Välillä tulee mieleen, että pitäisi tehdä jokun anonyymi kyselytutkimus av- ja hifi-harrastajille. Kiinnostaisi tietää millainen korrelaatio on uskonnollisen vakaumuksen ja ns. "subjektiivisten hifistien" välillä. Tuo koko ajatusmalli on jotenkin niin samanlainen. "Eroja/Jumala on, koska minä uskon niin". Toki pienenä nyanssierona se, että itse vahvistimen olemassaolo voidaan varmentaa paljaalla silmällä.
Tuo subjektiivinen harrastustapa nyt ei sinällään ole väärin, kuten ei uskonnollisuuskaan, mutta siinä on nykypäivänä mielestäni vaan pari ongelmaa, jotka täälläkin on tuotu esiin.
1. Muutokset kuulijan ympäristössä vs. havainto. Sama setti kuulostaa keskellä työpäivää aika paljon huonommalta, kuin saunan jälkeen oluen kanssa. Samasta setistä voi saada ristiriitaiset kuuntelutulokset riippuen päivästä/mielentilasta/tähtien asennosta. Mikä on "oikea" havainto? Minkä pohjalta setin parantamista jatketaan?
2. Pätevät sokkotestit hävittävät vahvistinten väliset erot, jotka on koettu avoimessa kuuntelussa.
3. Kattavat testaukset laitteista. Mittaukset vievät tilan mystiikalta, kun laitteista saadaan objektiivista dataa.
Subjektiivinen harrastaminen edelleen hyvin hengissä, mutta selvästi ahtaammalla. Tässäkin keskustelussa on heitetty väitteitä kuten:
- Stereo-vahvistimissa on paremmat osat esiasteella
- Stereo-vahvistimissa on paremmat osat pääteasteella
- Stereo-vahvistimien äänenlaatu on parempi
Kaksi ensimmäistä voidaan kumota tutkimalla dataa, jonka pohjalta ei ole mitään selkeää paremmuusjärjestystä. Viimeinen on vain mielipide. Mielipiteitä saa, ja kuuluu, olla mutta niistä pitäisi pystyä keskustelemaan rakentavasti. Jos toisen ainoa argumentti omasta puolestaan on, että A on parempi kuin B, niin ei tuota keskusteluksi voi sanoa. Ihmiskunnan pimeinä aikoina ennen internetiä ja tietokoneita oli luotettavan datan kerääminen laitteista paljon vaikeampaa ja luotto jouduttiin ainakin osittain asettamaan valmistajien ilmoittamiin lukuihin. Skeptisyys moisia lukuja kohtaan on tervettä ja jos ainoa vertailutapa on kuunnella, niin kuuntelun arvo on silloin suuri. Nykypäivänä dataa on ilmaiseksi saatavilla tutkittavaksi riippumattomilta testaajilta. Testien mukaan suuri osa laitteista alkaa olla "läpinäkyviä", joten laitteiden valitsemisesta ei tarvitse tehdä itselleen niin vaikeaa. Sen kuin valitsee sen, jonka ominaisuudet miellyttävät, äänen pitäisi olla riittävän hyvä, jos teho riittää omaan käyttöön.
Mystiikan kuoleminen pois hifiharrastuksesta on pidemmällä aikavälillä positiivinen asia. Setitys ja synergia eivät (ainakaan asiayhteydessä av-vahvistimet+kaiuttimet) ole enää keskiössä, koska niiden ei tarvitse olla.
Olen itse aiemminkin heittänyt ajatuksen, että miltä näyttäisi "subjektiivisesti" tehty näytönohjain arvostelu. Näytönohjainkin vain mahdollistaa fyysisen (näkö-) kokemuksen. Kuuluisiko sen näytönohjaimen voittaa, josta arvostelija saa: a. Parhaan fiiliksen (vai) b. Joka suoriutuu kattavista mittauksista parhaiten. Oikein nostalginen arvostelija arvottaa Voodoon näytönohjaimen RTX3090 yläpuolelle ja kaikki ovat tyytyväisiä arvosteluun? Ei tuo subjektiivisuus ole tätä päivää enää muuallakaan tekniikassa.
Toi postattu linkki on kyllä jo niin väsynyttä ja itse koko sokkotestausperuste.
Miksi tuon postaaminen on väsynyttä? Pystytkö kumoamaan esitetyt tulokset? Onko metodeissa virhe?
Sitäkin olen pari kertaa jo kysellyt, että onko niitä eri laitteita tai vahvistimia kovinkaan moni edes kokeillut vai perustuuko tämä 'ei voi olla eroja tai se on rikki' hypoteesi vain yhden laitteen otantaan?
Minä testasin, mutta taisit juuri sinä lytätä havainnot, koska kaiuttimeni olivat liian helppo kuorma. Jos av-vahvistimen integroidun päätteen ja erillisen päätteen välille ei saa eroa avoimessa kuuntelussa, tutussa ympäristössä, niin missä se ero pitäisi löytää? Tuossa oli kaikki mahdolliset tekijät asetettu uusien päätteiden eduksi, mutta silti erot puuttuivat. Voin luvata, että aidosti toivoin niitä löytäväni, jotta avovaimo ei olisi päässyt kettuilemaan kalliista hankinnoista.
Tai sit jengi kuuntelee sellasta musaa missä ei äänenlaadulla ole mitään merkitystä. Örinähevissä sen äänenlaadun eron kuuleminen on huomattavasti hankalampaa kuin perinteisten testibiisien. Dire Straitsilla on hyviä biisejä, niissä erot tulee heti esiin.
Tässä vasta väsynyt argumentti. Kuuntelet väärää musiikkia... Kyllä sitä hyvin nauhoitettua "örinäheviäkin" on olemassa, jossa pitäisi kuulla erot "hyvän" ja "huonon" vahvistimen välillä. Ehkä sinun laitteistosi on vaan liian heikkotasoinen, että se ei "örinähevissä" pysy perässä?
Oikeasti siis hyviä pelejä, mutta rupeaa menemään vähän jo rahaa.
