Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

Muuten hyvä, mutta juurikin päin vastoin. Mitä kauempana galaksin keskustasta ollaan, sitä nopeammin tähdet liikkuvat. Tätä ei pystytty painovoimateorialla selittämään ja siksi täytyikin keksiä jotain ja näin syntyi pimeä aine.

Edit: Mutta juu, hieman hitaammin mennään keskustan ympäri kyllä.
Rotation_curve_of_spiral_galaxy_Messier_33_(Triangulum).png
m/s -nopeus kovempi mutta kulmanopeus pienempi siis?
 
m/s -nopeus kovempi mutta kulmanopeus pienempi siis?
Kulmanopeus on hieman pienempi, mutta ei lähelläkään niin paljon eroa nopeudessa kuin esim. aurinkokunnan planeetoilla. Jos olisi, spiraali katoaisi näkyvistä parin kierroksen aikana koska sisemmät tähdet kiertäisivät keskustan ympäri monta kertaa kun ulommat tekisi yhden kierroksen (vrt. Mercurius vs. Pluto). Eli spiraalien muodostumista ei ihan täysin ymmärretä ja pimeä aine on yksi yritys selittää tätä ongelmaa, miten ulommat tähdet voivat kiertää keskustaa niin nopeasti kuin kiertävät.
 
Kierregalaksin kierteishaarat johtuu hyvin pitkälle juurikin siitä, että kauempana olevat tähdet laahustaa muiden perässä, ja vähitellen jäävät jälkeen ja venyttävät jonoa. Noin yksinkertaisesti laitettuna.

Tämäkään ei ihan pidä paikkaansa, tähdet ei pysy noissa sakaroissa paikoillaan vaan kulkevat niiden "läpi", sakaroiden kohdalla vaan sattuu olemaan tihentymä(density wave) missä useamman hieman soikealla radalla kulkevan tähden rata risteää toisiaan. Video aiheesta...
 
Ovathan nyt kaikki valmistautuneet siihen että iso eurooppalainen European Remote Sensing 2 sateelliitti tai lähinnä sen osia voi ilmeisesti huomenna aamulla tippua epäonnisen kulkijan päähän myös täällä suomessa? Riskihän on käytännössä olematon, mutta aikanaan kun 76 tonnia painava Skylab tuli hallitsemattomasti tonttiin niin osia löytyi australiasta (vaikka suurin osa sanoi plumpsis tyyneen valtamereen). ERS-2:sen oletetaan ilmeisesti tällä hetkellä tulevan mereen chilen edustalla, mutta ainahan noissa laskelmissa epävarmuutta on.

Tuosta voi melkein reaaliajassa seurata jännitysnäytelmää: Real time satellite tracking for: ERS 2
(korkeus tällä hetkellä n. 220 km, vauhtia 7,7km/s ja paikka argentiinan eteläkärjestä länteen)
 
Keskustelua aiheesta jos ryssät alkaisivat räjäyttelemään Starlink satelliiteja ja siinä samalla paskomaan kiertorajoa niin ettei satelliitteja voisi enää käyttää.

Onneksi ne on kuitenkin sen verran matalalla geostabiililla kiertoradalla, että romut vaan putoisi ja palaisi ilmakehässä. Ei siis mitään vuosisatojen hysteeriaa odotettavissa.
Mikä voima ne pudottaisi ihan yhtäkkiä? Ja jos ne räjäytetään niin mikä estää toista puolta satelliitista menemästä muille radoille? On se ikävää jos meiltä menee tukkoon 300 - 1000 km kiertoradat pikku sodan takia 200 sadaksi vuotta.
 
Keskustelua aiheesta jos ryssät alkaisivat räjäyttelemään Starlink satelliiteja ja siinä samalla paskomaan kiertorajoa niin ettei satelliitteja voisi enää käyttää.
Paljon mahdollista, ensin katkovat tietoliikennekaapeleita ja sitten posautetaan satelliitteja jos heidän maailmanvalloitus ei sujukaan kuten haluavat. Käytöksen perusteella samaa tasoa kuin pohjois-korea, joten minusta molemmat mahdollisia ja jopa todennäköisiä.
 
Mikä voima ne pudottaisi ihan yhtäkkiä? Ja jos ne räjäytetään niin mikä estää toista puolta satelliitista menemästä muille radoille? On se ikävää jos meiltä menee tukkoon 300 - 1000 km kiertoradat pikku sodan takia 200 sadaksi vuotta.

Ei ne sieltä yhtäkkiä tipahda, mutta ilmanvastus niitä tiputtaa aikaa myöten. Aurinkomyrskyt yms "pullistaa" ilmakehää jolloin alemmilla kiertoradoilla liikkuvat kappaleet tippuu nopeammin.

Referenssinä ISSn korkeus ja miten nopeasti ratakorkeus tippuu ilmakehän vaikutuksesta ja miten sitä buustaillaan. ISS kiertää nykyään keskimäärin ~420km korkeudella ja esim starlinkit taitaa olla hiukan korkeemmalla jossain 500-600km välimaastossa.

1709285859580.png


Jonkin kappaleen mekrittävä ratakorkeudenmuutos taitaa vaatia myös aika merkittävän muutoksen ratanopeuteen. En tiedä saisiko räjäytyksellä riittävän suurta ratamuutosta että kappaleet voisi päätyä merkittävästi erilaisille ratakorkeuksille. Sillä kyseisellä ratakorkeudella tuollainen kylläkin hiljalleen hajaannuttaa kappalepilven ja ajan myötä leviää laajalle, vähän kuin haulikolla ampuisi...
 
Pohdin tuossa sitä, että maailmankaikkeus syntyi äärimmäisen tiheästä ja kuumasta tilasta noin 13,82 miljardia vuotta sitten ja nykyhetkellä havaittavan maailmankaikkeuden halkaisijaksi on arvioitu 93 miljardia valovuotta, eli kauempana/äärettömän kaukana ei pitäisi olla enää tähtiä eikä planeettoja, koska ne eivät olisi ehtineet niin kauas. Jos kauempana kuitenkin on tähtiä ja planeettoja, niin niiden täytyisi olla muiden maailmankaikkeuksien galakseja.
 
Pohdin tuossa sitä, että maailmankaikkeus syntyi äärimmäisen tiheästä ja kuumasta tilasta noin 13,82 miljardia vuotta sitten ja nykyhetkellä havaittavan maailmankaikkeuden halkaisijaksi on arvioitu 93 miljardia valovuotta, eli kauempana/äärettömän kaukana ei pitäisi olla enää tähtiä eikä planeettoja, koska ne eivät olisi ehtineet niin kauas. Jos kauempana kuitenkin on tähtiä ja planeettoja, niin niiden täytyisi olla muiden maailmankaikkeuksien galakseja.

Muita universumeja lienee mahdoton koskaan havaita meidän universumista käsin.

Voi olla, että universumimme on paljon paljon laajempikin kuin tuo 93 miljardia valovuotta, jos kosminen inflaatio ja maailmankaikkeuden valoa nopeampi laajeneminen on jatkunut etäänpänä alkuräjähdyksestä ja kenties jatkuu edelleen, vaikka täällä meidän tuntemassamme osassa se on pysähtynyt melko pian alkuräjähdyksen jälkeen.
 
Pohdin tuossa sitä, että maailmankaikkeus syntyi äärimmäisen tiheästä ja kuumasta tilasta noin 13,82 miljardia vuotta sitten ja nykyhetkellä havaittavan maailmankaikkeuden halkaisijaksi on arvioitu 93 miljardia valovuotta, eli kauempana/äärettömän kaukana ei pitäisi olla enää tähtiä eikä planeettoja, koska ne eivät olisi ehtineet niin kauas. Jos kauempana kuitenkin on tähtiä ja planeettoja, niin niiden täytyisi olla muiden maailmankaikkeuksien galakseja.

Havaittavan universumin kooksi on arvioitu tuo 93 miljardia valovuotta, kaikki sitä kauempana oleva on niin kaukana, ettei niistä kohteista lähtevä valo koskaan saavuta meitä. Todellinen universumi on todennäköisesti huomattavan paljon isompi, ellei ääretön.
 
Jenkkilässä tuijottelevat parin tunnin kuluttua "vuosisadan auringonpimennystä":


Sivuvaikutuksena kaikki Airbnb-kohteet on buukattu tuolta maantieteelliseltä kaistaleelta:

hk04cEhw.png


 
Viimeksi muokattu:
Sain "sattumalta" järjesteltyä työreissun Dallasin kautta tälle viikolle, oli kyllä aika hämmentävä ja upea kokemus. Keli ei ollut ihan täydellinen että aivan kaikkia detaileja ei päässyt näkemään, mutta varsin huikea kyllä silti...

1712774449391.png
 
Puhelin piippaa vähän väliä, että olisi revontulta tiedossa.
 
Puhelin piippaa vähän väliä, että olisi revontulta tiedossa.
Aivan härski näky tähän aikaan vuodesta. Livenä vihreää ja violettia suoraan ylhäältä. Melkein koko taivaan peittävä show. Ei toki näytä sinänsä miltään pimeän vuodenajan komeimpiin havaintoihin verrattuna.

E: Itse asiassa lähinnä eteläpuolelle kääntyi ja pohjoisessa hirveä valosaaste. :darra: Tämä kun olisi osunut oikeassa pimeydessä kohdalle.
 
Viimeksi muokattu:
Aivan härski näky tähän aikaan vuodesta. Livenä vihreää ja violettia suoraan ylhäältä. Melkein koko taivaan peittävä show. Ei toki näytä sinänsä miltään pimeän vuodenajan komeimpiin havaintoihin verrattuna.

E: Itse asiassa lähinnä eteläpuolelle kääntyi ja pohjoisessa hirveä valosaaste. :darra: Tämä kun olisi osunut oikeassa pimeydessä kohdalle.
Itselle ensimmäinen kerta kun revontulet näin. Kannatti valvoa, kohta kuitenkin ikää jo 40. 10V tyttökin oli todella innoissaan siitä, miten kaunis taivas oli.
Pimeässä oltiin itse, kun käveltiin sen verran pitkälle, ettei noi omat pihavalot häiritse. Harvemmin täällä hämeenlinnan korkeudella on mahdollista nähdä noin komeita revontulia.
 
Harvemmin täällä hämeenlinnan korkeudella on mahdollista nähdä noin komeita revontulia
Eipä se mitenkään jokapäiväistä ole Tampereen korkeudellakaan. Toisaalta muistaakseni toissa talvena näkyi useampaan kertaan aika komeasti. Nythän ei näille korkeuksille saatu kunnollista pimeyttä joten näkymä oli vain varjo siitä, mikä se olisi talvella samaan kellonaikaan. Sääli.

Toisaalta jopa sähköverkkoa uhkaava aurinkomyrsky on kivempi kun ei ole 25 astetta pakkasta. Puolensa kaikessa. :smoke:
 
Eipä se mitenkään jokapäiväistä ole Tampereen korkeudellakaan. Toisaalta muistaakseni toissa talvena näkyi useampaan kertaan aika komeasti. Nythän ei näille korkeuksille saatu kunnollista pimeyttä joten näkymä oli vain varjo siitä, mikä se olisi talvella samaan kellonaikaan. Sääli.

Toisaalta jopa sähköverkkoa uhkaava aurinkomyrsky on kivempi kun ei ole 25 astetta pakkasta. Puolensa kaikessa. :smoke:
Eipä noita ole aikaisemmin tullut niin kytättyäkään, nyt jostain luin, että on mahdollisuus nähdä, katselin, että parin tunnin välein näkyy piikki, ja satuttiin vissiin juuri sen korkeimman purkauksen ajaksi katselemaan pihalle. Tonne keskelle peltoa pimeään kun käveli, niin oli aika makean näköistä, taivas vaihteli eri väreissä jokapuolella...
 
Itselle ensimmäinen kerta kun revontulet näin. Kannatti valvoa, kohta kuitenkin ikää jo 40. 10V tyttökin oli todella innoissaan siitä, miten kaunis taivas oli.
Pimeässä oltiin itse, kun käveltiin sen verran pitkälle, ettei noi omat pihavalot häiritse. Harvemmin täällä hämeenlinnan korkeudella on mahdollista nähdä noin komeita revontulia.

Siis kokonaan ensimmäinen kerta kun näit revontulia ja ikääkin on jo? Kiinnostavaa. Noita näkyy kyllä Hämeenlinnan korkeudella ihan useamman kerran vuodessa.

Nyt oli siinä mielessä historiallinen ilta, että etelässä näkyi nyt paremmin nämä kuin pohjoisessa. Johtuen yön pimeydestä.
 
Siis kokonaan ensimmäinen kerta kun näit revontulia ja ikääkin on jo? Kiinnostavaa. Noita näkyy kyllä Hämeenlinnan korkeudella ihan useamman kerran vuodessa.
Onhan se jännä, mutta toisaalta en itsekään nuorempana muista useinkaan revontulia nähneeni kun ei tullut katseltua. Tämä siitä huolimatta, että asuin verrattain vähäisen valosaasteen maaseudulla. Sittemmin urbaanissa ympäristössä jäi paljolti näkemättä, kun oli valoa joka puolella niin pirusti ja usein ei kämpästä nähnyt oikein mihinkään, pihaan asti vaivautuessa näki vain pihavalot, vähän kauemmas mennessä katuvalot ja pahimmillaan olisi pitänyt ajaa autolla ainakin vartti jotta olisi toivoa tehdä hyviä havaintoja. Olen varmaankin jossain vaiheessa ollut yhtäjaksoisesti näkemättä revontulia vuositolkulla, ja siis ihan jatkuvasti Suomessa asuen.

Nykyään on pelit ja pensselit ja asiasta kiinnostumattomillekin iltapaskat tekevät täyteuutisia aiheesta.
Nyt oli siinä mielessä historiallinen ilta, että etelässä näkyi nyt paremmin nämä kuin pohjoisessa. Johtuen yön pimeydestä.
Joo. En ole urkkinut havaintojen tasoa eri maissa, mutta nythän taitaa näkyä aika pitkälle. Jossain Latvian korkeudella saattoi olla jopa parempi tehdä havaintoja kuin Tampereen tai Hämeenlinnan asteilla. Nythän täältä päin katsoen näkymä oli painottunut taivaan eteläiselle puoliskolle, mikä oli hyvin hämmentävä kokemus. Tältä revontulet kaiketi yleensä näyttävät eteläisellä pallonpuoliskolla. :hmm:

Mitähän tänä iltana näkyy?
 
Tää oli hyvä ja selkeä kuvaus


Sitä mä en vaan ymmärrä että kun vaikkapa aurinko on niin painava että aiheuttaa sen että suoraan menevät planeetat ovat alkaneet kiertää aurinkoa. Maa on sen verran painava että onnistunut nappaamaan kuun omalle kiertoradalleen. Miksi? Eikö se aurinko vedä kuuta omalle radalleen kiertämään aurinkoa? Vai onko kyse jotenkin niiin että maan voima kuuhun on suurempi kuin suhteessa auringon voima kuuhun, koska maa lähempänä? Vai kiertääkö kuu aurinkoa mutta vain maan läheisyydessä?

Pahoittelen jos/kun käsitteet voi olla vääriä, mutta koitan vain arkisella kielellä tajuta asioita.
 
,nus

Kuun ja maan yhteinen massakeskipiste ja aurinko kiertää kuun ja maan ja auringon massakeskipistettä.
Tämä oli hyvä huomio, ja jos nusautetaan vielä toisenkin kerran, niin itse asiassa kiertävät koko aurinkokunnan alati muuttuvaa yhteistä massakeskipistettä, joka sijainnee aina auringon sisällä.
Ja ennen kuin joku intoutuu vielä nusauttaan, niin pilaan ilon kertomalla, että itse asiassa kuvioon vaikuttaa kaikki linnunradan tähdet, niiden kiertolaiset, pölypilvet, kaasupilvet, varmaan tuli jo selväksi, että kaikki massa vaikuttaa, mutta kun ovat niin kaukana aurinkokunnasta, niin paikallisessa tarkastalelussa niiden vaikutus on mitätön ja voidaan sivuuttaa.

Toki kaikki muut galaksitkin vaikuttavat, eli maailmankaikkeuden kaikki massa josta on ehtinyt gravitaatio tänne asti.

Ps. three body problem
 
Alkuräjähdyksestä.. eikö universumi pamahtanut laajenemaan mistään tiettyä kohtaa (suhteessa meihin)? Jos vaikka James Webb-teleskooppi ottaa 14 miljardia vuosia vanhoja infrapuna kuvia joka suuntaan, eikö mikään niistä havaituista kappaleista ole toisiaan "vanhempi" tai "etäisempi" - vaikka nyt välimatkat seuraaviin galakseihin joita pystytään arvioimaan?
 
Alkuräjähdyksestä.. eikö universumi pamahtanut laajenemaan mistään tiettyä kohtaa (suhteessa meihin)? Jos vaikka James Webb-teleskooppi ottaa 14 miljardia vuosia vanhoja infrapuna kuvia joka suuntaan, eikö mikään niistä havaituista kappaleista ole toisiaan "vanhempi" tai "etäisempi"?
Alkuräjähdys ei tapahtunut yhdessä pisteessä. Ensin toki syntyi avaruus yhdessä pisteessä, joka laajeni inflaation aikana, kirjallisuudessa on mainittu koripallon kokoiseksi. Vasta inflaation jälkeen tapahtui kuuma alkuräjähdys koko maailmankaikkeudessa yhtä aikaa, jolloin syntyi kaikki aine ja säteily.
 
Alkuräjähdys ei tapahtunut yhdessä pisteessä. Ensin toki syntyi avaruus yhdessä pisteessä, joka laajeni inflaation aikana, kirjallisuudessa on mainittu koripallon kokoiseksi. Vasta inflaation jälkeen tapahtui kuuma alkuräjähdys koko maailmankaikkeudessa yhtä aikaa, jolloin syntyi kaikki aine ja säteily.

Ennen alkuräjähdystä ei ollut mitään tilaa jonne alkuräjähdys voisi laajentua. Kun alkuräjähdys tapahtui, niin se tapahtui käytönnössä samalla joka puolella syntyvää universumia.

Sitä on lähes mahdoton hahmottaa, että millainen se "avaruus" oli nolla hetkellä alkurähdyksessä ja ennen kaikkea sitä ennen. Sillä ei ole mitään yhteyttä siihen tyhjyyteen joka vallitsee meidän universumissa tähtien välissä avaruudessa kun se tyhjiökin on kuitenkin neliulotteista avaruutta sekin.
 
Kaippa se pohdinta tuossa oli se että päätyikö joku siinä räjähdyksessä laita-alueelle, vai onko kaikki yhtälailla keskellä universumia nykyään.
 
Alkuräjähdys varmaan tapahtui jollain tapaa suhteessa meihin täällä Linnunradalla - Jos universumin laajeneminen kiihtyy, ei kai se voi olla sama jos katsotaan vastakkaisiin suuntiin ellei sit meihin nähden alkuräjähdys tapahtunut täällä (en siis puhunut siitä "missä" alkuräjähdys tapahtui vaan siitä et onko mahdollista määritellä meidän galaksin nykyinen sijanti suhteessa tuohon oletettuun tapahtumaan)

Hubblella ja James Webbillä oli molemmilla tämä deep space kuva. Ojenna käsivartes mahdollisimman pitkälle - kuvittele sormiesi väliin hiekanjyvä. Siltä alueelta löytyy tuhansia galakseja. Katsotaan vaikka jokaiseen mahdolliseen suuntaan.. ei kai ne kaikki galaksit meihin nähden ole samalla etäisyydellä
 
Viimeksi muokattu:
Tässä "universumin keskipiste" keskustelussa ja avaruuden laajenemisessa yleensäkin on usein hankalaa hahmottaa sitä että se avaruus itsessään laajenee. Eli kyse ei ole siitä että alkuräjähdys olisi heittänyt kaiken materian jostakin räjähdyksen keskipisteestä ulospäin ja kama sitten laajenee "tyhjyyteen" tuola räjähdyksestä saadulla energialla, vaan se tyhjyys siis itsessään laajenee, vieläpä kiihtyvällä nopeudella. Tästä avaruuden laajenemisen johdosta kappaleet etääntyy toisistaan samalla nopeudella joka suunnassa minkä voi havaita esim tähtien valon punasiirtymistä, ja se ei siis johdu siitä että kappaleet liikkuisi vauhdilla X poispäin jostakin räjähdyksen keskipisteestä(nopeudet eri suuntiin olis erilaisia).

Universumilla todennäköisesti on jossakin myös reunat olemassa, mutta me emme ilmeisestikkään satuta olemaan ihan siellä maailmankaikkeuden reunalla, vaan reunat on jossakin meidän havainnoitavan universumin tuollapuolen, minkä johdosta taivas näyttää "samalta" riippumatta mihin suuntaan katsotaan...
 
Universumilla todennäköisesti on jossakin myös reunat olemassa, mutta me emme ilmeisestikkään satuta olemaan ihan siellä maailmankaikkeuden reunalla, vaan reunat on jossakin meidän havainnoitavan universumin tuollapuolen, minkä johdosta taivas näyttää "samalta" riippumatta mihin suuntaan katsotaan...
Tämä reunajuttu kuulostaa hieman litteä maa teorialta isommassa mittakaavassa.

Ehkäpä avaruus ei ole 3-ulotteinen muutenkuin pienessä mittakaavassa(etäisyys jonka valo on ehtinyt tähän mennessä kulkea) ja isommassa kaavassa se käpertyy itseensä. Tai sitten laajeneminen onkin väärä tulkinta ja oikeasti punasiirtymä aiheutuu "valon väsymisestä", mitä se sitten ikinä onkin. Joko etäisyyden tuoma funktio tai sitten aika-avaruuden kaareutumisen aiheuttama kulmakerroin aallonpituuden havaitsemiseen...

Kohta varmaan tekoäly pääsee ratkomaan monta näistä teorioista.
 
Viimeksi muokattu:
Sitä mä olen aina ihmetellyt kun sanotaan, että painovoiman vaikutuksesta avaruus "kaareutuu". Eihän se mihinkään kaareudu. Kaari vain muodostuu kun ilmiön esittää meidän kolmiulotteisessa koordinaatistossa. Muodonmuutos varmasti on meidän perspektiivistä tosi, mutta painovoima vaikuttaa yhtä lailla pituuteen, leveyteen ja syvyyteen. Näiden akselien suhteen kaareutuvuutta tulee vasta kun mukaan otetaan aika. Jos asia esitetään neliulotteisessa koordinaatistossa, mitään kaaria ei synny, vaan kaikki on siitä viitekehyksestä lineaarista jokaiseen neljään suuntaan. Kaikki on suhteellista, on tässäkin asiassa hämmästyttävän täsmällinen kiteytys.
 
Tämä reunajuttu kuulostaa hieman litteä maa teorialta isommassa mittakaavassa.

Ehkäpä avaruus ei ole 3-ulotteinen muutenkuin pienessä mittakaavassa(etäisyys jonka valo on ehtinyt tähän mennessä kulkea) ja isommassa kaavassa se käpertyy itseensä. Tai sitten laajeneminen onkin väärä tulkinta ja oikeasti punasiirtymä aiheutuu "valon väsymisestä", mitä se sitten ikinä onkin. Joko etäisyyden tuoma funktio tai sitten aika-avaruuden kaareutumisen aiheuttama kulmakerroin aallonpituuden havaitsemiseen...

Kohta varmaan tekoäly pääsee ratkomaan monta näistä teorioista.

Mitä tuolla litteä maa kommentilla haet takaa?
Jos universumin reuna olis lähellä niin sen varmaan olisimme pystyneet havaitsemaan, joten joko sellaista reunaa ei ole tai se on kauempana kuin mitä pystymme täältäkäsin havainnoimaan.

Kaikenlaisia MOND ja Tired light teorioita on viimeaikoinakin taas esitelty, mutta eivät tietääkseni ole vielä ainakaan saaneet mitään sen suurempaa tiedeyhteisön hyväksyntää ja/tai todistettu toimimattomiksi toisissa yhteyksissä vaikka johonkin tarkasteltavaan asiaan sopisivat paremmin.


Sitä mä olen aina ihmetellyt kun sanotaan, että painovoiman vaikutuksesta avaruus "kaareutuu". Eihän se mihinkään kaareudu. Kaari vain muodostuu kun ilmiön esittää meidän kolmiulotteisessa koordinaatistossa. Muodonmuutos varmasti on meidän perspektiivistä tosi, mutta painovoima vaikuttaa yhtä lailla pituuteen, leveyteen ja syvyyteen. Näiden akselien suhteen kaareutuvuutta tulee vasta kun mukaan otetaan aika. Jos asia esitetään neliulotteisessa koordinaatistossa, mitään kaaria ei synny, vaan kaikki on siitä viitekehyksestä lineaarista jokaiseen neljään suuntaan. Kaikki on suhteellista, on tässäkin asiassa hämmästyttävän täsmällinen kiteytys.

Tuo kaareutuminen tullee siitä kun tarkastellaan painovoiman "kaareuttamaa" valoa, missä kohteen ja katselijan välissä oleva massiivinen kappale näyttää taittavan valoa, joten joko valonsäde tai avaruuden muoto kaareutuu. Nykykäsityksen mukaan kaiketi valonsäteet kulkee aina suoraan, mutta (aika)avaruus kaareutuu.

En tiedä mitä haet tuolla takaa että "painovoima vaikuttaa yhtälailla pituuteen leveyteen ja syvyyteen", fotonilla ei oikeastaan edes ole tuollaisia ominaisuuksia mihin se voisi vaikuttaa, niin ainoa mihin se vaikuttaa on fotonin näennäinen kulkusuunta. Toisaalta, sama tapahtuu myös auringon tai maapallon ohittavalle asteroidille, sateliitille, tms, ei se satelliitin pituus/leveys/syvyys mihinkään muutu, mutta rata kaareutuu...

Mutta joo, kaikki tosiaan on suhteellista ja riippuu siitä mistä viitekehyksestä asioita tarkastelee...
 
En tiedä mitä haet tuolla takaa että "painovoima vaikuttaa yhtälailla pituuteen leveyteen ja syvyyteen", fotonilla ei oikeastaan edes ole tuollaisia ominaisuuksia mihin se voisi vaikuttaa, niin ainoa mihin se vaikuttaa on fotonin näennäinen kulkusuunta. Toisaalta, sama tapahtuu myös auringon tai maapallon ohittavalle asteroidille, sateliitille, tms, ei se satelliitin pituus/leveys/syvyys mihinkään muutu, mutta rata kaareutuu...
Kuten aiemmin totesin, riippuen koordinaatistosta ja tulkinnasta sen suhteen. Esimerkiksi mustien aukkojen suhteen puhutaan spagettifikaatiosta tapahtumahorisonttia lähestyessä. Sehän ei pidä "kokijalle" paikkaansa, mutta ulkopuoliselle tarkastelijalle kylläkin. "Ei se mihinkään muutu" ei ole mitenkään validi väite määrittelemättä tarkasteluympäristöä, mutta ymmärrän mitä tarkoitat.
 
Tuli mielleyhtymä litteään maahan, josta löytyy reunat. Jotenkin avaruuden reunat kuulostaa yhtä lennokkaalta teorialta. Taustasäteilyn mukaan oltaisiin sitten keskellä kaikkea sattumalta, jos tuollaisia reunoja olisi.
Ei taustasäteily oikein voi muulta näyttääkään kuin että olisimme keskipisteessä. Usein esitetty ovaalinmuotoinen kuva on nimenomaan pallon avattu sisäpinta jonka keskeltä satelliitti on kuvan ottanut joka suuntaan havaittavaan reunaan asti eli 13,8 mrd valovuoden päähän. Havaitsematon maailmankaikkeus jatkuisi vielä kymmeniä miljardeja valovuosia.

Suosittelen vaikka katsomaan Heikki Ojan haastattelun jossa selittää havaittavasta ja ei-havaittavasta maailmankaikkeudesta 25:59-->:
 
Jännä kyllä ettei ihmisiä kiinnosta edes saatavilla oleva tieto maailmankaikkeudesta, jota ovat osa. Ei siis mitään matemaattista nippelitietoa, vaan juuri tätä perusasiaa että kuinka kauas jollain spektrumilla näkyvä maailmankaikkeus jatkuu jne.
 
Universiumilla voi olla reunat, mutta ne mahtaa olla jo meidän tavoittamattomissa, ja nykyinen kehityssuunta on sellainen, että yhä isompi osa maailmankaikkeutta katoaa horisontin taakse.

Kaikkeus voi olla myös reunaton, ainakin siten että se on ääretön tai sitten se voi olla 4-ulotteinen pallo, jolloin sillä ei ole reunoja meidän kokemassa 3-ulotteisessa todellisuudessa. Tietysti kaikkeus voi olla vaikka mitä, esim rähmä ulkohuussin seinässä, tai hassu seikkailupeli, emme yksinkertaisesti tiedä
 
Jännä kyllä ettei ihmisiä kiinnosta edes saatavilla oleva tieto maailmankaikkeudesta, jota ovat osa. Ei siis mitään matemaattista nippelitietoa, vaan juuri tätä perusasiaa että kuinka kauas jollain spektrumilla näkyvä maailmankaikkeus jatkuu jne.
Mitä tarkoitat ettei kiinnosta?
Uskoisin, että päinvastoin, kiinnostaa ihan helkkaristi.
 
Tuli mielleyhtymä litteään maahan, josta löytyy reunat. Jotenkin avaruuden reunat kuulostaa yhtä lennokkaalta teorialta. Taustasäteilyn mukaan oltaisiin sitten keskellä kaikkea sattumalta, jos tuollaisia reunoja olisi.

Ei meidän keskellä tarvi olla...

1717793517179.png


...jos punainen on koko universumi ja sininen on se mitä me voidaan nähdä, niin samalata se näyttää joka suuntaan vaikkei keskellä ollakkaan.
 
Uskoisin että 95+% ei tiedä esim miksi emme tiedä miten suuri maailmankaikkeus on. Tai tällaisia vastaavia mielenkiintoisia asioita.
Niin. Joo. Mutta me 5% ollaankin sit ihan mehuissaan näistä jutuista :happy:

Ehkä monilla ihmisillä on hankalaa hyväksyä, ettemme tiedä vastauksia näihin olemisen fundamentaalisiin kysymyksiin. Epätietoisuus aiheuttaa tuskaa, joka lievenee kun asiaa ei ajattele tai ottaa jonkun valmiin paketin. Ihan ymmärrettävää.

Sit jos epätietoisuuden sietää, niin pääsee ihmettelemään mitä ihmeellisintä todellisuutta.

Viime kesänä näin ensimmäistä kertaa omin silmin linnunradan. On se vain ihan mieletön kokemus, kun miettii mitä katselee.
 
Ja ihmisen on vaikea ymmärtää, että hän ei ole tärkeä.
Jos tapat itikan iholta, miksi se eroaa sinusta? Miksi sinun elämälläsi olisi suurempi tarkoitus kuin tuolla itikalla?
Toki kohtaamisen jälkeen elät pidempään, mutta molemmat lajit ovat tehneet parhaansa sen eteen, että heidän lajinsa jatkuu.

Ja jos nyt oikeasti ajatellaan, niin nuo itikat elävät todennäköisesti miljoonia vuosia sen jälkeen, kun viimeisenkin ihmisen luut ovat pölyksi haurastuneet.
 


Video aiheesta, että meidän universumimme saattaa olla jonkun muun universumin musta aukko on kutitellut kivasti mieltäni. Jos musta aukko olisi yhtä iso kuin meidän universumimme niin mustan aukon tiheys vastaisi silloin meidän universumimme tiheyttä
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 114
Viestejä
4 502 390
Jäsenet
74 329
Uusin jäsen
Bopperhopper

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom