Minkälaiseen kokoonpanoon olet itse päätynyt harrastuksen tuloksena? Mikä on sinulle se optimilaitteisto?
DAC / AMP -yleisketju
- Keskustelun aloittaja Kautium
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- da-muunnin dac dac& dac+amp
Minkälaiseen kokoonpanoon olet itse päätynyt harrastuksen tuloksena? Mikä on sinulle se optimilaitteisto?
- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 1 055
Varmaan tämäkin subjektiivista. En ole näissä audioketjuissa tällaista jankuttamista juurikaan havainnut. Se, että keskutelukumppanilla loppuu järkevät argumentit kesken ja heittää siksi lusikan nurkkaan ei mielestäni ole jankuttamista. Ignorea toki saa jokainen käyttää ihan oman harkintansa mukaan, mutta en henkilökohtaisesti ymmärrä koko toimintoa muuten kuin selvästi häiriköivien (esim. henkilökohtaisuuksiin menevien) keskustelijoiden blokkaamisessa.
Vastakkainasettelu on varmaan juuri tässä: toinen haluaa jänkätä toisen kokemaa kuuntelukokemusta ja etsiä toisen testaustavoista "virheitä" sen sijaan, että itse osallistuisi keskusteluun mitenkään konkreettisesti omien kokemuksien kautta.
Optimilaitteistoa ei varmaan ole olemassakaan, tai se on vähintään todella kallis ja/tai kaukana sijainnillisten ongelmien takia. Tällä hetkellä on itse rakennetut kajarit olkkarissa, yamahan subbari jonka sain hyvällä diilillä kaverilta ja onkyon A-9010 vahvistin+dac.
Tällä hetkellä hankintalistalla on PC käyttöön asiallinen dac+kuulokevahvistin dt990:n kaveriksi. Joku DX3 pro tulee varmaan hankittua, mutta lueskelen vielä käyttäjäkokemuksia.
- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 1 055
Voi toki olla. Minua jaksaa vain aina ihmetyttää, miksi ns. "subjektivistit" kokevat faktoista keskustelun epämiellyttävänä. Ymmärrän hyvin harrastamisen ja monella on näissä laitteissa rahaa kiinni tuhansia euroja (myös minulla). Kuitenkin ymmärrän samalla, että ihmiskuulo ei ole mitenkään erityisen herkkä erottamaan tarkasti pieniä yksityiskohtia. Mikään laite ei myöskään pysty fysiikan lakeja rikkomaan.
Virheiden etsiminen ”ilkeydestään” ja tulosten oikeellisuuden selvittäminen on ihan eri asioita.
Jos kyse on tosta ares DACista ja siihen liittyvistä kokemuksista, niin mielestäni koko homma on tällä hetkellä todella mielenkiintoisessa tilassa. Toivon että tulevilla hifimessuilla tai muualla tulee vielä mahdollisuus selvittää että värittääkö kyseinen laite ääntä, vai onko joku DA muunnoksen uusi graalin malja löydetty ja vallitsevat tutkimukset aiheesta virheellisiä.
DACeista ei ylipäänsä kauheasti löydy laadukasta subjektiivista vertailua, kaikki laitteet kun tuntuvat olevan nykyään toistoltaan sellaisia, että toiston virheet on kuulokynnyksen alapuolella.
- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 1 055
Ok. Palataan tarvittaessa asiaan
Olisi mielenkiintoista ymmärtää, että mistä "kenkä puristaa". Ilmeisesti optimi osalle on se, että ketjuissa vain jutellaan positiivisessa hengessä subjektiivisista havainnoista ja mielipiteistä, vaikka ne olisivat ristiriidassa faktojen kanssa. Tämä nyt sattuu vain olemaan tekniikkafoorumi, jolloin ainakin osa porukasta on myös oikeasti kiinnostunut siitä miten laitteet toimii. Niin kuin vanha suomalainen sanonta kuuluu: "luulo ei ole tiedon väärtti".
- Liittynyt
- 12.09.2019
- Viestejä
- 363
Ok. Palataan tarvittaessa asiaan
Niin kuin vanha suomalainen sanonta kuuluu: "luulo ei ole tiedon väärtti".
Ylitsepursuavasta hubriksesta olisi ainakin varaa vähän nipistää pois. Lakkasin seuraamasta tätä ketjua jo monta viikkoa sitten, mutta välillä käytävä tsekkaamassa, josko ilmapiiri olisi muuttunut vähemmän viisastelevaksi. Turha toivo.
Ihan lyhyesti daceista ja niiden välisistä eroista vielä: Maailman kolme suurinta kuulokehifistelyyn keskittyvää foorumia lienevät Headfi, ASR ja SBAF. Näistä vain yhden taustavoimat lähtökohtaisesti kyseenalaistavat sen, että daceista on löydettävissä kuultavia eroja. On aika hedelmätön lähtökohta virittää minkäänlaista keskustelua daccien välisistä eroista, jos kaikki vaivalla raportoidut subjektiiviset kokemukset dumataan saman tien, koska testaustilanne ei vastannut absurdin tiukasti määriteltyä ideaalista sokkokuuntelujärjestelyä.
Hifi on about maailman turhin asia, mutta ihmeen jyrkkiä kannanottoja se vain tuntuu synnyttävän harrastajissaan.
Aiheeseen palatakseni voisin kirjoittaa muutaman efektin mitä "kuullut" kuuloke kuuntelussa 
Lake People G109P: Tämä vahvistin ylimmällä gain asetuksella (+18db?) antoi jokaiselle kuulokkeelle "shouty" äänensävyn, ääni ja basso hyppäsi eteenpäin, kiva efekti mm HD800 kanssa mutta tiedä oliko suunnitteluvirhe kun efekti ei toistunut saman valmistajan V200 vahvistimen kanssa gain tasoista huolimatta.
Essence One Muses Dac/Amp kuulokelähtö: ohkainen, heleä, voimaton ääni, jokin suunnittelu moka vai maanantaikappale?
Denon AVR-X1400H kuulokelähtö: Samankaltainen efetki kuin Lake Peoplen (+18db) gain asetuksella mutta kaksin tai kolminkertaisena, HD800 tuli hullut bassokanuunat massiivisen särön saattelemana. Luulen lähdön impedanssin olevan jotain tähtitieteellistä, hauska kuunnella muutama biisi mutta ei enempää.
Gigabyte Z270 emolevyn lähtö : Jeesus mitä suhjua, onneksi 5 vuotta sitten ostettu 15e Xonar DGX toistaa puhtaasti ilman lisäjuttuja.
Asus Rog B550 emolevyn lähtö: Tässäkin jokin ihme sivuääni, ei niin paha kuin gigabytessä mutta taas Xonar DGX kiinni...
Työläppärin lähtö : Hell on Earth.
TA-20 huonoilla RCA putkilla: Jokaikinen pienikin tärähdys kuten näppäimistön lyönti tai johdon liikuttaminen sai vahvistimen lähettämään ilosanomaa kuulokkeisiin. Jos istui paikallaan kuin Zen ja ei tehnyt mitään toimi kuten piti.
Lake People G109P: Tämä vahvistin ylimmällä gain asetuksella (+18db?) antoi jokaiselle kuulokkeelle "shouty" äänensävyn, ääni ja basso hyppäsi eteenpäin, kiva efekti mm HD800 kanssa mutta tiedä oliko suunnitteluvirhe kun efekti ei toistunut saman valmistajan V200 vahvistimen kanssa gain tasoista huolimatta.
Essence One Muses Dac/Amp kuulokelähtö: ohkainen, heleä, voimaton ääni, jokin suunnittelu moka vai maanantaikappale?
Denon AVR-X1400H kuulokelähtö: Samankaltainen efetki kuin Lake Peoplen (+18db) gain asetuksella mutta kaksin tai kolminkertaisena, HD800 tuli hullut bassokanuunat massiivisen särön saattelemana. Luulen lähdön impedanssin olevan jotain tähtitieteellistä, hauska kuunnella muutama biisi mutta ei enempää.
Gigabyte Z270 emolevyn lähtö : Jeesus mitä suhjua, onneksi 5 vuotta sitten ostettu 15e Xonar DGX toistaa puhtaasti ilman lisäjuttuja.
Asus Rog B550 emolevyn lähtö: Tässäkin jokin ihme sivuääni, ei niin paha kuin gigabytessä mutta taas Xonar DGX kiinni...
Työläppärin lähtö : Hell on Earth.
TA-20 huonoilla RCA putkilla: Jokaikinen pienikin tärähdys kuten näppäimistön lyönti tai johdon liikuttaminen sai vahvistimen lähettämään ilosanomaa kuulokkeisiin. Jos istui paikallaan kuin Zen ja ei tehnyt mitään toimi kuten piti.
Ei noi kovin vaikea ole toteuttaa, jos on halu oikeasti kuunnella laitteiden eroja visuaalien ihmettelyn sijaan. Siis jos kyse on jostain hifilehdestä tai puoliammattimaisesta asian harrastamisesta. Perus foorumilaiselta ei toki voi moista olettaa, mutta silloin on hyvä kirjoituksia lukiessa pitää asia mielessä.
Ja vain yhdellä noista kolmesta ymmärretään konseptit kuten tilastollinen merkittävyys ja testiasettelun vaikutus aistinvaraisiin havaintoihin.
Ja kyllä siellä ASR:lläkin ymmärretään että daceissa voi olla kuultavia eroja. Laitteissa voi olla esim. selkeitä suunnitteluvirheitä, tai kuulokynnyksen ylittäviä häiriöitä.
Kuulokevahvistimissa taas voi olla isojakin eroja.
Olut/viskimaistelunkin voi tehdä etikettejä ihmetellen, mutta moisten tulokset eivät ainakaan itseäni kauheasti kiinnosta. Kukin nuokin tietysti tekee miten parhaaksi kokee.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 23.06.2017
- Viestejä
- 1 579
Sen kyllä nyt sanoin, vaikka oletkin mun semi-ignorelistalla, niin koita nyt hyvä ihminen kokeilla edes eri laitteita ja kuulla niiden eroja (if any) ja tule vasta sitten tänne ja muihin koko foorumin lankoihin pätemään näitä yleisviisauksia. Suorastaan vituttaa lukea tätä inttämistä, että sokkotestit ei ole oikein tehty ja laitteet on rikki jos ei soi samalla tavalla jne...
Olen kokeillut monia eri laitteita. Kuulokkeissa on isojakin eroja, samoin kuin kuulokevahvistimissa. DACien kohdallakin on ollu isoja eroja aikanaan kun tuli käytettyä emolevyjen integroituja äänikortteja joskus athlon xp:n aikoihin. Millään modernilla hyvin mittautuvalla DACilla en ole kuullut koskaan mitään eroja, mutta ehkä olen kuunnellut väärin? Kuulossa ei pitäisi olla vikaa, vaikka viime testistä onkin jo hetki. Esim. 320kbps mp3 ja pakkaamattoman popmusiikin erotan helpohkosti, joten tuskin nyt ihan paska olen kuulemaan vivahde-eroja.
Jos niitä kuultavia eroja oikeasti on laadukkaiden DACien välillä, ja siis nimenomaan toiston laadussa eikä värittävissä filttereissä, ulkomuodossa tai vaikka liitännöissä, niin osaat varmasti sellaiseen testiin viitata.
Edit: ja tarkennuksena vielä, että en pidä ollenkaan mahdottomana että eroja olisi olemassa, niille vaan olisi kiva saada jotain näyttöä. Ihan mieluusti näkisin tilanteen jossa tieteenalan perusoletukset onkin mennyt ihan päin persettä, moinen olisi äärimmäisen viihdyttävää seurattavaa.
Viimeksi muokattu:
atomi
tieteen hypoteesi
- Liittynyt
- 11.07.2017
- Viestejä
- 1 935
Testasin läppärillä, ei kuulu mitään häiriöitä millää dacilla. Emo tais pöytäkoneesta ottaa vähän lukua ykspäivä, kun eräs laite vuoti jännitteet usbkautta , kun koneen koitti uudestaa käynniistää ni se veti vähä oikosia,. Nyt hiirikin näyttää tökkivän välil. Emo vaihtoon.
Pakko vähän avautua tuosta ASR:stä. ASR vois olla ihan hyväkin foorumi jos ymmärtäisivät pari asiaa:
1) Tiede ei ole valmis. Se että joku kuultu ero ei näy nykyisillä mittauksilla, ei tarkoita etteikö se voisi olla mitattavissa jos tiedettäisi mitä/miten mitata.
2) Itsekin voi olla väärässä.
Siellä on sössitty aika monet mittaukset mutta onko kertaakaan noussut kunnolla käsi pystyyn virheen merkiksi? Edes niin ilmeisissä tapauksissa kun kuulokkeet on selvästi ollu väärin laitteessa kiinni ei voida myöntää, että vituiks män. Jos virheestä narahdetaan niin korkeintaan myönnetään jälkikäteen, että tulos kuvastaa sen laitteen ominaisuuksia kyseisellä tavalla testattuna. Riittäviä disclaimereita ei tule eikä varsinkaan testata uusiksi kunnolla. Maailman isoimmalla hififoorumilla kun ei ole kuulemma aikaa ja resursseja moiseen.
Kun on liian varma omasta erehtymättömyydestään ja "objektiivisuudestaan" niin siitä seuraa surkeita lopputuloksia. Hyvä esimerkki on Sennheiser hd650/hd600 testi. Lopputulos oli että kuulokkeet mittautuu samalla tavalla ja kuulostaa samalta. Normaali reaktio olisi selvittää miksi omat tulokset poikkeaa kaikista sadoista testeistä mitä on tehty jo 20 vuoden ajan. ASR reaktio on, että taas on uusi myytti murrettu ja käärmeöljyä on kaupattu vuosikymmenet. Ero selittyi siis sillä, että toisessa kuulokkeessa oli kuluneet pehmusteet ja se muutti taajuusvastetta. Amir mainitsi että pehmusteet vaikuttaa ääneen mutta ei selvittänyt kuinka paljon vaan päätyi suosittelemaan kumpaa tahansa kuulokketta koska samaltahan ne kuulostaa. Ja tämä sama kaveri sitten luukuttaa kuulokkeita 120db voluumilla ja erottelee sieltä sujuvasti kuulokkeiden, dacin ja vahvistimen säröt
Jep jep...Ennen kun siellä alkaa olla itsekritiikin alkeet hallussa niin suhtaudun ASR:n testeihin samalla luottamuksella kuin kenen tahansa subjektiivisiin kokemuksiin. Koomista että ASR jengi on kovimpaan ääneen vaatimassa sokkotestejä ja kyseenalaistamassa muiden testejä kun omatkin (Amirin) testit on usein juosten kustuja. Varmasti suurin osa ASR:n testeistä on ihan ok mutta koska siellä ei ole mitään halua kyseenalaistaa omaa tekemistä niin en minä ainakaan halua arpoa onko tulokset tällä kertaa ok vai onko jotain taas sählätty. Ja noiden testien perusteella porukka oikeasti myy pois laitteitaan joista on aiemmin tykännyt mutta eihän niitä enää voi kuunnella kun ihan "tiede" on osoittanut ne huonoiksi
Koko hommaa ohjaa muutenkin tietyt ennakkokäsitykset joita ei edes pyritä haastamaan. Jotkut noista on jo ihan absurdeja juttuja kuten että makrodynamiikkaa ei ole olemassa, kaikki tarvittava tieto löytyy taajuusvasteesta tai kuulokkeilla ei ole "nopeutta" toisissa on vain vähemmän bassoa. Jos on eri mieltä niin monoa tulee herkästi. Tosi kumma ja epätieteellinen lähestymistapa.
Ikään kuin olisi päätetty, että maa on litteä ja se joka sen kyseenalaistaa poltetaan roviolla. Iltaisin Amir setä tuijottaa merelle katsellen auringonlaskua. Kaivaa esiin maailman kalleimman vatupassin, kohdistaa sen horisonttiin ja toteaa tyytyväisenä: " suorassa se on". Ja NPC:t hurraa foorumilla.
Objektiivisuus ja mittaukset ovat hyviä juttuja mielestäni. ASR on kuitenkin lajinsa mcdonalds eikä ihan kaikkea sieltä tulevaa tietoa kannata puremasta nielaista.
Kannattaa tsekkaa että virtalähteen 5V linja on kunnossa, esim. biosista tiirailla että se on suurin piirtein oikealla tasolla ja ei heilu. Oikkari 5V linjassa nimittäin voi sotkea hommat emon ohi, sillä se emo ei tyypillisesti tee juurikaan mitään suodatuksia tai muutakaan siinä välissä. Jos emon USB ohjainpiirissä olisi vikaa, niin sen kuulisi muuntyyppisenä ilmiönä kuin mitä aiemmin mainitsit.
Jep. Aika samoilla linjoilla, ihan varmasti noissa ASR:n nykyisissä ja etenkin aiemmissa mittaustavoissa on puutteita ja monia testejä on tehty vähän vasemmalla kädellä. Tuosta johtuen subjektiivisten kokemusten kirjoittelu on lähtökohtaisesti tärkein osa audiolaitteiden vertailua. Henk. koht. en vaan ymmärrä sitä porukkaa jotka kirjoittelee em. asioista ymmärtämättä sokkotestien kriittisyyttä biasin poistamiseksi. Biasoituneiden vertailujen lukemista en tee kuin viihdearvon takia.Pakko vähän avautua tuosta ASR:stä. ASR vois olla ihan hyväkin foorumi jos ymmärtäisivät pari asiaa:
1) Tiede ei ole valmis. Se että joku kuultu ero ei näy nykyisillä mittauksilla, ei tarkoita etteikö se voisi olla mitattavissa jos tiedettäisi mitä/miten mitata.
2) Itsekin voi olla väärässä.
Siellä on sössitty aika monet mittaukset mutta onko kertaakaan noussut kunnolla käsi pystyyn virheen merkiksi? Edes niin ilmeisissä tapauksissa kun kuulokkeet on selvästi ollu väärin laitteessa kiinni ei voida myöntää, että vituiks män. Jos virheestä narahdetaan niin korkeintaan myönnetään jälkikäteen, että tulos kuvastaa sen laitteen ominaisuuksia kyseisellä tavalla testattuna. Riittäviä disclaimereita ei tule eikä varsinkaan testata uusiksi kunnolla. Maailman isoimmalla hififoorumilla kun ei ole kuulemma aikaa ja resursseja moiseen.
Kun on liian varma omasta erehtymättömyydestään ja "objektiivisuudestaan" niin siitä seuraa surkeita lopputuloksia. Hyvä esimerkki on Sennheiser hd650/hd600 testi. Lopputulos oli että kuulokkeet mittautuu samalla tavalla ja kuulostaa samalta. Normaali reaktio olisi selvittää miksi omat tulokset poikkeaa kaikista sadoista testeistä mitä on tehty jo 20 vuoden ajan. ASR reaktio on, että taas on uusi myytti murrettu ja käärmeöljyä on kaupattu vuosikymmenet. Ero selittyi siis sillä, että toisessa kuulokkeessa oli kuluneet pehmusteet ja se muutti taajuusvastetta. Amir mainitsi että pehmusteet vaikuttaa ääneen mutta ei selvittänyt kuinka paljon vaan päätyi suosittelemaan kumpaa tahansa kuulokketta koska samaltahan ne kuulostaa. Ja tämä sama kaveri sitten luukuttaa kuulokkeita 120db voluumilla ja erottelee sieltä sujuvasti kuulokkeiden, dacin ja vahvistimen säröt
Jep jep...Ennen kun siellä alkaa olla itsekritiikin alkeet hallussa niin suhtaudun ASR:n testeihin samalla luottamuksella kuin kenen tahansa subjektiivisiin kokemuksiin. Koomista että ASR jengi on kovimpaan ääneen vaatimassa sokkotestejä ja kyseenalaistamassa muiden testejä kun omatkin (Amirin) testit on usein juosten kustuja. Varmasti suurin osa ASR:n testeistä on ihan ok mutta koska siellä ei ole mitään halua kyseenalaistaa omaa tekemistä niin en minä ainakaan halua arpoa onko tulokset tällä kertaa ok vai onko jotain taas sählätty. Ja noiden testien perusteella porukka oikeasti myy pois laitteitaan joista on aiemmin tykännyt mutta eihän niitä enää voi kuunnella kun ihan "tiede" on osoittanut ne huonoiksi
Koko hommaa ohjaa muutenkin tietyt ennakkokäsitykset joita ei edes pyritä haastamaan. Jotkut noista on jo ihan absurdeja juttuja kuten että makrodynamiikkaa ei ole olemassa, kaikki tarvittava tieto löytyy taajuusvasteesta tai kuulokkeilla ei ole "nopeutta" toisissa on vain vähemmän bassoa. Jos on eri mieltä niin monoa tulee herkästi. Tosi kumma ja epätieteellinen lähestymistapa.
Ikään kuin olisi päätetty, että maa on litteä ja se joka sen kyseenalaistaa poltetaan roviolla. Iltaisin Amir setä tuijottaa merelle katsellen auringonlaskua. Kaivaa esiin maailman kalleimman vatupassin, kohdistaa sen horisonttiin ja toteaa tyytyväisenä: " suorassa se on". Ja NPC:t hurraa foorumilla.
Objektiivisuus ja mittaukset ovat hyviä juttuja mielestäni. ASR on kuitenkin lajinsa mcdonalds eikä ihan kaikkea sieltä tulevaa tietoa kannata puremasta nielaista.
- Liittynyt
- 13.12.2016
- Viestejä
- 1 591
Odotan aikoja, jolloin aletaan kuunnella vain tieteen ainoaksi oikeaksi todistamaa musiikkia. Sen jälkeen voidaan sitten kertoa muille myös siitä, miten muusta musiikista ei ole lupa tykätä. 
Melko hyvä tasapainohan aihepiirissä muutoin vallitsee, mutta osa (en nyt ajattele ketään yksittäistä ihmistä, vaan puhun yleisesti) näkee oikeassa olemisen liian tärkeäksi. Innostus kinasteluun kumpuaa mielestäni ihmisistä itsestään, ja samanlaista väittelyä syntyisi todennäköisesti herkästi muistakin aihepiireistä.
Moni ASR:llä kiihkoilevista ei todennäköisesti ymmärrä tieteestä itse sen enempää ja väitän, että moni jopa yleisesti paheksuisi tiedettä kovaan ääneen erilaisessa tilanteessa (etenkin jos olisi kyse muusta kuin luonnontieteestä). Siinä mielessä asetelma ja eräänlainen kiihkoilu on mielestäni mielenkiintoista etenkin, kun audioharrastus on laajemmin ajateltuna varsin merkityksetön sekä tieteellisenä teemana että tuotekategoriana kaikkien muiden joukossa.
Jos suhtaudutaan kriittisesti kaikkeen ei tieteellisesti todistettuun, täytyy suhtautua kriittisesti myös kaikkeen tieteellisesti todistettuun. Se, että mittari on otettu tieteellisestä tutkimuksesta ei tarkoita automaattisesti sitä, ettei olisi olemassa myös muita mittareita. Eikä jonkin asian mittaaminen ole automaattisesti tiedettä etenkin, jos jätetään pois disclamerit ja omien tulosten luotettavuuden arviointi.
Herää kysymys, mitä merkitystä tällä on tavalliselle ihmiselle ja musiikin kuuntelijalle? Eikö alussa ollut kuitenkin tarkoitus vain kuunnella musiikkia siten kuin se itsestä subjektiivisesti arvioituna parhaalta kuulostaa? Miksi omat havainnot täytyisi korvata kovan tieteen mittareilla? Ei musiikkia kuunnellessa olla tekemässä tiedettä.
Entä miltä artisti tarkoitti alunperin kappaleensa kuulostavan? Tuskinpa hän tiesi sitä itsekään ennen tuottajan puuttumista asiaan. Nykyisenä ylituotettuna aikana artistin oma panos jää mielestäni harmillisen pieneksi, eikä lopputulos ole monestikaan optimaalinen tai sellaisenaan ihailtava.
Käynnissä on selvästi hyväntekeväisyyskampanja, jossa kuluttajat "pelastetaan" huonoilta tuotteilta tieteen avulla.
Melko hyvä tasapainohan aihepiirissä muutoin vallitsee, mutta osa (en nyt ajattele ketään yksittäistä ihmistä, vaan puhun yleisesti) näkee oikeassa olemisen liian tärkeäksi. Innostus kinasteluun kumpuaa mielestäni ihmisistä itsestään, ja samanlaista väittelyä syntyisi todennäköisesti herkästi muistakin aihepiireistä.
Moni ASR:llä kiihkoilevista ei todennäköisesti ymmärrä tieteestä itse sen enempää ja väitän, että moni jopa yleisesti paheksuisi tiedettä kovaan ääneen erilaisessa tilanteessa (etenkin jos olisi kyse muusta kuin luonnontieteestä). Siinä mielessä asetelma ja eräänlainen kiihkoilu on mielestäni mielenkiintoista etenkin, kun audioharrastus on laajemmin ajateltuna varsin merkityksetön sekä tieteellisenä teemana että tuotekategoriana kaikkien muiden joukossa.
Jos suhtaudutaan kriittisesti kaikkeen ei tieteellisesti todistettuun, täytyy suhtautua kriittisesti myös kaikkeen tieteellisesti todistettuun. Se, että mittari on otettu tieteellisestä tutkimuksesta ei tarkoita automaattisesti sitä, ettei olisi olemassa myös muita mittareita. Eikä jonkin asian mittaaminen ole automaattisesti tiedettä etenkin, jos jätetään pois disclamerit ja omien tulosten luotettavuuden arviointi.
Herää kysymys, mitä merkitystä tällä on tavalliselle ihmiselle ja musiikin kuuntelijalle? Eikö alussa ollut kuitenkin tarkoitus vain kuunnella musiikkia siten kuin se itsestä subjektiivisesti arvioituna parhaalta kuulostaa? Miksi omat havainnot täytyisi korvata kovan tieteen mittareilla? Ei musiikkia kuunnellessa olla tekemässä tiedettä.
Entä miltä artisti tarkoitti alunperin kappaleensa kuulostavan? Tuskinpa hän tiesi sitä itsekään ennen tuottajan puuttumista asiaan. Nykyisenä ylituotettuna aikana artistin oma panos jää mielestäni harmillisen pieneksi, eikä lopputulos ole monestikaan optimaalinen tai sellaisenaan ihailtava.
Käynnissä on selvästi hyväntekeväisyyskampanja, jossa kuluttajat "pelastetaan" huonoilta tuotteilta tieteen avulla.
Viimeksi muokattu:
Aika hyvin kiteytetty.
Ei se väärin ole ostaa/mainostaa käärmeöljyjä omaa kuunteluelämysyään parantaessaan, mutta asiasta on hyvä olla itselleen ja muille rehellinen. Oikeastihan vastakkainasettelu tulee siitä, kun suututaan siitä kun joku kehtaa ehdoittaa että käärmeöljy on käärmeöljyä, eikä halua ymmärtää että asian voi maistamalla selvittää. Onko se sitten väärin ehdoittaa asian selvittämistä? Mielestäni ei, mutta osa on täällä selvästi asiasta mielensä pahoittaneet.
- Liittynyt
- 13.12.2016
- Viestejä
- 1 591
Toisaalta olisin vielä voinut jatkaa, että ASR myy epäsuorasti hyväksi toteamiaan tuotteita, joten sikäli toiminta on "tiedettä".
Juu... Bias on pahasta. Jos laitteiden erot on muutenkin pieniä niin sitä tarkempi pitää tietysti olla. Tykkään toki lukea hyvin kirjoitettuja käyttäjäkokemuksia vaikka niistä ei olisi äänen ulkopuolisia vaikuttimia poistettukaan. Silloin pitää vain mielellään lukea mahdollisimman monta arvostelua ja katsoa löytyiskö sieltä riittävästi jotain semmosta mistä voisi tehdä riittäviä olettamia. Eri asia tietysti ammattilaisten tekemät arvostelut joissa on selvät kaupalliset vaikuttimet.
Tämä on mielestäni aika hauska ja äärimmäinen esimerkki aiheesta. Jos arvosteluissa ei sitä kerrottaisi, niin pystyisittekö arvaamaan ketkä saivat ilmaiseksi 10000€ iem:t ja kenellä oli lainakappale
oBravo Ra C-Cu Review
The oBravo Ra C-Cu is a "money-no-object" luxury class dynamic and AMTII driver hybrid universal IEM from Taiwan. Priced at $9999. Disclaimer: This oBravo Ra C-Cu sample was sent to us for the purposes of
headfonics.com
[Cliffnotes] oBravo Ra C-Cu: $10,000 Joke – In-Ear Fidelity
Welcome to my Cliffnotes, a series where I push out rapid fire opinions of some of the IEMs I’ve heard but…
crinacle.com
Jep. Lisäksi mittauksissa voi olla merkittäviäkin puutteita, sillä menetelmien riittävyyttä ei olla kattavasti selvitetty.
Tästä syystä johtuen subjektiiviset kokemukset + tilastotiede olisi mielestäni selvästi paras tapa selvittää että onko laitteilla eroja, ja jos on niin mitä.
Tilastotieteelle lienee aika vähän epäilijöitä.
- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 1 055
Pakko vähän avautua tuosta ASR:stä. ASR vois olla ihan hyväkin foorumi jos ymmärtäisivät pari asiaa:
1) Tiede ei ole valmis. Se että joku kuultu ero ei näy nykyisillä mittauksilla, ei tarkoita etteikö se voisi olla mitattavissa jos tiedettäisi mitä/miten mitata.
2) Itsekin voi olla väärässä.
Siellä on sössitty aika monet mittaukset mutta onko kertaakaan noussut kunnolla käsi pystyyn virheen merkiksi? Edes niin ilmeisissä tapauksissa kun kuulokkeet on selvästi ollu väärin laitteessa kiinni ei voida myöntää, että vituiks män. Jos virheestä narahdetaan niin korkeintaan myönnetään jälkikäteen, että tulos kuvastaa sen laitteen ominaisuuksia kyseisellä tavalla testattuna. Riittäviä disclaimereita ei tule eikä varsinkaan testata uusiksi kunnolla. Maailman isoimmalla hififoorumilla kun ei ole kuulemma aikaa ja resursseja moiseen.
Jep jep...Ennen kun siellä alkaa olla itsekritiikin alkeet hallussa niin suhtaudun ASR:n testeihin samalla luottamuksella kuin kenen tahansa subjektiivisiin kokemuksiin. Koomista että ASR jengi on kovimpaan ääneen vaatimassa sokkotestejä ja kyseenalaistamassa muiden testejä kun omatkin (Amirin) testit on usein juosten kustuja. Varmasti suurin osa ASR:n testeistä on ihan ok mutta koska siellä ei ole mitään halua kyseenalaistaa omaa tekemistä niin en minä ainakaan halua arpoa onko tulokset tällä kertaa ok vai onko jotain taas sählätty. Ja noiden testien perusteella porukka oikeasti myy pois laitteitaan joista on aiemmin tykännyt mutta eihän niitä enää voi kuunnella kun ihan "tiede" on osoittanut ne huonoiksi
Koko hommaa ohjaa muutenkin tietyt ennakkokäsitykset joita ei edes pyritä haastamaan. Jotkut noista on jo ihan absurdeja juttuja kuten että makrodynamiikkaa ei ole olemassa, kaikki tarvittava tieto löytyy taajuusvasteesta tai kuulokkeilla ei ole "nopeutta" toisissa on vain vähemmän bassoa. Jos on eri mieltä niin monoa tulee herkästi. Tosi kumma ja epätieteellinen lähestymistapa.
ASR:stä täsmälleen samaa mieltä. En ole itse tarkemmin perehtynyt, mutta tietääkö kukaan millainen tämän Amirin tausta on? Onko hän kenties toiminut jonkinlaisissa asiantuntijatehtävissä audioteollisuuden palveluksesta? Vaikea kuvitella, että hänellä tutkijataustaa olisi, koska testausprosessista jotenkin huokuu se, että sellainen tiedemiehen huolellisuus ja pedanttisuus puuttuu hommasta ihan kokonaan. Hänellä kuitenkin on selvästi jonkinlaista käytännön kokemusta soveltamistaan mittausmenetelmistä, mutta juurikin tuo ns. tieteellinen "rigor" meiningistä puuttuu ja itsekriittisyys omia mittaustuloksia kohtaan, kuten @Roderick totesi.
Isossa kuvassa ASR:n nousu voidaan nähdä eräänlaisena, varsin ymmärrettänäkin vastareaktiona sille kaikelle absurdiulle mitä hifin maailma on pitkään pitänyt sisällään. Se, että aihepiiriä käsitellään vain subjektiivisten havaintojen kautta palvelee vain ja ainoastaan hifi-tuotteiden valmistajia, joiden markkinointipuheet ja -väitteet jäävät elämään foorumikeskusteluissa eikä niitä pystytä haastamaan millään tavalla mielekkäästi. Käytännössä monet arvokkaamman pään hifi-laitteet ovat naurettavan kalliita luxus-tuotteita, eräänlaisia miesten vastineita Guccille, Pradalle ja Louis Vuittonille. Eikä siinä ole mitään väärää pitää luxuksesta, mutta on hyvä ymmärtää eroavatko nämä laitteet mitenkään kymmeniä kertoja halvemmista laitteista toiminnaltaan. Jos voidaan objektiivisesti todeta, että eroavat, niin sitten on hyvä ymmärtää mistä ne erot johtuvat, ja ovatko nämä erot itseasiassa hifiä vai sitä, että laite tekee sähköisesti signaalille jotain sellaista, mitä sen ei objektiivisesti pitäisi tehdä. Sivuston nimi on myös hämäävä, sillä "Audio Science Review" on nimenä kuin tieteellinen aikakausilehti, mutta mitään double blind -vertaisarviointia tuloksille ei tehdä.
En tiedä onko tuossa taajuusvaste asiassa jokin väärinkäsitys, mutta faktisesti taajuusvaste kyllä käsittää sen informaation/datan (toistamisen) mitä siinä analogisessa signaalissa on. Se, että on muita tekijöitä, kuten elementtien teknisestä suorituskyvystä tai huoneesta ja sen akustoinnista (kaiuttimet) tai koteloinnista (kuulokkeet) johtuvia tekijöitä ei muuta tätä premissiä. Makrodynamiikka ja nopeus on selvästi teknisiä ominaisuuuksia, jotka epäilemättä vaihtelevat kaiuttimesta tai kuulokkesta toiseen. Silti on todettava, että esimerkiksi monet kuulokkeet kuulostavat enemmän samanlaisilta kuin erilaisilta kun ne on EQ:lla korjattu Harman targettiin. Kyse on usein lähinnä nyansseista.
Odotan aikoja, jolloin aletaan kuunnella vain tieteen ainoaksi oikeaksi todistamaa musiikkia. Sen jälkeen voidaan sitten kertoa muille myös siitä, miten muusta musiikista ei ole lupa tykätä.
Jos suhtaudutaan kriittisesti kaikkeen ei tieteellisesti todistettuun, täytyy suhtautua kriittisesti myös kaikkeen tieteellisesti todistettuun. Se, että mittari on otettu tieteellisestä tutkimuksesta ei tarkoita automaattisesti sitä, ettei olisi olemassa myös muita mittareita. Eikä jonkin asian mittaaminen ole automaattisesti tiedettä etenkin, jos jätetään pois disclamerit ja omien tulosten luotettavuuden arviointi.
Herää kysymys, mitä merkitystä tällä on tavalliselle ihmiselle ja musiikin kuuntelijalle? Eikö alussa ollut kuitenkin tarkoitus vain kuunnella musiikkia siten kuin se itsestä subjektiivisesti arvioituna parhaalta kuulostaa? Miksi omat havainnot täytyisi korvata kovan tieteen mittareilla? Ei musiikkia kuunnellessa olla tekemässä tiedettä.
Entä miltä artisti tarkoitti alunperin kappaleensa kuulostavan? Tuskinpa hän tiesi sitä itsekään ennen tuottajan puuttumista asiaan. Nykyisenä ylituotettuna aikana artistin oma panos jää mielestäni harmillisen pieneksi, eikä lopputulos ole monestikaan optimaalinen tai sellaisenaan ihailtava.
Käynnissä on selvästi hyväntekeväisyyskampanja, jossa kuluttajat "pelastetaan" huonoilta tuotteilta tieteen avulla.
Koko keskustelussa ei mielestäni ole kysymys siitä, että pyrittäisiin sanelemaan mitä kukakin saa kuunnella, mistä nauttia ja millä laitteistoilla. Tieteellä ei ole agendaa eikä se sanele mitään, ainoastaan kyseenalaistaa käsitystämme todellisuudesta ja pyrkii selittämään ja ymmärtämään asioita ja ilmiöitä. Mielestäni tässä toimii analogiana erilaiset näyttölaitteet, kuten televisiot. Harvoin on tullut vastaan ihmisiä, jotka kyseenalaistaisivat vaikkapa television värien ja kontrastin kalibrointia luonnolliseksi mittalaitteilla. Kenellä tahansa on oikeus käyttää sitä televion vivid-kuvatilaa halutessaan ja preferoida sitä suhteessa kalibroituun, mutta on hyvä sisäistää etteivät värit ole luonnolliset tai oikeat.
Siinä olet oikeassa @Sword Of Damocles, että myös tieteeseen pitää suhtautua kriittisesti. Oikea tiede suhtautuukin itseensä kriittisesti. Tämä fakta jo pelkästään kertoo sen, että ASR ei ole tiedettä, vaikka sen menetelmiä soveltaakin. Jos tiede yrittää sanella jotain, niin voi olla varma ettei se ei ole tiedettä, vaan retoriikkaa, jossa tiedettä käytetään lyömäaseena oman agendan ajamiseen.
Omalla kohdallani koko pointti kyseenalaistamisessa on se, että voinko luottaa omiin subjektiivisiin kokemuksiini laitteista ja toisaalta halu ymmärtää mistä mahdolliset erot johtuvat. Jos täälläkin moneen kertaan mainittuja sokkotestejä ei koskaan tehdä (joko itse tai jonkun luotettavan auktoriteetin puolesta) on mahdoton arvioida onko niitä havaittuja eroja oikeasti olemassa. Placebo ja nocebo -efektit on kuitenkin yleisesti hyvin tunnettuja ja tieteenkin hyväksymiä ilmiöitä (ei ainoastaan audiopuolella, vaan esim. lääketieteessä). Itsekin olen huomannut sen, että muiden tekijöiden ollessa täysin vakioidut, sama musiikki ja laitteet kuulostavat toisina päivinä paremmilta tai muuten erilaisista todennäköisesti ihan ulkoisista ja inhimillisistä tekijöistä johtuen (oma mielentila, särkeekö päätä, onko syönyt hyvin, onko kuunteluasento rento jne. jne.)
Sinänsä siinä ei ole mielestäni mitään vikaa, että kuluttajaa pyritään informoimaan huonoista tuotteista ja paljastamaan käärmeöljy ja BS:ssä. ASR ei kuitenkaan nykymuodossaan mielestäni tätä asiaa täysin edistä.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 1 029
Mietin itse tätä samaa ja päädyin lopulta Sabaj D5 tilaamaan hifi-expressiltä, maksoi sieltä n. 320e. Tosin jos tarkoitit tuolla puhelimella että aiot bluetoothia käyttää niin sitten ei kauheasti vaihtoehtoja ole tämän kaltaisista laitteista, Topping tilaukseen vaan.
Varoituksen sana tuosta Hifi-expressistä muuten että on jo 17 päivää kestänyt toimitus ja ennuste näyttää vieläkin 9 päivän päähän, myöskin ihan täyttä sekoilua ollut nuo seurannan vaiheet joita kertynyt jo yli 20 kohtaa. Toivottavasti sieltä joskus jotain tulisi perille..
- Liittynyt
- 23.06.2017
- Viestejä
- 1 579
Ihan hyvää pohdintaa, mutta suosittelen käymään messuilla tai muualla kuuntelemassa niitä kalliimpiakin tuotteita ja sitten tehdä lisää johtopäätöksiä onko hinnalle katetta. Jos mitään eroja ei sitten löydykään niin mikäs sen mukavampaa on todeta, että oma setti kotona soi paremmin, kuin 3 x kalliimpi esillä ollut.
Lisäksi mielestäni nykyisin skenessä on enemmän sitä lähtökohtaa, että laitteiden ei tarvitse olla niitä kaikista kalleimpia höpöhöpö-laitteita vaan kohtuuhintaisillakin saa loistavaa ääntä aikaan.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 1 029
A bit about your host.... Tuolta löytyy tietoa, pätevyyttä löytyy kyllä mutta samaa mieltä että akateemiset standardit ovat jokseenkin puutteelliset, varsinkin noissa kuulokemittauksissa. Sinäänsä harmillista koska tuon koko sivun alkuperäinen pointti oli nimensäkin mukaan tuoda kuluttajien tietoisuuteen audio engineering societyn yms maksumuurien takana olevaa tiedettä näistä asioista. Kaiutinmittauksissa on kyllä käytössä parhaat mahdolliset menetelmät ja standardit mitä löytyy, niistä ei kauheasti huonoa sanottavaa löydy. Ja elektroniikan mittaamiseen nyt ei kummoista tiedettä tarvitse, sen verran yksinkertaisia asioita nuo on verrattuna mekaanisiin järjestelmiin.
Näinpä. Ja ihan tervetullutta mielestäni, nykyään saa hyvin suuniteltuja laitteita todella halvalla. Ei ollut vielä 2010 sama tilanne.
A bit about your host....
This is a bit about your host, Amir Majidimehr. I am writing this as to give more context to people reading my technical reviews and measurements. I have realized that without this context, many assume I am yet another blogger spitting out graphs. That is very true but let’s see if we can...
www.audiosciencereview.com
Tuolta voi esim. lukea Amirin historiaa. Ton Microsoftin pestin oisin muistanut, mutta en jaksanu muuten ruveta tuota postausta lukemaan.
Minusta tossa tutkimusr*nkkauksessakin vois pitää jotain rajaa näissä harrastusfoorumeiden ketjuissa, kun täälläkään ei ole taatusti ainuttakaan audioalan tai audiotutkimuksen pitkän linjan ammattilaista, jolla ois oikeasti kunnollinen kuva alan tutkimuskentästä. Parin fysiikan kurssin voimalla (tai jollain muulla aivan toisen alan taustalla) kun lähtee pätemään, niin menee tulkinnat yleensä melko nopsaan metsikköön.
A bit about your host....
This is a bit about your host, Amir Majidimehr. I am writing this as to give more context to people reading my technical reviews and measurements. I have realized that without this context, many assume I am yet another blogger spitting out graphs. That is very true but let’s see if we can...
www.audiosciencereview.com
(muoks. jaa, ei oo näköjään silmiä päässä. Yllä on sama linkki. Mut jääköön.) Tuolta voi esim. lukea Amirin historiaa. Ton Microsoftin pestin oisin muistanut, mutta en jaksanu muuten ruveta tuota postausta lukemaan.
Minusta tossa tutkimusr*nkkauksessakin vois pitää jotain rajaa näissä harrastusfoorumeiden ketjuissa, kun täälläkään ei ole taatusti ainuttakaan audioalan tai audiotutkimuksen pitkän linjan ammattilaista, jolla ois oikeasti kunnollinen kuva alan tutkimuskentästä. Parin fysiikan kurssin voimalla (tai jollain muulla aivan toisen alan taustalla) kun lähtee pätemään, niin menee tulkinnat yleensä melko nopsaan metsikköön.
Ei tarvitse kyllä tietää lähes yhtään mitään audiotutkimuksesta, jotta voi ABX sokkotestin suorittaa tämän ketjun otsikossa mainittujen laitteiden välillä. Tilastotieteestä pitää ehkä joku peruskurssi olla suoritettuna, jotta ymmärtää tulkita sitten em. tutkimuksen tuloksia oikein.
Mittauksiin pohjaava (objektiivinen) testaus sen sijaan voi välillä ollakkin yllättävän vaikeaa.
Puhuin edellä lähinnä siitä, kun näihin ketjuihin linkkaillaan jotain tieteellisiä (tai pseudotieteellisiä) artikkeleita tai tutkimuksia pitkin nettiä.
Sinun tai jonkun muun harrastajan kotitestauksilla ei taas ole vakavasti otettavan tutkimuksen kanssa juuri mitään tekemistä. Siihen kuuluu pikkaisen muutakin kuin jonkun kotikutoisen koetilanteen järjestäminen.
- Liittynyt
- 13.12.2016
- Viestejä
- 1 591
Tällaisesta vastareaktiosta lienee tosiaan pitkälti kyse. ASR:lle on tullut vastaavasti oma vastareaktionsa, johon sivuston pyörittäjä, Amir, tarjoaa mahdollisuuden jättämällä homman puolitiehen testaamisessa ja etenkin tulosten raportoinnissa. Onko tämä sitten laiskuutta, ymmärtämättömyyttä vai ylimielisyyttä? Mielestäni sivuston lähtökohta on hyvä ja omalta osaltaan tärkeä, joten on hämmentävää, miksi Amir ei halua suojautua kritiikiltä ja vahvistaa uskottavuuttaan. Tämä vaatisi häneltä vain hieman itsekriittistä vuoropuhelua ja vastaantuloa muutamissa perusasioissa. Tämä taitaa kuitenkin olla se vaikein pala purtavaksi, joten suuri osa sivuston potentiaalista jää jatkuvasti hyödyntämättä - kiinalaiset laitevalmistajat tilanteesta ja jumiutuneista ennakkokäsityksistä toki hyötyvät, koska samaa laitetta uudestaan julkaisemalla saa aina suotuisan arvostelun.
Amir vaikuttaa tietyllä tapaa itsensä suurimmalta fanilta, ja kaikki kritiikki vahvistaa hänen tuntemusta oikeassa olemisesta. Koko touhu vaikuttaakin pitkälti henkilökohtaiselta, vaikka se onkin naamioitu muiden tekemän tieteen taustalle. Minusta Amir vaikuttaa itseasiassa itsekin eräänlaiselta käärmeöljykauppiaalta, koska hän esittää sanomansa tyylillä: "lo and behold, I give you science!" & "science has shown its strength again!". Tämän pohjalta alkaa olla nähtävissä tietynlaisia henkilöpalvonnan piirteitä lukijoiden keskuudessa.
Asiaa on mielenkiintoista seurata sivusta.
Viestistäni ei kieltämättä käynyt kaikin paikoin ilmi, puhuinko tieteestä vakavassa mielessä vai kärjistäen sen osalta, miten sitä ASR:llä sovelletaan käytäntöön. Turhaa hämmästelyähän oma osuuteni pitkälti oli, mutta yritin tuoda esiin sitä, miten järjettömäksi asia paisuu tavallisten musiikinkuuntelijoiden keskuudessa. Tiedehän pyörii taustalla juuri niin kuin kuvailit.
En muista, onko ollut puhetta, että olen itsekin julkaissut pari vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia (JUFO-luokituksen mukaisia, joten ei missään predator-journaleissa
), joten tiede aihepiirinä (ja sen vaativuus) on sitä myötä melko tuttua. Ei sillä, että asialla voisin mitenkään kehuskella (koska teki koko ajan mieli päästä muihin konkreettisempiin töihin), mutta voidaan edetä jatkossa mahdollisissa keskusteluissa sillä oletuksella, että ollaan tiedejutuissa melko samalla aaltopituudella.Vähän kuin yrittäisi ilmastonmuutoskeskustelussa esittää että aiheeseen liittyvien tieteellisten julkaisujen linkkaaminen ja referoiminen olisi huono idea.
"Pseudotiede" taas on mielestäni paremmin verrattavissa tännekkin hanakasti linkkailtuihin, placeboa ja biasia täynnä oleviin tuotearvioihin.
Jep. On hyvä ymmärtää ero tuotetestien ja tieteellisen tutkimuksen välillä. Tuotetesteissä selvitetään tuotteiden välisiä eroja, ja tieteellisessä tutkimuksessa (yksinkertaistaen) taas erilaisia ilmiöitä. Molemmissa tapauksissa placebo ja bias on hyvä pitää mahdollisimman kaukana.
- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 1 055
Viestistäni ei kieltämättä käynyt kaikin paikoin ilmi, puhuinko tieteestä vakavassa mielessä vai kärjistäen sen osalta, miten sitä ASR:llä sovelletaan käytäntöön. Turhaa hämmästelyähän oma osuuteni pitkälti oli, mutta yritin tuoda esiin sitä, miten järjettömäksi asia paisuu tavallisten musiikinkuuntelijoiden keskuudessa. Tiedehän pyörii taustalla juuri niin kuin kuvailit.
En muista, onko ollut puhetta, että olen itsekin julkaissut pari vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia (JUFO-luokituksen mukaisia, joten ei missään predator-journaleissa
Jep, en ainakaan muista, että olisi ollut puhetta. Menee jo hieman offtopiciksi, kun ei audioalalta ole itsellänikään julkaisuja, mutta olen tosiaan tieteellisissä journaleissa kirjoitellut. Toistakymmentä JUFO:a löytyy täältä. Se, että tutkimuksen tekemisestä on jonkinlaisia pohjia antaa kuitenkin omanlaistaan kontekstia arvioida myös oman alan ulkopuolista tutkimusta sekä etenkin käytettyä metodologiaa ja sen uskottavuutta.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 837
Anteeksi, kun keskeytän nyt vääntämisenne, mutta onkos silmään osunut mitään järkeviä DAC tarjouksia nyt BF:nä?
Hakusessa olisi Monoprice THX AAA 887:n ja HD6XX kaveriksi DAC. Tällä hetkellä on käytössä Massdrop x Grace Design O2+SDAC. Vaatimuksina ainakin se, että olisi balanced. Hintahaitari n. 200-500€, riippuen siitä mitä rahalle saa vastineeksi.
Olen jo suunnitellut HD6XX:n seuraajaa, mietinnässä on ollut aina Focal Elexin kautta Sundaraan ja Anandaan... Vielä ei tosin mitään "endgame" kamaa ole tulossa.
Muutenkin saa siis suositella DAC:ia, vaikkei nyt mahtavassa BF diilissä olisikaan.
Hakusessa olisi Monoprice THX AAA 887:n ja HD6XX kaveriksi DAC. Tällä hetkellä on käytössä Massdrop x Grace Design O2+SDAC. Vaatimuksina ainakin se, että olisi balanced. Hintahaitari n. 200-500€, riippuen siitä mitä rahalle saa vastineeksi.
Olen jo suunnitellut HD6XX:n seuraajaa, mietinnässä on ollut aina Focal Elexin kautta Sundaraan ja Anandaan... Vielä ei tosin mitään "endgame" kamaa ole tulossa.
Muutenkin saa siis suositella DAC:ia, vaikkei nyt mahtavassa BF diilissä olisikaan.
escalibur
"Random Tech Channel" @ YouTube
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 309
Topping DX3 Pro+ lienee paras valinta HD6XX kaveriksi. Kyseisellä rahalla tuskin saa parempaa soundia.
- Liittynyt
- 23.06.2017
- Viestejä
- 1 579
Vaatimukset = balanced.
Onko sulla muuten tietoa että mistä tuon saisi hankittua? Jotenkin epäilyttää tilata jostain nettikaupasta toiselta puolelta maailmaa. (shenzhen audio)
EU/ETA alue olis takuiden sun muiden osalta aika iso plussa, vaikka hinttan tulisikin vähän extraa.
- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 1 055
Shenzenin lisäksi myös Salo on ehkä vähän epäilyttävää seutua. Tuota dac/amppia saa kuitenkin kohta myös Suomesta
Topping DX3 Pro+ kuulokevahvistin | Hifitalo
Topping DX3 Pro+ on pienikokoinen kuulokevahvistin / DAC -yhdistelmä. Ominaisuuksiin nähden kilpailukykyinen hinta, tekee tästä laitteesta erinomaisen vaihtoehdon yksinkertaisen työpöytävahvistimen etsijälle.
www.hifitalo.fi
Mitä tulee @Mstk kaipailemaan balansoituun dacciin niin smsl su8s vois olla tutustumisen arvoinen. Ainakaan alkuperäisestä su8:sta mulla ei ole pahaa sanottavaa. Toimi kaiketi kuten dacin pitää
Harmi kun alkuperäistä su8:aa ei taida enää mistään saada. Noin 200€ hintaan se on varsin toimiva laite, balansoidut lähdöt, kaukosäädin, säädettät filtterit yms. Ainoa mikä puuttui on Bluetooth ja sehän löytyis tuosta su8s versiosta.
- Liittynyt
- 22.11.2021
- Viestejä
- 26
Onko O2+SDAC -combolla ja DX3 Pro:lla kuinka suuret kuultavat erot? Ja tuleeko ero mielestänne DAC:sta vai vahvistimesta? Mietin vaan lähinnä, että olisiko tuo riittävän suuri päivitys? Olen nimittäin itse miettinyt kanssa tuon DX3:n hankintaa.
Nyt olen pienen hetken ehtinyt testailemaan O2-comboa ja vertaamaan sitä Atomiin, jonne syötän Fiion E10k:ltä signaalin. En ole ehtinyt tuntikausien analyyttisiä kuuntelutestejä tekemään, mutta äkikseltään en noiden väliltä eroja ole oikein huomannut, vaikka tuo E10k alkaa varmaan kymmenen vuotta vanha olla. Ei toki hirveän uusi tuo O2 myöskään, mutta vähän epäilyttää, että kuulisinkohan mitään eroa tuohon DX3 Proohonkaan.
- Liittynyt
- 05.02.2020
- Viestejä
- 235
Mä tilasin tuolta keskiviikkona aikaisin aamulla. Topping DX3PRO+ES9038Q2M NFCA NFCA XMOS XU208 - Hifistudio79 voor de beste Audio Hifi
Juuri äsken auto toi pihaan. 220€ kuluineen.
Varmaan riippuu käytetyistä kuulokkeista jonkun verran. O2:ssa voi ainakin matalilla äänenvoimakkuustasoilla olla selkeästi havaittavissa olevia voimakkuuseroja kanavien välillä, ja varmaan jotain muitakin kuultavia virheitä toistossa. Mainituissa DACeissa (SDAC vs. DX3 pro) tuskin on ainakaan helposti kuultavia eroja, ainakaan rajallisten netistä löytyvien mittausten perusteella, mutta joku asiasta enemmän tietävä voinee korjata väitteen.
WXC50 on oikein mukava preamp Geneleceille - hyvä valinta.
Vähän enemmän jos haluaa käyttää niin Node 2i voisi olla hyvä?
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 837
Shenzenin lisäksi myös Salo on ehkä vähän epäilyttävää seutua. Tuota dac/amppia saa kuitenkin kohta myös Suomesta
Topping DX3 Pro+ kuulokevahvistin | Hifitalo
Topping DX3 Pro+ on pienikokoinen kuulokevahvistin / DAC -yhdistelmä. Ominaisuuksiin nähden kilpailukykyinen hinta, tekee tästä laitteesta erinomaisen vaihtoehdon yksinkertaisen työpöytävahvistimen etsijälle.
Mitä tulee @Mstk kaipailemaan balansoituun dacciin niin smsl su8s vois olla tutustumisen arvoinen. Ainakaan alkuperäisestä su8:sta mulla ei ole pahaa sanottavaa. Toimi kaiketi kuten dacin pitää
Harmi kun alkuperäistä su8:aa ei taida enää mistään saada. Noin 200€ hintaan se on varsin toimiva laite, balansoidut lähdöt, kaukosäädin, säädettät filtterit yms. Ainoa mikä puuttui on Bluetooth ja sehän löytyis tuosta su8s versiosta.
Kiitos vinkeistä!
Tosiaankin nyt on jokin balanced-psykoosi päällä, ja päätin että vedetään koko pakka balancedina.
Karsin nyt vaihtoehtoja hieman eri hintaluokista, ja nyt todennäköisesti vaihtoehtoina ovat Topping E50 suomesta 270€, SMSL SU-8S Audiophonicsilta 349€ (tai ShenzenAudio 341€ sis verot) tai SMSL SU-9n ShenzenAudiolta 376€ veroineen.
Katsotaan mikä näistä päätyy pöydälle, vai yllättääkö jokin villikortti.
Tuo Topping DX3Pro+ on kuulemma tulossa tammikuun aikana Hifitalolle asti (tai ainakin näin sanoivat lokakuussa).
Tilasin niillä nurkilla värkin Amazonista, Shenzhen audio myyjänä. Melko nopeasti tulikin tuo "Carrier picked up the package" ja sen jälkeen vähän hiljaisempaa sijaintitietojen kanssa. Viikonloppuna selvisi miksi:
Tuohon päälle sitten joku x päivää mitä paketit nyt Kiinasta tulee. Tuolloin en löytänyt Eurooppalaisten liikkeiden varastosaldoilta, olisi pitänyt jaksaa odotella.
Tilasin niillä nurkilla värkin Amazonista, Shenzhen audio myyjänä. Melko nopeasti tulikin tuo "Carrier picked up the package" ja sen jälkeen vähän hiljaisempaa sijaintitietojen kanssa. Viikonloppuna selvisi miksi:
Tuohon päälle sitten joku x päivää mitä paketit nyt Kiinasta tulee. Tuolloin en löytänyt Eurooppalaisten liikkeiden varastosaldoilta, olisi pitänyt jaksaa odotella.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 1 029
Sabaj D5 itse päädyin kun balanced vehkeet kutkutti. Tuo on SMSL sisarbrändi siis ja samanlaista laatua ovat. Itse olen aina ostanut combolaitteita vaan ja niin tuli nytkin tehtyä, en ole vielä keksinyt miksi haluaisin kaksi erillistä laitetta jos sopiva löytyy näinkin. Voihan tätä pelkkänä DAC käyttää myös, tosin RCA/XLR ulostuloja ei erikseen voi asettaa linjatasoon vaan täytyy laittaa äänenvoimakkuus täysille sitä varten.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 837
Täytyypä laittaa tuokin merkki korvan taakse!
Tuli ostettua tuo Monolith THX 887 ensin hieman heräteostoksena, joten DAC tulee nyt sitten erikseen. Muutenkaan ei haittaa, vaikka DAC on erikseen, sillä kai sitä joskus pitää vielä päästä putkillakin leikkimään.
- Liittynyt
- 23.06.2017
- Viestejä
- 1 579
Hommaa se Denafrips Ares II, josta langassa aiemminkin ollut puhetta, niin ei jää ainakaan DACista kiinni. Itse en ole tuota päässyt kuulemaan, mutta olisi varteenotettava vaihtoehto, kunhan kyllästyn nykyiseen JNOG2:n.
Tuossa vielä Tarunin mietteitä:
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 13.12.2016
- Viestejä
- 1 591
Täällä on puhuttu DAC:ien äänenlaadullisista eroista ja siitä, miten ne ovat useimmissa tapauksissa pienehköjä tai vastaavanlaisissa toteutuksissa jopa olemattomia. Ajattelin mainita hieman samaan teemaan liittyen, että melko työlästä on jäljittää vahvistimienkin eroja, jos niiden toteutus on melko samanlainen.
Vertailin tänään ZMF Verite C:llä keskenään Burson Audio Soloist 3XP:tä ja RebelAmpia (molemmat Class A). Heti vahvistinta vaihtamalla kuulin kyllä välittömästi, että ääni kokonaisuutena muuttui erilaiseksi – meni kuitenkin kolmisen tuntia ja paljon eri biisejä, jotta pystyin kertomaan itselleni, mistä osa-alueista ero vahvistimien välillä syntyy. Tähän pisteeseen kun pääsi, havaitsee nyt helposti molempien vahvistimien vahvuuksia ja pystyy jopa aika hyvin arvelemaan, miltä toinen vahvistin kuulostaa samassa biisissä. Melko tympeää hommaa kuitenkin tällainen tarkempi vertailu, ja täytyy vielä varmistaa erojen olemassaolo muutamilla muillakin kuulokkeilla.
Suurimmat erot kuitenkin uskaltaa jo tässä vaiheessa kertoa, vaikka tarkemmin kirjoittelenkin kummankin arvostelussa blogin puolella.
RebelAmp:
- Korostaa maukkaasti keskibassoa ja hieman vähemmän toivotusti jotakin aluetta ylämidien ja aladiskantin tienoilla -> bassokitara ja rummut paukkuu kunnollaa ja samaan aikaan terävämmät äänet, kuten vokaalien energisin osa, sähkökitara, viulu ja lautaset kuulostaa hieman aggressiivisilta ja päin naamaa tulevilta -> todella hauskaa rock- ja pop-musiikissa, mutta puurouttaa paksua musiikkia ja särähtää välillä hieman korvaan
- Venyttää hieman vokaaleita, joten laulajaa on kuunnellessa hieman hankalaa rajata ja tavallaan tunnistaa oikeaksi ihmiseksi
- Ylempi diskantti on rauhallinen ja korkeat äänet sekoittuvat hieman keskenään -> tekee kuuntelusta helppoa ja korvia rasittamatonta tältä osin
Burson:
- On huomattavasti ilmavamman kuuloinen olematta kuitenkaan liian kirkas -> soittimet soivat ilmavammin ja vaivattomammin -> esim. piano kuulostaa paljon paremmalta verrattuna Rebeliin, jonka kanssa tuntuu, että huoneen seinät imisivät välittömästi kaiken ilmavuuden ja energian pois
- Erottelee erityisesti korkeampien taajuuksien yksityiskohdat paremmin ja muutenkin kuunnellessa kiinnittää enemmän huomiota musiikin eri osa-alueisiin tasapainoisemman ja vähemmän värittyneen toiston ansiosta
- Ei korosta keskibassoa Rebelin tapaan, vaan kuulostaa iskuiltaan jopa pehmeältä, alimmat bassotaajuudet ovat kuitenkin muhkeammat ja liikuttavat enemmän ilmaa -> jumputusmusiikki kuulostaa paremmalta
- Rajaa laulajan selkeämmin ihmisen kokoiseksi -> tätä on vaikeaa selittää, mutta kuulostaa vaan enemmän ihmiseltä ja sitä myötä vokaalipainotteinen musiikki herättää enemmän tunteita
Erot ovat kuitenkin paikoin niin pieniä, että voisin jopa tiivistää ne Rebelin iskevämpään keskibassoon ja Bursonin parempaan ilmavuuteen. Erot yksityiskohtien erottelukyvyssä unohtaisi nopeasti ja molemmissa on omat etunsa eri musiikkigenreissä.
Rebel on hintaansa nähden todella hyvä vahvistin ja bassontoisto nostaa aina hymyn huulille rockkia kuunnellessa. Burson noista varmaankin kuitenkin käyttöön jää, koska tykkään sen tuomista parannuksista etenkin yksityiskohtaisemmilla kuulokkeilla, kuten Veritellä. Halvemmille kuulokkeille RebelAmp olisi oikein riittävä, ja pieni bassokorostus toimii hyvin monien kuulokkeiden kanssa.
Vertailin tänään ZMF Verite C:llä keskenään Burson Audio Soloist 3XP:tä ja RebelAmpia (molemmat Class A). Heti vahvistinta vaihtamalla kuulin kyllä välittömästi, että ääni kokonaisuutena muuttui erilaiseksi – meni kuitenkin kolmisen tuntia ja paljon eri biisejä, jotta pystyin kertomaan itselleni, mistä osa-alueista ero vahvistimien välillä syntyy. Tähän pisteeseen kun pääsi, havaitsee nyt helposti molempien vahvistimien vahvuuksia ja pystyy jopa aika hyvin arvelemaan, miltä toinen vahvistin kuulostaa samassa biisissä. Melko tympeää hommaa kuitenkin tällainen tarkempi vertailu, ja täytyy vielä varmistaa erojen olemassaolo muutamilla muillakin kuulokkeilla.
Suurimmat erot kuitenkin uskaltaa jo tässä vaiheessa kertoa, vaikka tarkemmin kirjoittelenkin kummankin arvostelussa blogin puolella.
RebelAmp:
- Korostaa maukkaasti keskibassoa ja hieman vähemmän toivotusti jotakin aluetta ylämidien ja aladiskantin tienoilla -> bassokitara ja rummut paukkuu kunnollaa ja samaan aikaan terävämmät äänet, kuten vokaalien energisin osa, sähkökitara, viulu ja lautaset kuulostaa hieman aggressiivisilta ja päin naamaa tulevilta -> todella hauskaa rock- ja pop-musiikissa, mutta puurouttaa paksua musiikkia ja särähtää välillä hieman korvaan
- Venyttää hieman vokaaleita, joten laulajaa on kuunnellessa hieman hankalaa rajata ja tavallaan tunnistaa oikeaksi ihmiseksi
- Ylempi diskantti on rauhallinen ja korkeat äänet sekoittuvat hieman keskenään -> tekee kuuntelusta helppoa ja korvia rasittamatonta tältä osin
Burson:
- On huomattavasti ilmavamman kuuloinen olematta kuitenkaan liian kirkas -> soittimet soivat ilmavammin ja vaivattomammin -> esim. piano kuulostaa paljon paremmalta verrattuna Rebeliin, jonka kanssa tuntuu, että huoneen seinät imisivät välittömästi kaiken ilmavuuden ja energian pois
- Erottelee erityisesti korkeampien taajuuksien yksityiskohdat paremmin ja muutenkin kuunnellessa kiinnittää enemmän huomiota musiikin eri osa-alueisiin tasapainoisemman ja vähemmän värittyneen toiston ansiosta
- Ei korosta keskibassoa Rebelin tapaan, vaan kuulostaa iskuiltaan jopa pehmeältä, alimmat bassotaajuudet ovat kuitenkin muhkeammat ja liikuttavat enemmän ilmaa -> jumputusmusiikki kuulostaa paremmalta
- Rajaa laulajan selkeämmin ihmisen kokoiseksi -> tätä on vaikeaa selittää, mutta kuulostaa vaan enemmän ihmiseltä ja sitä myötä vokaalipainotteinen musiikki herättää enemmän tunteita
Erot ovat kuitenkin paikoin niin pieniä, että voisin jopa tiivistää ne Rebelin iskevämpään keskibassoon ja Bursonin parempaan ilmavuuteen. Erot yksityiskohtien erottelukyvyssä unohtaisi nopeasti ja molemmissa on omat etunsa eri musiikkigenreissä.
Rebel on hintaansa nähden todella hyvä vahvistin ja bassontoisto nostaa aina hymyn huulille rockkia kuunnellessa. Burson noista varmaankin kuitenkin käyttöön jää, koska tykkään sen tuomista parannuksista etenkin yksityiskohtaisemmilla kuulokkeilla, kuten Veritellä. Halvemmille kuulokkeille RebelAmp olisi oikein riittävä, ja pieni bassokorostus toimii hyvin monien kuulokkeiden kanssa.
Uutiset
-
Cooler Master julkaisi kompaktin Hyper 411 Nano -prosessoricoolerin
14.11.2024 03:44
-
NVIDIA App -sovellus julkaistiin virallisesti
13.11.2024 03:29
-
NVIDIA julkaisi GeForce- ja Studio 566.14 -ajurit näytönohjaimilleen
13.11.2024 03:00
-
Oppolta myyntiin neljä älypuhelinmallia Suomessa
13.11.2024 00:26
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy Ring -älysormus
12.11.2024 19:00
Uutisia lyhyesti
-
Samsungin huhutaan suunnittelevan Exynos-piirituotannon ulkoistamista TSMC:lle
- NeliYgönen
- Vastauksia: 2
-
Redmagic esitteli Kiinassa uuden 10 Pro -lippulaivapuhelimensa- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
