Autovero poistuu vuonna 2024 ja paremmat veikkaukset

Ei taida olla helppoa ratakaisua tähän nollapäästö suunnitelmaan luvassa.

Autoveron poisto ei ole enää niin oleellista, koska nykyään ei paljoa autoveroa enää makseta, kun plug-in laitteilla CO2 certfiointi pieni ja tämän mukaan autovero minimaalinen. Jos uusia autoja halutaan liikenteeseen, niin kaikkia veroja alas jotta ihmisten ostovoima kasvaa. Vasemmistohallitus tekee nyt juuri päinvastoin.

Ajoneuvovero on todella hankala, koska autojen todelliset CO2 päästöt eivät todellakaan ole sitä mitä sinne tyypikilpeen on kaiverrettu ja ihmisten ajosuorite erillainen. On väärin laskuttaa iso vuosittainen maksu vain jos auto seisoo pihalla eikä siten saastuta lainkaan.

Iso vanha painava automaattivaihteinen auto, joka kuluttaa kaupungissa 20 litraa satkulle, meneekin maantiellä alta kympin, eli saman mitä uusi iso plugin-hybridi-SUV kuluttaa. Mutta siinä vanhassa "viralliset" CO2 päästöt ovat melkein 300grammaa kun hypirillä 30g.

CO2 pohjainen laskutus ei ole hybridiaikaudella lainkaan reilu, koska on niin monesti todettu että vaikka paperissa lukee kulutuksena ~1-2l/100km, niin akku tyhjänä maantiellä todellinen kulutus onkin 7-10.

Puhdas sähköautotekniikka sopii lähinnä kaupunkiin ja lyhyille matkoille. WLTP kulutus suosii sähköautoa koska siinä pyöritään paljon kaupungissa hidast ajoa. Sähköauto jolla WLTP +300km tyhjentää akun noin sadassa kilometrissä, kun lähdetään ajamaan moottoritienopeutta. Kiva mennä mökille kun lataat autoa neljä kertaa. Toivottavasti tulee jokin akkutekninen läpimurto että saadaan range ylös, mutta olen pessimistinen.

Tyhmää muuten puhua mistään nollapäästö liikenteestä, koska ei se sähkö synny tyhjästä. Tuulivoimalat maksaa julmetusti valmistaa ja pystyttää ja tuottavat vain minimaalisesti sähköä.
 
WLTP osalta jotkut ilmoittaa ne kolme eri tasoa. Esim. EV databasessa nuo näkyy autojen tiedossa niin osaa paremmin katsoa mikä on kulutus motarilla.
 
On kyllä melkoinen korotus jos tuo 30c litralta toteutuu.

“Hankalimman eli kolmannen vaiheen toimenpiteet hallitus jättää kuitenkin syksyyn.
Jos ensimmäisen ja toisen vaiheen toimenpiteet eivät näytä riittävän kasvihuonekaasujen puolittamiseen, hallitus lähtee valmistelemaan polttoaineiden päästökauppaa sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvaa liikenneveromallia.”

“Liikennealan Sadasta nollaan -tilaisuudessa Taloustutkimuksen tutkimusjohtajaPasi Holm arvioi, että virkamiesvalmistelun perusteella polttoaineveroja tultaisiin hallituskaudella nostamaan kokonaisuudessaan peräti 30 sentillä litralta.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/liikenteen-vaikeat-veropaatokset-vasta-syksylla/f64[…]AR3lPWFPiFkJ10YYHsLRc7LwPI0gusG29uUfFqw8uPgTmZG0tCQcem5j65Q
 
Kaikkein eniten ärsyttää ja vituttaa tässä autoilijoiden kurittamisessa, että asioista ei voida puhua niiden oikeilla nimillä. Poliitikot mainostavat tätä ympäristöarvoina ja esittävät että ovat siten pelastamassa maailmaa, mutta eipä paljoa kiinnosta puuttua lentämisen päästöihin:

Yhden Phuketin lennon päästöillä perhe autoilee yli 10 vuotta



Voitaisiin rehellisyyden nimissä alkaa verottamaan lentämistä samassa suhteessa kuin autolla ajamista.

Autolla bensa maksaa noin kympin tuottaa 10kg CO2 päästöjä (en huomio käyttömaksuja ja kiinteitä veroja).

Lento Thaimaahan tupruttaa siis 15 000-20 000 kg CO2 päästöt + muita kasvihuonekaasuja, jotka ovat moninkertaisesta haitallisempia yläilmakehässä kuin täällä maanpinnalla.

Jos autolla n. 1€ per CO2 kilogramma, niin samassa suhteessa lento Phukettiin pitäisi olla 15-20 tEUR. Siinä olisikin lomamatkalla hintaa ja miten luonto kiittäisi. Mutta eihän tämä tule tapahtumaan, koska vihreiden poliitikkoja täytyy päästä lentämään ja twiittamaan kuvia etelästä!
 
En tiedä millä laskurilla olet saanut lennoille tuollaiset määrät hiilidioksiidipäästöjä, sillä ainakin Finnairin laskuri näyttää vain noin neljäsosaa, eli alle 4500kg. Bensiiniä polttamalla samaan tulokseen päästään noin 1900 litralla, eli keskivertoautoilija huristelee sillä alle pari vuotta.

En silti ymmärrä, että miksi päästömaksujen korotukset eivät kohdistu tasavertaisesti, vaan etupäässä ne suunnataan työmatkoille, eli työssäkäyntiveroksi.

Toinen seikka onkin ilmastomuutos. Eikö sellainen ole ollut käynnissä niin kauan kuin kyseinen pallomme on avaruudessa pyörinyt ja kuka nyt yhtäkkiä on määrittänyt normaalin lämpötilan? Jos ilmastonmuutoksella kiellettäisiin rikastumasta, niin koko asia unohtuisi muutamassa vuodessa.
 
En silti ymmärrä, että miksi päästömaksujen korotukset eivät kohdistu tasavertaisesti, vaan etupäässä ne suunnataan työmatkoille, eli työssäkäyntiveroksi.

Noissa liikkumiseen liittyvissä "työssäkäyntiveroissa" on se ongelma, että ne kohdistuvat vain tiettyjen alojen työntekijöihin eikä kaikkiin tasaisesti. Eniten noi liikkumiseen kohdistetut "työssäkäyntiverot" tulevat iskemään aloille, joissa on heikot ammattiliitot, jotka eivät pysty työehtoihin neuvottelemaan korvauksia, jotka kattavat nousevat kulut. Työantajat eivät noita vapaaehtoisesti maksa vaan mielellään jättävät kulut työntekijöiden maksettavaksi jo kertaalleen verotetulla nettotuloilla sen sijaan, että maksaisivat verottomia kulukorvauksia nouseviin kuluihin.

Oma lukunsa näissä veroissa on vielä sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Suuret ikäpolvet saivat tehdä lähes kokotyöuransa huomattavasti pienemmillä veroilla. Eläkemaksut olivat suurellaikäluokalla vain 1/3 siitä mitä nuoriso saa maksaa työurallaan. Nuoret saavat siihen päälle maksaa liikkumisestaan enemmän veroja. Ilman näitä verojakin tilastojen mukaan uudet sukupolvet ovat jäämässä huomattavasti köyhemmiksi kuin aikaisemmat sukupolvet vaikka tätä järjestelmää on perusteltu sillä, että tämä takaa paremman elintason. On aika mahdoton yhtälö nuorisolle kerätä varallisuutta jos he saavat kantaa globalisaation kulut pätkätöinä, maksaa suurimmat verot ja maksut pätkätöistä.

Tulos on sitten tämä:


 
En tiedä millä laskurilla olet saanut lennoille tuollaiset määrät hiilidioksiidipäästöjä, sillä ainakin Finnairin laskuri näyttää vain noin neljäsosaa, eli alle 4500kg. Bensiiniä polttamalla samaan tulokseen päästään noin 1900 litralla, eli keskivertoautoilija huristelee sillä alle pari vuotta.

En silti ymmärrä, että miksi päästömaksujen korotukset eivät kohdistu tasavertaisesti, vaan etupäässä ne suunnataan työmatkoille, eli työssäkäyntiveroksi.

Toinen seikka onkin ilmastomuutos. Eikö sellainen ole ollut käynnissä niin kauan kuin kyseinen pallomme on avaruudessa pyörinyt ja kuka nyt yhtäkkiä on määrittänyt normaalin lämpötilan? Jos ilmastonmuutoksella kiellettäisiin rikastumasta, niin koko asia unohtuisi muutamassa vuodessa.
Olisiko tuo "nelihenkinen perhe", tms? 4x4500 = 18000 joka on tuossa "haarukassa".

Harvempi henkilöautokaan kulkee koko ajan yksi henkilö kyydissä - toki suomessa varmaan ison osan ajasta.

Mitä taas ilmastonmuutokseen tulee, niin kaipa tuo teollisen vallankumouksen jälkeen alkanut lämpötilan nousu ja sen kiihtyminen vielä viime vuosikymmeninä on aiheuttanut tämän "yhtäkkisen" reaktion?
 
Kaikkein eniten ärsyttää ja vituttaa tässä autoilijoiden kurittamisessa, että asioista ei voida puhua niiden oikeilla nimillä. Poliitikot mainostavat tätä ympäristöarvoina ja esittävät että ovat siten pelastamassa maailmaa, mutta eipä paljoa kiinnosta puuttua lentämisen päästöihin:

Yhden Phuketin lennon päästöillä perhe autoilee yli 10 vuotta



Voitaisiin rehellisyyden nimissä alkaa verottamaan lentämistä samassa suhteessa kuin autolla ajamista.

Autolla bensa maksaa noin kympin tuottaa 10kg CO2 päästöjä (en huomio käyttömaksuja ja kiinteitä veroja).

Lento Thaimaahan tupruttaa siis 15 000-20 000 kg CO2 päästöt + muita kasvihuonekaasuja, jotka ovat moninkertaisesta haitallisempia yläilmakehässä kuin täällä maanpinnalla.

Jos autolla n. 1€ per CO2 kilogramma, niin samassa suhteessa lento Phukettiin pitäisi olla 15-20 tEUR. Siinä olisikin lomamatkalla hintaa ja miten luonto kiittäisi. Mutta eihän tämä tule tapahtumaan, koska vihreiden poliitikkoja täytyy päästä lentämään ja twiittamaan kuvia etelästä!

Artikkelin linkkaama laskuri antaa lukemaksi 417kg. Kaiketi per henkilö? Vaikka siihen laitetaan matkustajamäärä.

Löysin ICAO:n ja Finnairin kalkulaattorit ja niistä tulee luvuiksi 2371.2kg ja 2173.36kg neljälle henkilölle. ICAO laskuri on round-trip mutta Finnairin laskurista se ei tule selväksi, voi olla yksi suunta.

Vaikka nuo luvut tuplataan niin ollaan kaukana artikkelin 15000kg:sta joten kyseenalaistan tuon artikkelin paikkaansapitävyyttä tässä kohtaa.
 
Olisiko tuo "nelihenkinen perhe", tms? 4x4500 = 18000 joka on tuossa "haarukassa".

Harvempi henkilöautokaan kulkee koko ajan yksi henkilö kyydissä - toki suomessa varmaan ison osan ajasta.

Mitä taas ilmastonmuutokseen tulee, niin kaipa tuo teollisen vallankumouksen jälkeen alkanut lämpötilan nousu ja sen kiihtyminen vielä viime vuosikymmeninä on aiheuttanut tämän "yhtäkkisen" reaktion?

Yhden henkilön yksi suunta mitä katsoin oli = n. 550kg
 
Ja kaikki tämä sekoilu promillen päästöjen takia koko maailmassa. Kannattaahan se palavaa taloa yrittää sammuttaa vesipyssyllä kun samaan aikaan sinne heitetään ämpärillä bensaa. Noh tyhmä kansa ja jne.
 
Ja kaikki tämä sekoilu promillen päästöjen takia koko maailmassa. Kannattaahan se palavaa taloa yrittää sammuttaa vesipyssyllä kun samaan aikaan sinne heitetään ämpärillä bensaa. Noh tyhmä kansa ja jne.

Suomen täytyy jostain käsittämättömästä syystä näyttää esimerkkiä. Tosiaan, aasiassa tulee parissa minuutissa yhtä paljon päästöjä kuin Suomen tieliikenteessä vuodessa, joten totta tosiaan ihmetyttää tämä autoilun vainoaminen. Aika vaikeaksi menee ihmisen elämä jos kaupungissa ei ole varaa asua ja julkinen ei kulje taajamassa, eikä ole varaa pitää autoa... 2-T skoottereihinko sitä olisi siirryttävä, ainakin aasian esimerkin mukaan eivät taida ilmanlaatua ainakaan parantaa...
 
Helsingin kaupungin ilmanlaatu on lähes täysin kiinni niistä vekkaimista jotka ovat Helsingissä eivätkä Aasiassa. Suomalaisen henkilön CO2 päästöt ovat suuremmat kuin aasialaisen henkilön. Suomi on mukana EU kanssa laskemassa CO2 päästöjä ja olisiko EU sitten riittävän suuri osuus maailman päästöistä? Vai olisiko se niin että EU pitää laskea päästöjä mutta suomen ei tarvitse. Omat henkilökohtaisen CO2 päästöt ovat murto osa suomen CO2 päästöistä. Minun päästöni on ainakin alle miljoonas osa suomen CO2 päästöistä, siksi minun CO2 päästöillä ei ole merkitystä koska suomessa on ihan helvetisti CO2 päästöjä ja ei minun toimet siihen vaikuta millää tasoa.
 
Helsingin kaupungin ilmanlaatu on lähes täysin kiinni niistä vekkaimista jotka ovat Helsingissä eivätkä Aasiassa. Suomalaisen henkilön CO2 päästöt ovat suuremmat kuin aasialaisen henkilön. Suomi on mukana EU kanssa laskemassa CO2 päästöjä ja olisiko EU sitten riittävän suuri osuus maailman päästöistä? Vai olisiko se niin että EU pitää laskea päästöjä mutta suomen ei tarvitse. Omat henkilökohtaisen CO2 päästöt ovat murto osa suomen CO2 päästöistä. Minun päästöni on ainakin alle miljoonas osa suomen CO2 päästöistä, siksi minun CO2 päästöillä ei ole merkitystä koska suomessa on ihan helvetisti CO2 päästöjä ja ei minun toimet siihen vaikuta millää tasoa.
CO2 päästöt ilmanlaatua ja kissat koiria
Ja niistä CO2 päästöistäkin kannattaa miettiä sitä suhteutusta siihen kehityssuuntaan nähden
Euroopassa esimerkiksi CO2-päästöt ovat alemmalla tasolla kuin 1950-luvulla, vaikka ihmisten lukumäärä, autojen määrä ja elintaso on jotain aivan muuta kuin silloin. Mutta kun mikään ei koskaan riitä CO2-psykooseissa
World_fossil_carbon_dioxide_emissions_six_top_countries_and_confederations.png
 
Teollisuus on siirtynyt Kiinaan. Esim televisioden ja kännyköiden tuotannon CO2 on kiinassa mutta käyttäjät euroopassa.
 
Suomalaisen henkilön CO2 päästöt ovat suuremmat kuin aasialaisen henkilön.

Itselläni aina särähtää korvaan tuo, kuinka suomalaisen CO2 päästöt ovat suuremmat, kuin jonkun muun maalaisen. Tai kuinka tarvittaisiin neljä maapalloa, jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset. Jostain syystä hirveän monella on semmoinen käsitys, että ylikansoittuminen on ok, mutta harvaan asutussa maassa ei ole ok elää "leveästi".

Olisiko tilanne jotenkin parempi, jos meitä olisikin 15 miljoonaa ja päästöt henkeä kohden kolmannes nykyisestä? Jos joka maan väestöntiheys olisi sama kuin Suomessa, riittäisi yksi maapallo kattamaan suomalaiset elintavat.

Entä miksi suomalaisen päästöt ovat niin paljon isommat, kuin vaikka intialaisen? 1. Meillä pitää 3/4 vuodesta lämmittää taloja. 2. Meillä on pidempi matka palveluihin (koska vähemmän ihmisiä, vähemmän keskittymiä). 3. Joukkoliikenteestäkin tulee enemmän päästöjä per henki, kun bussissa istuu 5 eikä 50 henkilöä. 4. Suomessa samassa taloudessa asuu keskimäärin kaksi henkeä, Intiassa viisi. 5. Ilmaston takia iso osa hedelmistä ja vihanneksista tuodaan ulkomailta.

Tottakai on selvää, että meillä eletään leveämmin ja kulutetaan enemmän. Väitän kuitenkin vahvalla mutulla, että kehitysmaissa päästöt per henki ovat alhaiset "keinotekoisesti". Eli siksi, ettei resurssit riitä. Ei siksi, että siellä elettäisiin ekologisesti. Jos resurssit on vajaat, niin käyttäjien lisääntyessä resurssien käyttö ei kasva, vaan niitä riittää vaan vähemmän jokaiselle. 60% maailman meriin päätyvästä muoviroskasta tulee viidestä Kaakkois-Aasian maasta, missä ihmisten hiilijalanjälki on pieni.

Kaikki tämä saa itselleni ainakin vaan fiiliksen, että me joudutaan luopumaan omasta elämänlaadusta siksi, että muualla maailmassa kulutus kasvaa ihmisten lisääntyessä.
 
Viimeksi muokattu:
Teollisuus on siirtynyt Kiinaan. Esim televisioden ja kännyköiden tuotannon CO2 on kiinassa mutta käyttäjät euroopassa.

Vaikka tämäkään ei liity autoiluun, niin paperi- ja metalliteollisuuden päästöt ovat kotomaassa suhteellisen suuret ja käyttäjät ovat muualla.
Voidaanko nyt hyvällä omallatunnolla elää hieman leveämmin vai jätetäänkö mökit lämmittämättä?
 
Ja tähän kakun päälle kun vielä muistetaan, että Suomen pinta-alasta 75% on metsää. Metsä sitoo vuodessa 3,7 tonnia CO2:sta per hehtaari. Nopealla laskutoimituksella Suomen metsät sitovat hiilidioksia siis:

330 000km^2 * 0,75 *370t CO2 = 91 600 000 tonnia vuosittain.

Suomalaisten päästöt vuosittain ovat: 5600000 * 10t = 56 000 000 tonnia.

Mehän suorastaan puhdistetaan maailmaa :)
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Niinhän se on, että muut paskantaa, ja heikommat osapuolet kuten Suomi saavat kärsiä/siivota jäljet/toimia maksavan artistin roolissa. Ei kannata olla pieni ja syrjäinen maa tällä maapallolla. Toki olisi kiva, jos poliitikot pitäisivät kuitenkin vähän paremmin maan ja kansan eduista huolta.

Esim. kiina+intia väkilukuun verrattuna suomessa asuu 0,2% väestöstä... 5,5mil vs 2800 milj.
 
Ihan sairas ajatus, että paskan palvelun parantamisen sijaan pitää alkaa rajoittamaan kilpailevia vaihtoehtoja, että saadaan ihmiset käyttämään sitä paskaa palvelua. Ruuhkauttaminen ihan ensialkuun kuulostaa siltä, että sen jäljelle jäävän liikenteen päästöt tulevat nousemaan. Ja hyvinvointi yhteiskunnassa nousee, kun kansalaiset käyttävät paikasta toiseen siirtymiseen 10 tuntia viikossa enemmän.

Nyt ollaan menossa niin perse edellä puuhun, kuin vain voi. Itse istun edelleen mieluummin tunnin yksin autossa, kuin täpötäydessä julkisen liikenteen kulkuneuvossa. Ihan vaikka periaatteesta. Kun vielä ajan sähköllä, niin ei kauheasti pistä sydämessä.


Pitää ymmärtää, että hallintoalamaisen mahdollisuus liikkua ylipäätään on huono asia nykyisille hallitsijoille. Se on vapautta, joka estää heitä varastamasta kaikkia rahoja. Mutta äänestäkää vain jatkossakin demareita ja vassareita hallitukseen. Saatte mitä tilaatte.

Ratkaisu ei missään nimessä myöskään voi olla kysynnän kasvattamista laadun parantamisen kautta, sillä eihän sillä saada kaikille yhtä kurjaa.
 
Itse olen sitä mieltä että meidän täytyisi keskittyä vähentämään paikallispäästöjä jota ihmiset joutuu hengittämään ja joilla on oikeasti haittavaikutus terveyteen. Näihin vaikuttaa suurimmalta osin liikenteen ajoneuvot. Sen sijaan että keskitytään CO2 päästöihin, pitäisi miettiä hiukkaspäästöjä, typen oksideja, hiilivetyjä yms. Sama ratkaisu siihen on että poistetaan polttomoottorit liikenteestä, mutta syy on eri ja vaikutus on heti huomattavissa.

Täytyy meidän oma osa tehdä myös CO2 päästöjen osalta, jos kaikki miettii että "ei meidän päästöt mitään vaikuta" niin mikään ei tule ikinä muuttumaan. Mutta sekin on tosiasia että me yksin ei ilmastonmuutosta pysäytetä. Mutta ihmisten terveyteen me voimme vaikuttaa.
 
Hiukkaspäästöjä tulee pääasiassa tulisijoista, suorasuihkutusbensa-autoista ja diisseleistä. Perus imusarjaruiskubensa-autot katalysaattorilla varustettuna ovat kaikista vähiten hengitysilmalle haitallinen pl. sähköautot. Marginaalikamasta kuten etanoli en osaa sanoa, kai sekin on normi imusarjaruiskutteisena ihan ok.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Hiukkaspäästöjä tulee pääasiassa tulisijoista, suorasuihkutusbensa-autoista ja diisseleistä. Perus imusarjaruiskubensa-autot katalysaattorilla varustettuna ovat kaikista vähiten hengitysilmalle haitallinen pl. sähköautot. Marginaalikamasta kuten etanoli en osaa sanoa, kai sekin on normi imusarjaruiskutteisena ihan ok.

Juurikin tästä syystä suoraruiskullisissa bensa-autoissakin on hiukkassuodatin on käytännössä pakollinen ollut jo vuodesta 2017 lähtien. Diesel-autoissahan noita on ollut jo iät ja ajat.
 
Itse olen sitä mieltä että meidän täytyisi keskittyä vähentämään paikallispäästöjä jota ihmiset joutuu hengittämään ja joilla on oikeasti haittavaikutus terveyteen. Näihin vaikuttaa suurimmalta osin liikenteen ajoneuvot. Sen sijaan että keskitytään CO2 päästöihin, pitäisi miettiä hiukkaspäästöjä, typen oksideja, hiilivetyjä yms. Sama ratkaisu siihen on että poistetaan polttomoottorit liikenteestä, mutta syy on eri ja vaikutus on heti huomattavissa.

Täytyy meidän oma osa tehdä myös CO2 päästöjen osalta, jos kaikki miettii että "ei meidän päästöt mitään vaikuta" niin mikään ei tule ikinä muuttumaan. Mutta sekin on tosiasia että me yksin ei ilmastonmuutosta pysäytetä. Mutta ihmisten terveyteen me voimme vaikuttaa.
Toki pitää, mutta tällä hetkellä ilmapiiri ajoneuvokeskusteluissa on se, että yksityisautoilu pitää lopettaa kokonaan, koska se on saatanasta.

Itse hommasin ladattavan hybridin, koska teki pahaa ajatella miten paljon entinen auto vei bensaa, vaikka olikin uusinta tekniikkaa edustava pieni bensaturbo. 7-8l/100km pari vuotiaalle kompaktille autolle ei ole mun mielestä hyväksyttävää. Hankintahinta hybridille oli korkeampi, mutta nyt "polttoainekustannukset" on ihan olemattomat, autolla on kiva ajaa ja paikalliset päästöt vähentyivät ainakin minun osalta. Jotain kertonee edellisestä autosta se, että nykyisellä hybridillä voi vaikka ladata akkuja polttomoottorilla, ja kulutus jää samalle tasolle. Tehoa on kuitenkin lähes tuplat. Hybriditilassa matka-ajossa pääsee noin 5 litraan, ja päivittäiset ajot sitten sähköllä.
 
Ja tähän kakun päälle kun vielä muistetaan, että Suomen pinta-alasta 75% on metsää. Metsä sitoo vuodessa 3,7 tonnia CO2:sta per hehtaari. Nopealla laskutoimituksella Suomen metsät sitovat hiilidioksia siis:

330 000km^2 * 0,75 *370t CO2 = 91 600 000 tonnia vuosittain.

Suomalaisten päästöt vuosittain ovat: 5600000 * 10t = 56 000 000 tonnia.

Mehän suorastaan puhdistetaan maailmaa :)
Jos paikkansa tämä pitää, niin metsät sitovat vielä enemmän

"Granholmin mukaan eri tonnimääriä vilisevässä keskustelussa on syytä pitää mittakaava ja suunta mielessä.

– Joka vuosi Suomen metsät sitovat 250 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, kun Suomen kokonaispäästöt ovat noin 60 miljoonaa tonnia eli metsät sitovat nelinkertaisesti kaikki päästöt."

 
Itse olen sitä mieltä että meidän täytyisi keskittyä vähentämään paikallispäästöjä jota ihmiset joutuu hengittämään ja joilla on oikeasti haittavaikutus terveyteen. Näihin vaikuttaa suurimmalta osin liikenteen ajoneuvot. Sen sijaan että keskitytään CO2 päästöihin, pitäisi miettiä hiukkaspäästöjä, typen oksideja, hiilivetyjä yms. Sama ratkaisu siihen on että poistetaan polttomoottorit liikenteestä, mutta syy on eri ja vaikutus on heti huomattavissa.

Täytyy meidän oma osa tehdä myös CO2 päästöjen osalta, jos kaikki miettii että "ei meidän päästöt mitään vaikuta" niin mikään ei tule ikinä muuttumaan. Mutta sekin on tosiasia että me yksin ei ilmastonmuutosta pysäytetä. Mutta ihmisten terveyteen me voimme vaikuttaa.

Ainoa ongelma että nämä paikallispäästö jutut ovat pieni ongelma vain suomen isoimmissa kaupungeissa ei muualla. Mutta taas rangastaisiin niitäkin ketkä asuvat keskellä ei mitään.
Ja näkeehän sen että politiikot ketkä näistä päättää asuvat itse isoissa kaupungeissa eikä ne tiedä tai niitä ei kiinnosta mitä niiden ulkopuolella tapahtuu.

Mitä tulee polttimoottori autoihin niin nytkin jonkun takia bensa hydridit ovat hyvä ja dieselit paha. Vaikka euro 6 dieselit ovat puhtaampia kuin bensa autot ja kuluttavat polttoainetta vähemmän kuin bensa ja hydridi vehkeet.
Diesel vihan takia dieselit ovat melkein kokonaan kadonneet jo pikkuautoista, vaikka pikku diesel kone sopii hienosti pikkuautoihinkin.
Mutta käyttövoima vero ensinnäkin pitäisi poistaa dieseleiltä kun kerran polttoaine veroa kasvatetaan ja sehän pitäisi lätkästä sähköautoille kun niistähän ei tule mitään verokertymää valtiolle. Toki niissä on jo nyt se mutta se on todella pieni.
Myöskään en ymmärrä miksi lataushydrideistä pitää käyttövoimaveroa maksella vaikka bensasta sä maksat jo veroa.

En ymmärrä muutenkaan miksi valtio haluaa tätä keskeneräistä ja kallista hypridi ja sähköauto tekniikkaan kansalle ostattaa (sama kun viimeksi digi-tv:n kanssa 2000-luvun alussa), kun edelleen se vety on se tulevaisuus ja tojoltahan on jo tulossa ensimmäinen vety auto myyntiin (ei sekään kyllä mikään edullinen kansan auto ole).

Ja siksi minusta hypridi autot ovat vieläpä surkeampi ratkaisu kuin puhdas sähköauto. Kun sinulla on sitten autossa vieläkin enemmän hajoavaa tekniikkaa. Ja sitten kun nuo ovat niin mahtavasti tehty että kun toinen voimanlähde hajoaa, kuten se sikakallis akku lahoaa niin et voi sitä autoa käyttää pelkällä poltomoottorilla.
Eli hypridit ja sähköautot ovat ekalle omistajalle kivoja leluja, mutta kun suomessa autojen keski-ikä on 12+ vuotta. Niin nuo ovat romuttamolla paljon ennen sitä kun ei vaan kannata niitä alkaa korjaamaan. Eli ne eivät koskaan tule niille saataville kellä ei ole autoon sijoittaa kuin vaikka 1000 - 5000€.
Että hypridi ja sähköautot ovat kuin älyluurit eli edustavat kaikkea muuta kuin kestävää kehitystä.

Ja mitä tulee ruuhkamaksuihin niin ottakoot ne pääkaupungiseudulle käyttöön, niin saahaanpa muuttuliikenne pois päin sieltä (firmat + työläiset) ja sinne jää asumaan vaan ne poliitikot ym. viherhippiäiset.
Kun itse käyn about kerran vuoteen hesassa lapsia viemässä linnanmäelle, että oikein hyvin voin jättää senkin tekemättä, että kuihtukoot koko hesan seutu minun puolestani.
Ei ne poliitikot muuten usko niiden tyhmien juttujen vaikutusta ennen kuin ne itse näkevät sen katukuvassa.
 
Vaikka euro 6 dieselit ovat puhtaampia kuin bensa autot ja kuluttavat polttoainetta vähemmän kuin bensa ja hydridi vehkeet.
Tällä väitteelle kun saisit vielä jonkun lähteen. Paikallispäästöjen osalta ongelma on kaupungeissa, joissa olisi parempi ajaa muulla kuin dieselillä.

Ja mitä tulee ruuhkamaksuihin niin ottakoot ne pääkaupungiseudulle käyttöön, niin saahaanpa muuttuliikenne pois päin sieltä (firmat + työläiset) ja sinne jää asumaan vaan ne poliitikot ym. viherhippiäiset.
Mielestäni ruuhkamaksuille ei ole tarvetta ennen kuin jossain päin on ruuhkia. Toistaiseksi sellaisia ei Suomessa näkynyt.
Jos taas ajamisesta pitäisi alkaa maksaa vielä lisäveroa kilometrimaksun nimikkeellä, niin kaikkien pitäisi olla tasa-arvoisia. Miksi pääkaupunkiseudulla, jossa on keskimäärin pisimmät työmatkat, pitäisi vielä alkaa maksamaan vielä maalaisten ajelut, kuten eräs ministeri ehdotti.
 
Tällä väitteelle kun saisit vielä jonkun lähteen. Paikallispäästöjen osalta ongelma on kaupungeissa, joissa olisi parempi ajaa muulla kuin dieselillä.


Mielestäni ruuhkamaksuille ei ole tarvetta ennen kuin jossain päin on ruuhkia. Toistaiseksi sellaisia ei Suomessa näkynyt.
Jos taas ajamisesta pitäisi alkaa maksaa vielä lisäveroa kilometrimaksun nimikkeellä, niin kaikkien pitäisi olla tasa-arvoisia. Miksi pääkaupunkiseudulla, jossa on keskimäärin pisimmät työmatkat, pitäisi vielä alkaa maksamaan vielä maalaisten ajelut, kuten eräs ministeri ehdotti.


En tiedä mikä ihme siinä on, että ihmiset haluavat itse määrittää koska jossakin pitää käyttää ruuhkamaksuja ruuhkien pienentämiseen ja koska ei.

Asia kuuluisi kaupungille/kunnalle itselleen. Laissa tulisi määrätä:

Ruuhkamaksuja saa käyttää vain siihen mihin ne vaikuttaa, eli ruuhkiin.
Hinnan oltava dynaaminen ruuhkan mukana, ruuhkattomalla tiellä (ei tyhjä) hinnan oltava 0.
Ja kaupunki, kunta päättää käyttääkö vaiko ei.

Ruuhkamaksuista pitäisi siis olla ns. raamit laissa jonka mukaan niitä voidaan käyttää.
 
Olin Hervannassa kävelyllä ja katselin paikallista autokantaa. Aika utopiassa pitää kyllä elää jos hallitus kuvittelee että vuonna 2030 on päästöt puolitettu ja sekin autoparkki on uudistunut niin, että vähintään puolet on sähköautoja tai edes plugin-hybrideitä. Sellaisia 15-20v autoja rivi täynnä, vuoteen 2030 ei ole kuin 9v aikaa, joten melkoinen haaste on kyllä edessä.
 
Helsingin kaupungin ilmanlaatu on lähes täysin kiinni niistä vekkaimista jotka ovat Helsingissä eivätkä Aasiassa. Suomalaisen henkilön CO2 päästöt ovat suuremmat kuin aasialaisen henkilön.
Co2 päästöt eivät suoranaisesti vaikuta kaupunki-ilmanlaatuun. Itseasiassa co2 päästöjä olisi hyvin helppo alentaa, jos siitä kaupunki-ilanlaadusta ei tarvitsisi välittää.

Kaupunki-ilmaan vaikuttaa eniten pienhiukkaspäästöt joita tietysti voidaan tuottaa myös co2 päästöjen ohella, mutta käytännössä iso osa pienhiukkasista ei ole seurausta hiilipohjaisen materian poltosta.

Samalla pitää muistaa että kaupungeissa ei ole ikinä ollut niin vähän saasteita kuin nykyään.
 
Toki pitää, mutta tällä hetkellä ilmapiiri ajoneuvokeskusteluissa on se, että yksityisautoilu pitää lopettaa kokonaan, koska se on saatanasta.

Itse olen nähnyt vain fanaatikkojen väittävän näin. Mitä tuota 2045 ehdotustakin luin niin en nähnyt mitään tuon kaltaista tekstiä. Vaikka jotkut niin väittävät


Ainoa ongelma että nämä paikallispäästö jutut ovat pieni ongelma vain suomen isoimmissa kaupungeissa ei muualla. Mutta taas rangastaisiin niitäkin ketkä asuvat keskellä ei mitään.
Ja näkeehän sen että politiikot ketkä näistä päättää asuvat itse isoissa kaupungeissa eikä ne tiedä tai niitä ei kiinnosta mitä niiden ulkopuolella tapahtuu.

Mitä tulee polttimoottori autoihin niin nytkin jonkun takia bensa hydridit ovat hyvä ja dieselit paha. Vaikka euro 6 dieselit ovat puhtaampia kuin bensa autot ja kuluttavat polttoainetta vähemmän kuin bensa ja hydridi vehkeet.
Diesel vihan takia dieselit ovat melkein kokonaan kadonneet jo pikkuautoista, vaikka pikku diesel kone sopii hienosti pikkuautoihinkin.
Mutta käyttövoima vero ensinnäkin pitäisi poistaa dieseleiltä kun kerran polttoaine veroa kasvatetaan ja sehän pitäisi lätkästä sähköautoille kun niistähän ei tule mitään verokertymää valtiolle. Toki niissä on jo nyt se mutta se on todella pieni.
Myöskään en ymmärrä miksi lataushydrideistä pitää käyttövoimaveroa maksella vaikka bensasta sä maksat jo veroa.

En ymmärrä muutenkaan miksi valtio haluaa tätä keskeneräistä ja kallista hypridi ja sähköauto tekniikkaan kansalle ostattaa (sama kun viimeksi digi-tv:n kanssa 2000-luvun alussa), kun edelleen se vety on se tulevaisuus ja tojoltahan on jo tulossa ensimmäinen vety auto myyntiin (ei sekään kyllä mikään edullinen kansan auto ole).

Ja siksi minusta hypridi autot ovat vieläpä surkeampi ratkaisu kuin puhdas sähköauto. Kun sinulla on sitten autossa vieläkin enemmän hajoavaa tekniikkaa. Ja sitten kun nuo ovat niin mahtavasti tehty että kun toinen voimanlähde hajoaa, kuten se sikakallis akku lahoaa niin et voi sitä autoa käyttää pelkällä poltomoottorilla.
Eli hypridit ja sähköautot ovat ekalle omistajalle kivoja leluja, mutta kun suomessa autojen keski-ikä on 12+ vuotta. Niin nuo ovat romuttamolla paljon ennen sitä kun ei vaan kannata niitä alkaa korjaamaan. Eli ne eivät koskaan tule niille saataville kellä ei ole autoon sijoittaa kuin vaikka 1000 - 5000€.
Että hypridi ja sähköautot ovat kuin älyluurit eli edustavat kaikkea muuta kuin kestävää kehitystä.

Ja mitä tulee ruuhkamaksuihin niin ottakoot ne pääkaupungiseudulle käyttöön, niin saahaanpa muuttuliikenne pois päin sieltä (firmat + työläiset) ja sinne jää asumaan vaan ne poliitikot ym. viherhippiäiset.
Kun itse käyn about kerran vuoteen hesassa lapsia viemässä linnanmäelle, että oikein hyvin voin jättää senkin tekemättä, että kuihtukoot koko hesan seutu minun puolestani.
Ei ne poliitikot muuten usko niiden tyhmien juttujen vaikutusta ennen kuin ne itse näkevät sen katukuvassa.


Itsekin asun haja-asutusalueella ja kyllä se täälläkin vituttaa kun joutuu lenkillä haistelemaan pakokaasuja.

Lataushybrideissä on käyttövoimavero sen takia että oletuksena ajat enimmäkseen sähköllä. Polttoainetta kuluu silti ja siksi maksettava vero jää alle täyssähköauton veron.

Loput tuosta olikin aikamoista mutuilua. Hinnat laskee jatkuvasti joten esim. akutkin tulevat olemaan vaihdettavissa hyvään hintaan. Leafiin saa jo vapailta markkinoilta jopa isompaa kapasiteettia jos haluaa päivittää. Vanhoja Toyota Priuksiakin korjataan, youtubesta löytyy ohjeet miten korjataan akku. En ymmärrä että ketä sellaisella haluaa ajaa, mutta pointti on että ei niitä ihan niin helpolla romuteta. Sitten joku täyssähkö missä on kuitenkin enemmän tehoa ja ominaisuuksia niin todellakin halutaan pitää tien päällä. Ei se siihen kaadu.

Ei kannata toljottaa vaan omaa napaa, jos katsoo ympärille niin näkisi mihin suuntaan ollaan menossa ja mitä mahdollisuuksia on olemassa. Itse en ainakaan halua juntata samassa pisteessä loppuelämää
 
Tällä väitteelle kun saisit vielä jonkun lähteen. Paikallispäästöjen osalta ongelma on kaupungeissa, joissa olisi parempi ajaa muulla kuin dieselillä.
Jos puhtaasti päästöjä katsotaan, niin eikö EURO 6 dieseleillä ole:
- puolet pienempi CO maksimi (0,5 vs 1)
- hieman isompi NOx maksimi (0,002 enemmän kuin bensoissa)
(Partikkeliarvot lienee samat nykyään - vanhemmissa bensa-suorasuihkuissahan nuo olivat ongelma kun taas dieseleissä niitä on rajoitettu jo 15 vuotta.)

Ympäristön lämpenemisen kannalta dieselit ovat siis parempia, ihmisten kannalta ehkä ei?
 
Siitä että euro 6 dieselit ovat puhtaampia kuin bensat, niin en muista mistä alunperin siitä kuulin.
Mutta tässä pari juttua mitä löysin:


 
Viimeksi muokattu:
Tosielämässä tilanne ei ole ihan yhtä ruusuinen: Test results confirm: Only 10% of Euro 6 cars meet emission limit in real-world driving conditions | International Council on Clean Transportation

Näissäkään testeissä on tuskin huomioitu puhdistuspoltonaikaisia päästöjä, jotka ovat todennäköisesti hyvinkin suuret (ainakin hajusta päätellen). Jostain syystä oikein mistään ei tahdo löytyä tietoa tästä.
Ja mikäs oli hybridien tosiasialliset päästöt? :rofl:
 
Itse hommasin ladattavan hybridin, koska teki pahaa ajatella miten paljon entinen auto vei bensaa, vaikka olikin uusinta tekniikkaa edustava pieni bensaturbo. 7-8l/100km pari vuotiaalle kompaktille autolle ei ole mun mielestä hyväksyttävää. Hankintahinta hybridille oli korkeampi, mutta nyt "polttoainekustannukset" on ihan olemattomat, autolla on kiva ajaa ja paikalliset päästöt vähentyivät ainakin minun osalta. Jotain kertonee edellisestä autosta se, että nykyisellä hybridillä voi vaikka ladata akkuja polttomoottorilla, ja kulutus jää samalle tasolle. Tehoa on kuitenkin lähes tuplat. Hybriditilassa matka-ajossa pääsee noin 5 litraan, ja päivittäiset ajot sitten sähköllä.

Minun 2006 vuosimallinen antiikkinen ei-turbo kompakti bensa-auto vie matka-ajossa noin 5,2l/100km. Kun vielä tätä matka-ajoa on valta-osa (keskikulutus 5,5-5,8l/100km), ja kilometrejä tulee vähän, niin aika kauan saisin ajella tuollaisella uudella "ympäristöystävällisellä" plugarilla, jotta sen valmistuspäästöt tulisi katettua. Puhumattakaan tietenkään siitä, että auton kiinteät kulut (vakuutus, huolto, pääoma jne.) yli tuplaantuisivat. Järjellä tämän vaihtamista ei siis pysty millään perustelemaan.
 
Minun 2006 vuosimallinen antiikkinen ei-turbo kompakti bensa-auto vie matka-ajossa noin 5,2l/100km. Kun vielä tätä matka-ajoa on valta-osa (keskikulutus 5,5-5,8l/100km), ja kilometrejä tulee vähän, niin aika kauan saisin ajella tuollaisella uudella "ympäristöystävällisellä" plugarilla, jotta sen valmistuspäästöt tulisi katettua. Puhumattakaan tietenkään siitä, että auton kiinteät kulut (vakuutus, huolto, pääoma jne.) yli tuplaantuisivat. Järjellä tämän vaihtamista ei siis pysty millään perustelemaan.
Ihan sama mihin vaihtaisit, niin saisit kauan ajaa ennen kuin uuden ostaminen vanhan toimivan tilalle olisi ympäristöteko. Jos taas vaihto olisi edessä joka tapauksessa, niin hybridin valmistuspäästöt säästää pelkällä polttomoottorilla kulkevaan verrattuna hyvin nopeastikin.
 
Kaikista pahinta tässä touhussa on todellisuuden kannalta se, että uskotaan näihin valmistajan ilmoittamiin päästöihin. Keskiverto-ajossa voi olla 3-4 kertaiset päästöt. Esim: Plug-in hybrids are a 'wolf in sheep's clothing'.

Tämän perusteella sitten rummutetaan tällaiset hienot ilmastoautot. Kyllä maailma pelastuu, kun kaikki ostavat uudet autot. Nämä ovat pääosin valmistajille pelkkää verokikkailua, tietysti ostaja hyötyy pienemmistä veroista myös. Panamera 560hv, ~50g/km ja 2,2l/100km. Muutamien kymmenien kilometrien sähkökantama, ja sitä säästeliäästi käyttäen kulutus silti maantiellä erään testin mukaan pienimmillään joku 5-6l/100km. Akkujen loputtua yli 8l/100km. Okei, kaikki tietävät, että nuo jopa uuden mallin mukaiset kulutuslukemat on lähes kaikissa arkitilanteissa mahdotonta saavuttaa, mutta minkä takia auto pääsee silti 50g/km päästöillä läpi koko elinkaarensa ajan, vaikka todellisuus voi olla lähemmäs 200g/km? Ja kuluttajat kaasuttelevat entistäkin enemmän, kun nyt on tullut tehtyä ilmastoteko.

Toki voi olla käyttötilanteita, joissa sähköllä on suurempi osuus, eikä se nyt mitenkään huono asia ole ostaa hybridiauto. Valtion tasolla näistä on kuitenkin ihan turha odottaa jotain pelastajaa, vaikka siihen kuitenkin mennään. Kaikille pakotetaan vähäpäästöinen auto, jota se ei oikeasti kuitenkaan sitten välttämättä ole. Kaikki valmistuskustannukset ja akkujen tuomat lisät mukaan luettuna tuskin kovin äkkiä päästään edes omilleen jos vanhan toimivan auton vaihtaa, jos pelkät päästöt on mielessä.
 
Ihan sama mihin vaihtaisit, niin saisit kauan ajaa ennen kuin uuden ostaminen vanhan toimivan tilalle olisi ympäristöteko. Jos taas vaihto olisi edessä joka tapauksessa, niin hybridin valmistuspäästöt säästää pelkällä polttomoottorilla kulkevaan verrattuna hyvin nopeastikin.

Jos hiilidioksidista puhutaan niin keskimäärin akun valmistuksesta tulee noin 100kgCO2/kWh. Jos otetaan kompakti sähköauto esim. e-up/mii/e-citigo jossa on 36.8kWh akusto, saadaan akun valmistuksesta 3680 kiloa CO2. Itse auton valmistuspäästöjä on vaikea löytää, joten tuplataan tuo akun päästömäärä eli 7360 kiloa

2006 Polo päästää ~138gCO2/km tosin tuo on NEDC mukaan joka on WLTP:hen verrattuna hieman alakanttiin. Mutta mennään sillä.

Tässä jätetään huomioimatta siis Polon valmistuspäästöt täysin, oletetaan että se ostetaan käytettynä.

Suomessa sähköntuotannon päästöt ovat noin 141 kg CO2/MWh. Tuo on toki pienempi kuin kulutetun sähkön päästöt, joku 10-20% siihen voisi varmaan lisätä niin ollaan aika lähellä, kun otetaan huomioon verkon häviöt ja lataushäviöt. Fortumin julkiset pisteet takaavat uusiutuvaa energiaa ja kotiinkin saa samanlaisia sopimuksia jolloin päästöt ovat erittäin pienet. Mutta tuplataan tuo keskiarvoluku varmuuden vuoksi, ettei kenelläkään ole sanomista vaikka heidän sähkö tulisi suoraan hiilivoimalan generaattorista.

Eli kompaktin sähköauton päästöt per ajokilometri tuolla likaisella sähköllä on 0.15kWh per km * 282gCO2/kWh = 42.3gCO2/km

Reiluuden vuoksi katsotaan paljonko bensiini tuottaa päästöjä matkalla tankkiin. Ison Britannian mukaan lukema on 593.44gCO2eq/litra

5L/100km kulutuksella saadaan per km lukemaksi 5*593.44/100 = 29.672 ≈ 29.7gCO2/km

Eli bensiiniauton päästöt per km on 167.7gCO2/km

Lasketaan montako kilometriä pitää ajaa että uuden sähköauton ja käytetyn polttomoottoriauton päästöt kohtaavat.

Tässä pähkäilemäni laskukaava: (7360kg+(x*0.0423kg)) = (x*0.1677kg) X:n ollessa siis ajokilometrit

Tuosta laskin antaa vastaukseksi x≈58692.2

Eli jos ajaa yli 58692.2km, on CO2 päästöjen kannalta parempi ostaa uusi sähköauto.

Joku voisi tsekata tuon minun matematiikan sillä tuo kilometrimäärä tuntuu kovin pieneltä verrattuna siihen mitä monet väittää. Vaikka otin sähkölle isot päästöt ja polttikselle aika pienet.

Lisään vielä että jos ID.3:n ostaa niin ainakin VW väittää että jokainen niistä on tehtaalta lähtiessä päästöneutraali, joten se on heti ympäristöystävällisempi. En ole tutkinut väitteen paikkaansapitävyyttä mutta kai se jollain tasolla on oltava totta, tai eivät voisi sitä mainostaa niin.
 
Nyt kun laskit sähköauton kulutuksen (hieman yläkanttiin), niin mieleen tuli tälläviikolla uutisissa ollut Vihreiden ministerin lausuma siitä, että juna on kaikkein paras vaihtoehto liikkumiseen (98% parempi jollain mittauksella).
VR ilmoittaa taajamajunan kuluttavan sähköä 6,3 kWh/km, joten jos yhden yksikön junassa on yli 42 matkustajaa (tällä hetkellä ei ole), niin kulutus per lärvi on sama kun säköautolla. Jos taas autossa sattuisi olemaan 4 matkustajaa, niin junassa pitäisi olla 168 henkilöä (mahtuukohan yhteen yksikköön edes noin montaa).

Olenkohan nyt laskenut totaalisen väärin sillä 98% paremmuus ei nopeasti katsottuna toteudu edes isohkoon polttomoottoriautoon verrattaessa.
 
Kaikista pahinta tässä touhussa on todellisuuden kannalta se, että uskotaan näihin valmistajan ilmoittamiin päästöihin. Keskiverto-ajossa voi olla 3-4 kertaiset päästöt. Esim: Plug-in hybrids are a 'wolf in sheep's clothing'.

Tämän perusteella sitten rummutetaan tällaiset hienot ilmastoautot. Kyllä maailma pelastuu, kun kaikki ostavat uudet autot. Nämä ovat pääosin valmistajille pelkkää verokikkailua, tietysti ostaja hyötyy pienemmistä veroista myös. Panamera 560hv, ~50g/km ja 2,2l/100km. Muutamien kymmenien kilometrien sähkökantama, ja sitä säästeliäästi käyttäen kulutus silti maantiellä erään testin mukaan pienimmillään joku 5-6l/100km. Akkujen loputtua yli 8l/100km. Okei, kaikki tietävät, että nuo jopa uuden mallin mukaiset kulutuslukemat on lähes kaikissa arkitilanteissa mahdotonta saavuttaa, mutta minkä takia auto pääsee silti 50g/km päästöillä läpi koko elinkaarensa ajan, vaikka todellisuus voi olla lähemmäs 200g/km? Ja kuluttajat kaasuttelevat entistäkin enemmän, kun nyt on tullut tehtyä ilmastoteko.

Toki voi olla käyttötilanteita, joissa sähköllä on suurempi osuus, eikä se nyt mitenkään huono asia ole ostaa hybridiauto. Valtion tasolla näistä on kuitenkin ihan turha odottaa jotain pelastajaa, vaikka siihen kuitenkin mennään. Kaikille pakotetaan vähäpäästöinen auto, jota se ei oikeasti kuitenkaan sitten välttämättä ole. Kaikki valmistuskustannukset ja akkujen tuomat lisät mukaan luettuna tuskin kovin äkkiä päästään edes omilleen jos vanhan toimivan auton vaihtaa, jos pelkät päästöt on mielessä.

Tässä on ainesta uuteen diesel-skandaaliin; phev-skandaali. Ensin saadaan väki ostamaan noita phev:ä 10 v ajan, jotta autokanta kasvaa. Sitten "tulee puskista" mainitsemasi todelliset päästöt ja niin tulee keppiä kys teknologialle ja taas tippuu autojen haluttavuus tätä myöten arvo; autokauppiaat voittaa, kuten aina...
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Jos hiilidioksidista puhutaan niin keskimäärin akun valmistuksesta tulee noin 100kgCO2/kWh. Jos otetaan kompakti sähköauto esim. e-up/mii/e-citigo jossa on 36.8kWh akusto, saadaan akun valmistuksesta 3680 kiloa CO2. Itse auton valmistuspäästöjä on vaikea löytää, joten tuplataan tuo akun päästömäärä eli 7360 kiloa
Ottamatta kantaa laskelmiisi sen tarkemmin, olen kyllä kuullut lukuja väliltä 50-130tkm. Eli tuo saamasi tulos on ihan realistinen. Ja tuo oli vielä laskettu sen mukaan, että sähkö ei ole 100% uusiutuvaa.

Mutta oma pointti oli vielä nimenomaan verrata uutta polttomoottoriautoa uuteen lataushybridiin, joissa on paljon sähköautoja pienemmät akut. Otetaanpa vaikka tuommoinen bemarin 225xe esimerkiksi. Akun kapasiteetti on 10kWh (käytettävissä 8,8), valmistaja lupailee rangeksi 57km. Vaikka pääsisi vain 40km, niin se riittää useimman työmatkaan, laskennallinen kulutus tällöin 8,8/0,4=22kWh/100km. Tämän akkujen valmistuksesta päästöjä tuleekin enää 1000kg. Lähes vastaava (tehottomampi etuvetomalli) bensamoottorinen päästelee 130g/km. Jos nyt käyttää tuota sinun lukuasi sähköntuotannon CO2 päästöille (mitä ihmettelen, eikö uusiutuva sähkö ole 0g CO2?), niin hybridin kokonaispäästöt jäävät bensavehkeen alle: X*22kWh/100km*0,282g/kWh + 1000kg = X * 0,130g/km -> X= 14715km.

Hybridi olisi oikeasti monelle jopa sähköautoa ekologisempi valinta. Jos saa ladattua kotona ja töissä ja yksittäiset ajot jää alle tuon 40km, niin sähköauton esim. 200km rangesta ja 40kWh akkukapasiteetista (jonka valmistus tuottanut päästöjä 100kg/kWh) on suuri osa turhan panttina, karkeasti 4/5. Tuommoisella 200-300km rangen sähköautolla ei myöskään ainakaan mitään Lapin reissuja tehdä, joten silloin pitäisi kuitenkin vuokrata polttomoottoriauto reissun ajaksi. Jos oltaisiinkin aluksi ostettu hybridi 10kWh akulla, niin tuolla säästyneellä 3000kg CO2 määrällä ajelee hybridin realistisilla 120g/km päästöillä 25 000 kilometriä. Eli muutaman kerran saa siellä lapissakin käydä ihan hyvällä mielellä, kun se aina sähköautojen rangekeskusteluissa nousee esiin :geek:

Kaikista pahinta tässä touhussa on todellisuuden kannalta se, että uskotaan näihin valmistajan ilmoittamiin päästöihin. Keskiverto-ajossa voi olla 3-4 kertaiset päästöt. Esim: Plug-in hybrids are a 'wolf in sheep's clothing'.

Tämän perusteella sitten rummutetaan tällaiset hienot ilmastoautot. Kyllä maailma pelastuu, kun kaikki ostavat uudet autot. Nämä ovat pääosin valmistajille pelkkää verokikkailua, tietysti ostaja hyötyy pienemmistä veroista myös. Panamera 560hv, ~50g/km ja 2,2l/100km. Muutamien kymmenien kilometrien sähkökantama, ja sitä säästeliäästi käyttäen kulutus silti maantiellä erään testin mukaan pienimmillään joku 5-6l/100km. Akkujen loputtua yli 8l/100km. Okei, kaikki tietävät, että nuo jopa uuden mallin mukaiset kulutuslukemat on lähes kaikissa arkitilanteissa mahdotonta saavuttaa, mutta minkä takia auto pääsee silti 50g/km päästöillä läpi koko elinkaarensa ajan, vaikka todellisuus voi olla lähemmäs 200g/km? Ja kuluttajat kaasuttelevat entistäkin enemmän, kun nyt on tullut tehtyä ilmastoteko.

Toki voi olla käyttötilanteita, joissa sähköllä on suurempi osuus, eikä se nyt mitenkään huono asia ole ostaa hybridiauto. Valtion tasolla näistä on kuitenkin ihan turha odottaa jotain pelastajaa, vaikka siihen kuitenkin mennään. Kaikille pakotetaan vähäpäästöinen auto, jota se ei oikeasti kuitenkaan sitten välttämättä ole. Kaikki valmistuskustannukset ja akkujen tuomat lisät mukaan luettuna tuskin kovin äkkiä päästään edes omilleen jos vanhan toimivan auton vaihtaa, jos pelkät päästöt on mielessä.

Vastaukseni pätee myös tähän. Jos hybridiä oikeasti lataa ahkerasti, niin on mahdollista saavuttaa jopa isompi ilmastohyöty, kuin sähköautoilla. Omalle hybridille valmistaja lupaa kulutukseksi 1,7L/100km, mutta aika usein tuo kulutusmittari näyttää alle 1L/100km.
 
Jos olettaa että akku kestää 2000 sykliä ja sitten täytyy vaihtaa uuteen niin se on 50km rangella 100tkm. Eli ei se turhan panttina varsinaisesto ole 200-300km range akku vaan myös varmistamassa että sitä akkua ei tarvitse vaihtaa alle 400.000 km.
 
Ihan hyvä pointti, mitä en tullut ajatelleeksi. Oman auton pienelle akulle valmistaja kuitenkin lupaa 8v/160tkm takuun tarkoittaen, että ennen tuota ei pitäisi käytettävissä olevan kapasiteetin pudota alle 70%. Eli ei sitäkään ihan 100tkm välein tarvitse vaihdella, vaan kyllä sen pitäisi kestää auton elinkaaren.
 
Aika hyvin valmistajat uskovat akkuihinsa kun 160tkm / 50km == 3200 sykliä. Tuosta voisi jotenkin olettaa että valmistajat uskovat että yli 90% akuista kestää 3200 sykliä.

70% kapasiteetti raja on muuten siitä hauska että kun katseli läppäreiden kapasiteettia suhteessa sykleihin niin ne laskivat tasaisesti 70% ja se jälkeen ne romahtivat. Eli Läppärin akku jossa oli 70% kapasiteettia jäljellä pystyi alle 50 sykliin ennenkuin kapasiteetti oli vajonnut 10%.
 
Jos nyt käyttää tuota sinun lukuasi sähköntuotannon CO2 päästöille (mitä ihmettelen, eikö uusiutuva sähkö ole 0g CO2?),

Käyttämäni 141gCO2/kWh luku on meidän koko verkon tuotannon kolmen vuoden liukuva keskiarvo, eli sisältää kaikki ydin, tuuli, vesi, hiili, kaasu, turve ja mita muita voimaloita täältä löytyy ja paljonko niitä on käytetty. Otin sen ja kaksinkertaistin ettei ole mitään epäselvää. Oikea lukema olisi lähempänä 170gCO2/kWh kun otetaan huomioon matkalla tapahtuvathäviöt.


Nyt kun laskit sähköauton kulutuksen (hieman yläkanttiin), niin mieleen tuli tälläviikolla uutisissa ollut Vihreiden ministerin lausuma siitä, että juna on kaikkein paras vaihtoehto liikkumiseen (98% parempi jollain mittauksella).
VR ilmoittaa taajamajunan kuluttavan sähköä 6,3 kWh/km, joten jos yhden yksikön junassa on yli 42 matkustajaa (tällä hetkellä ei ole), niin kulutus per lärvi on sama kun säköautolla. Jos taas autossa sattuisi olemaan 4 matkustajaa, niin junassa pitäisi olla 168 henkilöä (mahtuukohan yhteen yksikköön edes noin montaa).

Olenkohan nyt laskenut totaalisen väärin sillä 98% paremmuus ei nopeasti katsottuna toteudu edes isohkoon polttomoottoriautoon verrattaessa.

Löysin jonkun ABB:n artikkelin aiheesta. Siinä referoidaan jotain junakonferenssin materiaalia. Sen mukaan ruotsalaisen "Regina" fast regional junan kulutus per penkki on 30Wh per km, kun käyttöaste on 35% ja konfiguraatio 0+3 vaunua.

Wikipedian mukaan 3 vaunuinen Regina sisältää 294 penkkiä. 294*0.35 = 102.9 eli 103 matkustajaa. 103*30Wh = 3.9kWh per km. Eli ruotsalaisten juna kulkee jonkun verran pienemmällä. Tässä tapauksessa se voi ollakin parempi vaihtoehto varsinkin ruuhka-aikaan jos saadaan käyttöaste vielä suuremmaksi.

Mutta muistelisin kyllä että jossain muualla on ollut että sähköauto olisi parempi kuin jotkut junat, joten se varmaan vaihtelee. Ja riippuu tietenkin vahvasti käyttöasteesta.
 
Diesel vihan takia dieselit ovat melkein kokonaan kadonneet jo pikkuautoista, vaikka pikku diesel kone sopii hienosti pikkuautoihinkin.
Itseasiassa noi uudet puhdistusjärjestelmät (urea ym.) lisäävät auton hintaan aika ison summan. Tämän kun laittaisi johonkin 15k pikkuautoon niin ei varmaan oikein kauppa käy jos pikku bensaturbon saa monta tonnia halvemmalla.
Johan se euro5 dieselikin oli tuossa hintaluokassa 1-2 tonnia kalliimpi.

Isommisaa kalliimmissa autoissa ne lisäkulut saa piilotettua paremmin hintaan, vaikkakin Diesel silti yleensä kalliimpi.
 
Aika hyvin valmistajat uskovat akkuihinsa kun 160tkm / 50km == 3200 sykliä. Tuosta voisi jotenkin olettaa että valmistajat uskovat että yli 90% akuista kestää 3200 sykliä.

Tähän on selitys. Akkujen todellinen kapasiteetti on hieman suurempi kuin ilmoitettu. Softalla sitten pikkuhiljaa otetaan ”reserviä” käyttöön sitä mukaan kun syklejä tulee jolloin saadaan illuusio että akku pitää hyvin kutinsa. Selitys hieman kärjistettynä mutta periaate on tämä.
 
Tähän on selitys. Akkujen todellinen kapasiteetti on hieman suurempi kuin ilmoitettu. Softalla sitten pikkuhiljaa otetaan ”reserviä” käyttöön sitä mukaan kun syklejä tulee jolloin saadaan illuusio että akku pitää hyvin kutinsa. Selitys hieman kärjistettynä mutta periaate on tämä.
Jos nuo auton akut kayttaytyvat kuin lapparien akut niin niissa on sellainen piste minka jalkee kapasiteetti romahtaa. Muistaakseeni lappareissa se oli 70%. Vaikka olisi 20% reservia niin silla ei enaa pelasta tuota 70% akkua koska se 20% tulee syodyksi 100 lataussyklin jalkeen.

Depth-of-Discharge-lifetime-for-a-shallow-cycle-battery-graph-from-pveducation.gif
 
Viimeksi muokattu:
Itseasiassa noi uudet puhdistusjärjestelmät (urea ym.) lisäävät auton hintaan aika ison summan. Tämän kun laittaisi johonkin 15k pikkuautoon niin ei varmaan oikein kauppa käy jos pikku bensaturbon saa monta tonnia halvemmalla.
Johan se euro5 dieselikin oli tuossa hintaluokassa 1-2 tonnia kalliimpi.

Isommisaa kalliimmissa autoissa ne lisäkulut saa piilotettua paremmin hintaan, vaikkakin Diesel silti yleensä kalliimpi.

Joissain on urea tankit ja jossain ei ole. Mitä tuossa tarkastin Opelin sivuilta kun uusi Corsa alkaa olemaan 208 pökötti veljen kanssa niitä viimeisiä pikkuautoja jonka saa bensalla ja dielseillä (ja sähkölläkin).
Niin 100hv 1.2 bensa turbo manuaalilla 19900€ ja 100hv diesel manuaalilla 22389€. Näin siis kun varustetasoksi otetaan Corsa Innovation Plus.
Mutta jostain syystä dieselin ei Opel eikä pökö tarjoa automaattia, mutta bensa turboon sen saa ja silloin hinta on identtinen tuon manuaali dieselin kanssa.

Vertailuksi sähköversio maksaa 35251€ siis Corsa Innovation Plussalla.
Että kyllä diesel on kalliimpi ostaa, mutta se taas kuluttaa oikeassa maailmassa vähemmän kun bensa. Mutta kuinka paljon pitää ajaa että tuon erotuksen kiinni ? No varmaan aika paljon (ei jaksa nyt laskea).

Mainittakoot että itse testi mielessä vaiihdoin viimekeväällä ekaa kertaa bensasta dieselin ja alla siis vm 2017 136hv 1.6l diesel Astra automaatti.
Semmoisia asioita olen pistanyt merkille että eri bensa autoihin verrattuna millä olen ajanut:
-Webasto on pakko olla kun kone ei tuota ei niin yhtään hukkalämpöä, kun 30km maantieajon jälkeen kone ei ollut vieläkään täysin lämmin 9 asteen pakkasessa.
-Kylmästartin tai ylipäätään startin jälkeen kun lähtee ajelemaan niin kulutuksen eivät ole normaalia korkemmat kuin taas bensa vehkeillä mennään automaattiryypyllä ja kulutukset älyttömiä
-Kaunpunki kulutus siellä 5l tuntumassa kun edellisellä 1.8TSI automaatti Passatilla oltiin siellä 13l:ssa
-Maantieajossa (80km/h) kulutukset siellä 3.0 - 3.5l/100km ja motarilla 100km/h ajossa 4.5 - 5l/100km ja 120km/h vauhdissa 6l/100km
-Tässä ei ole urea tankkia joten polttoainetankin koko 50l ja sillä mennään se 900 - 1000km

Ja olen muuten harkinnut että vaimolle kanssa ostais pikkudieselin kuten Kia Rio:n tai Opel Corsan kun sen nykyinen Hyundai i20 vm2011 1.2 bensalla syö bensaa aika paljon. 35l tankilla pääsee nipin napin sen 390-400km...

Tähän on selitys. Akkujen todellinen kapasiteetti on hieman suurempi kuin ilmoitettu. Softalla sitten pikkuhiljaa otetaan ”reserviä” käyttöön sitä mukaan kun syklejä tulee jolloin saadaan illuusio että akku pitää hyvin kutinsa. Selitys hieman kärjistettynä mutta periaate on tämä.

Juu ja sitten kun mennään siihen tilaa että huomaa että akku on huonontunut, niin siitä sitten se huononeekin todella nopeasti. Tämän näkee hyvin vaikka läppäreiden akuillakin.
 
Viimeksi muokattu:
Joissain on urea tankit ja jossain ei ole. Mitä tuossa tarkastin Opelin sivuilta kun uusi Corsa alkaa olemaan 208 pökötti veljen kanssa niitä viimeisiä pikkuautoja jonka saa bensalla ja dielseillä (ja sähkölläkin).
Niin 100hv 1.2 bensa turbo manuaalilla 19900€ ja 100hv diesel manuaalilla 22389€. Näin siis kun varustetasoksi otetaan Corsa Innovation Plus.
Mutta jostain syystä dieselin ei Opel eikä pökö tarjoa automaattia, mutta bensa turboon sen saa ja silloin hinta on identtinen tuon manuaali dieselin kanssa.

Vertailuksi sähköversio maksaa 35251€ siis Corsa Innovation Plussalla.
Että kyllä diesel on kalliimpi ostaa, mutta se taas kuluttaa oikeassa maailmassa vähemmän kun bensa. Mutta kuinka paljon pitää ajaa että tuon erotuksen kiinni ? No varmaan aika paljon (ei jaksa nyt laskea).

Jossain vaiheessa ilmeisesti muuttunut viime vuosina. Vaimon 2015 mallin pikkudiesel Corsassa oli vielä automaatti. Tuo tomaatti kyllä vaihtaa todella hitaasti, mikä on kohtuullisen ärsyttävää omasta mielestä. Moottori tosiaan lämpenee hitaasti pakkasella, jos ei ole ollut johdon nokassa. Kulutusta tuolle taidettiin lupailla jotain 3-4 litraa sataselle, mutta taisi ainakin vaimon ajoilla vievän tankilta tankille mitattuna piirun reilu 4 litraa sataselle.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 635
Viestejä
4 560 609
Jäsenet
75 010
Uusin jäsen
laaseri-erkki

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom