Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[pulatunnus]

Edit, jatkoin huoltovarmuusketjuun

Tässä nyt taas teet sellaisen oletuksen, että se kupariverkon säilyttäminen jotenkin sulkisi pois valokuidun mahdollisuuden. Järkevintä olisi ollut ihan jo huoltovarmuussyistä säilyttää molemmat, rikkinäisen kuparikaapelin etu kun on se että sen saa tarvittaessa liitettyä takaisin yhteen ilman erikoistyökalujakin. Ja sitä paitsi kuparilla saisi edelleenkin paremman yhteysnopeuden ja -kaistanleveyden kuin näillä tilalle tulleilla mobiiliyhteyksillä.



Kaikkein huonoin vaihtoehto toimintavarmuuden suhteen on mobiiliverkko, joka ei kestä yli parin tunnin sähkökatkojakaan ja korkeat paljaalla silmälläkin kilometrien päähän näkyvät mastot pystyy kuka tahansa vihamielinen toimija saattamaan toimintakyvyttömiksi vaikka paukuttelemalla antennit rikki ilmakiväärillä. Varaosien saanti voikin sitten kestää pitkään eikä korjaaminenkaan ole mikään ihan pieni homma, kun sinne mastoon pitää fyysisesti kiivetä asentamaan ehjät laitteet rikkinäisten tilalle. Siitä huolimatta olen nähnyt pöhinäpetterien useasti perustelevan mobiiliin siirtymää nimenomaan huoltovarmuudella.

Suomessa yleistäen kupariverkkoa (Tele ja koaksi) on tullut teknisen käyttöiän päähän, lisäksi teknisesti ei vastaa tämäpäivän tarpeita. Sen ylläpitäminen on kustannus jos ne haluttaisiin määräyksellä säilyttää niin se vaatiisi maksajan.



Valokuidun vahvuuksia kupariin verrattuna hyvä häiriöiden sieto, esim ukkostyyppisten, ym sähkömagneettisten, ja erityisenkriittisissä kohteissa EMP jutut. Ja tietenkin se kapasiteetti ja enemmän tai vähemmän vahva kaupallinen kysyntä.



Arvaan että joku nostaa kuparin eduksi sen että pareja voi kytkeä ääritilanteessa jopa ilman työkaluja, kuparia pitkin voidaan syöttää riittävästi energiaa päätelaitteeseen, tai nykyään päätelaitteen suunnasta verkkokomponenttiin päin. Kuparipareja käytetään vielä jonkinverran ja eivät ole kokonaan hylätty, mutta tuo viimevuosisatainen kuparitilaajyhteydet joka kiinteistöön on mennyttä. eikä järkevää niiden ylläpitäminen.

Kaikkein huonoin vaihtoehto toimintavarmuuden suhteen on mobiiliverkko, joka ei kestä yli parin tunnin sähkökatkojakaan ja korkeat paljaalla silmälläkin kilometrien päähän näkyvät mastot pystyy kuka tahansa vihamielinen toimija saattamaan toimintakyvyttömiksi vaikka paukuttelemalla antennit rikki ilmakiväärillä. Varaosien saanti voikin sitten kestää pitkään eikä korjaaminenkaan ole mikään ihan pieni homma, kun sinne mastoon pitää fyysisesti kiivetä asentamaan ehjät laitteet rikkinäisten tilalle. Siitä huolimatta olen nähnyt pöhinäpetterien useasti perustelevan mobiiliin siirtymää nimenomaan huoltovarmuudella.

Ns mobiiliverkkoja ehkä vielä 20v sitten pidettiin haavoittuvina, mutta tällä vuosituhannella ne ovat osoittautuneet yllättävän vahvoiksi, jopa varsin käyttökelpoisiksi kriisitilanteissa ihan käytännön kokemuksella. jopa sodissa missä vihollinen toimii vihamielisesti infraa vastaan. Tämän seurauksena suunnitteluun/vaatimuksiin tuota tätä kriisipuoltakin.



Mainitsit parin tunnin sähkökatkot, normaalioillassakin jos alueen sähköverkon sähkönsyöttö katkeaa, peruspeittossa on sähkönsyöttö varmistettu paljon pidemmäksi aikaan, ja vaikka alueen sähköverkko olisi nurin pidempään, niin se ei tarkoita että mobiilverkko siihen kaatuisi. Normaalioloissakkin on valmius pitää verkkoa yllä siitä huolimatta. (esim. järjestetään varavoimaa, jos kriittisten pisteiden syöttöä ei saada kuntoon)



Mobiili sietää erilaisia uhkia , jos jokin rajattu alue kokee "tuhon", johtu sitten luonnonmullistuksesta (järisty, tulva, laava, meteoriitti jne), räjähdyksestä, yms. niin kupari yhteydet voi katketa ja ehjänäkin vain kiinteässä paikassa, mobiiliverkot osoittauneet yllättävän vahvaksi ja myös tavaksi tuoda kriisi kohteeseen yhteydet. Enemmänkin on kyse kapasiteetin jakamisesta ja lisäämisestä jos ja kun kysyntä kasvaa. Ja jos maaleilet tilannetta missä alueelta koko maanpäällinen infra puuttuu tuhoutunut tai puuttu alunperinkin, niin jo vuosikymmenniä ollut satelliitti (* yhteydet, jotka tänäpäivänä ihan eritasolla, ennen moderneja verkkoja oli myös radioyhteydet päätelaitteiden välillä "radiopuhelimet"









Edit:



En nyt ihan varma onko tämän ketjun aihe, ehkä vähän liian ohkaisesti, ehkä parempi joku huoltovarmuus ketju.



Edit:

En löytänyt sopivaa ketjua, jos halutaan jatkaa huoltovarmuudesta, niin varmaan joku voisi luoda uuden aloituksen missä jatkaa, niin ei tarvi kenenkään raportoida ohi otsikon postailuista.



Edit3

(*

Kriisialueilla tällä vuosituhannella myös rakennetaan mobiiliverkkoja alueen siviileille, nykyään entistä nopeammin enistätehokkaampia. Viranomais mukaanlukien pelastus voi luoda oman verkkon ihan lennossa.

 

[Paapaa]

Tästä tuli mieleen (lainaus siis vastaus siihen, että allekirjoitus sähköisenä vai kynällä) kun katsellut näiden diginatiivien ihan yleistä kirjoitustapaa ja allekirjoituksia, niin semmoisia harakanvarpaita että huh.

Toki on todettava, että käsinkirjoitettua tekstiä tarvitaan aina vain harvemmin ja harvemmin. Fyysisten allekirjoitusten määrä vähenee koko ajan. Sopimuksia ja asiakirjoja allekirjoitetaan yhä useammin jonkun sähköisen allekirjoituspalvelun kautta vahvalla tunnistautumisella eikä fyysisesti. Ei allekirjoitus kokonaan ole poistunut ja virallisiin papereihin se usein tarvitaan. Mutta en tavallaan ihmettele, että on harakanvarpaita kun taidolle on niin vähän käyttöä.

Itselläni tulee mieleen verottajan kanssa asiointi, tai kirjatun lähetyksen vastaanottaminen, missä olen viimeksi tarvinnut fyysisiä allekirjoituksia. Edes uusiin luottokortteihin ei takapuolelle tule lainkaan allekirjoitusta kuten aiemmin tuli.

 

[Grez]

Siis mitä, luuleeko joku että ihmisten allekirjoitukset on ennen digitalisaatiota olleet sellaisia, joista saa ihan selvää? No, on sellaisiakin ollut toki mutta valtaosa on ollut hyvin epäselviä ja osa jopa ihan sellaisia ettei ne muistuta kirjoitusta ensinkään.

 

[LaDeX]

Maan sisällä kaapeli tietysti kestää paremmin kuin maan päällä, mutta toisaalta sitten mahdollisen vian iskiessä se maan alla oleva kaapeli on huomattavasti kalliimpi korjata. Myös se kaapelin kaivaminen sinne maan sisään maksaa paljon - niin paljon, että minä pidän sitä liian kovana hintana hyötyyn nähden, katkoksia kun kuitenkin on sen verran harvoin ilmajohdoillakin. Sama pätee myös sähkönsiirtokaapeleihin - kaivamalla kaapelit maahan on saatu jo valmiiksi todella luotettavasti toimineesta sähköverkosta hieman säävarmempi, mutta samalla siirtomaksut ovat nousseet niin paljon, että sillä siirtomaksujen erotuksella aiempaan verrattuna saisi ostettua kämpän täyteen UPS-laitteita. Asiakashan ne kaivuutyöt lopulta maksaa.

Todella luotettavasti kun monta kertaa vuodessa saa lukea kuinka on kymmeniä tuhansia talouksia ilman sähköä.

Tästä tuli mieleen (lainaus siis vastaus siihen, että allekirjoitus sähköisenä vai kynällä) kun katsellut näiden diginatiivien ihan yleistä kirjoitustapaa ja allekirjoituksia, niin semmoisia harakanvarpaita että huh. Kouluissa vain kirjoitetaan tekstaamalla eikä kaunoa.
Kerran eräs työkaveri kertoi kun hänen (silloin esiteini) tytär kyseli äidiltään kun tämä jotain allekirjoitti, että "koska mä saan tuollaisen?".

Noh eipä tuota kaunokirjoitusta ole kertaakaan peruskoulun jälkeen tarvinnut itsekään. Enää edes muista miten kaikki eri kirjaimet kuului kirjoittaa Varsinaisen allekirjoituksen itselleni kehitin vasta armeijassa kun piti allekirjoitella ajomääräyksiä jatkuvasti.

 

[kaarlos]

Kuparipareja käytetään vielä jonkinverran ja eivät ole kokonaan hylätty, mutta tuo viimevuosisatainen kuparitilaajyhteydet joka kiinteistöön on mennyttä. eikä järkevää niiden ylläpitäminen.

Reilu vuosikymmen sitten tuli tehtyä useampi vuosi töitä ison teleoperaattorin valvomossa ja voin kertoa että nimenomaan näiden kupariyhteyksien ylläpito ja korjaaminen maksoi varmaan ihan hirveitä määriä rahaa. Harva se päivä yhteydet menivät poikki epämääräisistä syistä ja sitten vaihdeltiin pareja, mittailtiin häiriöitä ja monissa tapauksissa epämääräiset häiriöt olivat käytännössä mahdottomia ratkaista kun joku sopiva ilmankosteuden nousu saattoi heikentää yhteyttä satunnaisesti tietyn tyyppisissä kytkennöissä.

Käytännössä jo tuolloin de facto backup yhteys syrjässä oleville yritysasiakkaille oli mobiiliyhteys, koska kuinkas ollakaan se oli luotettavampi kuin joku kökkö DSL.

 

[Kingofflies]

Reilu vuosikymmen sitten tuli tehtyä useampi vuosi töitä ison teleoperaattorin valvomossa ja voin kertoa että nimenomaan näiden kupariyhteyksien ylläpito ja korjaaminen maksoi varmaan ihan hirveitä määriä rahaa. Harva se päivä yhteydet menivät poikki epämääräisistä syistä ja sitten vaihdeltiin pareja, mittailtiin häiriöitä ja monissa tapauksissa epämääräiset häiriöt olivat käytännössä mahdottomia ratkaista kun joku sopiva ilmankosteuden nousu saattoi heikentää yhteyttä satunnaisesti tietyn tyyppisissä kytkennöissä.

Käytännössä jo tuolloin de facto backup yhteys syrjässä oleville yritysasiakkaille oli mobiiliyhteys, koska kuinkas ollakaan se oli luotettavampi kuin joku kökkö DSL.

Älä viitsi tuoda tylsiä faktoja tänne. sompin "tiedän kaikesta kaiken" mutu on paljon uskottavamapaa. Kupari ja telnet FTW

 

[Grez]

Reilu vuosikymmen sitten tuli tehtyä useampi vuosi töitä ison teleoperaattorin valvomossa ja voin kertoa että nimenomaan näiden kupariyhteyksien ylläpito ja korjaaminen maksoi varmaan ihan hirveitä määriä rahaa.

Toisaalta vuosikymmen sitten teleoperaattoreilla oli ainakin kuluttajapuolella hyvin paljon kupariyhteyksiä ja ne olivat keskimäärin melko iäkkäitä. Ja vastaavasti ne valokuituyhteydet oli aika tuoreita. Kertomasi ei siis sinänsä osoita että kupariyhteyksien ylläpito olisi lähtökohtaisesti kalliimpaa kuin valokuituyhteyksien ylläpito. Toki niin voi olla.

Uskon että parinkymmenen vuoden päästä valokuituyhteyksien ylläpito ja korjaaminen maksaa ihan hirveitä määriä rahaa. Vaikea kuvitella että ne olisivat täysin immuuneja esimerkiksi routavaurioille.

 

[pulatunnus]

Toisaalta vuosikymmen sitten teleoperaattoreilla oli ainakin kuluttajapuolella hyvin paljon kupariyhteyksiä ja ne olivat keskimäärin melko iäkkäitä. Ja vastaavasti ne valokuituyhteydet oli aika tuoreita. Kertomasi ei siis sinänsä osoita että kupariyhteyksien ylläpito olisi lähtökohtaisesti kalliimpaa kuin valokuituyhteyksien ylläpito. Toki niin voi olla.

Asiayhteydessä oleellista se että olemassaolevat kupariyhteydet on kalliita ylläpitää, ja kuten manittu niin osa johtuu siitä että ovat elinkaarensa päässä.
Niille ei ole kysyntää, joten niiden uusimiseen ei kannata investoida, kuitu edullisempaa.
Kuitua ollut vuosikymmenniä, en nyt löytänyt faktaa mitä kaikkea vikasyitä, mutta mielikuva että suurin riski on se että fyysisesti vahingoitettu, kaivettu poikki, ilmavedoissa vedetty alas, tuulikaadot, no ilmavedoissa voi olla ihan "kulumaakin".

Vesi, routa, ukkkos jutut ilmeisesti vähäisempiä, vaikka asennuksesta ja tyyppistä riippuen mahdollisia.

Kuidussa ei ole sitä tele kuparin ylikuuluvuus ongelmaa ja kuidussa ei mennä lähelläkään ns laadun äärirajoilla.

 

[Frankie]

Asiakasrajapinnassa kun olen, kuituyhteyksistä ei ole tullut ~ikinä rutinaa sen takia, että se olisi mennyt "itsestään" rikki. Kaivurijannut kyllä tekevät kepposia tämän tästä. Ilmatiellä ja kuparilla viat sitten ihan arkipäivää.

 

[Sompi]

Toisaalta vuosikymmen sitten teleoperaattoreilla oli ainakin kuluttajapuolella hyvin paljon kupariyhteyksiä ja ne olivat keskimäärin melko iäkkäitä. Ja vastaavasti ne valokuituyhteydet oli aika tuoreita. Kertomasi ei siis sinänsä osoita että kupariyhteyksien ylläpito olisi lähtökohtaisesti kalliimpaa kuin valokuituyhteyksien ylläpito. Toki niin voi olla.

Uskon että parinkymmenen vuoden päästä valokuituyhteyksien ylläpito ja korjaaminen maksaa ihan hirveitä määriä rahaa. Vaikea kuvitella että ne olisivat täysin immuuneja esimerkiksi routavaurioille.

Tämä.

Kupariyhteydet olivat loppuvuosinaan epäluotettavia, koska niitä ei haluttu pitää kunnossa, koska puhelinverkko-operaattoreilla oli ollut tavoitteena vain rahankiilto silmissä purkaa ne pois mahdollisimman äkkiä siitä lähtien kun Suomen puhelinverkko päätyi yksityisten korporaatioiden omistukseen.

Jos kupariverkkoa olisi pidetty asianmukaisesti kunnossa, olisi se varmasti edelleen luotettavatoiminen. Ylläpidon "kalleuteen" en usko. Katkos tai eristevuoto johtoissa on helposti korjattavissa, mutta eihän puhelinverkkoa edes haluttu pitää enää kunnossa. Koko puhe ylläpidon kalleudesta taitaa olla vain korporaatioiden jargonia, jolla on haluttu perustella kupariverkon purkaminen pois.

Tuo pari viestiä ylempänä oleva kuvaus mobiiliverkon luotettavatoimisuudesta verrattuna lankapuhelinverkkoon kymmenen vuotta sitten ei kyllä vastaa millään tavalla omia kokemuksiani. Mobiiliverkon kautta toimivat internet-yhteydet saatiin toimimaan edes jotenkuten vasta älypuhelinten yleistyttyä, kun siihen oli puhelinoperaattoreilla jonkinlainen taloudellinen intressi olemassa. Edelleenkään vakaus ei ole läheskään sitä tasoa mitä lankapuhelinverkolla oli, mutta riittää tietysti johonkin tiktok-videoiden katseluun.

Mobiiliverkon tapauksessa yhden tukiaseman meneminen toimimattomaksi saa haja-asutusalueella kerralla suuren määrän päätelaitteita ilman yhteyttä. Korjaaminen on kallista, hidasta ja hankalaa. Lankapuhelinverkon kanssa taas johdon meneminen poikki yhdestä kohdasta pimentää vain yhden haaran puhelinverkosta, johon ei välttämättä kuulu suurta määrää asiakkaita. Korjaaminen on helppoa ja halpaa.

Ylipäätään tuollainen elinkaariajattelu ja puhe siitä, että puhelinkuparit olisivat "elinkaarensa päässä", on omituista. Kyse on kuitenkin yhteiskunnan kannalta melko oleellisesta infrastruktuurista, joka on tieten tahtoen päästetty huonoon kuntoon. Jos jonkinlaista huolto-ohjelmaa olisi noudatettu ja vaihdettu huonoksi menevät kuluvat osat ajoissa uuteen, ei verkko olisi ikinä tullut "elinkaarensa päähän".

 

[Sonic Empire]

Tämä.

Kupariyhteydet olivat loppuvuosinaan epäluotettavia, koska niitä ei haluttu pitää kunnossa, koska puhelinverkko-operaattoreilla oli ollut tavoitteena vain rahankiilto silmissä purkaa ne pois mahdollisimman äkkiä siitä lähtien kun Suomen puhelinverkko päätyi yksityisten korporaatioiden omistukseen.

Jos kupariverkkoa olisi pidetty asianmukaisesti kunnossa, olisi se varmasti edelleen luotettavatoiminen. Ylläpidon "kalleuteen" en usko. Katkos tai eristevuoto johtoissa on helposti korjattavissa, mutta eihän puhelinverkkoa edes haluttu pitää enää kunnossa. Koko puhe ylläpidon kalleudesta taitaa olla vain korporaatioiden jargonia, jolla on haluttu perustella kupariverkon purkaminen pois.

Tuo pari viestiä ylempänä oleva kuvaus mobiiliverkon luotettavatoimisuudesta verrattuna lankapuhelinverkkoon kymmenen vuotta sitten ei kyllä vastaa millään tavalla omia kokemuksiani. Mobiiliverkon kautta toimivat internet-yhteydet saatiin toimimaan edes jotenkuten vasta älypuhelinten yleistyttyä, kun siihen oli puhelinoperaattoreilla jonkinlainen taloudellinen intressi olemassa. Edelleenkään vakaus ei ole läheskään sitä tasoa mitä lankapuhelinverkolla oli, mutta riittää tietysti johonkin tiktok-videoiden katseluun.

Mobiiliverkon tapauksessa yhden tukiaseman meneminen toimimattomaksi saa haja-asutusalueella kerralla suuren määrän päätelaitteita ilman yhteyttä. Korjaaminen on kallista, hidasta ja hankalaa. Lankapuhelinverkon kanssa taas johdon meneminen poikki yhdestä kohdasta pimentää vain yhden haaran puhelinverkosta, johon ei välttämättä kuulu suurta määrää asiakkaita. Korjaaminen on helppoa ja halpaa.

Ylipäätään tuollainen elinkaariajattelu ja puhe siitä, että puhelinkuparit olisivat "elinkaarensa päässä", on omituista. Kyse on kuitenkin yhteiskunnan kannalta melko oleellisesta infrastruktuurista, joka on tieten tahtoen päästetty huonoon kuntoon. Jos jonkinlaista huolto-ohjelmaa olisi noudatettu ja vaihdettu huonoksi menevät kuluvat osat ajoissa uuteen, ei verkko olisi ikinä tullut "elinkaarensa päähän".

Sulla on varmasti taas lähteet väittämiisi ettei mene vaan ihan mutu-tuntumaksi taas kerran?

 

[Sompi]

Sulla on varmasti taas lähteet väittämiisi ettei mene vaan ihan mutu-tuntumaksi taas kerran?

Siis kaipaat nyt lähteitä siihen, että kuparijohtimen liittäminen on helpompaa ja halvempaa kuin valokuidun liittäminen?

Voin kyllä ihan suoraan sanoa, molempia tehneenä, että lähde on oma mutu. Ja maalaisjärki sellaisilla, jotka eivät ole päässeet valokuitua liittämään.

 

[Frankie]

Nyt on kyllä taas tulppa irti disinformaatioaltaasta.

 

[Copper]

Tämä.

Kupariyhteydet olivat loppuvuosinaan epäluotettavia, koska niitä ei haluttu pitää kunnossa, koska puhelinverkko-operaattoreilla oli ollut tavoitteena vain rahankiilto silmissä purkaa ne pois mahdollisimman äkkiä siitä lähtien kun Suomen puhelinverkko päätyi yksityisten korporaatioiden omistukseen.

Jos kupariverkkoa olisi pidetty asianmukaisesti kunnossa, olisi se varmasti edelleen luotettavatoiminen. Ylläpidon "kalleuteen" en usko. Katkos tai eristevuoto johtoissa on helposti korjattavissa, mutta eihän puhelinverkkoa edes haluttu pitää enää kunnossa. Koko puhe ylläpidon kalleudesta taitaa olla vain korporaatioiden jargonia, jolla on haluttu perustella kupariverkon purkaminen pois.

Tuo pari viestiä ylempänä oleva kuvaus mobiiliverkon luotettavatoimisuudesta verrattuna lankapuhelinverkkoon kymmenen vuotta sitten ei kyllä vastaa millään tavalla omia kokemuksiani. Mobiiliverkon kautta toimivat internet-yhteydet saatiin toimimaan edes jotenkuten vasta älypuhelinten yleistyttyä, kun siihen oli puhelinoperaattoreilla jonkinlainen taloudellinen intressi olemassa. Edelleenkään vakaus ei ole läheskään sitä tasoa mitä lankapuhelinverkolla oli, mutta riittää tietysti johonkin tiktok-videoiden katseluun.

Mobiiliverkon tapauksessa yhden tukiaseman meneminen toimimattomaksi saa haja-asutusalueella kerralla suuren määrän päätelaitteita ilman yhteyttä. Korjaaminen on kallista, hidasta ja hankalaa. Lankapuhelinverkon kanssa taas johdon meneminen poikki yhdestä kohdasta pimentää vain yhden haaran puhelinverkosta, johon ei välttämättä kuulu suurta määrää asiakkaita. Korjaaminen on helppoa ja halpaa.

Ylipäätään tuollainen elinkaariajattelu ja puhe siitä, että puhelinkuparit olisivat "elinkaarensa päässä", on omituista. Kyse on kuitenkin yhteiskunnan kannalta melko oleellisesta infrastruktuurista, joka on tieten tahtoen päästetty huonoon kuntoon. Jos jonkinlaista huolto-ohjelmaa olisi noudatettu ja vaihdettu huonoksi menevät kuluvat osat ajoissa uuteen, ei verkko olisi ikinä tullut "elinkaarensa päähän".

PItäisikö sun vertailla edes samaa asiaa, kun kerran vertailet? Tukiaseman hajoaminen vs. lankalinjan katkeaminen on ihan eri luokan vikoja.

Tosin siinäkin olet väärässä kumpiko on halvempaa. Tukiaseman korjaamisen riittää ukko + auto, ja vika korjattu tunnissa. (Ilma)Kaapelikatkoon tarvitsee pari ukkoa ja nostokoriauton. Sitten pitää vielä ettiä se katkos paikka. Aikaa menee parista tunnista koko päivään. Varsinkin jos se ilmakaapeli menee jonkun pellon/metsän poikki ja maassa on metri lunta.

 

[Sompi]

Tukiaseman korjaamisen riittää ukko + auto, ja vika korjattu tunnissa. (Ilma)Kaapelikatkoon tarvitsee pari ukkoa ja nostokoriauton.

Tähän tarvitsisi niitä lähteitä kyllä. Käsityksesi mastossa sijaitsevan tukiaseman korjaamisesta ei nimittäin taida ihan pitää paikkaansa.

 

[Drinkkeri]

Tähän tarvitsisi niitä lähteitä kyllä. Käsityksesi mastossa sijaitsevan tukiaseman korjaamisesta ei nimittäin taida ihan pitää paikkaansa.

Mastotyössä täytyy olla turvallisuussyistä kaksi miestä, yksinkin nuo lähettimen vaihtohommat on kyllä tehtävissä.

https://www.google.com/url?sa=t&sou...0QFnoECCcQAQ&usg=AOvVaw3CNR3RjPVO48xLy38TUuXr

[/URL]

 

[pulatunnus]

Tähän tarvitsisi niitä lähteitä kyllä. Käsityksesi mastossa sijaitsevan tukiaseman korjaamisesta ei nimittäin taida ihan pitää paikkaansa.

Tukiasema, kupariverkko, kuituverkko tekniikka, elinkaari, kunnossapitoon kannattaa perustaa ihan oma ketju, jos ei löydy olemassaolevaa. Niin muutkin voisi sitten asiallisesti kommentoida.

 

[Grez]

Itse perustin jo jonkin aikaa sitten Tietoverkkojen huoltovarmuus mutta en viitsinyt alkuun mainita siitä täällä kun on offtpicia. Toisaalta ei se keskustelu taida itsestäänkään sinne siirtyä.

 

[Themadesuja]

Asiakasrajapinnassa kun olen, kuituyhteyksistä ei ole tullut ~ikinä rutinaa sen takia, että se olisi mennyt "itsestään" rikki. Kaivurijannut kyllä tekevät kepposia tämän tästä. Ilmatiellä ja kuparilla viat sitten ihan arkipäivää.

On kuidullakin varmasti jokin käyttöikä, koska kaikki materiaalit kuitenkin ennen pitkää muuttuvat alkuaineiksi. Tuleeko ikinä ongelmaksi normaalin rakennuksen eliniän aikana tai ennen luonnollista vaihtumaa maan sisällä, en osaa sanoa. Mutta omassa työssä on tullut kyllä vastaan talon sisäisiä kuituyhteyksiä jotka on vedetty reilu toistakymmentä vuotta sitten, ja katkoja on alkanut ilmetä kun valo ei vaan enää mene kunnolla perille. Kaapelit on olleet koskemattomina ja ei kovin jyrkillä mutkilla, mutta lämpöisissä oloissa (katonrajassa voi olla n. 30c kesät talvet). En ole ikinä tutkinut mistä materiaalista kuitujohdin valmistetaan, mutta jos se on jonkunsortin muovin kaltaista ainetta niin kyllähän muovi muuttaa (olo)muotoaan ajan saatossa. Kuidun kanssa ei tarvitse kauheasti heijastumia tulla.

Toki sitten on näitä tontin läpi vetoja rakennukselta toiseen, missä vanhemmissa on ilmennyt vikoja. Mutta niissä syynä yleensä routa, eli kaapeli on vaan tarpeeksi monta kertaa taivutettu maan liikkeiden mukaan ja se kuitu siellä vaipan sisällä on mennyt poikki. Noin se kuparikin hajoaa, tai mikä vaan.

Huoltovapaampia kuin kupari? No totta hemmetissä, ihan senkin takia ettei tarvitse miettiä maadoituksia ja ukkosenjohtimia, ja periaatteessa kosteuskaan ei ole ongelma. Ottaisinko kupariyhteyden ainoaksi netiksi mieluummin kuin mobiiliyhteyden? Kyllä. Itsellä oli ADSL vajaa 15 vuotta ja ehkä kaksi kertaa sinä aikana oli yhteys poikki muusta kuin omista laitteista johtuvasta syystä. Kerran ukkonen pisti modeemin mustaksi kun jäi seinään. 80-luvulla peruskorjattu kerrostalo taajamassa kyseessä.

Sitten vaihtui koaksiaaliin (kaapeli-tv) ja ei viikkoa ettei olisi ollut jotain ongelmaa netin kanssa. Ja ne modeemit oli toinen toistaan surkeampia.

Töissä johtajat päätti että 50M kuituyhteys ollessaan saman hintainen kuin "300M" mobiilikaista, kuulostaa liian hitaalta, joten työteho varmasti nousee kun otetaan tilalle nopea Geeyhteys. No, pääosin se toimii kyllä ihan okei, mutta kovassa rasituksessa kyykkää ja nopeudet tippuu johonkin 20M tietämille ja uppi jopa muutamaan megaan (ei ne yli 70M pääse täällä jatkuvasti muutenkaan). Toisinaan myös yhteys vaan katkeaa, ja modeemi väittää kaiken olevan kunnossa mutta data ei liiku. Reconnectia kehiin ja kappas kun taas toimii. Valtaosahan näistä on laitteiden, eikä tekniikan vika pääosin. Mutta täälläkin on jo nelinumeroinen summa uponnut kunnon routteriin ja silti tota tapahtuu. Kiva jättää joku softa lataamaan jonkun hitaan VPN:n yli asiakkaalle yöksi, huomatakseen vaan aamulla että parin tunnin kohdalla oli netti päättänyt käydä alhaalla ja lataus katkaistu.

5G:tä kokeiltiin, mutta se toimi vielä surkeammin kuin 4G joten antaa sen vielä kehittyä.

 

[Antw]

ihmettelen kyllä, miten kukaan on voinut välttyä lukemasta edes uutisotsikoita VR:n ongelmista

Ihan siitä syystä, ettei (nimenomaan lipunmyyntiin/digitalisaatioon) liittyviä ongelmia ole merkittävän usein ollut saati uutisoitu, kuten jo kirjoitinkin. Toki en ollut yllättynyt, ettei sinulla ole tähän laittaa mitään linkkejä tueksi, eli olet omien mutuilujesi varassa.

Nykyään ei tule enää joukkoliikennettä käytettyä, koska siitä on tehty niin hankalaa.

Tämä on myös ainoastaan oma näkemyksesi. Todellisuudessa homma on nykyään huomattavasti sujuvampaa ja monipuolisempaa kuin esim. 10-20v sitten. Ainoastaan se, ettei yksittäistä matkaa voi kaikissa lähiliikenteen välineissä maksaa lähimaksulla, on menneisyyteen nähden heikentynyt seikka, mutta tämäkin on korjaantumassa. Kaukoliikenteen juniin lipun ostamisessa vasta junassa ei ole järkeä muutenkaan pakollisen istumapaikan takia.

 

[Copper]

Tähän tarvitsisi niitä lähteitä kyllä. Käsityksesi mastossa sijaitsevan tukiaseman korjaamisesta ei nimittäin taida ihan pitää paikkaansa.

Mastotyössä täytyy olla turvallisuussyistä kaksi miestä, yksinkin nuo lähettimen vaihtohommat on kyllä tehtävissä.

https://www.google.com/url?sa=t&sou...0QFnoECCcQAQ&usg=AOvVaw3CNR3RjPVO48xLy38TUuXr

[/URL]

Puhuttiin tukiaseman korjaamisesta. Ne on ~99,9999% sijoitettu maston juurella olevaan laitetilaan. Ei puhuttu antennin tai radion vaihdosta.
Ei kannata päteä jos kuvittelee että, tukiasemat olisi siellä mastossa. Tai puhua lähettimistä kun Nokia itsekkin käyttää/puhuu Remote Radio Heads (RRH).

 

[pulatunnus]

Tämä on myös ainoastaan oma näkemyksesi. Todellisuudessa homma on nykyään huomattavasti sujuvampaa ja monipuolisempaa kuin esim. 10-20v sitten. Ainoastaan se, ettei yksittäistä matkaa voi kaikissa lähiliikenteen välineissä maksaa lähimaksulla, on menneisyyteen nähden heikentynyt seikka, mutta tämäkin on korjaantumassa. Kaukoliikenteen juniin lipun ostamisessa vasta junassa ei ole järkeä muutenkaan pakollisen istumapaikan takia.

Onnibussi aloitti reilu 10v sitten, siitä taisi kaukoliikenteessä hiipua autoon noustessa maksaminen. (tämä iso miinus)

Etukäteen ostettuja lippuja toki ollut pitkään, nopeasti en löytänyt koska maksukorteilla alkoi pystyä maksamaan linja-autoissa, mutta vasta 20 luvulla julkisenpuolen järjestämillä reitillä ja vieläkään ei kaikissa busseissa onnistu.

Tänäpäivänä seteli/kollikko maksaminen vähentynyt. ja välttämättä ei ole lippuautomaattia pysäkin välittömässä läheisyydessä. (siis tämä iso miinus)

Vakkarikäyttäjille julksiestijärjestetyssä lähiliikenteessä ollut ties kuinkapitkään arilaisia arvo, ja kausi kortteja.(tämä plussa)

Ja satunnaus matkustajalle osa lähimaksutukevista lukijoista on lähimaksuvälineen haltijalle näppäriä, jos käyttöliittymästä selviää ja tietää omatoimisesti alueet (no jossain kuskilta voi kysellä)

juniin lipun ostamisessa vasta junassa ei ole järkeä muutenkaan pakollisen istumapaikan takia.

Jos miettii ihan käytännöllisyyttä, niin mikäs sen parempi paikka ostaa kuin junassa, varsinkin jos kyse "kaukoliikenteestä".

Jos hyvissä ajoissa tietään aikeen ja varsinkin vuoron, niin hintaetu ja ruuhkavuorossa paikka voi olla vaivan arvoinen.

 

[asentaja1]

Mainitsit parin tunnin sähkökatkot, normaalioillassakin jos alueen sähköverkon sähkönsyöttö katkeaa, peruspeittossa on sähkönsyöttö varmistettu paljon pidemmäksi aikaan, ja vaikka alueen sähköverkko olisi nurin pidempään, niin se ei tarkoita että mobiilverkko siihen kaatuisi. Normaalioloissakkin on valmius pitää verkkoa yllä siitä huolimatta. (esim. järjestetään varavoimaa, jos kriittisten pisteiden syöttöä ei saada kuntoon)

Normaalioloissakin varavoiman kestossa puhutaan tunneista. Tärkeimmissä kohteissa on oma varavoimakone, muut toimii pienellä akustolla hetken aikaa. Siirrettäviä varavoimalaitoksia on jonkin verran. Kyllä televerkko on hyvin haavoittuva jos joku alkaa sitä enemmässä määrin sabotoimaan. Loppuu siihen käyttöön varatut varavoimakoneet kyllä nopeasti.

 

[pulatunnus]

Jatkoin tuonne huoltovarmuusketjuun

Normaalioloissakin varavoiman kestossa puhutaan tunneista. Tärkeimmissä kohteissa on oma varavoimakone, muut toimii pienellä akustolla hetken aikaa. Siirrettäviä varavoimalaitoksia on jonkin verran. Kyllä televerkko on hyvin haavoittuva jos joku alkaa sitä enemmässä määrin sabotoimaan. Loppuu siihen käyttöön varatut varavoimakoneet kyllä nopeasti.

Joo, paljon pidempikin on tunneissa , jos sähköverkko pidempään alhaalla , niin sitten esim mainitsemasi varavoimakoneet. Mutta pointti siinä että tällävuosituhannella mobiiliverkkojen toimivuus kriisi/katasrofi tilanteissa ollut yllättävän käyttökelpoinen, jopa sodissa missä vihollinen pyrkii vaikuttaan.



Ymmärtääkseni tänäpäivänä ne kiinteät nettiyhteydet voi asunnosta katkea sillä hetkellä kun sähköverkkosta sähköt. Sitä nettiä ei pidetä niin kriittisenä, ULA (patteri) radio on tiedotuskanava. Mobiili toiseen suuntaan.

 

[Frankie]

Sitten vaihtui koaksiaaliin (kaapeli-tv) ja ei viikkoa ettei olisi ollut jotain ongelmaa netin kanssa. Ja ne modeemit oli toinen toistaan surkeampia.

Meillä oli ennen taloyhtiön operaattorivaihtoa Welhon kaapeli-tv. Toimi kuin Buickin vessa. Eipä tämä nykyinen kiinteistöliittymäkään (gigan kapa taloon, 150/50 seinästä meille asti) ole yskinyt oikeastaan kertaakaan (kerran Asus kikkaili jotain ja se vaikutti kotivekottimeen asti). Mobiiliyhteyttä en kuluttajana tilaisi ainoana nettinä. Omakotiasujana voisin harkita 5G:tä ulkoyksiköllä ihan vain siksi, että se ulkoyksikkö todnäk. antaa paremman kuuluvuuden kuin neljän seinän sisällä oleva mokkula. Mutta koska olen kerrostaloasukki, kiinteä yhteys on ainoa vaihtoehto.

Kun tässä on melkein 30 vuotta katsellut maailman digiloikkaa ihan työn puolesta, uhat ja mahdollisuudet ovat käyneet koko lailla tutuiksi. Vaikka operaattorit tai yleensä mitkä tahansa palveluntarjoajat ovat kuluttajien silmissä rahanahneita paskoja, hyväntekeväisyys kuuluu aika harvan organisaation tuotevalikoimaan. Oikeasti ala on ihan pirun täyteen kilpailtu, joten kustannusten kautta tarjoamaa viilataan sen mukaan, mikä on liiketaloudellisesti järkevää. Aika harva kuluttaja tietää näistä asioista edes hiukan alusta. Mielipiteitä kyllä löytyy. Perustelujen kanssa mennäänkin jo mutun puolelle.

 

[Paapaa]

Tässäkin uusi on niin paljon parempi. Käsittääkseni kuitu on immuunimpi ympäristön vaikutuksille (lämpö, kosteus), sen ylläpito tulee pitkällä aikavälillä halvemmaksi, se ei ole lainkaan niin altis ulkoisille häiriöille ja vaatii vähemmän suojausta, se vaatii vähemmän rautaa toimiakseen. Kuparin etu lähinnä itse materiaalin halvempi hinta ja kovan käsittelyn kestävyys. Pitkillä vedoilla kuitu ei vaadi mitään toistimia, toisin kuin kupari. Kuidun signaali ei vaimennu kuten kuparissa. Mutta kuitu on niin monessa asiassa niin paljon parempi, että eipä tässäkään ole enää mitään valinnanvaikeutta. Kuitu päihittää kuparin tyypillisissä kohteissa joissa halutaan tietoliikenneyhteys kotiin.

Lähteitä alla:

Difference Between Fiber Optic Cable and Copper Wire

www.sdgicable.com

7 Reasons to Choose Fiber Optic over Copper Cable

Optical fibre is faster and more secure than copper cable. But there are other reasons that make fiber a compelling choice for network cable.

blog.tripplite.com

 

[kaarlos]

Tässäkin uusi on niin paljon parempi. Käsittääkseni kuitu on immuunimpi ympäristön vaikutuksille (lämpö, kosteus), sen ylläpito tulee pitkällä aikavälillä halvemmaksi, se ei ole lainkaan niin altis ulkoisille häiriöille ja vaatii vähemmän suojausta, se vaatii vähemmän rautaa toimiakseen. Kuparin etu lähinnä itse materiaalin halvempi hinta ja kovan käsittelyn kestävyys. Pitkillä vedoilla kuitu ei vaadi mitään toistimia, toisin kuin kupari. Kuidun signaali ei vaimennu kuten kuparissa. Mutta kuitu on niin monessa asiassa niin paljon parempi, että eipä tässäkään ole enää mitään valinnanvaikeutta. Kuitu päihittää kuparin tyypillisissä kohteissa joissa halutaan tietoliikenneyhteys kotiin.

Tähän vielä se, että kupariyhteyden ongelmien debuggaaminen on nimenomaan näistä syistä eri tavalla haastavaa, koska vaimentumat voin johtua ties mistä. Tämän parissa kun tuli töitä tehtyä niin firmassa oli oma tiimi ”problem” tyyppisille ongelmille jotka eivät vaan tahdonneet ratketa, yllättäen tuolla oli kautta linjan näitä kupariyhteyksiä selvityksessä ja jotain vanhempia radiolinkkejä joilla haja-asutusalueen DSL-keskittimiä oli liitetty verkkoon.

Toki tässäkin on viime kädessä rahasta kyse, jos asiakkaalla oli riittävän kattava SLA niin kyllä nuo keissit ratkesivat viimeistään sillä että kuparivetoja vaihdeltiin kokonaan uusiin. Korkeimmat SLA-tasot tosin edellyttivät jotain muuta yhteystyyppiä kuin pitkää kuparivetoa.

 

[djmake]

Lankapuhelinverkon kanssa taas johdon meneminen poikki yhdestä kohdasta pimentää vain yhden haaran puhelinverkosta, johon ei välttämättä kuulu suurta määrää asiakkaita. Korjaaminen on helppoa ja halpaa.

Ollaan jälleen todella kaukana digitalisaatiosta. Kyse on siirtotiestä tai lähinnä sen luotettavuudesta eikä sillä ole tämän ketjun aiheen kanssa mitään tekemistä.

Verkkojen osalta ohjattiinkin jo oikeaan ketjuun. Voit siellä kertoa, miten nopeaa ja helppoa on se runkoverkon kuparin korjaaminen.

Normaalioloissakin varavoiman kestossa puhutaan tunneista. Tärkeimmissä kohteissa on oma varavoimakone, muut toimii pienellä akustolla hetken aikaa. Siirrettäviä varavoimalaitoksia on jonkin verran. Kyllä televerkko on hyvin haavoittuva jos joku alkaa sitä enemmässä määrin sabotoimaan. Loppuu siihen käyttöön varatut varavoimakoneet kyllä nopeasti.

juuri näin, akuston mitoituksen vaatimukset ovat kyllä varsin vaatimattomia. Samoin Trafin ohjeistuksessa sallitaan tukiaseman sammuttaminen jos kyse on solmukohdasta ja on tärkeämpää varmistaa läpi kulkeva liikenne. Kuulunee silti tuonne edellä mainittuun ketjuun kun puhutaan varmuudesta. Moni muukin postaus sinällään on täyttä asiaa mutta valitettavasti tässä ketjussa hukkuvat muun sekaan.

Siirtotie itsessään voisi tänne kuulua mutta tuskin on järkevää miettiä, oliko relekeskus parempi vs nykytila. Nykyinen kuitenkin tarjoaa monin osin niin paljon paremmat mahdollisuudet. Eikä digitalisaatio pakottanut keräämään kupareita pois.

Tässä ketjussa voisi miettiä, onko digitalisaatiossa menty liian pitkälle joissakin asioissa ja sen myötä poikkeustilanteiden hallinta heikentynyt. Kun esimerkiksi terveyskeskuksissa osassa tulee tehdä ennalta netin kautta joku oirekartoitus ja itse tk nojaa myös nettiyhteyden toimivuuteen ollaan huonon puolella. En tunne tuon puolen järjestelmiä riittävän tarkasti mutta ymmärtääkseni edes se paikallinen tk ei säilytä enää lokaalisti mitään. Toivottavasti jollakin on jakaa päinvastainen info. Hoitotaso kun ei parane jos olemassa oleviin tietoihin ei päästä käsiksi.

Vastaavasti taas digi on parantanut merkittävästi hätäpuheluiden välittämistä. Aikaisemmin oltiin sen kiinteän linjan varassa, nyt minkä tahansa operaattorin mikä tahansa riittävän lähellä oleva tukiasema riittää. Samalla kulkee myös paikkatieto eli apua saadaan aikaisempaa varmemmin lähetettyä oikeaan paikkaan.

 

[pulatunnus]

Kuparin etu lähinnä itse materiaalin halvempi hinta

Tuota en ihan suorilta allekirjoita. En kiistä etteikö jossain tietyssä tilanteessa olisi, mutta en nyt esimerkkiäkään ole heittää.



Mutta nopeasti kääntyy toisinpäin, toki joku neljänkuidun sisäkaapeli on kalliimpi kuin neliparinen parikierretty, mutta tupla kupari alkaa olemaan jos samalla tontilla, saati sitten jos vedetään 4x neliparinen (hinnat mutua, mutta idea aukeaa). Kuidun päättely/hitsauskaan enään ole kallista, ja kuparin tappioksi tulee suurempi tilantarve, paino, + riskien pienentäminen, mm maadoitukset jne.

Tuo siis jo ihan kiinteistön sisäisissä vedoissa.

Pidemmissä vielä isompijuttu, C-lion 1 (Suomi Saksa > 1000km) muistaakseni 8 paria, en mutuile mitä kuparina vaatisi vaikka tyydyttäisiin vain nykyiseen vauhtiin.

Oli kyse sitten kuparista tai kuidusta niin tänäpäivänä ehdottomasti tehokkaampaa että digitaalisesti. Vaikak vedettäisiin analogisesti, niin kuitu siinäkin parempi.

Yritin etsiä sopiaa ketjua, ehdotan kuitu kuparijuttuihin Suomi-kuituyhteyksien-kehitysmaa, eloitus on vähän suppea, mutta siellä myös ihan kuidun hehkutusta vs kupari.

 

[djmake]

Oli kyse sitten kuparista tai kuidusta niin tänäpäivänä ehdottomasti tehokkaampaa että digitaalisesti. Vaikak vedettäisiin analogisesti, niin kuitu siinäkin parempi.

Digitalisaatio on lisännyt mahdollisuuksia siirtotien osalta, se on totta.

Kuparille on kuitenkin monessa tilanteessa paikkansa eikä sillä saavuteta (tällä hetkellä) juuri mitään merkittävää lisäarvoa, ainoastaan kustannusten kasvua. Ihan vaikkapa kotiverkko esimerkkinä.
Kuitun kautta analogiaa ei kuljeteta ilman ad (ja tarvittaessa da) -muunnoksia. Vaikka dgitalisaation kehitys on toki parantanut muutosten laatua, tässä ei nyt nähdä metsää puilta. Kupari tarjoaa molemmat vaihtoehdot, digitaalisen ja analogisen. Samoin poe (tai muu vastaava syöttö) on mahdollista vain kuparia pitkin. Eikä vaikkapa virtaviestiä käyttää anturointia ole järkevää siirtää kuituun. Perinteinen tekniikka toimii, kuparia pitkin voidaan siirtää myös digitaalisena+käyttöjännite. Kuidulla tarvittaisiin erikseen se kupari rinnalle.

Eli jos digitalisaation varjolla perustellaan suoraviivaisesti kuitu aina paremmaksi, puhutaan kyllä huonosta puolesta. Digin hyvä puoli on tarjota lisää mahdollisuuksia jos se tehdään rampauttamatta olemassa olevaa, käyttökelpoista tekniikkaa.

 

[Paapaa]

Kuparille on kuitenkin monessa tilanteessa paikkansa

Tämä on totta. Itse tulkitsin tässä kuparilla tarkoitettavan tietoliikenneyhteyksien vetämistä tontille ja kiinteistöön, en niinkään esim. sisäkaapelointia. Eli riippuu mitä tarkoitetaan. Cat6 on erittäin toimiva ja nopea.

 

[pulatunnus]

Arvoin tuo kuitu ja huoltovarmuusketjun välillä, mutta aihe tuolla huoltovarmuusjutussa niin arvoin sinne

Digitalisaatio on lisännyt mahdollisuuksia siirtotien osalta, se on totta.



Kuparille on kuitenkin monessa tilanteessa paikkansa eikä sillä saavuteta (tällä hetkellä) juuri mitään merkittävää lisäarvoa, ainoastaan kustannusten kasvua. Ihan vaikkapa kotiverkko esimerkkinä.

Kuitun kautta analogiaa ei kuljeteta ilman ad (ja tarvittaessa da) -muunnoksia. Vaikka dgitalisaation kehitys on toki parantanut muutosten laatua, tässä ei nyt nähdä metsää puilta. Kupari tarjoaa molemmat vaihtoehdot, digitaalisen ja analogisen. Samoin poe (tai muu vastaava syöttö) on mahdollista vain kuparia pitkin. Eikä vaikkapa virtaviestiä käyttää anturointia ole järkevää siirtää kuituun. Perinteinen tekniikka toimii, kuparia pitkin voidaan siirtää myös digitaalisena+käyttöjännite. Kuidulla tarvittaisiin erikseen se kupari rinnalle.



Eli jos digitalisaation varjolla perustellaan suoraviivaisesti kuitu aina paremmaksi, puhutaan kyllä huonosta puolesta. Digin hyvä puoli on tarjota lisää mahdollisuuksia jos se tehdään rampauttamatta olemassa olevaa, käyttökelpoista tekniikkaa.

Mihin ketjuun tämä nyt kuuluisi, Suomi-kuituyhteyksien-kehitysmaa vai tämä tietoverkkojen huoltovarmuus, mutta arvoin tämän kun tänne aihe aiemmin jo tuli. Mutta jos tuo toinen parempi, niin siirretään.

Kuparin vahvuus ehdottomasti se että sillä voi poweroida joko asikkaan, tai toisin päin, joku voi sanoa että kuidullakkin energiaa siiretty, mutta ilmeisesti ilman käytännön toteutuksia. Ne tehty sitten kuparilla, kuten sanoit.

Samaa mieltä tuosta edusta, mutta onko se enään merkityksellinen kriiseissäkään?

Kriisikestävyydestä, niin tavanomaisiin väestösuojiinkaan ei vaadita (tele)kupari. ja niissä se puhelin poweroidaan itse, eikä operaattorin puolesta.

Kuluttajilla modeemit on itse poweroituja, tosin nykyään voi olla jopa toisin päin, asikkaan modeemi voisi poweroida operaattorin päätä. Ei ehkä niinkään kriisivalmiuden takia, vaan sen takia että operaattorin ei tarvi järjestää sähkönsyöttä lähikaappiin. (en tiedä onko Suomessa näin toteutettuja). Jos tuota vertaa kuituun, niin se kaappi voisi olla passiivikomponenteilla toteutettu kuitu, joten se ajatus kuparilla poweroinnista on lähinnä paikko sille että kuitu ei tule perille asti.

Vaikka tuo powerointi on plussa, niin nykyään käytännössä asiakaspäässä joutuu jokatapauksessa huolehtiin varmistus/ varavoimansa, ja erikseen sovittavat operaattorin kanssa mitä operaattori lupaa. Ettei sieltä katkea bitti alueen sähköjenmyötä. Kuluttaja kiinteissänettituotteissa se bitti voi seisahtua operaattorin rautaan sillä hetkellä kun sähköt kakeaa.

Tuo että voi kuidussakin siirtää analogi sinkkua oli kevennys, mutta teknisesti mahdollista, mutta mm TV digitalisoinnin myötä ei käsitystä käytöstä. (siis käsitys että joskus olisi vedetty analogisena)

Kotiverkkoon viittasit, niin siellä ilmanmuuta kodin (* / asunnon kaapeloinnissa kupari on vielä voimissaan, lyhyet vedot, rauta tukee sitä, ja siellä kriisi valmiudessa voi sitten poweroida laitteita kuparin yli. Jälkimmäinen helpottaa myös akkuvarmennusten toteuttamista.


(*
Kuparivoimissaan loppumetreissä isommissakin rakennuksissa, toimistoissa yrityksissä jne.

 

[Sompi]

Kuitun kautta analogiaa ei kuljeteta ilman ad (ja tarvittaessa da) -muunnoksia. Vaikka dgitalisaation kehitys on toki parantanut muutosten laatua, tässä ei nyt nähdä metsää puilta. Kupari tarjoaa molemmat vaihtoehdot, digitaalisen ja analogisen. Samoin poe (tai muu vastaava syöttö) on mahdollista vain kuparia pitkin. Eikä vaikkapa virtaviestiä käyttää anturointia ole järkevää siirtää kuituun. Perinteinen tekniikka toimii, kuparia pitkin voidaan siirtää myös digitaalisena+käyttöjännite. Kuidulla tarvittaisiin erikseen se kupari rinnalle.

Miksi kuidun kautta ei voitaisi siirtää analogista dataa sellaisenaan? Harvemmin sille vain on tarvetta.

Toisin kuin tässä ketjussa hieman ylempänä väitettiin, niin signaali vaimenee kyllä valokuidussakin. Vaimentumisen vertailu kuidun ja kuparin välillä lienee hankalaa, koska toisessa signaalin vahvuutta mitataan sähköisenä jännitteenä ja toisessa taas valon voimakkuutena.

 

[Paapaa]

signaali vaimenee kyllä valokuidussakin

Jos tämä viittasi viestiini, niin ymmärsit (taas) väärin. "Kuidun signaali ei vaimennu kuten kuparissa" EI tarkoittanut, että kuidussa signaali ei vaimennu lainkaan. Käsitit väärin jostain syystä. Siinä sanotaan, ettei se vaimennu samalla tavalla kuin kuparissa: signaali vaimenee paljon vähemmän samalla matkalla kuidussa kuin kuparissa. Käytännössä kuitu kestää paljon pidemmät vedot. Lähteet laitoin, joista tämä myös käy ilmi.

 

[djmake]

Miksi kuidun kautta ei voitaisi siirtää analogista dataa sellaisenaan? Harvemmin sille vain on tarvetta.

Onko ymmärrys oikeasti tällä tasolla vai trollaatko? Oli analogian luonne mitä tahansa, tarvitaan muunnokset sähköisestä valoon ja aktiivilaitteet molempiin päihin. Jos sama hoituu kuidulla niin kerro toki, miten.

Toisin kuin tässä ketjussa hieman ylempänä väitettiin, niin signaali vaimenee kyllä valokuidussakin. Vaimentumisen vertailu kuidun ja kuparin välillä lienee hankalaa, koska toisessa signaalin vahvuutta mitataan sähköisenä jännitteenä ja toisessa taas valon voimakkuutena.

Lainaa niitä viestejä, joihin vastaat. Kiitos.

Tämäkin meni väärin. Ensinnäkään signaalin vaimentumisen kanssa ollaan taas todella kaukana digitaalisaatiosta. Ja toisekseen kuparin osalta jännite ei ole ainoa tapa, virtaviestiä käytetään paljon. Keskustelu ei toimi niin, että poimii vain itselle mieluisat kohdat ja unohtaa loput.
@Paapaa korjasikin sitten muun.

Jos aiheesta on pakko tässä ketjussa jatkaa niin lähde liikkeelle siitä, pakottaako digitalisaatio kuidun käyttöön. Sen jälkeen voidaan miettiä, onko suuntaus hyvä vai ei.

 

[pulatunnus]

Onko ymmärrys oikeasti tällä tasolla vai trollaatko? Oli analogian luonne mitä tahansa, tarvitaan muunnokset sähköisestä valoon ja aktiivilaitteet molempiin päihin. Jos sama hoituu kuidulla niin kerro toki, miten.

En nyt ihan varma mikä pointtisi.

Kuidussa etenee valo, valolähdettä voi ohjata ihan anaologsignaalilla, ja toisessa päässä päinvastoin. Jos sitä valolähdettä ohjaa siniaallolla, niin sen sieltä toisesta päästä saa ulos, ihan vaikka AM pohjalla.

Jos morsetusta ei laske digitaali tekniikaksi, niin päivän valossa voi vaikka ihan ilman aktiivilaitteita morsettaa.

 

[djmake]

En nyt ihan varma mikä pointtisi.

Kuidussa etenee valo, valolähdettä voi ohjata ihan anaologsignaalilla, ja toisessa päässä päinvastoin. Jos sitä valolähdettä ohjaa siniaallolla, niin sen sieltä toisesta päästä saa ulos, ihan vaikka AM pohjalla.

Jos digitalisaatio pakottaa käyttämään kuitua paikoissa, joihin se ei sovellu, silloin puhutaan huonoista puolista. Suoraviivainen "kuitu kaikkeen" ei siis ole millään tavoin perusteltavissa oleva asia. Mutta koska kukaan tuskin enää tietää, mistä muut puhuvat niin vaikea sanoa, onko syy digitaalisaation vai minkä ja kuuluuko mihin ketjuun.

Ja kyllä, kuidussa etenee valo. Ja kyllä, signaalin voi muuttaa valoksi. Mutta kuten todettua, molempiin päihin tarvitaan aktiivilaitteet. Molempiin päihin tarvitaan myös tehonsyöttö. Ja koska otit AM:n esimerkkinä niin laitetaan katolle antenni. Kumpi on helpompaa, tuoda signaali kuparilla vai kuidulla alas?

 

[hkultala]

En nyt ihan varma mikä pointtisi.

Kuidussa etenee valo, valolähdettä voi ohjata ihan anaologsignaalilla, ja toisessa päässä päinvastoin. Jos sitä valolähdettä ohjaa siniaallolla, niin sen sieltä toisesta päästä saa ulos, ihan vaikka AM pohjalla.

Käytännön käyttökohteet valokuiden ohjaamiseen analogiseen datansiirtoon kuluttajakäytössä lienee melko heikot.

Saisihan siitä esim monokanavaääntä läpi, mutta kaikki videodata vaatisi jo kohdistussignaaleita yms. joka tarkoittaisi että pitäisi joko ottaa useampi kuitu käyttöön tai tehdä systeemistä ainakin osittain digitaalinen.

Voi myös käyttää myös radiosignaalin siirtoon ennen sen lähetystä modulaattorilaitteen ja (antennin lähellä olevan) vahvistimen välillä. Mutta tämä ei ole mikään kotikäyttäjän/kuluttajan käyttökohde, kotikäyttäjällä se vahvistin on käytännössä aina niin lähellä sitä modulaattorilaitetta että sähköjohto on paljon kätevämpi.

Jos morsetusta ei laske digitaali tekniikaksi, niin päivän valossa voi vaikka ihan ilman aktiivilaitteita morsettaa.

Morsetus nimenomaan on digitaalista.

 

[Tonnin Seteli]

Morsetus nimenomaan on digitaalista.

Kaikki tietävät mitä tällä tarkoitetaan, mutta samalla perusteella savumerkitkin voivat olla digitaalisia. Toisaalta lainattu postaajakin muotoili asian "jos morsetusta ei laske digitaalitekniikaksi". Jos morsetetaan koputtamalla vaikkapa isoa metalliastiaa johon ollaan jääty ansaan, onko se miten digitaalista verrattuna kirjoitettuun viestilappuun, viittomakieleen, puheeseen? Anteeksi cocktailkutsufilosofiani.

 

[Poppamies]

Tulorekisteri ja positiivinen luottorekisteri.
Molemmat nopeuttaa virastojen työtä ja se on todella tarpeen.
Molemmat vaikeuttaa huijaamista, sama juttu.
Esim tulorekisteriin kirjataan työsuhde ja se voi olla alkanut jo vuosia sitten. Satunnais otannalla sitten katsotaan mitä tukia on maksettu. Katos vaan, Pentti oli töissä vuonna 2018, laitetaan selvitys pyyntö...

Muuten, Pihlajalinna sai viime viikolla yhteyden Traficom ajokortti järjestelmään.
Tosi kätevää, mutta kuka tunnustaa tehneensä kälin?
On niin paska leiska että edes arvoja ei kunnolla näe mitä kirjaa ja tietenkään yhteenveto tms näkymää ei ole.
Kaverin näkö on [1.]
Pitäisi hakata joku nörtti taas...

 

[Sonic Empire]

Tulorekisteri nopeutti ja kevensi älyttömästi TyEL-vakuutusten hallintaa ja vähensi samalla paperitöitä älyttömästi. Pois jäi työnantajien kuukausi- ja vuosi-ilmoittamiset ja muu säätö työeläkeyhtiöiden kanssa.

 

[Tonnin Seteli]

Onko tulorekisteri digitalisaatiota? Eikös kyseessä ole enemmänkin byrokraattinen toimintatavan parannus? Sama periaatteellinen muutoshan on mahdollinen sekä kaiken asioinnin(juu, ei nyt oikeasti mutta tarkoitan nykyaikaa) ollessa sähköistä että olisi periaatteessa ollut mahdollista ties missä DDR:n paperikortistossa.

Myöskään positiivinen luottotietorekisteri ei varsinaisesti ole mitään digitalisaatiota tai uutta supertekniikkaa. Rahoituslaitokset ovat maailmalla pyörittäneet digitaalisia tietokantoja pidempaan kuin monen tänne kirjoittavan vanhemmat ovat eläneet. Kulttuurin muutoksesta siinäkin on kysymys. Suomessa on pitkään ollut hyvin erilainen järjestelmä kuin vaikkapa Yhdysvalloissa. Credit score vs. Asiakastiedon vastaus "onko varmuudella persaukinen kyllä/ei". Samaan aikaan pankeilla ja pankihtavilla systeemeillä on ollut omia varsin hikisiä tapoja määritellä asiakkaan luottokelpoisuutta kvantitatiivisesti. Ei ole digitalisaation asia vaan yleistä kulttuurimuutosta.

 

[pulatunnus]

Ilmeisesti nämä sopii tähän ketjuun, joten jatkan.

Käytännön käyttökohteet valokuiden ohjaamiseen analogiseen datansiirtoon kuluttajakäytössä lienee melko heikot.

Operaattorien kupariverkoista juttu lähti, ja tämä kuidussa analogista oli kevennys aloittajan rakkaudesta analogiseen.

Siinä varmaan kaikki muut samaa mieltä että analogiselle enään kysyntään, ja television digitalisoituminen vielä vähemmän.

Voi myös käyttää myös radiosignaalin siirtoon ennen sen lähetystä modulaattorilaitteen ja (antennin lähellä olevan) vahvistimen välillä. Mutta tämä ei ole mikään kotikäyttäjän/kuluttajan käyttökohde, kotikäyttäjällä se vahvistin on käytännössä aina niin lähellä sitä modulaattorilaitetta että sähköjohto on paljon kätevämpi.

Ehkä kotikäytössä tuo niitä harvoja, jos siis analogisinkuksi laskee RF siirtämisen mikropäältä kuidulla vastaanottimelle, vaikka itse lähestys sinänsä olisi ns digitaalista.

Morsetus nimenomaan on digitaalista.

Joo, mietin josko joku mieltää ne merkeiksi, mutta tuossa yritin yksikertaista esimerkki missä olisi rajattu pois ne sähköiset aktiivikomponentit. Mutta jos valo, ei valoa hämää, niin sopikoon sitten vähemmän binaarisiä. tai vain viesti joka kuvaa lähetyspään valon "voimakuutta". Vähässä ne kuparinkin täysinpassiiviset sovellukset on ja jos jotain kriisitilannetta miettii, niin tuota valoa voi vilkutella ehkä jopa helpommin, vs kuparilla ilman sopivia tarvikkeita.


Mutta vaikka analogi heitto oli tarkoitettu vain kevennykseksi, niin se nousukin ylättävän paljon kiinnostusta herättäväksi. Ehkä analogisuus ei ole vielä kuollut.

 

[Grez]

Niin no tämä ketjuhan on digitalisaatiosta joten sinänsä nimenomaan analoginen vs digitaalinen keskustelu kuuluu tänne ja kupari vs valokuitu taas ei. Kummallakin medialla on mahdollista lähettää niin digitaalista kuin analogistakin. Valokuidunkin läpi saisi toimimaan analogisen puhelimen täysin ilman digitaalisia kompontteja.

Tiedonsiirron digitalisaation etuhan on se, että saadaan edullisesti menemään enemmän. Eli voidaan vetää vaikka kerrostaloon yksi valokuitu ja siitä saadaan parin kympin per käyttäjä käyttöönottokustannuksella jokaiselle käyttäjälle analoginen puhelinliittymä (ja lisäksi samaan kuituun saadaan vaikka kaapelitelevisio ja haluttaessa jokaiselle asukkaalle 10 gigan netti). Analogisilla menetelmillä noi puhelinliittymät oli melkoisesti kalliimpia toteuttaa ja tyypillisesti operaattorilta vedettiin esim. 100 asunnon kerrostaloon joku 120 erillistä parikaapelia.

 

[Frankie]

Digitalisaation etuhan on se, että saadaan edullisesti menemään enemmän.

Mä koen digitalisaation hiukan toisella tavalla. Nyt firmojen kanssa asioidaan sähköisesti, kun ennen piti käydä kivijalassa hattu kourassa etsimässä henkilöä, joka armeliaasti voisi hoitaa asiasi. Digitalisaation myötä taas ongelmatilanteessa juttelet botti-Paavon kanssa, joka ei taas voi auttaa asiassasi ja haluat ihmisen langan päähän. Hyvällä tuurilla saat Vladimirin Bulgariasta kysymään, että ootko buutannut kaikki laitteesi jääkaapista alkaen.

 

[Paapaa]

Digitalisaation myötä taas ongelmatilanteessa juttelet botti-Paavon kanssa

Tämä on kyllä totta ja aika ikävä ilmiö. Botit ovat yhä todella huonoja, ne eivät useinkaan tunnu auttavan millään tavalla. Tai ainakaan eivät auta sellaista käyttäjää, joka on diginatiivi, joka osaa ottaa asioista selvää ja joka on päätynyt chättiin vain siksi, että asiaa EI voinut itse hoitaa. Tällaisessa tilanteessa aspa muuttuu typeräksi peliksi, jossa yritetään veikata, miten botin saa ehdottamaan oikeaan asiakaspalvelijaa. Joissain bottichäteissä on sentään namiska jolla tuon "pelin" voi välttää ja suoraan pääsee jonoon.

Voi olla, että tyypillisessä tapauksessa botti oikeasti auttaa eli vähentää aspan kuormaa kun jonnet kysyy miten kirjaudutaan sisään vaikka kirjautumisnappula näkyy ruudulla. Mutta en tiedä.

AI:n kehittyminen kyllä tulee muuttamaan tämän, joten välivaihteesta on kyse ja koko ajan se botti tajuaa enemmän ja enemmän ja osaa auttaa hankalammissa asioissa.

 

[Grez]

Mä koen digitalisaation hiukan toisella tavalla. Nyt firmojen kanssa asioidaan sähköisesti, kun ennen piti käydä kivijalassa hattu kourassa etsimässä henkilöä, joka armeliaasti voisi hoitaa asiasi.

Niin siis tuossa viestissä kirjoittamani tarkoitti nimenomaan digitalisaatiota tiedonsiirrossa. Huomauttaisin myös että en siinä ottanut kantaa digitalisaation haittoihin joita toki (tiedonsiirrossakin) on. Esimerkiksi se että vanhat laitteet muuttuvat romuksi.

 

[djmake]

Digitalisaation myötä taas ongelmatilanteessa juttelet botti-Paavon kanssa, joka ei taas voi auttaa asiassasi ja haluat ihmisen langan päähän. Hyvällä tuurilla saat Vladimirin Bulgariasta kysymään, että ootko buutannut kaikki laitteesi jääkaapista alkaen.

Varsin hyvä esimerkki huonoista puolista. Monikanavaisuus olisi hyvä mutta kanavia lähinnä karsitaan samalla kun lisätään botteja ja ulkoistettuja aspoja.

Tai ainakaan eivät auta sellaista käyttäjää, joka on diginatiivi, joka osaa ottaa asioista selvää ja joka on päätynyt chättiin vain siksi, että asiaa EI voinut itse hoitaa. Tällaisessa tilanteessa aspa muuttuu typeräksi peliksi, jossa yritetään veikata, miten botin saa ehdottamaan oikeaan asiakaspalvelijaa.

Ei paljoa lisättävää jää. Asiakkaasta tehtiin tyhmä jo siinä kohdassa kun se ensimmäisenä kiinni saatava aspa ei tiedä mitään ja molempien aikaa käytetään varmistamaan itsestään selviä asioita. Bottien myötä tilanne on vielä pahempi ja kieltämättä ottaa päähän arvailla, miten saa jonkun ihmisen langoille. Osa boteista sentään ehdottaa jossakin kohdassa mutta läheskään aina ei näin ole.

Osan asioista pystyisi tosiaan hoitamaan itse jos olisi mahdollisuus. Ja jos tai kun botti tuntuu olevan pakollinen, voisi se edes tarjota suoraan joitakin vaihtoehtoja asiasta. Tähän perään "ootko bootannut modeemisi" tms ja jos selkeimmät kunnossa niin suoraan eteenpäin.

 

[Lucas]

Tämä on kyllä totta ja aika ikävä ilmiö. Botit ovat yhä todella huonoja, ne eivät useinkaan tunnu auttavan millään tavalla. Tai ainakaan eivät auta sellaista käyttäjää, joka on diginatiivi, joka osaa ottaa asioista selvää ja joka on päätynyt chättiin vain siksi, että asiaa EI voinut itse hoitaa. Tällaisessa tilanteessa aspa muuttuu typeräksi peliksi, jossa yritetään veikata, miten botin saa ehdottamaan oikeaan asiakaspalvelijaa. Joissain bottichäteissä on sentään namiska jolla tuon "pelin" voi välttää ja suoraan pääsee jonoon.

Pääsääntöisesti paskasti toimivat botit ovat kyllä aivan kamalaa asiakas"palvelu". Esikoululainenkin osaisi paremmin neuvoa ongelmakysymyksissä kuin sellainen botti.

Se olisi sitten jo toki eri asia jos se toimisi yhtä hyvin kuin chatGPT:n 4 versio ja sille olisi vielä erikseen opetettu kaikki mahdollinen data mitä firman intrasta löytyy ja koulutettu vielä kaikilla mahdollisilla puheluilla ja viesteillä mitä asiakaspalveluun on tullut viime vuosina.

 

[Grez]

Ei toi asiakaspalvelun huonous kyllä rajoitu pelkästään niihin botteihin.

Eli siis ihan ihmis-aspakaan ei aina pysty auttamaan tai antamaan hyödyllistä tietoa. Osinhan tässäkin tietysti on kyse digitalisaatiosta ja siitä että yrityksen sisäiset prosessit muuttuvat sellaisiksi joita työntekijät eivät itsekään ymmärrä eivätkä saa selville ongelman juurisyytä, eivätkä tästä syystä pysty auttamaan kunnolla. Osin taas johtuu siitä että "ulkoistetaan asiakaspalvelu" jollekin palveluntarjoajalle jolla on käytössään vain samat työkalut kuin palveluun soittavallakin eli suunnilleen firman kotisivut.

Se olisi sitten jo toki eri asia jos se toimisi yhtä hyvin kuin chatGPT:n 4 versio ja sille olisi vielä erikseen opetettu kaikki mahdollinen data mitä firman intrasta löytyy ja koulutettu vielä kaikilla mahdollisilla puheluilla ja viesteillä mitä asiakaspalveluun on tullut viime vuosina.

Niin tämä olisi itse asiassa aika hyväkin työkalu taklaamaan tuota ongelmaa, että asiakaspalvelijat ei itsekään ymmärrä firman systeemeitä. Tai ainakin se voisi toimia asiakaspalvelijoiden apuna. Täytyisi vaan jotenkin saada eliminoitua se "hallusinointi".