Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kaippa se kysymys oli että miksi se "sorakasa" pysyy niin hyvin paikoillaan tuooa avaruudessa, eikä lähde auringon tai maan/kuun jne. painovoimasta tai aurinkotuulen vaikutuksesta ajelehtimaan lähemmäs/kauemmas nykyiseltä sijaltaan, mikä sinällään lienee ihan validi kysymys. Uskoisin että ne kyllä ajelehtii ja hajaantuu, mutta vaan tosi tosi hitaasti... Itse komeetta(Swift-Tuttle) on siitä vissiinkin zoomaillut ohitse viimeksi joskus ysärillä ja kiertoaika luokkaa 130 vuotta, joten aika pitkään pysyneveät suunnilleen paikoillaan.
![]()
Nuo avaruuden mittasuhteet saa sattumaan aivoihin. Minkälainen uhka maata kiertäville sateliiteille tuo perseidien "sorakasa" on ? Jos noita kappaleita päätyy maan ilmakehänkin asti, niin ilmeisesti kuitenkin jonkinlainen vaara on olemassa, että joku sateliitti saa osumaa ? Vai onko tuota tavaraa kuitenkin niin harvakseltaan avaruudessa, että todennäköisyys törmäykseen on hyvin pieni ?
Tässä ollaan sitä mieltä, että soran rata poikkeaa oleellisesti emo-komeetan radasta.Se sora jatkaa kiertämistä melko tarkkaan samalla radalla kuin komeetta. Ei se yhtäkkiä pysähdy ja putoa jonnekin. Newtonin I laki koskee myös pölyä. Auringon säteilypaine vaikuttaa vähän, mutta ei merkittävästi muuta rataa.
Kuulostaa oudolta, että pieni kivi kiertäis samaa rataa kuin iso komeetta? Toki isossa kuvassa kärpäsen paskoja molemmat kooltaan, että..Se sora jatkaa kiertämistä melko tarkkaan samalla radalla kuin komeetta. Ei se yhtäkkiä pysähdy ja putoa jonnekin. Newtonin I laki koskee myös pölyä. Auringon säteilypaine vaikuttaa vähän, mutta ei merkittävästi muuta rataa.
Ratanopeus määrittää radan etäisyyden, massalla ei ole väliä.Kuulostaa oudolta, että pieni kivi kiertäis samaa rataa kuin iso komeetta? Toki isossa kuvassa kärpäsen paskoja molemmat kooltaan, että..
Se sora jatkaa kiertämistä melko tarkkaan samalla radalla kuin komeetta. Ei se yhtäkkiä pysähdy ja putoa jonnekin. Newtonin I laki koskee myös pölyä. Auringon säteilypaine vaikuttaa vähän, mutta ei merkittävästi muuta rataa.
Tottakai massalla on väliä? Samalla nopeudella kulkevat kaksi kappaletta irtoaa toisistansa; toinen gramman kokoinen ja toinen 1000000000M grammaa. Noi kaks ei todellakaa pysy samalla radalla, jos pienempi kappale ei jää pyöriin isomman kappaleen ympäri.Ratanopeus määrittää radan etäisyyden, massalla ei ole väliä.
edit: tarkennetaan vielä sen verran, että tämä päätee tilanteessa, jossa kierrettävän kappaleen massa on huomattavasti suurempi kuin satelliitin. Sitten jos molempien massat on samalla seinällä, tilanne on eri.
Satelliitin massalla ei ole merkitystä radan kannalta. Radan säde määrätyy satelliitin nopeudesta. Eli kun maapallon ympärille halutaan laukaista satelliitti tietylle korkeudelle, sille pitää antaa sama nopeus, riippumatta massasta, eli noille sun massoille 1g ja 10000...000Mg tarvitaan sama nopeus. Niiden massoilla ei todellakaan ole väliä.Tottakai massalla on väliä? Samalla nopeudella kulkevat kaksi kappaletta irtoaa toisistansa; toinen gramman kokoinen ja toinen 1000000000M grammaa. Noi kaks ei todellakaa pysy samalla radalla, jos pienempi kappale ei jää pyöriin isomman kappaleen ympäri.
Ja vielä rautalangasta: sinun esimerkissä (jos sen ymmärsin oikein) nuo kaksi kappaletta todellakin pysyvät samalla radalla (suurin piirtein).Samalla nopeudella kulkevat kaksi kappaletta irtoaa toisistansa; toinen gramman kokoinen ja toinen 1000000000M grammaa.
Satelliitin massalla ei ole merkitystä radan kannalta. Radan säde määrätyy satelliitin nopeudesta. Eli kun maapallon ympärille halutaan laukaista satelliitti tietylle korkeudelle, sille pitää antaa sama nopeus, riippumatta massasta, eli noille sun massoille 1g ja 10000...000Mg tarvitaan sama nopeus. Niiden massoilla ei todellakaan ole väliä.
Tuolta voi tutkia yhtälöä: Ratanopeus – Wikipedia
Tarkemmassa yhtälössä halutaan tietää m1-massaisen satelliitin ratanopeus, kun m2 on keskuskappale.
Tarkemmassa yhtälössä halutaan tietää m1-massaisen satelliitin ratanopeus, kun m2 on keskuskappale.
edit: tarkennetaan vielä sen verran, että tämä päätee tilanteessa, jossa kierrettävän kappaleen massa on huomattavasti suurempi kuin satelliitin. Sitten jos molempien massat on samalla seinällä, tilanne on eri.
Ollaan näköjään eri mieltä. Tai eihän tämä edes ole mielipidekysymys. Mutta jätän tämän osaltani tähän, ei tunnu enää rakentavalta jatkaa.Eli ollaan samaa mieltä, että massalla on väliä. Koulumatematiikassa ei.
Mut on siltikin vaikutus olemassa? Vähä niinku iha alussa mainitsin. Kelataan aikaa miljardeja vuosia eteenpäin ja se ero näkyy? Sitä oon vain sanonu, että tottakai massa vaikuttaa. Mut kuten jo alussa sanoin, kappaleet on vaa pirun pieniä isossa kuvassa, että ei iha kauheena vaikuta. Sit jaettiin jopa kaavoja, jotka todensi väitteeni todeksi ja silti väännetään vastaan. Mitvit.Ja kun katsot sitä yhtälöä, niin m1:n massalla ei ole juurikaan mitään vaikutusta ratanopeuteen, olettaen että keskuskappaleena toimii aurinko. m1:n ja m2:n ero massassa on niin valtava. 13km halkaisijaltaan oleva murikka (Swift-Tuttle) tai gramman painoinen hiukkanen kiertävät hyvin pitkälti samaa rataa aurinkoa ympäri, sillä auringon massa suhteessa kumpaankin on lähes sama.
Kuulostaa oudolta, että pieni kivi kiertäis samaa rataa kuin iso komeetta? Toki isossa kuvassa kärpäsen paskoja molemmat kooltaan, että..
Mut on siltikin vaikutus olemassa? Vähä niinku iha alussa mainitsin. Kelataan aikaa miljardeja vuosia eteenpäin ja se ero näkyy? Sitä oon vain sanonu, että tottakai massa vaikuttaa. Mut kuten jo alussa sanoin, kappaleet on vaa pirun pieniä isossa kuvassa, että ei iha kauheena vaikuta. Sit jaettiin jopa kaavoja, jotka todensi väitteeni todeksi ja silti väännetään vastaan. Mitvit.
Ok. Seisotaan korjattuna. Itse aattelin asiaa teoreettisesti ja kuvittelin "kärpäsen paskan" olevan kaikille tuttu käsite, kunnes väitettiin että massalla ei ole mitään väliä. Turhapa tätä enempää on jankata.Tämähän lähti Perseideistä koko keskustelu. Eli tässä yhteydessä massat ovat komeetan massa, sen jättämän vanan hiukkasten massa ja auringon massa. Tässä yhtälössä massalla ei käytännössä ole mitään vaikutusta, koska auringon massa on niin järjettömän suuri noihin verrattuna. Turhaa myöskään miljardeja vuosia ottaa tähän yhtälöön mukaan, kun komeetta tekee paluun n. 130 vuoden välein ja tuolla aikavälillä ei mitään merkittävää muutosta tule tapahtumaan ratanopeuteen. Tuskin kukaan meistä muutenkaan täällä on miljardia vuotta tätä ihmettelemässä.
Lyhyesti siis joo, massalla on väliä ratanopeuteen. Mutta sitten taas, jos keskuskappaleen massana on tähti, ja yhtälön toisella puolen jotain kiven kappaleita, niin käytännön merkitystä ei ole.
@moukula tuossa jo tiivistikin varsin hyvin.
Ei ihan näinkään. Aurinko olisi loistava gravitaatiolinssi, mutta tekniset haasteet ovat estäneet sen käyttämisen toistaiseksi. Luotain pitäisi lähettää ja pysäyttää noin 542 AU:n päähän. Vertailun vuoksi Voyagerit painaa jossain 150+ AU päässä.Valon taivuttamiseen tarvitaan valtava määrä massaa, joten ainoastaan todella kaukana olevat kohteet toimivat riittävän tehokkaasti.
Et ole ollenkaan väärässä. Toki Aurinkokin voisi käyttää linssinä, ja on sitä tutkittu. Mutta 542 AU on edelleen varsin kaukana.Tosin Aurinkokin alkaa olla aika pistemäinen kohde tuolla etäisyydellä. Tietysti takana oleva kohde pitää olla juuri Auringon takana, eli se rajoittaa mahdollisia kohteita. Tärkeintähän on, että peili, linssi ja kohde on samalla viivalla.Ei ihan näinkään. Aurinko olisi loistava gravitaatiolinssi, mutta tekniset haasteet ovat estäneet sen käyttämisen toistaiseksi. Luotain pitäisi lähettää ja pysäyttää noin 542 AU:n päähän. Vertailun vuoksi Voyagerit painaa jossain 150+ AU päässä.
Et ole ollenkaan väärässä. Toki Aurinkokin voisi käyttää linssinä, ja on sitä tutkittu. Mutta 542 AU on edelleen varsin kaukana.Tosin Aurinkokin alkaa olla aika pistemäinen kohde tuolla etäisyydellä. Tietysti takana oleva kohde pitää olla juuri Auringon takana, eli se rajoittaa mahdollisia kohteita. Tärkeintähän on, että peili, linssi ja kohde on samalla viivalla.
Kyllä Andromedaakin voi käyttää, varsinkin jos sen supermassiivinen musta-aukko on linjassa kohteen kanssa. Suurin ongelma tulee siitä, että se taittunut kuva jää helposti piiloon niiden miljardien tähtien sekaan, jotka Andromedaa kiertää. Eli vaaditaan äärimmäisen tarkkaa tutkimista ja kartoittamista, että jotain sieltä löytyy. Toki, Andromeda on varmasti yksi tutkituimmista kohteista, koska se on niin "lähellä".
542 AU on jotain alle prosentin valovuodesta. On se kuitenkin takapihaa verrattuna lähitähtiin. Lähitähtiin on suunniteltu toki mikroluotaimia (sekin lähinnä scifiä), mutta nyt tarvittaisiin oikeaa kaukoputkea. Tarvittaisiin kokoluokkaa nykyisen kaltaiset planeettaluotaimet. Yksi kohde voisi olla jonkun exoplaneetan ilmakehän tutkimus. Eli luotain lentäisi 542 AU etäisyydelle ja tekisi tiedehtävänsä samalla loitontuen optimaaliselta etäisyydeltä (fly-by mission). Veikkaampa että tällä vuosisadalla tuollainen vielä toteutuu. Haasteena on tietenkin exoplaneetan sijainti, joka voi tarkoittaa vähän kehnompaa apua planeetoiltamme luotaimen kiihdyttämiseen, mikäli eksoplaneetta ei ole lähelläkään aurinkokunnan ratatasoa.Ehkä helpompi olisi lähettää luotain kohti lähitähteä, ja havainnoida jatkuvasti. Jossain vaiheessa polttopiste voisi osua kohdalle ja näkisimme sen taakse.
Fotonin lepomassa on nolla. Liikkeellä olevalla fotonilla on pienen pieni massa ( < 1×10−18 eV/c2 ).Sarjassamme tyhmiä kysymyksiä.
Miksi fotonin ajatellaan olevan massaton?
Tämä selvensi hieman ajatuksia. Kiitos.Fotonin lepomassa on nolla. Liikkeellä olevalla fotonilla on pienen pieni massa ( < 1×10−18 eV/c2 ).
Teoreettisesti kai on lepotilassakin olevia fotoneja, mutta asiantuntevammat fyysikot kertoa onko niitä käytännössä olemassa.
Jos se olisi perinteistä anti-kamaa, se reagoisi rajusti normi-kaman kanssa. Pimeästä aineesta ei tiedetä juuri mitään, paitsi juuri se, että se ei juurikaan reagoi meidän tunteman universumin kanssa.Jos se pimeä aine onkin negatiivisesti varautunutta fotonia, antivaloa. Esiintyy suurina keskittyminä erityisesti mustissa aukoissa. Hajaantuneena suurimmaksi osaksi harvana verkkona ympäri maailmankaikkeuden.
No tuosta ollaan yhtä mieltä ettei pimeästä aineesta tiedetä juurikaan mitään. Mutta en samaan lauseeseen itse laittaisi väitettä ettei se myöskään reagoi meidän universumissa. Eihän me vain luultavasti hahmoteta koko asiaa kun eletään vain siinä missä ollaan totuttu, ja nähdään ympärillä asioita niinkuin ne nyt vain on. Keksisin mielelläni pitkän listan asioita mitkä varmaankin poistuisi pimeän aineen mukana, jos sellainen aine saataisiin imaistua tästä universumista pois.Jos se olisi perinteistä anti-kamaa, se reagoisi rajusti normi-kaman kanssa. Pimeästä aineesta ei tiedetä juuri mitään, paitsi juuri se, että se ei juurikaan reagoi meidän tunteman universumin kanssa.
No tuosta ollaan yhtä mieltä ettei pimeästä aineesta tiedetä juurikaan mitään. Mutta en samaan lauseeseen itse laittaisi väitettä ettei se myöskään reagoi meidän universumissa. Eihän me vain luultavasti hahmoteta koko asiaa kun eletään vain siinä missä ollaan totuttu, ja nähdään ympärillä asioita niinkuin ne nyt vain on. Keksisin mielelläni pitkän listan asioita mitkä varmaankin poistuisi pimeän aineen mukana, jos sellainen aine saataisiin imaistua tästä universumista pois.
Massattomuus kai tulee nykyajattelussa hiukkasfysiikan standardimallista. Fotoni on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen. Sen kantama on ääretön joten hippusen pitää olla (lepo)massaton.Asiasta tietämättä, heitän tiskiin arvauksen, että massattomuus tipahtaa suhteellisuusteoriasta. Tämä on siis arvaus, ja jos se pitää paikkansa, niin lepomassallinen fotoni ehkä tarkoittaisi suhteellisuusteorian rikkoutumista.
Eli kaikki välittäjähiukkaset joiden kantama on ääretön, ovat massattomia?Massattomuus kai tulee nykyajattelussa hiukkasfysiikan standardimallista. Fotoni on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen. Sen kantama on ääretön joten hippusen pitää olla (lepo)massaton.
Massattomuusvaatimus kai tulee jotenkin siitä, että vuorovaikutuksessa kenelläkään ei ole antaa lepomassaa pois (ei esim. elektonista voi lohkaista palasta), joten massaa vastaava energia pitäisi lainata tyhjöstä. Näitä lainoja on toki saatavilla mutta laina-aika on kääntäen verrannollinen lainattuun energiaan. Massiivinen välittäjähiukkanen johtaa rajalliseen vuorovaikutuksen kantamaan, kuten vahvalla ydinvoimalla (kvarkit protonissa) ja heikolla vuorovaikutuksella (beta-hajoaminen). Niinpä ääretön kantama ja lepomassa sulkevat toisensa pois.
Jos näistä haluaa lukea semikansantajuisen kirjan, niin "Alkeishiukkasten maailma" on muistaakseni ihan kohtuullinen. Se alkaa toki olla jo vanha mutta ei perusfysiikassa ole kovin suuria muutoksia tapahtunut.
![]()
Alkeishiukkasten maailma Kvarkeista aikojen alkuun
Tekijä: Raitio Risto (toim.) – Kategoria: Matematiikka, fysiikka, kemiakirjapino.fi
Näin käsittäisin, eli neljästä perusvoimasta tämä koskisi myös painovoimaa.Eli kaikki välittäjähiukkaset joiden kantama on ääretön, ovat massattomia?
Miksi painovoima ei kulu, vaikka se (maapallon ollessa kyseessä) kiskoo koko ajan meitä (ja kaikkea muutakin) puoleensa?Näin käsittäisin, eli neljästä perusvoimasta tämä koskisi myös painovoimaa.
Painovoiman kvanttimekaaninen malli tosin lienee yhä työn alla. Onneksi se on niin heikko voima, että eipä sillä ole juurikaan käytännön merkitystä. Lähinnä joku akateeminen kuriositeetti.![]()
Miksi painovoima ei kulu, vaikka se (maapallon ollessa kyseessä) kiskoo koko ajan meitä (ja kaikkea muutakin) puoleensa?
Tekee julmetusti työtä siinä samalla (niin kuin me itse kukanenkin teemme nostessamme koipiamme ym.).
Eihän se jääkaapin ovessa möllöttävä magneettikaan kulu(sähkömagneettinen voima). Eikä vakaat atomiytimet hajoile satunaisesti itsekseen(vahva ydinvoima).
Sitten on toki myös se aspekti olemassa, että onko painovoima varsinaisesti voima ollenkaan, samassa mielessä kuin nämä kolme muuta(vahva ja heikko ydinvoima ja sähkömagneettinen voima) ja sille ei ole varsinaisesti kai löydetty välittäjähiukkasta(spekuloitu gravitoni), toisin kuin näille muille löytyy fotoni ja bosonit...
Niin, kvanttimekaanisessa maailmankuvassa on tosiaan pienenä kauneusvirheenä se, että painovoimalle ei oikein ole hyvää kvanttiteoriaa.Sitten on toki myös se aspekti olemassa, että onko painovoima varsinaisesti voima ollenkaan, samassa mielessä kuin nämä kolme muuta(vahva ja heikko ydinvoima ja sähkömagneettinen voima) ja sille ei ole varsinaisesti kai löydetty välittäjähiukkasta(spekuloitu gravitoni), toisin kuin näille muille löytyy fotoni ja bosonit...
Itseasiassa se magneetti kyllä "kuluu" ajan saatossa, ts. menettää voimakkuuttaan jatkuvasti vaikkkain hyvin hitaasti. Jos ei kuluisi, niin ikiliikkuja olisi mahdollinen.
"Ikiliikkuja on kuviteltu laite tai muu suljettu systeemi, joka kerran käynnistettynä pysyisi jatkuvasti käynnissä ilman, että siihen tarvitsisi tuoda mistään energiaa."Ikiliikkuja ei liity mitenkään siihen että laitteen pitäisi kestää ikuisesti
"Ikiliikkuja on kuviteltu laite tai muu suljettu systeemi, joka kerran käynnistettynä pysyisi jatkuvasti käynnissä ilman, että siihen tarvitsisi tuoda mistään energiaa."
Joo, ei nimenomaisesti laite, mutta jokin suljettu systeemi, joka pysyisi liikkeessä loputtomasti, ilman systeemin ulkopuolista energiaa. Magneetti, joka ei koskaan menettäisi voimakkuuttaan, mahdollistaisi tämän.
Eli sori vaan, kyllä se "mitenkään" liittyy tähän. Vai oliko sinulla jokin toinen määritelmä ikiliikkujalle?
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.