Siihen aikaan D2:n sisällön määrä, hahmonkehitys ja itemisaatio olivat ihan kärkitasoa. Endgamea D3:ssa on ehkä hitusen enemmän, mutta hahmonkehitys on alkeellisempaa ja itemisaatio paljon huonommalla tasolla kuin edeltäjässään.
Itse toivon että maksimitasolle pelaaminen ei ole ensimmäisellä kerralla riippuvainen vain tuurista kuten itellä kävi kolmosen kans. Olis pitäny AH:sta hakea kamppeet kun ei nyt vaan sattunu tuleen semmosta millä ois päässy eteenpäin. Lopetin silloin kun attackspeed gear oli vielä kaikki kaikessa. Pelasin sitä yksinpelinä ja siinä nousi seinä vastaan niin lopetin. Päätä saa hakata seinään muuallakin.
Siksi että kun raret ovat aidosti mukana, niin se tekee gearauksesta paljon monipuolisempaa ja mielenkiintoisempaa. Jos sinua ei kiinnosta katsoa tarkemmin mitä kamaa pelatessa maahan putoaa, niin ehkäpä tämä genre ei ole täysin sinua varten. D3 on tavallaan arpg niille, joita arpg pelit eivät muutoin välttämättä kauheasti kiinnosta.
Siis oletko oikeasti pelannut mitään muita genren pelejä, kuin D3? Alkaa vaikuttamaan siltä, että et ole.
Tämä on yks surkeimmista asioista nykypäivän RPG-peleissä. Kun joku armor piercingin merkitys pitää laskea jollain excelillä tai käydä lukemassa forumilta että mikä merkitys sillä on kun missään ei näy vihujen armorstatseja tai muutakaan. Omasta mielestä paljon parempi lähestymistapa on se, että pelaajalle annetaan se informaatio ja siitä ratkokoot onko jostain hyötyä, kuin se, että peli on täynnä jotain soft cappeja, hard cappeja, break pointteja yms.
D2 on kohta 20 vuotta vanha peli, eikä sitä voi sanoa nykypäivän peliksi. Kuten itsekin totesin, mekaniikkojen ei tarvi eikä pidä olla noin monimutkaiset nykypäivänä. Olen samaa mieltä, että valtaosa infosta pitäisi tulla jo pelin sisällä ja käsitteet saisi olla avattu jossain. 20v sitten asiat oli toisin teknologian rajallisuuden vuoksi.
Onko tässä tarkoitus esitellä tekstuurien suttuisuutta, maiseman ykssävyisyyttä vai mitä?
Nimenomaan. Jos otetaan PoE:sta vaikkapa ladderin 100 ensimmäistä pelaajaa, niin sieltä löytyy karkeasti arvioituna 30-40 hyvin erilaista buildia. Täysin identtistä buildia tai gearia ei ole kenelläkään kahdella pelaajalla ja suurimmalla osalla geari vaihtelee todella paljon. D3:ssa jos katsoo samalla otannalla, niin buildeja on korkeintaan 5-10 ja gearit ovat erittäin samankaltaisia buildien kesken, ellei jopa täysin identtisiä.
Kyllä siellä poen top 100 tuntuu melkeen joka liigassa joku tietty buildi valtaavan suurimman osan paikoista(esim.joku mathilin tai zizaranin tekemä buildi). MUTTA poen puolella se ei tarkota sitä, että muut buildit jäisivät jotenkin huomattavasti jälkeen tälle suosituimmalle buildille. Buildien erot ovat todella pieniä, mikä on hyvä juttu.
Yleensä näin ei ole kyllä omien havaintojen mukaan ollut. Toki jokaisessa liigassa on omat metabuildinsa, mutta top100 on hyvin harvoin vahvasti yhden buildin toimesta miehitettynä. Top100 pelaajat eivät edes seuraa mitään suosittujen streamereiden tekemiä buildeja, vaan suunnittelevat yleensä buildinsa aika pitkälti itse.
Diablo3:n legendaryt on kyllä ihan raren tasolla. Dropratet on aivan liian korkeita. Jos dropratet olisi niin että Legendaryn näkisit kerran tai kaksi päivässä ja rareja muutamia tunnissa niin alkaisi ne raretkin kiinnostamaan. Nyt kun rareja tulee kokoajan esim D3ssa ja legendaryjä ihan yhtä paljon melkeen niin ketä kiinnostaa ylipäätään itemit? Legendaryt tulee D3ssa salvattua välillä ilman identifoimista. Onpa tosi legendaarisia.
Tuossa ylempänä jo vastausta.
Aivan täyttä skeidaa joo. Oli jopa hieman mielenkiintoisempi ennen lisäriä, kun käytettiin settejä, legendaryjä ja rareja sekaisin. Toisaalta hyvän itemin löytyminen muualta kuin AH:sta oli affix systeemin takia vähän turhan vaikeeta.
Ongelma D3:n endgamessa on se että kun olet vetäny jonkun GR 70-80 niin olet nähnyt jo kaiken. EI ole mitään hyötyä vetää korkeampaa GR. Ainoa mitä saat on korkeammat levut gemeihin ja isommat caldessanit = enemmän damaa ja kestävyyttä.
Build diversity ehkä hieman kärsi jopa kun 1.10 patchissä tuli synergyt. Jossain mielessä tuli enemmän buildeja mutta jos halusit max damagen niin usein vaatii niin paljon synergy skillejä ette buildeista tulee aivan identtisiä.
Ja power creep on pelin tekijöiden syytä. Toki jossain määrin tietynlainen power creep voi olla "pakollista", jotta saadaan pidettyä pelaajien kiinnostusta yllä, mutta sen suhteen täytyisi edetä hyvin varoen ja järkeä käyttäen. D3:n kohdalla näin ei todellakaan tehty.
Tämähän on ihan semantiikkaa, oli niiden nimi nyt rare tai legendary, common tai uncommon, nii en ite kyl jaksa näissä loottipeleissä innostua siitä, et jokaista "turhaa" itemiä pitää seurata sen takia, että siinä saattaa olla joku mahtistatsi. Endgamessa niitä itemejä tippuu satoja, nii aikaa menee ihan liikaa niihin itemeiden tuijotteluun ja seuraamiseen. Endgamen pitäs olla mun mielestä sujuvaa, ja d3 teki minusta siitä lopulta sellaista, koska ei tarvinnut kerätä niitä lowtier itemejä ellen tarvinut matseja ja silloinki surutta ne sai tuhota sen alun levutuksen jälkeen. Toki stoorimodi oli ihan asia erikseen. Tokihan se tarjosi minmaxaajille ja ryhmässä pelaajille nopean tien, mutta kyl mulla meni aina joka seasonilla se 20-30h ennenku hahmolla oli kaikki sen havitsemani buildin paskimman rollin itemit ilman levutettuja gemejä. Ja seon mulle ihan tarpeeksi aikaa yhteen hahmoon. Jos se on sit hauska pelata siitä eteenpäin, nii sit on ollut kivaa parannella itemejä ja mahdollisesti kokeilla variaatioita sille hahmolle tai tai itemisaatiolle.
Tästä koko tekstistä vahvistuu vain se tunne, että moni D3-pelaaja ei erityisesti osaa arvostaa arpg-pelien keskeisiä asioita. D3 on arpg niille, jotka eivät arpg-peleistä yleisesti välttämättä pidä.
Enhän minä voi välttämättä arvostaa asioita joita sinä määrität arpg pelin keskeiseksi asiaksi.
Jos mielestäsi monipuolinen hahmonkehitys ja itemisaatio eivät ole arpg pelin keskeisiä asioita, niin en kyllä ymmärrä alkuunkaan. En puhu tässä mistään minun omista määrityksistä, vaan siitä miten nämä pelit on käytännössä aina yleisesti nähty.
Minä en vain hyväksy sitä sinun todellisuuttasi missä "itemisaatio" tarkoittaa jotain tiettyä tyyliä hoitaa asia ja monipuolinen hahmonkehitys tarkoittaa taas jotain sinun määrittelemää asiaa. Ihan yhtä hyvin voisin väittää että "tekstistä välittyy ettet tykkää hyvistä peleistä ja hyvästä pelattavuudesta. Enkä puhu mistään omista jutuista vaan miten yleisesti ihmiset tykkää pelata pelejä."
Itemisaatio tarkoittaa itemisaatiota. Puhun monipuolisesta itemisaatiosta. Diablo 3:ssa sellaista ei ole, kun setit ja leget valtaavat jokaisen slotin ja suurin osa kamoista on pakollisia aina tiettyyn buildiin. Pahinta on, että setit pakottavat tiettyihin skilleihin - tai jos haluat käyttää tiettyä skilliä, niin on käytännössä pakko täyttää tiettyä settiä.
Just määrittelit mitä tarkottaa itemisaatio ja monipuolinen itemisaatio. Kumpaakaan ei löydy sanakirjasta selittämään mitä tarkoittaa. Se ei kuitenkaan minua haittaa, että käytät termiä, ja selität sen. Mutta se, että määrittelet termin niin, että "monipuolinen" on juuri se mistä sinä tykkäät ja sen jälkeen sanot, että minä en tykkää monipuolisesta. Ei, minä en tykkää sinun määrittelemästä monipuolisesta 'itemisaatiosta'.
Mitään tekemistä sillä ei ole tietenkään sen kanssa, että Diablo3 ei ole tullut lisäsisältöä kahteen vuoteen ja sen pelaajamäärät on laskussa.
"Tästä koko tekstistä vahvistuu vain se tunne, että moni D3-pelaaja ei erityisesti osaa arvostaa arpg-pelien keskeisiä asioita. D3 on arpg niille, jotka eivät arpg-peleistä yleisesti välttämättä pidä."
Sanomalla ylläolevaa "ei ne eri mieltä olevat nyt oikeen osaa edes arvostaa tätä genreä ja eihän ne edes pidä näistä kun ovat eri mieltä".
Vau.
Tästä voidaan olla samaa mieltä.
Et nyt sitten enää näköjään tee mitään muuta, kuin arvostelet minun sanomisiani, etkä edes yritä jatkaa keskustelua asiallisesti. Lisäksi irroittelet tekstejä asianyhteydestä, etkä edes yritä ymmärtää miksi jotain olen kirjoittanut. Kirjoitin historiastani arpg-pelien parissa vain sen vuoksi, että lukija voi ymmärtää miltä pohjalta näkemyksiäni kirjoitan. Reaktiosi siihen oli vähintäänkin ala-arvoinen.
Toivottavasti ei. Suurin toive olis, että jos endgamea alkaa pelaamaan, niin sieltä löytyis jotain vaihtelua. D3:ssakin se oli lähinnä griftejä ja bountyjä tehtiin vain matsien takia(joita tarvittiin vähän loppupeleissä). En oo vielä ARPG peliin törmännyt, jossa se end game olis jotenkin huikeaa, siis muuten kuin ajankuluna parempia kamoja kerätessä. Tokihan vastaan tulee usein se ongelma, että end gamea paukutetaan satoja tunteja ja jotensakin freesin end gamen kehittäminen on aika vaikeaa niin suurille tuntimäärille. Ehkä eniten kuitenki toivoisin, että se pelimaailma pysyis relevanttina, eikä niinkään näitä riftejä/karttoja tms. Toisaalta paljon pahempaa se on jos se on pelkästään loppubossille juoksemista mahd. nop. Tykkäsin tosin Torchlightin kartoista siinä mielessä enemmän ku D3 rifteistä, että oli joku kontrolli siitä mitä vastaan tuli. D3 tympäsi se, että joku tietty grifti meni ja toinen ei ja kun grifti oli alkanut ei kamoja tai mitään voinut vaihtaa, joten vaihtoehtona oli joko lopettaa grifti tai sit irvistellä se loppuun.
No kyllähän ykösessä oli latausajat ja screenit
Toivottavasti on rajoitettu toki bind on account eikä char. Ei oikeen napostele yksinpelaajana nämä moninpelajia varten kehitetyt haitat ja edut. Joku muulien käyttö D2 oli aika tuskasta hahmojen välillä.
Oletko miten paljon PoE:a pelannut? Eihän siinäkään nyt täydellistä engamea ole, koska ei sellaista ole missään, mutta mielestäni valovuosia kaikkia muita arpg-pelejä edellä se endgamen suhteen on. Mielestäni sitä voisi kuvailla jopa tuolla "huikeaa" sanalla, ainakin jos vertailee kilpailijoihin.
Joo en tiedä. Tykkäsin Diablo 2 aika paljon siinä mielessä että peli ei ollut pelkkää endgamea. Siis etenkin classic ennen Lisäriä. Monta kovaa itemiä löysin joskus esim jo Normal tasolta mitkä oli vielä Hellillä päällä. Johonkin buildiin missä halusi pitää minimi strenght vaatimukset niin normal quality varusteet oli välttämättömiä, koska niitä exceptionaleja ei saanu päälle.Toivottavasti ei. Suurin toive olis, että jos endgamea alkaa pelaamaan, niin sieltä löytyis jotain vaihtelua. D3:ssakin se oli lähinnä griftejä ja bountyjä tehtiin vain matsien takia(joita tarvittiin vähän loppupeleissä). En oo vielä ARPG peliin törmännyt, jossa se end game olis jotenkin huikeaa, siis muuten kuin ajankuluna parempia kamoja kerätessä. Tokihan vastaan tulee usein se ongelma, että end gamea paukutetaan satoja tunteja ja jotensakin freesin end gamen kehittäminen on aika vaikeaa niin suurille tuntimäärille. Ehkä eniten kuitenki toivoisin, että se pelimaailma pysyis relevanttina, eikä niinkään näitä riftejä/karttoja tms. Toisaalta paljon pahempaa se on jos se on pelkästään loppubossille juoksemista mahd. nop. Tykkäsin tosin Torchlightin kartoista siinä mielessä enemmän ku D3 rifteistä, että oli joku kontrolli siitä mitä vastaan tuli. D3 tympäsi se, että joku tietty grifti meni ja toinen ei ja kun grifti oli alkanut ei kamoja tai mitään voinut vaihtaa, joten vaihtoehtona oli joko lopettaa grifti tai sit irvistellä se loppuun.
No kyllähän ykösessä oli latausajat ja screenit
dungeonlevelien välillä ja townportia käyttäessä. D2 ei latausaikoja, mutta ei se semmonen saumaton ollut mitä joissakin peleissä, eli kun luolasta siirryt niin se ei ole ns. eri karttaa vaan vihut voi siirtyä luolasta ulos ja päin vastoin.
Toivottavasti on rajoitettu toki bind on account eikä char. Ei oikeen napostele yksinpelaajana nämä moninpelajia varten kehitetyt haitat ja edut. Joku muulien käyttö D2 oli aika tuskasta hahmojen välillä.
viimeksi kun pelannu niin ollu sen verran tykki kone että ei huomannu. Tuossa on varmaan se että se generoi sen random luolaston niin menee pieni hetki.
En ollenkaan, ei vaikuttanut millään videolla aikanaan niin mielenkiintoiselta, että olisin alkanut käyttää siihen aikaa. Useammalla videolla näytti juuri siltä mitä en näiltä peleiltä enää toivo. Tämä tosin joskus 5v sitten, tiedostan kyl et lisäsisältöä on tullut ja peli muuttunut. Sata muuta peliä pelaamattomana nii ei mikää kärkisija näillä.
Njoo D2:sta paukuttaessa muistan nähneeni niitä joitaki itemejä joku 20 ja sit taas korkeamman tierin legejä en juuri yhtään. Jonku Paladinin taisin pelata jonnekki 80-90 levelille asti ja necron 70 ja druidin 50-60 ja kyllähän niihinkin aikaa kului. Mut ei se jotenki tuntunut, että olen nyt jossain endgamessa vaan enemmänkin siltä miltä Borderlandsissa, eli "pelaan nyt näitä samoja vastustajia ja tasoja vähän vaikeampana". Progressiontunne oli jotenki pienempi kuin D3 grifteissä jostain kumman syystä.
Tässähän juuri vahvistat sitä näkemystä, minkä aiemmin heitin ilmoille, että perinteisemmät arpg-pelit eivät ehkä ole sinun juttusi. Onko tämä mielestäsi kuitenkin väärä havainto?
Itse pidin ainakin Diablo2:ssa siitä kun pelasi jotain main hahmoa jolla sitten löysi esim toiselle classille sopivaa kamaa. Muletit ne ja kun alkoi olla sopiva määrä jollekin classille käypää tavaraa stashissa niin teki altin ja sitten stashista sai romua niskaan sitä mukaa kun levelas.
Periaattessa typerä end game systeemi pakottanu tollaseen.
Sen takiahan PoE:ssa on nykyään SSF, että jos "pakollinen" trade ei nappaa ja power creep häiritsee, niin voi pelata soolona. Ei ollenkaan tradea ja haastetta löytyy alusta loppuun enemmän. Mikäli taas ei halua kuitenkaan pelata yksin, niin privaliigat ovat erinomainen vaihtoehto.
