöpinnan muutos, ei todellakaan hyvä!
2. Ei osata ohjelmoida ja alkuperäinen visio ei toteudu tai onkin järkyttävän kallis ja liikaa myöhässä
3 Jatkuvat tietoturvareiät ja niiden paikkailu
4, Monimutkaiset netin vaativat viritykset - > toimintavarmuus laskee..
 
Esimerkiksi joukkoliikenteen käyttäminen käteisellä alkaa olla melkoinen temppurata. Miten nykyään edes ostetaan junalippu rahalla?
Itse käytin aiemmin pääkaupunkiseudulla satunnaisesti julkista liikennettä kun sellasen käyttömahdollisuus osui kohdalle. Pari kolikkoa taskusta ja muutaman kilometrin kävely vaihtui bussi- tai ratikkakyytiin, tai pidemmällä matkalla oma auto jäi juna-aseman parkkiin ja meninkin junalla. En enää, vaan omalla autolla. En ala ylläpitää mitään akkusyöppöä pieruappia muutaman satunnaisen käyttökerran vuoksi. Kokeilin, ja aina kun se satunnainen tarve iski kohdalle sovellus halusi päivittää itsensä, jumitti tai milloin mitäkin ja se sauma sitten meni sitä odotellessa. Kolikot pysyvät taskun pohjalla ja ne vaihtuvat tarvittaessa dieseliin.
 
Teknologian pakottamisesta seuraa, että ihmiset joutuvat käyttämään järjestelmiä, joiden riskiprofiilia ei ymmärretä. Yleensä neuvontakin loppuu siihen, miten jotain käytetään ja riskeistä on paljon vähemmän puhetta. Käteisen riskit on aika helppo hallita mutta entä sitten, kun vaikka pankki on kännykässä? [snip]

On väärin, että pienen tekniikkahölmöilyn seurauksena menettää kymppitonneja mutta on myös väärin, että pankki on joutumassa maksumieheksi.
Olen myös todistanut useamman kerran kun pankin virkailija kirkkain silmin kehuu, että ei tarvi välittää tietoturvasta tuon taivaallista, kun pankki kyllä korvaa aina jos tililtä katoaa rahat (tai credit-kortilla tulee ostettua hämärämiesten kaupasta). Aivan - pankki korvaa ja pankki laskuttaa kaiken kyllä asiakkailtaan yhteisvastuullisesti. Helppohan tuollaisia on luvata, kun itsellä ei ole mitään vastuuta.
 
Digitalisaation vastenmielisimpiä piirteitä on se, että ihmiset de-facto pakotetaan käyttämään jotain härpätintä tai teknologiaa vastoin tahtoaan. Ei kännyköitä ollut koskaan tarpeen pakottaa ihmisille, vaan niitä hankittiin, koska ne koettiin äärettömän käteviksi ja hyödyllisiksi. Nykyään on pitkälti menty siihen, että eläminen ilman älypuhelinta ja/tai sirukorttia on jotakuinkin haasteellista.
Tuolla asenteella kuljettaisiin edelleen hevosilla ja teollistuminen olisi jäänyt kokonaan väliin. Vaikka kaikki ei ole uudessa teknologiassa aina täysin aukotonta, niin kokonaisuudessa mennään kuitenkin vähän kerrassaan käytettävämpään, helpompaan ja tehokkaampaan toimintamalliin. Se on selvä, että aina on muutama änkyrä, jotka eivät halua tai kykene omaksumaan mitään uutta, mutta ei niiden vuoksi voi jättää kehitystä väliin.
 
Tuolla asenteella kuljettaisiin edelleen hevosilla ja teollistuminen olisi jäänyt kokonaan väliin. Vaikka kaikki ei ole uudessa teknologiassa aina täysin aukotonta, niin kokonaisuudessa mennään kuitenkin vähän kerrassaan käytettävämpään, helpompaan ja tehokkaampaan toimintamalliin. Se on selvä, että aina on muutama änkyrä, jotka eivät halua tai kykene omaksumaan mitään uutta, mutta ei niiden vuoksi voi jättää kehitystä väliin.
Esim. maksamisessa nyt on hiukan hankala sanoa, mikä on hevosvankkureita ja mikä nykyaikaa, kun nykyaikaiset pankkikortit kyllä uusitaan muutaman vuoden välein ja samalla voidaan päivittää uusimmat sirut ja algoritmit sisään, joten tietoturva ei nyt hirveästi ehdi hapantua. Jos S-kaupassa maksaa älykännykällä, jäävät maksutapaedut saamatta, mistä tulee kuluja asiakkaalle. Puhelimien ohjelmistoja päivitetään vain jonkin aikaa, joten maksaminen puhelimella on kaiken kaikkiaan paljon kalliimpi systeemi. Sama pätee älykelloihin. Korttien lähimaksuun verrattuna myös käyttöergonomia voi olla heikompi ainakin kännykällä. Parikin kertaa lounasjonossa on tullut vastaan noita, kun maksavat älylaitteella ja sitten "pahoittelevat", että joo sori tämä maksaminen on nyt taas vitun hidasta ja hankalaa kun on tämä tonnin tai kahden vuosittain uusittava älykello. Sori siitä. Takana tulevat odottavat toki erittäin mielellään, että kallis mikropeniksen kompensointilaite lähtee taas pelittämään.

Luotettavuudesta myös sen verran, että minulla on myös kerran mennyt puhelin lukkoon kun olin vieraalla paikkakunnalla töissä. Syy oli niinkin itse aiheutettu, että puhelin toimi herätyskellona ja syötin PIN-koodia väärin parin tunnin yöunien jälkeen ihan pää pehmeänä. Puhelimessa kun on SIM-kortin PIN-koodi ja sitten Androidin oma. En tajunnut, että puhelin oli ehkä päivittänyt itsensä ja bootannut yöllä, joten syötin kahdesta vaihtoehdosta väärää. Puhelin toimi samalla myös nettiliittymänä, joka näin meni myös lukkoon. Ja tosiaan käteistä ei ollut, kun olin jo mennyt tähän meemikelkkaan, että eihän sitä tarvita enää 2010-luvun Suomessa. Pankkikonttoriin olisi ollut ainakin 12 km matkaa eikä ollut mitään ajoneuvoa käytössä. Ja ilman karttaa ja navigaattoria olisi ollut hankala selvittää, missä koko konttori voisi edes olla. No, pankkikortti oli mukana käteisnostoja varten kaupassa, mutta tilille olisi pitänyt akuutisti siirtää rahaa, joka ei onnistunut ilman nettipankkia. Jostain syystä "epämääräisen toiminnan" takia verkkopankki oli mennyt lukkoon vähän ennen ja laiskana en ollut heti aktivoinut uudestaan. Tämä jatkui vielä niin, että sain työkaverin puhelimella lopulta tilattua uudet verkkopankkitunnukset lähikauppaan, mutta sitä ennen pankki oli kussut lähetyksen niin, että niitäkin sai odotella parisen viikkoa, kun oli toimitettu toiselle paikkakunnalle. No, onneksi työkavereilta sai lainattua rahaa. Tästä kuitenkin oppi sen, että on ihan vitun idioottimaista ja vaarallista luottaa puhelimeen. Yhtä hyvin sen olisi voinut pudottaa maahan tai joku varastaa ja samat ongelmat olisivat seuranneet.
 
Jos S-kaupassa maksaa älykännykällä, jäävät maksutapaedut saamatta, mistä tulee kuluja asiakkaalle. Puhelimien ohjelmistoja päivitetään vain jonkin aikaa, joten maksaminen puhelimella on kaiken kaikkiaan paljon kalliimpi systeemi.

Joopa joo. Kenelle se on kalliimpi? Millainen puhelimella maksaminen on kalliimpaa? Lähimaksaminen? Appi-maksaminen, kuten HSL?

S-kauppa-kohtakaan ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa.
 
Joopa joo. Kenelle se on kalliimpi? Millainen puhelimella maksaminen on kalliimpaa? Lähimaksaminen? Appi-maksaminen, kuten HSL?
Vaikka sulla olisi työnantajan 100% maksama 3000 euron premium-luuri, niin luultavasti maksat siitä verotusarvon mukaisesti. Laitapa samalla linkki siihen älypuhelimeen, jonka valmistus on halvempaa kuin massatuotettu muovikortti.

S-kauppa-kohtakaan ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa.
Laitapa uudempaa infoa jos tiedät: Google Payllä maksat ostokset kätevästi Android-puhelimella. En ole tämän tiedon jälkeen seurannut tosin kehitystä.
 
Tästä kuitenkin oppi sen, että on ihan vitun idioottimaista ja vaarallista luottaa puhelimeen. Yhtä hyvin sen olisi voinut pudottaa maahan tai joku varastaa ja samat ongelmat olisivat seuranneet.
Käteiselle tai pankkikortille niin ei onneksi olisi voinut käydä.

Muutenkin oli aika cool story.
 
Useita kertoja on tullut kyllä nähtyä kun se puhelimella tai älykellolla maksaminen tökkii, naurattaa kun pitäisi kuulema olla niin helppoa ja nopeaa.
 
Vaikka sulla olisi työnantajan 100% maksama 3000 euron premium-luuri, niin luultavasti maksat siitä verotusarvon mukaisesti. Laitapa samalla linkki siihen älypuhelimeen, jonka valmistus on halvempaa kuin massatuotettu muovikortti.


Laitapa uudempaa infoa jos tiedät: Google Payllä maksat ostokset kätevästi Android-puhelimella. En ole tämän tiedon jälkeen seurannut tosin kehitystä.

Jos mulla on 3000 € puhelin, jota tarvitsen joka tapauksessa, niin tietenkin sillä maksaminen on noin laskettuna halvempaa kuin ylimääräisellä, erikseen maksamista varten tehdyllä muovikortilla. Odotin hieman enemmän.

Bonuksiin: Mobiilimaksaminen kaupan kassalla
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
276 772
Viestejä
4 761 833
Jäsenet
77 538
Uusin jäsen
jumppi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom